• Julkaisija: 6/2012 Metsästäjä-lehti uudistuu ? vastaa kyselyymme riista.fi ?sivuilla Valkohäntäpeura on paikkauskollinen s. 4 Norpat yllättivät liikkuvuudellaan, s. 54 Arvioi luodin lentorata, s. 58 Ilveslaskennan tuloksia, s. 32
  • Pääkirjoitus Valkohäntäpeura on luonnonvara Valkohäntäpeura on saalisarvoltaan maamme toiseksi tärkein riistalaji. Vaikka valkohäntäpeura kuuluu vieraslajeihin, sen ei ole Suomessa, kohtuullisina määrinä esiintyessään, voitu todeta aiheuttavan merkittäviä haittoja elinympäristölleen tai alkuperäislajeille. Muut lajit ovat jopa hyötyneet peurasta; Lounais-Suomen ilveskanta olisi tuskin voinut runsastua nykymittaansa ilman peuraravintoa. Etelä-Hämeen alueellinen riistaneuvosto on valmistellut alueen valkohäntien hoitosuunnitelman, joka linjaa kannanhoidon tavoitteita ja toimenpiteitä. Uudenmaan länsiosien vapaaehtoistoimijat ovat käynnistäneet Sorkka 2020 -hankeen, joka sekin pyrkii kiinnittämään huomiota hirvieläinkantojen, myös valkohäntäpeuran tilanteeseen. Molemmissa hankkeissa on kuvattu peurakannan nykytilaa: Voimakkaan pukki- ja vasametsästyksen takia kanta on vinoutunut liian naarasvoittoiseksi. Toimenpidesuunnitelmissa on kiinnitetty suurta huomiota peurakannan luontaisen rakenteen palauttamiseen ja erityisesti urosten eliniän nostamiseen. Toteutuessaan nämä toimenpiteet näkyisivät myös tavalliselle luonnon tarkkailijalle. Peurakarjan joukkoon alkaisi ilmestyä komeita suurisarvisia pukkeja. Etelä-Hämeen suunnitelma korostaa maltillisuutta myös tiheyksissä. Valkohäntäpeuran aiheuttamat maatalousvahingot keskittyvät erikoisviljelmille. Liikennehaitat voivat olla merkittäviä vilkasliikenteisillä valtateillä. Kannan määrällisten tavoitteiden asettaminen jätetään riistanhoitoyhdistyksille. Ne tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet ja vahinkoriskit sekä sidosryhmien asenteet peuraa kohtaan. Reijo Orava johtaja Suomen riistakeskus Ilveksen paluu Suomen luontoon on ollut menestystarina. Riistataloudesta kiinnostuneet metsästäjät ovat jo useamman vuoden tuoneet esiin ilveskannan vaikutuksia muihin lajeihin. Erityisesti metsäkauris on paikoitellen ahdingossa ja samansuuntaista kuvataan tapahtuvan nyt myös valkohäntäpeuralle. Voimassa oleva ilveksen kannanhoitosuunnitelma ei kuitenkaan tunnusta riistataloutta ilveksen kannanhoidon perusteena. Suojelun ja riistatalouden edut pitäisi voida sovittaa paremmin yhteen, kun ilveksen hoitosuunnitelma seuraavan kerran päivitetään. Tästä hyötyisivät sekä ilves että sen saalislajit. Valkohäntäpeura on villiruokaa. Se tuottaa metsästyselämyksiä ja harrastepäiviä. Se kiinnostaa myös muun Euroopan metsästäjiä ja voisi olla metsästysmatkailun valtti. Valkohäntäpeuratalous sopii hyvin maa- ja metsätalousministeriön uuteen strategiaan: Ruoka ja luonnonvarat - hyvinvointia elinvoimaisesta luonnosta. PS! Metsästäjälehti uudistuu ensi vuonna. Seuraava lehti näyttää ja tuntuu erilaiselta, mutta sen tehtävä pysyy ennallaan. Se tuo jokaiselle metsästäjälle kotiin ajantasaisen tiedon alan lainsäädännöstä, riistakantojen tilasta ja kestävästä metsästyksestä. 2 l Metsästäjä l 6 l 2012 62 Länsinaapurin riistavahinkokeskus Grimsö 26 irvikannan H hoitosuunnitelman valmistelu loppusuoralla
  • Tässä numerossa ? 6 ? 2012 2 Pääkirjoitus: Valkohäntäpeura on luonnonvara 4 Valkohäntäpeura ? uskomattoman paikkauskollinen 8 Suuri valkohäntäpeura-projekti Länsi-Uudellamaalla 10 Valkohäntäpeuran tulevaisuus metsästäjien vastuulla 12 Valkohäntäpeurapukit tähtäimessä 15 Varapuheenjohtajalta: Riistakantojen säätely uuteen aikaan ? Ajantasaista tietoa ja hoitosuunnitelmia 26 Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu loppusuoralla 30 Koiran kanssa tarkkana poronhoitoalueella 32 Metsästäjien tekemät erillislaskennat tarkentavat ilveksen kanta-arviota 36 Suden ja koiran genetiikkaa, osa 2: Risteymät eivät uhkaa susikantoja 39 Riistatiedon jäljillä: Tavoite, toimi ja vaikutus 50 Riistakolmiointo nousussa ? Kiitos metsästäjille! 52 Koposensuo Ekin kanssa erällä: 68 Talvitelttailu - Majavan tuhoamasta taimikosta vesilintuparatiisi 54 Norpat yllättivät liikkuvuudellaan 58 Luodin lentorata 60 Kirjoituskilpailun satoa: Metsästäjä ja luonnonsuojelija 61 Eräaatoksia valtionmailta: Koppelo kolmiossa 62 Länsinaapurin riistavahinkokeskus Grimsö 66 Metsästys erityisenä luonnonkäyttömuotona 68 Ekin kanssa erällä: Talvitelttailu 70 Metsästysseurojen perhetapahtumat saivat yli 10 000 kävijää 72 Merkillisiä tapahtumia 74 Trico-hirvikarkote estää syöntituhoja taimikoissa 76 Villiruoka Suomen vientivaltiksi 78 Uusi riistanlihalainsäädäntö: Pienimuotoinen suoramyynti voi jatkua ilman lihantarkastusta 76 Uutismakasiini 85 Kaupantekoa 87 Osoitteita Metsästäjä l 6 l 2012 l 3
  • Valkohäntäpeura ? Uskomattoman paikkauskollinen 4 l Metsästäjä l 6 l 2012 P
  • Teksti ja kuva: Mikael Wikström Neljän vuoden seuranta on antanut paljon uutta tietoa valkohäntäpeuran vaelluskäyttäytymisestä Suomessa. Nuori eläin voi vaeltaa pitkiä matkoja, mutta asetuttuaan se on hyvin paikkauskollinen. Jos aikuinen eläin saa elää pitkään, se pysyy samalla alueella vuodesta toiseen. Tässä on meille metsästäjille mietittävää, kun päätämme kaataa tai olla kaatamatta eläintä. P l Pystyäksemme hoitamaan valkohäntäpeurakantaa, meillä pitää olla tietoa kannan populaatiodynamiikasta; tietoa tuottavuudesta, kuolleisuudesta ja vaelluksista sekä siitä, miten kannan tiheys, sukupuolijakauma ja ikäjakauma vaikuttavat. Ennen tätä tutkimusta Suomessa ei ole ollut tietoa valkohäntäpeuran vaelluskäyttäytymisestä. Suomen ensimmäinen GPS-lähettimellä varustettu valkohäntäpeura pannoitettiin Tenholassa läntisellä Uudellamaalla 25. marraskuuta 2008. Vuosina 2008?2009 runsaat 30 valkohäntää varustettiin GPS-pannoilla. Osa eläimistä sai pantansa Uudellamaalla, osa Hämeessä ja osa pannoitettiin Savossa. Osa valkohännistä pyydystettiin nukutuskiväärin avulla ja osa loukuilla. Tässä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsäntutkimuslaitos tekevät yhteistyötä. Pannoitettujen valkohäntäpeurojen avulla on pystytty kartoittamaan valkohännän vaellus- käyttäytymistä ja sitä, miten tiheys, sukupuoli ja ikä vaikuttavat tähän. Poismuuttaminen Hyvin monelle lajille on tyypillistä, että nuori eläin vaeltaa jossain vaiheessa pois synnyinalueeltaan. Valkohäntäpeurakin tekee näin. Yksi syy käyttäytymiseen on parittelemisen välttäminen omien siskojen tai vanhempien kanssa. Se johtaisi kannan geneettiseen heikkenemiseen. Valkohäntäpeuralle on tyypillistä, että nuori uros lähtee vaeltamaan pois noin vuoden iässä, kesä- heinäkuussa. Naaras muuttaa pois hieman aikaisemmin, maalis- huhtikuussa. Pannoitettujen valkohäntien vaellukset Suomessa vaihtelivat muutamasta kilometristä yli neljäänkymmeneen kilometriin. Urosten muuttomatka oli keskimäärin hieman naaraitten vastaavaa pidempi. Uuden elinalueen löytämiseen meni keskimäärin viikko. Tietyillä eläimillä kesti kuitenkin melkein kuukausi, ennen kuin uusi kotialue oli saavutettu. Vuosikotialueen koko Nuori poismuuttava valkohäntä liikkuu vuoden aikana erittäin laajalla alueella. Vanhetessaan sen vuoden aikana käyttämä elinalue pienenee. Tätä aluetta kutsutaan kotialueeksi. Valkohännällä ei ole reviiriä, jota se puolustaa muilta valkohänniltä, niin kuin esimerkiksi metsäkauriilla kiiman aikana. Tästä syystä reviiri- sanaa ei käytetä kun puhutaan valkohännän liikkeistä. Poismuutettuaan ja löydettyään sopivan alueen, valkohäntäpeura asettuu paikoilleen. Tämän jälkeen se liikkuu paljon pienemmällä alueella kuin nuoremmalla iällä. Vaikka aloilleen asettuneen valkohännän vuosikotialue on selvästi pienempi kuin nuoren vaeltavan peuran, on sen vuosikotialue melko laaja jatkossakin. Iän lisäksi myös eläimen sukupuoli ja kannan tiheys vaikuttavat vuosikotialueen kokoon. Asettuneella Suomessa on pannoitettu runsaat 30 valkohäntäpeuraa GPS-lähettimillä. Tässä kirjoittaja pannoittaa täysikasvuisen naaraan Tenholassa 9.2.2009. Naaras on elänyt täysin samalla alueella melkein neljän vuoden ajan. Jos metsästäjät pystyvät sopimaan, että nuoret urokset, kuten ... tulevat urokset oleskelemaan samalla alueella vuodesta toiseen, ja metsästäjät voivat kaataa niitä täysikas- tämä 1½-vuotias uros, saavat vanheta... vuisina, kuten tämän 5½-vuotiaan uroksen. Metsästäjä l 6 l 2012 l 5
  • 10 000 9 000 Vuosikotialueen koko, ha naaraalla on keskimäärin pienempi vuosikotialue kuin asettuneella uroksella. Mitä tiheämpi kanta, sitä pienempi on myös vuosikotialue. Esimerkiksi, asettuneen naaraan vuosikotialue Uudellamaalla on useimmiten noin 2 000 ? 4 000 hehtaarin kokoinen. Asettuneen uroksen vuosikotialueen koko Suomessa on noin 2 000 ? 6 000 hehtaaria. 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 4 000 Paikkauskollisuus Jos valkohäntien vuosikotialueet ovat keskimäärin 3 000 hehtaaria (sininen alue), pitäisi samoja periaatteita noudattaa 40 000 hehtaarin kokoisella alueella, jotta hoito koskisi puolta alueen eläinkannasta. 3 000 Kun valkohäntäpeura on asettunut, se on hyvin paikkauskollinen. Vertaamalla yhden vuoden kotialueen keskipistettä seuraavan vuoden kotialueen keskipisteeseen, voidaan mitata kuinka paikkauskollinen valkohäntäpeura on. Pannoitetuista asettuneista valkohännistä yhdellä oli kahden peräkkäisen vuoden kotialueet niin päällekkäin, että keskipisteiden etäisyys toisistaan oli vain 22 metriä. Etäisyys oli keskimäärin 140 metriä, mikä on luonnossa erittäin lyhyt matka. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että valkohäntä, jonka sallitaan vanheta, pysyy samalla alueella tulevaisuudessakin. 2 000 Jos hoitoalueen koko on 100 000 hehtaaria, noin 70 prosenttia eläimistä pysyvät alueella koko ajan. Tämä tarkoittaa, että ainakin 50 metsästysseuran pitää tehdä yhteistyötä, mikäli seurojen metsästysmaat ovat keskimäärin 2 000 hehtaarin kokoiset (punainen alue.) ?Oman? valkohäntäkannan hoitaminen Tästä tekstistä ilmenee, että valkohäntä liikkuu vuoden aikana laajalla alueella. Kokonainen valkohäntäpopulaatio liikkuu luonnollisesti vielä paljon laajemmalla säteellä. ?Oman? valkohäntäkannan hoitamiseen tarvitaan siis erittäin laajaa aluetta. Ruotsissa tutkijat ovat kehittäneet mallin, jonka avulla pystytään laskemaan kuinka laajoja metsästysmaita metsästäjillä pitäisi olla käytössään, jotta he pystyisivät hoitamaan omaa 5 km 2 000 ha 3 000 ha 6 l Metsästäjä l 6 l 2012 40 000 ha 100 000 ha 1 000 0 Saalis: 0 Talvikanta: 0 5 8-10 10 15-20 15 23-30 20 31-40 25 38-50 Tiheys / 1 000 ha Valkohäntien liikkumakuvio on riippuvainen iästä, sukupuolesta ja tiheydestä. Asettuneiden urosten vuosikotialueet ovat useimmiten 2 000 ? 6 000 hehtaarin kokoiset. kantaa. Tällä tarkoitetaan kantaa, jonka eläimet pysyvät koko ajan omilla metsästysmailla. Jos kotialueen koko on esimerkiksi 3 000 hehtaaria, metsästäjät tarvitsevat 40 000 hehtaarin kokoisen hoitoalueen, jotta puolet eläimistä pysyisi koko ajan hoitoalueella. Jotta 70 prosenttia eläimistä olisivat omia, koko ajan omalla hoitoalueella, tarvitaan 100 000 hehtaarin kokoinen alue, jolla eläimiä hoidetaan samoja periaatteita noudattaen. Käytännön kannanhoitaminen Läntisen Uudenmaan metsästysseuroilla ja -seurueilla on keskimäärin vajaat 2  000 hehtaaria metsästysmaata käytössään seuraa kohti. Saman alueen riistanhoitoyhdistykset ovat keskimäärin 23  000 hehtaarin kokoiset. Sekä metsästysseurat, että riistanhoitoyhdistykset ovat täten liian pieniä pystyäkseen hoitamaan omia valkohäntäkantojaan yksin. Edellytys onnistumiselle on laajamittainen yhteistyö. Metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten pitää yhdessä laatia yhteisiä tavoitteita ja yhteisiä verotusperiaatteita riittävän laajoille alueille, jotta valkohäntäkannan hoitaminen onnistuisi. Tämän takia käynnistettiin Sorkka 2020-hanke, jossa kaikki läntisen Uudenmaan metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset tekevät yhteistyötä. (Kuvaus hankkeesta Metsästäjä-lehdessä nro 3/2012.) Pinta-ala, jolla läntisen Uudenmaan sorkkaeläinkantoja hoidetaan samoja periaatteita noudattaen, on 140 000 hehtaaria. Minkä eläimien pitäisi antaa vanheta? Kiitos valkohäntien paikkauskollisuuden, on helppoa päättää, mitkä eläimet haluaa pitää maillaan tulevaisuudessa ja mitkä pitäisi poistaa. Valkohäntä, jonka ikä on 1½ vuotta tai enemmän, on mitä ilmeisimmin asettunut ja tulee pysymään samalla alueella tulevaisuudessakin, jos sen annetaan elää. Jokainen päätös siitä, mikä eläin kaadetaan ja minkä annetaan elää, vaikuttaa tulevaisuuden kantaan. Iso ja hieno naaras tai lupaava nuori uros on ehkä hyödyllisempi luonnossa kuin pakastimessa. Päätöksellä ampua tai olla ampumatta, jokainen metsästäjä voi vaikuttaa siihen miltä tulevaisuuden valkohäntäkanta näyttää. Ampumalla monta vasaa voidaan nostaa kannan keskiikää. Korkeammalla iällä valkohännät liikkuvat vähemmän. Mitä vähemmän valkohännät liikkuvat, sitä pienemmät riskit ovat sille, että ne joutuvat hankaluuksiin liikenteessä. Ampumalla monta valkohäntävasaa voidaan siis vähentää nuorten eläinten määrää. Samalla vähennetään niiden teillä liikkuvien eläinten määrää, jotka päätyvät liikenneonnettomuustilastoihin. Nyt kerätty tieto valkohäntien vaelluskäyttäytymisestä on käytettävissä kaikille niille, jotka haluavat hoitaa valkohäntäkantaansa. Tuloksien saavuttamiseksi hoitaminen tulisi aloittaa keskustelemalla tavoitteista ja verotusperiaatteista naapureiden kanssa. l
  • Parasta palvelua ja parhaat tarjoukset Tutkakeskukselta! oneraa esim. S ksell u im p so 8,- alk. /kk HUIPPUUUTUUS! lma +ohje Panta kpl nyt 50 erä 599,ovh. 758,+puhelin tai tabletti 18,90 26,90 Uusittu vesitiivis panta. Alhainen virrankulutus ja pitkä toiminta-aika. Kotimainen tuote. DoGPS ohjelmistojen välinen viestintäjärjestelmä. Veloitukseton maastokartta-aineisto koko Suomesta. Panta us! o j r a T 699,- SportDOG Tek 1.0 Huippuus! o 549,j r Ta 449,- ärinä Ääni/v su t u l Kou illa 749,modul Kompakti, kevyt, helppokäyttöinen. koira GPS-panta ja kämmentietokone vedenpitäviä. GPS-panta DryTek? -tekniikalla, virrankestoltaan 2h latauksella vähintään 20 tuntia jatkuvaa käyttöä. Reittipisteiden syöttö ja kompassi. Suomenkielinen käyttövalikko. 599,- Garmin Astro 320 ja DC40-panta Panta us! o j r a T 569,- Tracker Classic +Intello -panta Uusi erittäin monipuolinen koira-GPS. Garminin navigointiominaisuudet ovat tunnetusti parasta laatua. us! Tarjo 599,- Bellman 1900 luolatutka 249,- 7,90 Vakuumipakkaajat /100 kpl tarjous Suositut Pyydä suuremmista Premium eristä! vakuumipussit ilmakanavoidut ja sileät Duo 50x2 us! Tarjo 1999,- 2499,- us! 999,- Tarjo us! 399,Tarjo 499,- Katso lisää tuotteita netistä! Lite lihamylly us! Tarjo 149,- Haudutuspata 349,- us! Tarjo MaxiPLUS Tarjous! 699,lihamylly 899,- Mini Deluxe Uusi malli! IP67 suojattu, vedenpitävä ja iskunkestävä polykarbonaattikotelo. Ladattava akku ja laturi. Akun kesto jopa 16h. 5v. takuu! Huippuus! 449,Tarjo Erätuotteet nettohintaan - suoraan maahantuojalta! alk. /vuosi kun teet Jahtiliittymäsopimuksen Ultrapoint koira-GPS Tracker uutuus! HUIPPUUUTUUS! Ilmakuvartat ja maanmittauslaitoksen tarkkalaatuiset kartat. Meri- ja GT-kartat. Supernopea paikannus (viive n. 1 sek.). Erittäin helppokäyttöinen. kk/24kk kk/24kk Uusi herkkä GPS-vastaanotin pysyy kartalla. GSM-kuuluvuus jopa tuplasti parempi ja akunkesto jopa 50% pidempi G400-malliin verrattuna. Android 2013 -ohjelmisto Tarjous! 59,- PRO MAGNUM tai TRACKER G500 POINTER MAGNUM tai TRACKER G400 kun teet Jahtiliittymäsopimuksen Tracker G500 Black Magnum POINTER Pro Saunalahdelta huippuedulliset pantatarjoukset us! Tarjo 69,- Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! www.valiokoiravarusteet.fi tai soita 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
  • Teksti: Mikael Wikström, Jaana Kekkonen ja Jon Brommer I Kuva: Mikael Wikström T Suuri valkohäntäpeura-projekti Länsi-Uudellamaalla Metsästyskaudella 2012?2013 toteutetaan Länsi-Uudellamaalla kattava tutkimus valkohäntäpeurasta. Tarkoituksena on kerätä tietoja kaikkien kaadettujen aikuisten yksilöiden ruumiin ja sarvien koosta, iästä sekä genetiikasta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki alueen metsästysseurat ja -seurueet tekevät yhteistyötä tarvittavien tietojen keräämiseksi. Kaikilta kaadetuilta aikuisilta yksilöiltä otetaan talteen teurastuksen yhteydessä pää ja näytepala lihaskudoksesta. Tutkimusprojekti valkohäntäpeurasta toteutetaan yhteistyössä Sorkka 2020 -hoitoprojektin ja kv. metsästyksen- ja riistansuojeluneuvoston (CIC) kanssa. 8 l Metsästäjä l 6 l 2012 l Tätä tutkimusta tekevät yhteistyössä Valkohäntä-DNA- projekti, Kansainvälinen metsästyksen- ja riistansuojelun neuvosto (CIC) sekä kaikki hoitoprojektiin Sorkka 2020 osallistuvat metsästysseurat ja -seurueet. Jotta valkohäntäpeuran kantaa voidaan hoitaa, tarvitaan tietoa kannan ikäjakaumasta ja siitä miten ikä vaikuttaa yksilöiden kehitykseen. Tutkimuksessa on tarkoituksena kartoittaa mm. millainen on kaadettujen urosten ja naaraiden ikäjakauma, sekä sitä, miten eläimen ruumiin paino ja sarvien koko riippuvat iästä. Lisäksi tutkitaan valkohäntäpeuran geneettistä muuntelua sekä, miten geneettiset tekijät ohjaavat ruumiin koon ja sarvien kehitystä. Mittavan talkootyön lisäksi Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö ja Societas pro Flora et Fauna Fennica mahdollistavat tämän tutkimuksen toteuttamisen. Länsi-Uudellamaalla on 71 metsästysseuraa ja -seuruetta, jotka harjoittavat metsästystä yhteensä noin 140  000 hehtaarin alueella. Lähes kaikki seurat osallistuvat tutkimusprojektiin. Metsästyskautena 2012?2013 arviolta 1 200 valkohäntäpeuraa kaadetaan näiden seurojen toimesta ja kaadetuista eläimistä noin 500 tulee olemaan aikuisia. Koska tutkimukseen on näin ollen mahdollista saada materiaalia hyvin kattavasti, metsästäjät voivat saada luotettavaa tietoa alueen valkohäntäpeurakannasta. Tutkimuksen yhteydessä jokaisen valkohäntäpeuran teuraspaino punnitaan. Lisäksi aikuisilta yksilöiltä otetaan teurastuksen yhteydessä näytepala lihaskudoksesta sekä pää talteen. Tarkka ikä määritetään alaleuan avulla. Sarvien koon määrittävät viralliset CIC:n hyväksymät trofeiden arvostelutuomarit. Näytepalasta puolestaan eristetään DNA:ta Helsingin Yliopiston laboratoriossa. Kun tarvittavat tiedot on kerätty kaadetuista eläimistä, on yhteen paikkaan tarkoitus laittaa esille kaikki sarvet sekä tiedot kunkin eläimen iästä ja ruumiin painosta. Näin valkohäntäpeurasta kiinnostuneet voivat käydä niihin tutustumassa. Tämän jälkeen sarvet palautetaan omistajilleen. Jos kaikki tiedot kaadetuista aikuisista saadaan metsästysseurojen avulla kerättyä, antaa tämä tutkimus paljon uutta tietoa Suomen toiseksi tärkeimmästä riistalajista. l
  • Jyri Rauhala, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus I Piirrokset: Mikael Wikström Valkohäntäpeuran tulevaisuus metsästäjien vastuulla Etelä-Hämeen länsialueen metsästyksen johtajat ja pyyntiluvan saajat kokoontuivat syyskuun alkupuolella Jokioisille pohtimaan alkavan kauden valkohäntäpeuran pyyntiä. Asiantuntijavieraana oli tutkija Mikael Wikström LänsiUudeltamaalta. T l Tilanne valkohäntäpeurojen suhteen on kehittynyt laajasti samantyyppisenä Hämeessä ja Uudellamaalla. Erityistä huolta on jouduttu kantamaan monilla alueilla kannan määrän lisäksi myös pukkien osuudesta kannassa sekä pukkikannan huonosta laadusta. Tilanne ei vaikuta erityisen hyvältä myöskään metsäkauriiden ja hirvien osalta. Etelä-Hämeen valkohäntäpeurakannan eri tunnusluvuissa näkyvä muutos voidaan ajoittaa vuosiin 2008/2009. Jälkeenpäin on päätelty eri kuolevuustekijöiden lopulta olleen liikaa peura- Ainakin toinen sarviAinakin toinen sarvi- Molemmat sarvipuoliskot haarautumaton: puolisko haarautumaton: haarautuneet, sisälev. alle korvien: VOIDAAN KAATAA VOIDAAN KAATAA EI KAADETA Ainakin toinen sarvi- Ainakin toinen sarvi- Molemmat sarvipuoliskot haarautumaton: puolisko haarautumaton: haarautuneet, sisälev. alle korvien: KAATAA Ainakin toinen VOIDAAN EI KAADETA AinakinVOIDAAN toinen sarvisarvi-KAATAA Molemmat sarvipuoliskot haarautumaton: puolisko haarautumaton: haarautuneet, sisälev. alle korvien: VOIDAAN KAATAA VOIDAAN KAATAA EI KAADETA Molemmat sarvipuoliskot Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet, sisäleveys haarautuneet ja sisäleveys alle korvien: selvästi yli korvien: EI KAADETA VOIDAAN KAATAA Molemmat sarvipuoliskot Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet, sisäleveys alle haarautuneet ja sisäleveys selvästi yli korvien: selvästi yli korvien: Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet ja sisäleveys selvästi yli korvien: VOIDAAN KAATAA Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet ja sisäleveys korvien: 10 l Metsästäjä l 6 l 2012 VOIDAAN KAATAA VOIDAAN KAATAA EI KAADETA kannallemme tehokkaan metsästyksen, ilveksen ja liikennekuolemien yhteisvaikutuksena. Kehitys on jatkunut sen jälkeenkin samantyyppisenä ja vaikka peurakolarien vähentyminen on mitä erinomaisin ja kauan tavoiteltu asia, tuli se silti yhtäkkisyydessään jonkinlaisena yllätyksenä ja herätti kysymyksiä siitä, onko peurakannan kehitys hallinnassa ja sen todellinen muutosnopeus edes tiedossa. Mikael Wikstöm kirjoittaa Metsästäjä ? lehdessä 3/2012 otsikolla: Sorkkaeläinkannat tarvitsevat apua. Länsi-Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä onkin käynnistetty hankkeet joiden tarkoituksena on parantaa eläinkantojen tilaa. Uudenmaan vuonna 2009 käynnistetty hanke on nimeltään KLÖV 2020/SORKKA 2020, Etelä-Hämeen suunnitelma valkohäntäpeurakannan kehittämiseksi valmistui syyskuussa ja sai nimen ETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015. Kohti tasapainoisempaa kantaa Tilanne on ollut varsinkin Etelä-Hämeessä jossain määrin vaikea peurakannan ollessa perinteisesti hyvin jyrkästi jakautunut itä-ja länsialueen välillä. Itäpuolella kantaamme voidaan tietyillä alueilla pitää käytännössä olemattomana ja osittain tästä johtuen yhteistä näkemystä tavoitteista on ollut vaikea saada aikaiseksi. Mikael Wikström avasi Jokioisilla niitä periaatteita, joiden mukaan voitaisiin edetä. Peurakannassa syntyy kaikissa olosuhteissa muutakin kuin metsästyskuolleisuutta ja talvikantaan olisi jäätävä kaksi kertaa enemmän eläimiä kuin seuraavalla kaudella aiotaan kaataa. Silloin kun suurpetojen vaikutus on merkittävä, on kerrointa kasvatettava. Ei liene epäilystä siitä onko ilveskantamme vaikutus peurakantaan merkittävä.
  • Omasta kontista Passion -kirja (Eugéne Reiter) for Hunting and Wildlife in Europe Englanninkielinen 400 sivuinen upeasti kuvitettu suurteos! Recommend by Face and CIC Tarjoushinta 99 ? (119?) Juha Mäntysaari Runsaat 150 metsästyksen johtajaa pohtii valkohäntäpeura-asiaa Jokioisissa. Tutkija Mikael Wikström oli tilaisuudessa asiantuntijavieraana. Talvikannan luonnonmukainen rakenne edellyttää myös sitä, että siinä on kutakuinkin saman verran pukkeja ja naaraita, vasojen osuus metsästyksen jälkeisessä kannassa saisi olla 20 ? 30 %. Pukkien vähäinen määrä näkyy tälläkin hetkellä vasapainojen pienentymisenä myöhäisestä tiinehtymisestä johtuen, eivätkä myöhään syntyneiden vasojen lähtökohdat ole kovin kehuttavia. Hyvään kehitykseen pääsemiseksi meillä on edessämme kannan sukupuolijakauman tasapainottaminen sekä kannan keski-iän nostaminen. Lähtökohdat kehittämistyölle ovat olemassa, koska peurakantamme geneettinen vaihtelu on vähintään kohtuullisella tasolla huolimatta siitä, että populaatio on saanut alkunsa vähäisestä yksilömäärästä. Sarvilaadun kehittäminen Peurapukki on biologisesti aikuinen noin 6-7 vuoden iässä. Suuri ongelma on tämän kannan- osan nykyinen, mitätön osuus peurakannassa. Eri toimintamalleja tilanteen parantamiseksi on varmaankin useita, mutta puhutaanpa sitten yhdestä tai toisesta menettelytavasta on tavoite yksiselitteinen: pukkien suhteellista osuutta kannassa on lisättävä ja niiden keski-ikä saatava nousuun. ETELÄ - HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015 ? suunnitelmassa on perussuositukseksi valittu kaavion mukainen ohje. Esitetyssä mallissa niille pukeille, joiden sarvissa nähdään kehityspotentiaalia, annetaan mahdollisuus vanheta. Esitetyn kaavion tarkoitus ei suinkaan ole se, että kaikki edellytykset täyttävät yksilöt kaadetaan. Niitä voidaan valita saaliiksi, silloin kun niitä alueella säännöllisesti tavataan. Metsästäjien vastuu Kummatkin aiemmin mainitut kehittämissuunnitelmat perustuvat metsästyksen vapaaehtoiseen kehittämiseen. Ohjaustyökaluna on toki myös säännöksissä määrätty pyyntilupamenettely. Meillä on kuitenkin katsottu, että sen rooli on tarkoituksenmukaisimmillaan silloin kun pidetään huolta kestävyysrajoilla liikkuvista vähimmäiskannoista. Varsinkin valkohäntäpeuran osalta on kaikkein luontevinta asettaa määrälliset tavoitteet riistanhoitoyhdistysten puitteissa, laadulliset tavoitteet on perusteltua määritellä laajaalaisemmin. Läntisellä Uudellamaalla on jo nyt saatu havaita määrätietoisen toiminnan tuottaneen hyviä tuloksia. Kun yhteistyö saadaan järjestettyä riittävän laaja-alaisena, näkyvät myös tulokset kohtuullisen nopeasti. l Erämiehen luonto (Martti Hahtola) 38? Kirjan ainutlaatuiset kuvat ovat täynnä elämää. Kuvat teksteineen tarjoavat paljon tietoa riistaeläimistä ja auttavat tunnistamaan myös pihojen lajistoa. Elämää suurempia Eräretkiä ja Pystykorvat kairassa DVD:t 23,90? /kpl Meiltä myös lahjakortit! Muista hyödyntää Metso -arpajaisten voitot (alennuskoodilla) Eräkontin verkkokaupassa! a aupp ok Verkk hntti.fi 24 k era o . www Eräkontti Avoinna arkisin ma-to 10-17, pe 10-18 Keskittämällä ostoksesi Eräkonttiin, tuet Suomen Metsästäjäliiton toimintaa! Metsästäjä l 9410, 6 l 2012 l 11 ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 www.erakontti.fi
  • Ilkka Ala-Ajos & Veli Lappalainen I Kuvat: Veli Lappalainen I Piirros: Kaarlo Nygren Valkohäntäpeurapukit Valkohäntäpeurakantamme keskeisenä ongelmana nykyisin on kannan ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutuminen. Valikoivalla metsästyksellä kannan rakenne on kuitenkin muutettavissa haluttuun suuntaan. Tärkeintä ei ole se mitä metsästä kannetaan ulos, vaan se mitä sinne jahdin jälkeen jää. Lue kuinka peuraurosten sarvitrofeiden mittausja ikätiedot voisivat tukea peurakannan hoitoa ja parantaa sarviaineksen laatua. V l Valikoivan metsäs- tyksen periaate on hoitaa peurakantaa siten, että se pysyy rakenteellisesti elinvoimaisena ja tuottavana. Vuosia harjoitetut pyyntitavat ja tottumukset ovat laajasti aiheuttaneet sen että urospeurat ovat lähinnä ?teinipoikia?. Peurakannan hoidon tavoitteena kuten hirvelläkin, on ollut mahdollisimman hyvä vasatuotto pienellä pääomalla. Suurin osa saaliista onkin kaadettu vasoina. Tuottavuustavoitteisiin tulisi sisällyttää urospeurojen keski-iän kohottaminen kannassa, mikä puolestaan lisäisi trofeeluokkiin yltävien urospeurojen osuutta. Vasoihin painottuvan verotuksen periaate on edelleen kohdallaan, mutta vinoutunut aikuisverotus on johtamassa tuoton heikkenemiseen. Naaraita on eri syistä pyritty säästämään ja metsästyspaine on kohdistunut liiaksi 3-4 vuotiaisiin uroksiin eli ns. tuottavaan keski-ikäluokkaan. Melko yleinen toteamus tällaisen nuorehkon kuusi- tai kahdeksan piikkisen peurapukin kaadolla tuntuu olevan ?oli niin nätti pukki joten??. Tällaisten keskenkasvuisten sarvipäiden kaataminen näyttää edelleenkin olevan lähes pääsääntö vaikka vieressä olisi tarjolla ollut sarviainekseltaan heikommin kehittyneitä ?piikkipukkeja?. Hirvieläimillä kuten valkohäntäpeuroilla on yleistä, että kantaan syntyy hiukan enemmän uroksia kuin naaraita. 12 l Metsästäjä l 6 l 2012 Valkohäntäpeurapukin jättösarvisarja 1,5 vuotiaasta 8 ?piikkisestä 4,5 vuotiaaseen 10 ?piikkiseen. Vasemmassa sarvipuoliskossa epätyypillisiä piikkejä. Uros menehtynyt kiimajuoksujen jälkeisen kovan pakkastalven kouriin tammikuussa 1987. Kun vasat yleensä ammutaan ns. sukupuolettomina, osoittavat saalistilastot urosvasojen osuuden olevan n. 52 %. Luonteva aikuisten peurojen uros-naarassuhde tulisi olla lähellä 1,2, eli noin 1,2 naarasta yhtä urosta kohden. Aikaiskannan sukupuolijakauman tutkiskeluun kannattaakin satsata jatkumona. Lisäksi kannanarvioinnissa olisi syytä kiinnittää huomio sukupuolten väliseen maaston ja ajankäytön väliseen eroavuuteen. Varttuneempien urospeurojen elämä vuosikierrossa on metsäkeskeisempää, erityisesti kiimaaikana. Optimaalisessa kannanrakenteessa urokset muodostavat myös omia, kiiman jälkeisiä talvilaumoja. Suurisarvisia yksilöitä muodostuu kantaan jos verotus on tasapuolista ja ajoittain säästeliästä. Näin peurayhteisöön jää myös enemmän tuottokykyisiä, keski-ikäisiä uroksia, joka näkyy myöhemmin trofeeluokan yksilöiden määrän lisääntymisenä. Metsästyspaineen kasvaessa, eri syistä johtuen, kaadetaan herkästi liikaa myös hyvää tuottoikää kolkuttelevia siitosuroksia. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmän arkistossa on yli 400 trofeenäyttelyissä (1977-2012) arvostellun valkohäntäpeuratrofeen mittaustiedot. Ikämäärityksiä on tehty vuodesta 2009 lähtien. Aiemmin mitattujen trofeiden ikätiedot ovat puutteelliset, mutta kokonaisaineiston perusteella on voitu selvästi todeta, että sarvitrofeet voivat kehittyä mitaliluokkiin pääsääntöisesti 5 ? 7 vuoden iässä. Hyvien siitosurosten ikä on 3-4 ikävuodesta ylöspäin. Valkohäntäpeura-urosten verotus on kohdentunut jo pitkään liiaksi ns.
  • tähtäimessä Muutama Lokalahden Urheilumetsästäjien alueen peurapukkien parhaimmistosta viime vuosikymmeneltä keski-ikäluokan (3,5-4,5 vuotiaat) uroksiin. Tästä syystä varsinaisiin trofeeluokkiin eli massiivisiin sarvivolyymeihin yltää tällä hetkellä entistä vähemmän uroksia. Yleistä sarvien kehityksestä ? Sarvien tuleva perusmuoto ja laatu on havaittavissa jo 1,5-2,5 vuotiailla uroksilla. ? Hyvin kehittyvällä 1,5 vuotiaalla peurapukilla sarvien piikkiluku voi parhaimmillaan olla 3+3 piikkiä, jopa enemmän ja sarvirunkojen pituus voi olla yli 40 cm. ? Yksilöllinen piikkiluku kehittyy yleensä neljään ikävuoteen mennessä ? vanhemmille uroksille saattaa kasvaa epätyypillisiä piikkimuotoja ? Tyypillisissä sarvimuodoissa yli kymmenpiikkiset peuraurokset kuuluvat vähemmistöön. ? Sarvien kokonaismassa on suurimmillaan 5 - 7 vuoden iässä. Sarvirunkojen ja piikkien mittaustietoja ? Hyvällä (säästettävällä) 1,5 vuotiaalla peurapukilla sarvirunkojen pituus voi olla jopa yli 40 cm ja piikkien pituudet 5-15 cm. ? Mitaliluokan sarvissa piikkien pituudet ovat 15-30 cm, esimerkiksi ykköspiikkien pituus on yleensä yli 15 cm. ? Heikosti kehittyneellä (kaadettavalla) 1,5 vuotiaalla uroksella sarvipuoliskojen runkojen tai toisen rungon pituus jää alle korvan korkeuden ja ykköspiikki / -piikit puuttuvat. ? Heikkona ominaisuutena kaikissa ikäluokissa voidaan pitää voimakasta epäsymmetriaa ? yksilön sarvirungot huomattavan eripituiset, lyhyet sarvirungot ja piikkien puuttuminen tai niiden lyhyys. ? Tyven ympärys mitaliluokan sarvilla on 10-20 cm, sarvirungon ympärykset piikkien välistä keskimäärin 10-20 cm. ? Nämä ympärysmitat kertovat sarvien massavuudesta ja antavat suuntaa yksilön iästä. ? Keskimääräinen mitaliluokan sarvien sisäleveys on 50-55 cm ja sarvirunkojen pituus 60-80 cm. Keskeistä kestävälle urosverotukselle ? Pääsääntöisesti säästetään 6-8 piikkisiä uroksia, poikkeuksena voimakkaasti epäsymmetriset sarvet. Tämä menettely tuottaa jo kahdessa - kolmessa vuodessa huomattavan lisän mitaliluokkiin yltävää urosainesta. ? Keskitytään uroskaadoissa nuoriin uroksiin (1,5-2,5 vuotiaat), joilla piikkejä enintään 1+1(2) tai 2+2(3) tai niistä puuttuu osa (epäsymmetria). ? Kun sarvet ovat alle korvankorkeuden, on uros aina kaadettavissa. ? Kaadetaan vanhempia pukkeja (4+5, 5+5 tai enemmän) vasta kun eläimet ovat ns. korjuukypsässä iässä (5 vuotta >). Kaadettaviksi suositellaan myös muutoin korjuukypsät urokset, joilla sarvissa merkittäviä epämuodostumia tai epäsymmetriaa. Sarvet voivat olla massavia, vaikka sarvirungot ja piikit ovat lyhyitä mutta paksuja. ? Kaato-ohjeena sarvien sisäleveyden suhde korvan kärkien väliseen leveyteen on periaatteessa melko helposti todettavissa oleva kaatoperuste. Trofeemittaustilaston mukaan suositeltava sisäleveys tulee kuitenkin olla vähintään 50 cm. Perusteena se, että useilla, vasta mitaliluokkaa lähestyvillä uroksilla sarvien sisäleveys on jo 50 cm. ? Eri sarvityypeistä ja perimästä johtuen on joillakin yli 5,5 vuotiailla uroksilla maksimi piikkiluku vain 6 tai 8 piikkiä. Tällöin sarvirunkojen kokonaismassa on kuitenkin jo huomattavasti suurempi kuin nuoremmilla vastaavan piikkimäärän omaavilla, kehityskykyisillä yksilöillä. Riistakamerakuvaa 5,5 vuotiaasta pantauroksesta 14. syyskuuta 2012 ? lähetinpannoitettu 1,5 vuotiaana 2008. Vuoden 2012 jättösarvien sarvimassa 2,592 kg ja 0,495 kg suurempi verrattuna vuoden 2011 jättösarviin. Pisteissä volyymin lisäystä noin 50 CIC -pistettä. Trofeetiedot kertovat Mittausaineistosta esimerkiksi joka neljäs trofee on ollut vain 4+4, eli kahdeksanpiikkinen. Tämä saattaa olla perimästä johtuvaa ja jää siis joidenkin yksilöiden enimmäis-piikkimääräksi. Kultamitalisarvien osuus 8-piikkisistä on 6 %, hopeamitalien 28 % ja pronssimitalien osuus 42 %. Myös niiden 8-piikkisten trofeiden osuus, jotka eivät ole yltäneet mitaleille, on 35 %. Taulukko 1 VALKOHÄNTÄPEURA TROFEETIEDOT Kulta Hopea Pronssi Ei mitalia Sisäleveys Min 38,8 40,0 36,0 34,4 34,4 Sisäleveys. Ka 52,2 49,7 47,9 43,2 49,3 Sisäleveys Max 68,7 65,9 58,7 56,3 68,7 4+4 piikkiä (kpl) 8 42 39 19 108 4+4 osuus 5,9 % 27,6 % 41,5 % 34,5 % 24,7 % mitalisarvia (kpl) 136 152 94 55 437 Pisteet ka Kaikki 340,1 Metsästäjä l 6 l 2012 l 13
  • Mitali ja kaatomäärät alueittain 8000 60 Puolitoista- 40 4000 20 vuotiaalla Kaatomäärä Mitalien määrä 6000 sarvet korvia lyhyemmät tai täysin erilaiset 2000 0 i e e m m m uo Hä Hä S s ä s oi ai el hj Et in rs Po a V S a nt ku a at aa sim u U uu M 0 ue al Mitali Kaato Kaksivuotiaalla puuttuvat Trofeeaineisto kertoo, että Varsinais-Suomesta on kaadettu suurin osa mitalisarvista (29 %). Aivan ykköspiikit. yhtä hyvä edustavuus on Uudenmaan peurasaaliissa (27 %) Näiltä alueilta on kaadettu 70 % kaikista kultamitalisarvista. Eniten kultamitalisarvia on saatu saaliiksi Uudeltamaalta (kaavio 1). 80 Mitalisarvet Kulta 60 Mitali Täysikasvuiselta 40 Kpl puuttuu piikkejä 20 tai rungot 0 e m Hä äl e Et i e m äm uo H S s s oi ai hj in rs Po a V S a nt ku a at aa im s Uu uu M ue al paksut ja lyhytpiikkiset. Urosten valikoiva verotus aloitetaan jo puolitoistavuotiaista. Sarvipiikkien puuttuminen ja sarvirungon puutteellisuudet Mikäli mitalisarvet suhteutetaan vuotuiseen kaatomäärään on Uusimaa tuottanut eniten kaikkien mitaliluokkien sarvia. (kaavio 2) Trofeeaineiston mukaan kaikkien sarvien keskimääräinen sisäleveys on 49 cm, 39 cm:stä 69 cm:iin. Kultamitaliluokan sarvien keskimääräinen leveys on 52 cm ja pronssimitalisarvien 48 cm sekä mitaliluokan alapuolelle jääneillä 43 cm. Yhteenvetona voidaan todeta, että mitaleille yltämättömien kuten myös pronssimitalirajan saavuttaneet urospeurat on kaadettu pääasiallisesti liian nuorina, alle viisi vuotiaina. Yhtenä esimerkillisenä valikoivan peurametsästyksen toteuttajana voidaan mainita Lokalahden Urheilumetsästäjät ry. Varsinais-Suomessa. Seura on toteuttanut 2000- luvun alusta lähtien yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Huomattava osa saaliista kaadetaan edelleen vasoina, aikuissaaliista noin puolet on naaraita. Urospeurojen annetaan ikääntyä ja siten korjuukypsien, suurisarvisten pukkien osuus kannassa on parantunut. Hyvän vasatuoton lisäksi kanta tuottaa myös trofeeluokan uroksia. Seuran kaato-ohje kuuluukin: Pukin saa syksyn ja kiiman aikana kaataa, 14 l Metsästäjä l 6 l 2012 kuuluvat karsittaviin ominaisuuksiin. mutta sarvien täytyy olla mitaliluokassa, muutoin lihat jäävät seuran hyväksi. Loppukaudella kaadetaan muitakin urospeuroja, mutta lähinnä heikommasta päästä valikoiden. Mitaliluokan sarvien kaatovuoroja kierrätetään. Yhdessä suunniteltu ja sovittu kaatomäärä ja toimintamalli on viime vuosina tuottanut erittäin hyvää tulosta. Seuran noin 7700 hehtaarin alueelta on kaadettu yli 20 Suomen parhaimmistoon kuuluvaa trofeeluokan urosta. Tärkeintä on valkohäntäpeurakannan kokonaisverotuksen kestävä mitoitus. Se huomioi ilveskannan sekä muiden kuolevuustekijöiden vaikutukset ja perustuu kannan rakennetta tutkivaan peuralaskentaan sekä muihin seurantamuotoihin. Urospeurojen kestävä, mitaliluokan trofeita tuottava metsästys nostaa urospeurojen keski-ikää ja turvaa osaltaan peurakannan tuottoa sekä laadukkaita peurajahteja. Nyt on asenteiden ja käytäntöjen tarkistamisen paikka. l Ikämääritykset Valkohäntäpeurojen ikä voidaan määritellä hammaskehityksen ja kuluneisuuden perusteella. Yhdistämällä sarvien mittatiedot ja ikä, saadaan realistinen kuva alueen saaliista ja peurakannasta sekä opitaan näkemään millaisia sarvia eri ikäluokkien eläimet kantavat. Valkohäntäpeurojen ikämääritykseen on saatavilla opas, joka on tilattavissa Suomen riistakeskuksen varastomyynnistä. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä edellyttää kaikkien trofeenäyttelyihin toimitettavien sarvitrofeiden mukaan liitettäväksi kyseisen eläimen leukaluun ikämääritystä varten. Trofeiden mittausohjelman linkki: www.riista.fi Metsästäjälle Trofeet Yleisimpien trofeiden pisteytyksien laskentaohjelma.
  • Puheenjohtajalta Riistakantojen säätely uuteen aikaan Ajantasaista tietoa ja hoitosuunnitelmia Syksyn metsästyskausi on käynnistynyt ja ensimmäisiä tietoja todellisesta riistatilanteesta metsästäjien kertomana on saatu. Metsäkanalintujen kohdalla näyttää siltä, että kevään huonot olosuhteet verottivat voimakkaasti lintupoikueita erityisesti Lapin alueella. Pesintöjen epäonnistumisesta kertoo myös havainnot naaraslinnuista, joilla ei ole poikasia. Eteläisemmässä Suomessa on lisääntyminen onnistunut huomattavasti paremmin, osassa maata jopa erinomaisesti. Kanalintujen metsästysajat päätettiin tänä syksynä jo toisen kerran aikaisemmasta poikkeavalla tavalla soveltamalla lainsäädännön antamaa mahdollisuutta huomioida riistakolmiolaskentojen tuloksia metsästysajoista päätettäessä. Kolmiolaskentojen tuloksiin perustuen Lapin alueen kuudessa kunnassa metsästysaikaa lyhennettiin loppupäästä kuukaudella. Lyhennetty metsästysaika nosti useissa Lapin metsästäjissä voimakkaan vastarinnan. Osa pohjoisen pystykorvametsästäjistä olisi halunnut metsästysaikaa lyhennettäväksi alkupäästä. Kolmiolaskentojen tiedot olivat kuitenkin niin karua kertomaa, että oli täysin perusteltua tehdä rajoituksia metsästysaikoihin. Hirvikannan on todettu koko maan mittakaavassa olevan kohdallaan. Tavoiteltu hirvitiheys 2-4 hirveä /1000 ha on saavutettu lähes koko maassa. Hirvitiheys vaihtelee kuitenkin alueittain voimakkaasti. Hirvikannan hoidossa olisi tärkeää tavoitella vakaampaa hirvikantaa. Voimakkaan verotuksen aikana on kannan rakenne useilla hirvitalousalueilla päässyt pahoin vääristymään. Liiallinen naarassäästö on usein estänyt kannan leikkauksen, vaikka pyyntilupia on lisätty. Monissa riistanhoitoyhdistyksissä on lähdetty kannan vääristymää oikaisemaan antamalla sarvipiikkisuosituksia. Suositusten tavoitteena on säästää parhaassa siitosiässä olevia 6-10 piikkisiä sonneja. Lisäksi on suositeltu vähentämään vasojen verotusta. Vuoden vaihteessa valmistuva hirvikannan hoitosuunnitelma antaa varmasti eväitä parempaan hirvikannan hoitoon. Hirviin liittyen kuuluu kentältä myös ikäviä uutisia. Syksyn aikana on löytynyt useita hirven salatappoja tai yrityksiä. Nämä ?riistarosvot? olisi saatava oikeuden eteen vastaamaan tekojaan, sillä salakaatajat syövät aina toisten lautaselta! Jokaisen metsästäjän velvollisuus on auttaa poliisiviranomaisia mahdollisuuksiensa mukaan näiden salakaatojen selvittelyssä. Tarkoin kirjatut tiedot kaikista epäilyttävistä liikkujista kyseisten salakaatopaikkojen liepeillä voivat olla ratkaisevana apuna metsästysrikoksen selvittelyssä. Alueellisten riistaneuvostojen yksi tärkeimpiä tehtäviä on järjestää sidosryhmien kuuleminen ja osallistaminen riista-asioiden valmisteluun. Alueelliset riistaneuvostot järjestivät lokakuun aikana sidosryhmätilaisuuksia, joissa aiheena olivat suurpedot ja niiden aiheuttamat konfliktit. Maa - ja metsätalousministeriön suurpetoasioista vastaavat virkamiehet jalkautuivat alueille esitellen suurpetopolitiikan suuntalinjoja ja perusteita. Tilaisuuksissa oli asiantuntijoina mukana myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä riistakeskuksen henkilöstöä. Erityisesti suden poikkeusluvilla tapahtuva pyynti herätti vilkasta keskustelua susitihentymäalueilla. Risto Hanhineva hallituksen varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Näiden tilaisuuksien pohjalta on koostettu alueittain tiivis selvitys suurpetokonflikteista ja ne on käsitelty ja hyväksytty alueellisissa riistaneuvostoissa. Tiivistelmä alueen suurpetokonflikteista lähtee edelleen riistakeskuksen kautta valtakunnallisen riistaneuvoston kokoukseen, joka laatii valtakunnallisen kannanoton asiasta. Toivottavasti näiden tilaisuuksien anti on selkeästi luettavissa lähivuosina päivitettävästä sudenhoitosuunnitelmasta! Metsästäjä l 6 l 2012 l 15
  • Huippusuositun Alaska 2012-malliston loppuerä Varaston tyhjennys! Loput Alask Alaska Light ja Light Camo HD TM metsästyspuvut Uuden sukupolven puku liikkuvalle metsästäjälle. Suunniteltu ja testattu yhdessä suomalaisten metsästäjien kanssa käyttämällä maailman edistyksellisintä materiaaliteknologiaa ? tavoitteena täydellinen metsästyspuku. Kevyellä Alaska light -puvulla koet parhaita ja onnistuneita eränautintoja. Jopa 35 % kevyempi ? Soveltuu ympärivuotiseen käyttöön A pitää veden ja hengittää kuten luvattiin. paras käyttämäni puku. B Jussi kamula, siikalatva C ? D E puku on aivan loistava! istuu hyvin, on mukavan pehmeän tuntuinen, kevyt ja hyvän näköinen! Jari pussila, liminka Alaska Light tai Camo HD -ostajalle oranssi Alaska -lakki ja -turvaliivi Loppuerä -20 % F I J H G TM kaupan päälle! O? arvo yht. 54,80 ? lOppueRÄ VaiN K 119 ? ? norm. 149 metsästyslakki huomio-oranssi eTu -20 % turvaliivi safety Camo -kuviolla * L suaika koroton mak puun! helmikuun lop TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000 klo 9-17
  • ka-puvut nettohintaan nopeille! Teknistä ylivoimaa ? ylivertainen käyttömukavuus Nopea kuivuvuus Alaska Light -puku on nostanut metsästysvaatteiden teknisyyden ja käyttömukavuuden täysin uudelle tasolle! Alaska Light -puku hyödyntää uusimpia materiaaleja, pintakäsittelyä ja kalvoteknologiaa. Erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Monipuolisesti testattu. Soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Runsaasti teknisiä ratkaisuja Uuden materiaaliteknologian ansiosta uskomaton keveys (jopa 35% kevyempi). Edistyksellisen hi-DRY? -käsittelyn ansiosta pintakangas hylkii vettä ja likaa. Uusi antiWhistler? -käsittely tekee puvun pintakankaan käytössä äänettömäksi. huippukevyt Alaska Light -puvun teknisiä yksityiskohtia: edistykselliset materiaalit ja käsittelyt uutta kalvoteknologiaa H. Paljon taskuja: yht. 7 kpl I. Selästä korotettu vyötärö J. Runsaasti säätöjä: mm. kaulus-, helma-, vyötärö-, hihansuu- ja lahjesäätö K. Muotoonommellut polvet L. Lyhennettävät lahkeet M. Väri vihertävän ruskea, tumman rusk. tehosteet A. Säädettävä irtohuppu B. Täysin vedenpitävä ja hengittävä C. Vesitiiviit päävetoketjut D. Extra-teipatut saumat E. Kainalotuuletus kaksisuuntaisella vetoketjulla F. Hengittävä vuorimateriaali G. Päävetoketjuissa pitävät X-strong? -vetimet Alaska Light -metsästyspuku Loppuerä camokuviolla -25 % Alaska Light Camo HD -metsästyspuku on teknisiltä ominaisuuksiltaan, kuten Alaska Light -puku. Ainoa ero on värissä. C TM A B D E F I J H G lOppueRÄ aito Camo hD -kuvio VaiN TM Alaska Camo hD sisältää tarkoin valittuja yksityiskohtia suomalaisesta luonnosta. Näistä yhdistelemällä syntyi suomen ensimmäinen huomaamaton camokuvio, joka on siirretty Alaska-camopuvun pintakankaaseen. K ? lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). * 134 ? ? norm. 179 eTu -25 % L suaika koroton mak puun! helmikuun lop RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
  • Alaska-malliston monipuolisin metsästyspuku ? loput -25%! Alaska Superior puku ? teknisyys, tyylikkyys ja mukavuus Superior-luokan tyylikkyyttä Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Kulutusta kestävät materiaalit ja toimivat yksityiskohdat. Testattu kalvo Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys.Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Superior Alaska Superior -puvun teknisiä yksityiskohtia: A. Säädettävä irtohuppu B. Täysin vedenpitävä ja hengittävä C. päävetoketjussa edessä tuulilista D. extra-teipatut saumat e. Kainaloventilaatiot vetoketjulla F. Hengittävä vuorimateriaali G. Reilumpi mitoitus H. Vetoketjuissa kestävät X-StrongTM -vetimet I. Runsaasti teknisiä lisäominaisuuksia, kuten patruunataskut, antennipidike ja kumipäällysteiset nepparit C J. paljon taskuja: E yht.11 kpl metsästyspuku Alaska Superior -puku suunniteltiin kovaan ympärivuotiseen metsästyskäyttöön ? mistään ei tingitty. Se valmistettiin kestävimmistä materiaaleista hyödyntäen uuden sukupolven teknologiaa. Alaska Superior on jokaista yksityiskohtaa myöten todellinen metsien kuningas. F K L Alaska Superior -ostajalle oranssi Alaska -lakki ja -turvaliivi kaupan päälle! O? Loppuerä -25 % D G H VaiN J * 149 ? metsästyslakki Safety Camo -kuviolla B loppuerÄ M turvaliivi A I ? norm. 199 huomio-oranssi arvo yht. 54,80 ? K. Selästä korotettu vyötärö L. Runsaasti säätöjä: mm. kaulus-, vyötärö-, helma-, vyötärö-, hihansuu- ja lahjesäätö M. Muotoon ommellut polvet N. Lyhennettävät lahkeet O. Väri metsän ruskea, tehosteväri grafiitti eTu -25 % N suaika koroton mak puun! helmikuun lop TilaukSeT www.retkitukku.fi tai puheliMiTSe p. 040 828 1000 klo 9-17
  • Pieni erä Alaska Kodiak Light -metsästyskenkää ? loput -23%! Uuden sukupolven metsästyskenkä alaska-kalvokengän teknistä ylivoimaa Vahvaa, kulutusta ja piston kestävää naudan nahkaa. Kengän yläosa nupukkia. Tukeva varsi (26cm) Thinsulate 200g vuori: soveltuu ympärivuotiseen käyttöön pehmeä hyvin avautuva iltti ? helppo pukea ja riisua Kodiak Light O? arvo yht. 14,90 ? NeTTihiNTa Kantapäälle muotoiltu kantakuppi Tekninen 3-kerros sisäpohja tukee, lämmittää ja hengittää extraGrip? -ulkopohja on pitävä, rullaava ja kylmyyttä eristävä Vahvistettu kiertojäykkä välipohja kovaan käyttöön TM kaupan päälle! extra-pehmuste akillesjänteelle Kärjessä ja kannassa kuminen kivisuoja Alaska Kodiak Light edustaa uusimman teknologian kevyttä metsästysjalkinetta. Kodiak Light on Rain-Stop® X-Proof -erikoiskalvon ansiosta täysin vedenpitävä. Kodiak Light -kenkien ostajalle Alaska DryTech -metsästyssukat edistyksellinen footShape? -leikkaus ? hyvä istuvuus Kestävät helposti kiristettävät nauhat ja lujat metalliset nauhankiristyslenkit metsästyskengät Vettä ja likaa hylkivä erikoispintakäsittely loppuerÄ VaiN * 99 ? ? norm. 129 Tekninen keskipaksu sukka. Materiaali 85% villaa, 10% nylon ja 5% elastaani suaika koroton mak puun! helmikuun lop NeTTihiNTa * 49 ? * 34 ? Loppuerä -23 % eTu -23 % DryTech * 79 ? * 59 ? TaJalle puVuN oS Softshell TaJalle puVuN oS TeddyTakki karibu-SofTShell Lämmin Alaska Teddy -fleecetakki on suunniteltu passi- ja koiramiehelle. Hyvin hengittävä, soveltuu myös kerrospukeutumiseen. Takissa kuusi tilavaa taskua, pidennetty takahelma, tukeva kaulus ja hihansuissa peukalolenkit. Miellyttävän pehmeä fleecemateriaali. Väri huomio-oranssi. Tarjoushinta Light, Camo HD ja Superior -puvun ostajalle. paras valinta metsästykseen ja vapaa -aikaan. Vettähylkivä, tuulenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® Softshell-kalvo. paljon käytännöllisiä yksityiskohtia kuten tilavat taskut, vetoketjulliset kainalotuuletukset, korkea kaulus ja helman säätö. pehmeä kahisematon softshell-materiaali. Väri vihertävän ruskea. Tarjoushinta Light, Camo HD ja Superior -puvun ostajalle. TM lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). TM RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
  • Myös nämä vaatteet varastontyhjennyshinnoin ? tilaa omasi! Suuren suosion Burrel-videokameroita vielä pieni erä! HUIPPUSUOSITTU a NeTTIHINT TrekLite R X-lIgHT SNOW camO HD meTSÄSTySaSU VentureHeat ePIc laDaTTaVaT lÄmPÖHaNSkaT Helposti metsästyspuvun päälle puettava kevyt X-Light Snow Camo HD -asu soveltuu erinomaisesti talvimetsästykseen. Aito Snow Camo HD -kuvio takaa parhaan maastoutumisen lumisessa maastossa. Materiaali vettähylkivää ja kulutusta kestävää Rip-Stop kangasta. Täyspitkä YKK-vetoketju. Mukana kätevä kuljetuspussi. Pitää sormet lämpimänä kovalla pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 tuntia. Pakkauksen sisältö: Venture heat EPIC hanskat, ladattavat akut 2kpl, verkkolaturi ja kuljetuspussi. Koot: M, L ja XL Tm TM TM VaIN * 1490 ? 299 * HUIPPUUUTUUS! katso lisävarusteet netistä! ? ammattilaisten testaama ? laadukas 135° aito HD-laajakuva ? Näppärä koko, luja ja kestävä rakenne suaika koroton mak puun! helmikuun lop ? Tarkka HD-laajakuva ja laadukas ääni ? laadukas asevideokamera ? Helppo kiinnittää ja käyttää suaika koroton mak puun! helmikuun lop Jokaisen metsästäjän haave! Asekameralla taltioit parhaat metsästyshetket laadukkaana HD-videokuvana. Helppo kiinnittää ja käyttää! asennusvalmis koirakamerapaketti sisältää: * TargeT HDTM -asevideokamerapaketti asennusvalmis asevideokamerapaketti sisältää: Burrel CamDog HD? -koirakamera, vesitiivis suojakotelo, koiravaljas, USB-kaapeli, verkkolaturi, lisäkiinnikkeet, käyttöohjeet Ta HINT IH TI TT NeT Burrel Target HD? -asevideokamera, tanko- ja pikakiinnikeet aseisiin, säilytyspussi, rannehihna, USB-kaapeli, verkkolaturi, käyttöohjeet * 149 ? ** ? / kk tai alk. 11 VIllaPaITa Tyylikkäässä ja lämpimässä Alaska-villapaidassa on suojaava ribbikaulus, -helma ja -hihansuut. Vahva YKK-puolivetoketju, kangasvahvikkeet olkaja kyynärpäissä sekä hyvä istuvuus. Sopii erityisesti metsästykseen ja vapaa-aikaan. Materiaali 80% villa, 20% nylon. Väri vihertävän ruskea. SOfTSHell-TakkI TrekLite -kalvopuku tekee teknisellä edistyksellisyydellään ja mukavuudellaan ulkoilusta aiempaa mieluisamman kokemuksen ? säässä kuin säässä. Värit: Punainen takki ja mustat housut naisille, turkoosi takki ja mustat housut miehille ja naisille. Koot: XXS-XXXL. Rain-Stop® Softshell -kalvolla varustettu vettähylkivä, tuulenpitävä Treklite Softshell -takki ulkoiluun ja vapaa-aikaan. Paljon käyttöä helpottavia toiminnallisuuksia. Laadukkaat materiaalit tekevät takista paitsi tyylikkään, mutta myös kestävän. Värit: turkoosi miehille ja naisille, musta naisille. 100 % vedenpitävä ® ja hengittävä rain-Stop Softshell Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. VaIN * 99 ? ? norm. 129 suaika koroton mak puun! helmikuun lop n Valovoimaine optiikka lOPPUerÄ Tehokas infrapuna! VaIN * lOPPUerÄ VaIN 159 ? UerÄ lOPPU VaIN eTU 60 ? ? kompakti koko ? Tehokas keskitetty infrapuna ? Uusi ergonominen muotoilu suaika koroton mak puun! helmikuun lop * 59 ? norm. 79 ? suaika koroton mak puun! helmikuun lop TIlaUkSeT www.retkitukku.fi tai PUHelImITSe p. 040 828 1000 klo 9-17 * 249 ? ? norm. 279 ? Parannettu optiikka (geN1+) ? Tarkka 5x suurennos ? Pitkä katseluetäisyys eTU 30 ? suaika koroton mak puun! helmikuun lop POINTer cONTrOl 4x50S yökiikari bUrrel NIgHT VISION geN1+ 5x50 yökiikari POINTER CONTROL 4x50S yökiikari on erinomainen apuväline olosuhteissa, joissa päivänvaloa ei ole. Sisäisen infrapunatehostimen avulla saat lisää valotehoa ääripimeässä. Yökiikarilla seuraat kätevästi riistan liikkumista. Laite soveltuu erinomaisesti myös maastossa ja vesillä liikkumiseen pimeässä. Uusi BURREL NIGHT VISION GEN1+ on valovoimaisella optiikalla varustettu yökiikari vaativalle käyttäjälle. Helppokäyttöinen, nopea käynnistys. Tehokas infrapuna ja tarkka 5x suurennos takaavat valoisamman ja terävämmän kuvan pidemmillä etäisyyksillä. Katseluetäisyys jopa 200 metriä. eTÄISyySmITTarI lOPPUerÄ meTSÄlle VeSIlle eTSINTÄÄN VarTIOINTIIN Vorot kiinni! ? norm. 199 TreklITe -kalVOPUkU ® ? ? ? ? SUOmeN SUOSITUIN TrekLite arvo yht.9,90 ? ** / kk tai alk. 9 ? eTU 60 ? Näe koirasi riistatyöskentely teräväpiirtovideona huippusuosion saavuttaneen Burrel CamDog HD? -koiravideokameran avulla. TrekLite O? * 129 ? ? norm. 359 R R Kalvopuvun ostajalle TrekLite CoolDry urheilusukat kaupan päälle! ? NeTTIHINTa Sopii kaikkiin aseisiin Pieni erä suosittuja yökiikareita alehintaan! 59 ? Nopealle tilaajalle! * camDOg HDTM -koiravideokamerapaketti 39 ? UUTUUS! Ä! 50 kPl er lOPPUerÄ s kameravalja joka rodulle a NeTTIHINT Ta NeTTIHINT T HINTa IH TI TT NeT 990 ? coolDry TekNISeT SUkaT DryTech lÄmPImÄT VIllaSUkaT * kg-679e meTSÄSTyS-VHf Huipputarkka metsästäjän etäisyysmittari mittaa kohteet jopa metrin tarkkuudella aina 800m saakka. Scan-toiminto liikkuvan kohteen reaaliaikaiseen mittaamiseen. lOPPUerÄ VaIN 98 * ? ? norm. 129 Laadukas VHF-puhelin monipuolisilla toiminnoilla. 26 esiohjelmoitua kanavaa. 5W lähetysteho, kuuluvuus jopa 5-7 km. kySy POrUkkaTarJOUSTa! lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). Team PrO PlUS meTSÄSTyS-VHf lOPPUerÄ VaIN 119 * ? ? norm. 129 eTU 10 ? UUTUUS! Uusi parannettu versio testivoittajasta (TM 2007). Lähetysteho 5W, erittäin pitkä kuuluvuus, jopa 5-7 km. Käyttövalmis paketti, helppokäyttöinen suomenkielinen valikko, täysin vesitiivis (IP65). NeTTIHINTa * 249 ? ** ? / kk tai alk. 14 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta