Pääkirjoitus
Simo Syrilä
puheenjohtaja
Vastuuta kentälle
Metsästys on edelleenkin vapaaehtoisuuteen perustuva luontoharrastus. Riistan rauhoitusajat tulisi aina määrätä biologisilla perusteilla. Näin turvataan jälkeläisten tuotanto ja taataan riistalajien biologinen kestävyys. Metsästäjä on ahkera luonnossa liikkuja ja paras riistakannan tuntija omalla alueellaan. Hän ei odota eikä tarvitse pikkutarkkaa ja voimakasta keskusjohtoista metsästysaikojen säätelyä. Pitkä metsästysaika esimerkiksi hirvieläimillä antaa mahdollisuuden suunnata jahti sekä ajallisesti että paikallisesti niin, että vahinkoja syntyy mahdollisimman vähän. Maamme on suuri, yli 1000 kilometriä pitkä pohjoisesta etelään. Se aiheuttaa hyvin erilaiset olosuhteet maan eri osissa. On luonnollista, että hirvijahti aloitetaan ja lopetetaan aikaisemmin pohjoisessa kuin etelässä. Me metsästäjät yhdessä organisaatioittemme kanssa päätämme itse, milloin metsästämme. Kun hallinto antaa säädöksillään väljät metsästysajat, se ei tarkoita, että jahti on aloitettava ensimmäisenä mahdollisena päivänä ja lopetettava viimeisenä. Monet hirviseurueet aloittavat edelleen jahdin perinteiseen tapaan lokakuun puolenvälin tienoilla. Tällainen aloitusaika ottaa varsinkin maan etelä- ja keskiosissa huomioon muut luontoharrastajat kuten marjastajat, sienestäjät ja retkeilijät. Vuoden loppuun jatkuva hirvenmetsästys antaisi mahdollisuuden kohdentaa jahti talvehtimisalueille, jolloin voitaisiin ainakin paikallisesti hirvikantaa tehokkaasti pienentää. Metsäkauriin kohdalla hallintobyrokratiaa vähennettiin ja vastuuta siirrettiin metsästäjille. Tulokset näyttävät nyt hyviltä. On syytä muistaa, että jopa osa metsästäjistä vastusti aikanaan uudistusta. Jos ja kun meille metsästäjille annetaan lisää valtuuksia ja vastuuta, meidän tulee osoittautua vastuun arvoisiksi. Esimerkiksi se, kuinka oikeaa ja laadukasta tietoa suurpetohavainnoinnista tai riistalaskennoista tulee, osoittaa laajemminkin metsästäjien vastuunkantokyvyn. Hallinto on siirtänyt ja toivottavasti siirtää yhä enemmän päätöksentekoa lähelle kenttää. Se luottaa metsästäjien, omalla alueellaan tärkeitten ja asiantuntevien luontoharrastajien, tietoon ja arviointikykyyn. Metsästäjien tavoite on myös aina ollut tällainen. G
2
Metsästäjä 5 / 2007
Tässä numerossa
N:o 5 31.08.2007 56. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 09.11.2007. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT2007/ MET07_05 Kansikuva: Hannu Huttu
sivu 6
NATURA ystävä vai vihollinen!
sivu 18
Sarvet talteen ja taiteeksi
sivu 42
Aikakauslehtien liiton jäsen
Pyydykset piiloon katseilta 4 MKJ tiedottaa 6 NATURA ystävä vai vihollinen! 10 Hirvikanta tasaantumassa pyyntilupia "vain" 53 000 14 Hirvensarvitrofeet 18 Sarvet talteen ja taiteeksi 24 Hirviluotitutkimuksen tuloksia 28 Turvallista aseenkäsittelyä nuorille 32 Eräaatoksia valtionmailta: Metsähallitus riistaelinympäristöjen hoitajana ekologista metsätaloutta ja aktiivista kunnostamista 33 Kolmiolaskentatuloksia 34 Metsästysseurat kantavat vastuunsa riistakannoista 38 Suuri vapaaehtoinen: Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund 46 Pyydykset piiloon katseilta 46 Metsänhoitosuositukset hirvien talvilaidunalueille 50 Vesilintujen siipinäytekeräys jatkuu 52 Tutkijan tuntoja: Katoava voimavara 54 Nuorisopalsta: MKJ:n nuorisotoimintatukea Hyrynsalmen-Ristijärven rhy:lle 54 Nuorisotoiminta-avustusta haettavissa! 56 Piireissä tapahtuu 56 Näytteet talteen poronhoitoalueen karhuista 58 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 60 Osoitteet 61 Kaupantekoa
Metsästäjä 5 / 2007 3
ISSN 0047-6986
MKJ tiedottaa
MUISTA ILMOITTAA METSÄKAURISSAALIISI!
Saalisilmoituslomake löytyy MKJ:n internetsivulta www.riista.fi ja muun muassa marraskuun Metsästäjä-lehdestä.
Metsästysaseen kuljettaminen maastossa mönkijällä on kielletty
G Keskusjärjestöön on viime aikoina useita kertoja otettu yhteyttä metsästysaseen kuljettamisesta mönkijällä. Muutamilla alueilla on koettu ongelmaksi se, että jotkut henkilöt ajavat mönkijällä maastossa metsästystarkoituksessa ase kyydissään tai räikeimmillään jopa ase ladattuna selässään ilman suojusta. Metsästysaseen kuljettaminen maastossa (ja siis myös jääpeitteisellä vesialueella) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla on laissa kielletty. Ase ei siis saa olla edes mukana maastossa ajettaessa. Säännös koskee autojen, moottoripyörien, traktorien ja moottorikelkkojen ohella myös mönkijää, olipa se rekisteröity tiekäyttöön tai ei. Tiekäyttöön rekisteröidyllä mönkijällä tiellä liikuttaessa ase saa olla mukana, mutta se pitää olla lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan.
MMM tiedottaa:
Metsästysasetuksen muutoksella siirretään päätösvaltaa riistanhoitopiireihin
I Valtioneuvosto antoi tänään metsästysasetuksen muuttamista koskevan asetuksen. Asetusmuutoksella yhtenäistään ja selkeytetään menettelyä, jolla voidaan poiketa eräiden riistalajien ja rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisesta rauhoituksesta. Muutoksella siirretään yksittäisten poikkeuslupapäätösten tekoa alueelliselle tasolle hallitusohjelman mukaisesti. Asetuksella siirretään villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, kanadanmajavan, piisamin, kärpän, näädän, villisian, metsäkauriin ja muflonin sekä riistalintujen rauhoitusaikaiset poikkeuslupapäätökset alueellisille riistanhoitopiireille. Muutoksen jälkeen riistanhoitopiirit myöntävät mahdolliset poikkeukset rauhoitusaikoihin sellaisten lajien osalta, joiden metsästystä ohjataan vain rauhoitusajalla. Tavoitteena on myös nopeuttaa näiden yksittäisten poikkeuslupapäätösten käsittelyä. Eräiden direktiivilajien (suurpedot ja merihylkeet) sekä pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten rauhoitusaikaisten poikkeuslupien myöntäminen on edelleen perusteltua pitää ministeriön päätettävänä lupapäätösten ongelmallisuuden ja laajakantoisten vaikutusten vuoksi. Metsästysasetus muutetaan vastaamaan lintudirektiivin 9 artiklan sanamuotoa kaikkien riistalintujen rauhoituksesta poikkeamisesta. Muutos tehdään komission käynnistämän valvontamenettelyn johdosta. Hirven metsästysaikaa pidennetään viidellätoista päivällä metsästyskauden loppupäästä. Voimassa olleen sääntelyn mukaan hirven metsästys päättyi 15. joulukuuta. Asetusmuutoksen mukaan hirven metsästys päättyy vastedes 31. joulukuuta. Asetukseen sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan jo myönnetyt kuluvaa metsästyskautta koskevat hirven pyyntiluvat ovat ilman eri päätöstä tai hakumenettelyä voimassa joulukuun 31. päivään saakka. Muutokset tulevat voimaan 29.8.2007. Asetusmuutoksesta annetuissa lausunnoissa toivottiin laajempaa muutosta hirvieläinten rauhoitusaikoihin. Näitä ehdotuksia ei kuitenkaan sisällytetty asetukseen, sillä maa- ja metsätalousministeriön toimesta on määrä käynnistää suurpetojen hoitosuunnitelmien kaltaisen kansallisen hirvitalousstrategian valmistelu. Tässä työssä tullaan tarkemmin ottamaan kantaa myös voimassa oleviin rauhoitusaikoihin ja metsästysjärjestelyihin.
HUOMIO PIENPETOMETSÄSTÄJÄT!
I Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjestää keväisin ja syksyisin rabieksen eli raivotaudin torjuntaan tarkoitettujen syöttirokotteiden levittämisen maamme kaakkoisrajalle. Rokotteet levitetään lentokoneesta 20-30 km levyiselle alueelle, joka ulottuu etelärannikolta Virolahdelta Pohjois-Karjalan Värtsilään asti. Rokoteohjelman tehoa seurataan tutkimalla alueelta metsästettyjen tai kuolleena löydettyjen kettujen ja supikoirien ja muiden pienpetojen verinäytteitä. Rokotesyötin syöneelle eläimelle muodostuu vereen vasta-aineita, jotka suojaavat sitä rabiesvirukselta. Evira tarvitsee rokotteen tehon seurantaa varten metsästäjien toimittamia pienpetonäytteitä erityisesti Kymen riistanhoitopiirin alueelta sekä Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin eteläosan alueelta. Myös Etelä-Savon alue ja Uudenmaan ja Etelä-Hämeen itäosat ovat sopivia alueita. Muuta rabies- ja tautiseurantaa varten otetaan mieluusti myös kaikkialta muualta maasta saatavia pienpetonäytteitä. Myös kuolleena löytyneet eläimet ovat tärkeää näytemateriaalia, jos ne eivät ole kovin pilaantuneita. Näytteet lähetetään mahdollisimman tuoreina Matkahuollon mukana Eviraan, Ouluun (osoite: Evira, Matkahuolto, Oulu), ja mukaan liitetään lähete, josta ilmenevät lähettäjän ja näytteen tiedot. Lähetemalli on Eviran nettisivuilla http://www.evira.fi/attachments/elaintauti_ja_elintarviketutkimus/lomakkeet/elaintautitutkimus/ pienpetolahete.pdf), mutta vapaamuotoinenkin lähete käy. Evira maksaa näytteen lähetyskulut. Näytteiden annetaan jäähtyä (mieluiten +1 - +5 asteeseen) ennen pakkaamista, mutta niitä ei kannata pakastaa, mikäli mahdollista. Pakastetutkin näytteet kuitenkin kelpaavat tutkimuksiin. Näyte kääritään runsaaseen paperiin (sanomalehti) ja pakataan ehjään muovipussiin ja lopuksi tukevaan laatikkoon. Pussiin voi laittaa kylmävaraajia näytteen säilymisen parantamiseksi. Myös nyljetyt eläimet sopivat näytteiksi. Lisätietoja: eläinlääkäri Marja Isomursu, p. 02077 24910, Marja.Isomursu@evira.fi
G Lemin ja Taipalsaaren rhy: uusi toiminnanohjaaja on 1.8.2007 alkaen on Seppo Lappalainen, Rantaniitynkatu 50, 53850 Lappeenranta, puh. 0500 752602, email seppo.lappalainen@quicknet.inet.fi
Osoitteenmuutoksia
4
Metsästäjä 5 / 2007
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiedottaa:
Lääkelaitoksen määräys kieltää suurpetotutkimuksessa merkittyjen karhujen käytön elintarvikkeena
I Lääkelaitos on EU-säädöksen velvoittamana määrännyt, että RKTL: n käyttämillä valmisteilla lääkittyjä karhuja ei saa käyttää elintarvikkeeksi. Päätös koskee vuoden 2007 pyyntikautta, ja sillä kielletään pantakarhujen lihan antaminen tai myyminen yleiseen kulutukseen. Lihaa voi ja saa käyttää omaksi ravinnokseen. Rajoitus koskee kaikkia suurpetoprojektin merkitsemiä yksilöitä. Kaikilla RKTL:n merkitsemillä karhuilla on korvamerkki ja osalla kaulaan kiinnitetty radiolähetinpanta. RKTL:n suurpetoprojektissa korvamerkein ja määräaikana putoavin radiolähetinpannoin varustetut karhut on niitä käsiteltäessä lääkitty samoilla valmisteilla kuin skandinaavisessa karhututkimuksessa. Nämä lääkevalmisteet ovat osoittautuneet maailmanlaajuisestikin käyttäjä- ja eläinturvallisuuden kannalta parhaiksi jo yli vuosikymmenen ajan. Karhun lihan elintarvikkeeksi käytön vuoksi on merkinnöissä viime vuosina noudatettu 2-4 viikon varoaikoja metsästysajan alkuun nähden. Samoin lääkevalmistein toimineessa, huomattavasti laajemmassa ruotsalaisessa tutkimusprojektissa käsitellyillä karhuilla ei ole vastaavaa käyttörajoitusta. Jatkossa pyrimme samaan käytäntöön Ruotsin kanssa EU:n sisäisen yhdenmukaisuusperiaatteen mukaisesti. Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila
Valtioneuvoston asetus N:o 491
riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2007. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta 27 päivänä syyskuuta 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (823/2001) 2 § seuraavasti: 2 § Pyyntilupamaksu Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu pyyntilupamaksu on kustakin kaadetusta hirvieläimestä: 1) aikuinen hirvi 120 euroa 2) hirvenvasa 50 euroa 3) aikuinen kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valkohäntäpeura tai metsäpeura 17 euroa 4) kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran tai metsäpeuran vasa 8 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Sami Niemi
Ilmainen palvelu!
Metsästysmahdollisuuksia Internetistä Metsästäjäin Keskusjärjestö avasi viime vuonna Metsästysmahdollisuudet palvelun osana Riistainfopalvelua osoitteessa www.riistainfo.fi . Palvelu lähti hyvin käyntiin ja varsinkin kaupalliset metsästysmahdollisuuksien tarjoajat oivalsivat ilmaisen ilmoituspaikan edut. Tarkoituksena on kuitenkin tarjota foorumi paitsi kaupallisille, myös muille tarjoajille ja saada metsästysmahdollisuuksien vaihtotoiminnalle toimiva paikka. Tällä hetkellä palveluun on rekisteröitynyt kolmatta sataa henkilöä ja näkyvillä olevia ilmoituksia on nelisenkymmentä kappaletta. Kiinnostavimpia ilmoituksia on avattu katselunäkymään tähän mennessä toista tuhatta kertaa, ja yhteydenottoja sähköpostitse tarjoajalle on tullut parhaimmillaan kymmeneltä kiinnostuneelta. Toinen palvelumuoto Riistainfossa on metsästykseen liittyvät Usein kysytyt kysymykset, eli FAQ osio, josta voi katsella usein kysyttyjä kysymyksiä ja organisaatiomme toimihenkilöiden niihin antamia vastauksia. Lisäksi palvelussa voi tehdä kysymysehdotuksen, joka tallentuu keskitettyyn kantaan mahdollista vastauksen julkaisua odottamaan. Käyntejä koko Riistainfo-palvelussa on tällä hetkellä päivätasolla useita satoja.
Tarjoa tai selaa metsästysmahdolisuuksia! Metsästysmahdollisuudet-palvelussa voit rekisteröitymisen jälkeen tallentaa metsästystä tarjolla -ilmoituksesi ilmaiseksi. Ilmoitusten selaaminen ei vaadi edes rekisteröitymistä. Ilmoitukset voivat olla vaihtometsästystä, kaupallisia tai sopimuksen mukaan. Tallennettuja ilmoituksia voi selata alueen ja riistalajin perusteella. Ota yhteyttä Kun ilmoitusta klikataan, se saadaan lähempään tarkasteluun ja kaikki ilmoituksen tiedot tulevat esiin. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Monissa metsästysseuroissa voi varsinkin vaihtometsästystoiminta avata uusia ja perin odotettuja uria seuran luutuneille toimintamalleille. Vaihtometsästystoiminnasta voi parhaassa tapauksessa muodostua metsästysseuratoiminnankin puitteissa pitkäaikaisia perinteitä ja perin arvokkaita yhteistyökuvioita. Ilmoita ilmaiseksi!
Metsästäjä 5 / 2007
5
ura at N
ystävä vai vihollinen!
Natura kuulostaa täällä Suomessa monen korvaan useimmiten kirosanalta. Syytäkin ehkä on. Kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva Natura 2000- ohjelma direktiiveineen väännettiin hallinnon toimesta myös "suomeksi". Tällöin sorvattiin täkäläiseen lainsäädäntöön tarvittavat määräykset ja perustettiin alueet. Tässä meneteltiin taitamattomasti ja joidenkin väitteiden mukaan jopa tarkoitushakuisesti, ottamatta riittävän asiallisesti ja ajoissa huomioon alueiden omistajien ja käyttäjien mielipiteitä ja tarpeita.
N
aturan synnyttäminen Suomessa oli ainakin niistä sadoista valituksista ja oikeustapauksista päätellen vähintäänkin ylimalkaista ja osin harkitsematonta. Asiasta tiedottaminen ja osallisten kuuleminen oli monessa tapauksessa perin puutteellista. Johtui ehkä aikataulun kiireellisyydestä, mutta siinä tuli taas ainakin todistettua mitä kiireellä aikaansaadaan. Tilannetta on sittemmin paikkailtu ja täsmennetty moneen kertaan, mutta vahinko oli jo päässyt syntymään, ja sinänsä ihan järkevä ja hyviin päämääriin tähdännyt Natura 2000suojelualueohjelma sai meillä vahvasti miinusmerkkisen leiman. Eikä vähiten alueiden maanomistajien ja niiden luonnonvarojen käyttäjien vaikkapa metsästäjien mielissä.
Direktiivejä ja muita lähtökohtia
EU:n alkuperäinen asiaa koskeva ohjeisto eli direktiivi on noin 200-sivuinen asiakirja, ja
6 Metsästäjä 5 / 2007
sen pohjalta on Eurooppaan kaikkien 25 jäsenmaan toimesta tällä hetkellä perustettu jo noin 25 000 Natura-aluetta yhteensä yli 60 miljoonaa hehtaaria, eli kattaen lähes 20 prosenttia EU:n pinta-alasta. Suomesta vajaa viisi prosenttia on Naturan piirissä noin 1850 erillisenä alueena, tosin yhteispinta-alaltaan merkittävästi enemmän, kuin mitä useimmissa muissa Euroopan maissa. Natura 2000 -hankkeen perustarkoituksena on säilyttää Euroopan rikas monimuotoinen luonto perintönä tuleville sukupolville. Se mahdollistaa muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyön satojen herkkien lajien ja esiintymisalueiden suojelussa jopa yli valtiollisten rajojen. Natura 2000 alueiden verkosto on tämän hankkeen ydin ja sillä on suora kytkentä ja vaikutus maaseutuun ja alueiden käyttäjiin, metsästäjiin varsinkin. On tietysti tärkeää, että alueita hallitaan ja hoidetaan ottaen huomioon
Teidän N2K National ambassadorinne, Veikko
Seuna
Liikkeelle
Perustavanlaatuinen ja metsästäjienkin kannalta merkittävä avaus tapahtui lokakuussa 2004, jolloin FACE (Euroopan Metsästys- ja Suojelujärjestöjen liitto), jonka jäsen myös MKJ on, ja Onhan EU:n Birdlife International (Kansainvälinen Lintujärjestö) solmivat jäsenmaissa periaatesopimuksen kestävän yhteensä yli metsästyksen ja linnustonsuoje7 miljoonaa lun molemminpuolisesta yhteensovittamisesta, samalla sopien metsästäjää, tukevansa Natura 2000 verkosja huoli ton perustamista. Sopimuksessa on muun muassa kohta, josNatura 2000 sa todetaan, että "periaatteessa vaikutuksista Natura 2000 ei ole ristiriidassa metsästykseen metsästyksen kanssa". Samoin molemmat osapuolet tunnustaoli monilla vat tehokkaan elinaluesuojelun tahoilla ja luonnon monimuotoisuuden noussut esiin. aktiivisen säilyttämisen tärkeyden. Ollaan kerrankin samalla puolella aitaa. Tältä pohjalta lähti ajatus metsästäjien "herätysliikkeen" aikaansaamiseksi kaikissa jäsenmaissa, kun FACE perusti projektin nimeltään "NATURA 2000 -alueverkoston käyttäjien, erityisesti metsästäjien tietoisuuden lisääminen". Onhan EU:n jäsenmaissa yhteensä yli 7 miljoonaa metsästäjää, ja huoli Natura 2000 vaikutuksista metsästykseen oli monilla tahoilla noussut esiin. Projektissa toimijana oli myös ELO (Euroopan Maanomistajien liitto) sekä osallisena Birdlife International. Hankkeen 222 000 euron budjetista EU komissio rahoitti 199 800 (90 %), FACE 17 760 ja ELO 4 440 euroa. Jokaista jäsenmaata pyydettiin lähettämään edustaja tähän 2006 toteutettavaan projektiin. Allekirjoittanut sai tehtäväksi mennä mukaan Suomen edustajana mikä haaste. Enpä osannut ihan arvata mihin pääni pistin.
Ja sitten töihin
Ryhmä kokoontui ensimmäinen kerran Brysselissä kesäkuun alussa ja sopivasti siellä pidetyn Green Week -ympäristöteemaviikon aikana. Tutustuimme sen näyttelyyn, missä Suomestakin oli muun muassa metsäteollisuus edustettuna. Kokoussalissa olivat lähes kaikki maat paikalla - Ruotsista ei projektiin koko aikana osallistunut ketään. Lasiseinän takana tulkit englanniksi, saksaksi ja ranskaksi; muut saivat tulla toimeen niillä kielillä. Ranskapainotteista tuntui kommunikaatio olevan. No englannilla ja saksalla kyllä hyvin pärjäsi. Alkuun FACE:n pääsihteeri Yves Lecocq selvitti koko projektin syntytaustat ja päämäärät ja projektikoordinaattori Gille Duperron säesti. Lecocq nosti esiin pääkohtia: Ei metsästystä ilman luonnon monimuotoisuutta. Natura-alueiden täydellinen rauhoitus on sula mahdottomuus, koska ne käsittävät niin suuren osan koko Euroopasta. Kuinka "luonnollinen" luonto yleensäkään enää on - vain harvoja tosi erämaa (wilderness) alueita. Ihmisen jälki näkyy kaikkialla noin 90 prosenttia Natura-alueista on ihmisen manipuloimaa. Direktiivinkin mukaan myös taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset seikat on otettava huomioon, samoin kuin alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Hän heitti työryhmälle saatteeksi, että Natura 2000 ei ole uhka metsäs-
alkuperäinen suojelutarkoitus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki toiminta ja taloudellinen hyödyntäminen lakkaa, vaan tarkoitus on ainoastaan asettaa puitteet, joissa eri toimintoja voidaan suorittaa luonnon monimuotoisuus säilyttäen. Näin ylevä on EU:n lähtökohta pohjautuen muun muassa vuoden 1979 lintudirektiiviin 79/409 ja elinympäristödirektiiviin 92/43 vuodelta 1992. Seuraavana vuonna EU ratifioi YK:n (Yhdistyneet Kansakunnat) Biologisen Monimuotoisuuden konventin (CBD) periaatteet. Vuonna 1998 EU:ssa valmistui erityinen luonnon monimuotoisuusstrategia. Siihen sisällytettiin vuonna 2001 neljä eri toimintasuunnitelmaa: Luonnonvarojen suojelu ja säästäminen, maanviljelys, kalastus ja talous ja kehitysyhteistyö. Paraikaa meneillään on EU: n kuudes, vuodet 2002-2012 kattava ympäristöohjelma, jossa luonto ja sen monimuotoisuus
on yhtenä neljästä painopisteestä ilmastomuutoksen, raaka-ainevaranto- ja jätehuollon sekä ympäristöterveyden ohella. EU:n komissiossa on myös meneillään Naturan laajentaminen koskemaan merialueita.
Entäs sitten!
No mitä tämä kaikki merkitsee meille metsästäjille. Lisää vaan rajoituksia ja byrokratiaa? Mehän osaamme ja tiedämme kyllä miten toimimme, eikö niin? Mutta onko Naturassa mitään hyvää, mahdollisuuksiakin ehkä? Miten varmistetaan metsästysmahdollisuudet tuleville jahtimiessukupolville? Pitäisikö jotain tehdä! Ottaa oppia muualta? Vaihtaa ainakin mielipiteitä. Olla yhteistyössä muiden tahojen kanssa suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti edeten ja "puhaltaa samaan hiileen" mieluummin samalta suunnalta, ettei savu mene/ tule silmiin.
Metsästäjä 5 / 2007
7
tykselle, vaan se on nähtävä myös mahdollisuutena. Paikallisten viranomaisten ja poliitikkojen "väärinkäsitykset" on korjattava - sanansaattajat matkaan! EU:n komissiosta Nicholas Hanley puhui siellä vallitsevista käsityksistä esimerkiksi Naturasta ja siihen liittyvien ristiriitojen ratkaisuajatuksista. Viestinä oli, että metsästys on menettänyt alueita ja, että edessä on "rankka tie" muun muassa monien väärinkäsitysten takia. Toisaalta esimerkiksi Englannissa useat alueet ovat säilyneet suojeltuna juuri metsästyskäytön ansiosta! Hän korosti myös parin viime vuoden hyvää kehitystä nyt tässäkin projektissa toimivien kolmen eri intressiryhmän suhteissa, mistä 2004 solmittu sopimus on oiva esimerkki. Tästä jatkoi komission edustaja mrs Anne Teller, joka muuten oli suorittanut metsästäjätutkinnon erityisesti vain paremmin metsästystä ymmärtääkseen, selvittäen jo aiemmin mainitsemiani EU lainsäädäntöjä ja niiden tulkintaa. Hän myös arvosti FACE:n ja Birdlifen tekemää sopimusta ja piti erittäin tärkeänä, että Naturaalueille laaditaan käyttösuunnitelmat ja hoitoohjelmat (management plans). Samoin hänkin korosti oikean tiedotuksen merkitystä siihen, miten tavallinen kansalainen asian ymmärtää. Malli- ja näytealueet voisivat toimia näyteikkunoina ja pilotteina, samoin esimerkiksi luokittelu ja "sertit" alueille tason osoituksena kohottaisivat arvostusta ja tietoisuutta asiassa. Kansainvälistä yhteistyötä piti hänkin tärkeänä.
Alueen hoidon perustana on "control hunting" eli alueen metsien kuten tammimetsien uudistuminen pyritään varmistamaan metsästämällä alueelta villisikoja ja saksanhirviä.
työryhmän, intergroupin puheenjohtajana, kertoi miten siellä metsästyshanketta viedään eteenpäin. Hänestä juuri intergroup-työryhmä on tärkein työkalu asioiden käsittelyssä. Ebnerillä oli myös vahva käsitys, että jäsenvaltioiden tulkinnat direktiiveistä eivät läheskään aina ole EU: n parlamentin linjausten mukaisia, vaan maakohtaisia sisäisiä tulkintoja jopa niiden vastaisina esiintyy. Natura- alueiden omistusoikeus ja käyttö ovat toisinaan ristiriidassa. Saksankielisenä hän käytti mielestäni hyvin teemaan sopivia sloganeita kuten "naturschutze -> naturnutze" (luonnonsuojelusta luonnon hyödyntämiseen) ja "jäger als naturschütze" (metsästäjä luonnonsuojelijana). Projektin toisen osapuolen ELO:n espanjalainen edustaja Thierry de l´Escaille selvitteli maanomistajien näkökantoja asiaan. Maanomistajat ja viljelijät eivät nykyään ole enää pelkästään (alku)tuottajia vaan erilaisten palvelujen tarjoaminen ja kehittely lisääntyy kaikenaikaa. Halutaan monia eri toimintoja samallekin alueelle. Ollaanko valmiita maksamaan palveluista ja kuka maksaa? ELO ei pyydä rahaa vaan palkkaa palveluista yhteisöille. Hän huomautti vielä, että 18 prosenttia Euroopan maaseudusta on Natura-alueita. Ja ennen ensimmäisen päivän päätöskeskusteluja Birdlife Internationalin Konstantin Kreiser
kertoi omassa osuudessaan heti alkuun, ettei olisi vielä kymmenen vuotta aikaisemmin uskonut olevansa samassa työryhmässä tällaisessa porukassa. Konstantin Kreiser oli siis myös sitä mieltä, että metsästäjät ja maanomistajat ymmärtävät luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen ja oli vankasti yhteistyön kannalla. Kreiser halusi selvät ja kaikille yksiselitteiset ja ymmärrettävät määritelmät asiaan liittyville käsitteille, kuten esimerkiksi biodiversiteetti.
Tiedottamisen tärkeys
Keskusteluissa nousi esiin vahvasti ja usealta taholta tiedottamisen tärkeys. Natura 2000, jota rupesimme vähitellen kutsumaan N2K lyhenteellä, oli monien mielestä saanut huonon maineen jo pelkästään heikosti ja vajaasti hoidetun, ennakkoluuloja ja huhuja ruokkineen puutteellisen tiedotuksen takia. Itse selvitin myös meidän lainsäädäntömme nykyvaiheita, luonnonsuojelulain muutosaikeita suojeltujen alueiden metsästyskäytännöissä ja vastailin tietysti Suomea koskeviin peto- ja susi-kysymyksiin. Meille sälytettiin hienosti sanottuna missio toimia sanansaattajina (mediateurs) ja "opetuslapsina" edistämässä näissä asioissa yhteisymmärryksen syntymistä eri käyttäjäryhmien ja maanomistajien, varsinkin uusien ja tulevien, välillä. Kansainvälisyyttä ja tiedonvaihdon tärkeyttä myös korostettiin. Sitten hypättiinkin bussiin, että ehdittiin illaksi Belgian Kuninkaallisen Saint-Hubert Clubin maastoihin "metsäkämpälle", joka on satoja vuosia vanha restauroitu maalaiskartano. Siellä alueen sielu, vanhaisäntä, oli meitä vastassa. Saman tien lähdettiin maastoon tutustumaan tähän erinomaiseen esimerkkiin Life Natura projektikohteesta, jossa metsästys on osa alueen hoitoa. Alueen hoidon perustana on "control hunting" eli alueen metsien kuten tammimetsien uudistuminen pyritään varmistamaan metsästämällä alueelta villisikoja ja saksanhirviä. Illallisella jatkettiin vielä vilkkaasti keskustelua päivän teemoista ja aamulla 5.30 oltiin jo patikoimassa villisikoja ja saksanhirviä katsomaan sateen jäljiltä märässä metsässä. Muutamaa pääsi hiipimällä näköetäisyydelle. Sitten palattiin talolle ja projektin ensimmäisen "workshopin" toinen päivä alkoi aamiaisen jälkeen Belgian Naturan esittelyllä. Mutta se onkin jo toinen tarina esimerkkinä metsästyksen ja Naturan yhteiselosta, eli jatkoa seuraa... G
Vilkasta keskustelua
Mielenkiintoinen ja vilkas keskustelu kehkeytyi jo heti alkuun. Selvästi tuli esiin jäsenmaiden melko erilaiset lähtökohdat Naturaan suhtautumisessa ja käytännöissä. Sitten EU parlamentin jäsen Michl Ebner, joka toimii "Sustaineable hunting"- parlamentti-
Muualla Euroopassa monilla Natura-alueilla metsästys on yksi tärkeimmistä alueen hoitomuodoista.
8
Metsästäjä 5 / 2007
Otamme vanhan metsästyspuvun vaihdossa!
Nyt Erätukusta ainutlaatuinen vaihtotarjous vanhan metsästyspuvun omistajalle. Hyvitys vanhasta (puku kuin puku) 50 vaihdossa parhaaseen JahtiJakt Premium -kalvopukuun kaikilla herkuilla.
Uusi kalvoteknologia Uusi vedenpitävyys Uusi kuivuvuus Uusi hengittävyys Uusi ylivoimainen keveys Uusi edullinen hinta suoraan tehtaalta ilman välikäsiä Ainutlaatuinen hajunesto Muut uudet ominaisuudet Uusi mukavuus
Uusi tyylikkyys
Uusi Extra-paketti mukaan kaupan päälle samaan hintaan
Hyvitys vanhasta metsästyspuvustasi
Toimi näin:
50
Uuden JahtiJakt PREMIUM kalvopuvun ja vaihtotarjouksen esittely seuraavilla sivuilla
1. Tilaa uusi JahtiJakt PREMIUM kalvopuku vaihtotarjouksena kupongilla, netissä tai Vaihdossa käy kaikki metsästyspuvut, kalvolliset ja kalvottomat. Risat, kuluneet ja eriparisetkin, kunhan vain on takki ja housut. soittamalla. Mainitse vaihtotarjous. 2. Saat hyvityksen heti. 3. Ohjeet vanhan pukusi palauttamisesta saat toimituksen mukana.
10
Metsästäjä 5 / 2007
Hirvikanta tasaantumassa
- pyyntilupia "vain" 53 000
Syksyn hirvenmetsästykseen myönnettiin hieman yli 53 000 pyyntilupaa, mikä on vajaa viidennes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jo viime kevään erilaiset sidosryhmäneuvottelut osoittivat, että hirvikanta on saatu laskemaan ja kannan selkeitä tasaantumisen merkkejä on havaittavissa. Valkohäntäpeuralupien määrä on sen sijaan entisestään kasvanut.
uvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa tänä vuonna 29.9. eli syyskuun viimeisenä lauantaina. Hirven osalta metsästys päättyy joulukuun lopussa, peurojen ja kauriin osalta jahti päättyy ensi vuoden tammikuun lopussa. Tulevasta metsästyskaudesta ei ehkä tule muutaman edellisen vuoden tapaista hikistä savottaa, sillä hirvisaaliin arvellaan jäävän nyt myönnetyillä lupamäärillä selvästi edellisiä jahtikausia alemmalle tasolle, noin 63 000 hirveen. Valkohäntäpeuran osalta nyt myönnetyn pyyntilupamäärän perusteella koko maan saalismäärän arvellaan nousevan hieman edellisvuotta suuremmaksi eli noin 25 000 peuraan.
L
pyyntilupien määrä jäi tällä kertaa 10 000 kappaleen rajan alapuolelle. Hirvien pyyntilupia myönnettiin suurimmassa osassa maata edellisvuotta maltillisemmin. Määrä laski 11 riistanhoitopiirissä ja nousi vain neljässä. Lupamäärää nostettiin selvimmin Satakunnassa, lähes viidenneksellä.
Hirvien pyyntilupia myönnettiin suurimmassa osassa maata edellisvuotta maltillisemmin.
han kuusipeuralupia myönnettiin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.
Valkohäntäpeuralupia yli 24 000
Varsinais-Suomi on perinteiseen tapaan vahvin peurapiirimme, jos piirejä vertaillaan metsästysmäärien perusteella. Pyyntilupia piiri myönsi 6 636 kappaletta. Edelliseen vuoteen verrattuna nousu on selvä, 11 prosenttia. Naapuripiireistä Satakunta ja Uusimaa nostivat myös lupamäärää suunnilleen samassa suhteessa.
Metsäpeuroja metsästetään kahdessa riistanhoitopiirissä
Metsäpeuroja tullaan tulevana jahtikautena metsästämään pyyntilupien avulla Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Koko maahan myönnetyistä 139 metsäpeuran pyyntiluvasta melkein kaikki tulevat käyttöön Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle. Keski-Suomessa metsäpeuran pyyntilupia on tällä kertaa myönnetty 23 kappaletta. Lisäksi Kainuun riistanhoitopiirissä poistetaan porojen perintöainesta kantavia metsäpeuroja ministeriön erikseen myöntämällä luvalla metsäpeuran rotupuhtauteen liittyvässä projektissa. Tällä kertaa Oulun riistanhoitopiiri ei ole myöntänyt lainkaan pyyntilupia metsäpeuran metsästykseen. G
METSÄPEURA muutos% 0,0 2006-7 2007-8 muutos%
Hirvilupia eniten Ouluun
Oulun riistanhoitopiiri myönsi tulevalle jahtikaudelle yhteensä 10 822 pyyntilupaa, mikä on kuitenkin lähes kolmasosan edellisvuotista vähemmän (taulukko). Pohjois-Savon riistanhoitopiirissä pyyntilupamäärän lasku on kaikkein suurin (38 %). Myös Etelä-Hämeessä luvista "suli pois" melkein kolmannes. Lapin riistanhoitopiirissäkin lupamäärät ovat selvästi edellisvuotista pienemmät. Lapissa
HIRVI Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 2006 2318 4130 5280 4655 2362 10763 15497 4670 2569 1648 4406 2463 1638 2098 1428 65925 2007 1619 3769 4178 3879 2044 9093 10822 3460 1924 1850 2742 1907 1961,5 2447,5 1593 53290
Kuusipeuroja metsästettäneen edellisvuosien määriä
Edellisvuosien tapaan kuusipeuroja tullaan metsästämään neljässä riistanhoitopiirissä: Etelä-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uusimaa myönsi hieman yli puolet koko maan kuusipeurojen pyyntiluvista, joiden kokonaismäärä on niinkin pieni kuin 249. Varsinais-Suomessa lupia myönnettiin yksi vähemmän kuin edellisenä vuotena. Koko maaVALKOHÄNTÄPEURA KUUSIPEURA 2006-7 26
Pentti Vikberg
muutos- 2006-7 % -30,2 -8,7 -20,9 -16,7 -13,5 -15,5 -30,2 -25,9 -25,1 12,3 -37,8 -22,6 19,7 16,7 11,6 -19,2 59 226 3968 3880 5972 21969 299 2277 315 164 4665 144
2007-8 4873 167 287 167
muutos% 4,5 16,0 -8,9 1,8
2007-8 26
21
23
9,5
10 310 2700 56 277 4300,5 4266 6636 24039,5 3,7 18,6 -5,1 22,6 8,4 9,9 11,1 9,4 20 128 67 241 24 133 66 249 20,0 3,9 -1,5 3,3 147 116
0 116
-100,0 0,0
139
-5,4
Hirvieläinten pyyntiluvat edellisenä ja tulevan jahtikautena.
Metsästäjä 5 / 2007
11
10-V JUHLAHINTAAN!
8-15 aseelle 16 aseelle
KAIKKI ASEET ja ARVOESINEET TURVAAN
10-vuotis n Juhlahintaa
399
+ toimituskulut
529
+ toimituskulut
10-vuotis n Juhlahintaa
8 - 11 aseelle
Tilaa nyt vankkaa turvaa kotiisi 10-v Juhlahintaan!
10-vuotis Juhlahin taan
449
+ toimituskulut
Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo
VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
vi tr sar ven Hir
Sadonkorjuukausi lähenee. Syksyn hirvijahdissa tullaan kaatamaan yli 10 000 hirvisonnia. Metsästysmuistoksi hirvestä on perinteisesti otettu talteen sarvitrofee. Kaikki saaliiksi saadut trofeet eivät kuitenkaan ole mitaliluokan sarvia. Pienempikin sarvikruunu kannattaa säilyttää metsästysmuistona. Jotta trofee säilyisi paremmin ja sitä kehtaa pitää esillä, se kannattaa valmistaa asiallisesti esittelykelpoiseksi.
Veli Lappalainen
Puhdistuksen jälkeinen valkaisu voidaan tarvittaessa suorittaa pelkällä auringonvalolla tai valkaisuliuoksella.
aikka syksyn aikana kaadetaan valtava määrä hirviä, niin kaikki trofeet eivät kuitenkaan tule millään lailla esille. Usein ne jäävät lojumaan johonkin nurkkaan, ilman sen suurempaa huomiota. Syksyn hirvisaaliista kaikki sarvet eivät ole vielä mitaliluokan sarvia. Valtaosa kaadetuista hirvistä on nuoria, joilla ei ole vielä päässään mitaliluokan sarvia. Pienempikin sarvikruunu on arvokas metsästysmuisto metsästäjälle, siksi se kannattaa valmistaa esittelykuntoon. Perintötekijät säätelevät pitkälti minkälainen sarvikruunu hirvelle kasvaa. Piikkiluku ei suoraan kerro kuinka vanha hirvi on. Hirvellä sarvet ovat komeimmillaan 4-10 vuoden iässä. Kuuspiikkiset sarvet voivat olla joko puolitoistavuotiaalla tai viisivuotiaalla hirvellä, miten perintötekijät sen säätelevät. Perintötekijöistä riippuu myös se ovatko sarvet hanko- vai lapiotyyppiä. Lapiosarvisuus on yleisempää pohjoisessa. Lapiosarvissa piikkejä voi olla viidestä viiteentoista puolellaan. Tyypillisimmillään hankosarvissa on vain neljästä kuuteen hankopiikkiä puolellaan.
V
Asko Hämäläinen
Sarvitrofeen valmistus
Sarvien valmistus trofeekuntoon voidaan tehdä eri työvaiheina. Kaadon jälkeen kallo irrotetaan ruhosta. Kallosta poistetaan nahka ja valtaosa lihaksista ja kudoksista. Sen jälkeen kallo keitetään, jolloin kudokset irtoavat melko helposti kalloluusta. Mikäli trofeen kalloa halutaan pienentää, siitä sahataan osa pois. Sahauslinja
Sarvipiikkien pituuksien mittauksen lisäksi hankosarvityypissä mitataan piikkien ympärysmitta. Mittaus tehdään puoleltaan viiden pisimmän piikin puolivälistä.
Sarvilapion leveys mitataan takalapion leveimmästä kohtaa sarven ulkopintaa pitkin.
14
Metsästäjä 5 / 2007
feet tro i
Tyven ympäryksen mittaus tehdään tyviruusukkeen jälkeen sarvirungon ohuimmasta kohtaa. Epätyypillinen piikki. Epätyypillinen piikki sijaitsee tavallisesti jossain muualla kuin sarvilapion reunassa. Se luetaan kuuluvaksi piikkilukuun, mutta sitä ei huomioida piikkien pituuksien ja ympäryksien mittauksessa.
Hankosarvet. Hankosarvityyppinen hirvi on yleisempi maan eteläisessä osassa. Tyypillisimmillään hankosarvessa on puolenkymmentä hankomaista piikkiä. Käytännössä hirvillä esiintyy runsaasti hanko- ja lapiosarven erilaisia välimuotoja.
kulkee useimmiten takaraivoluusta korva- ja silmäaukon kautta nenäluun alapuolelle. Trofeearvostelun kannalta ei ole merkitystä kuinka kallo on sahattu tai laitettu alustalevylle. Puhdistuksen jälkeinen valkaisu voidaan tarvittaessa suorittaa pelkällä auringonvalolla tai valkaisuliuoksella. Kalloluun valkaisuun käytetään noin 30 %:sta vetyperoksidiliuosta. Liuokseen voidaan lisätä vielä liitujauhoa, jolloin tulee valkoisempi lopputulos. Viimeisenä työvaiheena on trofeen asetteleminen taustalevylle. Hirvensarvet voidaan kiinnittää pysyvästi taustalevyyn ruuveilla takakautta. Taustalevy suojaa luuosia kolhuilta. Siihen on hyvä myös merkata tarpeelliset tunnistamistiedot kaatopaikasta ja -ajasta sekä omistajatiedot. Trofeet vaativat ennen virallista mittausta riittävän kuivumisajan. Tällöin liika kosteus poistuu sarvista ja ne menevät hiukan "kasaan". Huoneenlämpö on suositeltavin kuivumistila. CIC:n vaatimusten mukaan kuivumisaika kaadosta mittaukseen on oltava vähintään kolme kuukautta.
Sarvien leveytenä mitataan sen suurin leveys. Sarvien leveysmitta tarkoittaa periaatteessa sen aukon leveyttä, mistä sarvet mahtuvat vaakatasossa sisään. Sarvipuoliskon pituuden mittaus tehdään kuperaa ulkopintaa pitkin. Mitataan etulapion ja takalapion uloimpien piikkien kärkien välinen etäisyys.
Trofeenäyttelyt
Trofeet arvostellaan vain virallisissa trofeenäyttelyissä. Näyttelyjä järjestetään CIC Suomen näyttely- ja trofeekomission luvalla erilaisten messujen ja muiden näyttelyjen tai tapahtumien yhteydessä. Näyttelyssä toimii arvostelijoina kolme trofeetuomaria, jotka CIC Suomen näyttelyja trofeekomissio asettaa. Näyttelyissä voidaan arvostella kaikkia trofeelajeja. Suomen ensimmäinen trofeearvostelutilaisuus ja -näyttely oli vuonna 1976 Oulussa. CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio pitää myös rekisteriä Suomessa arvostelluista trofeista. Eniten näyttelyissä on ollut esillä hirvensarvia. Rekisterissä on tiedot yli 2000 hirvensarvitrofeesta.
Sarvipiikkien pituuksien mittaukset tehdään sarven ulkopinnalta. Ensin määritellään mistä piikit alkavat ja sen jälkeen piikkien pituuksien mittaukset tehdään piikin keskilinjaa pitkin.
Metsästäjä 5 / 2007
15
Täytettyjä hirvenpäitä ei voida trofeenäyttelyissä arvostella. Trofeen mittauksessa trofeearvostelijan on voitava itse todeta, että sarvet ovat luonnollisessa asennossaan alkuperäisessä kallossa kiinni, eikä niiden asentoa ole muutettu. Tällaiset trofeet on käytettävä arvosteltavana ennen päätrofeen täyttämistä. Keinokalloissa olevia sarvia ei myöskään voida arvostella, sillä sarvien asento on voinut muuttua, mikä vaikuttaa mittaustulokseen. Suomessa on kehitetty myös jättösarville oma arvostelukaavio. Pudonneet, irronneet tai tekokallossa olevat sarvet samoin kuin yksittäiset sarvet voidaan arvostella jättösarvikaavion mukaan.
mittaus eroaa toisistaan arvostelulomakkeen kohdassa 4, jossa lapiosarvien arvosteluperusteena on sarvilapion leveys ja hankosarvien arvosteluperusteena piikkien ympärysmitat. Hirvensarvitrofeiden arvostelu perustuu lähes kokonaan mittauksiin. Sen lisäksi miinuspisteitä voidaan antaa muun muassa sarvien epäsymmetriasta ja piikkien keskinäisistä pituussuhteista. Mittaustulosten ja eri kertoimien avulla määräytyvien pisteiden yhteissumman perusteella määräytyy lopullinen trofeen pistemäärä.
Mittaus- ja arvosteluohjeet
Hirvensarvista suoritetaan seuraavat mittaukset: Tyvien ympärykset, sarvien leveys (kärkiväli), sarvipuoliskojen pituudet, lapion leveydet tai piikkien ympärysmitat ja piikkien pituudet. Mittaukset tehdään taipuisalla mittauhalla. Mittaustulokset kirjataan senttimetreinä yhden desimaalin tarkkuudella (esim. 18,6). Lisäksi trofeelle voidaan antaa virhepisteitä piikkien keskinäisistä pituuseroista ja epäsymmetriasta. Lopulliset pisteet saadaan eri kertoimien avulla. Kertoimet ilmenevät oheisesta arvostelulomakkeesta. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi hirvisarvitrofeen mittausperiaatteet. G
Arvostelun perusteita
Hirvensarvissa esiintyy kahta eri sarvityyppiä: lapio- ja hankosarvia. Hirvensarvien arvostelukaavoja 1970-luvulla luotaessa suomalaiset tutkijat Teppo Lampio ja Kaarlo Nygrén olivat CIC:n työryhmässä mukana luomassa näitä arvostelukaavoja. Hanko- ja lapiosarville on tehty omat arvostelukaavansa. Pääosa mittauksista on molemmilla sarvityypeillä samanlaista. Näiden HIRVI Alces alces
CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu PISTEET Oikea Vasen Yht. ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ka. Kerroin Hanko 1,0 0,5 1,0 2,0 0,65 ____ ____ ____ ____ Lapio ____ ____ ____ ____
MITTAUS 1. 2. 3. 4.1 Tyvien ympärys Sarvien leveys Sarvipuoliskojen pituus Lapiosarvet: Lapioiden leveys 4.2 Hankosarvet: Sarvipiikkien ympärysmitat (enintään 5+5) 5. Sarvipiikkien keskipituus (kaikki piikit) 6. Sarvipiikkien lukumäärä
____ ____
____ ____
____ ____
____ ____
____ ____
ARVIOINTI 7. Virhepisteet Piikkien keskinäinen pituus (0 - 5 p.) Epäsymmetria (0 - 3 p.) KOKONAISPISTEMÄÄRÄ Mitaliluokat Kulta 330 p. Hopea
____ _____ 275 p. Pronssi 250 p.
____ ____
Suomen ennätykset Lapiosarvet: 392,7 pistettä Ylivieska 1982 Hankosarvet: 342,6 pistettä Evijärvi 1979 Suurimmat mitat Suurimmat mitat Pistemäärä Tyvien ympärys Sarvien leveys Sarvipuoliskon pituus Lapion leveys Piikkiluku
16 Metsästäjä 5 / 2007
Tyyppi Lapio Hanko Lapio Hanko Lapio Hanko Lapio Hanko
Suurin mitta
30,4 cm 29,2 cm 151,0 cm 149,0 cm 134,0 cm 129,7 cm 36,0 cm 40,5 cm 13 + 13 kpl
vuosi 1982 1979 1989 1981 2004 1986 2004 2003 1982
Paikka Ylivieska Evijärvi Pyhäntä Vilppula Kärsämäki Juupajoki Kärsämäki Ristijärvi Ylivieska
Pisteet 392,7 p. 342,6 p. 364,2 p. 281,0 p. 387,5 p. 350,6 p 387,5 p. 323,9 p 392,7 p.
Tyvien ympärys: Kummankin sarvirungon ympärys mitataan sen ohuimmasta kohtaa tyviruusukkeen jälkeen. Pistemääräkerroin 1,0 Sarvien leveys: Kärkiväli eli sarvien suurin leveys tarkoittaa periaatteessa sen oven leveyttä, josta sarvet mahtuvat vaakatasossa sisälle. Sarvien leveysmittana mitataan kahden toisiaan vastapäätä eri sarvipuoliskossa olevan uloimman kohdan (piikkien kärkien) väliä. Mitta ei saa poiketa kohtisuorasta linjasta enempää kuin 10 astetta. Pistemääräkerroin 0,5. Sarvipuoliskon pituus: Kummankin sarvipuoliskon pituus mitataan kuperaa ulkopintaa pitkin. Etu- ja takalapiosta valitaan ne piikit, joiden kärjet ovat tyvien keskilinjasta mitaten kauimpana. Sarvilapion leveys: Lapiosarvityypissä kummankin sarvipuolikkaan lapio mitataan takalapion leveimmästä kohdasta. Mittaus tehdään kuperaa ulkopintaa pitkin pinnanmyötäisenä (ks. kuva). Pistemääräkerroin 2,0. Sarvipiikkien ympärys: Hankosarvityypissä mitataan piikkien pituudet enintään viidestä pisimmästä piikistä puoleltaan. Piikin ympärys mitataan piikkien keskikohdalta. Piikkien ympäryksiä ei mitata lapiosarvityypissä. Pistemääräkerroin 0,65. Koska sarvityypit muodostavat käytännössä runsaasti välimuotoja, mitataan epäselvät tapaukset sekä lapio- että hankosarvisäännöillä ja tyypitetään sen mukaan, kummalla menetelmällä saadaan korkeampi pistemäärä. Sarvipiikkien keskipituus: Kaikkien piikkien pituudet mitataan samalla tavalla molemmissa arvostelukaavoissa. Piikeiksi luetaan kaikki vähintään 2,5 cm:n mittaiset lapion reunan ulokkeet, jotka täyttävät piikin määritelmän. Mitään epätyypillisissä paikoissa, kuten lapion ulkopinnalla, tyvellä tai tyviruusukkeessa olevia ulokkeita ei mitata piikkeinä, vaikka ne voidaan laskea kuulumaan piikkilukumäärään. Mittaus suoritetaan piikin ulkopintaa ja keskilinjaa pitkin piikin kärkeen asti. Piikkien pituudet lasketaan yhteen ja jaetaan piikkiluvulla, jolloin saadaan niiden keskipituus. Jokainen senttimetri antaa yhden pisteen. Esimerkki: keskipituus 12,9 cm = 12,9 pistettä. Hankosarvissa pisteitä saa ilman ala- ja ylärajaa. Lapiosarvissa piikkien pituuspisteitä ei anneta lainkaan, jos niiden keskipituus on alle 5 cm. Korkein lapiosarvien keskipituuden antama pistemäärä on 15. Piikkiluku: Sarvipiikkien lukumäärä lasketaan kummastakin sarvipuoliskosta. Piikeiksi lasketaan kaikki yli 2,5 cm piikit, jotka täyttävät piikin vaatimuksen. Piikki on uloke jonka pituus on suurempi kuin sen leveys ja johon voidaan ripustaa jokin esine esimerkiksi metsästystorvi. Lapiosarvissa jokainen yli kymmenen menevä piikki antaa yhden pisteen (esim. kun piikkiluku on 10 + 9 =19 piikkiä, pistemäärä on 9 pistettä). Hankosarvissa jokainen piikki antaa yhden pisteen 5 piikkiin saakka puoleltaan (esim. piikkiluku on 4 + 6 =10 piikkiä, pistemäärä on 9 pistettä). Virhepisteet: Virhepisteitä voidaan antaa piikkien keskinäisistä pituuseroista ja sarvipuolikkaiden epäsymmetriasta. Näistä syistä voidaan trofeelle antaa enintään 8 virhepistettä. Sarvipuolikkaiden yleinen muoto ja eripituisten piikkien sijoittuminen niissä on oltava samankaltainen, jotta virhepisteitä ei anneta.
LUMICAMO
LumiCamo-kalvopuku veloituksetta kahden tuotteen tilaajalle! Arvo 399,Toimi näin:
Nyt Erätukusta veloituksetta kahden *tuotteen tilaajalle!
*Etu koskee JahtiJakt PREMIUM-, CAMO-, PRO- ja AIRTEX-kalvopuvun sekä PREMIUM-kalvokenkien tilauksia. Tuotteet on merkitty ilmoituksissa oheisella LUMICAMO 0 -sinetillä.
0
1. Katso tästä lehdestä syksyn 2007 parhaimmat Erätukku-tarjoukset.
2. Tilaa nyt kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä
KAHDE
N
OT TU
OSTAJA TEEN LL
E
LUM
ICAM
O 0
u2
merkittyä tuotetta (samaa tai eri), niin
Katso siv
saat 399 :n huippu-uutuus LUMICAMO AIR-TEX2-kalvopuvun veloituksetta 0 . 3. Kätevimmin tilaat tuotteet alla olevalla kupongilla tai netissä www.eratukku.fi 4. Lisäksi 500 nopeimmalle kuponki- ja nettitilaajalle ERÄPUUKKO tai tuotekohtainen lisäetu (katso ilmoituksista) kaupan päälle kaikkien muiden etujen lisäksi. 5. Tilaa kerralla useampia tuotteita niin säästät toimituskuluissa.
6. Varmista parhaat edut itsellesi. Tilaa jo tänään!
1. Merkitse alla olevaan kuponkiin kaikki tilaamasi tuotteet tuotenumeroilla ja tuotenimillä. 2. Merkitse asusteiden saajien mitat omiin kohtiinsa. 3. Tilaa vähintään kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä varustettua tuotetta (samaa tai eri), niin saat LumiCamo kalvopuvun veloituksetta. 4. Kirjoita tilaajatiedot huolellisesti ja allekirjoita tilaus. 5. Laita kuponki heti postiin, kupongin postimaksukin on jo maksettu. Kuponkitilauksen toimitus postiennakolla, toimituskulut lisätään.
JahtiJakt eräpuukko 500 nopeimmalle kuponki- ja nettitilaajalle.
Kahvan muotoilu istuu käteen kuin valettu, riistankäsittely ja vuoleminen käyvät vaivattomasti. Helppohoitoinen terä, puukon pituus 215 mm. Tuppi vahvaa nahkaa, nepparilukitus. Arvo 39
Voit myös tilata LumiCamo-kalvopuvun tarjoushintaan 199,90 + toimituskulut. Tuotenumero: JJSC101.
Erätukun tilauskuponki
Tuotenumero löytyy ilmoituksista tuotteen hintalapusta tai heti hinnan alta.
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
ilman välikäsiä
0
E
L
CAM UMI
O 0
u2
Tilaamalla kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä merkittyä tuotetta saat LumiCamo-kalvopuvun veloituksetta. Merkitse myös LumiCamokalvopuvun saajan kokotiedot tilauskuponkiin.
Erätukku maksaa kupongin postimaksun
Tilaamani tuotteet
Tuotenumero Tuotenimi
Katso siv
0
Asusteen saajan mitat
Kenkien saajan
Hinta
pituus cm paino kg vyötärön ymp. cm jalkaterän pituus cm
Erätukku Tunnus 501247 90003 VASTAUSLÄHETYS
Kyllä, tilasin samalla kertaa kaksi tai useampia LUMICAMO 0 -sinetillä varustettuja tuotteita ja saan veloituksetta tilaajaetuna
Nimi Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti
JahtiJakt LUMICAMO kalvopuku
0,00
Osoite Puhelin
alle 18-vuotiaan tilaajan huoltaja
Tilaajan allekirjoitus
Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
www.ERATUKKU.fi
Mets 5/07
et rv Sa
talteen ja taiteeksi
Voi melkein kuulla, kuinka susi ulvoo poronraadon ääressä.
18
Metsästäjä 5 / 2007
Ilpo Lahtinen on kuin entisajan erämies ikään. Hän ei haaskaa saaliista mitään vaan luo sarvesta ja muista luista ihmeen soreita hahmoja. Hänen töitään on näytteillä saamelaismuseo Siidassa Inarissa syyskuun 8. päivästä lukien.
oli kiertänyt mielessä jo pitkään. Jospa rupeaisi muokkaamaan sarvista eräaiheisia koriste-esineitä. Vaikeatahan se oli aluksi, mutta sitäkin kiehtovampaa. Mieli on yhä enemmän kallistumassa tähän suuntaan. Sarven rinnalle on vähin erin tullut muukin luu. Tuotekehittelylle on rajattomat mahdollisuudet.
I
Eero Savisaari
Kuva on sarven sisällä
Kun taiteilija ottaa sarven kouraansa, siitä pitää jollakin tavalla nähdä lopputulos ennen ensimmäistäkään kajoamista. Teos on ikään kuin odottamassa sarven sisällä sitä et-
lpo Lahtista on aina kiehtonut hirven sarvi kaikkine muotoineen. Lukematon määrä kilometrejä on jäänyt kantapäiden taakse niitä etsiskellessä, ja leipätyö on tuonut eteen melkoisen röykkiön. Ilpo on nimittäin ansainnut leipänsä eläinten täyttäjänä kolmisenkymmentä vuotta. Muutama vuosi sitten hän tarttui ajatukseen, joka
tä ylimääräinen aines otetaan pois ympäriltä. Homman tekee vaikeaksi se, että sarvella on rajalliset mittansa. Jos veistäisi kivestä, voisi valita millaisen lohkareen hyvänsä. Mutta sarven mitoissa on pysyttävä, mitään ei voi lisätä. Syvyysvaikutelma on saatava aikaan näillä eväillä. Oikein jättimäinen sarvi antaa vähän enemmän pelivaraa. Työkaluja sarvitaiteen tekoon ei paljon tarvita. Taltalla lähdetään liikkeelle. Sillä hahmotellaan aihe esiin karkeasti. Sit-
ten jatketaan pienoisporalla, koko ajan käsivaraisesti. Varma käsi ja kärsivällisyys ovat isoksi avuksi. Taito kasvaa työtä tehden. Sarvi- ja luutöitä on syntynyt kolmen vuoden aikana useita kymmeniä. Osa on tilaustöitä, joihin asiakas on saanut oman koiransa metsästystöissä. Yksityiskohtaisia valmistusohjeita Lahtinen ei oikein mielellään ota; säilyy paremmin luomisen vapaus. Isoon kaiverrukseen saattaa mennä parinkymmenen päivän työaika. Töiden hinnat vaihtelevat kolmestasadasta reiluun tuhanteen euroon. Sarvisen riipuksen hinta on 50 100 euroa. G
Työhuone alkaa olla täynnä tavaraa.
Jouko Savonen
Kaiverrus on tarkkaa työtä. Diana metsästämässä saa lopullisen silauksen.
Metsästäjä 5 / 2007
19
Metsähallitus tiedottaa:
Pienriistan (ei metsäkanalinnut) metsästyslupia kännykällä
Metsähallitus aloittaa metsästyksen kännykkälupien myyntikokeilun ensi syksynä. Kokeilu koskee pienriistan metsästyksen yhden ja kahden vuorokauden lupia sekä nuorisolupaa (7vrk) 1.11.2007 - 30.4.2008 välisenä aikana. Kännykkälupia ei saa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen metsästysalueille. Metsästysalueiden tarkat kartat löytyvät osoitteesta retkikartta.fi. Kännykkäluvan saa soittamalla alla olevaan puhelinnumeroon ja noudattamalla siellä annettuja ohjeita. Soiton jälkeen asiakas saa luvan tekstiviestinä puhelimeensa. Luvan hinta peritään puhelinlaskun yhteydessä. Lupaa ei voi ostaa etukäteen, koska lupa-aika alkaa heti tekstiviestin saapumisen jälkeen. Jokainen lupa on yksilöity ja tarkistettavissa. Asiakas on velvollinen esittämään lupansa valvojalle. Lupatyypit, puhelinnumerot ja hinnat:
(pvm = puhelinverkkomaksu)
Lappi Lappi Lappi Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi
1vrk 2vrk nuoriso 1vrk 2vrk nuoriso 1vrk 2vrk nuoriso
0600-91051 0600-91052 0600-91053 0600-91054 0600-91055 0600-91056 0600-91057 0600-91058 0600-91059
9,93 + pvm 18,47 + pvm 9,93 + pvm 9,93 + pvm 18,47 + pvm 9,93 + pvm 9,93 + pvm 18,47 + pvm 9,93 + pvm
Hirven luu muuntuu taitavissa käsissä kuin hienostuneeksi alabasteriksi.
Lisätietoja osoitteesta www.villipohjola.fi.
Sydänmaille mieli
I Ilpo Lahtinen kävi aikoinaan kirjapainoalan ammattikoulun, mutta ammatiksi tuli kumminkin eläintentäyttäjä. Nykyään miestä voitaisiin hyvin tituleerata taiteilijaksi. Lahtinen on asunut vaimonsa Pirjon kanssa vuodesta 1983 lähtien vanhassa talossa Kihniön Alavantien varrella. Kolme lasta on jo lähtenyt maailmalle. Lapsina on nyt kaksi terhakkaa mäyräkoiraa, isä ja poika. Ne ovat isäntänsä lailla kovia metsämiehiä. Metsästys on vienyt myös Pirjon, sillä nuoremman koiran kouluttaminen alan mieheksi on hänen hoteissaan. Lahtinen on vannoutunut luonnonsuojelija. Hän ei näe ristiriitaa siinä, että luontoihminen metsästää, päinvastoin. Parempi ottaa liha luonnosta kuin ostaa kaupasta. Tärkeintä on tehdä se taiten, silloin kun riistakanta kestää verottamisen. Kihniöön muutettiin syrjään maailman humusta, keskelle erämetsiä. Maailma on kuitenkin tullut perässä; entistä luontoa ei enää ole. Metsät on hakattu, suot pilattu ojittamalla. Mieli tekee Inariin, karun luonnon keskelle. Sieltä löytyisi vielä muhkeita lapiosarvia kaivertajan tarveaineiksi. Eikä haitaksi olisi sekään, että markkinat olisivat luontevasti käsillä. Lapissahan ne saksalaiset mieluusti kulkevat, ja saksalaiset tykkäävät sarvitavarasta. On nykyajassa sentään jotakin myönteistäkin luontokehitystä. Lahtinen on muutaman muun luonto- ja metsästysihmisen kanssa kunnostellut ojitettuja soita entiseen asuunsa. Puolensataa hehtaaria on saatu käsitellyksi. Asian merkityksen on oivaltanut muutama yksityinenkin maanomistaja. Vaikka suon täydellinen palautuminen kestääkin kymmeniä vuosia, lähtö on yllättävän ripeä. Yhdelläkin suoalueella, joka kunnostettiin syksyllä, oli jo seuraavana keväänä riekon reviiri. Ja tämä vuoden loppukesästä Lahtinen on seuraillut tusinaista riekkoperhettä, joka on säästynyt saalistajilta. Kanalinnuilla menee hyvin, mies iloitsee.
20
Metsästäjä 5 / 2007