Näin tunnistat riekon ja kiirunan METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT KAUSI 2025–2026 KARHUJAHTI JUMISSA VALKOHÄNTÄPEURA HAJUJEN MESTARI KOIRASUSIEPÄILY TOIMI NÄIN PISTÄMINEN TARPEEN VAI EI? RIISTAKAMERA KUVAT OMA RIISTAAN 5/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 2025-2026 14 Hirvija peurajahdin turvallisuus on jokaisen vastuulla 20 Nuorten toimitus 30 SRVA-toimijat – rhy:n perehdyttämät vapaaehtoiset 38 Metsästäjän Eräetiketti 40 Ruokinta kauriille ja peuroille 48 Waterfowlers Network yhdistää eurooppalaiset metsästäjät 52 Kenelle saalis kuuluu? 54 Pistäminen – tarpeen vai ei? 56 Teräshaulipatruunat ja vanhat haulikot 58 Riistareseptit 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 12 Riistakolmiolaskentojen tulokset 16 Koirasusiepäily – mitä teen? 18 Riistakamerakuvat osaksi riistatietoa 24 Suden vuosi 28 SusiLIFE-hankkeen yhteenveto 32 Valkohäntäpeura – hajujen mestari 44 Norjassa selvitetään syitä hirven heikkoon vasatuottoon 46 Riekko ja kiiruna 62 Vesilintulaskennat osoittavat parempaa poikastuottoa AJANKOHTAISET 4 Uutiset 60 Enemmän saaliseläimiä – lisää riistanlihaa 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 51 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 51 Karhun pyynti jumissa 24 Suden vuosi 32 Valkohäntäpeura – hajujen mestari 54 Pistäminen – tarpeen vai ei? 18 Riistakamerakuvat osaksi riistatietoa 2 Metsästäjä 5/2025 Sisältö
16 Koirasusiepäily – mitä teen? 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 2025-2026 Harrastuksemme edellyttää yhteistyötä V iimeisten vuosien aikana kommunikointi on muuttunut. Omalle ikäluokalleni tuntuu vieraalta kaiken yhteydenpidon muuttuminen sähköiseksi, varsinkin kun luemme uutisia siitä, kuinka nuorimmille sukupolville nokatusten kommunikointi muodostuu vieraaksi ja pahimmillaan pelottavaksi. Tämä tietenkin unohtamatta sähköisen kommunikoinnin hyviä puolia. Metsästyksessä muutos näkyy jo monella tapaa. Aiemmin tuntematontakin morjestettiin metsätiellä tai maastossa kohdatessa – mahduttiinpa ventovieraiden kanssa samoille tulillekin. Tämän soisi säilyvän. On kaikille mukavampaa ja turvallisempaa, jos moikataan ja tervehdykseen vastataan. Silloin ei hirvipassilinjasta läpimenokaan pelota, kun metsästäjä on kädenheilautukseen vastannut. Tietenkin me metsästäjät toivomme, ettei metsästystä tarpeettomasti häirittäisi, mutta ymmärrämme ja kunnioitamme muita maastossa liikkujia. Hyvä tapa on kohdattaessa kertoa mitä olemme tekemässä. Erityisen tärkeää on yhteydenpito metsästysoikeuden haltijoiden, eli maanomistajien kanssa. Yhä suurempi osa heistä asuu kaukana maaomaisuudestaan ja työskentelee muilla toimialoilla kuin maaja metsätaloudessa. Metsästysoikeuksien saaminen ja säilyttäminen edellyttää sujuvaa ja asiallista kommunikointia heidän kanssaan. Siihen, tai metsästyksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden säilyttämiseen, eivät kuulu öyhöttäminen tai vaihtoehtoiset totuudet. Henkilökohtaiset kontaktit ottavat aikaa, mutta asiallisuus ja sanojen ja tekojen saumaton yhteensovittaminen auttavat pitkälle. Parhaimmillaan metsästäjä toimii maanomistajan silminä ja korvina kertoen esimerkiksi metsätuhoista tai asiattomista liikkujista. Meille metsästäjille on jälleen koittanut sadonkorjuun aika. Toimitaan säännösten ja hyvien tapojen mukaisesti ja kerrotaan siitä asiallisesti jahtipoluilla kohtaamillemme ihmisille. Näin pidämme huolta metsästyksen hyvästä maineesta ja hyväksyttävyydestä yhteiskunnassa. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 5/2025
Metsästäjä-lehteä tehdään kaikille, joita metsästys, riista ja luonto kiinnostavat – olitpa sitten paperilehden äärellä viihtyvä tai verkkolehden selailija. Jotta lehti vastaisi entistäkin paremmin lukijoidensa toiveisiin, kutsumme sinut mukaan lukijatutkimukseen, joka toteutetaan yhteistyössä Aikakausmedian kanssa. Mielipiteesi auttaa meitä tekemään Metsästäjästä juuri sinulle sopivaa ja kiinnostavaa luettavaa – nyt ja tulevaisuudessa. Osallistu ja vaikuta – kiitos että olet mukana! Pääset vastaamaan tällä QR-koodilla tai osoitteessa: link.webropol.com/s/Metsastaja Vastausaika päättyy 4.10.2025. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 1 kappale Uovision Glory 4G LTE Cloud -riistakamera (arvo 389 euroa) ja 5 kappaletta Suomen riistakeskuksen tuotepakettia. Auta kehittämään Metsästäjä-lehteä – sinun näkemykselläsi on väliä! Osallistu suureen lukija tutkimukseen!
Metsästäjä – näin voit auttaa naalia Maamme uhanalaisin nisäkäs, naali, on viime vuosina palannut pesimään Suomen avotuntureille yli 25 vuoden tauon jälkeen. Äärimmäiseen niukkuuteen sopeutuneen koiraeläimen elinympäristö on kuitenkin edelleen uhattuna. Yksi naalin kilpailijoista on kettu, joka runsastuu tunturialueilla yhä voimakkaammin – osin ihmisiltä jäävien ruoantähteiden ja saalisjätteiden houkuttelemana. WWF muistuttaa kampanjallaan, että jokainen metsästäjä, retkeilijä ja kalastaja voi vaikuttaa naalin selviytymiseen. Älä jätä ruoantähteitä tunturiin, vaan vie mukanasi kaikki, mitä toit tullessasi. Käsittele saalis vasta majapaikassa, jossa on jätehuolto, ja hyödynnä ulkohuussien kompostit. Jos et pysty viemään bioja saalisjätteitä mukanasi eikä kompostointi ole mahdollista, hautaa tähteet maahan ja peitä muutamalla reilun kokoisella kivellä, jottei kettu pääse niihin käsiksi. WWF Suomi on mukana pohjoismaisessa Felles Fjellrev – Together for the Arctic Fox -hankkeessa, jota osarahoittaa Euroopan unionin Interreg Aurora -rahasto. Lintuatlaskartoitus päättynyt – metsästäjiltä loppukiri Neljän pesimäkauden ajan kestänyt Suomen 4. lintuatlaskartoitus on päättynyt. Metsästäjät osallistuivat kartoitukseen kirjaamalla havaintojaan riistaja rauhoittamattomista linnuista Oma riista -palveluun. Oma riistaan kirjatut havainnot riistaja rauhoittamista linnuista aikaväliltä 1.2.-15.8.2025 tarkastetaan ja tallennetaan syksyn aikana osaksi lintuatlasaineistoa Laji.fi-palveluun. Havaintojen alustava tarkastelu kertoo kirjaamisaktiivisuuden nousseen aiemmista vuosista. Havaintojen tarkka lukumäärä ja alueellinen kattavuus selviävät, kun aineisto saadaan tarkastettua. Noin 15 vuoden välein tehtävä lintuatlaskartoitus antaa tärkeää tietoa Suomessa tavattavien lintulajien pesimälevinneisyyden muutoksista. Tulokset huomioidaan myös riistalintujen metsästyksen säätelyssä, esimerkiksi taantuneiden vesilintulajien metsästyksen kestävyyttä tarkasteltaessa. Suomen riistakeskus kiittää kaikkia kartoitukseen osallistuneita metsästäjiä ja kannustaa kirjaamaan havainnot jatkossakin Oma riista -palveluun ympäri vuoden! Lisätietoa: lintuatlas.fi PE TR I PI IS IL Ä / M ET SÄ H AL LI TU S / W W F JA RI PE LT O M ÄK I 5 Metsästäjä 5/2025 Uutis t
Uskoa tulevaan J oskus metsästäjän odotus tuntuu loputtomalta. Poikkeuslupia haetaan, kiintiöt asetetaan, mutta valitukset kääntävät kaiken ympäri. Viime vuosina moni karhujahti on kariutunut hallinto-oikeuden pöydälle ennen kuin ensimmäistäkään passipaikkaa on katsottu. Karhukannan hallinta on ollut vuosikymmenten ajan yhteistyötä, jossa jahtien yhteydessä kertyvä havaintoaineisto on ollut arvokas osa kannanarviointia. Kun jahti estyy, supistuu myös metsästäjien tekemä havaintojen määrä. Karhukanta kasvaa vuosi vuodelta. Luonnonvarakeskuksen mukaan se saattaa jopa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästykselle on ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen perustelu, eikä se voi jäädä huomiotta loputtomiin. Suden suojeluaseman muutos EU:ssa osoitti, että direktiivit eivät ole kiveen hakattuja. Karhun täytyy olla seuraava laji, jonka suojelustatusta tarkistetaan. Kun karhujen esiintymisalue laajenee, kohtaamiset ihmisten kanssa lisääntyvät ja vahingot yleistyvät, kasvaa myös poliittinen ja hallinnollinen paine muutoksiin. Metsästäjien tehtävä on nyt selkeä: jatketaan havainnointia, kirjataan havainnot aktiivisesti ja pidetään metsästyksen perusteet esillä. Tiedon karttuessa toivottavasti myös kansalaisymmärrys lisääntyy ja päästään eroon vuosien valituskierteistä. Riistahallinnon näkökulmasta kannanhoidollinen metsästys ei ole uhka, vaan työkalu kannan säätelyyn ja haittojen hallintaan. Karhu tulee vielä kulkemaan laillisesti passiin, kun ajantasaisen tiedon, säädösten ja yhteistyön perustat ovat kunnossa, eikä silloin ole kyse kenenkään voitosta tai häviöstä vaan vastuullisuuden palautumisesta oikealle paikalle. JUHANI KUKKONEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Selvitysmies ehdottaa kärkitoimijaa luontoja erävalvontaan Suomen erävalvonta kaipaa remonttia, sanoo selvitysmies Jukka Bisi Itä-Suomen poliisilaitoksen tilaamassa valtakunnallisessa erävalvontaselvityksessä. Erävalvontaselvityksessä luetellaan 14 kehittämisehdotusta. Tärkeimpänä toimenpiteenä selvitysmies näkee, että nykyisillä erävalvontatoimijoilla olisi valtakunnallinen koordinaattori. Tämä kärkitoimija voisi sijoittua esimerkiksi poliisiin, Metsähallitukseen tai erilliseen virastoon. Kärkitoimijalla tulisi olla kyvykkyys luoda valtakunnallinen tilannekuva eräja luontorikollisuudesta. Vapaaehtoisuuteen perustuva metsästyksenja kalastuksenvalvonta tulisi pystyä kytkemään viranomaisvalvonnan tueksi ja tiedontuottajaksi. Nykyisin yksinään toimivat vapaaehtoisvalvojat yhdistettäisiin 5–15 hengen valvontarinkeihin, joilla olisi kokenut vetäjä. Valvontarinkejä tarvittaisiin noin 150 kappaletta, ja niiden vetäjien tulisi verkostoitua viranomaistoimijoihin. Erävalvonnan kokonaisrahoitus tulisi nostaa nykyisestä viidestä miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon. Tiedon karttuessa toivottavasti myös kansalaisymmärrys lisääntyy ja päästään eroon vuosien valituskierteistä. TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ Riistanhoitoyhdistysten tapahtumat vuonna 2024 Ampumakoetilaisuudet 3 594 Hyväksyttyjä ampumakoesuorituksia 37 567 Kolmio ja linjalaskennat 4 245 Metsästäjätutkintokoulutuksia 392 Metsästäjätutkintotilaisuuksia 1 120 Metsästäjätutkintosuorituksia 6 649 Muita koulutuksia 672 Riistavahinkotarkastukset 660 Suurpetohavaintokirjaukset 54 570 Suurriistavirka-apu tapahtumat 14 188 Tilaisuudet nuorille 1 674 Valvontatapahtumat 706 Muista lintuinfluenssariski H5N1-lintuinfluenssavirus ei tartu ihmiseen helposti, mutta voi aiheuttaa vakavan taudin. Myös lemmikit ja kotieläimet voivat sairastua. Jos epäilet, että löytämälläsi eläimellä on lintuinfluenssa, ilmoita siitä virkaeläinlääkärille. Lintujen joukkokuolemista tai -sairastumisista tulee ilmoittaa aina. Jos eläimen käsittely on välttämätöntä, käytä suojakäsineitä ja hengityksensuojainta. thl.fi/lintuinfluenssa K lumni Uutis t Metsästäjä 5/2025 6
38 291 HIRVEN PYYNTILUPIA MYÖNNETTIIN OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Voit maksaa metsästyskorttisi Oma riistassa ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti. ? Metsästyskorttitodistukset ulkomailla metsästystä varten tulostat Oma riista -verkkopalvelusta. ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin sovellusversio on päivitetty puhelimeesi. Metsästyksenjohtaja ? Hyväksy ehdotetut saaliit ja havainnot Oma riistassa 7 vuorokauden kuluessa. ? Tarkista metsästysalueesi aluepäivitykset ja lupapäätöksen aluerajaukset. ? Määrittele passipaikat Oma riistassa ja tee liitos metsästysalueeseen. Seurasi jäsenet näkevät passipaikat Oma riista -maastosovelluksessa valitsemalla seuran alueen. Seuran yhteyshenkilö ? Varmista, että kaikki seuran jäsenet ovat saaneet kutsun Oma riista -palveluun. ? Varmista, että tarvittavat metsästyksenjohtajailmoitukset on tehty ennen metsästyksen aloittamista. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–15.00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi Kirjaa peurahavaintosi talteen! Suomen riistakeskus kannustaa metsästäjiä tekemään peurahavaintoja. Havainnot kirjataan peuran metsästyksen yhteydessä Oma riistaan, joten se ei ole vaikeaa tai vaivalloista. Näin syntyvää havaintoaineistoa hyödynnetään kanta-arvion tuottamisessa ja sen avulla saadaan tietoa peurakannan sukupuolirakenteesta sekä vasatuotosta paikallisella tasolla. Jokainen metsästäjä kirjaa itse tekemänsä näköhavainnot Oma riistaan. Hirvihavainnoista poiketen metsästyksenjohtajan ei tarvitse hyväksyä havaintokirjauksia. Jäikö tieto saamatta? Oma riistalla välitetään tärkeää tietoa. Varmista viestien huomaaminen laittamalla puhelimessasi päälle ilmoitukset. Android-puhelimessa: ? Avaa asetukset Riippuen puhelimen merkistä, valitse joko: ? Sovellukset > Ilmoitukset ? Ilmoitukset > sovellusilmoitukset ? Etsi listalta Oma riista ja ota ilmoitukset käyttöön iPhone/iOS-laitteessa: ? Avaa asetukset ? Valitse ”Ilmoitukset” ? Valitse sovelluslistalta Oma riista ? Ota ilmoitukset käyttöön PA SI NI EM IN EN TE RO SS AL M EL A Uutis t 7 Metsästäjä 5/2025
Afrikkalainen sikarutto leviää lähialueella – ollaan tarkkana! Kesän 2025 aikana ASF tautitapauksia on ollut runsaasti Virossa, Liettuassa ja Puolassa. Virossa tautia on todettu jo viidessä eri tuotantosikalassa, joista neljä on hyvin suuria sikaloita. Taudin leviämisen estämiseksi Virossa on jouduttu lopettamaan yli 17 000 sikaa. Ilmoita tautiepäilyistä Ruokavirasto muistuttaa, että valppaus ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa. Myös tautiin viittaavista oireista ilmoittaminen on ensiarvioisen tärkeää, jotta mahdolliset tautitapaukset tunnistetaan aikaisin, ja leviämistä päästään torjumaan nopeasti. On tärkeää ilmoittaa kuolleena löytyneet villisiat kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, jotta ne voidaan tutkia Ruokavirastossa Afrikkalaisen sikaruton varalta. Ja kuten tähänkin saakka, muista toimittaa Ruokavirastoon näytteet saalisvillisioista. Älä tuo tautia vahingossa ? Älä tuo lihaa, makkaroita tai muita eläinperäisiä tuotteita ulkomailta – ne voivat kantaa ASF-virusta. Hävitä ylijääneet eväät. ? Vältä kosketusta villieläimiin ulkomailla, erityisesti villisikoihin. ? Pese ja desinfioi kengät ja ulkovaatteet metsästysreissun jälkeen. Aseturvallisuuden 4 sääntöä 1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä. 2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä et ole valmis ampumaan Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). 3. Pidä sormi pois liipaisimelta Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. 4. Ole varma kohteesta Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. Nämä säännöt ovat voimassa aina ja kaikissa tilanteissa. ELLIT ERÄTULILLA Naisten hirvijahti 17.–19.10.2025 Yli 20 vuoden ajan järjestetty Ellit Erätulilla tarjoaa naisille mahdollisuuden tutustua hirvijahtiin. Tänä vuonna suunnataan ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaalle, Kurikan Metsästysseura ry:n vieraiksi. ? Mukaan mahtuu 28 osallistujaa (noin 18 passinaista ja 10 ajonaista). ? Osallistumismaksu 399 € sisältää täyden ylläpidon: majoituksen Willa Rikiinassa, kaksi jahtipäivää, kuljetukset jahdin aikana ja vakuutuksen. ? Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 25.9.2025 mennessä: info.elliteratulilla@gmail.com TE RO SS AL M EL A TE RO SS AL M EL A TH O M AS O HL SS O N 8 Metsästäjä 5/2025 Uutis t
Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2025–31.7.2026 Karttojen väritys kertoo metsästysajan kunnittain. Lihavoiduilla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksoispisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maakunnan kuntia, joissa metsästysaika on voimassa. METSO 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Lappi: Kemi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ranua, Rovaniemi, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio. 10.9.–10.12. Etelä-Savo, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Lappi: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski, Pohjois-Pohjanmaa: Ii, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Utajärvi. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Satakunta. Lappi: Utsjoki, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä, Vaala ja Ylivieska. 10.9. –30.9. Uusimaa, Varsinais-Suomi. Urosmetson talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. PYY 10.9.–10.11. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala, Kainuu, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. RaUHOITUS Kymenlaakso. 9 Metsästäjä 5/2025
Metsästysajat löytyvät osoitteista metsastajalehti.fi ja riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2025 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi ? Kartat ja paikkatieto ? Kartat ? Tilaston pohjakartat RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Utsjoki ja Inari. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2025–31.7.2026 TEERI 10.9.–10.12. ja 10.–31.1. Lappi: Kemi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. 10.9.–10.12. Lappi: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme ja Satakunta, Lappi: Utsjoki. 10.9.–10.10. Keski-Suomi, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Metsästäjä 5/2025 10
Superior Pro Monipuolisin vedenpitävä metsästyspukumme Vedenpitävyys: 20 000 mm Hengittävyys: 20 000 g/m 2 /24 h PFC-vapaa käsittely hylkii likaa ja vettä (DWR) Ekologinen valinta valmistettu kierrätyskuiduista KÄYTTÖLÄMPÖTILAT < -20°C -10°C 0°C 10°C 20°C 30°C > Erittäin hiljainen • Vedenpitävä ja hengittävä APS-kalvo • Ventilaatiot takissa ja housuissa SAATAVILLA SEURAAVISSA VÄREISSÄ Ruskea Blaze SafetyMix BlindTech Invisible TILAA OSOITTEESTA: WWW.ALASKA1795.COM | WWW.WIDFORSS.FI MYÖS NAISILLE KOOT Miehille: S-4XL Naisille: XS-2XL 349€ Takki + housut alk. Takki 239€ Housut 179€
Koleat säät ja myyräkantojen vaihtelut näkyvät metsäkana lintujen kannoissa. Metso ja teerikannat jatkoivat hienoista laskuaan. Pyyn kanta pysyi vakaana. Riekon taantuma voimistui ja poikastuotto jäi monin paikoin vaatimattomaksi. TeksTi Andreas Lindén ja Katja Ikonen A lkukesä oli monin paikoin kylmä ja kolea, kunnes hieman ennen heinäkuun puoltaväliä koitti pitkä ja kuiva hellejakso. Metsäkanalintujen pienet poikaset tarvitsevat kehittyäkseen hyönteisravintoa, jota on parhaiten tarjolla lämpimissä olosuhteissa. Niiden poikastuotto onnistuukin parhaiten, jos loppukevät ja alkukesä ovat lämpimiä. Tästä näkökulmasta katsottuna lämpimät kelit tulivat tänä kesänä liian myöhään. Metsäkanalintuja laskettiin 26.7.–10.8. välisenä aikana. Valtakunnallisesti tarkasteltuna metsoja teerikantojen maltillinen lasku on jatkunut ja pyykanta on pysynyt viime vuoden tasolla. Näiden lajien tiheydet ovat nyt lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Riekkokannan selvä alamäki on jatkunut: sekä kokonaiskannan että aikuismäärän havaitut tiheydet ovat pienentyneet ja ovat varsin alhaiset. Suunta selvinnee ensi vuonna Metsäkanalinnuille on ominaista huomattavan aaltoilevat alueelliset kannanvaihtelut. Esimerkiksi teerikanta noudattaa monilla alueilla säännöllistä 6–7 vuoden selkeää sykliä, mutta esimerkiksi säästä johtuva heikko poikastuotanto saattaa vaikuttaa syklien rytmiin. Edellisistä pohjavuosista (2016–2017) on nyt jo 8–9 vuotta. Ensi vuonna selvinnee, saavutettiinko tänä vuonna jo aallonpohja. Pohjoisen kanalintutilanne heikentynyt Pohjoisessa metsäkanalintukannat ovat pääosin vähentyneet edellisvuodesta. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla varsinkin teerija riekkokannat ovat selvästi taantuneet. Kainuussa riekkokanta taantuu, mutta teeren ja pyyn kannat ovat kasvaneet. Levinneisyydeltään pohjoisen riekon kanta on koko maan mittakaavassa vähentynyt liki neljänneksen. Lapissa riekon kannantiheys on pienentynyt 24 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 69 prosenttia ja Kainuussa 43 prosenttia. Tiheydet ovat nyt selvästi paikallisten pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Riekon poikastuotto ja keskimääräinen poikuekoko on kuluvana kesänä ollut selväsRiistakolmiolaskennat Riekolla huono vuosi, muilla edellisvuoden kaltainen Tutkittua 12 Metsästäjä 5/2025
ti tavanomaista heikompaa. Poikueellisten naaraiden osuus on seurantahistorian matalin. Pohjois-Pohjanmaalla tiheys ja poikasosuus ovat seurantahistorian matalimmat. Riekko häviämässä etelästä? Etelämpänä riekko esiintyy niin harvinaisena, ettei kantaa pysty kunnolla seuraamaan riistakolmiolaskennan avulla. Otanta jää liian pieneksi. Eteläisemmillä alueilla, joilla lajia vielä esiintyy, kuten Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, tiheydet ovat olleet erittäin matalia noin vuoden 2010 jälkeen. Kuluvan vuoden riistakolmiolaskennassa mainituista alueista havaintoja on ainoastaan Pohjanmaalta. On mahdollista, että laji häviää joiltakin näiltä alueilta ennen pitkää, esimerkiksi ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden takia. Taustalla vaikuttaa monia eri tekijöitä Monet maapedot käyttävät lähinnä pikkujyrsijöitä ravinnokseen. Myyrien syklinen kannanvaihtelu vaikuttaa metsäkanalintujen pesintöihin, kun myyriä on vähän, pedot turvautuvat saalistuksessaan enemmän maassa pesivien lintujen muniin ja poikasiin. Metso Teeri Pyy Riekko RIISTAKESKUSALUE KO LM IO ID EN LU KU MÄ ÄR Ä TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO Etelä-Häme 20 2,7 ± 25 2,7 4,2 – 35 3,2 9,5 ++ 38 4,4 Etelä-Savo 54 3,1 – 26 3,8 5,3 – 47 4,1 10,6 + 36 4 Kaakkois-Suomi 42 3,8 + 34 3,7 5,8 ± 31 3,5 6 ± 26 3,7 Kainuu 83 3,3 ± 50 4,6 9,6 ++ 63 4,7 4,9 + 54 3,7 0,7 – 71 6,0 Keski-Suomi 72 3 ± 40 3,8 5,3 – – 42 3,8 6,6 ± 41 5 Lappi 115 4,8 ± 38 3,1 4 – 43 3,9 2 ± 41 4,3 1,2 – 45 3,8 Oulu 110 3,1 ± 33 3,5 7,5 – 53 3,9 4,2 ± 56 4,2 0,2 – – 29 8,0 Pohjanmaa 73 3,6 ± 34 4 7,6 ± 42 4,1 5,8 ± 46 4 0,2 ± 89 8,0 Pohjois-Häme 29 2,6 – 23 3 4,1 – 38 3,9 8,5 – 37 3,3 Pohjois-Karjala 63 3,3 – 27 3,9 7,6 ± 53 4,3 6 ± 44 3,9 Pohjois-Savo 52 2,1 ± 32 4 8,1 – 48 4 8,7 ± 50 3,7 Rannikko-Pohjanmaa 17 4 ++ 13,3 ++ 28 3,8 12 ++ 41 4,6 Satakunta 45 3,3 – – 19 3,3 5,9 – 46 4,2 8,1 ± 52 4 Uusimaa 15 3 – – 32 2,3 6,6 + 40 3,4 11,4 ++ 51 4,7 Varsinais-Suomi 11 2 – 20 1 5,2 ++ 51 5 6,4 – 51 4,2 Koko maa 801 3,2 ± 29 3,3 6,7 ± 45 4,0 7,5 ± 44 4,1 0,2 – – 59 5,5 Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km2), poikasosuus (%) ja keskimääräinen poikuekoko heinä–elokuussa (tilanne 11.8.2025). Vuoden 2025 arviot, joiden alueelliset 90 % luottamusvälit eroavat pitkäaikaisista keskiarvoista on esitetty lihavoidulla tekstillä; punaisella jos arvio on keskiarvon yläpuolella ja sinisellä jos arvio on keskiarvon alapuolella. Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomelle, mistä aineistoa on riittävästi. Alle 25 kolmioon perustuviin arvioihin liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % / + ja – muutos 15–30 % / ++ ja – – muutos > 30 % Riistakolmiolaskenta Riistakolmiolaskenta on havumetsävyöhykkeelle kehitetty seurantamenetelmä. Laskentaa on tehty pysyvillä tasasivuisilla kolmioilla kesäisin vuodesta 1988 alkaen. Lapissa riistakolmioita lasketaan MetsäLapissa, Ylä-Lapin tunturialueilla tehdään erillistä kanakoira-avusteista riekkojen linjalaskentaa. Riistakolmioiden kesälaskenta palvelee metsäkanalintujen kannanhoitoa ja kestävää verotusta. Sitä käytetään myös monipuolisesti tieteellisessä tutkimuksessa. Tämän artikkelin tulokset perustuvat 801 riistakolmion tietoihin. Jälleen kerran metsästäjät osallistuivat laskentaan kiitettävästi. Vallinneissa oloissa maastotyö vaati suuria ponnisteluja ja ihailtavaa sitoutumista! Suuri kiitos kaikille työstä laadukkaan riistatiedon hyväksi. Tänä vuonna myyriä on ollut erityisen vähän Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kyseisen alueen eteläpuolella myyräkannat ovat olleet runsaita maan itäosissa. Kun tarkastellaan viimeistä 10 vuotta, kuluvan kesän kanalintujen poikasosuudet ovat metsolla ja riekolla matalimmat havaitut, ja siten ne ovat myös seurantahistorian matalimpien lukujen joukossa. Teerellä ja pyyllä poikasosuus on pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa. Poikuekoot ovat kuitenkin lähellä viimevuoden lukemia, eivätkä ne – riekkoa lukuun ottamatta – juuri eroa normaalista. Metsäkanalintujen poikasten selviytyvyyteen voi vaikuttaa myös loppukesän ja syksyn marjasato. Mustikkasato on tänä vuonna tavanomainen ja puolukkasadosta odotetaan keskimääräistä parempaa. Tämä ei kuitenkaan korvaa valmiiksi heikkoa pesimätulosta, eikä vaikutus vielä näy loppukesän riistakolmiolaskennassa. KU VA T JA AK KO AL AL AN TE LA JA PE N TT I SO RM UN EN 13 Metsästäjä 5/2025
Jahtipäivän tapahtumankulkuihin on hyvä varautua: turvallisuuden korostuneella huomioimisella ennaltaehkäistään monta vaaran paikkaa. TeksTi Joni Saunaluoma ja Marko Mikkola A mpujalla on aina vastuu laukauksensa turvallisuudesta. Jo ennen mahdollista ampumatilannetta on selvitettävä mihin on turvallista ampua. Onko lähellä taloja, autoja, toisia metsästäjiä, ulkoilijoita, koiria? Jos ampuminen arveluttaa edes vähän, jätä laukaisematta. Ampumaton laukaus harmittaa enintään hetken. Riskitöntä passitusta Seuruejahdissa passituksen suunnittelu on metsästyksen johtajan vastuulla. Hän miettii, miten passitus sijoitetaan. Saaliin saamisen lisäksi hänen on huomioitava vahinkojen ja vaaratilanteiden välttäminen. Parasta on, jos passipaikat on merkattu maastoon, samoin kielletyt ampumasuunnat. Tällöin metsästäjää löytää helposti oikeaan paikkaan ja osaa varoa turvattomaan suuntaan ampumista. On keskeisen tärkeää, että jokainen ampuja passittaa suunnitellussa, metsästyksen johtajan ohjeistamassa, paikassa. Oikean paikan löytämiseen kannattaa käyttää mobiilisovelluksia, kuten Oma riistaa tai koiratutkaohjelmia, joista parhaimmillaan näkee myös viereiset passit ja passeissa olevien henkilöiden sijainnit. Turvallisuus on myös osa metsästyksen mainetta Porukan jahtikulttuurissa turvallisuuden pitää olla asia, josta ei jousteta. Jos joku unohtaa tyhjentää aseensa, kaveri muistuttaa siitä ystävällisesti ja välittömästi. Kaatotilanteita ei haeta riskillä eikä ampumattomasta laukauksesta vinoilla. Tiukka turvallisuuskulttuuri näkyy myös ulospäin ja luo turvallisuuden tunnetta muille luonnossa liikkujille. Kun siihen yhdistetään hyvä käytös kohtaamistilanteissa, metsästyksen maine säilyy – ja saattaa jopa parantua. Hirvija peurajahdin turvallisuus on jokaisen vastuulla Metsästyksen johtaja Pyyntiin on joka päivä oltava nimettynä metsästyksen johtaja. Hänen tehtävänään on suunnitella käytännön metsästystapahtuma. Johtaja antaa jahtiin osallistuville tarvittavat määräykset sekä ohjeet metsästyksestä ja noudatettavista turvallisuusohjeista. Hän voi kieltää henkilöä osallistumasta jahtiin, jos määräyksiä ja ohjeita ei noudateta. Suomen riistakeskus kouluttaa metsästyksen johtajia vuosittain lähija etäkoulutuksina. Koulutuksissa korostetaan erityisesti turvallisuuden huomioimista. Johtajat painottavat turvallisuusasioita metsästykseen osallistuville ja antavat tarkoituksenmukaisia toimintaohjeita, mutta viime kädessä jokainen metsästäjä on itse vastuussa omista ratkaisuistaan. Muistetaan myös käyttäytyä hyvin muita luonnossa liikkujia kohtaan. TE RO SA LM EL A 14 Metsästäjä 5/2025
Luonnosta tavattu koirasusi on tärkeää poistaa mahdollisimman pian. Epäily koirasudesta voi herätä eläimen poikkeavan käytöksen tai ulkonäön perusteella, mutta lopullinen varmistus tehdään aina DNA-analyysillä. TeksTi Mari Lyly kuva Mari Tikkunen K oirasudella tarkoitetaan suden ja koiran risteymää eli hybridiä. Suden ja koiran jälkeläinen sekä sen takaisinristeymät suteen aina neljänteen polveen saakka luokitellaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa myydä, ostaa, pitää hallussa tai päästää vapaaksi ympäristöön. Luonnossa susi ja villiintynyt koira saattavat risteytyä. Suden perimän puhtaana säilyttämiseksi on tärkeää, että kaikki koirasudet saadaan poistettua. Tavattu Suomessa aiempaa enemmän Vuonna 2021 Luonnonvarakeskuksessa (Luke) otettiin käyttöön entistä erotuskykyisempi SNP-menetelmä, niin kutsuttu koirasusipaneeli. Kun tällä työkalulla analysoitiin aiempien keräyskausien DNA-näytteitä, todettiin aineistosta viisi risteymää (Pyhäjoki 2016, Tohmajärvi 2016, Raasepori 2016–2017, Uusikaupunki 2020). Nämä yksilöt ovat tiettävästi kuolleita. Keräyskaudesta 2021–2022 lähtien koirasusia on tavattu DNA-näytteistä vuosittain, suurin osa KaakkoisSuomesta. Vuodesta 2022 lähtien Luken analyyseissä on tunnistettu 25 eri koirasusiyksilöä, joista kymmenen tiedetään varmuudella kuolleeksi. Koirasusiepäily – mitä teen? Suden ulkonäkö vaihtelee vuodenkierron mukaan. Kuvassa alkukesästä karvanvaihdon aikaan kuvattu yksilö. 16 Metsästäjä 5/2025
Miksi hybridien havaitseminen on tärkeää? Koirasusien tunnistaminen ja poistaminen on tärkeää suden lajipuhtauden ja geneettisen monimuotoisuuden näkökulmasta. Risteymiä ei lasketa mukaan Suomen susikantaan, ja jos eläimet pääsevät lisääntymään, ne heikentävät susikannan tilaa entisestään. Hybridien poistamiseen kuluu sekä hallinnollisia resursseja että vapaaehtoisten metsästäjien voimavaroja. Vaikka koirasuden poistamiseen ei tarvita riistakeskuksen poikkeuslupaa, on lupa tärkeä metsästäjien oikeusturvan kannalta, sillä yksilöä poistettaessa ei sen geeniperimästä voida saada etukäteen täyttä varmuutta. Koirasusien käytös voi aiheuttaa ongelmia, sillä ne saattavat olla vähemmän ihmisarkoja, kuin puhtaat sudet. Liikkuessaan asutuksen piirissä ne voivat aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa. Koirasusia on poistettu niin poliisin määräyksellä (viimeisin yksilö vuonna 2023) kuin Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla (metsästysvuonna 2024–2025 DNA:lla varmennettu kymmenen yksilöä). DNA on luotettavin työkalu tunnistamiseen Vaikka koira polveutuu sudesta, DNA-analyysillä pystytään luotettavasti erottamaan, onko eläin susi, koira vai koirasusi. Suomessa käytössä olevalla koirasusipaneelilla on DNA-aineistosta tunnistettu toisen ja kolmannen polven takaisinristeymiä, joissa koiran perimän osuus on verrattain pieni. Suden ulostenäytteitä kerätään vuosittain kannanarvioinnin tueksi marras-helmikuun DNA-keräysjaksolla. Tämä kattava, vapaaehtoisten ja riistakonsernin henkilöstön voimin toteutettu DNA-seuranta on samalla keskeinen työkalu koirasusien havaitsemiseksi. Parhaassa tapauksessa risteymät havaitaan heti tuoreeltaan, ensimmäisen sukupolven yksilöistä kerätyistä näytteistä. Vapaaehtoisten tekemä työ on äärimmäisen tärkeää, sillä sen avulla näytteitä saadaan kattavasti ympäri maata. Keräyskaudella 2024–2025 analysoitavaksi saatiin yhteensä 1 353 DNA-näytettä, joista 74 prosenttia analysoitiin onnistuneesti. Näistä 16 oli koirasudesta kerättyjä näytteitä, joista tunnistettiin 12 eri yksilöä, mukaan luettuna kuolleet yksilöt. Ulkomuoto ja käytös voivat johdattaa jäljille Koirasusien ulkonäkö vaihtelee emokoiran rodun mukaan. Myös susien turkin väri vaihtelee sekä vuodenajan että yksilön mukaan. Tämän vuoksi voi olla mahdotonta erottaa ulkonäön perusteella, onko kyseessä puhdas susi vai hybridi. Kuitenkin poikkeuksellinen väritys ja rakenne tai epätyypillinen käyttäytyminen ovat viitteitä, joiden perusteella yksilöstä on hyvä pyrkiä saamaan DNA-näyte. Tämä on erityisen tärkeää, jos seudulla tai lähialueilla on aiemmin tavattu koirasusia. Mitä tehdä, jos epäilee koirasuden olevan alueella? ? Epäilystä on tärkeää ilmoittaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle. Tehostettua DNA-keräystä toteutetaan tapauskohtaisen harkinnan pohjalta riistakeskuksen ja Luken koordinoimana. ? DNA-näytekeräyksen tavoitteena on varmistua eläimen perimästä ja samalla saadaan tarkempi käsitys siitä, onko alueella mahdollisesti useampia koirasusia. Tarvittaessa näytteitä kerätään myös varsinaisen keräyskauden ulkopuolella. ? DNA-näytteiden tulee olla tuoreita (lämpimään vuodenaikaan jopa alle vuorokausi), jotta analysoinnilla olisi hyvät mahdollisuudet onnistua. ? DNA-analyysillä tunnistettu koirasusi poistetaan riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan turvin. ? Koirasuden kohtaamisessa luonnossa pätevät samat ohjeet, kuin muutenkin suurpetojen kohdalla: älä lähesty eläintä, vaan pyri poistumaan paikalta. Jos sinulla on koira mukana, pidä se kytkettynä. Havainnosta on hyvä ilmoittaa myös alueen petoyhdyshenkilölle ja riistanhoitoyhdistykselle. Hybridiepäilyjen kohdalla DNA-näytteiden keräämisestä tulee aina sopia erikseen riistakeskuksen kanssa. Näin varmistetaan, että näytteet pystytään analysoimaan ja tulokset saadaan mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Tehostetussa näytekeräyksessä avainasemassa ovat koulutetut näytekerääjät, jotka osaavat tunnistaa petoeläinten jälkiä ja jätöksiä. Kaikki vuodesta 2022 eteenpäin tavatut risteymät on listattu Luken tietopalvelussa: luonnonvaratieto.luke.fi. Luken sivustolle on myös koottu usein kysyttyjä kysymyksiä koirasusiin liittyen. Koirasusien käytös voi aiheuttaa ongelmia, sillä ne saattavat olla vähemmän ihmisarkoja, kuin puhtaat sudet. JA AK KO AL AL AN TE LA 17 Metsästäjä 5/2025
Suomessa metsästäjillä on käytössään kymmeniä tuhansia riistakameroita eläinten seurantaan. Nyt niiden kuvaaineistot on mahdollista saada Oma riista -palvelun avulla osaksi riistatietoa, mikä auttaa metsästäjiä, riistahallintoa ja riistantutkimusta. TeksTi Ville Hokkanen O ma riista -palvelun avulla metsästäjän on nyt mahdollista saada riistakameroidensa otokset kuvanauhalle tarkasteltavaksi ja kirjata niiden perusteella riistahavaintoja. Toiminto helpottaa metsästäjää, sillä kuvanauhalta on nopeaa ja helppoa selata itseä kiinnostavat kuvat. Visiona automaattinen tunnistus kanta-arvioita varten Toiminnon pidemmän aikavälin tavoitteena on luoda perusta automaattiselle riistalajien tunnistamiselle. Tulevaisuuden visiona tekoäly valjastetaan tunnistamaan riistaeläimet Oma riistaan tulleista riistakamerakuvista ja -videoilta. Tätä aineistoa voitaisiin käyttää osana eläinten populaatiomallinnusta ja kanta-arvioiden ja rakenteen tutkimusta. Jotta tekoäly voisi tulevaisuudessa skannata kuvanauhaa ja poimia niistä riistaeläinhavainnot automaattisesti, tarvitaan välivaiheita, joissa ihminen kertoo tekoälyalgoritmille, mitä kuva esittää. Sen vuoksi prosessi etenee vaiheittain. Mikäli tässä onnistutaan, on jatkossa mahdollista saada ympäri vuoden auRiistakamerakuvat osaksi riistatietoa Riistakameran lisääminen Oma riistassa on helppoa. Kuvassa näkyvä sähköposti lisätään kameraan vastaanottavaksi osoitteeksi. Kameran lähettämiä kuvia on nopea selata kuvanauhalta. 18 Metsästäjä 5/2025
Kun kamera alkaa lähettää kuvia Oma riistaan, kuvat tulevat kuvanauhalle näkyviin. Niitä on kätevä selata nopeasti ja klikata kiinnostava kuva auki. Kun kuva on avattu ja otus tunnistettu riistaeläimeksi, siitä voi kirjata havainnon vain muutamalla klikkauksella, sillä sijainti ja ajankohta ovat jo valmiina. Samasta kuvasta voi kirjata useammankin havainnon, jos siinä on useita lajeja. Kuva-havainto-pari on erittäin tärkeää aineistoa tutkimukselle. Kuvia säilytetään kuvanauhalla kaksi viikkoa Koska riistakamerat voivat lähettää satoja kuvia vuorokaudessa, ei kuvanauhalle kertyvä aineisto säily pysyvästi. Kuvia säilytetään kahden viikon ajan. Sen jälkeen ne poistuvat käyttäjältä näkyvistä. Kuvat, joista on tehty havainto, säilytetään pysyvästi, kuten muutkin havaintokirjaukset. Kameroiden määrä per käyttäjä on rajattu 10 kameraan. Toiminnallisuuden jatkokehitys Kehitystoiveiden listalla on videoklippien tuki, jakamistoiminnot, mahdolliset seuratoiminnot, massatallennus ja myös rajapinnat aineistojen siirtoon. Ominaisuuksia tehdään vaiheittain resurssien puitteissa. Kuka kuviani näkee ja miten niitä käsitellään? ? Lähtökohtaisesti kuvat ovat henkilökohtaisia ? Kuvia tarkastellaan riistakeskuksen toimesta vain erityisestä syystä ? Kuvanauhan tai kuvan, josta on tehty havainto, voivat nähdä Suomen riistakeskuksen työntekijät sekä Luken ja yliopistojen riistantutkimuksen henkilöt. ? Mikäli tulee epäilys, että palveluun on tallennettu käyttöehtojen vastaista materiaalia, Oma riista -palvelun pääkäyttäjillä on mahdollista tarkistaa aineisto ja poistaa se sekä estää palvelun käyttöehtojen vastainen luvaton tai epäasiallinen käyttö. ? Kun aineistoja käsitellään Suomen riistakeskuksen tai riistantutkimuksen toimesta, niistä poistetaan kuvat, joissa on henkilöitä. Riistakamerakuvat osaksi riistatietoa tomaattisesti kertyvää aineistoa kaikista riistalajeista. Samalla varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman lumettoman ajan riistaseurantoihin. Riistakamerat tuovat uuden työkalun myös suurpetojen ja hirvieläinten monilajisen kannanhoidon turvaamiseen, kunhan menetelmät saadaan automatisoitua mahdollisimman pitkälle. Tulevaisuudessa voi siis olla mahdollista saada ennustemalleja tai arvioita jo kevään ja kesän aikana tulleista suurpetojen pentuetiedoista syksyn metsästystä varten. Myös hirvieläinten kannan kokoa olisi mahdollista arvioida entistä paremmin ennen metsästystä vasahavaintojen perusteella. Riistanhoitomaksun maksaneille Oma riistan kameratoiminnoista ei peritä erillistä maksua, mutta ne ovat vain metsästyskortin maksaneiden käytettävissä. Toiminnot ovat saatavilla aluksi vain Oma riista -maastosovelluksessa. Käyttöönotto edellyttää käyttöehtojen hyväksyntää. Siinä sitoudutaan antamaan kuvaja videoaineistot Suomen riistakeskuksen ja riistantutkimuksen käyttöön. Vastineeksi metsästäjä saa helpon tavan tarkastella omien riistakameroidensa kuvanauhaa ja kirjata kuvista havaintoja. Palvelu ei kilpaile kaupallisten toimijoiden kanssa kuva-arkistona, vaan tarjoaa helpon tavan muodostaa kuvista riistahavaintoja. Sovellus on saatavilla Androidilla ja iOS:lla versiosta 2.8.0 lähtien. Käyttöön helposti Oma riista -maastosovelluksella perustetaan riistakamerapiste eli kameralle määritellään sijainti ja lisätään tietoja, kuten onko kamera nuolukivellä, ruokintapaikalla, riistan kulkureitillä, haaskalla, vai muualla. Palvelu muodostaa kamerakohtaisen sähköpostiosoitteen, joka tallennetaan lähettävään riistakameraan vastaanottajan osoitteeksi. Kaikki riistakamerat, jotka lähettävät kuvan sähköpostiin liitteenä, ovat tuettuja. Valitsemalla kuvan kuvanauhalta sen saa näkymään suurempana ja siitä voi kirjata havainnon. 19 Metsästäjä 5/2025
Kesäleirit ovat monelle nuorelle loman kohokohtia. Itse pääsin Jupon Erän ampumapainotteiselle Metso-leirille. Olin leirillä neljättä vuotta peräkkäin ja toista vuotta talkoolaisena, sillä olen jo liian vanha leiriläiseksi. TeksTi ja kuvaT Kerttu Korpi N oustessamme autosta leirikeskuksen piha oli täynnä tuttuja kasvoja ja vanhat ystäväni juoksivat innoissaan halaamaan minua ja veljeäni. Kaikki olivat valtavan onnellisia, jälleennäkeminen oli mieleenpainuva hetki. Leirin ohjelma, laadukas ampumakoulutus sekä erinomainen ruoka vetävät puoleensa vuodesta toiseen, mutta leiriltä saamani ystävät ovat suurin syy siihen, että haluan jatkossakin mukaan. Asumme eri paikkaAmmuntaa, erätaitoja ja ystävyyttä kunnilla, emmekä näe toisiamme muulloin. Tavallaan se on sääli, mutta toisaalta se tekee leireistä entistäkin arvokkaampia. Jokaiselta leiriltä jää ihania muistoja, enkä yhtään ihmettele, että leirin järjestäjätkin viihtyvät ja ovat valmiita pitämään joka vuosi uuden leirin. Eläkkeelle jäävä Metsästäjäliiton Lapin piirin apulaistoiminnanjohtaja Juha Haapamäki on toiminut leirillä kouluttajana ainakin 25 vuotta. Hänet on saanut osallistumaan leirin järjestämiseen nuorten kanssa toimiminen ja metsästysharrastuksen jatkuvuus. – Leirin tarkoituksena on antaa ikään kuin sytyke harrastukseen. On kiva nähdä, että nuoret tykkäävät olla leirillä ja se on monelle kesän kohokohta. Mukavaa huomata, miten hyvin nuoret kaverustuvat keskenään ja tulevat leireille jatkossakin, Haapamäki kertoo. Leirin merkitystä nuorille hän arvioi paljon sen ohjelmaa laajemmaksi, leirillä kun painotetaan siisteyteen kuuluvaa kasvatusta, käytöstapoja ja sosiaalisia taitoja. 20 Metsästäjä 5/2025 Nu rten toimitus