PETOYHDYSHENKILÖVERKOSTO KEHITTYY NÄIN TEET KALLOTROFEEN KANALINTUKANNAT NOUSUSSA IDÄSSÄ KUPARILUOTEJA 25 VUOTTA METSÄSTÄJÄT TORJUNTATOIMISSA AFRIKKALAINEN SIKARUTTO Metsä kana lintujen metsästysajat 2026-2027 5/2026 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
Sisältö METSÄSTYS 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 2026-2027 14 Suden kiintiömetsästys alkaa 1.12.2026 24 Terveyttä eräpolulta 26 Afrikkalainen sikarutto – metsästäjät torjuntatoimissa 28 Villisikakannan hallinta on tärkeämpää kuin koskaan 30 Näin Suomessa pyydetään minkkiä 44 Pystykorvat linnuston puolesta 50 25 vuotta kupariluoteja 54 Kiväärin tuennan monet tavat 56 Riistalihaa voi myydä monella tavalla 58 Riistareseptit 62 Trofee – kunnianosoitus metsästykselle 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 12 Riistakolmiolaskentojen tulokset 16 Pohjoisen suurpetohavainnot talteen 18 Petoyhdyshenkilöverkosto kehittyy 34 Lajiesittely: valkoposkihanhi 36 Levähdysalueet tärkeitä myös vesilinnustajille 38 Maailmalta ratkaisuja riista-alan ongelmiin 40 Ytimessä 60 Luonnonvaratieto – viimeisin tieto riistakannoista AJANKOHTAISET 4 Uutiset 20 Nuorten toimitus 46 SRVA – 15 000 kertaa kiitos! 47 Jäljet tutuiksi oppilaille 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 49 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 48 Kannanhoidollinen karhunpyynti aukesi sittenkin TUTKITTUA 12 Metsäkanalintujen kesä kaksijakoinen 40 Vesilintujen poikastuotto jäi viimevuotista heikommaksi 62 Trofee kunnianosoitus metsästykselle 26 Afrikkalainen sikarutto – metsästäjät torjuntatoimissa 30 Näin Suomessa pyydetään minkkiä 2 Metsästäjä 5/2026
Kokemukset Ruotsista osoittavat, että afrikkalaisesta sikarutosta voidaan päästä eroon. Sikarutto saapui Suomeen A frikkalainen sikarutto onnistuttiin pitkään pitämään poissa maastamme päättäväisin toimenpitein, joista vähäisin ei ole metsästäjien panos villisikakannan rajoittamiseen. Nyt hyvä tuuri kuitenkin loppui. Kun ensimmäiset ruttoon kuolleet eläimet löydettiin, Ruokaviraston johdolla aloitettiin torjuntatoimet. Kirjoitushetkellä ruttoon kuolleita sikoja on alueelta löytynyt jo yli 30. Edellä mainittuja torjuntatoimia olemme harjoitelleet jo useamman vuoden. Meidän metsästäjien tehtävänä on nyt noudattaa tinkimättä ohjeita sekä määräyksiä, joita Ruokavirasto ja ministeriö meille antavat. On selvää, että tilanne vaikuttaa tartunta-alueella voimakkaasti kaikkeen elämään, myös metsästykseen. Mutta vaihtoehtoa ei ole: nyt on pyrittävä pääsemään taudista eroon niin pian kun se suinkin on mahdollista. Muutaman vuoden takaiset kokemukset Ruotsista osoittavat, että hyvissä olosuhteissa ja alusta alkaen määrätietoisesti toimien afrikkalaisesta sikarutosta voidaan päästä eroon. Tämä edellyttää sitä, että kaikki ottavat asian vakavasti ja ohjeita oikeasti noudatetaan. Verrattuna Ruotsin kokemaan meillä on erityishankaluutena taudinpurkauksen sijainti. Se on mitä todennäköisimmin suurimmalta osin Venäjän puolella. Meillä ei ole tietoa siitä, tehdäänkö rajan takana mitään. Pahimmillaan tästä voi muodostua pitkäaikainen riesa. Vaikka saisimme tilanteen hallintaan omalla puolellamme, on mahdollista, että uusia tapauksia tulee rajan yli jatkossakin. Nykyisessä maailmantilanteessa on epäselvää, onko Venäjän puolella mahdollisuuksia tai edes halua torjuntatoimiin. Yritetään kuitenkin tehdä kaikki se, mitä yhteisvoimin Ruokaviraston johdolla Suomen rajojen sisällä on tehtävissä. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 50 25 vuotta kupariluoteja 9 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 2026-2027 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 5/2026
Uutis t Itärajan läheisyydessä metsästettäessä tulee pitää mielessä muutama asia. Suomen itärajaa suojaa rajavyöhyke, jonka leveys maalla vaihtelee muutamasta sadasta metristä kolmeen kilometriin. Rajavyöhykkeelle meneminen ilman lupaa on rangaistavaa. R ajavyöhykkeellä tapahtuvaan hirven ajometsästykseen voi tietyissä tilanteissa saada luvan. Lupa tulee hakea ennakkoon jokaiselle metsästykseen osallistuvalle, joko ryhmänä tai kullekin henkilölle erikseen. Myönnetty lupa tulee pitää mukana aina rajavyöhykkeellä liikkuessa. Rajavartiolaitos voi myöntää luvan, jos siihen on hyväksyttävä syy, esimerkiksi riistakeskuksen hirven metsästykseen myöntämä lupa, jossa metsästysalue ulottuu rajavyöhykkeelle. Lupahakemuksessa on perusteltava, miksi ajometsästyksen tulisi tapahtua juuri rajavyöhykkeellä. Pidä koira kytkettynä rajan läheisyydessä Vältä metsästyskoiran irti päästämistä rajan läheisyydessä, jotta se ei päädy vahingossa Venäjän puolelle. Riistaeläimet liikkuvat usein Venäjän puolelle ja koirat seuraavat perässä. Kaikkia Venäjälle menneitä koiria ei välttämättä saada takaisin Suomeen. Rajavyöhykkeellä irti olevalla koiralla metsästäminen on kiellettyä. Koiran varusteisiin kannattaa merkitä selkeästi omistajan yhteystiedot. Äkillisissä tilanteissa ota yhteyttä rajavartiostojen johtokeskuksiin Jos koirasi kaikesta huolimatta päätyy rajavyöhykkeelle, tai jos tarvitset pääsyn vyöRAJAVARTIOLAITOS MUISTUTTAA: PIDÄ KOIRA KYTKETTYNÄ JA HAE LUVAT HYVISSÄ AJOIN hykkeelle haavoittuneen riistaeläimen etsimiseen ja lopettamiseen, voit pyytää lupaa suoraan alueen rajavartioston johtokeskukselta. Tällaisissa tapauksissa rajavartiosto voi myöntää rajavyöhykeluvan tapauskohtaisesti harkiten myös suullisesti. Tarkemmat ohjeet ja johtokeskusten yhteystiedot löydät Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Turvallista metsästyskautta! 4 Metsästäjä 5/2026
Ilvesten pannoitukset alkavat lokakuussa Osana petojen ja pienten hirvieläinten tutkimusta, Luonnonvarakeskus (Luke) pannoittaa ilveksiä Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Hämeen alueilla. Pannoituksilla kerätään tietoa ilveksen ravinnonkäytöstä, liikkumisesta ja elinpiirien koosta. Jos loukkuusi menee ilves ja haluat antaa sen mukaan tutkimukseen: Soita numeroon 029-5328929. Jos numerosta ei vastaa heti, soitetaan sinulle mahdollisimman pian takaisin. Numeroon ei voi jättää viestiä. Jos loukussasi on ilves eikä loukussa ole lukkoja, laita loukun päälle kunnon paino: ilvekset karkaavat loukuista helposti. Peitä loukku pressulla tai muulla peitteellä eläimen rauhoittamiseksi, ja vältä oleskelua sen läheisyydessä, sillä stressaantuneen ilveksen nukuttaminen on hankalaa. Luke merkitsee ilveksiä harkinnan mukaan, kun ne ovat vähintään 10 kilon painoisia. Emoaan seuraavat pennut ovat tarpeeksi isoja aikaisintaan vuodenvaihteessa, yli kahden pennun pentueissa mahdollisesti vasta myöhemmin. Luke ei pannoita ilveksiä luonnonsuojelualueilla. Maaja metsätalousministeriö rahoittaa hanketta. Metsäkanalintusaalis vuodesta 1996 nykypäivään Metsäkanalinnut ovat eräs merkittävimmistä riistaryhmistä. Niitä metsästetään paljon ja niiden kannanvaihtelua seurataan tarkoin. Myös saalistilastossa on nähtävissä syklisyyttä. TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ pyy riekko teeri metso 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 1996 2001 2006 2011 2016 2021 Uudet tunnustukset nostavat esiin vapaaehtoistyötä Suomen riistakeskus palkitsee ansioituneita vapaaehtoisia sekä valitsee vuoden 2026 riistanhoitoyhdistyksen. Tunnustuksilla halutaan nostaa esiin riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja metsästäjien tekemää arvokasta vapaaehtoistyötä. Jokaiselta riistakeskusalueelta valitaan yksi vuoden vapaaehtoinen, joka saa Riistan puolesta -palkinnon. Riistanhoitoyhdistykset voivat tehdä ehdotuksia palkittavista 6.12.2026 mennessä. Vuoden vapaaehtoinen voi olla yksittäinen henkilö tai jokin ryhmä. Vuoden riistanhoitoyhdistystä voivat ehdottaa alueelliset riistaneuvostot. Palkinnot jaetaan alkuvuodesta 2027. Jos sinulla on mielessä ansioitunut vapaaehtoinen, jonka haluaisit palkita, ole yhteydessä omaan riistanhoitoyhdistykseesi! Kilo kaverille! Nykyisessä polarisoituneessa keskusteluympäristössä olisi kaikkien etu, jos metsästäjät kertoisivat asiallisesti harrastuksestaan myös turvallisen kuplansa ulkopuolella. Metsästyksestä kertominen voi tuntua hankalalta, mutta onneksi erinomainen keskustelunavaus löytyy syksyisin monien pakastimesta! Riistaliha ja eettinen lähiriistaruoka ovat neutraaleita puheenaiheita, jotka kiinnostavat suomalaisia. Anna siis tänä syksynä pala riistaa tuttavalle, työkaverille tai naapurille. Liitä mukaan oma lempireseptisi tai vinkkaa sopiva ohje tämän lehden reseptipalstalta. Kerro samalla, mitä kaikkea olet tehnyt sen eteen, että voit tarjota hänelle tämän riistaherkun. KILO KAVERILLE M IK KO JO KI NE N LU O NN O N VA RA KE SK US 5 Metsästäjä 5/2026
Kuinka saada suomalaisille kotimaista riistaa? K esän aikana minulta kysyttiin toistuvasti ”mistä riistaa voisi ostaa?”. Jäin pohtimaan mitä kaikkea kysymyksen takana on. Vielä pari vuosikymmentä sitten monilla oli kytkös riistaruokaan, jota olimme tottuneet syömään maalla asuvien sukulaistemme luona. Metsästävän ukin tarinat ja mummon hirvipata olivat osa suvun tarinaa. Nykyään yhä useampi meistä on monen sukupolven kaupunkilainen ja yhteys maaseudun metsästäjiin on katkennut. Kiinnostus riistaruokaan on kuitenkin säilynyt, sen kertovat kyselyjen tulokset: suomalaiset haluavat lisätä kotimaisen riistan käyttöä, mutta ongelmaksi koetaan saatavuus ja hinta. Kuinka saada suomalaisten lautasille kotimaista riistaa ja rakentaa siihen positiivinen suhde? Paras tapa säilyttää riistan arvostus olisi varmistaa sen riittävyys kaikille. Se taas edellyttäisi elinvoimaisia riistakantoja. Viime vuosikymmenien ongelmia korostava kehityssuunta tulisikin nyt muuttaa. Hirvikantamme puolittaminen kahdessakymmenessä vuodessa, siis siitä ajasta kun söimme mummon hirvipataa, vaatisi mielestäni uudelleen arviointia. Lainsäädäntö on kehittynyt ja seuroilla olisi hyvät mahdollisuudet riistan myymiseen. Siksi on harmillista, ettemme pysty vastaamaan suomalaisten haluun syödä kotimaista riistaa. Suomeen tuodaan ulkomailta miljoona kiloa riistalihaa ja jopa kaupoissa myytävä hirvi on useimmiten Virosta. Riistakannat ja metsästys pitäisi nähdä maaseudun rikkautena, voimavarana, vetovoimana ja elinkeinona. Haastankin kaikki riista-alan toimijat miettimään, kuinka voisimme tarjota kaikille suomalaisille positiivisen riistaruokaelämyksen. Juuri sellaisen, jonka olemme aikoinamme itse saaneet. Syödään yhdessä suomalaista riistaa! Riistakokin vinkki Tässä esimerkki jo unohtuneesta saaliin hyödyntämisestä. Hirven turpasyltty on erinomainen herkku ja helppo valmistaa. Tarvitset vain hirven karvattoman turvan, poskilihat ja vähän mausteita. 4–6 tunnin keittämisen jälkeen annat hyytyä ja juhlava riistaherkku on valmis. Netistä löytyy monta toimivaa sylttyreseptiä. Muista tarjota myös kaverille! MARTIN HÄGGLUND Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Löysin kuolleen villisian – mitä teen? Liikuitpa luonnossa missä päin Suomea hyvänsä, ilmoita kuolleet tai oudosti käyttäytyvät villisiat kunnaneläinlääkärille. Kansalaisten toivotaan nyt pitävänsä silmänsä auki, jotta afrikkalaisen sikaruton (ASF) tutkimuksiin saadaan näytteitä. Jos kohtaat sairaalta vaikuttavan tai kuolleen villisian, on entistä tärkeämpää ilmoittaa siitä. Olipa sika kuollut esimerkiksi liikennekolarissa, tai ollut pitkään kuolleena ja jo pilaantunut, se kannattaa tutkia ASFviruksen varalta. Virus säilyy raadoissa pitkään. Kuolleena löydetystä tai sairaasta villisiasta tulee ilmoittaa viipymättä paikalliselle kunnaneläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta. Muistilista on yksinkertainen ● Älä koske eläimeen! ● Merkitse paikka esimerkiksi karttaohjelmaan, jotta ruho löytyy helposti uudelleen. ● Ilmoita kunnaneläinlääkärille. Yhteystiedot löytyvät kunnan internetsivulta. Katso oikea vastaus sivulta 64 TIEDÄTKÖ MIKÄ ON KUVASSA? TH O M AS O HL SS O N K lumni Metsästäjä 5/2026 6
Uutis t VALKOPOSKIHANHIA ON SUOMESSA MUUTTOAIKANA JOPA 700 000 OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ● Voit maksaa metsästyskorttisi Oma riistassa ● Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti ● Metsästyskorttitodistukset ulkomailla metsästystä varten tulostat Oma riista -verkkopalvelusta ● Varmista, että maastosovelluksen viimeisin sovellusversio on päivitetty puhelimeesi. Metsästyksenjohtaja ● Hyväksy ehdotetut saaliit ja havainnot Oma riistassa 7 vuorokauden kuluessa. ● Tarkista metsästysalueesi aluepäivitykset ja lupapäätöksen aluerajaukset. ● Määrittele passipaikat Oma riistassa ja tee liitos metsästysalueeseen. Seurasi jäsenet näkevät passipaikat Oma riista -maastosovelluksessa valitsemalla seuran alueen. Seuran yhteyshenkilö ● Varmista, että kaikki seuran jäsenet ovat saaneet kutsun Oma riistaan. ● Varmista, että tarvittavat metsästyksenjohtajailmoitukset on tehty ennen metsästyksen aloittamista. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 9.00–15.00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi Metsästyskortin voi maksaa myös Oma riistassa Metsästyskortin maksaminen Oma riista -palvelussa onnistuu yleisimmillä verkkomaksutavoilla. Avaa Oma riista -maastosovellus tai verkkopalvelu. Klikkaa auki Omat tiedot ja kohta metsästyskortti. Siirry Maksuun ja seuraa maksupolkua. Onnistuneen maksusuorituksen jälkeen metsästyskorttisi on heti voimassa ja nähtävillä maastosovelluksessa tai verkkopalvelussa. Huomaathan, että jos et ole maksanut kuluvan metsästyskauden 2025–2026 maksua, voit palvelussa valita maksatko kuluvan vai tulevan metsästyskauden riistanhoitomaksun eli metsästyskortin. Tuleva metsästyskausi tarkoittaa aikajaksoa 1.8.2026– 31.7.2027 ja se aktivoituu maksettavaksi 15.7.2026 alkaen. Jos maksaminen epäonnistuu voit olla yhteydessä sähköpostiosoitteeseen maksut@riista.fi Myös kaikki vanhat tutut maksutavat ovat edelleen käytössä rinnalla. HUOM! Ethän maksa lehden mukana tullutta paperista kauden 2026–2027 laskua, jos maksat saman laskun Oma riistan kautta! Metsästyskortti Jaktkort Hunting Card / Jagdschein 1.8.2026 – 31.7.2027 ASF-tartuntavyöhyke Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi Ruokavirasto perusti tartuntavyöhykkeen ja sen sisälle ydinalueen, jossa on muuta aluetta tiukemmat rajoitukset. Koko tartuntavyöhykkeellä esimerkiksi metsästys on kielletty. Ainoa poikkeus on Ruokaviraston organisoima metsästys ASF:n torjumiseksi. 7 Metsästäjä 5/2026
Uutis t SUOMEN RIISTAKESKUS HAKEE PALVELUPÄÄLLIKKÖÄ nykyisen eläköityessä PALVELUPÄÄLLIKÖN VASTUULLA ovat riistakeskuksen ulkoiset palvelut sisältäen riistanhoitoyhdistysten (rhy) tuki, palvelut metsästäjille, yleinen asiakaspalvelu sekä metsästyksen hyvinvointivaikutukset ja niiden kehittäminen. Tehtävään kuuluu prosessiorganisaation Palvelut-prosessin johtaminen sekä henkilöesimiestehtäviä. Palvelupäällikkö kuuluu Suomen riistakeskuksen johtoryhmään. VALITTAVALLA HENKILÖLLÄ TULEE OLLA laaja-alainen riistanhoitoyhdistystoiminnan, metsästyksen ja riista-alan monipuolinen tuntemus sekä kokemus metsästäjien tarvitsemista palveluista eri puolilla Suomea. Olet avoin, aktiivinen, positiivinen ja ratkaisukeskeinen ammattilainen – innostat ja motivoit työyhteisöä sekä pystyt organisoimaan ja johtamaan riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien tarvitseman koulutuskokonaisuuden ja tuen laaja-alaisesti. Tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja työskentelet joustavasti, tehokkaasti ja tuloksekkaasti myös paineen alla. Sinulla on toimeen soveltuva yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja työskentelet sujuvasti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Johtamiskokemus asiantuntijaorganisaatiossa, vapaaehtoistyön tuntemus sekä muu kielitaito ovat eduksi. TARJOAMME monipuolisen ja vastuullisen tehtävän joustavassa ja ketterässä organisaatiossa, jossa pääset työskentelemään riista-alan kehittämisen parissa. Palkkaus määräytyy Suomen riistakeskuksen palkkausjärjestelmän roolivaativuustason (S sopimuspalkkaiset) mukaisesti ja tehtävä on otettava vastaan 1.3.2027 tai sopimuksen mukaan aikaisemmin. Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan jokin riistakeskuksen 15 toimipisteestä. Etätyömahdollisuus riistakeskuksen käytäntöjen mukaisesti noin puolet työajasta. LISÄTIETOJA TEHTÄVÄSTÄ antavat tulevat kollegasi Suomen riistakeskuksen johtoryhmästä ● Johtaja Jari Varjo (Puh. 029 431 2112) ● Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen (Puh. 029 431 2104) ● Hallintopäällikkö Tuomo Pispa (Puh. 029 431 2106) ● Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi (Puh. 029 431 2105) ● Viestintäpäällikkö Mikko Sirkiä (Puh. 029 431 2109) Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 4.12.2026 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi. Viestiin merkintä: Palvelupäällikkö. Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Riistakeskuksen palveluksessa meitä on yli 80 ja toimimme koko valtion alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Teemme töitä joustavasti monipaikkatyömallilla hajautetussa toimintaympäristössä 15 alueella. Riistakeskus on vastuullinen työpaikka. Teemme valtakunnallisesti merkittävää työtä, jossa jokaisen työpanos on tärkeää. Pidämme hyvää huolta osaamisen kehittämisestä ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Arvostamme työyhteisön monimuotoisuutta. Työyhteisössämme varmistamme tasapuolisen kohtelun ja huomioimme toistemme elämäntilanteet. Aseturvallisuuden neljä sääntöä 1 Kaikki aseet ovat aina ladattuja Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä. 2 Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä et ole valmis ampumaan Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (ks. sääntö 1). 3 Pidä sormi pois liipaisimelta Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. 4 Ole varma kohteesta Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. Nämä säännöt ovat voimassa aina ja kaikissa tilanteissa. 8 Metsästäjä 5/2026
METSO 10.9.–10.12. ja urosmetson talvimetsästys 10.1.–31.1. Kainuu: Puolanka ja Suomussalmi, Lappi: Inari, Kittilä, Kolari, Muonio ja Sodankylä, Pohjois-Karjala: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi, Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. 10.9.–10.12. Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. Pohjois-Karjala: Juuka, Lieksa ja Nurmes. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme ja Satakunta. Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo, Lappi: Enontekiö, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska. 10.9.–30.9. Uusimaa. EI METSÄSTYSTÄ Varsinais-Suomi. PYY 10.9.–10.11. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme ja Satakunta. Lappi: Kemi, Keminmaa, Pello, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Lappi: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. EI METSÄSTYSTÄ Kymenlaakso. Karttojen väritys kertoo metsästysajan kunnittain. Lihavoiduilla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksoispisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maakunnan kuntia, joissa metsästysaika on voimassa. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2026–31.7.2027 9 Metsästäjä 5/2026
RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Utsjoki ja Inari. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. TEERI 10.9.–10.12. Lappi: Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Sodankylä ja Ylitornio. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme ja Satakunta. Lappi: Enontekiö, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Tervola, Tornio ja Utsjoki. 10.9.–10.10. Keski-Suomi ja Uusimaa. EI METSÄSTYSTÄ Varsinais-Suomi. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2026–31.7.2027 Metsästysajat löytyvät osoitteesta riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2026 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi → Kartat ja paikkatieto → Kartat → Tilaston pohjakartat 10 Metsästäjä 5/2026
Tutkittua Kesän 2026 riistakolmiolaskennat kertovat tutun tarinan: metsäkanalintujen tilanne ei ole kaikkialla samanlainen. TEkSTI Andreas Lindén ja Katja Ikonen kuva Hannu Huttu I dässä moni kanta vahvistui, mutta lännessä ja Lapissa kehitys oli useilla lajeilla vaisumpaa. Metso ja teeri ovat koko maan tasolla lähellä pitkän ajan keskiarvoja, pyy painui keskiarvon alle ja riekon tilanne on edelleen heikko. Kun metsästäjät kiertävät riistakolmioita kesästä toiseen, saadaan arvokasta tietoa siitä, missä ja kuinka paljon kanalintuja ja niiden poikasia on. Tänä kesänä tulokset näyttävät, että koko maan keskiarvojen taakse kätkeytyy suuria alueellisia eroja. Kaakkois-Suomesta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Pohjois-Pohjanmaalla metsäkanalintuja tavattiin monin paikoin viime vuotta enemmän. Varsinkin metso pärjäsi alueilla hyvin. Lännessä kuva oli toinen: esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Etelä-Hämeessä useiden lajien tiheydet pienenivät. Lapissa metso pysyi suunnilleen ennallaan, mutta teeri, pyy ja riekko vähenivät. Metson ja teeren kannat lähes ennallaan Metsolla ja teerellä koko maan kannantiheydet pysyivät lähellä viime vuoden tasoa, ja ovat nyt pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa. Metsolla kanta kasvoi erityisesti idässä, kuten Kaakkois-Suomessa, PohjoisKarjalassa ja Pohjois-Savossa sekä PohjoisPohjanmaalla. Teerelläkin alueiden välillä oli selviä eroja. Joillakin alueilla Uudellamaalla ja Pohjois-Hämeessä sekä maltillisemmin Etelä-Savossa ja Kainuussa teeriä havaittiin viime vuotta enemmän. Sen sijaan etenkin osassa läntistä Suomea, kuten Varsinais-Suomessa ja Rannikko-Pohjanmaalla, tiheydet tippuivat viime vuodesta ja jäivät aiempaa pienemmiksi metsolla ja teerellä. Pyy ja riekko kaipaavat parempia vuosia Koko maan tasolla pyyn tiheys pieneni viime kesästä ja jäi selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alle. Vähenemistä nähtiin laajalti Eteläja Länsi-Suomessa. Kainuu oli myönteinen poikkeus, sillä siellä viime vuoteen Metsäkanalintujen kesä kaksijakoinen Idässä nousua, lännessä vaisumpaa 12 Metsästäjä 5/2026
Metso Teeri Pyy Riekko RIISTAKESKUSALUE KO LM IO ID EN LU KU MÄ ÄR Ä TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO Etelä-Häme 19 1,9 – – 14 1,5 4 ± 22 2,8 6,3 – – 31 2,7 Etelä-Savo 53 2,9 ± 33 3,6 5,9 + 41 4,5 6 – – 30 4,1 Kaakkois-Suomi 35 4,8 ++ 39 6,0 5,9 ± 42 4 5,7 ± 49 4,5 Kainuu 89 3,5 ± 44 4,2 11,8 + 56 4,6 7 ++ 57 5 0,6 – 33 6,0 Keski-Suomi 69 2,9 ± 43 4,1 6 ± 41 3,9 6,7 ± 47 4 Lappi 139 4,5 ± 38 3,2 3,3 – 45 3,7 1,7 – 43 3,5 0,8 – – 44 3,7 Oulu 116 3,9 + 49 3,5 8,1 ± 61 4,4 3,9 ± 52 4,3 1,0 ++ 65 8,8 Pohjanmaa 66 3,7 ± 51 3,6 7,7 ± 50 3,7 4,4 – 30 3,1 0,0 – – Pohjois-Häme 29 2,7 ± 29 4,0 6,1 ++ 29 3,6 8,7 ± 35 4,1 Pohjois-Karjala 68 4,7 ++ 43 4,3 7,2 ± 46 3,6 5,7 ± 48 4,1 Pohjois-Savo 49 3,7 ++ 47 3,6 7,9 ± 49 3,4 7,9 ± 48 3,4 Rannikko-Pohjanmaa 18 1,6 – – 24 5,0 5,3 – – 59 4,4 4,9 – – 39 3,1 Satakunta 48 3,2 – 38 2,8 5,4 ± 47 3,4 7,4 ± 44 3,4 Uusimaa 14 3,4 + 36 4,0 8,4 ++ 42 3,7 6,2 – – 63 5 Varsinais-Suomi 14 1,1 – 40 1,3 1,9 – – 42 2,7 3,8 – – 32 3 Koko maa 826 3,7 ± 40 3,6 6,0 ± 47 3,8 4,6 – 44 3,8 0,4 ± 32,0 3,4 Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km2), poikasosuus (%) ja keskimääräinen poikuekoko heinä–elokuussa (tilanne 10.8.2026). Vuoden 2026 arviot, joiden alueelliset 90 % luottamusvälit eroavat pitkäaikaisista keskiarvoista on esitetty lihavoidulla tekstillä; punaisella jos arvio on keskiarvon yläpuolella ja sinisellä jos arvio on keskiarvon alapuolella. Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomelle, mistä aineistoa on riittävästi. Alle 25 kolmioon perustuviin arvioihin liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % / + ja – muutos 15–30 % / ++ ja – – muutos > 30 % verrattuna pyykanta vahvistui ja oli paikallisen keskiarvon tuntumassa. Riekon tilanne on metsäkanalinnuista huolestuttavin. Metsäisen Suomen riekkokanta on vähentynyt jo kolmatta vuotta peräkkäin tiheydet ovat kaukana pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Eteläisemmillä esiintymisalueillaan riekko on nykyisin niin harvinainen, että sen kannanmuutoksia on vaikea seurata riistakolmioilla. Poikasia löytyi paikoin mukavasti Viime vuoteen verrattuna poikastuotto oli koko maassa hieman parempi. Pitkän aikavälin tarkastelussa metsolla ja teerellä poikasosuudet olivat hieman keskimääräistä parempia, pyyllä lähellä keskiarvoa. Riekolla poikastuotto jäi edelleen niukaksi. Kevään ja alkukesän säät vaikuttavat paljon siihen, miten poikaset selviävät. Pienet kanalinnunpoikaset tarvitsevat alkuun hyönteisravintoa, jota on yleensä eniten lämpimällä säällä. Vuonna 2026 kevät oli lähes koko maassa poikkeuksellisen lämmin ja alkukesäkin tavanomaista lämpimämpi. Sää ei silti selitä kaikkea. Jos pesintä aikaistuu paljon, poikaset voivat kuoriutua aikaan, jolloin hyönteisravinto ei vielä ole parhaimmillaan. Siksi lämmin kevät ei aina näy suoraan runsaina poikueina. Myyristä ja marjoista voi olla apua Myös myyräkannoilla voi olla merkitystä poikastuottoon. Kun myyriä on paljon, pienpedot saalistavat niitä, jolloin kanalintujen pesät ja poikaset voivat välttyä saalistuspaineelta. Kesällä 2026 myyriä oli runsaasti etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, mikä saattoi tukea niiden poikastuottoa. Mustikkaa oli tänä vuonna hyvin suuressa osassa maata. Runsas marjasato voi auttaa nuoria lintuja selviämään loppukesästä ja syksystä, vaikka se ei yksin korjaa jo valmiiksi heikkoa poikastilannetta. Kanalintuvuosi syntyy monen tekijän yhteispelistä: säästä, ravinnosta, pedoista ja kantojen vallitsevasta ikärakenteesta. Riistakolmioiden kanalintutiedot eivät synny itsestään Kesän 2026 tulokset perustuvat 826 riistakolmiolta kerättyihin havaintoihin. Ne perustuvat metsästäjien ja muiden vapaaehtoisten maastotyöhön. Jokainen kuljettu kolmio lisää yhteistä ymmärrystä metsäluonnon muutoksista ja auttaa tekemään parempia päätöksiä tuleville metsästyskausille. Suuret kiitokset kaikille laskentoihin osallistuneille! Riistakolmiotieto on tärkeää metsästyksen suunnittelussa, riistakantojen hoidossa ja tutkimuksessa. Laskentatulokset kertovat, missä lintuja on runsaammin ja missä maltti on tarpeen. 13 Metsästäjä 5/2026
Maaja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus ovat aloittaneet tulevan talven suden kiintiömetsästykseen liittyvät valmistelut. TEkSTI Juha Tissari kuva Johan Fagerström V iime talven suden kiintiömetsästys oli lajissaan ensimmäinen ja se kohdistui 16 kiintiöalueelle eri puolilla Suomea. Pyynnillä susikannan kasvu pysähtyi ja muitakin päätavoitteita saavutettiin. Saadut kokemukset olivat hyviä ja näillä näkymin tulevan talven kiintiömetsästys tullaan toteuttamaan samalla konseptilla. Kiintiöt valmistelussa Suden kiintiömetsästys perustuu alueellisiin kiintiöihin, joita säädellään maaja metsätalousministeriön asetuksilla. Ministeriö valmistelee asetusluonnoksen suden metsästysalueiksi ja niitä koskeviksi kiintiöiksi Suomen riistakeskuksen esityksen perusteella. Reviirikohtaisilla aluerajauksilla pyynti on tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti kokonaisiin laumoihin. Laumakohtainen pyynti on ennakoitavaa ja pyynnin vaikutukset susikantaan ovat hyvin arvioitavissa. Kiintiömetsästyksen tavoitteet Vaikka ennaltaehkäiseviin toimiin on viime vuosina panostettu, nähdään metsästykseen perustuva kannansäätely tarpeelliseksi. Metsästyksen myötä suden ja ihmisen rinnakkaiselon mahdollisuudet paranevat. On syytä painottaa, että pyynnin tavoitteet ovat moninaisia, kuten alueellinen susikannan kasvun pysäyttäminen sekä susien aiheuttamien vahinkojen ja turvallisuushuolien vähentäminen. Tavoitteena voi olla myös koirasusien poistaminen ja susien metsäpeurakantoihin kohdistuvan saalistuspaineen vähentäminen sekä suSuden kiintiömetsästys alkaa 1.12.2026 14 Metsästäjä 5/2026
sikannan geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen. Kiintiöiden kriteerit, kohdentaminen ja suuruus Tulevan kauden suden kiintiömetsästyksen kiintiöiden suuruuteen ja alueelliseen jakautumiseen vaikuttavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arviot vuosilta 2025 ja 2026, reviirikohtaiset tiedot (laumat, parit ja havaintoalueet), tuorein havaintoaineisto sekä suden aiheuttamat turvallisuushuolet ja korvatut vahingot. Kiintiöiden suunnitteluun vaikuttaa myös susien tunnettu kuolleisuus, Suomen riistakeskuksen poikkeusluvat, SRVA-tehtävät, susien geneettinen tilanne, mahdolliset koirasudet sekä metsäpeurojen esiintyminen reviirillä. Lisäksi huomioidaan eri sidosryhmien ja riistaneuvostojen näkemykset. Sidosryhmiä kuunnellaan Suomen riistakeskus on järjestänyt sidosryhmätilaisuuksia erityisesti niillä alueilla, joissa on suden laumatai parireviirejä. Sidosryhmätilaisuuksissa on tarkasteltu susikannan hoitamiseen liittyviä asioita. Esimerkiksi mitkä alueet ja susilaumat ovat olleet ongelmallisempia, kun pyritään sovittamaan suden ja ihmisen rinnakkaiseloa? Onko alueella edellytyksiä ja tarpeita metsästää susia ja mihin laumoihin tai pareihin metsästys tulisi kohdentaa? Kiintiöt lausuntokierrokselle Maaja metsätalousministeriön asetus kiintiön nojalla sallittavasta suden metsästyksestä 2026–2027 lähetetään syksyn aikana lausuntokierrokselle. Luonnos tulee pohjautumaan Suomen riistakeskuksen esitykseen. Kiintiöiden valmistelussa sidosryhmien kuuleminen toteutetaan virallisena lausuntokierroksena ja alueellisina sidosryhmäkuulemisina. Myös alueelliset riistaneuvostot ovat käsitelleet asiaa kokouksissaan. Kuulemisilla kerätään valmistelun tueksi eri tahojen näkemyksiä, tietoja ja palautetta. Koulutusten kautta jahtiin Koska kiintiöalueet tulevat ainakin osin uusille seuduille, jossa kiintiömetsästyksestä ei ole vielä kokemusta, Suomen riistakeskus kouluttaa susijahtiin osallistuvat metsästäjät. Myös kiintiöalueiden metsästyksen johtajat saavat koulutuksen jahtiin liittyvin käytäntöihin ja ennen kaikkea turvallisuuteen. Kiintiömetsästykseen nimetään metsästyksenjohtaja ja riittävä määrä varajohtajia. Kiintiön täyttymistä seurattava aktiivisesti Ennen susijahdin käynnistymistä Suomen riistakeskus avaa seurantasivun, jolla on mahdollista seurata kunkin kiintiöalueen kiintiön täyttymistä. Kiintiölaskuri löytyy osoitteessa kiintio.riista.fi. Suden metsästäminen edellyttää saalistilanteen seuraamista ja kaadetusta sudesta on tehtävä saalisilmoitus välittömästi. Näin menetellen saaliskiintiön ylittämisen riskiä ei juurikaan ole. Alueellisen kiintiön täyttyessä Suomen riistakeskus keskeyttää metsästyksen. Metsästyksen keskeytyksestä tiedotetaan kiintiömetsästyksen saalisseurantasivulla. Näytteet Lukelle Saalisilmoituksen lisäksi suden kiintiömetsästys edellyttää DNA-näytteen toimittamista 14 vuorokauden kuluessa Lukelle. Tarkemmat ohjeet näytteiden toimittamisesta annetaan ennen kiintiömetsästyksen alkamista. Suden kiintiömetsästys alkaa 1.12.2026 Suomen riistakeskus kouluttaa susijahtiin osallistuvat metsästäjät. 15 Metsästäjä 5/2026
Jos havaitset poronhoitoalueella suurpetopentueen, olet onnistunut tekemään harvinaisen havainnon. Siksi siitä kannattaa ottaa kaikki irti. TEkSTI Marko Paasimaa kuva Riikka Hurri P ohjois-Suomen poronhoitoalueella suurpetojen kanta-arviot perustuvat pitkälti pentuehavaintoihin. Havaintojen tekeminen on haastavaa ja vaatii harvaan asutulla alueella tuuriakin, minkä vuoksi niitä kertyy vuosittain melko vähän. Pentuehavaintojen harvinaisuuden vuoksi selkeiden ja mitattavien jälkien etsimiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Petoyhdyshenkilön kannattaa käydä tarkastamassa kansalaisen tekemä mahdollinen pentuehavainto, vaikka kohde sijaitsisi kauempana. Varmistettu havainto tallennetaan Tassu-järjestelmään, jossa se on tutkijoiden käytettävissä kanta-arvion tekemiseen ja vaikuttaa esimerkiksi riistahallinnon määrittämän metsästyskiintiön suuruuteen poronhoitoalueella. Karhu ja ilves Karhusta ja ilveksestä tehdään poronhoitoalueella vain muutamia kymmeniä pentuehavaintoja vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että petoyhdyshenkilöllä voi kulua useita vuosia ilman ainuttakaan pentuehavaintoa. Laadukkain pentuehavainto on mitattu jälkihavainto emosta ja sen jälkeläisistä. Karhun osalta havaintoja on viime vuosina tullut eniten itärajan pinnasta Suomussalmen, Kuusamon ja Sallan alueelta. Muualta havaintoja kertyy vähän. Ilveksen osalta parhaiten havaintoja on tullut koko poronhoitoalueen etelärajan alueelta. Havainnoinnilla olisi varaa tehostua niin edellä mainituilla alueilla kuin niiden ulkopuolellakin. Susi ja ahma Poronhoitoalueella tavataan säännöllisesti lisääntyviä susia. Sen osalta erityisen tärkeitä ovatkin kaikki useamman yksilön havainnot. Kahden suden havainto voi viitata susipariin ja sitä useamman puolestaan laumaan. Susien esiintyminen on painottunut itärajan tuntumaan etelästä Hyrynsalmelta aina Inariin saakka sekä poronhoitoalueen etelärajan alueelle. Nuorten susien voimakkaan vaeltelun vuoksi susihavaintoja voi kuitenkin tehdä missä päin tahansa poronhoitoaluetta. Ahman kannanarviointia voit tukea parhaiten osallistumalla metsästysseurasi talviseen riistakolmiolaskentaan. Ahmakannan arvio nimittäin perustuu laskentalinjan ylittävien ahmanjälkien määrään. Ahman merkittävimmät esiintymisalueet sijoittuvat aivan pohjoiseen tunturialueille ja metsäahmoja esiintyy koko itärajan alueella. ILMOITA HAVAINNOSTA PETOYHDYSHENKILÖLLE Alueesi riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riista.fisivuston yhteystietohausta. Pohjoisen suurpeto havainnot talteen 16 Metsästäjä 5/2026
JOTTA METSÄSTYSKOIRASI VOISI OLLA PARAS VERSIO ITSESTÄÄN. Vuosikymmenten kokemuksella erityisesti aktiivisten metsästyskoirien tarpeisiin valmistetut Valio-täysravinnot tukevat pitkäkestoista suorituskykyä ja nopeaa palautumista rasituksesta. Metsästyskaudelle suosittelemme korkeaenergisiä Valio Activeja Extra Puriste -täysravintoja, joiden lihaisa koostumus, nivelravinteet ja vatsaa hoitavat prebiootit tukevat koiran hyvää kuntoa ja valmiutta pitkiin jahtipäiviin. VIPstore Oy, Virrat p. 03 475 3475, info@vipstore.fi Tutustu VALIO-tuotevalikoimaan ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: WWW.VALIOKOIRANRUOKA.FI VALIO-PAKKAUKSET JA -RESEPTIT UUDISTUVAT SYKSYN AIKANA! Tunnistat tuotteet ennestään tutuista tunnusväreistä. 15 kg Active 42 90 Ovh | 15 kg Extra Puriste 42 90 Ovh |
Petoyhdyshenkilöverkosto kehittyy. Tehtävästä tulee määräaikainen ja kaikilta petoyhdyshenkilöiltä edellytetään verkkokurssin suorittamista. TEkSTI Roope Penttala kuvaT Roope Penttala ja Jaakko Alalantela S uurpedon jälki hangella kertoo, mikä eläin siitä on kulkenut. Jälkien tunnistaminen ja eteenpäin ilmoittaminen ovat petoyhdyshenkilön työn ydin, joka on pysynyt samana lähes 50 vuotta. Maailma sen sijaan on muuttunut: suurpetokannat ovat kasvaneet, tieto liikkuu sekunneissa ja odotukset petoyhdyshenkilöitä kohtaan ovat aivan toiset kuin verkoston alkuvuosina. Jotta verkoston osaaminen, toimintatavat ja tuki vastaavat tämän päivän tarpeita ja suomalainen suurpetoseuranta säilyy luotettavana myös tulevaisuudessa, on sitä kehitettävä. Toimintaympäristö muuttunut Kun ensimmäiset petoyhdyshenkilöt aloittivat tehtävässään 1970-luvulla, suurpetoja oli nykyistä vähemmän ja havaintoja tehtiin harvakseltaan. Puhelin oli kiinni seinässä, ja havainnot täytettiin paperilomakkeille. Sittemmin puhelin on siirtynyt taskuun ja havaintolomakkeet paperilta Tassu-järjestelmään. Tieto kulkee sekunneissa. Havainto ehditään valokuvata, julkaista sosiaalisessa mediassa ja jakaa pikaviestiryhmiin ennen kuin petoyhdyshenkilö ehtii paikalle. Samaan aikaan luotettavan tiedon tarve on kasvanut. Havaintoja kertyy enemmän kuin koskaan, ja tietoa tarvitaan nopeasti kannanarviointiin, vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja viranomaisten tilannekuvan muodostamiseen. Verkoston suurin vahvuus kulkee kumisaappaissa Petoyhdyshenkilöverkosto on rakentunut vuosikymmenten aikana osaavien ja tehtäväänsä sitoutuneiden vapaaehtoisten varaan ja lähes koko maan kattavaksi. Monessa muussa maassa vastaavasta voidaan vain haaveilla. Verkoston vahvuutena ei ole pelkästään suuret havaintomäärät, vaan ennen kaikkea paikallisuus. Petoyhdyshenkilö tuntee oman alueensa ja paikalliset tietävät, kenelle ilmoittaa suurpetohavainnosta. Luottamus ei synny kumisaappaista, vaan niiden kantajasta. Petoyhdyshenkilön tehtävä on paljon muutakin kuin jälkien tunnistamista. Yhä useammin siihen kuuluu ihmisten kohtaamista, kuuntelemista, oman havaintoarvioinJälki ei muutu – verkosto kehittyy Petoyhdyshenkilöt ovat ilmoittaneet suurpetohavaintoja jo kohta 50 vuotta. 18 Metsästäjä 5/2026
nin perustelemista ja toisinaan rauhoittelua. Vaikka pihapiirissä nähty ”susi” osoittautuisi kauriiksi tai koiraksi, ilmoittajan huoli on aito. Yksi verkoston kehitysaskelista otettiin vuonna 2023, kun yli tuhat petoyhdyshenkilöä vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin verkoston nykytilaa ja tulevaisuutta. Tulokset olivat monella tapaa rohkaisevia. Verkosto on vahvasti sitoutunut tehtäväänsä, mutta esiin nousi huoli ikääntymisestä sekä halu siirtää osaamista eteenpäin. Lisäksi toivottiin parempaa tukea sekä ajantasaisempaa koulutusta ja sujuvampaa tiedonkulkua. Kehitystarpeiden kartoittamista jatkettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) YTYKEhankkeessa. Kyselyn ja hankkeen tulosten pohjalta Suomen riistakeskus ja Luke ovat laatineet petoyhdyshenkilöstrategian, joka viitoittaa verkoston seuraavia kehitysaskeleita. Kyse on pitkäjänteisestä kehittämisestä, jolla verkoston vahvuudet säilytetään tulevaisuudessa. Petoyhdyshenkilöt tietävät, ettei maastoon lähdetä rikkinäisillä saappailla. Hyvistäkin saappaista on pidettävä huolta. Sama pätee petoyhdyshenkilöverkostoon: sen osaamisesta, toimintatavoista ja ihmisistä on huolehdittava. Uudistukset vahvistavat verkoston osaamista Jatkossa petoyhdyshenkilön tehtävä on määräaikainen, ja nimitys myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tehtävän määräaikaisuudella varmistetaan, että koko verkostolla on ajantasainen osaaminen. Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa, toimintatavat kehittyvät ja toimintaympäristö muuttuu. Myös petoyhdyshenkilöiden tietojen ja taitojen on pysyttävä kehityksen mukana. Tehtävässä toimiminen edellyttää verkkokurssin hyväksyttyä suorittamista. Muutos koskee myös nykyisiä petoyhdyshenkilöitä. Kaikkien tulee suorittaa verkkokurssi hyväksytysti viimeistään 1.8.2027. Vaikka moni on läpäissyt kurssin jo aiemmin, sen uusimista suositellaan kaikille, koska sisältö on päivittynyt. Verkkokurssi julkaistiin alkuvuonna 2022, eli silloin tentityt suoritukset ovat vanhentuneita elokuussa 2027. Peruskurssi ei ole koulutuksen päätepiste. Sen rinnalla tarjotaan lisäkoulutusmateriaaleja heille, jotka haluavat syventää omaa osaamistaan. Pakollisen verkkokurssin lisäksi petoyhdyshenkilöille järjestetään jatkossakin lähikoulutuksia. Ajantasainen tieto syntyy aktiivisuudesta Petoyhdyshenkilöiltä odotetaan aktiivisuutta. Lähtökohtana on, että jokainen osallistuu vuosittain havaintojen tarkastamiseen ja kirjaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään viittä Tassuun kirjattua havaintoa vuodessa tai muuta osoitettua aktiivisuutta. Kaikki tekeminen ei näy Tassussa. Tärkeä osa tehtävää on tarkistaa myös sellaisia ilmoituksia, jotka osoittautuvat muun kuin suurpedon jäljiksi. Vaikka näistä käynneistä ei jää merkintää Tassuun, ilmoittajalle on tärkeää saada havaintoonsa luotettava vastaus. Petoyhdyshenkilötoiminnassa korostetaan edelleen sitä, että havainnot kirjataan Määräaikainen nimitys ja pakollinen verkkokurssi varmistavat ajantasaisen osaamisen. PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI Tassuun viiveettä. Mitä nopeammin havainto kirjataan, sitä paremmin se palvelee kannanarviointia ja viranomaisten tilannekuvaa. Tämä on erityisen tärkeää suurpetojen liikkuessa taajaman läheisyydessä tai aiheuttaessa muutoin huolta. Verkostosta huolehditaan Riistakeskus ja Luke haluavat tarjota petoyhdyshenkilöille aiempaa enemmän tukea. Viestintää ja palautteen vaihtoa kehitetään, ja petoyhdyshenkilöille luodaan entistä paremmat mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja vaihtaa kokemuksia keskenään. Tavoitteena on, että jokainen saa tarvitsemansa tuen eikä jää haasteiden kanssa yksin. Verkoston perustehtävä ei muutu. Laadukas suurpetoseuranta perustuu siihen, että saappaanjäljet kulkevat tassunjälkien vierellä. Verkoston kehittämisellä varmistetaan, että näin on myös silloin, kun seuraava sukupolvi vetää saappaat jalkaansa. Petoyhdyshenkilöverkosto on ollut suomalaisen suurpetoseurannan kivijalka jo lähes puoli vuosisataa, ja siitä halutaan pitää huolta myös seuraavat vuosikymmenet. Petoyhdyshenkilö seuraa suden jälkiä: onko se yksinäinen, vai osa laumaa? 19 Metsästäjä 5/2026
Metsästyskoira on onnellisimmillaan metsällä. Ikä ei vie metsästyksen tuottamaa onnea tai riistaviettiä, vaikka vanhuus voi näkyä suorituskyvyssä. TEkSTI ja kuvaT Kerttu Korpi P erheessämme asuu neljä koiraa, weimarinseisoja ja saksanseisojia. Vanhimmat koirat ovat 11ja 15-vuotiaita ja nuorimmat 1ja 3-vuotiaita. Kaikki pääsevät omalla tavallaan mukaan metsälle. Niille täytyy antaa sopivia tehtäviä iän ja terveyden mukaan, ja kuormittavuuden sopiva annostelu on tärkeää. Huomio koiran ikään ja terveyteen Vuoden ikäinen saksanseisoja Alpi vasta opettelee metsästystilanteissa toimimisKoiran ehdoilla – pennusta senioriin ta. Sen kanssa kuljetaan paljon erilaisissa maastoissa, jotta se oppisi muun muassa käyttämään tuulta hyväkseen linnun löytämiseksi. Saksanseisojamme Vikke on 3-vuotias eli parhaassa metsästysiässä. Sillä on huippukunto, sekä tarpeeksi kokemusta ja kypsyyttä. Lisäksi se vielä kehittyy ja oppii kaiken aikaa. Vanhimmat, weimarinseisoja Hilla ja saksanseisoja Günther, toimivat yleensä linnun noutajina passimetsästyksessä. Varsinkin vesilinnustus onnistuu edelleen mainiosti, ja niistä on iso apu myös esimerkiksi haavakon paikantamisessa. Vaikka nuorilla koiria intoa löytyy runsaasti, ne tarvitsevat vanhempia enemmän lepoa. Jos koira on harjoituksissa väsynyt, sille saattaa tulla huonoja kokemuksia. Niillä voi olla pysyviä vaikutuksia. Oppimisen kannalta olisi parasta, jos koira saa oman aikansa metsässä ilman muita koiria. Tällöin keskittyminen kohdis20 Metsästäjä 5/2026 Nu rten toimitus