METSÄKANALINTUJEN METSÄSTY S AJAT VALKOHÄNTÄ PEURAN VALIKOIVA METSÄSTYS HARMAASORSA TULI JÄÄDÄKSEEN SRVA VAKUUTUSTURVA ON KUNNOSSA KAUSI 2024-2025 5/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0524.indd 1 01_Kansi_ME0524.indd 1 27.8.2024 14.44 27.8.2024 14.44
METSÄSTYS 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2024–31.7.2025 22 Nuorten toimitus 26 Valkohäntäpeuran valikoiva metsästys 30 Hirvihorkka 32 Hirvikannanhoitoa Finnmarkissa 48 7 vinkkiä metsästysseuralle 50 Haulikko naiselle 52 Kiväärin hihna on muutakin kuin kantolaite 54 Paukusta pakkaseen – jäniseläimet 56 Riistareseptit 63 Yhteistyössä on voimaa 64 Turvallisuus ensin RIISTA 12 Kolmiolaskentojen tulokset 16 Valkohäntäpeurahavaintojen kirjaaminen on tärkeää 18 Harmaasorsa tuli jäädäkseen 20 Tunnista harmaasorsa ja sinisorsa 34 Hirven tautiseuranta – näytteet Ruokavirastoon 39 Vesilintujen taantuma jatkuu 47 Levähdysalue on tehokasta riistanhoitoa AJANKOHTAISET 4 Uutiset 14 Kannanhoidollisen metsästyksen koukerot 42 Onko SRVA-toimijan vakuutusturva kunnossa? 44 SRVA välittää metsästäjien apua poliisille 46 SRVA-tapahtuman kulku 58 Valtakunnallinen riistaneuvosto – riistapolitiikan vaikuttaja valtakunnan tasolla 60 Alueelliset riistaneuvostot aloittivat 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 41 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 40 Päivitystä poikkeuslupa-asetukseen 41 Kysymyksiä lupahallinnosta 18 Harmaasorsa tuli jäädäkseen 26 Valkohäntäpeuran valikoiva metsästys hyödyttää kaikkia 42 Onko SRVA-toimijan vakuutusturva kunnossa? 56 Riistareseptit 2 Metsästäjä 5/2024 Sisältö 2-3_Sisällys_ME0524.indd 2 2-3_Sisällys_ME0524.indd 2 27.8.2024 14.46 27.8.2024 14.46
HE NR I LE H TO LA Päätöksenteko ei perustu mielipiteisiin R iistakantojen sopivasta koosta on käyty tänä vuonna tavallistakin vilkkaampaa keskustelua. Olisi toivottavaa, että keskustelu perustuisi tosiasioihin, mutta usein mielipiteet tuntuvat hallitsevan keskustelua. Toisten mielestä eläimiä on vähän, kun toisille vähänkin on liikaa. Olemme pitkään pyrkineet suuntamaan metsästystä lajeihin, joiden kannat kestävät tai kaipaavat leikkaamista. Jotta siinä onnistutaan, tarvitaan luotettava tieto eläinten määrästä ja kannankehityksestä. Tätä työtä – kannanarviointia – tehdään yhdessä. Metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat keräävät havainnot, tutkijat jalostavat ne kanta-arvioiksi, joihin nojaten riistahallinto pyrkii mitoittamaan saalismäärät toivotun kehityksen mukaisiksi suosituksin tai pyyntiluvin. Tämän kaiken täytyy tapahtua tietenkin pykälien ja vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti. Luotettava kannanarviointi olisi saatava toimimaan myös vallitsevassa hankalassa tilanteessa, jossa esimerkiksi suurpetolupia ei juurikaan ole pystytty myöntämään. Lupapäätökset eivät tulevaisuudessakaan voi perustua mielipiteisiin vaan tutkimustietoon. Tarvitsemme yhteistyötä, jotta kanta-arviot saadaan pysymään luotettavina ja mahdollisesti myönnettävät luvat kestävät myös tarvittaessa oikeuskäsittelyn. Havaintojen kirjaamisen tärkeyttä ei voi korostaa liiaksi, lajista riippumatta. Toivon että, niitä kirjattaisiin niin runsaasti, että saisimme entistä paremmin hallintaan esimerkiksi hirvieläinten kannan huiput ja laaksonpohjat. Mikäli pystyisimme ennustamaan milloin kannan kasvun tai vähenemisen kiihtyminen pysähtyy, voisimme yrittää paremmin ennakoida tarvittavia lupamääriä ja päätyä tasaisempiin kantoihin ilman suuria heilahteluita. Mikäli emme saa riittävästi riistahavaintoja, kantaarvioiden epävarmuus kasvaa ja riistakantojen hallinnassa onnistuminen ja tarvittavien lupien myöntäminen vaikeutuu edelleen. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 9 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 2024-2025 50 Millainen on naisen haulikko? Pääkirj itus 3 Metsästäjä 5/2024 2-3_Sisällys_ME0524.indd 3 2-3_Sisällys_ME0524.indd 3 27.8.2024 14.46 27.8.2024 14.46
S uomessa pesivät vesilinnut ja kahlaajat muuttavat etelään valtaosin läntistä muuttoreittiä pitkin. Osa päätyy Britteinsaarille ja toiset aina Italiaan asti, lentäen Etelä-Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Ranskan yli. Suurin osa Euroopan jouhisorsista ja miltei puolet telkistä pesivät pohjoisilla suoalueillamme. Muuttavat vesilinnut ovat yhteisiä ja siksi Suomen Riistanhoito-Säätiö on verkostoitunut eurooppalaisten metsästysjärjestöjen perustaman Waterfowlers’ Networkin kanssa ja ryhtynyt kehittämään yhteistä varainkeruuta. Metsästysmyönteinen arvopohja Englantilainen Waterfowlers Networkin jäsenorganisaatio, British Association for Shooting and Conservation (BASC) ilmaisi olevansa kiinnostunut rahoittamaan elinympäristötöitä, mikäli perusteet ovat kohdallaan. Suomen Riistanhoito-Säätiö haki tukea BASCilta ja sai vuoden 2023 elokuussa tukipäätöksen sen alaiselta Wildlife Fund -rahastolta. BASC myönsi Suomen Riistanhoito-Säätiölle 46 500 euroa käytettäväksi kolmeen eri kosteikkokohteeseen yhteistyössä SOTKA-kosteikot hankkeen kanssa. Päätöksessä oleellisia tekijöitä olivat Suomen merkitys eurooppalaisen vesilinnuston pesimäalueena, tiivis yhteistyö Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot -hankkeen kanssa ja metsästysmyönteinen, mutta samalla metsästyksen kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta vaaliva arvopohja. Konetyötä ja tarvikkeita SOTKA-kosteikot vastaa kosteikkosuunnitelmien teosta maaja metsätalousministeriön rahoituksella. Konetyöt ja tarvikkeet hankitaan BASCin tuella. Suomen Riistanhoito-Säätiö vastaa rahoituksen allokoinnista kohteisiin, projektikoordinaatiosta ja raportoinnista BASCille. Muista SOTKA-kosteikkokohteista poiketen BASCin rahoitus toi kohteille mukanaan vastineeksi rahoituksesta hieman tavallista pidemmän hoitovelvoitteen. Maanomistajat sitoutuvat raportoimaan vuosittain kohteiden tilasta 10 vuoden ajan kohteiden valmistumisen jälkeen. Pitkä raportointijakso heijastelee BASCille tärkeitä monimuotoisuustavoitteita ja tehtyjen toimien pitkäkestoisuutta. Kohteilla tehdään vuosittain kunnossapitoraivauksia, vesilintulaskentaa ja pienpetojen pyyntiä. Kosteikot toteutetaan patoamalla. Säätöpatojen avulla mahdollistetaan kausikosteikkomainen vedenpinnan vaihtelu, joka ylläpitää hyvää elinympäristöä selkärangattomille, jotka ovat vesilintujen poikasten ravintoa. BRITTIRAHA KOSTEIKKOTÖIDEN MAHDOLLISTAJANA Koska Suomi on Euroopan merkittävimpiä vesilintujen ja kahlaajien pesimäalueita, elinympäristötyöt Suomessa ovat avainasemassa Euroopan vesilintujen hyvinvoinnissa. Niitä ollaankin valmiita rahoittamaan myös ulkomailta. Uutis t BASC BASCin rahoitus on suurin yksittäinen rahoitus mikä on saatu talvehtimisalueiden mailta pohjoisten lisääntymiselinympäristöjen kunnostamiseen. Rahoitus toimii erinomaisena esimerkkinä 2019 perustetun Waterfowlers’ Network -järjestön merkityksestä. Waterfowlers’ Network kokoaa toimijoita Waterfowlers’ Network kokoaa muuttoreitin varrelta metsästysjärjestöjä yhteen koordinoidakseen rahoitusta ja tukea yli valtiorajojen merkittäviin tutkimusja elinympäristöhankkeisiin. Waterfowlers’ Networkin jäsenjärjestöt ovat rahoittaneet aikaisemmin SOTKA-kosteikkokohteita Ilomantsissa, Vöyrissä, Ylitorniossa ja Rovaniemellä ja tukeneet monikansallista Project Penelope -haapanatutkimusta. H O LT TI H AK O NE N 4 Metsästäjä 5/2024 4-8_Uutiset_ME0524.indd 4 4-8_Uutiset_ME0524.indd 4 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
Susisuojaliivikokeilun osallistujat on valittu SusiLIFE-hanke etsi metsästyskoiria ohjaajineen testaamaan susisuojaliivejä. Kokeilusta kiinnostuneet koiranomistajat jättivät yhteensä 281 hakemusta. Hanke sai paljon hyviä hakemuksia aktiivisilta metsästyskoiraharrastajilta eri puolelta Suomea. Mukana oli kattavasti eri koirarotuja ja metsästysmuotoja. Testikäyttäjiksi valittiin lopulta 200 koirakkoa. Testikäyttäjien valinnassa arvioitiin muun muassa metsästyskoiran käytön aktiivisuutta sekä suden aiheuttaman vahingon riskiä käytettävillä metsästysalueilla. Samalla pyrittiin huomioimaan liivitestaajien alueellinen kattavuus. Kokeilussa kerätään metsästäviltä koirakoilta kokemuksia suojaliivien käyttöominaisuuksista ja näkemyksiä liivien kehittämistarpeista Suomen olosuhteissa. Kevytrakenteiset, kestävästä kuiturakenteesta valmistetut suojaliivit on suunniteltu ehkäisemään susien ja villisikojen metsästyskoirille aiheuttamia vahinkoja. Kokeilussa käytettävät, teräspiikeillä varustetut suojaliivimallit on valittu testaukseen Ruotsissa suojaliivien käytöstä saatujen kokemusten perusteella. Kokeilun tuloksista tiedotetaan SusiLIFE-hankkeen kanavissa myöhemmin. Osallistu lukija tutkimukseen! Kehitämme Metsästäjä-lehteä ja siksi toivomme lukijoidemme osallistuvan lukijatutkimukseen, joka toteutetaan yhteistyössä Aikakausmedian kanssa. Pääset vastaamaan tällä QR-koodilla tai osoitteessa: https://link.webropol.com/s/Metsastaja Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 2 kappaletta Uovision Glory 4G LTE Cloud -riistakameroita (arvo 389 euroa). Vastausaika päättyy 4.10.2024. Metsästäjät innolla mukana lintuatlas kartoituksessa Kuluneena kesänä moni metsästäjä kirjasi jälleen havaintoja riistalinnuista ja rauhoittamattomista linnuista Oma riista -palveluun ja osallistui samalla arvokkaaseen vapaaehtoistyöhön, lintuatlaskartoitukseen. Oma riistaan kirjatut havainnot riistalinnuista ja rauhoittamista linnuista aikaväliltä 1.2.-31.8.2024 tarkastetaan ja tallennetaan syksyn aikana osaksi lintuatlasaineistoa Laji.fi-palveluun. Havaintojen alustava tarkastelu kertoo kirjaamisaktiivisuuden pysyneen viimevuotisella tasolla. Havaintojen tarkka lukumäärä ja alueellinen kattavuus selviävät, kun aineisto saadaan tarkastettua. Meneillään oleva Suomen 4. lintuatlaskartoitus antaa tärkeää tietoa Suomessa tavattavien lintulajien pesimälevinneisyydessä tapahtuneista muutoksista. Tulokset huomioidaan myös riistalintujen metsästyksen säätelyssä, esimerkiksi taantuneiden vesilintulajien metsästyksen kestävyyttä tarkasteltaessa. Tästä syystä on tärkeää, että kartoitus saadaan toteutettua mahdollisimman kattavasti koko maassa. Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä pesimäkauden 2025 ajan. Suomen riistakeskus kannustaa kaikkia metsästäjiä kirjaamaan havaintojaan Oma riistaan ympäri vuoden ja erityisesti lintujen pesimähavaintoja jälleen ensi kevään ja kesän aikana. Lisätietoa: lintuatlas.fi M AR I TI KK UN EN GE TT Y IM AG ES 5 Metsästäjä 5/2024 4-8_Uutiset_ME0524.indd 5 4-8_Uutiset_ME0524.indd 5 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
Ota nuori mukaan M etsästäjätutkintoon valmentavia koulutuksia ja metsästäjätutkintoja järjestäessä on ollut ilo huomata, miten suurella innolla ja mielenkiinnolla nuoret tutkivat tulevan harrastuksensa mahdollisuuksia. Metsästykseen liittyviä asioita halutaan selvittää laajasti ja tulokulma voi olla todella mielenkiintoinen ja avarakatseinen. Halu ja tarve saada tietoa ja kartuttaa taitoja on suorastaan intohimoinen. Heitä me tarvitsemme tulevaisuudessa. Nuoret metsästäjät kun ovat tulevaisuuden luonnonhoitajia. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole ympärillään verkostoa, josta löytyy kokenut, osaava ja ennen kaikkea nuoren huomioon ottava metsästäjä. Nyt kun jahtikausi on meneillään, on hyvä miettiä, miten itse voi edesauttaa nuoren urapolkua metsästäjänä. Me kokeneemmat metsästäjät voimme ottaa nuoria mukaan harrastukseen. Järjestää mahdollisuuksia ammunnan harjoitteluun, riistan käsittelyyn, riistanhoitoon sekä innostaa nuoria mukaan seuratoimintaan. Kun kuuntelee nuoren metsästäjän mielipiteitä, huomaa usein oppivansa myös itse. Esiin voi tulla asioita, joita yhteiskunnan ja ympäristön muuttuminen on saanut aikaan, mutta joita itse ei ole osannut huomioida. Tuoreet ajatukset ovat aina tervetulleita. Nuorten osallistuminen metsästykseen, riistanhoitoon ja riistapolitiikkaan ovat tärkeä palanen myös metsästysperinteen jatkumisen kannalta. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus RAJAVARTIOLAITOS: Käytä metsästyskoiraa harkiten ja seuraa ohjeita Metsästäjiä kehotetaan välttämään koirien irti päästämistä valtakunnanrajan läheisyydessä, jotta koiria ei päätyisi Venäjän puolelle. Kotieläinten rajan ylitykset on pyrittävä estämään Suomen ja Venäjän rajajärjestyssopimuksen perusteella. Muista merkitä koiran varusteisiin selkeästi omistajan yhteystiedot ennen metsästyksen aloittamista. Tiedot auttavat mahdollisissa koirien rajanylitystilanteissa. Rajavyöhykelupa Rajavyöhykelupa myönnetään, jos siihen on esimerkiksi harrastuksesta johtuva hyväksyttävä syy. Metsästykseen rajavyöhykkeellä myönnetään lupia pääsääntöisesti vain vahinkoa aiheuttavien eläinten tai poikkeuslupaperusteiseen metsästykseen. Ilmoita havaintosi Jos teet havaintoja rikollisesta toiminnasta rajan läheisyydessä, ilmoita havainnoistasi. Rajavartiolaitoksen vihjekanava: raja.fi/anna-vihje OMA RIISTA -VINKKI Tiesitkö, että voit vaihtaa sähköposti osoitteesi? Jos sähköpostiosoitteesi vaihtuu, sen vaihtaminen Oma riistaan tapahtuu rekisteröitymällä uudestaan: ? Mene osoitteeseen oma.riista.fi ? Valitse ”Luo tunnus” ? Kirjoita uusi sähköpostiosoitteesi, napsauta ”Aloita rekisteröityminen” ja seuraa saamiasi ohjeita. Prosessi on sama kuin rekisteröityessäsi käyttäjäksi ensimmäisen kerran. Erona on vain se, että kaikki Oma riistaan kertyneet tietosi ovat tallessa ja tulevat näkyviin uuden rekisteröitymisen jälkeen. Kun kuuntelee nuoren metsästäjän mielipiteitä huomaa usein oppivansa myös itse. TE RO SA LM EL A K lumni Metsästäjä 5/2024 6 4-8_Uutiset_ME0524.indd 6 4-8_Uutiset_ME0524.indd 6 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
RIISTAKOLMIOLASKENNASSA KÄVELTIIN YLI 31 000 km OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Voit maksaa metsästyskorttisi Oma riista -palvelussa ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti ? Metsästyskorttitodistukset ulkomailla metsästystä varten tulostat Oma riista -verkkopalvelusta ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin sovellusversio on päivitetty puhelimeesi. Metsästyksenjohtaja ? Hyväksy ehdotetut saaliit ja havainnot Oma riistassa 7 vuorokauden kuluessa. ? Tarkista metsästysalueesi aluepäivitykset ja lupapäätöksen aluerajaukset. ? Määrittele passipaikat Oma riistassa ja tee liitos metsästysalueeseen. Seurasi jäsenet näkevät passipaikat Oma riista -maastosovelluksessa valitsemalla seuran alueen. Seuran yhteyshenkilö ? Varmista, että kaikki seuran jäsenet ovat saaneet kutsun Oma riista -palveluun. ? Varmista, että tarvittavat metsästyksenjohtajailmoitukset on tehty ennen metsästyksen aloittamista. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi KOIRILLE, JOILLA ON AIKAA VAIN YHTEEN MADOTUSKERTAAN. Dronbits tabletit koirien pyöröja heisimatojen häätöön. Vaikuttavat aineet: Febanteeli, pyranteeliembonaatti, pratsikvanteeli. Annostus: Dronbits 150 mg/144 mg/50 mg 1 tabl./10 kg, Dronbits 525 mg/504 mg/175 mg 1 tabl./35 kg. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Markkinoija: Orion Pharma Eläinlääkkeet. Lue pakkausseloste ennen käyttöä. Apteekista. SUOLISTOMADOT KERRALLA POIS 1 TABL./10 KG TAI 1 TABL./35 KG KERTA-ANNOS. 8/ 20 22 Tehoaa myös hirviekinokokkiin! Iänmäärityslaskuri julkaistu valkohäntäpeuralle Metsästyskaudella 2021-2022 kerättiin vapaaehtoisten ja riistakeskuksen voimin saaliiksi saatujen valkohäntäpeurapukkien hammasnäytteitä ja sarvimittoja. Yhteensä noin 770 pukin hammasnäytteet lähetettiin Yhdysvaltoihin Matsonin laboratorioon ikämääritystä varten. Tarkoista ikämäärityksistä ja sarvimitoista Luonnonvarakeskus kehitti mallin, jonka avulla voidaan arvioida peuran ikää sarvimittojen perusteella. Excel-pohjainen laskuri on nyt kaikkien saatavilla Luonnonvarakeskuksen sivulla. Seuraavassa Metsästäjälehdessä kerrotaan tarkemmin keräyshankkeesta. Suuret kiitokset vapaaehtoisille kerääjille! Laskuri: www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/hirvi-jasorkkaelaimet/valkohantapeura HE IK KI M IK KO LA 7 Metsästäjä 5/2024 Uutis t 4-8_Uutiset_ME0524.indd 7 4-8_Uutiset_ME0524.indd 7 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
Uutis t Kevätlaskentainto yllätti positiivisesti Pienten hirvieläinten kevätlaskentaohjeistus ja -työkalu oli kuluneena keväänä ensimmäistä kertaa käytössä koko Suomessa. Laskentainto yllätti positiivisesti. Oma riistan laskentatyökalua käytti yhteensä 131 metsästysseuraa, jotka raportoivat yli 16 000 nähtyä valkohäntäpeuraa, 2 500 metsäkaurista ja 160 kuusipeuraa. Näiden lisäksi on paljon seuroja, jotka ovat laskennan suorittaneet, mutta eivät ole raportoineet tuloksia Oma riistaan. Kevätlaskentojen kautta saadaan ennen kaikkea paikallistason tietoa pienten hirvieläinten kantojen kehityksestä. Laskentainto osoittaa, että metsästysseuroilla on suuri halu seurata kantojen kehitystä ja käyttää sitä verotussuunnittelun tukena. Paikallinen ajantasainen riistatieto on tässä tärkeässä roolissa, ja jälleen kerran metsästäjät osoittivat aktiivisuutensa riistatiedon keruussa. Laskentoja kannattaa tehdä myös jatkossa, sillä ilman pidempää aikasarjaa tuloksia ei voida luotettavasti tulkita. Kaikki tulokset kannattaa kirjata Oma riistaan, sillä silloin ne ovat arkistoituna ja kaikkien seuran jäsenten katsottavissa. Suuret kiitokset laskijoille! HE IK KI M IK KO LA Metsästysseuroille osio Riistainfoon Riistainfo-palveluun on lisätty metsästysseuroille materiaaleja, kuten Opas metsästysseuratoimintaan sekä metsästysvuokrasopimuslomakkeet. Löydät seuramateriaalit ”Tietoa”-alas pudotusvalikosta. OIKAISUJA Metsästäjä-lehden numerossa 3/2024 julkaistussa jutussa ”Valkohäntäpeurako haitallinen vieraslaji” oli virhe. Valkohäntäpeuralahjoituksen idean isä oli konsuli Eino A. Aaltio, ei Aalto, kuten tekstissä virheellisesti todettiin. Metsästäjä 4/2024:n metsästysaikaluettelossa oli väärä oravan metsästyskauden aloitusajankohta. Sallittu pyyntiaika alkaa 1.11.2024 ja päättyy 28.2.2025. Metsästäjä 4/2024:n ”Majavalajien kannat pysyneet vakaina” -artikkelin kuvaksi oli päätynyt otos rämemajavasta, ei euroopantai kanadanmajavasta, kuten oli tarkoitus. Toimitus pahoittelee virheitä. Tarjolla putkiponttoneita pesimälauttamateriaaleiksi SOTKA-kosteikot -hanke tarjoaa putkiponttoneita soveltuville kohteille. Jos alueellasi on rehevä lampi, järvi tai kosteikko, jonka poikastuottoa voisi parantaa pesimäsaarekkeilla ja pienpetopyyntiä tehostamalla, ota yhteyttä kosteikko@riista.fi. Esitä sähköpostiviestissä karttalinkki alueelle ja kerro kuinka monen lautan tarve sinulla on. Varmista etukäteen, että maanomistajat tai vesialueen omistajat hyväksyvät ajatuksen pesimälautoista. Ponttoneista kiinnostuneelta odotetaan valmiutta: ? hankkia muut lauttoihin tarvittavat materiaalit ja vastata ponttonien rahtikuluista. ? laatia yhdessä SOTKA-kosteikot -hankkeen kanssa yksinkertainen ”hoitosuunnitelma”, jossa kuvataan alue ja pesimälauttojen tarve sekä sijoittelu. ? allekirjoittaa kosteikkosopimus ja sitoutua pelisääntöihin sekä lintulaskentaan järkevän kokoisella alueella pesimälauttojen ympärillä. Katso video pesimälautoista täältä: 8 Metsästäjä 5/2024 4-8_Uutiset_ME0524.indd 8 4-8_Uutiset_ME0524.indd 8 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2024–31.7.2025 Karttojen väritys kertoo metsästysajan kunnittain. Lihavoiduilla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksoispisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maakunnan kuntia, joissa metsästysaika on voimassa. Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Ylivieska. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala, Kainuu, Kymenlaakso, Lappi, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa: Ii, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Utajärvi ja Vaala. Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska, Pohjois-Savo: Joroinen, Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo, Lappi: Enontekiö ja Utsjoki, Pohjois-Savo: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi ja Vieremä. 10.9.–10.10. Keski-Pohjanmaa. 10.9. –30.9. Uusimaa, Varsinais-Suomi. METSO 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Ylitornio, PohjoisKarjala: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo ja Taivalkoski. 10.9.–10.12. Etelä-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Kainuu: Puolanka ja Suomussalmi, Lappi: Kemi, Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola ja Tornio, Pohjois-Karjala: Juuka, Lieksa ja Nurmes, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapaveden, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Urosmetson talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. PYY 10.9.–10.12. Satakunta. 10.9.–10.11. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, PohjoisSavo, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, 9 Metsästäjä 5/2024 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 9 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 9 27.8.2024 14.49 27.8.2024 14.49
Metsästysajat löytyvät osoitteista metsastajalehti.fi ja riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2024 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi ? Kartat ja paikkatieto ? Kartat ? Tilaston pohjakartat RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Utsjoki ja Inari. 10.9.–31.10. Lappi: Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo ja Taivalkoski. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2024–31.7.2025 TEERI 10.9.–10.12. ja 10.–31.1. Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Ylitornio, Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo ja Taivalkoski. 10.9.–10.12. Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Satakunta, Lappi: Kemi, Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola ja Tornio, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme, Lappi: Enontekiö ja Utsjoki 10.9.–10.10. Uusimaa. RauhoITuS Varsinais-Suomi. BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Syksyn uutuuskamerat riistametsälle tai valvontaan Huippuominaisuuksilla varustellut Burrelin uutuusriistakamerat nyt Elisalta. Kameran mukana saat esiasennetun SIM-kortin, jonka aktivoit ilman avausmaksua ja saat ensimmäiset 14 vrk veloituksetta. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja 249?€ E24 -riistakamera 199?€ N24 -riistakamera 100 ensimmäiselle uutuuskameran ostajalle kaupan päälle kylmälaukku ja lippis! 893882_Elisa_Big_Logo_Burrel_E_N24_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_8_24_v3.indd 1 893882_Elisa_Big_Logo_Burrel_E_N24_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_8_24_v3.indd 1 15.8.2024 14.23 15.8.2024 14.23 Metsästäjä 5/2024 10 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 10 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 10 27.8.2024 14.49 27.8.2024 14.49
BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Syksyn uutuuskamerat riistametsälle tai valvontaan Huippuominaisuuksilla varustellut Burrelin uutuusriistakamerat nyt Elisalta. Kameran mukana saat esiasennetun SIM-kortin, jonka aktivoit ilman avausmaksua ja saat ensimmäiset 14 vrk veloituksetta. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja 249?€ E24 -riistakamera 199?€ N24 -riistakamera 100 ensimmäiselle uutuuskameran ostajalle kaupan päälle kylmälaukku ja lippis! 893882_Elisa_Big_Logo_Burrel_E_N24_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_8_24_v3.indd 1 893882_Elisa_Big_Logo_Burrel_E_N24_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_8_24_v3.indd 1 15.8.2024 14.23 15.8.2024 14.23 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 11 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 11 27.8.2024 14.49 27.8.2024 14.49
Alkukesä helli lämpimillä jaksoillaan ja muun muassa paarmoja pörräili harvinaisen aikaisin. Kanalintujen suhteen olosuhteet näyttivät lupaavilta, mutta toisin kävi. TeksTi Andreas Lindén ja Katja Ikonen M etsäkanalintuja laskettiin 27.7.– 11.8. välisenä aikana. Laskentojen perusteella usean runsaan vuoden jälkeen metsäkanalintujen kannat ovat kääntyneet laskuun kaikilla tarkasteltavilla lajeilla. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla lajeilla ja alueilla kanantiheydet ovat nyt keskiarvojen tuntumassa tai niiden alapuolella, paikoin selkeästi. Yhtenä poikkeuksena on Lappi, jossa kannat ovat tulleet alas, mutta teerellä ja metsolla tiheydet ovat edelleen korkeita. Luontaista kannanvaihtelua Metsäkanalinnuille on tyypillistä huomattavat alueelliset kannanvaihtelut. Niillä alueilla, joilla nähdään nyt hurjimmat pudotukset, on viime vuosina nähty kasvua ja varsin runsaat kannat. Esimerkiksi teerikanta noudattaa monilla alueilla säännöllistä 6–7 vuoden sykliä. Nyt nähtävä muutos noudattaa kohtalaisen hyvin tätä rytmiä, sillä edellinen pohjavuosi oli monella alueella vuonna 2017. Metsäkanalintujen poikastuotto onnistuu parhaiten, jos alkukesä on lämmin. Pienet poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa ja lämpimällä sitä on hyvin tarjolla. Toukokuusta heinäkuuhun oli normaalia lämpimämpää ja suuressa osassa maata paljon hellepäiviä. Sateisuus vaihteli alueittain melko paljon. Sekä mustikkaettä puolukkasato on ollut hyvä, mikä osaltaan tarjoaa ravintoa metsäkanalintujen poikasille loppukesästä. Sään tai marjasadon puolesta ei olisi pitänyt olla suurempaa ongelmaa metsäkanalintujen pesinnälle. Myös myyrien syklinen kannanvaihtelu vaikuttaa metsäkanalintujen pesintöihin, sillä kun myyriä on vähän, monet maapedot keskittyvät saalistuksessaan maassa pesiviin lintuihin. Myyriä on ollut vaatimattomasti monilla alueilla, mikä on saattanut alentaa pesimämenestystä. Myös viime vuoden alhaiset poikastuotot ovat vaikuttaneet kantojen laskuun. Kanalintukannat ovat vähentyneet viime vuodesta Metso-, teeri-, pyyja riekkokannat ovat kääntyneet selvään laskuun. Varsinkin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, KainuusRiistakolmiolaskentojen tuloksia Metsäkanalintukannat kääntyneet laskuun Tutkittua H AR RI TA AV ET TI 12 Metsästäjä 5/2024 12-13_Riistakolmiolaskennat_2024_ME0524.indd 12 12-13_Riistakolmiolaskennat_2024_ME0524.indd 12 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
Metso Teeri Pyy Riekko RIISTAKESKUSALUE KO LM IO ID EN LU KU MÄ ÄR Ä TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO Etelä-Häme 20 2,9 ± 55 3,8 6,4 ++ 33 3,9 7,8 – 23 3,7 Etelä-Savo 61 3,9 ± 30 4,2 7,2 ++ 49 4,2 9,5 ± 33 3,6 Kaakkois-Suomi 43 3,2 + 28 3,4 5,1 + 42 4,3 6,4 ± 30 3,9 Kainuu 84 3,4 ± 49 3,7 6,8 – – 50 4,2 4,1 – 56 3,9 0,9 – 78 7,2 Keski-Suomi 80 2,8 – 27 2,7 8,6 ± 51 4,2 7,8 ± 45 3,9 Lappi 130 5 – 39 3 5,2 ± 56 3,7 2,3 – 44 3,7 1,6 – – 42 4,1 Oulu 126 3,6 – 38 3,3 10 – 55 3,8 4,3 – 49 3,8 0,6 – – 69 5,7 Pohjanmaa 72 3,4 + 43 3,7 8,8 ± 47 4,3 5,6 ± 51 3,7 Pohjois-Häme 30 3,2 + 43 4,8 5,5 + 43 4,5 11,1 + 49 3,7 Pohjois-Karjala 77 4,8 ± 52 4 7,4 – – 47 3,6 6,6 – – 50 3,6 Pohjois-Savo 56 2,1 – 42 3,2 9,7 – 54 4 8,4 – – 43 3,9 Rannikko-Pohjanmaa 18 3,2 ++ 17 1,5 5,7 – – 18 3,3 6,9 – 43 3,8 Satakunta 50 5,3 ++ 36 3 6,9 ± 46 3,6 9,7 ± 53 4,2 Uusimaa 11 5,1 ++ 42 3,8 4,7 – 42 5 7,6 ++ 41 4,4 Varsinais-Suomi 11 1,8 ± 14 2 2,2 – – 47 4 6,8 – 32 2,1 Koko maa 869 4 ± 38 3,3 6,8 ± 50 3,9 5,4 – 45 3,7 0,6 – – 32 2,7 Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km2), poikasosuus (%) ja keskimääräinen poikuekoko heinä–elokuussa (tilanne 12.8.2024). Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomelle, mistä aineistoa on riittävästi. Alle 25 kolmioon perustuviin arvioihin liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % / + ja – muutos 15–30 % / ++ ja – – muutos > 30 % sa, ja Pohjois-Pohjanmaalla kannan pudotus on varsin jyrkkä. Viime vuonna runsaat kannat ovat vaihtuneet heikoiksi tai korkeintaan paikallisten keskiarvojen vaiheilla oleviin tiheyksiin. Myös Lapissa kannat ovat pudonneet viime vuodesta. Metsolla väheneminen on hieman muita lajeja loivempaa. Tulos näkyy sekä kokonaismäärässä että aikuisten kannassa. Muilla alueilla kannantiheydet ovat joko viime vuoden kaltaisia tai maltillisesti kasvavia. Etelä-Suomessa teerija metsokannat ovat laajoilla alueilla jonkin verran kasvaneet. Pyyllä Suomen kokonaiskanta ja aikuiskanta ovat viime vuodesta pienentyneet usean melko runsaan vuoden jälkeen. Alueellisesti pyykanta on kasvanut vain Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla, jossa jälkimmäisessä on vain 10 kolmion otanta ja siten suurta epävarmuutta. Länsi-Lapissa pyykanta on kasvanut, vaikka koko maakunnan mittakaavassa kanta laskee. Kanalintujen pesintämenestys on ollut useimmilla alueilla keskitasoinen tai heikko. Metsolla ja teerellä poikuekoko, poikasosuus ja poikueellisten naaraiden osuus ovat lähellä paikallisia keskiarvojaan. Riekolla poikueellisten naaraiden osuus oli ennätyksellisen matala ja poikueet ovat olleet normaalia pienempiä. Seurantajakson aikana nämä molemmat pesimämenestyksen mittarit ovat pienentyneet riekolla tasaisesti. Etelämpänä riekkoa esiintyy niin harvinaisena, ettei kantaa pysty kunnolla seuraamaan riistakolmiolaskennan avulla johtuen Riistakolmiolaskenta Riistakolmiolaskenta on havumetsävyöhykkeelle kehitetty kannanseurantamenetelmä. Laskentaa on tehty pysyvillä tasasivuisilla kolmioilla kesäisin vuodesta 1988 alkaen. Lapissa riistakolmioita lasketaan Metsä-Lapissa, kun taas Ylä-Lapin tunturialueilla tehdään erillisiä, kanakoira-avusteista riekkojen linjalaskentaa. Tämän artikkelin vuoden 2024 tulokset perustuvat 869 riistakolmion tietoihin. Se on hieman enemmän kuin viime vuonna suositellun laskenta-ajan loputtua. Laskentaa voi tehdä ja laskentatietoja palauttaa vielä tämänkin jälkeen. Riistakolmioiden kesälaskenta palvelee metsäkanalintujen kannanhoitoa ja kestävää verotusta. Sitä käytetään myös monipuolisesti hyväksi tieteellisessä tutkimuksessa. Metsästäjät osallistuivat laskentaan jälleen kiitettävästi. Vallinneissa oloissa maastotyö vaati suuria ponnisteluja ja ihailtavaa sitoutumista! Suuri kiitos kaikille työstä laadukkaan riistatiedon hyväksi. liian pienestä otannasta. Eteläisemmillä alueilla, joilla lajia vielä esiintyy, kuten Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, tiheydet ovat olleet erittäin matalia noin vuoden 2010 jälkeen. On mahdollista, että laji häviää joiltakin näiltä alueilta ennen pitkää, esimerkiksi ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden myötä. H AR RI TA AV ET TI 13 Metsästäjä 5/2024 12-13_Riistakolmiolaskennat_2024_ME0524.indd 13 12-13_Riistakolmiolaskennat_2024_ME0524.indd 13 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
K orkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tekemien uusien linjausten vuoksi poikkeuslupia ei voida enää myöntää samoin perustein kuin aikaisemmin. Metsästäjäkentässä tätä ei ole ollut helppo ymmärtää varsinkaan, kun Ruotsissa vastaavat oikeudelliset tulkinnat eivät ole tiukentuneet ja kannanhoidollinen suurpetojen metsästys on edelleen mahdollista entisin perustein. Asiakokonaisuutta ei helpota sekään, ettei luontodirektiivissä tai metsästyslaissa ole sanottu suoraan sitä, mikä kannanhoidollisen metsästyksen peruste eli päämäärä on. Päämäärän asettaminen jää näin ollen kansalliseen harkintaan. Kun kyse on harkinnasta, on selvää, että päätöksentekijän eli Suomen riistakeskuksen käyttämä päämäärä on altis kritiikille. Päämäärän oikeellisuus ratkeaakin lopulta vasta oikeuskäsittelyssä. Tämä on kuitenkin äärimmäisen hidas tapa ratkoa asiaa, koska viime kädessä asian ratkaisee KHO 1–2 vuotta kestävässä oikeusprosessissa. Mitä asetettavalta päämäärältä edellytetään? Unionin tuomioistuin katsoi ennakkoratkaisussaan (C-674/17), että luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaa on tulkittava siten, että päämäärät, joihin poikkeuksella pyritään, on tuotava päätöksessä esiin selvästi ja täsmällisesti ja tuettava perusteluin (tuomion kohta 41). Eli tuomioistuimen mukaan alakohtaa onkin tulkittava siten, ettei lupaa voida myöntää, jos poikkeuslupien päämäärää ei ole tuettu selvin ja täsmällisin perusteluin ja jos kansallinen viranomainen ei kykene täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella osoittamaan, että poikkeusluvilla kyetään saavuttamaan tämä päämäärä. KHO viittaakin ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevassa ennakkopäätöksessään (KHO 2022:48) edellä Kannanhoidollisen metsästyksen koukerot mainittuun unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuun ja toteaa, ettei pelkästään asetuksen tai kansallisen hoitosuunnitelman yleisten tavoitteiden toteuttaminen ole yksinään riittävä peruste poikkeusluvan myöntämiselle, ellei poikkeusluvasta samalla ilmene selvästi ja täsmällisesti se luontodirektiivin mukainen hyväksyttävä päämäärä, johon kannanhoidollisella metsästyksellä kyseisellä alueella pyritään, sekä se, miten metsästyksellä saavutettaisiin tämä päämäärä. Ennakkopäätöksessä todetaan myös, ettei luontodirektiivin tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys voi sellaisenaan olla luontodirektiivin (16 artiklan 1 kohdan e alakohdan) ja sen myötä myöskään metsästyslain (41 a §:n 3 momentin) soveltamisen edellytyksenä oleva päämäärä. Niiden lisäksi metsästyksellä pitää pyrkiä johonkin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään. Tästä seuraa se, että vaikka metsästyksellä ei käytännössä olisi haitallista vaikutusta lajin, kuten esimerkiksi karhun tai ilveksen suojelun tasoon, asialla ei ole merkitystä. KHO:n mukaan poikkeusluvalla sallittu kannanhoidollinen metsästys voi sinänsä kuitenkin olla keino luontodirektiivin mukaisen hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi. M AR I TI KK UN EN Suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvän lainsäädännön kansallinen tulkinta on kiristynyt viime vuosina merkittävästi. TeksTi Sauli Härkönen 14 Metsästäjä 5/2024 14-15_Kannahoidollinen_metsästys_ME0524.indd 14 14-15_Kannahoidollinen_metsästys_ME0524.indd 14 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
Komission luontodirektiivin soveltamista koskevan ohjeasiakirjan mukaan poikkeus luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Ohjekohtaan nojaten KHO toteaakin karhua koskevissa ennakkopäätöksissä (KHO 2023:99 ja KHO 2023:100), että luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohtaan perustuvaa poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti ja vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Lisäksi KHO toteaa, että päämäärän hyväksyttävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lajiin liittyvät erityispiirteet. Esimerkiksi karhun osalta kannanhoidon tulisi liittyä aluekohtaisiin, karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuviin konkreettisiin vaikutuksiin ja ongelmiin. Lisäksi KHO toteaa, että poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeuslupahakemusta koskevalta alueelta. Muistutettakoon vielä, että KHO toteaa olevan sinänsä selvää, että liian tiheä karhukanta voi aiheuttaa ongelmia, joiden ratkaiseminen on mahdollista vain metsästyksellä. KHO pitääkin mahdollisena, että karhukannasta johtuvien sosiaalisien ongelmien lieventäminen voisi tapahtua hallitusti karhujen määrää vähentämällä. Miten muuttuneet tulkinnat näkyvät käytännössä? Edellä kuvatut tiukentuneet kansalliset oikeustulkinnat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa entisin perustein tehdyt hakemukset eivät enää johda myönteiseen päätökseen. Lupien myöntämiseksi hakijan on voitava osoittaa esimerkiksi karhun osalta hakemusalueen karhukannan kasvu ja siitä johtuvat paikalliset ongelmat yksilöllisesti. Lisäksi Suomen riistakeskuksen on todennettava nämä. Pelkät yleisluontoiset väitteet tai uskomukset eivät johda mihinkään. Toisin sanoen esimerkiksi karhun kannanhoidon tulisi liittyä aluekohtaisiin, karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuviin konkreettisiin vaikutuksiin ja ongelmiin. Lisäksi poikkeusluvan perusteeksi tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan lupahakemusta koskevalta alueelta. On myös huomattava, etteivät vähäiset vahinkotapahtumat tai pihakäynnit riitä kannanhoidollisten poikkeuslupien perusteeksi. Tämä siksi, että yksittäistapaukset voi olla mahdollista hoitaa niin sanotuilla vahinkotai turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Suomen riistakeskus tekikin valtaosaan kesän karhuhakemuksia kielteisen päätöksen, koska hakemukset eivät täyttäneet perusedellytyksiä (laillinen päämäärä ja sen perusteet yhdessä). Kielteisissä päätöksissä hakijat eivät olleet tukeneet selvin ja täsmällisin perusteluin poikkeusluvan päämäärää hakemusalueeseen yksityiskohtaisesti kytkeytyvillä tiedoilla. Pelkästään yleisluontoiset kuvailut pyynnin tarpeesta eivät ole riittäviä. Kielteisissä päätöksissä ei voitu myöskään tieteellisten tietojen perusteella osoittaa sitä, miten kannanhoidollisella metsästyksellä keinona saavutettaisiin hakemukselle asetettu päämäärä. Suomen riistakeskus katsoi ainoastaan yhden karhuhakemuksen osalta, että edellytykset luvan myöntämiselle täyttyivät. Täyttä oikeudellista varmuutta tästäkään ei vielä ole, sillä päätökselle hyväksyttyä päämäärää ja sille annettuja perusteluita ei ole hallintooikeudessa (ja KHO:ssa) läpi käyty. Mitä jatkossa? Kannanhoidollisen metsästyksen kriteerit ovat yhä osittain hämärän peitossa. Maaja metsätalousministeriö onkin asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Ratkaisuehdotukset voivat olla lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, hallintoon tai toimintatapoihin liittyviä muutoksia. Työryhmän työn tulisi valmistua 15.10.2024 mennessä. Lisäksi ministeriö on tuonut pitempikestoisena ratkaisuna esille sen, että suotuisalla suojelun tasolla olevat lajit tulisi siirtää luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Tätä toivetta tukeekin useampi EU-maa. Siirto mahdollistaisi metsästyksen järjestämisen nykyistä joustavammin Liitemuutoksissa aloitevalta on kuitenkin EU:n komissiolla. Aika näyttää, löytyykö komissiolta aitoa tahtotilaa niiden edistämiseen. Jos tahtotila löytyisi, prosessi veisi kuitenkin useampia vuosia. Lisäksi liitemuutoksiin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yksimielinen puolto, jonka saaminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Näin ollen jäämme odottamaan ministeriön asettaman työryhmän ratkaisuehdotuksia ja niiden pohjalta mahdollisesti muotoutuvaa uutta kansallista oikeuskäytäntöä. Näin ollen nopeita ratkaisuja ei ole olemassa. Tästä huolimatta suurpetohavainnoinnin ja SRVA-toiminnan jatkuvuus on ensiarvoisen tärkeää, vaikka niitäkin on koetettu kentällä keppihevosina käyttää nykytilanteen turhauttaessa. Eikä tule unohtaa voimassa olevien suurpetokantojen hoitosuunnitelmien kokonaisvaltaisen toteuttamisen tärkeyttä. Kirjoittaja on Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohta Kokonaisuuden selventämiseksi on hyvä kiinnittää huomio luontodirektiivin 16 artiklan sisältöön: 16 artikla 1 Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella, jäsenvaltiot voivat poiketa 12, 13 ja 14 artiklan ja 15 artiklan a ja b alakohdan säännöksistä: a) luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi ja luontotyyppien säilyttämiseksi; b) erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä, karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta; c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; d) näiden lajien tutkimusja koulutus-, uudelleensijoittamisja uudelleenistuttamistarkoituksessa ja näiden tarkoitusten kannalta tarvittavien lisääntymistoimenpiteiden vuoksi, mukaan lukien kasvien keinotekoinen lisääminen; e) salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteessä IV olevien lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa. A–d alakohdissa tuodaan esiin tavoitellut päämäärät: luonnonvaraisen eläimistön suojeleminen, luontotyyppien säilyttäminen, vahinkojen ehkäiseminen, kansanterveys ja niin edelleen. Niissä kerrotaan selkeät päämäärät poikkeuksille, mutta nämä kohdat eivät koske kannanhoidollista metsästystä, vaan vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Mutta e-alakohdassa ei mainita päämäärää, johon poikkeuksella pyritään. Toistaiseksi KHO on kuitenkin kaikissa päätöksissään todennut, ettei poikkeuslupien myöntämisen perusteet ole täyttäneet e-alakohdan päämäärää. Mikä sellainen hyväksyttävä päämäärä olisi, ei ole vielä selvinnyt. M AR I TI KK UN EN 15 Metsästäjä 5/2024 14-15_Kannahoidollinen_metsästys_ME0524.indd 15 14-15_Kannahoidollinen_metsästys_ME0524.indd 15 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
Vuosittainen valkohäntäpeurojen pyyntiponnistus alkoi taas 1.9. kun kausi käynnistyi vahtimis metsästyksenä suuressa osassa Suomea. Kirjaamalla jahdinaikaisethavainnotOma riistaan voidaan valkohäntä peuran kantaarviota ja verotuskestävyyden arviointia parantaa. Havaintoja voivat kirjata kaikki valkohäntä peuroja metsästävät. TeksTi Kalle Koskinen kuva Tero Salmela V alkohäntäpeurakantaa Suomessa seuraa Luonnonvarakeskus. Kanta-arvio perustuu metsästäjien arvioon kannan koosta, vuotuiseen metsästyssaaliiseen, vasatuottoon, ikäja sukupuolijakaumaan, sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttamaan poistumaan. Näistä tiedoista Luonnonvarakeskus muodostaa arvion valkohäntäpeurojen määrästä riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden tasolla. Vaikka kanta-arviot ovat kehittyneet ja valkohäntien määrästä saadaan entistä luotettavampi kuva, on arvion tarkkuudessa edelleen parantamisen varaa. Kirjaa havaintosi Oma riistaan Vuodesta 2021 metsästäjien on ollut mahdollista kirjata metsästyksen aikaiset valkohäntäpeurahavainnot Oma riista -palveluun. Näitä tietoja on hyödynnetty kannan rakennetta ja vasatuottoa arvioitaessa. Ilman metsästäjien tuottamaa aineistoa arviointi ei onnistu. Kirjatut havaintomäärät vaihtelevat alueittain, mutta liikaa havaintoja ei ole miltään alueelta saatu. Keskimäärin jahdinaikaisia havaintoja kirjataan Oma riistaan vähemmän kuin saaliiksi saatuja peuroja. Havaintojen kirjaaminen on kuitenkin tärkeää, koska valkohäntäpeuran verotuskestävyyden arviointiin liittyy monta asiaa. Kasvavat suurpetokannat verottavat entistä enemmän valkohäntäpeuroja ja petojen Kirjaa valkohäntäpeurahavaintosi! 16 Metsästäjä 5/2024 16-17_VHP-havaintojen_kirjaaminen_ME0524.indd 16 16-17_VHP-havaintojen_kirjaaminen_ME0524.indd 16 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
saalistus kohdistuu erityisesti nuoriin yksilöihin. Olisi tärkeää tietää, miten paljon vasatuotto heikkenee esimerkiksi alueilla, joilla suurpetojen aiheuttama saalistuspaine on suurta. Samaan aikaan kasvavien suurpetokantojen kanssa on valkohäntäpeurakanta pienentynyt, mikä väistämättä aiheuttaa lisääntyvää saalistuspainetta jäljelle jäävään peurapopulaatioon. Havaintoja tarvitaan kattavasti kaikkialta peura-alueelta Yksittäisen metsästysseuran alueen panos on merkittävä, mutta paras hyöty havainnoista saadaan kun niitä saadaan kattavasti riistanhoitoyhdistyksen ja hirvitalousalueen kokoisilta alueilta. Valkohäntäpeurakanta ja petotilanne voivat vaihdella esimerkiksi rakennetun infran ja petoeläinten reviirien mukaan pienelläkin alueella. Havainnot hyödyttävät metsästäjiä Metsästäjien talkootyönä keräämä havaintoaineisto hyödyttää eniten metsästäjiä ja metsästysseuroja, jotNäin kirjaat Oma riistaan jahdinaikaiset peura havainnot: ? Merkitse karttaan havaintopaikka. ? Merkitse havainnon päivämäärä ja kellonaika. ? Valitse ”kyllä” kenttään ”Peuran metsästyksen yhteydessä”, jolloin havaintotyypiksi muuttuu automaattisesti ”Näkö”. ? Valitse metsästystapa alasvetovalikosta. ? Merkitse kaikkien havaittujen eläinten määrä niille varattuihin kenttiin. ? Jahdinaikaisilla havainnoilla kerätään tietoa valkohäntäpeuran kannanrakenteesta ja vasatuotosta. Havaintoja kerätään niin kyttäysjahdista kuin ajojahdistakin ja ne on helppo kirjata jo maastossa Oma riista -sovelluksella. Kirjaamisen voi tehdä myös jälkikäteen, jos kirjaaminen unohtui jahdin tiimellyksessä. Kirjaa valkohäntäpeurahavaintosi! ka voivat tarkemman verotuskestävyysarvion perusteella suunnitella valkohäntäpeurojen verotuksen alueellaan tavoitteiden mukaiseksi. Havaintojen kirjaaminen on helppoa Havainnot voi kirjata suoraan Oma riista -mobiilisovellukseen vaikka passipaikalta. Havaintoja on tarkoitus kirjata niin kytiskuin ajojahdeistakin. Tietojen kirjaamisen voi siis aloittaa heti kauden alusta. Tarvittaessa havainnot voi kirjata myös takautuvasti valitsemalla oikean havaintoajan ja -paikan. Havainnot voi kirjata suoraan Oma riista -mobiilisovellukseen vaikka passipaikalta. 17 Metsästäjä 5/2024 16-17_VHP-havaintojen_kirjaaminen_ME0524.indd 17 16-17_VHP-havaintojen_kirjaaminen_ME0524.indd 17 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
Harmaasorsa on kiintoisa poikkeus sorsalajistossamme. Monien muiden taantuessa harmaasorsa runsastuu ja leviää yhä laajemmalle. TeksTi ja kuvaT Veli-Matti Väänänen V iimeisin Suomeen luontaisesti levinnyt uusi sorsa on harmaasorsa. Se on peräisin Keskija Itä-Aasiasta, josta se on levinnyt kohti länttä ja valloittanut Euroopan aina Portugalia ja Islantia myöten. Suomessa ensimmäisiä pesijöitä alkoi ilmaantua 1970-luvulla, mutta kanta oli vain muutamia kymmeniä pareja vielä 1990-luvun alussa. Silloin harmaasorsa oli jo yleinen Suomenlahden eteläpuolella Virossa. Harmaasorsa alkoi runsastua Suomen rannikon rehevillä merenlahdilla 1990-luvulla. Vieraspedot eivät olleet silloin vielä riesa, joten siitä alkoi Suomen harmaasorsakannan ripeä kasvu. Ensin Helsingin, Turun ja Oulun seudun reheville vesille muodostui useiden parien keskittymiä, joista harmaasorsat levisivät 2010-luvulle mennessä harvakseltaan rannikolle Virolahdelta Tornioon. Myös monille reheville sisämaan lintujärville ja jätevesien puhdistamoiden lampareille ilmestyi pareja. 2020-luvulla harmaasorsan leviämisvauhti on kiihtynyt. Rannikolla niitä on jo saaristossa ja sisämaassa harva levinneisyys ulottuu metsä-Lappiin asti. Pohjoisimmat parihavainnot ovat Inarista. Voimakas runsastuminen voi osin perustua neljännen lintuatlaksen tehokkaampaan havainnointiin, mutta edellisiin atlaksiin verrattuna harmaasorsa on runsastunut joka tapauksessa hämmästyttävän paljon. Suomen pesivä harmaasorsakanta lienee jo yli 1 500 paria. Poikkeuksellinen menestyjä sorsien joukossa? Etelä-Suomen rannikolla harmaasorsapoikueet ovat yhä yleisempi näky. Poikueet ovat usein isoja ja ne tuntuvat varttuvan hyvin lentokykyiseksi. Poikastuotto tuntuu olevan hyvä. Petoja harmaasorsat välttävät suosimalla saaria pesäpaikkoinaan. Siellä ei juuri supikoiria tai kettuja ole. Saariston lokkija tiirayhdyskunnista löytyy suojaa muitakin pesärosvoja, kuten varislintuja, vastaan. Saarilta emot johdattavat poikueitaan rannikon reheville kosteikoille, kuten Espoon Suomenojalle. Sinne Harmaasorsa tuli jäädäkseen MENESTYJÄ SORSIEN JOUKOSSA ? Harmaasorsan poikastuotto tuntuu olevan hyvä. Esimerkiksi Espoon Suomenojalla poikueita ja sulkivia lintuja on paljon. Suomessa harmaasorsa on varsin uusi tulokas. Nykyään se on jo melko yleinen Suomen rannikkoalueilla Vironlahdelta Tornioon. 18 Metsästäjä 5/2024 18-19_Harmaasorsa_yleistyy_ME0524.indd 18 18-19_Harmaasorsa_yleistyy_ME0524.indd 18 27.8.2024 14.51 27.8.2024 14.51
kertyy parhaimmillaan lähes 20 poikuetta. Pääkaupunkiseutu onkin ollut ja on edelleen tärkeässä roolissa harmaasorsan runsastumisessa. Hyvien poikueympäristöjen lisäksi alueella on mainioita ruokailuympäristöjä syksyllä. Espoon Matalajärvellä on Suomen suurin harmaasorsan syyskeskittymä. Siellä on viime vuosina syksyisin ollut yli 500 harmaasorsaa haapanoiden seurana ruokailemassa usein lokakuun lopulle saakka. Muita hyviä syksyisiä levähdysja ruokailupaikkoja tunnetaan varsinkin Lounais-Suomesta. Mitä sorsasaalis kertoo harmaasorsasta? Harmaasorsa on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu vesilintu. Muualla Euroopassa harmaasorsaa saa pääosin metsästää. Se on vaikea tunnistettava syksyn niukassa valossa iltalennoista puhumattakaan. Niinpä rauhoitettu laji metsästettävien sorsien joukossa on hankala yhdistelmä sekä metsästyksen että suojelun näkökulmasta. Kuopion seudun pitkäaikaisista vesilintujen siipikeräyksistä harmaasorsia löytyy saaliista harvakseltaan vain joinakin sellaisina vuosina, kun niitä on tutkimusjärvillä pesinyt. Käytännössä harmaasorsa löytyy sorsasaaliissa jotakuinkin siinä suhteessa, mitä niiden osuus sorsissa on. Myös valtakunnallisissa siipikeräyksissä on harmaasorsista jokunen näyte. Viimeisimmästä keräyksestä on kuitenkin jo vajaa kymmenen vuotta ja harmaasorsan kiihtyvä runsastuminen on tapahtunut vasta sen jälkeen. Myös Etelä-Suomen kosteikoilla on aika ajoin kerätty sorsien siipiä, ja niissä keräyksissä harmaasorsa näyttäisi yleistyneen näytteissä kannan kasvun myötä. Siipikeräykset tuntuvat kertovan paitsi harmaasorsan runsastumisesta, mutta myös sen vaikeasta tunnistettavuudesta. Harvalukuisen lajin luotettava esiintyminen saaliissa vaatii pitkäaikaisia laajoja aikasarjoja sekä saaliista että pesivistä linnuista. Sellaisia aineistoja Suomessa ei ole. Mitä tulevaisuudessa? Suomessa harmaasorsa on sopeutunut hyvin elämään taajamien kosteikoilla, jätevesialtaissa, saaristossa ja lintuvesillä. Rannikon taajamat antavat sille laajalti suojaa metsästykseltä ja petopoistot tukevat sen pesintämenestystä lintuvesillä. Tahattomasta metsästyksestä huolimatta harmaasorsa näyttää runsastuvan. Harmaasorsan tilanne on siis Suomessa suotuisa. Olisiko syytä pohtia sen siirtämistä metsästettävien lajien joukkoon? Se tuskin lisäisi sen metsästyskuolleisuutta, sillä sitä ei ole tunnistettu ja eikä tulla tunnistamaan jatkossakaan metsästystilanteissa. Näin voitaisiin välttää tahattomat lainrikkomukset. Suomesta löytyy lajeja, kuten lapasorsa ja punasotka, jotka ovat nykyisin harmaasorsaa harvinaisempia tai ovat taantuneet jo lähelle sen nykyistä runsautta. Ehkä olisi järkevää vapauttaa harmaasorsa metsästykselle ja rauhoittaa harvinaisempia vesilintuja nokikanan ja punasotkan tavoin? Hyvässä valossa sinija harmaasorsan erottaminen on vielä melko helppoa (kuvassa harmaasorsanaaras). Mutta syksyllä lentävän harmaasorsan hyvät tuntomerkit, nokan reunojen laajalti oranssinkeltainen väri ja siipipeilin valkea kuvio, on vaikea havaita. 19 Metsästäjä 5/2024 18-19_Harmaasorsa_yleistyy_ME0524.indd 19 18-19_Harmaasorsa_yleistyy_ME0524.indd 19 27.8.2024 14.51 27.8.2024 14.51
Vaaleanruskea poski Tumma päälaki Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Sinisorsa Anas platyrhynchos Mallard/Gräsand Harmaasorsa Mareca strepera Gadwall/Snatterand Sinieli heinäsorsa on suurin ja tukevarakenteisin puolisukeltajistamme. Sinisorsa on selvästi leveäsiipisempi kuin muut Anas-lajit. Laji on myös ylivoimaisesti yleisin sorsalintumme. Syyspukuinen koiras ja nuoret yksilöt muistuttavat naarasta. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Etelä-Suomessa selvästi runsaampi. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla. Vesilinnuista tärkein riistalintu. Harmaasorsa on rauhoitettu puolisukeltaja. Kooltaan harmaasorsa on sinisorsaa hieman pienempi ja olemukseltaan sirompi. Syyspukuinen koiras, nuoret yksilöt ja naaraat muistuttavat höyhenpuvultaan paljon sinisorsaa. Harmaasorsa on Suomessa tulokaslaji. Kanta vahvin Etelä-Suomen rannikoilla, mutta tavataan myös pohjoisempana rehevillä merenlahdilla. Selvästi harvinaisempi sisämaan järvillä, mutta on runsastunut niissäkin. Sinisorsa Harmaasorsa Sinisorsa Harmaasorsa Harmaasorsa Sinisorsa Sinisorsa Harmaasorsa Tumma nokka Tummalla ja oransilla selkeä raja Keltainen nokka Harmaankeltainen nokka Vanhalla naaraalla enemmän täpliä nokassa Kapea siipisempi Valkoinen laikku erottuu hyvin lennossa Nokan väritys vaihtelee. Päältä tumma ja sivuilta oranssi Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kapeampi ja notkoharjaisempi nokka Pidempi olemus Kulmikkaampi olemus Pyöreämpi pää Jyrkempi otsa Leveämpi ja korkeampi nokka Laaja valkoinen vatsalaikku Vaaleanruskea kuviollinen vatsa Oranssinkeltaiset jalat Koiraan juhlapuvun yleisilme on harmaanruskea Rinta ja sivut hienoa mustavalkoista kuviointia Kokonaan musta perä Metallinhohtoinen sininen siipipeili Erottuva sininen siipipeili Mustavalkoiset reunat Laaja siipipeili Kastanjanruskea laikku Vaatimaton siipipeili Puhtaan valkoinen laikku Kuvitus: Asmo Raimoaho Oranssit jalat 0,9–1,3 kg 81 –9 5 cm 50– 60 cm kg 0,8–1,0kg 78 –8 5 cm 47–58 cm kg Selvärajainen nokka Tummat silmäkulmajuovat ja päälaki Oranssi nokka, jossa tummia kuvioita Valkoinen kaularengas Ruskea rinta ja harmaa vatsa Vihreä pää Harmaanruskea selkä Lähde: Lintuatlas.? Lähde: Lintuatlas.? C M Y CM MY CY CMY K Heinasorsa_harmaasorsa.pdf 1 5.8.2024 7.24 20 Metsästäjä 5/2024 20-21_Graafi_harmaasorsa+sinisorsa_ME0524.indd 20 20-21_Graafi_harmaasorsa+sinisorsa_ME0524.indd 20 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52