• Julkaisija: 5/2012 Kanakoiran kanssa metsällä s. 10 Metsäkanalintujen metsästys alkaa 10.9. s. 64 Lyijyluoti vastaan lyijytön, s. 46 Suden ja koiran genetiikkaa, s. 42 Kainuun ensimmäinen SRVA-rata näki päivänvalon, s. 56
  • Pääkirjoitus Metsähanhikannan elyttäminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä Muuttavien lintujen kannanvaihteluiden syyt ovat moninaisia. Niitä voivat olla esimerkiksi muutokset talvehtimis- tai lisääntymisalueiden elinympäristöissä, lajien välinen kilpailu, ympäristömyrkyt tai kannan kestokyvyn ylittävä pyynti lisääntymis- tai talvehtimisalueilla taikka muuttoreittien varrella. Riistavaroja hyödyntävien metsästäjien näkökulmasta vanha suojelupainotteinen reagointi kannan taantumiseen ei ole ollut kovin motivoiva. Kun laji rauhoitetaan ja se poistuu metsästettävien lajein luettelosta, riistanhoitajan mielenkiinto lajin kannanhoitoon loppuu ja luonnonsuojeluaate saa kovaa kritiikkiä, vielä vuosienkin jälkeen. Metsästäjien mukanaolo suojelutoimissa olisi kuitenkin erittäin arvokasta. Kantojen seurannassa ja elinympäristöjen hoitotyössä tarvitaan kaikkien luontoharrastajien panosta. Taantuvien lajien kannanhoito ja kestävän käytön turvaaminen edellyttää taantumisen syiden tuntemista ja oikeita toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Muuttavien lajien osalta toimintaohjelmat olisi laadittava lajin koko muuttoreitin varrelle. Tämä edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä kaikkien lajin vuotuisen elinpiirin maiden kesken. Alueen laajuus riippuu lajista: Pohjois-Eurooppa saattaa riittää, mutta joidenkin lajien osalta myös Venäjä, Välimeren maat ja Afrikan maat olisi saatava mukaan. Amerikan mantereelta löytyvät malliesimerkit lajien muuttoreittipohjaisesta kantojen hoidosta ­ siellä sitä kutsutaan nimellä: Flyway Mangement. Muuttavien vesilintujen kannan ja elinympäristöjen hoidon toimenpiteet ja metsästysmitoitus on suunniteltu koko muuttoreitin matkalle. Tähän meidän tulisi pyrkiä myös täällä vanhalla mantereella. Kasainvälisen muuttoreitti-hoitosuunnitelman tarkoituksena on sopia pitkäjänteisestä, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä kannanhoidosta; kanta- ja saaliseurannoista, suojelutoimista ja metsästyksen mitoituksesta. Suomalaisestakin metsästyksestä päätetään nykyään kansainvälisillä foorumeilla, pidämme siitä tai emme. Afrikkalais-euraasialaisen muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) osapuolikokous tiukensi keväällä havumetsävyöhykkeen soilla pesivän metsähanhen alalajin, taigametsähanhen, suojeluluokitusta. Sen kanta on voimakkaasti taantunut. Metsästys on nyt periaatteessa sallittua vain kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa. EU liitti päätökseen varauman saada jatkaa taigametsähanhen metsästystä EU-maissa, kunnes kansainvälinen hoitosuunnitelma valmistuu. Taigametsähanhi on Suomessa pesivä metsähanhen alalaji. Siksi Suomen riistahallinto on maa- ja metsätalousminiteriön johdolla aktivoitunut asiassa. Kansallinen metsähanhen hoitosuunnitelma on työn alla ja sen lisäksi olemme virittämässä muuttoreitti- ajattelun mukaisen kansainvälisen hoitosuunnitelmatyön käynnistämisestä taigametsähanhen kannan elvyttämiseksi. Suomi on valmis jopa vetovastuuseen hankkeessa. Tämä olisi pelin avaus. Jos onnistumme, sama voitaisiin toistaa myös muille taantuville riistavesilintulajeille. Taigametsähanhen tilaan on reagoitu myös rajoittamalla hanhen metsästysaikaa jo toista vuotta peräkkäin. Riistahallinto toivoo metsästäjiltä ymmärtämystä myös hankalille päätöksille. Kritiikki rajoituksia kohtaan ja huoli jahtiperinteen keskeytymisestä on ymmärrettävää, mutta jos taantuvaa kehitystä ei pystytä kääntämään, metsähanhen metsästys loppuu ikiajoiksi. 26 Metsäkanalintuja lähes viime vuoden malliin ­ Lapissa kannat romahtivat Reijo Orava johtaja Suomen riistakeskus PS! Metsäkanalintujen metsästys alkaa koko maassa 10.9. (poislukien metsoa ja riekkoa koskevat rajoitukset). Mikäli metsästysaikaa joudutaan rajoittamaan kolmiolaskentatulosten perusteella, lyhennetään metsästysaikaa kauden lopusta. Alueelliset metsästysajat julkistetaan nettisivuilla www.mmm.fi ja www.riista.fi syyskuun alussa. 2 l Metsästäjä l 5 l 2012
  • Tässä numerossa 5 2012 2 Pääkirjoitus: Metsähanhikannan elvyttäminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä - Lintukantoja vahvistetaan talousmetsien luonnonhoidolla 4 Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma valmistumassa 6 Riistan ehdoilla 10 Kanakoiran kanssa metsällä: 14 Puheenjohtajalta: Ihmisen ja koiran nautinnollinen yhteistyö Marjametsistä kohti uutta metsästysvuotta ­ Lapissa kannat romahtivat ­ vieläkö jalka nousee? 26 Metsäkanalintuja lähes viime vuoden malliin 28 Nyt riistakolmioita perustamaan 29 Riistakolmion perustamisohje 32 Vähä-Komun kosteikko Pyhäjärvellä: Piimaan kaivuu teki lintukosteikon Vähä-Komun kosteikko Pyhäjärvellä: Piimaan kaivuu teki lintukosteikon 32 38 Vesilintujen pesimäkannat kesällä 2012 40 Ministeriön kuulumisia: Riistaneuvostot uuden riistapolitiikan keihäänkärkinä 42 Suden ja koiran genetiikkaa, osa 1 45 Eräaatoksia valtionmailta: 46 Lyijyluoti vastaan lyijytön 52 Ruotsin soturi siviilissä 56 Suomussalmen riistanhoitoyhdistys tempaisi: Kainuun ensimmäinen SRVA-rata näki päivänvalon Kotikenttäetu Metsästys on sijoitus luontoon 72 Ekin kanssa erällä: Riistan kaverit 58 Riistatiedon jäljillä: 60 Uutismakasiini 64 Metsästysajoista 65 Kirjoituskilpailun satoa: Paras metsästyskokemukseni 66 Suomen riistakeskuksen johtoryhmän jäsenet esittelyssä 68 Mitä tekee Metsästysmuseon intendentti? 70 Merkillisiä tapahtumia 72 Ekin kanssa erällä: Riistan kaverit 76 Suomalaiset metsästysmatkailevat yleensä omatoimisesti 78 Riistavisasta nettiversio: nyt kaikki pelaamaan! 80 Minun mielestäni: 92 Alueilla tapahtuu 68 Kaupantekoa 71 Osoitteita Näkökohtia tulevaisuuden metsästyksen säätelystä Metsästäjä l 5 l 2012 l 3
  • Arto Marjakangas, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma valmistumassa - Lintukantoja vahvistetaan talousmetsien luonnonhoidolla Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma on viimeistelyä vaille valmis. Suunnitelmassa esitetään lukuisia käytännön toimia, joiden yhteisvaikutuksella metsäkanalintukannat voidaan pitää elinvoimaisina ja kestävästi metsästettävinä. Pääsyynä metsäkanalintujen pitkäaikaiseen vähenemiseen pidetään epäedullisia muutoksia niiden elinympäristöissä. Hoitosuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena onkin parantaa talousmetsien laatua metsäkanalintujen elinympäristöinä. Antti Saraja 4 l Metsästäjä l 5 l 2012
  • l Metsäkanalinnuilla on Suomessa vankkumaton suosio riistasaaliina, vaikka lintusyksyt ovat jo vuosikymmeniä olleet yleensä laihanpuoleisia. Metso, teeri, ja paikoin pyy vähenivät huomattavasti 1960-luvulta 1980-luvulle, mutta 1990-luvulta lähtien niiden kannat ovat pysyneet keskimäärin vakaina. Sen sijaan maan etelä- ja keskiosien riekkokanta on taantunut dramaattisesti näihin päiviin saakka. Lapin riekkokannassa ei ole havaittavissa pitkäaikaista muutosta. Metsäkanalintujen runsaudenvaihtelu vuodesta toiseen johtuu lukuisista eri syistä kuten sään ja myyräkantojen vaihteluista, joihin emme voi vaikuttaa. Kantojen keskimääräinen runsaus puolestaan riippuu pääasiassa elinympäristöjen määrästä ja laadusta, joihin voidaan vaikuttaa. Metsäkanalintujen ongelmana on ollut, että jotkin nykymetsien rakennepiirteet poikkeavat luonnontilaisten metsien piirteistä, joihin ne ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet. Hoitosuunnitelma valmisteltiin Metsähallituksen luontopalveluissa 2009­2010. Suunnitelman valmisteluun osallistui ja sen yhteydessä kuultiin lukuisia eri alojen asiantuntijoita ja edustajia. Mustikka on poikaa Mustikka on ylivoimaisesti tärkein kenttäkerroksen kasvi kaikenikäisille metsäkanalinnuille ja varsinkin poikasille. Pikkupoikaset syövät mustikanvarvikosta toukkia ja muita pikkueläimiä ja kasvinosia kuten kukkia ja lehtiä. Mustikan peittävyys yleensä romahtaa avohakkuun jälkeen. Maanmuokkaus ja uudempana ilmiönä kantojen korjuu katkovat mustikan maavarsia, joiden turvin se pääasiassa leviää. Tehokkain keino varvikoiden turvaamiseksi on tehdä harvennushakkuut ajallaan, jolloin kenttäkerros saa lisää valoa ja varvikon toipuminen nopeutuu. Toinen konsti on, sanahirviötä käyttääkseni, eri-ikäisrakenteinen kasvatus. Puhutaan myös jatkuvasta kasvatuksesta. Se soveltuu kasvupaikoille, joilla puusto voidaan uudistaa alikasvoksesta, ilman maanmuokkausta. Mustikkaa kasvaa yleensä runsaasti suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeissä, jotka yhdessä korpien kanssa ovat poikueiden avainympäristöjä. Vaihettumisvyöhykkeitä ja korpia on kuivattu suuret määrät metsänkasvatukseen. Avainympäristöjen tilaa voidaan kohentaa kunnostusojitusten tarkemmalla suunnittelulla ja ennallistamalla. ristötavoitteet ja -toimenpiteet vietiin tuoreeltaan uuteen Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaaseen 2011. Metsäkanalintujen tarpeet huomioon ottavaa metsäsuunnittelua on tärkeää kehittää ja tarjota myös yksityismetsiin. Mahdollisuudet ottaa riistan elinympäristövaatimukset huomioon metsänhoidossa ovat parantumassa, kun metsälain uudistuksessa lisätään metsänomistajien valinnanvapautta metsien käsittelyssä. Riekkosoiden ennallistaminen on osoittautunut menestykseksi: ennallistetuille soille syntyy nopeasti uusia riekkoreviirejä. Hoitosuunnitelmassa ehdotetaan perustettavaksi elinympäristöjen hoidon mallialueita eri puolille maata ja riistapainotteisia yhteismetsähankkeita, joilla tavoitellaan metsikkötasoa laajempaa elinympäristöjen hoitoa yksityismetsissä. Vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa edistetään Suomen riistakeskuksen vetämässä Riistaa reunoilta -hankkeessa. Laskentoihin osallistuminen on parasta, mitä yksityinen metsästäjä voi tehdä metsäkanalintujen hyväksi. Riistakolmioiden kesälaskentojen tuloksilla on nyt todella merkitystä, kun metsästystä tarvittaessa säädellään tuoreiden tietojen perusteella. Hiipunutta laskentaintoa elvytetään haastekampanjalla. Kestävän metsästyksen suunnitteluun tarvitaan kantojen runsaustiedon rinnalle luotettavaa tietoa saaliista. Nykyisen saalistiedon yksi ongelma on, että se ei ole paikkaan sidottua. Nyt on suunnitteilla järjestelmä, jossa tieto saaliista kerättäisiin metsästäjiltä aiempaa tarkemmin saalispäiväkirjan periaatteella. Kasvatusmetsissä suuret mahdollisuudet Elinympäristöjen ongelmat koskevat paljolti metsikön pensas- ja kenttäkerrosta. Reseptiksi tarjotaan "hallittua hoitamattomuutta". Parhaiten metsäkanalintujen ympäristövaatimukset täyttyvät rakenteeltaan vaihtelevassa sekametsässä. Mikä parasta, monet elinympäristöjen hoitotoimet eivät maksa mitään. Kasvatushakkuita tehdään nykyään liki puolen miljoonan ja taimikonhoitotöitä 160 000 hehtaarin alalla vuosittain. Pinta-alat ovat mittavia, ja metsäkanalintujen tarpeiden huomioon ottaminen juuri taimikonhoidossa ja kasvatushakkuissa on nopein tapa saada tuloksia aikaan. Kasvatushakkuissa on ollut tapana raivata alikasvos turhankin perusteellisesti. Kaikki metsäkanalinnut kuitenkin tarvitsevat alikasvoksen tarjoamaa suojaa. Parannuskeinot ovat yksinkertaisia: säästetään alikasvospuita ja niiden muodostamia ryhmiä, riistatiheikköjä. Toista ääripäätä edustavat hoitamattomat nuoret metsät, jotka ovat liian tiheitä muille paitsi pyylle. Oikea-aikaiset harvennushakkuut olisivat eduksi myös kanalinnuille. Pelastuuko metsäriekko? Suuri osa riekon kokonaissaaliista saadaan Ylä-Lapista. Tuntuririekon kannanhoitoon on kaksi pääkeinoa: kattava kannanarviointi verotuspäätösten pohjaksi ja tarvittaessa pienpetojen pyynti. Maan etelä- ja keskiosissa elinympäristöjen väheneminen ojitettujen soiden metsittyessä ja leudot talvet parina viime vuosikymmenenä ovat painaneet riekkokannan pohjalukemiin. Riekon kannalta parasta olisi säästää jäljellä olevat luonnontilaiset suojelemattomat suot. Riekkosoiden ennallistaminen on osoittautunut menestykseksi: ennallistetuille soille syntyy nopeasti uusia riekkoreviirejä. Ennallistamisessa on varaa mistä valita: ojitettuja soita, joita ei kannata kunnostusojittaa, on yli 800 000 hehtaaria. Metsäkanalinnut ja ilmastonmuutos Viime vuosikymmeninä metsäkanalintuja ovat rassanneet loskatalvet ja liian aikaisesta pesinnästä johtuva heikko poikastuotto. Vuosina 2010 ja 2011 säät pitkästä aikaa suosivat niitä: pehmeälumiset "vanhan ajan" pakkastalvet takasivat hyvän talvehtimismenestyksen ja lämpimät kesät erinomaisen poikastuoton. Ilmaston lämpenemisen ennustetaan kuitenkin jatkuvan. Siihen ei riistanhoidolla voi vaikuttaa, mutta elinympäristöjen hoidolla voimme lieventää ja hidastaa lämpenemisen haitallisia vaikutuksia metsäkanalintuihin. l Metsästäjä l 5 l 2012 l 5 Toimenpiteet paperilta kentälle Metsien luonnonhoidon vähimmäisvaatimukset määritellään lainsäädännössä, jota metsänhoidon ohjeet ja suositukset täydentävät. Metsähallitus halusi olla tiennäyttäjänä, joten hoitosuunnitelmaluonnoksen keskeiset elinympä-
  • Jarkko Nurmi, Gilbert Ludwig, Heli Siitari & Pekka Helle Riistan ehdoilla Hannu Huttu Metsäkanalintujen metsästysaikojen säätely perustuu nyt tuoreisiin riistakolmiotuloksiin ja luontaisiin kannanvaihtelualueisiin Oletko huomannut, että metsäkanalintujen metsästysaikoja ei perinteiseen tapaan julkistettu heinäkuun Metsästäjä-lehdessä? Niitä ei valitettavasti löydy tästäkään lehdestä, sillä riistakolmiolaskennat olivat vielä täydessä vauhdissa lehden mennessä painoon. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus tiedottavat metsästysajoista syyskuun alussa, kun metsäkanalintukantojen tämänvuotinen runsaus on saatu selville. Uuden toimintamallin tarkoituksena on käyttää metsästyksen säätelyssä mahdollisimman tuoreita riistakolmiotietoja, jotta pyynti voidaan suhteuttaa kanalintukantojen vaihteluihin kestävän käytön mukaisesti. Aiemmin metsästysajoista päätettiin edellisen vuoden tietojen perusteella, mutta nyt päätösten teossa käytetään ajantasaisinta riistatietoa. 6 l Metsästäjä l 5 l 2012 M l Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista syyskuun alussa tuoreiden riistakolmiotulosten perusteella. Riistahallintouudistuksen mahdollistaman joustavan toimintamallin tarkoituksena on varmistaa metsästyksen kestävyys. Laskijat tallentavat tuloksensa riistantutkimuksen nettisivuille heti laskennan päätyttyä ja tietoa metsäkanalintujen yksilötiheydestä alkaa kertyä Suomen metsien joka kolkasta. Tämä riistatieto siirtyy havumetsästä hallintopäätökseksi viikon­kahden aikana ja se on ainutlaatuista maailmassa. Sen mahdollistaa metsästäjien talkootyö. Uutta toimintatapaa kehitetään edelleen ja tänä vuonna riistakeskus ja Jyväskylän yliopisto selvittivät sen tueksi metsäkanalintujen luontaiset kannanvaihtelualueet. Metsästysaikapäätökset tehdään riistan ehdoilla ja menetelmä on johtamassa ainutlaatuisiin tietojohtamisen sovelluksiin Suomessa. Suomen riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimivat asiantuntijoina tuoreen kolmioaineiston tulkinnassa, ja yhteistoimintaketjun päätteeksi maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsästysajoista syyskuun alussa. Metsäkanalintujen metsästyksen perusaika on 10.9.­31.10., ja riista-
  • maailmassa ja sitä kehitetään edelleen tutkijoiden ja riistahallinnon tiiviissä yhteistyössä. Uusien riistakolmiotulosten käyttö mahdollistaa myös sen, että tulevaisuudessa metsästysaikoja voidaan vahvoina kanalintuvuosina laajentaa nykyisestä. Tämä vaatii kuitenkin jatkoselvityksiä, riistakolmioverkoston perushuoltoa ja metsästyslainsäädännön muutoksia. METSÄSTÄJÄ, huomioi tämä metsäkanalintujen metsästysajoista! Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista syyskuun alussa, kun lintukantojen runsaus on selvitetty riistakolmiolaskennoilla. Metsästys alkaa koko maassa 10.9. kaikilla niillä alueilla, joilla maa- ja metsätalousministeriö ei ole kieltänyt sitä kokonaan, ks. s. 64. Mikäli metsäkanalintukantojen kehitys jollakin alueella edellyttää metsästyksen rajoittamista, lyhennetään metsästysaikaa metsäkanalinnustuskauden lopusta. Alueelliset metsästysajat julkistetaan maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen nettisivuilla: www.mmm.fi ja www.riista.fi syyskuun alussa. Aiheesta tiedotetaan kattavasti kaikissa medioissa. Kanalintujen kannanvaihtelu ei hallintorajoista piittaa Metsäkanalintujen kannanvaihteluiden alueellisten peruspiirteiden ja niiden samanaikaisuuden tunnistaminen on metsästyksen säätelyn kannalta keskeisessä asemassa. Kannat vaihtelevat eri osissa maata eri tahdissa ja saman maakunnan alueella voi olla useita eri kannanvaihteluvaiheita. Pohjanmaalla käytännön pystykorvametsästäjät ovat havainneet tämän jo kymmeniä vuosia sitten: esimerkiksi Suomenselkä kulkee eri syklissä kuin osa Pelto-Pohjanmaata. Suomen riistakeskus ja Jyväskylän yliopisto käynnistivät keväällä tutkimushankeen, jossa pyrittiin löytämään riistakolmioaineiston avulla ne alueet, joilla kannanvaihtelu on ajallisesti yhtenäistä. Tutkimusaineiston käsittelystä vastasivat Gilbert Ludwig ja Heli Siitari Jyväskylän yliopistosta. He saivat taustatukea Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helteeltä. taamatta. Jyväskylän yliopisto ryhtyi kasaamaan haastavaa biologista palapeliä, jonka tavoitteena oli jakaa kanalintukannat erilaisiin alueisiin kantojen vaihteluiden samanaikaisuuden perusteella. Hallintopäätökset maakuntatasolla Kannanvaihtelujen samanaikaisuuden tutkimiseksi käytettiin tilastollisen aikasarja-analyysin perusmenetelmiä ja populaatioekologianäkökulmaa. Tutkimus perustui elokuisten riistankolmiolaskentojen tuloksiin vuosilta 1989­ 2011. Selvityksessä aineisto jaettiin koko Suomen kattaviin 100 x 100 km ruutuihin, yhteensä 36 alueeseen. Jokaiselle ruudulle laskettiin teerelle, metsolle ja pyylle vuosittainen kokonaistiheys jaksolle 1989­2011. Kannanvaihtelujen alueellisen samanaikaisuuden tutkimiseksi käytettiin hierarkkista ryhmittely- eli klusterianalyysiä. Tulosten perusteella jokaiselle lajille tehtiin oma hoitoaluejakovaihtoehto, ja näiden aluekarttojen laatimisen vaatimuksena oli alueiden yhtenäisyys. Lopullisessa mallissa painotettiin teeren ja metson kannanvaihteluiden samanaikaisuutta enemmän kuin pyyn, koska niihin kohdistuu suurempi metsästyspaine. Näin saatiin aikaan oheiset aluekartat teeren ja metson luontaisista kannanvaihtelualueista. Niissä näkyvät myös maakuntien rajat (punaisella). Mikäli metsäkanalintujen metsästystä joudutaan rajoittamaan, käytetään hallintoyksikkönä nimenomaan maakuntia. Kartoista voidaan heti havaita, että Metsästäjä l 5 l 2012 l 7 Biologinen palapeli riistahallinnon tukena Kannanvaihteluiden samanaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että metsäkanalintukannat vaihtelevat yhdenmukaisesti tietyillä alueilla. Laajojen kanalintuseuranta-aineistojen perusteella on voitu osoittaa, että samalla alueella eri metsäkanalintulajien (metso, teeri, pyy) kannanvaihtelujen synkronia (samanaikaisuus) on melko voimakasta. Metsäkanalintulajien sisäinen ja lajienvälinen alueellinen samanaikaisuus on tutkimusten mukaan heikentynyt viimeisten 20­25 vuoden aikana. Myös kannanvaihteluaaltojen säännöllinen kuuden­seitsemän vuoden rytmi on muuttunut epäselväksi. Syitä näiden piirteiden heikentymiseen on todennäköisesti monia, mutta niitä ei vielä tunneta tarkasti. Jotta metsästyksen säätely ja hallintopäätökset tukisivat kestävää käyttöä, tulisi niiden kohdistua luontaisille kanalintualueille hallintorajoista piit- Metsäkanalintujen metsästysajoista päätettäessä käytetään nyt ajantasaisinta riistatietoa. Tuoreen tiedon käyttö voi tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuden myös metsästysaikojen pidentämiseen silloin, kun riistatilanne sen sallii. kantojen kehityksen niin vaatiessa metsästysaikaa lyhennetään kauden loppuosasta. Tuoreen riistatiedon käyttö voi lisätä metsästysmahdollisuuksia Toimintaketju, jossa hallintopäätökset voidaan tehdä viimeisimmän riistatiedon perusteella, on ainutlaatuinen
  • Metsäkanalintupäätökset 2012 pohjaavat tuoreeseen tietoon Riistahallinto hyödynsi tuoreen tutkimuksen tietoja välittömästi jo syksyn 2012 päätöksenteossa. Maa- ja metsätalousministeriön lähiviikkoina antama asetus metsäkanalintujen metsästysajoista perustuu heinä-elokuussa 2012 tehtyihin tuoreisiin riistakolmiolaskentoihin ja lintukantojen kehitykseen eri alueilla. Riistakeskuksen toiminta-alueet (entiset riistanhoitopiirit) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos olivat toimintaketjussa mukana asiantuntijoina. Ne antoivat maa- ja metsätalousministeriön käyttöön näkemyksensä kanalintukantojen alueellisesta kehityksestä ja metsästyksen säätelytarpeista. Hallintorajoista ei piitattu, vaan lähtökohtana oli hoitaa lintukantoja tutkimuksessa löytyneiden luontaisten kannanvaihtelualueiden perusteella. Tarvittaessa metsäkanalintukantojen metsästystä rajoitettiin maakuntatasolla. Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan ylläkuvatunkaltainen toimintamalli turvaa jatkossa parhaiten metsäkanalintujen kestävän metsästyksen. Tuoreen tiedon käyttö hallintopäätöksissä motivoi metsästäjiä riistakolmiolaskentoihin jatkossakin. Uusi järjestelmä on kerännyt pääosin kiitosta, mutta jotkut metsästäjät ovat olleet harmissaan metsästyslomien suunnittelun vaikeutumisesta, kun tieto metsästysajoista saadaan vasta syyskuun alussa. Järjestelmän on tarkoitus kuitenkin toimia riistan ehdoilla, ja metsästyksen kestävyys on tärkein näkökulma. Kun riistatietojohtamisen mallien tutkimuksellinen ja hallinnollinen perusta on Suomessa näin vahvassa kunnossa, voidaan tulevaisuudessa kehittää erilaisia työkaluja, joiden avulla paikalliset metsästysseurat voivat perustaa omatkin metsästyspäätöksensä (pyyntikiintiöt) tähän tuoreeseen riistatietoon. Se vähentäisi valtionhallinnon tekemien metsästysrajoitusten tarvetta. Lisäksi tuoreen tiedon käyttö voi tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuden myös metsästysaikojen pidentämiseen silloin, kun riistatilanne sen sallii. l Suomen teerikannan luontaiset kannanvaihtelualueet Suomen metsokannan luontaiset kannanvaihtelualueet Tuoreen tiedon käyttö voi tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuden myös metsästysaikojen pidentämiseen silloin, kun riistatilanne sen sallii. luontaiset kanalintukantojen vaihtelualueet eivät noudata ihmisten piirtämiä hallintorajoja. syklisyyden häviäminen 1980-luvun puolivälin jälkeen ja samanaikaisuuden heikkeneminen ovat tuoneet lisähaasteita metsästyksen suunnitteluun ja säätelyyn. Tutkimus osoittaa, että heikentyneenäkin tätä alueiden kannanvaihtelujen samanaikaisuutta voidaan hyödyntää metsästyksen suunnittelussa. Tulosten perusteella Suomi voidaan jakaa karkeasti seitsemään­kahdeksaan luontaiseen kannanvaihtelualueeseen. Tutkimuksessa esitetyt ratkaisut perustuvat laajaan aineistoon, niillä on vahva biologinen pohja ja ne ottavat huomioon sekä alueiden kannanvaihtelun samanaikaisuuden että keskitiheydet. Esitettyjen alueiden pienentämiseen ei tämän tutkimuksen mukaan voida kannustaa, mutta toisaalta niiden suurentaminen tarkoittaisi hallinnollista kompromissia, joka ei toimi riistan ehdoilla. Kannanvaihtelujen samanaikaisuus hyödynnettävissä metsästyksen suunnittelussa Metsäkanalintujen metsästyksen säätely oli nykyistä helpompaa 1960- ja 1970-luvuilla, sillä kannanvaihteluissa erottuivat selkeät huippu- ja pohjavaiheet noin kuuden­seitsemän vuoden välein. Ääripäiden keskivaiheilta erottuivat nousu- ja laskuvaiheet. Tilanne on erilainen 2010-luvulla. Vaikka varsinkin teeri on jokseenkin toipunut pitkäaikaisesta laskusta monella alueella, ovat metsäkanalintutiheydet (etenkin metsolla) tietyillä alueilla sellaisia, ettei laji kestä metsästystä oikeastaan missään kannanvaihteluvaiheessa. Selkeän 8 l Metsästäjä l 5 l 2012 Metsäkanalintukannat netissä: http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/ metsakanalinnut_2012/
  • Karhusarja Sako 85 Grizzly Sako 85 Black Bear Sako 85 Brown Bear Sako 85 Kodiak SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi
  • Juha Immonen Kanakoiran kanssa metsällä Ihmisen ja koiran nautinnollinen yhteistyö "Lähestyn varovin askelein patsaana seisovaa koiraa. Täysin liikkumattomana olevan koiran olemus on täynnä jännitystä ja ulospäin huokuvaa itsevarmuutta. Kuono osoittaa edessä olevaan saappaan korkuiseen pajupuskaan. Kun olen koiran vierellä, annan ylösajokäskyn, aja! Koira ottaa lyhyen loikan ja pajupuskan ympäristöstä pelmahtaa siivilleen kahdeksan riekkoa. Puhallan pilliin, käskien sillä koiran paikalleen, samalla nostaen haulikon kohti poispäin lentäviä lintuja. Vasemmanpuoleisin jyvälle ja laukaus sortaa riekon maahan. Annan koiralle noutokäskyn." 10 l Metsästäjä l 5 l 2012
  • Puuttomat tunturit ja pohjoisen kaunis karu luonto ovat unohtumaton elämys kanakoiraharrastajalle. Gunilla Hansson K Ilmavainulla, maajälkeä vältellen Pelloilta tuntureille l Kanakoirametsästyksen hienous kulminoituu metsästäjän ja koiran yhteistyöhön ennen riistalaukausta. Riistalaukaus on vain luonnollinen jatke loistavalle ennakkotyölle. Koiran ohjaajana toimiva metsästäjä kertoo missä metsästetään, mutta koira kuinka. Lintujen arkuus syksyn eri vaiheissa sekä päivien välillä pakottaa koiran oppimaan kuinka juuri tänään pitää lähestyä lintuja niiden pakenematta juosten tai lentämällä. Taitava koira osaa "naulita" linnut paikalleen juuri oikealta etäisyydeltä. On täysin käsittämätöntä, kuinka taitavia kokeneet kanakoirat tässä voivatkaan olla. Aratkaan linnut eivät karkaa koiraa, mutta paikalle tuleva metsämies saattaa karkottaa ne jo kymmenien metrien päästä koirasta. Tänään riekot tuntuvat käyttäytyvän varsin normaalisti. Laitan riekon roikkumaan repun viilekkeeseen. Koira on saanut levätä tilanteen jälkeen hieman, ja matka jatkuu jokseenkin samalla korkeuskäyrällä. Kokemus on osoittanut, että usein linnut ovat saman päivän aikana jokseenkin samalla korkeudella merenpinnasta. Kaiken lisäksi juuri tällä kohtaa tuntuu olevan paljon variksenmarjaa syötäväksi. Tuuli käy lähes vastaisesti, mikä on erinomainen asia ilmavainuiselle koiralle. Maajälkeen sotkeutuvat yleensä kokemattomammat koirat ja lopputuloksena on hyvin usein törmäys lintuihin. Ruskea koira punaisessa liivissään liitää tunturin kuvetta ylös ja alas. On suurenmoista katsoa tähän työhön jalostetun koiran pyyteetöntä, energistä kiitolaukkaa. Koira tuntuu voimiltaan ja motivaatioltaan ehtymättömältä. Olen taivaltanut jo parikymmentä minuuttia edellisestä tilanteesta ja nauttinut koiran työskentelyn lisäksi henkeä salpaavan kauniista maisemista. Näitä päiviä ei lasketa elinpäiviin ­ siitä olen varma. Kaukana horisontissa nousevat Norjan puolella olevat lumihuippuiset vuoret. Tänne ensilumi ei ole vielä tullut, mutta parin viikon sisällä jokin aamu maa saattaa olla jo valkoisen vaipan peitossa. Silloin vasta oikein näkee alueella olevien riekkojen määrän, kun voi nähdä niiden jäljet lumen pinnalla. Syyskuun puolivälissä ruska on jo takanapäin ja koivut ovat tällä korkeudella laskeneet lehtensä valmistautuakseen uuteen pitkään talveen. Vislaan koiran tauolle. Valitsen taukopaikan pienen tunturipuron varrelMetsästäjä l 5 l 2012 l 11
  • Silmän kantamattomiin metsästämättömiä jahtimaita ja uskomattomia maisemia ­ tätä lähemmäksi luojaansa ei maan päällä voi päästä. ta ja kehotan koiran käymään purossa juomassa. Se litkiikin jääkylmää kristallinkirkasta vettä mielellään. Vaikka se on hakunsa aikana ylittänyt useita vastaavia, se keskittyy tuolloin riekkojen etsimiseen juomisen sijaan. Nyt on tauon aika ja lupa juoda. Karvaiset huulet märkänä se nousee puron varresta luokseni huuliaan lipoen ja käy hieman minua ylemmäksi makaamaan. Kokenut koira osaa levätä, kun on sen aika. Pian sen kuono painuu mätästä vasten, mutta silmät seuraavat tarkasti minua. Saan hieman suojaa tuulesta puron varressa. Uoma on syöpynyt tuhansien vuosien ajan arveksi tunturin kupeeseen ja rauhoitun kuuntelemaan puron solinaa ja ylempänä tunturissa soittavaa ikiaikaista tuulta. Edellisenä syksynä sain nauttia koirani työskentelystä peltomaisemassa. Kanakoiraharrastus on monipuolista ja tarjoaa räjähtävää toimintaa niin elokuisessa lehtokurppajahdissa rehevissä rantametsissä, syksyisessä riekkojahdissa tuntureilla kuin joulukuisesta fasaanijahdista peltolakeuksilla. Fasaanin metsästyskauden jatkuessa aina helmikuulle saakka on muutamina talvina ollut täysin mahdollista metsästää kanakoiralla puoli vuotta. Se on perinteiseen kanalintujen metsästysaikaan verrattuna suurta luksusta. Koirakin on nauttinut kauden pituudesta ja jahtimaiden vaihtelusta. On hienoa huomata kuinka kokenut koira osaa lintujen käsittelytaidon lisäksi muuttaa hakuaan maaston ja tuulen mukaan. Tunturissa laajalti hakeva koira supistaa metsässä hakuaan merkittävästi, luovien ollessa enintään noin sata metriä kulkusuunnan molemmin puolin maastosta riippuen. Tunturissa luovit saattavat olla jopa puoli kilometriä ja pellolla siltä väliltä. Haun laajuudesta huolimatta koira pitää yhteyttä ohjaajaansa ja haluaa tehdä varauksetta yhteistyötä. Peltometsästyksessä haasteen aiheuttavat ojat, niissä lymyävät ja kovasti juoksevat fasaanikukot. Koiralta edellytetään riittävää röyhkeyttä, että fasaanikukko saadaan painautumaan ojan poskeen. Peltometsästyksessä myös riistatiheydet voivat olla jotain aivan muuta kuin metsässä tai tuntureilla. Kuljetut matkat ovat kohtuullisia, mutta edelleen lajissa on sama metsästyksen haastava leimansa. Ollaanhan kuitenkin tekemisissä villien lintujen kanssa, jotka pyrkivät pelastamaan nahkansa kaikilla luonnon niille suomilla vaistoilla ja keinoilla. Mieleeni jäi erityisesti se tilanne viime joulukuisesta jahdista, jossa fasaanikukko juoksutti koiraa pitkälle kuusikkoon. Vihdoin seisonta syntyi ja ylösajokäskyn jälkeen siiville pelmahtikin lähes kymmenen fasaania kerralla. Koiran pitää olla kovahermoinen, että kuuntelee vielä ohjaajansa käskyjä tuollaisessa tilanteessa, jossa useampi ampuja koettaa saada tilanteesta linnun alas. lisen tuntia ja voin kiireettä jatkaa matkaani. Olen jokseenkin parin tunnin kuluttua kodalla ja ennätän keitellä ulkona ruoan itselleni ja iltakahvit jälkiruoaksi. Korjaan asentoani ja samalla koirakin nousee istumaan. Joko jatketaan, se tuntuu kysyvän. Nostan repun selkääni ja taitetun haulikon olkapäälleni ja osoitan koiralleni suunnan minne jatkamme. Samassa se jatkaa uskomattoman komeaa hakuaan, kuin olisi levännyt pidemmänkin ajan. Vain hetki tauosta, kun koira nousee yläpäisellä tyylillään korkeammalle tunturiin kuin koskaan tämän päivän aikana. Se häviää korkeimman kumpareen taakse. Jatkan matkaani osoittamaani suuntaan, mutta koiraa ei kuulu. On tainnut löytää linnut, tuumaan itselleni ääneen ja lähden nousemaan kohti paikkaa, jossa sen viimeksi näin. Lähestyessäni kumparetta hiljennän vaistomaisesti vauhtiani. Nousu on ottanut voimille ja vedän hetken happea ennen kuin otan vielä muutaman askeleen nähdäkseni kumpareen taakse. Ensimmäisenä silmiin osuu punainen liivi, joka on jotenkin erikoisessa asennossa. Sitten hahmotan koiran, se on ollut ilmeisesti juoksemassa ylärinteeseen, kun tuuli on tuonut alarinteestä hajun ja koira on jäänyt paikalleen seisten nyt ikään kuin oman häntänsä yli taaksepäin. Seuraan sen kuonon osoittamaan suuntaan ja huomaan täysin avoimella paikalla viisi riekkoa. Kaksi niistä ei tunnu häiriintyvän juurikaan koirasta, mutta kolme muuta on painautunut maata vasten. Riekot ovat selkeästi alempana kuin koira. Kierrän kumpareen siten, että pääsen suojassa riekkojen näkemättä minua niistä noin pariinkymmeneen metriin. Lataan samalla aseeni valittuani paikan, josta annan koiralle ylösajokäskyn. Vain pieni, juuri silmin havaittava, nytkähdys riittää siivittämään riekot. Niitä on kaikkiaan seitsemän. Puhallus pilliin ja taas reunimmainen jyvälle - laukauksen jälkeen voin taas antaa koiralle noutokäskyn. Erinomaista työtä, kehun koiraani sen palauttaessa nuorta lintua, joka on jo täysikasvuisen kokoinen. Hienosti tehty! Taas meillä on tauon paikka. Metsälinnut haastavat kokeneemmankin kanakoiran Nyt ei ole vettä tarjolla, mutta tämä erä ei kestänyt juuri viittätoista minuuttia pidempään. Riisun nousun aikana hiestä kastuneen peltipaidan reppuun ja istun pienen telttapatjan palasen päälle repun viereen. Vertailen lintuja. Molemmat ovat tämän kevään poikasia, mutta aivan aikuisen kokoisia. Jälkimmäisessä Riekkojahti on kanakoiran ydinosaamista Aurinko on jo lakipisteensä ohittanut pari tuntia sitten. Valoisan aikaa on vielä jäljellä ne12 l Metsästäjä l 5 l 2012
  • Osuva valinta LAADUKKAAT CZ-HAULIKOT UUTUUDET 12/76 PÄHKINÄ CZ-USA CZ 712 puoliautomaattihaulikko 12/76 CZ 712 on kaasutoiminen puoliautomaattihaulikko, jonka lukonkehys on kevytmetalliseosta. Tässä haulikossa on uutena ominaisuutena nallipiikin varmistin, joka estää nallipiikin liikkeen kunnes lukko sulkeutuu. Varmistin on liipaisinkaaren sisäpuolella. Piipun ulkopinnalla on musta kovakromikäsittely. 12/76 PÄHKINÄ CZ-USA CANVASBACK päällekkäispiippuinen haulikko 12/76 Yksi liipaisin ja viisi vaihtosupistajaa ovat vakiovarusteita. Lukonkehyksessä on musta kromikäsittely. Ase on varustettu ulostyöntäjällä. Tukki on pähkinäpuuta ja sen pistoolikahvan pohja on pyöristetty. 12/76 PÄHKINÄ CZ-USA UPLAND ULTRALIGHT päällekkäispiippuinen haulikko 12/76 CZ-USA Upland Ultralight on erittäin kevyt, vain 2,72 kg painava haulikko, joka keveytensä ansiosta soveltuu mainiosti myös nuorelle metsästäjälle tai metsästäjättärelle. Aseessa on yksiliipaisiminen laukaisukoneisto piipunvalitsimella sekä viisi vaihtosupistajaa. Myynti: Ase- ja urheiluliikkeet kautta maan LISÄÄ OSUVIA VALINTOJA LÖYDÄT REMEKSEN KATALOGISTA! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi on enemmän valkoista. Muistelen, miten metsäriekkojen metsästys kanakoiralla on tälle lajille samaa sukua, mutta kovin erityyppistä. Metsä ympäristönä edellyttää koiralta hyvää yhteydenpitokykyä ohjaajaansa sekä yleensä arempien lintujen käsittelykykyä. Edellisenä syksynä koirani seisoi ukkometson ja koppelon puuhun. Yllätys on suuri, kun lähestyy koiraa olettaen linnun olevan maassa ja yhtäkkiä pään päältä lähteekin iso musta metso. Hämmästys oli molemmissa tilanteissa sen verran suurta, että saalis jäi saamatta. Ampumattakin jäi kummallakin kerralla. Pyy on yleensä vaikea seisottava, mutta tarkkavainuinen koira voi sopivalla kelillä saada seisonnan pyystä myös puuhun. Vanha ukkoteeri on erittäin arka eikä seisota itseään juuri koskaan. Ukkometso taas juoksee edellä karkuun "usainboltina" ja on kanakoiralle se kaikkein haasteellisin seisottava. Lisäksi metsälintujen suhteellisesti pienempi tiheys vaatisi täydellistä onnistumista niissä harvoissa lintukontakteissa, joita jahtipäivän aikana saa. Valtaosissa tilanteista linnut vetävät pidemmän korren. Vaikka koirani on aika kokenut kettu jo tuntuririekkojen ja peltolintujen kanssa, niin metsäkanalinnuilla ei ole vielä päästy herkuttelemaan. Sen verran vaikeampaa se on meille ollut. Ajatusten palautuessa takaisin tähän hetkeen tunnen pienen vilun väristyksen, kun luoteistuuli on kuivattanut hikisen selän paikallaan istuessa. Nos- tan repun selkääni ja osoitan koiralleni suunnaksi alapuolellamme reilun kilometrin päässä siintävän kotamme. Olen saanut taas kokea ja elää upean päivän hienon koirani kanssa. Ja tämä päivä ei taatusti kerrytä "matkamittariani" ­ siitä olen varma! l Kanakoiran eleetön keskittynyt seisonta on liikkumattomuudessaan täynnä dynamiikkaa ja puhdasta itsevarmuutta ­ kaunista! Metsästäjä l 5 l 2012 l 13
  • Puheenjohtajalta Marjametsistä kohti uutta metsästysvuotta Sateinen kesä tarjosi ainakin Itä-Suomessa erinomaisen hillasadon ja hillareissujen perusteella on perinteisesti ollut hyvä tilaisuus arvailla tulevan metsästyskauden riistatilannetta. Korvet ja metsäiset rämeet ovat tunnetusti myös hyviä kanalintujen poikueympäristöjä, joten paljon metsässä viihtyvä marjastaja tuskin välttyy törmäämästä poikueisiin. Omakohtaiset havainnot osoittivat, että poikueita metsissä oli varsin mukavasti, mutta ainakin muutamissa poikueissa vaikutti käyneen melkoinen kato. Sateinen ja viileä kesä on saattanut vaikeuttaa poikueiden selviämistä. Varmuuden saamme lähiaikoina, kun näemme ensimmäisiä kolmiolaskentojen tuloksia. Olisikin erittäin tärkeää, että pystyisimme lisäämään riistakolmioiden määrää, koska viime syksystä lähtien kanalintujen metsästysaikojen säätelyssä olemme pystyneet hyödyntämään tuoreinta mahdollista tutkimustietoa. Kolmiolaskenta-aineiston perusteella tehdyt päätelmät ovat tunnetusti olleet erittäin luotettavia, joten halutessamme hyödyntää kestävästi riistavaraamme kolmioiden riittävä kattavuus on aivan keskeisessä roolissa. Metsästysseuroille tuoreet tulokset antavat erinomaista tietoa saaliskiintiöiden mitoitukseen ja näitä tuloksia tulisi jatkossa hyödyntää entistä tehokkaammin. Aina ei välttämättä ole perusteita säilyttää kiintiöitä ennallaan, mikäli kolmioiden antamat ennusteet näyttävät mahdollistavan reilummankin verotuksen ­ ja tietenkin myös päinvastoin! Pari vuotta sitten riistahallinto nosti esille metsähanhen metsästyksen kestävyyden, ja rajoituksia tehtiin jo tuolloin metsähanhen metsästykseen. Pääkirjoituksessa on ansiokkaasti esitetty tämän hetkinen tilanne metsähanhen metsästyksen jatkuvuuden osalta. Tämä metsähanhiasia osoittaa hyvin sen tosiasian, että "tuntosarvien" pitää olla koko ajan herkkänä - ei ole viisasta pyrkiä ehdoin tahdoin pidättäytymään entisessä käytännössä, mikäli tilanne muuttuu nopeasti. Riistakonserniin perustettu strategia- ja ennakointiryhmä on jatkossa keskeisessä roolissa, jotta osataan tehdä jatkon kannalta oikeita siirtoja oikeaan aikaan. Metsästäjiltä on tullut kiitettävästi palautetta eri kanavia pitkin kulloinkin ajankohtaisista asioista. Tänä kesänä erityisesti Keski-Suomessa karhutilanne vaikuttaa huolestuttavalta, kun karhuja nähdään pihapiireissä lähes päivittäin. Keski-Suomen alue kuuluu karhukannan hoitosuunnitelmassa levittäytymisvyöhykkeeseen, mitä pidetään karhukannan länteen ja etelään levittäytymisen kannalta erityisen tärkeänä alueena. Karhukanta on kuitenkin viime vuosien ajan alueella tasaisesti kasvanut ja esimerkiksi RKTL:n arvio alueen pentutuotosta tälle vuodelle oli 25 pentua. Samaan aikaan koko Keski-Suomeen kannanhoidollisia lupia riitti vain seitsemälle karhulle, joten kasvutahti uhkaa vain kiihtyä. Herää kysymys, toimiiko luonto siten kuin karhukannan hoitosuunnitelmaan on kirjattu? Vai käykö niin, että ravintotilanteen ollessa hyvä karhun levittäytymistä länteen ja etelään ei tapahdukaan, vaan syntyy paikallisia kestämättömiä tihentymiä? Myös Pohjois-Savon kohdalla karhukanta on säilynyt kymmenkunta vuotta suurin piirtein samalla tasolla, vaikka alue rajoittuu usealta suunnalta selvästi tiheämmän karhukannan alueisiin. Eduskunnassa on äskettäin tehty hallitukselle toimenpidealoite suurpetostrategian laatimiseksi maahamme. Aloitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa kaikista puolueista. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu ulkopuolisen arvioinnin laadinta maassamme harjoitetun suurpetopolitiikan onnistumisesta ja lähiaikoina ministeriö valinnee arvioinnin laatijatahon. On erinomainen asia, että suurpetoasiat ovat lähivuosina näkyvästi esillä myös eduskunnan ja valtioneuvoston tasolla. Maakunnissa suurpetokeskustelu tuppaa nykyisin olemaan jokapäiväistä asiaa, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan asioiden etenemistä poliittisella tasolla! 14 l Metsästäjä l 5 l 2012 Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus
  • Parhaat uutuudet nettohintaan ­ Retkitukku.fi TM retkitukku.fi ­ MetSÄStÄJÄN VerkkOkAuPPA tM korkea laatu ­ edullinen hinta tilaamisen helppous: netti ja puhelin Nopea toimitus edullisesti suoraan tehtaalta Asiantunteva ja reipas asiakaspalvelu Alan nopeimmin kasvava verkkokauppa tuoteuutuudet aina ensimmäisenä Hyödynnä nopean tilaajan edut! kampanja voimassa 30.9. asti (Ei koske asekaappeja, koiratutka-. Garmin- ja Zodiac -tuotteita) Yli 100 ostoksesta Alaska Ranger -metsästyslakki · Näkyvä huomioväri · Hyvin istuva säädettävä malli (56-60cm) + arvo 19,90 Yli 250 si ostoksesta lisäk Ilmainen toimitus 0 Etujen arvo yht. 28,80 - 34,80 VOITA HUIKEA METSÄSTYSMATKA!Control inter (Ei koske asekaappeja, koiratutka-, Garmin- ja Zodiac-tuotteita) Tässä lehdessä mm. nämä uutuudet: Tutustu Alaska-metsästyspukuja -jalkinemallistoon sivut 16-19 Alaska Alaska Alaska Alaska Light -metsästyspuku Light Camo HD -metsästyspuku Superior -metsästyspuku kodiak Light -metsästysjalkineet tM Burrel- tai Po kuvaa ja lähetä paras taltioimasi kaato, koiravideokameralla eolaseilla, ase- tai -vid voittaa huikean kalastustilanne. Voit tai jokin muu jahti- tai hdelle! metsästysmatkan ka Pääpalkinto Unelmien villisikajahtireissu Viroon kahdelle! ailusta ja katso lisätietoja kilp w.retkitukku.fi palkinnoista ww Arvo 1200 3.palkinto Kamerauutuuksia metsästäjille s. 20-21 Burrel target HD -asevideokamera tM 2.palkinto 300 lahjakortti Retkitukkuun ien Lisäksi ar vomme kaikk 200 lahjakortti Retkitukkuun Burrel CamDog HD -koirakamera tM ttia Retkitukkuun kolme 100 lahjakor t ja osallistu: Katso kilpailun ohjee ku.fi ebook.com/retkituk retkitukku.fi tai fac osallistuneiden kesken Olight M20S-X Warrior asevalo s. 22 Aseeseen kiinnitettäväksi mukana tulevalla täydellisellä varustepaketilla *) Hintoihin lisätään toimituskulut 8,90 , 14,90 (asusteet ja kengät) **) Hintoihin lisätään toimituskulut 49,90 (asekaapit), hinta sisältää toimituksen kotipihaan. ***) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 :n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86%. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
  • Uusi teknologia ­ uskomaton keveys: Huippusuositut Alaska -mets Alaska Light ja Light Camo HD metsästyspuvut Uuden sukupolven puku liikkuvalle metsästäjälle. Suunniteltu ja testattu yhdessä suomalaisten metsästäjien kanssa käyttämällä maailman edistyksellisintä materiaaliteknologiaa ­ tavoitteena täydellinen metsästyspuku. Kevyellä Alaska light -puvulla koet parhaita ja onnistuneita eränautintoja. Jopa 35 % kevyempi Saatavana myös camokuosilla! Ks. viereinen sivu TM A " puku on aivan loistava! istuu hyvin, on mukavan pehmeän tuntuinen, kevyt ja hyvän näköinen! Jari pussila, liminka B C E F I J G H D Syysetu! Lintujahtiin Passiin Koirajahtiin Kalastukseen Eräretkeilyyn Nopealle tilaajalle Alaska-lakki ja -turvaliivi kaupan päälle! light -puvun ostajalle ruskea lakki Camo hDTm -puvun ostajalle camolakki K metsästyslakki arvo 19,90 149 99 vastaavat 4 a NeTTihiNT eille Nop * turvaliivi safety Camo -kuviolla arvo 34,90 eTu 350 L TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000 klo 9-17
  • ästyspuvut syyshintaan Teknistä ylivoimaa ­ ylivertainen käyttömukavuus huippukevyt Nopea kuivuvuus Runsaasti teknisiä ratkaisuja edistykselliset materiaalit ja käsittelyt uutta kalvoteknologiaa Uusi Alaska Light -puku nostaa metsästysvaatteiden teknisyyden ja käyttömukavuuden täysin uudelle tasolle! Alaska Light -puku hyödyntää uusimpia materiaaleja, pintakäsittelyä ja kalvoteknologiaa. Erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Monipuolisesti testattu. Uuden materiaaliteknologian ansiosta uskomaton keveys (jopa 35% kevyempi). Edistyksellisen hi-DRYTM -käsittelyn ansiosta pintakangas hylkii vettä ja likaa. Uusi antiWhistlerTM -käsittely tekee puvun pintakankaan käytössä äänettömäksi. Alaska Light -puvun teknisiä yksityiskohtia: A. Säädettävä irtohuppu B. Täysin vedenpitävä ja hengittävä C. Vesitiiviit päävetoketjut D. Extra-teipatut saumat E. Kainalotuuletus kaksisuuntaisella vetoketjulla F. Hengittävä vuorimateriaali G. Päävetoketjuissa pitävät X-strongTM -vetimet H. Paljon taskuja: yht. 7 kpl I. Selästä korotettu vyötärö J. Runsaasti säätöjä: mm. kaulus-, helma-, vyötärö-, hihansuu- ja lahjesäätö K. Muotoonommellut polvet L. Lyhennettävät lahkeet M. Väri vihertävän ruskea, tumman rusk. tehosteet Alaska Light -metsästyspuku camokuviolla Uusi Alaska Light Camo HD -metsästyspuku on teknisiltä ominaisuuksiltaan, kuten Alaska Light -puku. Ainoa ero C on värissä. TM Muista Syysetu! A B E D F I J G H aito Camo hD -kuvio TM K Uusi Alaska Camo hD sisältää tarkoin valittuja yksityiskohtia suomalaisesta luonnosta. Näistä yhdistelemällä syntyi suomen ensimmäinen huomaamaton camokuvio, joka on siirretty Alaska-camopuvun pintakankaaseen. TM 179 49 vastaavat 5 a NeTTihiNT eille Nop * eTu 370 L Nopealle yli 250 tilauksesta toimituskulut 0 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
  • Alaska-malliston monipuolisin metsästyspuku ­ syyshintaan Alaska Superior puku ­ teknisyys, tyylikkyys ja mukavuus Superior-luokan tyylikkyyttä Superior metsästyspuku Alaska Superior -puku suunniteltiin kovaan ympärivuotiseen metsästyskäyttöön ­ mistään ei tingitty. Se valmistettiin kestävimmistä materiaaleista hyödyntäen uuden sukupolven teknologiaa. Alaska Superior on jokaista yksityiskohtaa myöten todellinen metsien kuningas. Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Testattu kalvo Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys.Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Alaska Superior -puvun teknisiä yksityiskohtia: A. Säädettävä irtohuppu B. Täysin vedenpitävä ja hengittävä C. päävetoketjussa edessä tuulilista D. extra-teipatut saumat e. Kainaloventilaatiot vetoketjulla F. Hengittävä vuorimateriaali G. Reilumpi mitoitus H. Vetoketjuissa kestävät X-StrongTM -vetimet I. Runsaasti teknisiä lisäominaisuuksia, kuten patruunataskut, antennipidike ja kumipäällysteiset nepparit C J. paljon taskuja: E yht.11 kpl K L F K. Selästä korotettu vyötärö L. Runsaasti säätöjä: mm. kaulus-, vyötärö-, helma-, vyötärö-, hihansuu- ja lahjesäätö M. Muotoon ommellut polvet N. Lyhennettävät lahkeet O. Väri metsän ruskea, tehosteväri grafiitti A B D G H I J Syysetu! Ympärivuotinen Monikäyttöinen Passiin Koirajahtiin Kalastukseen Nopealle tilaajalle Alaska-lakki ja -turvaliivi kaupan päälle! M metsästyslakki arvo 19,90 199 49 vastaavat 6 N A NETTIHINT PEILLE NO * turvaliivi Safety camo -kuviolla arvo 34,90 ETU 450 TILAUkSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE p. 040 828 1000 klo 9-17
  • Huippukevyt ja käyttömukava Alaska Kodiak Light -metsästyskenkä Uuden sukupolven metsästyskenkä Uusi rainstop X-Proof -kenkien erikoiskalvo TM Kodiak Light metsästyskengät Alaska Kodiak Light edustaa uusimman teknologian kevyttä metsästysjalkinetta. Kodiak Light on Rain-Stop® X-Proof -erikoiskalvon ansiosta täysin vedenpitävä ja hengittävä. Kenkä on istuvuudeltaan, käyttömukavuudeltaan ainutlaatuinen. TM Alaska Kodiak Light edustaa RainStop® X-Proof TM -kenkäkalvollaan maailman edistyksellisintä kalvoteknologiaa. X-Proof TM takaa täydellisen vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Testattu vaativissa kenkälaboratorioissa, sekä ankarissa maasto-olosuhteissa. Alaska-kalvokengän teknistä ylivoimaa Vahvaa, kulutusta ja piston kestävää naudan nahkaa. Kengän yläosa nupukkia. Tukeva varsi (26cm) Thinsulate 200g vuori: soveltuu ympärivuotiseen käyttöön pehmeä hyvin avautuva iltti ­ helppo pukea ja riisua Vettä ja likaa hylkivä erikoispintakäsittely edistyksellinen FootShapeTM -leikkaus ­ hyvä istuvuus extra-pehmuste akillesjänteelle Kantapäälle muotoiltu kantakuppi ExtraGripTM -ulkopohja on pitävä, rullaava ja kylmyyttä eristävä Vedenpitävä Istuva Kevyt Kestävät helposti kiristettävät nauhat ja lujat metalliset nauhankiristyslenkit Kärjessä ja kannassa kuminen kivisuoja Tekninen 3-kerros sisäpohja tukee, lämmittää ja hengittää Vahvistettu kiertojäykkä välipohja kovaan käyttöön UUTUUS! TILAA HETI DrYTEcH TEkNISET METSäSTYSSUkAT TM Kodiak Light -metsästyskenkien ostajalle laatuotsalamppu A NETTIHINT NOPEILLE Metsästyskäyttöön suunniteltu hyvin istuva kevyt tekninen metsästyssukka siirtää kosteuden jalalta ulompiin kerroksiin. Miellyttävä jalalle. Soveltuu käytettäväksi sekä metsästysjalkineessa että kumisaappaassa. Villa 85%, nylon 10%, elastaani 5%. NETTIHINTA kaupan päälle! 129 50 vastaavat 2 * ETU 121 H15 WAVE -OTSALAMPPU · Huipputehokas · 3 säädettävää valotehoa Cree XM-L ledi rä 100 kPL E 14 netti- * 90 ta 24,90 myymälähin 10 ETUuh. tilaajille /p · Maksimivalovoima 1050cd, valokeila noin 65m 0 Arvo 49 Nopealle yli 250 tilauksesta toimituskulut 0 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
  • Huippu-uutuus! Burrel HD -koiravideokamera shokkihintaan HUippUUUTUUS! ERä piENi LiSä REC äe kut n Nameraealjas K ivällä v pä ka rodulle jo CAMDOG HDTM -koiravideokamera Näe koirasi riistatyöskentely terväväpiirtovideona huippusuosion saavuttaneen Burrel CamDog HDTM -koiravideokameran avulla. Videoresoluutio Videoformaatti Kuvausaika max. 1080p MOV max. 4 h 359 netti-/puh. NETTiHiNTA * *** / kk tai alk. 17 499 yymälähinta m ETU 140lle tilaaji Asennusvalmis koirakamerapaketti sisältää: Burrel CamDog HDTM -koirakamera, vesitiivis suojakotelo, koiravaljas, USB-kaapeli, verkkolaturi, lisäkiinnikkeet, käyttöohjeet Suomenkieliset valikot Koirakameravideoita tuotteen www-sivulla ·Ammattilaisten testaama ·Laadukas 135° aito HD-laajakuva ·Näppärä koko ­ pieni, kevyt ja istuva ·Luja ja kestävä rakenne ­ upotusvesitiivis Pieni erä rajuja syystarjouksia ­ toimi heti HD-ViDEOLASiT Uutuus! Tallenna parhaat hetkesi harrastuksissa. Tarkka HD 720p -videokuva. Tukee jopa 32GB MicroSDmuistikorttia. Uusi tyylikäs muotoilu ja väri. Entistäkin kestävämpi rakenne. ETäiSyySMiTTARi HAUDUTUSpATA 3,5 L / kk tai alk. 9 ta 179 myymälähin netti-/puh. 129 *** NETTiHiNTA * ETU 50 tilaajille Huipputarkka metsästäjän etäisyysmittari mittaa kohteet jopa metrin tarkkuudella aina 800m saakka. Scan-toiminto liikkuvan kohteen reaaliaikaiseen mittaamiseen. / kk tai alk. 12 ta 169 myymälähin netti-/puh 129 *** NETTiHiNTA * ETU .40 tilaajille Helppo tapa valmistaa ruokaa aromeja hukkaamatta. Sopii monenlaiseen ruoanvalmistukseen Ajastin ja lämpötilan säätö. Lasitettu keraaminen pata. Verkkovirtakäyttöinen. NETTiHiNTA myymälähin net 59 * ETU 40 ajille ti-/puh. tila ta 99 MAASTOAKKU XTREME pOwER pACK Xp60 Erittäin pieni ja kevyt, mutta tehokas XP60 antaa lisävirtaa elektronisiin laitteisiin maastossa. NETTiHiNTA 2990 myymälähin * LASER- NETTiHiNTA KOHDiSTiN Kohdista aseesi helposti ja nopeasti aseeseen kiinnitettävän laserin avulla. Säästät samalla aikaa ja rahaa! ETU 9,1 tilaajille netti-/puh. ta 39 myymälähin net 39 * ETU 40 e ajill ti-/puh. tila ta 79 KG-679E METSäSTyS-VHF Laadukas VHF-puhelin monipuolisilla toiminnoilla. 26 esi-ohjelmoitua kanavaa. 5W lähetysteho,kuuluvuus jopa 5-7km. LOpUT S80 BATON Max 750 lm, 260 m kantama. Iskunkestävä (2,0m). Ladattavan akun kesto jopa 80 h. 15,5cm x 4cm 277 g 119 netti-/puh. NETTiHiNTA * FUSE Retkeilijän paras apuväline. Kevyt (170g) ja monipuolinen. NETTiHiNTA *** / kk tai alk. 9 a 149 suositushint U ET 30 myymälähin 42 netti-/puh. * tilaajille ETU 27 tilaajille ta 69 KySy pORUKKATARJOUSTA! * 129 *** / kk tai alk. 9 199 ta myymälähin NETTiHiNTA netti-/puh. ETU 70 ajille tila TiLAUKSET www.retkitukku.fi tai pUHELiMiTSE p. 040 828 1000 klo 9-17