Me tsästäjä 5 l 2015 Leikkaa talteen riistaonnettomuusmerkki Uusi suunta hirvikannan hoidolle Metsäkanalintujen metsästysajat
2 l Metsästäjä 5 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 5/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 13.11.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_05 Kansikuva : Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 faksi 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com
Metsästäjä 5 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 5 l 2015 5 Pääkirjoitus: Arvoa hirvestä 7 Metsäkanalintujen metsästysajat 8 Metsäkanalintujen taantuma jatkui 10 Miltä näyttää tulevaisuuden hirvikanta? 12 Hirvikannan rakenne metsästyksen keskipisteenä 14 Uusia opaskirjoja hirvitalousalueiden hoitoon 15 Puheenjohtajan palsta: Uusi syksy, uudet haasteet 18 Hirvipolitiikassa ristiriitoja hallitaan 19 Hirvipolkujen salat auki 20 Torniturvallisuus on elintärkeää 22 Oma riista loikkaa seurojen metsästysmaille 24 Hirvimerkki!-hanke 26 Ota autoosi riistaonnettomuusmerkki 27 Riistaonnettomuusmerkki 29 Vainulla ja sinnikkyydellä oikeille jäljille 32 Juliste: Teeri 36 Riistatalous kansainvälistyy, osa 6: Suomessa keskitytään liikaa haittoihin 38 Riistataloudessa on mahdollisuuksia 40 Riistanhoidon vuosikello 42 Peltopyiden talviruokintapaikat rakennetaan nyt 44 Luo Oma riista -tunnus 46 Merilinnustus vaatii valmistautumista 48 Metsästysretken eväät 50 Aseet turvallisesti säilöön 52 Riistantutkimuksen historiaa, osa 5: Millenium mullisti tutkimuksen 56 Uutismakasiini 59 Lajiesittely: Haapana 60 Niksinurkka 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Seurapilotti käynnistyi elokuussa, s. 22 Er kk i Ka uppi Ohjeet ampumaaseiden säilyttämiseen, s. 50 Riistakolmiolaskentojen tulokset, s. 8 Ha n nu H ut tu Eväistä energiaa jahtireissulle, s. 48 Ee rik ki R und gr en
KYSY PUKU JA OMA LT A SFC JÄ LEENMYY JÄ LT ÄSI!
Metsästäjä 5 l 2015 l 5 Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa esitetään metsien ja vesien virkistyskäytön tuottamien hyvinvointivaikutusten ja liiketoimintamahdollisuuksien selvitystä. Riistataloudella on tässä runsaasti mahdollisuuksia sekä aineellisen että aineettoman hyvinvoinnin tuottajana. Riistatalous voisi monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa ja lisätä maaseudun elinvoimaisuutta. Suomi voisi olla luonnonolosuhteidensa puolesta riistatalouden suurmaa. Suhteellisen alhaiset riistakantamme mahdollistavat nyt kuitenkin vain omien metsästysseurojemme harrastusmuotoisen toiminnan. Elinkeinomuotoisesta riistataloudesta on tosin jo orastavia, rohkaisevia esimerkkejä. Mitä sitten pitäisi tehdä, että riistataloudesta tulisi biotalouden merkittävä osa ja että se toteuttaisi hallitusohjelman tavoitteita tuottamalla hyvinvointia kansalaisille ja elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia yrittäjille? Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on tehty selvitys riistatalouden mahdollisuudesta tuottaa ammattimaista liiketoimintaa. Alan yrittäjät ovat tuossa yhteydessä tehneet kuvitteellisen laskelman, että Keski-Suomen riistakeskusalueen hirvikantaa nostettaisiin yhdellä hirvellä 1000 hehtaaria kohti ja että sen tuottamasta lisämetsästysmahdollisuudesta neljännes hyödynnettäisiin eräpalveluina jo toimivan liiketoimintamallin mukaan. Laskelman lopputulos oli, että tuo toiminta tuottaisi alueelle 3–4 miljoonaa euroa. Miksi tuollainen visio ei sitten voi toteutua? Suurin ja täysin oikeutettu syy on se, että maanomistajat eivät hyödy riistasta. Hirvikannan hoidon ja metsästysvuokrasopimusten tavoite on metsätalouden näkökulmasta hirven aiheuttamien vahinkojen minimointi. Ja vahingot ovat minimissä silloin, kun hirvikanta on mahdollisimman alhainen. Tilanne voisi muuttua, jos hirvi tuottaisi taloudellista hyötyä myös maanomistajalle. Korkeamman hirvikannan lisätuotto kattaisi kasvavia haittoja. Kun vuokraa maksetaan ja sen suuruus riippuisi riistakannan tuotosta, löytyisi haittojen ja hyötyjen optimitilanne. Tämän suuntaisia optimointilaskelmia ei ole meillä tehty. Ja syy on se, että laskelmassa tarvittava hyötynäkökulma puuttuu, kun maanomistajalle ei yleensä makseta reaalista vuokraa. Hirvi esiintyy vain vahinkokustannuksena metsätalouden kannattavuuslaskelmissa. Visioon Suomesta riistatalouden suurmaana liittyy monia hyötyjä: Lisätuottoa maanomistajille, elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia eräpalveluyrittäjille, lisää erilaisia metsästysmahdollisuuksia kotija ulkomaisille metsästäjille ja laadukasta villilihaa kuluttajille. Kaikki tekijöitä, jotka lisäisivät riistatalouden ja metsästyksen arvoa, suosiota ja hyväksyttävyyttä. Nyt tarvittaisiinkin keskustelua riistatalouden potentiaalisesta hyödystä ja sen jaosta. Metsästysalueiden vuokra voisi olla sidottu riistan tuottoon. Taloudellisen hyödyn jaolle maanomistajan ja metsästystoimijan kesken pitäisi löytää moraalisesti oikeudenmukainen jakosuhde. Kysyntä ja tarjonta huolehtivat varmasti siitä, että mitään äkkimuutoksia maamme metsästysoloissa ei kuitenkaan tapahtuisi. Tiedän tätä kirjoittaessani, että sohaisen ampiaispesään. Aihe on tabu ja pahoittelen jo etukäteen, että monet pahoittavat mielensä. Ajatuksen tulevat kaatamaan nurin niin metsätalouden edunvalvojat kuin ampumaan alas metsästysseurojenkin edustajat. Suomi tarvitsee nyt kuitenkin uutta toimeliaisuutta. Hallitusohjelmamme peräänkuuluttaa sitä. Kaikkia mahdollisuuksia on uskallettava tarkastella ennakkoluulottomasti. Riista tuottaa hyvinvointia. Se voisi tuottaa sitä merkittävästi enemmänkin, sekä aineetonta että taloudellista. Arvoa hirvestä Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
HUIPPUMERKKIMME Lapua® ja Vihtavuori voittamattomat yhdessä! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Ostaessasi 500 kpl Lapua®-hylsyjä tai Lapua®-luoteja, saat 25 € erikoisalennuksen kilosta Vihtavuori Premium -jälleenlatausruutia. N100 Vihtavuori -ruudit, 79,00 € / 1,0 kg (svh. 104,00 €) N500 Vihtavuori -ruudit, 85,00 € / 1,0 kg (svh. 110,00 €) N300 Vihtavuori -ruudit, 47,50 € / 0,5 kg (svh. 60,00 €) N300 Vihtavuori -ruudit, 149,00 € / 2,0 kg (svh. 199,00 €) Lisätietoja asiantuntevalta kauppiaaltasi! Nordis Oy Lapua ja Vihtavuori Metsästäjä nro 5 2015.indd 1 15.7.2015 10:42:00
Metsästäjä 5 l 2015 l 7 Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2015–31.7.2016 Pyy: Pyyn metsästysaika 10.–30.9.: Keski-Suomen maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa. Pyyn metsästysaika 10.9.–15.10.: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhavan kuntia sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia. Pyyn metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. Riekko: Riekon metsästysaika 10.–20.9.: Kainuun maakuntaan kuuluvassa Suomussalmen kunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvassa Posion kunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Riekon metsästysaika 10.–30.9.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Kittilän, Kolarin, Muonion ja Sodankylän kunnissa. Riekon metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Riekko on rauhoitettu: Muualla maassa. Kiiruna: Kiirunan metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Kiiruna on rauhoitettu: Muualla maassa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: www.maanmittauslaitos.fi ? Kartat ? Karttatuotteet ? Digitaaliset kartat ? Tilaston pohjakartat Metso: Metso on rauhoitettu: Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Outokummun ja Polvijärven kunnissa, Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia, Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia sekä Varsinais-Suomen maakunnassa. Metson metsästysaika 10.–30.9.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa sekä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Metson metsästysaika 10.9.–15.10.: Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntia sekä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhajoen kuntia. Metson metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. Teeri: Teeren metsästysaika 10.9.–30.9.: Keski-Suomen maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa. Teeren metsästysaika 10.9.–15.10.: Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhajoen kuntia, Satakunnan maakunnassa lukuun ottamatta Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Merikarvian, Pomarkun, Porin ja Siikaisten kuntia, Pirkanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kihniön ja Parkanon kuntia, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Hartolan, Heinolan ja Sysmän kunnissa sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia. Teeren metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys tammikuussa on kielletty koko maassa. Metsästysajat löytyvät karttapohjaisina Suomen riistakeskuksen nettisivuilta osoitteessa www.riista.fi. Yllä olevat karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2015 -aineistoa.
8 l Metsästäjä 5 l 2015 Pekka Helle & Katja Ikonen, Luonnonvarakeskus Metsäkanalintujen taantuma jatkui – viileä kesä aiheutti poikaskuolemia Riistakolmiolaskennat suoritettiin edellisvuotiseen tapaan heinä-elokuun vaihteessa. Suositelluimpana laskenta-aikana 25.7.–5.8. laskettiin 841 riistakolmiota, ja tulos antoi hyvät tiedot kanalintukannoista metsästysaika-asetuksen pohjaksi. Kaikkien metsäkanalintujen kannat heikkenivät viime vuodesta. Lintutiheydet pienenivät voimakkaammin EteläSuomessa kuin pohjoisessa. etsäkanalintujen kannat ovat heikentyneet jo kahden kolmen vuoden ajan. Teeri-, pyyja riekkokannat ovat alhaisempia kuin 10 vuoden aikana keskimäärin, kun taas metsokanta on sama kuin 10-vuotiskauden keskiarvo. Lintutiheydet ovat nyt noin 60 prosenttia viime aikojen huippuvuosista 2011–2013. Pitkällä aikavälillä kantojen koon vaihtelu on tyypillistä. Jaksoittainen vaihtelu luonnehti 1960–80-lukuja, mutta sen jälkeen säännönmukaisuus rikkoontui. Näyttää siltä, että syklisyys olisi palaamassa, ja nyt havaittu tasainen tiheyden lasku on siihen kuuluva piirre. Sateinen toukokuu oli varsinkin Suomen eteläja länsiosissa keskimääräistä kylmempi. Sama koleus jatkui kesäkuussa ja heinäkuun alussa, ja sademäärät olivat suuria. Jatkuva viileys ja sateisuus ovat varmasti aiheuttaneet poikaskuolemia. Havaintoja uusintapesinnästä Metsäkanalintujen pesimisen onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti pesiin ja poikasiin kohdistuva pienpetojen saalistus. Tämän voimakkuus riippuu petojen sekä niiden ravinnon, erityisesti pienjyrsijöiden, määrästä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantatutkimuksen mukaan eteläisessä Suomessa myyräkannat romahtivat laajoilla alueilla viime talven aikana. Maassa pesiville linnuille, kuten metsäkanalinnuille, tilanne on huono, sillä pienpedot saalistavat linnunpoikasia muun ravinnon ollessa vähissä. Pohjois-SuoM Ta nj a H uu sk o nen
Metsästäjä 5 l 2015 l 9 Kannat ovat heikentyneet jo kahden kolmen vuoden ajan. Metsäkanalintujen tiheys (yksilöitä metsämaan neliökilometrillä) ja poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus kaikista havaituista yksilöistä) heinä–elokuussa 2015. Runsauden muutos edellisvuodesta ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % +ja – muutos 15–30 % ++ ja – – muutos > 30 %) Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. Metso Teeri Pyy Riekko Lask ettuja k olmioit a Tihe ys (yk s./km²) Muut os % Poik asosuus % Tihe ys (yk s./km²) Muut os % Poik asosuus % Tihe ys (yk s./km²) Muut os % Poik asosuus % Tihe ys (yk s./km²) Muut os % Poik asosuus % Etelä-Häme 25 3,3 x 57 4,2 ? ? 27 9,5 ± 39 Etelä-Savo 69 3,1 ? 21 4,7 ? 37 6,8 ? 30 Kaakkois-Suomi 52 3,8 ± 26 5,7 xx 44 5,9 ± 34 Kainuu 82 4,6 ± 44 8,3 ? 54 5,2 ± 54 1,6 xx 56 Keski-Suomi 76 2,3 ? ? 19 5,9 ± 53 5,9 ± 38 Lappi 143 4,0 ± 32 2,7 ± 38 1,6 ± 44 1,5 ± 62 Oulu 131 3,2 ? 26 6,7 ? 40 2,6 ? ? 42 0,8 ± 42 Pohjanmaa 85 2,7 ± 34 6,1 ? 43 2,7 ? ? 26 Pohjois-Häme 32 2,9 ? 21 4,3 ? 38 7,8 ? 36 Pohjois-Karjala 81 4,0 ? 44 7,3 ? 42 6,8 ± 51 Pohjois-Savo 67 1,3 ? ? 10 6,9 ± 43 6,2 ? ? 42 Rannikko-Pohjanmaa 19 1,5 ? 40 5,8 ? 47 3,4 ? ? 49 Satakunta 57 3,5 ± 33 4,9 ? 39 6,9 ± 37 Uusimaa 20 3,3 x 57 4,9 ± 23 9,0 ± 38 Varsinais-Suomi 11 2,0 ? ? 15 5,1 ± 49 4,9 ? 38 Koko maa 950 3,3 ± 31 5,1 ? 41 4,4 ? 41 1,3 ± 53 Metso, pyy, teeri, riekko Yksilöä/km2 metsämaata Metsäkanalintujen kehitys vuosina 2006–2015 neljällä suuralueella Suomessa: Lappi LAPPI Oulu-Kainuu OUKA Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa KESKI Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Uusimaa, Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi ETELÄ 14 12 10 8 6 4 2 Metso Pyy Teeri Riekko 5 4 3 2 1 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 7 6 5 4 3 2 1 Yk silö 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2005 2007 2009 2011 2013 2015 } } messa myyräkannat olivat hyvin vahvat, ja linnunpoikaset menestyivät siellä paremmin. Kolmiolaskijoilta saatiin loppukesällä paljon havaintoja nuorista, kehittymättömistä poikaslinnuista merkkinä uusintapesimisestä. Onnistuessaankaan uusintapesueet eivät täysin korvaa ensipesintöjä, ja paikoin alhaiset poikasosuudet kuvastavat huomattaviakin munaja poikaskauden menetyksiä. Metsoja teerikanta pienenivät Metsokannan tiheys aleni viime vuodesta noin 15 prosenttia. Suuntaus oli sama valtaosassa Suomea, mutta Lapissa, Kainuussa ja osassa eteläisintä Suomea tiheys jopa kasvoi hieman. Korkeimmat metsotiheydet havaittiin Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Jyrkimmin metsokanta pieneni Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja PohjoisKarjalassa. Myös teeren tiheys aleni vuodesta 2014 noin 15 prosenttia lähes koko maassa, eniten Lounais-Suomessa ja Oulun alueella. Teerikanta kasvoi Kaakkois-Suomessa. Tiheimmät teerikannat löydettiin Kainuusta, Pohjanmaalta sekä Pohjois-Karjalasta. Teeri selviytyi talvesta jonkin verran tavanomaista heikommin. Pyykanta pieneni, riekkokanta viime vuoden tasolla Pyytiheys pieneni noin 20 prosenttia lähes koko maassa. Aivan eteläisessä Suomessa kanta vahvistui hieman viime vuodesta. Kainuun ja Lapin tiheydet olivat ennallaan. Jyrkimmin pyytiheys pienentyi Oulun, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueilla. Tiheimmät pyykannat olivat Uudellamaalla ja Hämeessä. Pyy lisääntyi ja selviytyi talvesta keskimääräisesti. Riekkokanta oli viime vuoden tasolla, mutta kuitenkin tuntuvasti alhaisempi kuin viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin. Kanta pieneni selvästi Oulun alueella. Kainuussa ja Lapissa muutosta viime vuoteen ei ollut. Riekko selviytyi talven yli hieman viime vuotta paremmin, mutta selviytyminen oli pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi. Poikasten osuus oli lähes tavanomaisella tasolla ja Lapissa jopa hieman keskimääräistä korkeampi. Ylä-Lapin osalta parempi käsitys saadaan koira-avusteisista laskennoista. Vapaaehtoiset laskivat metsäkanalintuja 25.7.–5.8. välisenä aikana 841 riistakolmiolla 8 000 kilometrin matkalta koko maassa. Tähän mennessä kolmioita on laskettu 950 kappaletta. Suurin osa laskentatuloksista palautettiin Luken riistakolmiot.fi-järjestelmän kautta. Luke hyödyntää aineistoa muun muassa kannanarvioinnissa ja monissa tutkimuksissa. Lisätietoja riistakolmiolaskennoista ja kesälaskentojen tulokset osoitteessa riistakolmiot.fi.
10 l Metsästäjä 5 l 2015 Miltä näyttää tulevaisuuden hirvikanta?
Metsästäjä 5 l 2015 l 11 Hirvikantojen rakenteissa on suuria alueellisia eroja. Kantojen vinoutumat vaikuttavat aina hirvien kiimasta ja sen onnistumisesta saaliiden teuraspainoihin. Uudistettu hirvikannan hoitosuunnitelma antaakin metsästäjille enemmän vastuuta hirvikannan hyvinvoinnista. Hirvitalousalueiden keskinäinen yhteistyö ja suunnitelmallisuus ennen jahtia luovat hyvät puitteet hirvikantojen tasapainottamiselle.
12 l Metsästäjä 5 l 2015 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström, Suomen riistakeskus Hirvikannan rakenne metsästyksen keskipisteenä Hirvikannan nykyinen rakenne eroaa monin tavoin ihannerakenteesta. Tämän takia hirvitalousalueiden tavoitteena onkin palauttaa kannan tasapaino. Jokaisella yksittäisellä hirvenmetsästäjällä on keskeinen asema tämän tavoitteen saavuttamisessa. iime vuosikymmenen hirvisaalistilastot osoittavat kaadettujen sonnien osuuden olleen monin paikoin suhteellisen suuri ja vasojen osuuden suhteellisen matala. Tämä on vuosien mittaan johtanut lehmäpainoitteiseen hirvikantaan, josta suuri osa on ollut nuoria eläimiä. Monin paikoin maata kannassa on kiima-ajan alkaessa ollut vain noin puoli sonnia jokaista lehmää kohti. Kiimaan osallistuneista aikuisista hirvistä jopa joka kolmas on ollut vain puolitoistavuotias. Yksi vuorokausi ratkaisee Hirvilehmät ovat tarkkoja valikoimaan täysikasvuisen ja vahvan sonnin vasojensa isäksi, jonka jälkeen ne haluavat paritella kaikessa rauhassa. Täysikasvuisten sonnien puute voi johtaa siihen, etteivät kaikki hirvilehmät hedelmöity sen vuorokauden aikana, jolloin niiden biologia mahdollistaa hedelmöittymisen. Tämä voi johtaa lehmillä uusintakiimaan noin kuukauden päästä. Mikäli ne eivät silloinkaan hedelmöity, ne voivat tulla jälleen kiimaan taas kuukauden kuluttua. Metsästyssaaliin tulisi koostua pääosin vasoista. Vasat tunnistaa lyhyestä ja kolmikulmaisesta päästä sekä tuuheasta karvasta ja pienestä ruhosta. V
Metsästäjä 5 l 2015 l 13 tasapainoinen. Hyvinvoivassa hirvikannassa on suhteellisen vähän nuoria yksilöitä ja paljon täysikasvuisia eläimiä. Tällöin vain noin viidesosa aikuisista hirvistä on puolitoistavuotiaita kiiman aikana. Verotuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen kannan rakenteen perusteella on erittäin tärkeää tasapainoisen hirvikannan ja sitä kautta myös luonnollisemman kiimakäyttäytymisen luomiseksi. Samalla nämä toimenpiteet tuottavat metsästäjille saaliita, joilla on suurempi teuraspaino ja komeampi sarvikruunu. Hirvilehmät ovat tarkkoja valikoimaan sonneja. Jokaisella kaadolla on väliä Metsästäjät ovat suurin hirvikannan kuolleisuuteen vaikuttava tekijä, joten heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa kannan tiheyteen ja rakenteen kehittymiseen. Jokainen kaadettu ja kaatamatta jätetty hirvi vaikuttaa tulevaisuuden hirvikantaan. Yksittäiset metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat yleensä liian pieniä kyetäkseen yksin tasapainottamaan kantaa, koska hirvet liikkuvat usein laajoilla alueilla. Tämän takia tarvitaan hirvitalousalueiden keskinäistä toimivaa yhteistyötä. Hirvikannan hoitosuunnitelma keskittyy kannan rakenteeseen, ja keskeisenä hirvitalousyksikkönä toimiville hirvitalousalueille on kehitetty uusi kannanhoitojärjestelmä. Yleisesti ottaen hirvikannan rakennetta voidaan parantaa kaatamalla vähemmän sonneja ja enemmän vasoja. Erityisesti 2,5?5,5-vuotiaiden sonnien metsästyspainetta kannattaa vähentää, jotta yhä useammat nuoret sonnit saisivat mahdollisuuden kasvaa täysikasvuiseksi ( ?6,5 -vuotias), minkä jälkeen ne voidaan kaataa. Mikäli sonnien metsästyspainetta lasketaan, on tärkeää pitää huolta siitä, ettei kaadeta liian montaa tuottavaa lehmää. Seurauksena saattaisi olla lehmien keski-iän lasku, mikä puolestaan johtaisi alhaisempaan tuottavuuteen. Kaadettujen vasojen osuutta voidaan säätää siten, että jahdin päätyttyä noin viidesosa talvikannasta koostuu vasoista. Tämä voi monissa tapauksissa tarkoittaa, että noin 60 prosenttia metsästyssaaliista koostuu vasoista. Olosuhteet voivat vaihdella suurestikin eri puolilla maata myös vuodesta toiseen, mikä tulee ottaa huomioon kannanhoidossa. Täysikasvuiset sonnit tunnistaa massiivisesta ruhosta, joka voi näyttää nelikulmaiselta, sekä rotevasta niskasta ja täysin kehittyneestä sarvikruunusta. Riittävän monen nuoren sonnin tulisi antaa kasvaa teuraskypsäksi ennen niiden kaatamista. Hirvilehmät, jotka hedelmöittyvät vasta toisen tai kolmannen kiima-ajan jälkeen, synnyttävät vasansa kuukauden tai kaksi tavallista myöhemmin. Nämä vasat eivät ehdi hyötyä kevään korkealaatuisesta ravinnosta. Kaiken lisäksi vasoilla on yksi tai kaksi kuukautta vähemmän aikaa kerätä tarvittavaa ravintoa ennen syksyn tuloa. Myös metsästäjät kärsivät Hirvien lisääntymiseen liittyvät ongelmat näkyvät selvästi myös metsästyssaaliissa. Yhä useampien kaadettujen hirvenvasojen teuraspaino on 30?60 kiloa, koska ne ovat syntyneet tavallista myöhemmin. Kaadetuista sonneista yhä harvempi on 10?20-piikkisiä, sillä kannassa ei ole juurikaan täysikasvuisia sonneja. Hyvin toimivassa hirvikannassa on lähestulkoon yhtä paljon aikuisia sonneja ja lehmiä. Hirvet ovat evoluution myötä kehittyneet niin, että niiden käyttäytyminen esimerkiksi kiima-aikana toimii parhaiten kannan ollessa Hirvikannan rakennetta voi parantaa kaatamalla vähemmän sonneja ja enemmän vasoja.
14 l Metsästäjä 5 l 2015 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström, Suomen riistakeskus Uusia opaskirjoja hirvitalousalueiden hoitoon Hirven kannanhoitojärjestelmää on tänä vuonna uudistettu, mikä merkitsee joitakin uusia tehtäviä kannanhoitoon osallistuville. Hirvenmetsästäjille on annettu aiempaa enemmän vastuuta hirvikannan hyvinvoinnista, mikä tarkoittaa samalla sitä, että metsästäjät tarvitsevat enemmän tietoa metsästyksen vaikutuksista hirvikantaan. Uudet opaskirjat on laadittu helpottamaan metsästäjien uusia tehtäviä. paskirjat sisältävät tässä vaiheessa kolme osaa, jotka kuuluvat ”Metsästyksenjohtajan perustaidot” -opassarjaan. Oppaat on tarkoitettu pääasiassa metsästyksenjohtajille, mutta ne soveltuvat hyvin kaikille hirvenmetsästyksestä kiinnostuneille. Kannanhoidon perustana oleva ”Hirven biologia” -opas muodostaa yhden osan kolmiosaisesta sarjasta. Oppaassa kuvaillaan muun muassa hirven lisääntymiskäyttäytymistä ja hirvikannan erilaisten tiheyksien ja rakenteiden vaikutusta kannan kehitykseen. Oppaassa kerrotaan uudesta kannanhoitojärjestelmästä ja siitä, mitkä tehtävät kuuluvat millekin tasolle tavoitteiden asettamisessa ja verotuksen suunnittelussa. Metsästyksenjohtajalla on koko prosessissa hyvin keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamiseksi, joten yksi opas on omistettu juuri metsästyksen johtamiselle. Opaskirjat löytyvät Suomen Riistakeskuksen verkkosivuilta PDF-tiedostoina, ja ne voidaan myös tarvittaessa tulostaa vihkomuotoon. Niitä voidaan käyttää keskustelun pohja-aineistona esimerkiksi metsästysseurojen kokouksissa tai ennen metsästyksen aloittamista. Opaskirjat on laadittu suomeksi ja ruotsiksi. Suomen riistakeskus on tuottanut aineiston maaja metsätalousministeriön rahoittamana. Lisää opaskirjoja on tulossa muun muassa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin biologiasta ja kannanhoidosta pääasiassa metsästyksenjohtajia varten. Oppaiden laadinnalla pyritään helpottamaan myös alueellisten riistaneuvostojen ja hirvitalousalueiden tehtäviä, sillä pitkäjänteisten tavoitteiden asettamisessa ja vuosittaisen verotuksen suunnittelussa tarvitaan kattavaa tietoa hirvikannan toiminnasta. Tässä sarjassa käsitellään muun muassa sitä, mikä on suurpetojen vaikutus saaliseläinkantaan, ja miten riistan tuottamaan hyötyyn ja haittaan voidaan vaikuttaa. O
Metsästäjä 5 l 2015 l 15 Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta Kyyhkynmetsästäjät ovat jo tätä juttua kirjoitettaessa päässeet alkaneena metsästysvuonna tositoimiin. Viljojen puinnin viivästyminen koko maassa on tosin hankaloittanut jahdin onnistumista, ja saaliit ovat paikoin olleet aikaisempaa tiukemmassa. Vesilinnustus on niin ikään alkanut ja ainakin sen voi todeta, että vesilinnut eivät ole kärsineet alhaisesta vedenpinnasta missään päin maatamme. Ilmeisesti vesilintujen poikueet ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin sateisesta ja viileästä kesäsäästä huolimatta. Metsäkanalintujen kolmiolaskennat on myös saatu tehtyä. Kolmioita saatiin laskettua kaikkiaan lähes tuhat, joten tiheysindeksin kehityksen pystyy toteamaan jo suhteellisen luotettavasti. Kuten olettaa saattoi, kesän sääolosuhteet ovat selkeästi vaikuttaneet heikentävästi poikueiden selviämiseen. Samoin edellinen talvi oli varsinkin teeren kannalta epäedullinen. Alueittaiset vaihtelut kanalintukannoissa näyttävät olevan jälleen varsin suuria. Hyvä mustikkasato tosin takaa poikuevaiheesta selvinneille hyvän ravintotilanteen syksyä ajatellen. Ministeriön asetus metsäkanalintujen metsästysajoista on parhaillaan lausuntokierroksella, ja rajoituksia on väistämättä tulossa tietyille alueille. Metson kohdalla jouduttaneen paikoin menemään jopa täysrauhoitukseen, kun kolmioiden tulokset näyttävät syvää aallonpohjaa. Syksyn lopulliset metsästysajat on annettu tässä lehdessä (s. 7). Tammikuinen teeren metsästys näyttää siirtyvän varmuudella taas vähintään vuodella eteenpäin. Sen sijaan riekon kohdalla tunturialueilla kanakoirien avulla tehtyjen linjalaskentojen tulokset osoittavat, että riekko on onnistunut erinomaisesti pesinnässään. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että riekkokanta olisi reippaassa kasvussa viime vuoteen verrattuna. Ilmeisesti myös myyräkannan runsaus on merkittävästi vähentänyt petojen saalistuspainetta riekkopoikueisiin ja on siten edesauttanut kannan suotuisaa kehitystä. Kanakoirametsästäjille näyttäisi tilanteita olevan tarjolla tunturialueilla. Elokuun alussa voimaan tullut metsästyslain muutos tuo karhunmetsästäjille uusia haasteita. Karhunmetsästyksessä on kiellettyä käyttää haaskaa tai mitä tahansa ihmisen perustamaa houkutinta, joka perustuu hajuun tai karhun ravintoon, jos tarkoituksena on karhun houkuttelu sen avulla. Samaten karhua ei saa nurmipeltoa lukuun ottamatta ampua pellolta, jolta satoa ei ole korjattu. Toivottavasti lainmuutos selkeyttää karhunmetsästystä koskevia vaatimuksia. Samalla se tosin myös ankaroittaa kiellon rikkomisesta seuraavaa rangaistusseuraamusta ja mahdollistaa poliisiviranomaiselle laajemmat esitutkintakeinot. Karhuluvan saajia on informoitu lakimuutoksen vaikutuksista metsästykseen, mutta oletettavaa on, että viranomaisilla on karhujahdin jälkeen muutama lakimuutoksesta johtuva ennakkotapaus tutkittavanaan. Joulukuun alussa astuvat voimaan uudistetut aseja ampumaratalait. Muutokset koskettavat tavalla tai toisella jokaista metsästäjää. Lakiin sisältyy varsin merkittäviä muutoksia liittyen muun muassa aseiden säilyttämiseen kotona sekä metsästysmatkojen aikana autossa, kun auto jää vartiotta. Yli viiden aseen omistajia koskevalle turvakaappivaatimukselle on tosin sallittu viiden vuoden siirtymäaika. Ampuma-aseisiin liittyen jokaisen metsästäjän on myös syytä huomioida korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuun lopussa antama päätös 30.6.2015/1872. Sen mukaan yksittäinen pahoinpitelyrikos muodosti lähtökohtaisesti riittävän perusteen ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamiselle. Suosittelen tutustumaan tarkemmin päätökseen, koska tätä linjaa tullaan suurella todennäköisyydellä noudattamaan jatkossa vastaavantyyppisissä tapauksissa. Uusi syksy, uudet haasteet
18 l Metsästäjä 5 l 2015 Katri Puranen Ari Ko rk al a Hirvipolitiikassa ristiriitoja hallitaan Vaikka hirviä on Suomessa paljon ja vahinkoja tulee, hirvien kanssa on opittu toimimaan. Jere Niemisen tuore väitöskirja osoittaa, että hirvi on opettanut suomalaisille ristiriitojen hallintaa. irvi liikuttaa isoa määrää ihmisiä, kuvaa tutkija, maaja metsätaloustieteiden maisteri ja hallintotieteiden tohtori Jere Nieminen. Tämä ei liene uutinen, sillä 2000-luvun taitteessa Suomen hirvikannat ovat olleet tiheämpiä kuin koskaan aikaisemmin. Uusi ajatus sen sijaan on, että hyötynä ja haittana koettu eläin on opettanut nykysuomalaisille risteävien intressien sovittelua. – Suomalainen hirvipolitiikka toimii, tiivistää Nieminen. Hirveen kehräytyy erilaisia sävyjä: Tien yli pyyhkäisevä kruunupää pelottaa autoilijaa, eikä hirven vierailu männyntaimikossa ilahduta metsänomistajaa. Metsästäjille hirvi sen sijaan tarkoittaa paitsi lihaa, myös mielekästä tekemistä. Vaikka kokemukset ja näkemykset ovat ristiriidassa keskenään, eläin ei kuumenna tunteita. – Hirven kanssa toimimiseen on ehtinyt syntyä rutiineja. Suuren hirvikannan vuoksi erilaisia tilanteita on harjoiteltu, ja toistuvien kohtaamisten myötä hirvien kanssa on opittu toimimaan, Nieminen selittää. Hirvi muuttuu numeroiksi Varsinaiset kohtaamiset tapahtuvat liikenteessä, metsissä ja pelloilla, mutta hirven läsnäoloa hallitaan lainsäädännön ja tilastojen avulla. Vertailtavat numerot syntyvät vahingoista ja kannansäätelystä, kun seurantaja arviointilomakkeille kootut kaadot ja taimikkotuhot muuntuvat euroiksi. – Kohtaamisissa hirvi on toisinaan kivi kengässä ja kanto kaskessa, mutta kun se muuttuu numeroiksi ja euroiksi, se pelkistyy välittäjän rooliin. Karvat eivät tule mukaan politiikkaan, Nieminen toteaa. Hirvi on myös tuonut kokemusperäisen paikallistiedon toimivaksi osaksi byrokratiaa. Hirven hallinnointiin on tarjolla työkaluja, kuten seurantalomakkeita ja luokituksia. Jos jokin työkalu ei toimi, sen käyttöä sovelletaan paikallisesti. – Metsätalousinsinööri soveltaa taimikon arviointia, metsästäjät koiran käyttöä, kuvailee Nieminen. Hirvimiesten mukana liikkuessa Nieminen sai todeta, että metsästäjien asiantuntijuus on paikallistuntemusta, oman koiran tuntemusta ja aiempia kokemuksia siitä, missä hirviä on liikkunut. – Hallinto pyrkii siihen, että kaikki on säädeltyä. Kattavien sääntöjen laatiminen on mahdotonta, ehkä ei edes aina tarpeellistakaan. Hirven kohdalla homma toimii, koska käytänteissä on pientä joustoa, Nieminen kertoo. Hirvipolitiikan hiljaiset äänet Hirvipolitiikan konsensus ja toimivat käytänteet korostuvat, kun tilannetta vertaa petopolitiikkaan ja vaikkapa susien ympärillä käytävään keskusteluun. Näkemykset ovat hyvin kaukana toisistaan, eikä yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja tunnu löytyvän. Hirvipolitiikassakin on kuitenkin ääniä, jotka eivät vielä kuulu. Vakiintuneen hirvipolitiikan voisivat haastaa kysymykset hirven vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen tai virkistyskäyttöön. Suoraan ihmiseen vaikuttaa hirvikärpänen, joka karkottaa marjastajia metsistä. Hirvikärpäset eivät ihmisten mielissä yhdisty hirvikantaan, eikä kysymys hirvestä metsälajiston muokkaajanakaan ole politisoitunut. Nähtäväksi jää, joustaako hirvipolitiikka edelleen ja opettaako hirvi tulevaisuudessa suomalaisia etsimään tapoja monimuotoisemmalle rinnakkaiselolle. Jere Niemisen väitöskirja ”Hirviä ja ihmisiä – Hirven yhteiskunnallisen läsnäolon hallinta 2000-luvun alussa” on luettavissa ja ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa http: //tampub.uta.fi/handle/10024/97022 H – Hirven ja siihen liittyvien konfliktien hallinnointi on kirjanpitoa, tiivistää Jere Nieminen. Laskennallisesti hirvi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain 130–175 miljoonan euron laskun. Tulomomentille puolestaan kertyvät pyyntiluvat, ja veroeuroja kerryttää metsästykseen liittyvä liiketoiminta. ”Karvat eivät tule mukaan politiikkaan. ”
Metsästäjä 5 l 2015 l 19 Hia Sjöblom Ja nneTu o m as S ep pänen Hirvipolkujen salat auki Kymmenet riistakamerat tallentavat hirvipolkujen kulkijoita Kainuun metsissä noin sadan neliökilometrin tutkimusalueella. Lisää kameroita hankitaan ja tutkija Janne-Tuomas Seppänen kutsuu kaikki mukaan tekemään tiedettä. utkija ja intohimoinen metsästäjä Janne-Tuomas Seppänen aikoo selvittää hirvipolkujen salaisuudet. Miksi hirvet vuodesta toiseen astelevat samoja reittejä, vaikka metsää kulkemiseen on ympärillä mielin määrin? Kamerat kertovat, että näitä tallattuja polun pätkiä käyttävät myös monet muut nisäkkäät. Seppäsellä on monia avoimia kysymyksiä. — Miksi samat polut ovat suosittuja vuodesta ja sukupolvesta toiseen? Opettaako emä poikasilleen polkujen paikat vai johtuuko se kulttuuriperimästä? Ensimmäiset kamerat tutkimusta varten asennettiin maaliskuussa. Nyt ne kertovat, että samassa paikassa on kulkenut hirvien lisäksi ainakin ahma ja kettu. Metsä on täynnä kysymysmerkkejä Pitkässä tutkimushankkeessa on tarkoitus saada vastauksia avoimiin kysymyksiin. Seppäsen tutkimuksen etenemistä voi seurata verkossa, missä muun muassa kameroiden kuvat ovat näkyvissä. Seppänen ei ole yksin liikkeellä. Saarikylän Metsästäjät ovat olleet innokkaasti mukana esimerkiksi polkujen paikkojen löytämisessä. — Nyt pitäisi selvittää enemmän yksilöiden liikkumista ja sitä, miten tieto eläinten välillä siirtyy. Vastausten saaminen vie aikaa, Seppänen sanoo. Seppänen sai alkusysäyksen tutkimukseen sedältään Ale Seppäseltä, joka pitkään on kiertänyt tuttuja kainuulaismetsiä ja pohtinut metsien salaperäisten polunpätkien tarinaa. — Tietoa riittää kaiveltavaksi, ja siitä on apua myös riistan kannanhoidossa. Vastauksia haetaan vaikkapa siihen, mistä eläimet etsivät uusien polkujen paikat, ja miten se tapahtuu. Paikallisesti hirvien tiheys saattaa muuttua etäälläkin, kun jostain syystä tuttu polku on katkaistu. Kanta ei kuitenkaan välttämättä muutu, vaan reitti kenties vain vaihtuu. Hirvet ovat saattaneet myös hakea uusia reittejä siirtymiseen kesäja talvilaidunten välillä. Seppänen pohtii, miten polkujen ja niitä tallaavien eläinten käy, kun maastossa tapahtuu jotain radikaalia. Ison hakkuun jäljiltä maisema muuttuu ja polku saattaa kadota. — Olisi mielenkiintoista tietää, mihin kulkijat tekevät seuraavat polkunsa. Metsä on täynnä kysymysmerkkejä, joihin nyt haetaan vastauksia. Tutkija JanneTuomas Seppänen aikoo selvittää hirvipolkujen salaisuudet. Mukana maastossa ja metsällä Riistapirtin Gorba. Ylivuotinen hirvenvasa poseerasi tietämättään riistakameralle. T Kaikki mukaan tiedetalkoisiin lll Janne Seppänen haastaa kaikki mukaan avoimeen tieteen tekemiseen. Tutkimuksen verkkosivuilla voi ilmoittaa löytyneitä polkuja Kainuusta ja muualta Suomesta sekä keskustella aiheesta. — Joitakin vihjeitä on jo tullut. Etenkin koiran kanssa metsästäviltä olen saanut vinkkejä polkujen paikoista. Lähes kaikilla metsästäjillä on puhelimet ja paikantimet mukanaan, ja he myös käyttävät niitä, Janne Seppänen iloitsee ja suuntaa itsekin metsälle. Koneen Säätiö on myöntänyt tutkimusta varten apurahan FT JanneTuomas Seppäselle. Tutkimus tehdään yhteistyössä Luonnonja riistanhoitosäätiön projektijohtajan FT Heli Siitarin, Metsähallituksen erätalouspäällikön FT Jukka Bisin, ja Suomen Riistakeskuksen hirvieläinten hoidon asiantuntijan Mikael Wikströmin kanssa. Tutkimuksen verkkosivut: www.riistapolkuverkko.fi. Lisää tutkimuksesta Järki-hankkeen uutiskirjeestä: http://jarki.fi/fi/hirven-polut
20 l Metsästäjä 5 l 2015 Jouni Tanskanen, Suomen riistakeskus R eijo O ra va Torniturvallisuus on elintärkeää Hirvieläinten metsästys passitorneista on yleistä. Siitä huolimatta tornien turvallisuudesta puhutaan harvemmin, vaikka jokaisen torneissa metsästävän tulisi ottaa vastuu yhdessä käytettävistä torneista. ikäli onnettomuus sattuu, metsästäjävakuutus ei tätä korvaa ja seuraukset voivat olla vakavia. Torniturvallisuuden neljä peruspilaria ovat huolellinen sijoittaminen, materiaalien valinta, rakentaminen ja säännölliset tarkastukset. Metsästystornit ja muut vastaavat rakenteet alkoivat yleistyä Suomessa 1980-luvulla, jolloin kaadettavien eläinten ja jahtiin osallistuvien metsästäjien määrät alkoivat selvästi kasvaa. Pääasiassa torneista metsästetään hirvieläimiä, eli hirviä, peuroja ja kauriita. Valkohäntäpeuran myötä levisivät myös keskieurooppalaiseen väijymispyyntikulttuuriin kuuluvat passitornit maahamme. Korkealle paikalle matala torni Ei ole yhdentekevää, minne passitornit maastossa sijoitetaan, sillä hyvä näkyvyys on yksi tornien tärkeimmistä ominaisuuksista. Maastonmuotojen huomioiminen ja suunnitelmallinen sijoittaminen lisäävät passituksen turvallisuutta huomattavasti. Torneille sopiva korkeus on pari metriä. Sopivalle töyräälle tai mäen nyppylälle sijoitetun tornin ei tarvitse olla kovinkaan korkea. Kun tornit eivät ole liian korkeita, ne ovat helposti siirrettävissä uuteen paikkaan ympäröivän taimikon kasvaessa liian pitkäksi. Siirrettävyyttä helpottaa edelleen, jos kestopuuelementit kootaan ruuveilla. Hirvieläinten kyttäämiseen tarkoitettujen tornien rakentamissa erityishuomio tulee kiinnittää poikittaisten tikaspuiden, kaidepuiden ja pohjan kiinnittämiseen sekä niiden materiaaleihin. Tekemällä tikkaan runkopuuhun pienet loveukset ja käyttämällä askelmiksi kestopuuta tai riittävän vahvaa puutavaraa lisätään rakenteen turvallisuutta entisestään. Hyvä turvallisuutta lisäävä vinkki on kiinnittää passilavan lattiaan katiskaverkko, joka parantaa kengän pitoa syksyn jääkeleillä. Materiaali kestävää ja lahoamatonta Tornien rakenteista tai rakentamisesta ei ole olemassa yhtenäistä sääntelyä. TorniKaltevat tikkaat helpottavat torniin nousua Pieni loveaminen lisää askelman kestävyyttä M Hyvä näkyvyys on yksi tornien tärkeimmistä ominaisuuksista.