• ARVOSTETTU JA VAATIVA METSÄHANHEN SUOPYYNTI NOUTAJAPÖRSSI YHDISTÄÄ KOIRAKOT JA METSÄSTÄJÄT AIKUISENA METSÄSTÄMÄÄN – MITEN ALKUUN? SUPIKOIRAA HOUKUTTELEE AKTIIVINEN PILLITYS METSÄSTYSAJAT JA VESILINTURAJOITUKSET KAUSI 2024 – 2025 Näin tunnistat metsähanhen alalajit 4/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0424.indd 1 01_Kansi_ME0424.indd 1 18.6.2024 13.46 18.6.2024 13.46
• METSÄSTYS 10 Metsästysajat 2024–2025 12 Vesilinturajoitukset 2024–2025 16 Metsähanhen suopyynti 22 Nuorten toimitus 30 Supikoiran pillitys 34 Ota aina paras tuki minkä saat 42 Noutajapörssi 44 Aikuisena metsästämään 48 Vastuullinen riistalaukaus – saalis varmasti talteen 54 Paukusta pakkaseen – vesilinnut 56 Riistareseptit 62 Koiran kanssa poronhoitoalueella – mitä huomioon? 70 Helmi-hanke tuottaa tulosta 72 Turvallisuus ensin RIISTA 20 Tunnista taigametsähanhi ja tundrametsähanhi 26 Valkohäntäpeuran aistit 40 Kanadanhanhesta tuli merkittävä riistalintu 46 Syysmuutto ohjaa metsähanhen metsästysrajoituksia 50 Tunnista tavi ja heinätavi 64 Kuka auttaa, jos suurpeto tulee pihapiiriin? AJANKOHTAISET 4 Uutiset 36 Hirvilupahaku sujui hyvin 58 Luke: Ytimessä 60 Nuorten eräleiri Haapajärvellä 66 Toimiva metsästysseura 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 39 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 38 Pimeänäkölaitteiden ja keinovalon käyttö sallittiin villisian metsästyksessä 39 Lupahallinto kehittyy – kysymyksiä ja vastauksia TUTKITTUA 52 Vesilintujen laskentaan lämpökamera dronella 68 Majavalajien kannat pysyneet vakaina 26 Valkohäntäpeuran aistit 16 Metsähanhen suopyynti 48 Vastuullinen riistalaukaus – saalis varmasti talteen 70 Helmi-hanke tuottaa tulosta 2 Metsästäjä 4/2024 Sisältö 2-3_Sisällys_ME0424.indd 2 2-3_Sisällys_ME0424.indd 2 18.6.2024 13.47 18.6.2024 13.47
• Onnistumisen edellytys on ollut, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite. Onnistunutta luonnonhoitoa M onimuotoisuus, luontoarvot ja luonnonhoito ovat yhä laajemman yhteiskunnallisen huomion kohteena. Metsästäjät tekevät, usein kaikessa hiljaisuudessa, valtavasti työtä luonnon eteen, vaikkei se saisi ansaitsemaansa huomiota. Työn taustalla on metsästysperinteemme kantava voima, tulevien metsästysmahdollisuuksien turvaaminen, joka edellyttää riistakannoista ja niiden elinympäristöistä huolehtimista sekä metsästysmäärien kestävää mitoittamista. Metsästäjiä motivoivat runsaat riistakannat ja niiden mahdollistamat metsästysmahdollisuudet. Luontoa ja riistaa hoitamalla pääsemme jatkossakin metsästämään – hyödyntämään työmme tuloksia. Näin luonnolle ja riistalle muodostuu arvo, ja niiden eteen ollaan valmiita tekemään työtä. Arvoja toki on monia muitakin, ehkä jokaisella omansa, mutta ilman arvoa asiat jäävät herkästi heitteille. Metsästäjien luonnonhoitotyössä on lisäksi se hyvä piirre, että motivaation lisäksi meitä on paljon. Isolla joukolla on mahdollista saada paljon aikaan. Metsähanhikannan kehitys on hyvä esimerkki metsästäjien riistalajille antamasta arvosta. Ei ole sattumaa, että metsähanhea on päästy pikkuhiljaa taas metsästämään. Se on tulos pitkäaikaisista ponnisteluista lajin hyväksi ja verotuksen rajoittamisesta. Tällaiseen onnistumiseen vaadittu työ on hyvin moninaista ulottuen pienpetopyynnistä, ympäristönhoidosta ja havaintojen keräämisestä aina kanta-arvioihin, tutkimukseen ja hallintoon. Onnistumisen edellytys on ollut, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite. Uusi metsästysvuosi pyörähtää pian käyntiin. Muistetaan jahdeissa turvallisuus ja keskitytään metsästämään lajeja, jotka kestävät verotusta tai joiden kannat vaativat vähentämistä. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 56 Kyyhkynrintaa ja muita riistareseptejä 10 Metsästysajat ja vesilinturajoitukset 2024–2025 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2024 2-3_Sisällys_ME0424.indd 3 2-3_Sisällys_ME0424.indd 3 18.6.2024 13.47 18.6.2024 13.47
• Uutis t Riistakolmioita lasketaan 27.7.– 11.8.2024. Laskettavia lajeja ovat metsäkanalinnut eli metso, teeri, pyy ja riekko sekä lehtokurppa, metsäjänis ja karhu. K esällä laskettavien riistakolmioiden tuloksena saadaan tietoa metsäkanalintujen alueellisista tiheyksistä ja kesän poikastuoton onnistumisesta. – Metsäkanalintujen kannat ovat vuoden 2016 jälkeen olleet nousussa ja takana on useampi hyvä vuosi. On jännittävää nähdä saavatko hyvät vuodet jatkoa, ja miten lisääntyminen on onnistunut tänä kesänä, erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta pohtii. Suositeltavinta on tehdä laskenta kahden ensimmäisen viikon aikana, jolloin tulokset ennättävät varmasti metsästysaikaasetuksen pohjaksi. Jotta tulokset saadaan ajantasaisesti käyttöön, palautukset suoRIISTAKOLMIOIDEN KESÄLASKENTA LÄHESTYY sitellaan tehtäväksi oma.riistakolmiot.fisivuston kautta. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä. Metsäkanalintujen metsästysaikoja koskeva asetus lähtee lausunnolle elokuun puolenvälin jälkeen ja lopullinen asetus tulee voimaan juuri ennen metsäkananlintujen metsästysajan alkua. Metsäkanalintujen metsästysajat löytyvät riista.fisivustolta. Vapaaehtoiset laskevat kolmiot Riistakolmiot ovat pysyviä, metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Kolmen laskijan ketju kirjaa kaikki 60 metrin kaistalta lähtevät metsäkanalinnut. Laskennan suorittavat vapaaehtoiset metsästäjät. Viime vuosina kesälaskentaan on osallistunut noin 6 000 laskijaa tuhannella riistakolmiolla. TU O M O TU RU NE N M IK A KI M M O Havaintomäärien lasku toi epävarmuutta ilveksen kanta-arvioon Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan koko maassa arvioidaan olevan vähintään 2 260 ilvestä ennen metsästyskautta 2024/2025. Kanta-arvio on tuotettu samoilla periaatteilla kuin vuosi sitten, ja yksi tärkeimmistä aineistoista on ilveshavainnot. Koska kanta-arvion pohjana on selvästi viime vuotta vähemmän havaintoja, ilvesten vähimmäismääräksi tulee viime vuotta alhaisempi luku. Riistakolmiolaskennat eivät kuitenkaan tue sitä, että kanta olisi pienentynyt. Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke ilmoitti vain ilvesten vähimmäismäärän. Erillisiä pentueita arvioidaan olleen vuonna 2023 vähintään 410. Havaintojaksolla (1.9.2023–29.2.2024) kirjattiin 39 prosenttia vähemmän pentuehavaintoja kuin edellisenä vuonna. Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2023–29.2.2024 Tassusuurpetohavaintojärjestelmään tallentamiin havaintoihin (noin 3 900 kappaletta) ilvespentueista ja tutkimustietoon ilveksen biologiasta. 4 Metsästäjä 4/2024 4-9_Uutiset_ME0424.indd 4 4-9_Uutiset_ME0424.indd 4 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Metsästyskortin voi nyt maksaa Oma riistassa Metsästyskortin maksaminen Oma riista -palvelussa onnistuu yleisimmillä verkkomaksutavoilla. Kirjaudu tunnuksillasi Oma riista -maastosovellukseen tai verkkopalveluun. Klikkaa auki Omat tiedot ja kohta metsästyskortti. Siirry maksuun ja seuraa maksupolkua. Onnistuneen maksusuorituksen jälkeen metsästyskorttisi on heti voimassa ja nähtävillä maastosovelluksessa tai verkkopalvelussa. Huomaathan, että jos et ole maksanut kuluvan metsästyskauden 2023-2024 maksua, voit valita palvelussa maksatko kuluvan vai tulevan metsästyskauden riistanhoitomaksun eli metsästyskortin. Tuleva metsästyskausi tarkoittaa aikajaksoa 1.8.2024-31.7.2025 ja se aktivoituu maksettavaksi 15.7.2024 alkaen. Mikäli maksaminen epäonnistuu voit olla yhteydessä sähköpostiosoitteeseen maksut@riista.fi. Myös kaikki vanhat tutut maksutavat ovat edelleen käytössä. Ota talteen Metsästyskorttisi Tämän lehden liitteenä on metsästyskorttisi tulevalle metsästysvuodelle 1.8.2024–31.7.2025. Kortti löytyy lehden takaa. Muistathan, että sinulla on metsästyskortti myös Oma riistassa. Se on aina mukanasi ja yhtä pätevä kuin painettu kortti. Mahdollisissa metsästyskorttia koskevissa ongelmatilanteissa ota yhteyttä Metsästäjärekisteriin: metsastajarekisteri@riista.fi Huom! Ethän maksa lehden mukana tullutta paperista kauden 2024-25 laskua, mikäli maksat saman laskun Oma riistan kautta! JA AK KO AL AN TE LA Vastuullisen vesilinnustajan ohjeet Vesilinnustus on suosittu metsästysmuoto, johon osallistuu Suomessa vuosittain noin 60 000 metsästäjää. Vastuullisen vesilinnustuksen ohjeet muistuttavat metsästäjiä hyvistä käytännöistä. Vastuullisen vesilinnustajan -sivuilta voit kerrata vastuullisen metsästyksen periaatteet ja turvallisuusohjeet sekä opiskella lajintunnistusta. Löydät sivulta myös videoohjeet saaliin käsittelyyn. riistainfo.fi/vastuullinenmetsastaja/vastuullinenvesilinnustaja/ Uutta koulutusmateriaalia petoyhdyshenkilöille Petoyhdyshenkilöiden verkkokoulutusmateriaaleja on täydennetty uusilla aiheilla. Nyt Riistainfossa sijaitsevilta kurssisivuilta löytyy uutta tietoa DNAhavaintomateriaalista ja viestinnästä. DNA-materiaalissa perehdytään DNA-keräyksen rooliin kanta-arviossa, näytteiden keräämiseen ja analysointiin sekä DNA-tulosten hyödyntämiseen ja julkistamiseen. Viestintämateriaaleissa on perustietoa sosiaalisesta mediasta, median kohtaamisesta ja kriisiviestinnästä. Perinteisen viestinnän lisäksi käsitellään petoyhdyshenkilön roolissa tärkeää kansalaisten kohtaamista. Materiaalit ovat vapaasti kaikkien tutustuttavissa riistainfo.fi. PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI Metsästyskortti Jaktkort Hunting Card / Jagdschein 1.8.2024 – 31.7.2025 TE RO SA LM EL A 5 Metsästäjä 4/2024 4-9_Uutiset_ME0424.indd 5 4-9_Uutiset_ME0424.indd 5 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Valkoposkihanheen kohdistuu suuria odotuksia – muuttuuko mikään? H allitusohjelmassa luvattiin poistaa valkoposkihanhen tarpeettomat metsästysrajoitukset ja siirtää se metsästyslain piiriin. Ohjelmaan on kirjattu myös vahinkojen korvaamisesta huolehtiminen ja että poikkeusluvalla pyydettyjen lintujen liha on voitava hyödyntää. Lisäksi hallitus lupautui vaikuttamaan lajin siirtämiseen lintudirektiivin tiukasti suojeltujen listalta. Erinomaisia kirjauksia, mutta haasteita riittää. Ministeriö onkin perustanut työryhmiä pohtimaan kirjausten toteuttamista käytännössä. Valkoposkihanhi on selvästi yleisin hanhilaji. Viime vuonna se aiheutti noin kolmen miljoonan euron maatalousvahingot, joista suurimmat kevätmuuton yhteydessä ItäSuomessa. Valkoposkihanhi kuuluu Bernin sopimuksessa 1979 liitteeseen II ja on EU:n lintudirektiivissä suojeltu laji. Kansallisessa lainsäädännössämme se on suojeltu luonnonsuojelulailla. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan lajia ei saa keväällä häiritä edes paukkupatruunoilla. Syksyllä poikkeuslupia ole voitu myöntää, koska Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan paukkupatruunat ovat osoittautuneet tehokkaammaksi. Työryhmillä onkin ratkaistavana visainen ongelma. Lintudirektiivin muuttaminen on epävarma ja aikaa vievä prosessi. Siinä kun ei edes ole mekanismia, jolla laji voitaisiin siirtää metsästettäväksi. Jos valkoposkihanhi siirretään kansallisesti riistalajiksi, mahtaako käydä niin, että suurin muutos on työaikaa sitovan lupabyrokratian ja vahinkojen estämistoimien siirtyminen Suomen riistakeskukselle sekä vahinkojen korvaaminen maaja metsätalousministeriön maksettavaksi? Riistakeskus ei nykyisen oikeuskäytännön perusteella voisi välttämättä myöntää poikkeuslupia ampumiseen edes syksyisin. Eikä lintudirektiivin poikkeusluvilla ole mahdollista vähentää kantaa. Vasta lajin siirtäminen EU-tasolla metsästettäväksi mahdollistaisi kannan rajoittamisen. Metsästäjien ei siis kannattane vielä hankkia uusia pakastimia valkoposkihanhijahtia varten. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Riistalihalahjakortit arvottiin Suomen riistakeskuksen Metsästäjien näkemykset sorkkaeläimistä 2024 -kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme kappaletta ViltGården Vapaata Riistaa -lahjakorttia. Onnetar suosi Seppo Rautiaista Kainuusta, Jari Varmoa EteläSavosta ja Kari Kumpulaista Pohjois-Savosta. Suomen riistakeskus onnittelee voittajia! Suomen riistakeskus kouluttaa metsästyksenjohtajia Hirvieläinten metsästyksenjohtajille järjestetään koulutuksia ennen jahtikauden alkua niin paikan päällä riistanhoitoyhdistyksissä kuin etäkoulutuksina. On tärkeää, että jokaisesta seurasta tai seurueesta ainakin yksi metsästyksenjohtaja osallistuisi koulutukseen. Seuraa elo-syyskuussa riistanhoitoyhdistyksesi tiedotusta ja riistakeskuksen tapahtumahakua: riista.fi/metsastys/tapahtumahaku Seuraava Metsästäjä ilmestyy 13.9.2024 Metsäkanalintujen metsästysajat julkaistaan syyskuun Metsästäjä-lehdessä. Jotta metsästysaikojen perustana olevat riistakolmiot ehditään laskemaan, ja metsästysajat saadaan mukaan lehteen, sen ilmestymistä on siirretty muutamia päiviä. Metsästäjä 5/2024 ilmestyykin tänä vuonna kanalintukauden jo alettua, eli 13.9.2024. Verkkolehdessä ja -sivuillamme metsäkanalintujen metsästysajat julkaistaan heti kun asetus on annettu. ? metsastajalehti.fi/metsastysajat ? riista.fi/metsastys/metsastysajat K lumni 6 Metsästäjä 4/2024 4-9_Uutiset_ME0424.indd 6 4-9_Uutiset_ME0424.indd 6 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Uutis t SUOMEN SUURIMMAT YHTEISLUVAT YLI 1 400 000 HEHTAARIA AJANKOHTAISTA Metsästäjä ? Uusi metsästysvuosi alkaa. Tarkista metsästyskorttisi ja ampumakokeesi voimassaolo Oma riista -palvelusta. ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat automaattisesti mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin sovellusversio. Seuran tai seurueen yhteyshenkilö ? Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. ? Luo metsästysryhmät alkavalle metsästyskaudelle, määrittele metsästyksenjohtajat ja tee lupaliitos ryhmään. Luvansaaja ? Jaa hirvieläinten pyyntiluvat lupaosakkaille. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Etsimme idearikkaita nuoria metsästäjiä toimitukseemme Oletko metsästyksestä innostunut nuori, joka on taitava kirjoittamaan tai kuvaamaan? Olisiko sinusta hauskaa keksiä juttuideoita lehteemme? Etsimme nuorten toimitukseen alle 20-vuotiaita metsästäjiä, jotka haluavat jakaa intohimonsa metsästykseen muiden harrastajien kanssa. Toimittajana saat paitsi arvokasta työkokemusta, myös palkkion julkaistuista teksteistä, kuvista ja videoista. Toimituksemme auttaa sinua tarvittaessa juttujen rakentamisessa. Persoonasi ja luovuutesi saavat näkyä jutuissa. Jos kiinnostuit, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteeseen metsastaja@riista.fi 1.8.2024. mennessä. Kerro lyhyesti itsestäsi ja metsästysharrastuksestasi sekä kirjoittamisja kuvaamistaidoistasi ja miksi juuri sinut tulisi valita toimitukseemme. Voit liittää hakemukseen mukaan esimerkiksi ottamasi valokuvan tai linkin tekemääsi videoon tai blogiin. Lintujen poikuehavainnot Oma riistaan Loppukesä on oivallista aikaa seurata lintujen puuhia, kun poikaset ovat lähteneet pesistään. Havaintojen kirjaaminen riistalinnuista ja rauhoittamattomista linnuista – erityisesti niiden poikueista – Oma riistaan on helppoa ja hyödyllistä: Valitse laji, sopiva havaintotyyppi (esimerkiksi poikue), yksilöiden määrä ja tallenna. Oma riistasta lintujen pesintään viittaavat havainnot siirretään syksyn aikana Suomen 4. lintuatlaksen aineistoon. Havaintojen tarkkoja sijaintitietoja tai havaitsijan henkilötietoja ei siirretä eivätkä ne näy julkisissa näkymissä. Määräajoin kartoitettavan lintuatlaksen tarkoituksena on selvittää Suomen pesimälinnuston levinneisyys ja siinä tapahtuneet muutokset. Tietoja hyödynnetään monin tavoin, muun muassa metsästyksen kestävyyden varmistamiseen. Tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia havaintoja voivat olla juuri sinun havaintosi! Voit tarkastella kartoituksen tilannetta lintuatlaksen tulospalvelusta (tulokset.lintuatlas.fi). Palvelusta löytyvien työkalujen avulla voit selvittää, minkä lajin havaintoja juuri sinun kotikulmiltasi, mökkimaisemistasi tai lenkkipolkusi maastoista kaivataan. Maastokartan ja ilmakuvien avulla voit kohdistaa havainnointia havaitsematta jääneiden lajien potentiaalisiin pesimäympäristöihin. Jokainen havainto on arvokas! Lue lisää: lintuatlas.fi TE RO SA LM EL A 7 Metsästäjä 4/2024 4-9_Uutiset_ME0424.indd 7 4-9_Uutiset_ME0424.indd 7 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Pidetään luonto siistinä Hylsyt, juomatölkit tai muut roskat eivät kuulu luontoon. Kerää siis roskasi huolellisesti ja tuo ne mukanasi jätehuollon piiriin. Roskista huolehtiminen on erityisen tärkeää maatalousympäristössä, jossa roskat aiheuttavat vakavan vaaran laiduntaville kotieläimille. Omista roskista huolehtiminen on kenties helpoin tapa ylläpitää maanomistajasuhteita ja hyvää kuvaa metsästäjistä. Rakkaudesta riistaruokaan -hanke Keväällä käynnistyi Varsinais-Suomessa hanke, joka etsii uusia toimintamalleja siihen, miten ravintolat voivat tarjota riistalihaelämyksiä kuluttajille sekä miten metsästysseurat voivat myydä riistalihaa jalostajille ja ravintolasektorille. Kasvava riistatalous, metsästys, riistaturismi ja ruokamatkailu antavat maaseudun toimijoille mahdollisuuksia ympärivuotiseen toimintaan. Riistaliha ja riistatalous sekä metsästys ja siihen liittyvät ruokapalvelut ovat hyviä esimerkkejä toiminnasta, joilla on merkittävä vaikutus aluetalouteen. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta VarsinaisSuomen ELY-keskuksesta ja sitä koordinoi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida. Osatoteuttajia hankkeessa ovat Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko, Salonseudun ammattiopisto sekä Axxell Brusaby. Suomen riistakeskus auttaa etsimään seuroja hankkeen pilotointiin sekä tarjoaa koko hankkeen ajan riistaosaamistaan hankkeen käyttöön. Hankkeeseen tarvitaan metsästysseuroja ja -seurueita, jotka lähtevät mukaan palveluverkostoon, jolla mahdollistetaan riistalihan saaminen asiakkaalle. Hankkeen alkuvaiheessa Suomen riistakeskus ottaa Varsinais-Suomen metsästysseuroihin ja -seurueisiin yhteyttä sähköpostitse ja tarjoaa mahdollisuuden ilmoittaa kiinnostuksensa vastaamalla kyselyyn. BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Huippukamera, jonka hinta ei ketuta! 229?€ S12 HD SMS Pro 4G Mökkipaketti Burrel S12 HD SMS Pro on helppokäyttöinen lähettävä riistakamera metsästykseen ja valvontaan, joka edustaa viimeisintä kamerakehitystä monipuolisilla verkkoyhteyksillä, erinomaisella kuvanlaadulla, pitkällä kantamalla ja näkymättömällä mustasalamalla. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja Kampanja voimassa 31.8.2024 asti. Mökkipaketti sisältää riistakameran, muistikortin, seinätelineen, kylmälaukun, lippiksen, valvontakyltin ja 2 kpl ikkunatarroja. Burrel-sovellus Täysin uusittu Burrel-sovellus on nyt entistäkin helpompi käyttää ja sisältää monipuoliset ominaisuudet kameran asetusten sekä kuvien hallintaan. 894116_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_6_24.indd 1 894116_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_6_24.indd 1 13.6.2024 14.47 13.6.2024 14.47 HEI SINÄ, ERÄNKÄYNNIN YSTÄVÄ SUOMEN RIISTAKESKUS ETSII JUURI SINUA! Oletko sosiaalisen median aktiivinen käyttäjä, joka välittää luonnosta? Meidän somekanavilla on jo yli 20 000 seuraajaa, ja me jaamme tietoa riistaeläimistä, kestävästä metsästyksestä ja riistaruoasta. Etsimme erityisesti nuoria, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, eläimistä ja kestävästä metsästyksestä. Jos rakastat luontoa ja haluat jakaa tietoa, meillä voisi olla sinulle paikka. Liity some-tiimiimme ja tule luomaan sisältöä, joka kiinnostaa samanhenkisiä nuoria. Opimme yhdessä some-ammattilaisten ja vaikuttajien kanssa – kehitä taitojasi ja tule vaikuttamaan! Haku on nyt auki! Lähetä hakemuksesi 31.8.2024 mennessä osoitteeseen tiedote@riista.fi. Kerro meille, millaista sisältöä haluaisit tuottaa ja mitä kokemusta sinulla on somesisällön tuottamisesta. Tehtävään valittujen kanssa sovitaan työstä maksettava korvaus. Tartu tilaisuuteen – näytä meille ja koko someyleisölle, miten riista inspiroi. Metsästäjä-lehden Instagram-tili vaihtoi nimeä Suomen riistakeskukseksi Metsästäjä-lehti on yksi Suomen riistakeskuksen kanavista. Se keskittyy metsästyksen maailmaan ja ajankohtaisiin aiheisiin. Haluamme laajentaa viestintäämme pelkästä metsästyksestä kattamaan muitakin riistanhoitoon ja kestävän riistatalouden edistämiseen liittyviä teemoja ja kertoa näin työstämme Suomen riistakeskuksessa. ? Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa! GE TT Y IM AG ES TE RO SA LM EL A 8 Metsästäjä 4/2024 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0424.indd 8 4-9_Uutiset_ME0424.indd 8 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Huippukamera, jonka hinta ei ketuta! 229?€ S12 HD SMS Pro 4G Mökkipaketti Burrel S12 HD SMS Pro on helppokäyttöinen lähettävä riistakamera metsästykseen ja valvontaan, joka edustaa viimeisintä kamerakehitystä monipuolisilla verkkoyhteyksillä, erinomaisella kuvanlaadulla, pitkällä kantamalla ja näkymättömällä mustasalamalla. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja Kampanja voimassa 31.8.2024 asti. Mökkipaketti sisältää riistakameran, muistikortin, seinätelineen, kylmälaukun, lippiksen, valvontakyltin ja 2 kpl ikkunatarroja. Burrel-sovellus Täysin uusittu Burrel-sovellus on nyt entistäkin helpompi käyttää ja sisältää monipuoliset ominaisuudet kameran asetusten sekä kuvien hallintaan. 894116_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_6_24.indd 1 894116_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_6_24.indd 1 13.6.2024 14.47 13.6.2024 14.47 4-9_Uutiset_ME0424.indd 9 4-9_Uutiset_ME0424.indd 9 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• VESILINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi 1), haapana 1), jouhisorsa 1), lapasorsa 1), tukkasotka 1), telkkä Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Nokikana 1) Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Punasotka 1) Lausunnoilla Epävarma Ks. www.riista.fi Alli 1) Lausunnoilla Epävarma Ks. www.riista.fi Tukka koskelo 1) Koko maassa 1.9. – 31.12. Isokoskelo 1) Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka 1) Syysaikainen metsästys kielletty Ks. www.riista.fi Merihanhi 1) Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset s. 13 Ks. www.riista.fi Metsähanhi 1) Lausunnoilla Epävarma Ks. www.riista.fi Kanadanhanhi Koko maassa pellolta 10.8. – 20.8. klo 12.00 Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus MUUT LINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. 1.9 .– 31.12. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. PIENRIISTA ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.9. – 28.2. 1.11. – 28.2. Euroopan majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa 1.8. – 30.4. Muualla maassa 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri 1) Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupa päätöksistä 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus METSÄKANALINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Teeri, pyy, metso, riekko, kiiruna Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 6.9.2024 Ks. www.riista.fi HYLKEET ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Itämerennorppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 1.8. – 31.12.2024 16.4. – 31.12.2025 Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Metsästysajat 2024 – 2025 10 Metsästäjä 4/2024
• SORKKAELÄIMET ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Villisika 1) Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa 1.9. – 20.9. Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia 1.9. – 4.10. Pellolta vahtimalla muualla maassa 1.9. – 11.10. (Ei Lapin maakunnassa) Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 5.10. – 15.1. Muualla kuin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1. (Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen). 12.10. – 15.1. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 27.9. Vahtimalla (Ei Lapin maakunnassa) 28.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 28.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 27.9. Vahtimalla (Ei Lapin maakunnassa) 28.9. – 31.1. Metsäkauris 1) 2) Koko maassa 1.9. – 15.2. Metsäkauris uros, koko maassa 1) 2) 16.5. – 15.6. 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus 2) Metsäkauris: Ma 12 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 28.9.2024 alkaen SUURPEDOT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupa päätöksistä Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeus lupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. poronhoitoalueella 1.12. – 28.2. muualla maassa MUUT HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava Koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. Harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. Korppi Poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) Harmaalokkikoloniat Koko vuoden Naakka 10.3. – 31.7. PAKOLLINEN SAALISILMOITUS | Laukaus ? Osuma ? kirjaus Oma riistaan Tee saalisilmoitus heti onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen. Laki vaatii ilmoituksen viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös Suomen riistakeskuksen lomakkeella paperiversiona. Saalisilmoituksella tarkennetaan tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. 11 Metsästäjä 4/2024 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 11 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 11 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• Metsästysajat 2024 – 2025 Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2024 Punaisella kehystettyihin voi tulla muutoksia lausuntokierroksella. Tarkista lopulliset rajoitukset ennen metsästystä riista.fi-sivuilta! HAAHKA Haahkan metsästys on kielletty elokuun 20 päivän kello 12:sta joulukuun 31 päivään asti. NOKIKANA Nokikanan metsästys on kielletty. TAANTUNEET RIISTAVESILINNUT Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään, ja välttämään jouhisorsan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä. PUNASOTKA Punasotkan metsästys on esitetty kiellettäväksi. ALLI Allin metsästys on esitetty kiellettäväksi lukuun ottamatta merialuetta sekä meri alueen saaria ja luotoja. Viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Muista saalisilmoitus! M etsähanhen, punasotkan ja allin metsästyskielloista ja -rajoituksista Suomen riistakeskus on tehnyt maaja metsätalousministeriölle esitykset. Esitysten mukaan punasotkan metsästyskieltoa ja allin metsästysrajoituksia jatkettaisiin kolmella vuodella ja metsähanhen metsästysaluetta laajennettaisiin Pohjois-Suomessa sekä loka-marraskuussa eräissä Pohjois-Karjalan kunnissa. Rajoitusehdotuksista käydään kesän aikana lausuntokierrokset, joiden jälkeen muutokset ovat mahdollisia. SUOMEN RIISTAKESKUKSEN ESITYS | Tarkista riista.fi-sivuilta! 12 Metsästäjä 4/2024 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 12 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 12 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• Merihanhi ? Merihanhen metsästys on sallittua rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12–31.12. sekä rannikkoalueen pellolta 10.8.–20.8. kello 12. ? Muualla maassa meri­ hanhen metsästys on kielletty. ? Kahden merihanhen metsästäjä kohtainen vuorokausikiintiö. ? Saalisilmoitus­ velvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ? Ravintohoukuttimen käyttö metsästyksessä kielletty 10.8.–20.8. kello 12. ? 10.8.–20.8. kello 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. METSÄHANHI MERIHANHI Metsähanhi Taigametsähanhi ? ESITYS: 20.8. klo 12.00 – 27.8.2024 Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa, lukuun ottamatta valtatien E8 merenpuo­ leisia alueita Tornion, Keminmaan, Kemin ja Simon kunnissa, Pohjois­Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta valtatie E8 merenpuoleisia alueita Iin, Kalajoen, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Oulun, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kunnissa. Metsästys olisi kuitenkin sallittua valtatie E8 ja seututie 813 välisellä alueella. ? Yhden metsähanhen kausikiintiö pohjoisella metsästysalueella. ? Ravintohoukuttimen käyttö ja pellolta metsästys kielletty. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. Tundrametsähanhi ? ESITYS: 1.10. – 30.11.2024 Etelä­Karjalan ja Kymenlaakso maakunnissa, Etelä­Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois­Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät­Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. ? Seuraa www.riista.fi -sivuja. Merihanhen metsästysaika 2024 10.8. – 31.12. Ei metsästystä Lä nt ine n ka nn an ho ito alu e Ete läi ne n ka nn an ho ito al ue Metsähanhen kuvakeräys tarvitsee kuvia Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Kuvakeräyksellä kerätään tietoa ala­ lajijakaumasta. jota hyödynnetään esimerkiksi metsästysaluelaa­ jennuksia tehtäessä. Ilman tietoa joudutaan toimimaan varovai­ suusperiaatteella. Metsästäjiä kannustetaan vapaaehtoiseen tiedontuottamiseen metsähanhitilanteesta, kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt havainnot Oma riistaan. Kerättävä tieto on luottamuksellista, ja sitä käytetään vain pesimäkanta­ arvioinnin kehittämiseen siten, ettei tallennettuja havaintoja voida julkisesti paikantaa tietylle alueelle. Harjoittele lajintunnistusta. Syysmuutolla hanhien sekaparvis­ sa on muun muassa rauhoitettua tundrahanhea. Metsähanhen metsästysaika 2024 20.8. klo 12 – 27.8. 1.10. – 30.11. Ei metsästystä VARMISTA METSÄSTYKSEN JATKUVUUS SUOMEN RIISTAKESKUKSEN ESITYS | Tarkista riista.fi-sivuilta! 13 Metsästäjä 4/2024 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 13 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 13 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• M onet vesilintulajit muistuttavat toisiaan ja huonoissa valaistusolosuhteissa niiden erottaminen on vaikeaa kokeneellekin metsästäjälle. Lajien erottamisen vaikeus on tunnistettu monissa maissa, joissa vesilintujen metsästystä hämäräaikaan on rajoitettu. Metsästysalueesi auringon nousun ja laskun ajankohdat voit helpoiten tarkistaa Oma riista -maastosovelluksesta. Ne löytyvät etusivun alkakulman kohdasta ”lisää” ? ”auringon nousuja laskuajat”. Kosteikot, vesilinnut ja lyijyhaulit Lyijyhauleja sisältävien patruunoiden käyttäminen kosteikoilla kiellettiin viime vuonna. Siitä aiheutui vääriä tulkintoja vesilinnustukseen liittyen. Ajateltiin, että vesilintuja saisi ampua lyijyhauleilla kieltoalueiden ulkopuolella. Näin asia ei yksiselitteisesti ole. Jo perinteinen vesilinnustusta koskeva lyijyhaulikielto ei kadonnut minnekään, vaan on yhä voimassa. Se tunnetusti koskee kaikkea vesilintujen metsästystä, myös kosteikkojen ulkopuolella. Viime vuonna voimaan tullut lyijyhaulikielto koskee myös muiden riistaeläinten metsästystä kosteikoilla sekä niiden suojavyöhykkeillä. Nämä alueet näet helpoimmin Oma riista -maastosovelluksesta valitsemalla karttatason ”lyijyhaulikieltoalueet”. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty Vesilintujen metsästys on salittua vain valoisana aikana. Ajankohta on sidottu auringon nousuun ja laskuun siten, että ampumisen saa aloittaa tuntia ennen auringon nousua ja se tulee lopettaa tunti auringon laskun jälkeen. MUISTA! Metsästysajat 2024 – 2025 GE TT Y IM AG ES ? Lyijyhaulikieltokieltoalue Oma riistassa. 14 Metsästäjä 4/2024 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 14 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 14 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• VX-FREEDOM RUGGED PERFORMANCE. RELENTLESS CLARITY. Leupoldin paras hinta-laatusuhde. Hinnat alkaen 399 €. KATSO HINNAT JA MALLIT WWW.ASE.FI 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 15 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 15 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• Metsähanhen suopyynti On elokuun yhdeksästoista päivä itälappilaisella aapasuolla. Metsähanhen pyynti alkaa huomenna. TeksTi ja kuvaT Arttu Kotisara M etsäsaareke siintelee aapasuon keskellä. Vesi lotisee saappaiden alla, välillä päästään etenemään vaivaiskoivujen kattamia kaartoja pitkin. Armoton helle saa hien virtaamaan, mäkärät tunkevat silmiin ja korviin. Rinkka painaa hartioita ja haulikko hiertää olkapäätä. Kivääri keikkuu sentään rinkassa. Yöpymispaikaksi suunniteltu suosaareke lähestyy hitaasti, mutta varmasti. Tilanne on tuttu niille, jotka ovat kyseistä pyyntimuotoa päässeet harrastamaan. Metsähanhi rauhoitettiin vuonna 2014 ja joillakin alueilla Pohjois-Suomessa päästiin hanhijahtiin uudestaan vuonna 2021. Lajin metsästystä säädellään maaja metsätalousministeriön asetuksella. Rajoitukset tulee tarkastaa vuosittain. Arvostettu pyyntimuoto Jos metsästäjä haluaa päästä pyyntireissullaan helpolla, hanhenpyynti aapasoilla ei ole oikea laji. Metsästystä ei saa helpottaa ruokinnalla ja myös peltopyynti on kielletty. On siis painuttava erämaisille suoalueille. Juuri vaikeutensa takia metsähanhijahti on arvostetuimpien pyyntimuotojen joukossa. Näädänpyynti jäljittämällä umpihangessa, karhujahti yksin tiettömässä erämaassa sekä tammikuinen huurremetsojen metsästys kuuluvat samaan kategoriaan. Hanhenpyynnin haastavuus muodostuu monista asioista. Aapasuot ovat vaikeakulkuisia ja parhaat pelipaikat löytyvät yleensä kaukana teistä. Jahtiin pitää sonnustautua useiksi päiviksi, lyhyt käväisy suon laidassa tuottaa tavallisesti vesiperän. Erätaitojen pitää olla hallinnassa kaikilta osin ja suota on osattava lukea, ? Suoerämaiden lammet ovat metsähanhien ruokailupaikkoja. ? Metsäsaarekkeiden mustikkapaikat vetävät hanhia puoleensa. ? Kiikarointi on useimmiten välttämätöntä hanhien havaitsemiseksi. 16 Metsästäjä 4/2024 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 16 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 16 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• On tärkeää erottaa vanha ja nuori lintu toisistaan, koska metsähanhen pyynnissä on pyrittävä valikoivaan metsästykseen. Aikuiset linnut ovat pariuskollisia koko elämänsä ajan ja ne ovat paljon arvokkaampia suotuisan kannankehityksen kannalta kuin nuoret yksilöt. Ruokailevaa parvea valppaana vartioiva hanhi on yleensä aina aikuinen. Metsähanhen pyyntialueen rimpisoilla ei asustele muita hanhilajeja, joten siltä osin lajinmäärityksessä ei pitäisi olla ongelmia. Huonoissa valaistusolosuhteissa laulujoutsenen harmaa poikanen saattaisi aiheuttaa virhearvion. Nykyään vesilintujen ampuminen on sallittu aikaisintaan tunti ennen auringonnousua ja enintään tunti auringonlaskun jälkeen, joten valaistus on aina riittävä lajitunnistukseen. Ennakkotiedustelu arvossaan Hanhenpyytiin voi lähteä sopivaan kohteeseen pystymetsästä, mutta ennakkotiedustelulla saadaan hanhien näkemisen todennäköisyyttä kasvatettua roimasti. Lukemattomat hanhipoikueet ovat tulleet löydetyiksi puolivahingossa heinäkuisilla hillaretkillä. Poikueet ehtivät kyllä kokoontua isommaksi tokaksi ennen pyynnin alkua, niin että hilla-aikaan löydetty poikue ei enää välttämättä ole kesäisellä rimmellään. jotta vältytään vaarallisilta tilanteilta. Metsähanhien elintapojen tuntemus edistää asiaa, eikä paikallistuntemuskaan ole pahitteeksi. Pehmeillä soilla tarpominen aseiden ja leiriytymiskamppeiden kanssa on sen verran raskasta touhua, ettei siihen kannata lähteä huonokuntoisena. Ja kun itse saalistuksen kohde on äärimmäisen arka ja varovainen lintu, on kysymyksessä todella vaativa metsästysmuoto. Tunnista laji ja ikä Metsähanhi on yleisväritykseltään harmaa. Linnun alapuoli on vaaleampi kuin yläpuoli. Oranssin nokan tyvi ja kärkiosa ovat mustat. Jalat ovat oranssinkeltaiset. Nuori metsähanhi on kooltaan hiukan aikuista pienempi ja sen nokasta puuttuu aikuisen oranssi väri. Ääni on nenäsointinen törähdys, jossa on kaksi tai kolme tavua. Parvessa useiden lintujen äännellessä samanaikaisesti äänimaailma on melko sekavaa porinaa. Katso video metsähanhen suopyynnistä metsastajalehti.fi 17 Metsästäjä 4/2024 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 17 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 17 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Ennakkotiedustelu on tehtävä hanhilta huomaamatta, koska häirityksi tultuaan arat linnut vaihtavat herkästi olinpaikkaa. Kiikarointi ja kuulostelu rimpisoiden laitamilla muutama päivä ennen pyynnin alkua tuottaa varmimman tuloksen. Myös sulat, höyhenet ja jätökset paljastavat parven mielipaikat. Metsähanhi on arvaamaton eläjä, joten ennakkotiedustelulla havaittu tokka on saattanut häipyä toisaalle ilman häiriötekijöitäkin. Valmistaudu hyvin ja oikeilla varustella Ennen jahtireissua on syytä tarkistaa aseiden käynti. Haulipatruunoiden kuvio ja upotus on hyvä testata. Teräspatruunoilla varma ampumamatka metsähanheen ei ole juurikaan 25 metriä suurempi. Volframilla tulosta tulee reilusti pitemmiltä etäisyyksiltä. Luodikolla ampumamatkat ovat usein pitkiä, niinpä kohdistuksen on oltava sen mukainen. Vaatetus on olennainen asia hanhisoilla pärjäämisessä. Usein kiusana on helle tai vähintään turhan lämmin sää ja kalvopuku saa hien virtaamaan. Hengittävä maastopuku on miellyttävämpi. Kevyen sadeasun voi pakata rinkan pohjalle huonon sään varalta. Vaelluskengät kannattaa unohtaa suosiolla, kunnon kumisaappaat ovat sopivat jalkineet soilla liikkumiseen. Kevyet kahluusaappaatkaan eivät ole liioittelua. Hyttysten, mäkäröiden ja ennen kaikkea polttiaisten paljous vallankin iltalennon aikoihin saa hermot kiristymään, ellei suojaus ole kunnollinen. Lierihatun yli kauluksen alle vedetty musta hyttysharso pitää pyytäjän mukavuusalueella, varsinkin kun kädet on suojattu sopivilla hansikkailla. Varsinaiseen pyyntiin liittyvistä välineistä tärkein on kunnollinen katselukiikari. Tapahtuipa metsästys aapasoilla, metsälammilla tai rämeillä, paljain silmin hanhia on vaikea huomata. Teleskooppivirveli on erinomainen väline, kun saalis pitää saada talteen avovedestä. Ennen pyyntiin ryhtymistä on muistettava hoitaa myös lupa-asiat. Metsähallituksen alueilla jahtiin tarvitaan vesilintulupa. Toisin kuin kanalintuluvat, vesilintujen metsästyslupia on yleensä saatavilla kaikille alueille eikä luvan hintakaan kukkaroa rasita. Leiriytymisvarusteet Vakuumiin pakatut varasukat ja kerrasto ovat usein tarpeeseen. Joskus on hanhenpyynnin alkaessa ollut hallaöitä ja kevyessä kesäpussissa on vilu yllättänyt yöllä. Laavun katon pitää olla vettä pitävä, ettei sateen sattuessa tarvitse herätä vesilammikossa. Laavun oviaukon sulkemismahdollisuus hyttysharsolla tai ovikankaalla on kunnon yöunien tae. Tarkasta pysyvä perusvarustus Ensiapulaukku täsmäsisällöllä, suunnistusvälineet, energiapitoista hätävaraevästä, ilmastointiteippiä, hyvässä terässä oleva kirves, puukko, vedensuodatuskannu, puukko ja keittoastia. Näillä pärjää monessa tilanteessa. Hätätilannetta varten on hyvä asentaa puhelimeen 112-sovellus ja sijoittaa puhelimen varavirtalaite rinkan taskuun. Kuivasäilytykseen pakatut tulentekovälineet ovat itsestäänselvyys. Varaa riittävästi aikaa Hanhenpyynnin aloitukseen on viisainta sonnustautua ainakin yhtä päivää ennen h-hetkeä. Vaeltaminen pelipaikoille ja leiriytyminen vievät aikaa siinä määrin, että Hanhet koukkaavat usein uteliaina koiran ylitse tarjoten ampumapaikan. ? Kasvosuoja on tärkeä varuste hanhipassissa. Luodikolla ammuttaessa on varmistettava, ettei laukauksesta aiheudu vaaraa takamaastossa. ? Sopiva ampumamatka haulikolla metsähanheen on 25 metrin vaiheilla. 18 Metsästäjä 4/2024 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 18 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 18 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• ensimmäisen lupapäivän aamuna liikkeelle lähtijöille saattaa syntyä hoppu. Kiire on seuralainen, joka kannattaa jättää pois matkasta ensimmäiseksi. Kun jahtikausi lopulta alkaa 20.8. kello 12, kiireen kaupalla ei silloinkaan hyödytä säntäillä. Jos tiedossa on hanhien suosima paikka, muutaman tunnin passitus hyvin naamioituneena saattaa johtaa ainakin hanhien näkemiseen. Liikkeellä voi olla muitakin metsästäjiä eri suunnilla, ja jostain voi hanhitokka karkottua lentoon. Kun tilanne syntyy Maastoon sulautuminen on keskeistä. Kasvosuoja on hyvä olla paikoillaan, samoin kädet peitettyinä. Parven lähestyessä on maltettava olla liikkumatta, kunnes tokka on hollilla. Jos parvi ohittaa ylipitkältä matkalta, on jätettävä ampumatta. Haavoittuneena kadonnut hanhi pilaa koko reissun. Jos hanhet laskeutuvat luodikkohollille, kasvosuoja ja äärimmäisen hidas ja varovainen liike on välttämätön. Hanhet ovat erittäin taitavia havaitsemaan liikkeen, eivätkä jää odottelemaan, jos epäilevät jotain. Koiran merkitystä ei voi yliarvioida Perinteisesti hanhenpyynnissä on käytetty pystykorvaisia rotuja, mutta saaliin noutajasta on usein suuri apu, oli rotu mikä hyvänsä. Pystykorva löytää linnut joko valmiiksi vedestä tai metsästä mustikan syönnistä ja ajaa ne lähistöllä olevaan lampeen tai rimpeen. Tämä edellyttää, etteivät hanhet ole tietoisia metsästäjästä. Linnut eivät pelkää pienehköä koiraa, vaan veteen päästyään alkavat suorastaan ärsyttää sitä. Koira haukkuu, hanhet kankattavat ja pyytäjä ryömii parhaansa mukaan lähemmäksi – siinä erätapahtuma, joka ei häviä mielestä ikinä. Passissa ollessakin koirasta on hyötyä, eikä sitä ole tarpeen piilotella. Hanhet ovat uteliaita ja suon yllä lentävä parvi koukkaa usein vilkaisemaan koiraa. Kaikkein eniten hyötyä koirasta on haavoittuneena kadonneen linnun etsimisessä. Hanhi on hyvä piiloutuja ja ihminen voi ohittaa sulkasatoisen tai haavoittuneen linnun aivan lähietäisyydeltä huomaamatta. Koiran hajuaistilta ei voi piiloutua, ja vaikka hanhi on kova juoksemaan, koira tavoittaa pakenijan. Ei jälkiä luontoon Ennen pitkää pyynti on ohi ja koittaa aika siirtyä sivistyksen pariin. Kunnon metsästäjä ei jätä leiritai passipaikalleen ainoatakaan roskaa. Nuotion pohja kastellaan kunnolla ennen lähtöä ja sen voi peittää sammalilla, niin ettei leiristä jää jälkiä. Muista saalisilmoitus Jos pyynti onnistuu siltäkin osin, että metsähanhi päätyy reppuun, metsästäjä on velvollinen tekemään saalisilmoituksen. Sen voi helpoimmin tehdä Oma riista -palvelun kautta. Ilmoitus onnistuu myös riistakeskuksen vahvistaman lomakkeen avulla ja se on tehtävä seitsemän vuorokauden sisällä saaliin pyydystämisestä. Saaliin päästä ja siivistä on hyvä lähettää kuva osoitteeseen hanhi@riista.fi ? Koira on hanhenpyytäjän tärkeä apulainen. Metsästäjä on ilmoitusvelvollinen hanhisaaliista. Komeat maisemat ovat hanhenpyytäjän bonusta. 19 Metsästäjä 4/2024 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 19 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 19 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Kuvitus: Asmo Raimoaho Nuori Nuori Nuori Nuori Aikuinen Tundrahanhi Lyhytnokkahanhi Nuori Aikuinen Aikuinen Aikuinen Aikuinen 1,7– 4 kg 16 cm kg 68– 90 cm 1,7– 4 kg 160 cm kg 68– 90 cm Taigametsähanhi Anser fabalis fabalis Taiga bean goose / Tajgasädgås Tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus Tundra bean goose / Tundrasädgås Uurteinen kaula Uurteinen kaula Lyhyempi kaula Pieni ja pyöreä pää Vaaleanpunaista nokassa Vaaleanpunaiset jalat Vaaleanpunertava nokka, jossa ei juuri mustaa Pienempi kuin metsähanhi Pää tummempi kuin kaula Pää ja kaula yhteisen ruskeat Pidempi kaula Selvempi irvistys nokan tyvessä Matalampi irvistys nokan tyvessä Nuorella linnulla vähemmän väriä nokassa Tummempi nokka Pää pyöreämpi kuin taigametsähanhella Pään profiili kiilamaisempi kuin tundrametsähanhella Nuorelta linnulta kaulan uurteet puuttuvat Matala otsa Korkea otsa Joutsenmainen nokka Lyhyempi ja jykevämpi nokka Nokassa paljon oranssia Taigametsähanhi Taigametsähanhi Tundrametsähanhi Tundrametsähanhi Taigametsähanhi Tundrametsähanhi Pesimäalueet Talvehtimisalueet Pesimäalueet Talvehtimisalueet Tundrametsähanhen nokan oranssinkeltainen alue on tyypillisesti kapea vyö nokan etuosassa, ja nokka on selvästi lyhyempi ja vankempi kuin taigametsähanhella. Tundrametsähanhi on pienempi kuin taigametsähanhi ja vain aavistuksen verran suurempi kuin lyhytnokkahanhi. Tudrametsähanhi on runsaslukuinen läpimuuttaja Suomessa. Taigametsähanhen olemus on pitkä ja solakka. Samoin nokka on pidempi ja solakampi kuin tudrametsähanhella. Nokan tyven irvistys on tyypillisesti matalampi kuin tundrametsähanhelle. Nokan oranssinkeltainen alue on tyypillisesti laajampi kuin tundrametsähanhella, ja nokan tyven alueen musta kuviointi on vaihteleva. Taigametsähanhi on usein suurempi ja lähes merihanhen kokoinen. Pesii Suomessa. Anser brachyrhynchus Anser albifrons Rauhoitettu Rauhoitettu Lä hd e: AE W A Eu ro pe an Go os e M an ag em en t Pla tfo rm C M Y CM MY CY CMY K Metsahanhet.pdf 1 30.5.2024 12.54 20 Metsästäjä 4/2024 20-21_Infograafi_Metsähanhet_ME0424.indd 20 20-21_Infograafi_Metsähanhet_ME0424.indd 20 18.6.2024 13.57 18.6.2024 13.57