Metsästäjä 4/2022 - Lehtiluukku.fi

KARHUJAHTI MITEN PÄÄSEE MUKAAN? MAANUOLU VETÄÄ RIISTAA PUOLEENSA SUPIKOIRA ON VOITETTAVISSA MYÖS MANTEREELLA RIISTALASKENNAT KAUSI 2022-2023 METSÄSTYSAJAT JA -RAJOITUKSET 4/2022 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 10 Metsästysajat ja rajoitukset vesilintujen metsästykseen 24 Miten karhujahtiin pääsee? 30 Varusteet: Maanuolu – vaihtoehto nuolukivelle 36 Supikoirakatastrofion selätettävissä myös mantereella 42 Aseturvallisuuden sääntö 3 – Sormi pois liipaisimelta 44 Varusteet: Tikaspassit 58 Reseptit a la Kati Pohja RIISTA 16 Rakkaudesta riistaan 28 Tapahtui erästellessä 40 Metsähanhilaskenta heinäkuussa 48 Karhut mehiläistarhaajien riesana 50 Riistatieto on parasta edunvalvontaa 60 Pitkäjänteistä metsäpeuran suojelua AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 46 ERÄmessut 50 vuotta 54 Turvallisesti oikeassa passipaikassa! 56 Rikos & rangaistus 68 Reviiriyhteistyö laajentunut ympäri Suomen 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 71 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 52 Pakkotila metsästäessä 62 Mitä linnun nahan alta voikaan löytyä? 64 Suden kanta-arvio LAIT &LUVAT 70 Hirvieläinten pyyntilupien jakaminen yhteisluvassa 71 Ensin Oma riista – sitten some 24 Miten karhujahtiin pääsee? 42 Aseturvallisuuden sääntö 3 – Sormi pois liipaisimelta 50 Riistatieto on parasta edunvalvontaa 58 Maailman makuja kyyhkystä 2 Metsästäjä 4/2022 Sisältö
Erityisen tärkeää on ottaa aloittelevat metsästäjät mukaan oppimaan kokeneemmilta. Kohti uutta metsästysvuotta J ahtikauden alku on pian käsillä ja on jälleen aika saattaa välineet, koirat ja metsästäjät kuntoon. Tämä tarkoittaa pyynnissä käytettävien välineiden kunnon tarkistamista, pyyntiä koskevien pykälien mieleen palauttamista sekä ampumaharjoittelua rataolosuhteissa. Kun sadonkorjuun aika koittaa, erityistä huomiota tulee kiinnittää pyyntivälineiden oikeaan käyttöön. Viime kaudella tarpeetonta kärsimystä aiheutti pienpetorautojen päätyminen karhujen käpäliin. Tätä kirjoittaessani pykäliä ollaan muuttamassa niin, että saman toistuminen vältettäisiin. Vastuu on metsästäjillä riippumatta siitä, ehtivätkö uudet säännökset voimaan ennen jahtikauden alkua. Pidetään kaikki huolta siitä, että pyyntivälineemme ovat asianmukaisessa kunnossa ja hyvin suojattuja. Erityisen tärkeää on ottaa aloittelevat metsästäjät mukaan oppimaan kokeneemmilta. Tämä on hyvä aloittaa jo valmisteluvaiheessa välineiden huollon ja ampumaharjoittelun merkeissä. Turvallinen, vastuullinen ja luontoa kunnioittava metsästyskulttuuri on asenne, jonka periyttämisessä uusille metsästäjäpolville vastuu kuuluu meille kaikille. Omalla toiminnallamme vaikutamme metsästyksen julkikuvaan. Otetaan metsällä huomioon myös muut luonnossa liikkujat. Näin voimme nauttia ulkoilmasta kukin tavallamme. Muistetaan myös kohtuullisuus. Metsästä ei ole koskaan syytä ottaa enempää kuin tarvitaan ja ollaan halukkaita hyödyntämään. Luonnonantimet ovat hienoja ja ansaitsevat asianmukaisen kunnioittavan kohtelun. Toivotan turvallista alkavaa metsästysvuotta kaikille. Tarjolla on jälleen hienoja hetkiä upeassa luonnossa. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 64 Suden kanta-arvio 10 Metsästysajat ja -rajoitukset vesilintujen metsästykseen Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2022
LE H TI KU VA / VE SA M O IL AN EN I soisäni Väinö sonnustautui myöhäiseen ikään saakka joka syksy hirvimetsälle. Porukka kokoontui innokkaasti touhuten mummolan pihalle punaisissa lippalakeissaan, taskumattikin saattoi tehdä nopean kierroksen ennen kuljetuksen lähtöä. Isoisä murisi varusteita keräillessään, että toivottavasti ei sentään tarvitse pyssyä laukaista. Sain käsityksen, että hänelle hirvijahti edusti pikemminkin perinnerituaalia kuin eläinproteiinin hankintaprojektia. Mitä sitä kiertelemään: suhteeni metsästykseen on ristiriitainen. Aiheeseen liittyy niin monta filosofista ja käytännöllistä ongelmaa, etten ole kyennyt muodostamaan eheää näkemystä. Vuosikymmenet ovat epäilemättä jauhaneet eettisisten periaatteitteni terävimmät särmät niin pyöreiksi, että jäljellä on enää pragmaattisia linjauksia. Syön lihaa mahdollisimman vähän enkä valmista liharuokia kotona. Riista on kestävämpi vaihtoehto kuin teollisesti tuotettu ja tehokasvatettu liha. Riistaa saadaan ihmisravinnoksi metsästämällä, joten metsästys on tästä näkökulmasta jos ei eettisesti niin ainakin loogisesti puolustettavissa. Tästä aukeaa tietysti uusia ristiriitaisuuksia. Olen vanhurskaasti delegoinut riistan metsästämisen niille, jotka metsästystä harrastavat. Itsehän en missään nimessä tappaisi muita nisäkkäitä paitsi loukkaantuneen eläimen kärsimysten lopettamiseksi. Raja kulkee nisäkkäissä siksi, että olen kyllä joskus kalastanut. Sekin voisi tänä päivänä tehdä tiukkaa, kun kalastuksen on osoitettu tuottavan kaloille kärsimystä. Syön kyllä kalaa, kunhan joku muu on sen pyydystänyt jossain välittömän kokemuspiirini ulkopuolella. Suurpetojen metsästystä en sen sijaan ymmärrä lainkaan. Kaikkein vähiten ymmärrän norsujen, leijonien tai tiikereiden tappamista silkan huvin vuoksi. Jo sen ajatteleminen lamauttaa uskon Homo sapiensiin viisauteen. Kotimaisessakin riistan metsästyksessä on yksi selkeä ja hyvin käytännöllinen ongelma, joka pitäisi välittömästi korjata. Se on vesilintujen metsästys puutteellisessa valaistuksessa eli aamuja iltahämärässä. Jonkin verran lintuja harrastaneena tiedän, että syyspukuisten vesilintujen luotettava tunnistaminen lennossa on aivan riittävän vaikeata päivänvalossakin. Hämärän aikaan se on vielä vaikeampaa ja käytännössä enemmän tai vähemmän mahdotonta. Birdlife Suomi julkaisi muutama vuosi sitten yhteistyössä Metsästäjäliiton kanssa taantuvien vesilintujen tunnistusoppaan. Mukana olivat rajusti taantuneet lajit haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, punasotka, tukkasotka, nokikana ja harmaasorsa. Valistus ei ilmeisesti johtanut riittäviin tuloksiin, kun Birdlife teki joulukuussa 2021 maaja metsätalousministeriölle aloitteen vesilintujen hämärämetsästyksen kieltämisestä. On vaikea nähdä, että tällaisella kiellolla olisi mitään haittapuolia. Metsästyksen rajaaminen valoisaan aikaan vähentäisi tunnistusvirheitä ja hidastaisi taantuvien lajien uhanalaistumista. Aloitetta kannattaisi myös metsästäjien päättäväisesti kannattaa. PEKKA SAURI Kirjoittaja on filosofian tohtori ja tietokirjailija. Ristiriitaisuuksia 4 Metsästäjä 4/2022 Vi raskynä
09_Kuvateksti KARHUJEN DNA-NÄYTEKERÄYS KÄYNNISTYY KOKEILUNA Luonnonvarakeskus kehittää karhun kannanseurantamenetelmää. Kaksivuotisessa hankkeessa testataan DNA-analyysien soveltuvuutta karhukannan arviointiin nykyisen pentuehavaintoihin perustuvan menetelmän rinnalla. K arhun pentuehavaintoihin pohjautuvan kanta-arvion rinnalle pyritään saamaan geneettisiin analyyseihin pohjautuva aineisto. DNA-näyte saadaan näyteputkeen kerätystä palasta karhun ulostetta. Kokeilun tavoitteena on saada yhdeltätoista alueelta DNA-pohjainen aineisto, jota verrataan pentuehavaintoihin perustuviin kanta-arvioihin. ? Karhujen ulostenäytteiden keruualueet on etukäteen valittu. Alueet ovat sellaisia, joista on kattavasti myös pentuehavaintoja, kertoo asiantuntija Sanna Kokko-Timonen Lukesta. Keräyksessä on mukana 38 riistanhoitoyhdistystä. Riistanhoitoyhdistysten ja petoyhdyshenkilöiden apu DNA-aineiston keruussa on erittäin arvokasta, sillä on tärkeää saada näytteitä kattavasti valituilta keräysalueilta. Karhukannan hoidon linjaukset ja muun muassa metsästysverotuksen suunnittelu edellyttävät luotettavaa ja ajantasaista tietoa karhukannan yksilömäärästä. Keräysohjeet ja -alueet löytyvät luonnonvaratieto.luke.fi -sivulta. SA M UL I HE IK KI NE N / LU KE M AR I TI KK UN EN 5 Metsästäjä 4/2022 Uutis t
HELMI-PYYTÄJIEN SUPIKOIRASAALIS 1. TOUKOKUUTA MENNESSÄ 2125 TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Kokemuksia metsästys vuokrasopimusten tiimoilta E dellisessä Metsästäjä-lehdessä oli hyvä artikkeli otsikolla ”Metsästysseura on maanomistajan yhteistyökumppani”. Olen hoitanut varsin pitkään kolmen yhteisön metsästysvuokrasopimusasioita, joten sain artikkelista kimmokkeen kertoa kokemuksiani. Lähes 15 vuotta sitten olimme sopimassa suurehkon metsätilakokonaisuuden kaupoista. Kaupantekotilaisuudessa kysyin myyjältä syytä huomattavan metsäomaisuuden myymiseen. Hämmennys oli suuri myyjäpuolen ilmoittaessa keskeiseksi syyksi jatkuvan riitelyn siitä, kenelle metsänomistajan pitäisi vuokrata metsästysoikeus. Sama kiistely jatkui toki vielä kaupanteon jälkeenkin, mutta se loppui uuden omistajan ilmoitettua yhteisön taatusti tietävän parhaiten, kenelle se vuokraa metsästysoikeuden. Parilla tilalla on ollut merkittävä majavavahinko. Toinen vuokraaja ilmoitti hyvissä ajoin majavayhdyskunnasta, joten ongelma saatiin hallintaan. Sen sijaan toisessa tapauksessa tuhoalue havaittiin vasta maanomistajan edustajan maastokäynnillä siitä huolimatta, että vuokraavan seuran metsästäjät olivat kevättalvella saaneet alueelta majavan saaliiksi. Erään tilan vuokralainen oli siirtänyt metsästysoikeiden vastoin vuokrasopimuksen ehtoja kolmannelle osapuolelle. Sattuneesta syystä vuokrasopimus on nyt solmittu toisen metsästysseuran kanssa. Erään vuokraajaseuran yksikään edustaja ei pystynyt kertomaan, kuka oli perustanut kyyhkyn ruokintaja metsästyspaikan tilalle. Myönteisiäkin kokemuksia on toki tullut. Metsänuudistamisen kohdalla yhteistyö seurojen kanssa on toiminut varsin hyvin ja joidenkin tilojen kohdalla seurat ovat oma-aloitteisesti hoitaneet metsäteiden ja piennartasanteiden vesakon murskauksen. Yhteistyö ampumarataja kosteikkoasioissa on myös ollut esimerkillistä. Yhteydenpito maanomistajan suuntaan on erittäin tärkeää – myös muulloin, kuin vuokrasopimusta uusittaessa. Maanomistaja kun on ehdottomasti metsästysseuran tärkein yhteistyökumppani. Blogi suurista tunteista Rakkaudesta riistaan -blogissa Suomen riistakeskuksen henkilökunta kertoo, miten intohimo riistaan ja metsästykseen näkyy työssämme ja vapaa-ajallamme. Meille rakkaus riistaan on pieniä ja isoja tekoja riistan vuoksi. Se on metsästyskulttuurimme arvojen ja toimintatapojen vaalimista sekä riistan ja luonnon kunnioitusta ja hoitamista. ”Metsästys on aina ollut mukana elämässäni tavalla tai toisella. Olen kasvanut sen mukana. Se on ollut minulle luonnollinen tapa olla luonnossa ja hankkia ravintoa. Minun ei ole tarvinnut perustella harrastustani, varsinkaan itselleni. Mutta mitä se on ja mitä se on minulle ollut, olen sitä monesti pohtinut. Mikä saa palaamaan yhä uudelleen samoihin maisemiin, mikä saa pysähtymään ja hiljentymään hiljaisuuden keskellä. Se on tunne.” Kirjoittaa audiovisuaalinen suunnittelija Tero Salmela Löydät kaikki blogitekstit www.riista.fi/blogi/ Vuoden viimeinen Metsästäjä vain verkossa Metsästäjä-lehden numero 6/2022 julkaistaan historiallisesti vain nettija näköislehtinä. Kyseessä on kokeilu, vuoden 2023 lehdet ilmestyvät tavalliseen tapaan myös painettuina. Ota siis verkko-Metsästäjä haltuun jo nyt! Verkkolehdestä löydät painetun lehden artikkeleiden lisäksi muun muassa podcasteja ja videoita. www.metsastajalehti.fi K lumni Metsästäjä 4/2022 6
Uutis t @tahtaimessa Metsästäjä Vera Salmi nautti toukokuussa kevätpukkijahdin lumosta. Joonas Johansson taltioi hetken usvan kätkemästä jahtiaamusta. ”Aamulla oli erittäin sankka sumu ja 100 metriä pidemmälle ei nähnyt mitään. Sumun turvin pääsi hyvin hiipimään tutulle passipaikalle. Jossain vaiheessa sumun seasta alkoi kuulumaan metsäkauriin haukuntaa. Kun sumuverho vihdoin alkoi hälvetä, metsäkaurispukki tepasteli esiin.” Vieraspetojen torjuntatyö sai suuren tunnustuksen 50 vuotta täyttävä ympäristöjärjestö WWF Suomi jakoi juhlavuotensa kunniaksi kaksi Panda-palkintoa. Panda-palkinnon avulla WWF haluaa tukea ja kannustaa hankkeita, jotka toimivat konkreettisesti luonnonja ympäristönsuojelun puolesta. Vuoden 2022 pääpalkinto annettiin Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistykselle, joka on päätoimija Suomen riistakeskuksen Sotka-hankkeessa. – Palkintorahat käytämme kalustohankintoihin, kuten uuteen työveneeseen. Toimialueemme ulottuu Loviisasta Ahvenanmaalle ja keväinen hoitoaika on lyhyt. Venekalusto, jossa on mahdollista myös yöpyä, lisää kustannustehokkuutta sekä toimintamme ympäristöystävällisyyttä, kommentoi Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tommy Arfman. – Kiitän WWF:ää ennakkoluulottomuudesta, jossa palkintoa harkittaessa käytännön tulokset ovat ratkaisseet, kiittelee Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. AJANKOHTAISTA Metsästäjä ? Uusi metsästysvuosi alkaa. Tarkista metsästyskorttisi ja ampumakokeesi voimassaolo Oma riista -palvelusta. ? Riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeen saat tarvittaessa myös Oma riista -palvelusta. ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat automaattisesti mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin sovellusversio. Seuran tai seurueen yhteyshenkilö ? Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. ? Luo metsästysryhmät alkavalle metsästyskaudelle, määrittele metsästyksenjohtajat ja tee lupaliitos ryhmään. Luvansaaja ? Jaa hirvieläinten pyyntiluvat lupaosakkaille. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi 20 000 euron Panda-palkinto luovutettiin 9.6.2022. Kuvassa vasemmalta Jarkko Nurmi (Suomen riistakeskus), Heidi Andersson (WWF), Sami Vasenius sekä Tommy Arfman (Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistys) ja Jari Luukkonen (WWF). 7 Metsästäjä 4/2022 SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio.
Uuden metsästäjän pilottikoulutukset käynnistyvät Oletko 18-vuotta täyttänyt metsästyskortin suorittanut henkilö, mutta et tiedä miten harrastuksessa pääsisi liikkeelle? Ilmoittaudu Uuden metsästäjän pilottikoulutukseen. Edellytyksenä osallistumiselle ovat suoritettu metsästäjätutkinto, maksettu riistanhoitomaksu ja vähintään 18 vuoden ikä. Osallistujia otetaan mukaan enintään 12 henkilöä / pilotti. Piloteissa järjestetään koulutusta muun muassa seuraavista aiheista ? Aloitustilaisuus ja metsästysseuratoiminta ? Metsästysammunnan ABC ? Riistanhoitoon tutustuminen ? Metsästyspäivä Pilotit starttaavat seuraavissa riistanhoitoyhdistyksissä: ? Kurikan ja Ilmajoen rhy:t ? Nivalan ja Oulaisten rhy:t ? Tampereen ja Nokian seudun rhyt ? Orimattilan rhy ? Viitasaaren rhy ? Joroisten ja Rantasalmen rhy:t Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.riistainfo.fi/uudenmetsastajan-koulutuspilotitkaynnistyvat Osallistu metsäkanalintu näytteiden keräykseen Helsingin yliopisto etsii metsästäjiä osallistumaan syksyllä tutkimukseen, jossa kerätään verinäytteitä metsäkanalinnuista Pohjois-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Tutkimuksella kartoitetaan linnuista pogostantautia aiheuttavan Sindbis-viruksen vasta-aineita. Metsäkanalinnut ovat Sindbis-viruksen tärkeimpiä isäntäeläimiä luonnossa. Tutkimukseen osallistuville toimitetaan näytteenottovälineet ja -ohjeet. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Essi Korhonen Helsingin yliopisto, dosentti, tutkimuksen vastuututkija p. 0294126883 essi.m.korhonen@helsinki.fi Muista JHTkertauskoulutus Joidenkin ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon vastaanottajien, metsästyksenvalvojien sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajien riistavahinkojen maastokatselmuksessa viisivuotinen nimitys päättyy. Tarkasta asia kohdaltasi Oma riista -verkkopalvelun ”Omat tiedot” -kohdasta. Tehtävässä jatkaminen edellyttää uutta nimitystä, jonka vaatimuksena on kertauskoulutuksen käyminen heinäkuun loppuun mennessä. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fi-sivustolla. Sivustolle tulee kirjautua Oma riista -tunnuksilla, jotta virallinen kertauskoulutus avautuu kurssit-näkymässä. Kertauskoulutuksen voi suorittaa ainoastaan henkilö, jonka nimitys päättyy 31.7.2022. Uusille riistanhoitoyhdistysten JHT-toimijoille koulutukset järjestetään lähikoulutuksina tai verkossa etäkoulutuksina. Koulutusten ajankohdat julkaistaan tapahtumatiedoissa riista.fi-sivulla. Halutessaan myös kertauskoulutuksen voi suorittaa osallistumalla edellä mainittuihin koulutuksiin. Riistanhoitoyhdistyksen hallitus esittää koulutuksen suorittanutta henkilöä tehtävään ja Suomen riistakeskus tekee nimityspäätöksen. Riistanhoitoyhdistyksen edustajalla riistavahinkojen maastokatselmuksessa ei ole lakisääteistä koulutusvaatimusta, mutta tähänkin tehtävään tulee rhy:n esittää nimitettävät henkilöt päättyvien tehtävien tilalle. Lisätietoja koulutuksista saat riista.fi-sivujen tapahtumat-osiosta sekä alueesi riistasuunnittelijalta. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fi-sivustolla Burrel+ -palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat • 24 megapikselin still-kuvat • 2K 1440p @ 30fps videokuvaus äänellä • Laajakulmaoptiikka: 110° • Reagointiaika: 0,4 s • Säädettävä liikkeentunnistin • Sarjakuvaus 1-10 kuvaa • 2 kpl ajastimia + viikkokalenteri • 2.0” väri-LCD-näyttö etukannessa • Valaistut näppäimet • 32 Gt muistikortti • Paristot 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraan Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel+ -sovellus Android ja iOS puhelimille 898837_Elisa_Laitenetti_Burrel_S22_WA_Metsastaja_6_22_210x275.indd 1 898837_Elisa_Laitenetti_Burrel_S22_WA_Metsastaja_6_22_210x275.indd 1 10.6.2022 12.42 10.6.2022 12.42 Riistakolmiot lasketaan 23.7.–7.8.2022 Suositeltavinta on tehdä laskenta heti alkukaudesta ja palauttaa tulokset riistakolmiot.fi -sivuston kautta. 8 Metsästäjä 4/2022 Uutis t
Burrel+ -palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat • 24 megapikselin still-kuvat • 2K 1440p @ 30fps videokuvaus äänellä • Laajakulmaoptiikka: 110° • Reagointiaika: 0,4 s • Säädettävä liikkeentunnistin • Sarjakuvaus 1-10 kuvaa • 2 kpl ajastimia + viikkokalenteri • 2.0” väri-LCD-näyttö etukannessa • Valaistut näppäimet • 32 Gt muistikortti • Paristot 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraan Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel+ -sovellus Android ja iOS puhelimille 898837_Elisa_Laitenetti_Burrel_S22_WA_Metsastaja_6_22_210x275.indd 1 898837_Elisa_Laitenetti_Burrel_S22_WA_Metsastaja_6_22_210x275.indd 1 10.6.2022 12.42 10.6.2022 12.42
Metsästysajat 2022 – 2023 SAALISILMOITUS | Se on helppoa: laukaus ? osuma ? kirjaus Oma riistaan Metsäkauris, villisika, hilleri, metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Näistä lajeista tulee tehdä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Tee saalisilmoitus heti onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen, niin asia ei unohdu. Viimeistään 7 vuorokauden kuluessa. Tarvittavat tiedot: ? saaliin saannin päivämäärä ja kunta ? saaliseläinten laji ja määrä ? metsästäjän nimi ja metsästäjänumero ? metsäkauriin ja villisian ja osalta ilmoitukseen mukaan sukupuoli ja arvio iästä ? villisian pyyntipaikan koordinaatit. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös Suomen riistakeskuksen lomakkeella paperiversiona. Tarkoitus on tarkentaa tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. M aaja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan strategiaa, joka luo perustan riistalintutarhauksen ja vesilintujen vastuullisen metsästyksen kestävälle kehittämiselle. Se myös arvioi keinoja EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi riistavesilintujen osalta. Riistakeskusta työryhmässä edustavat riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi ja viestintäpäällikkö Klaus Ekman. Asiantuntijasihteerinä toimii erikoissuunnittelija Mikko Alhainen. Strategiatyö toteutetaan vuoden 2022 aikana ja toimeenpano alkaa vuonna 2023. Työ tapahtuu kahdessa vaiheessa. 1) Vastuullinen vesilintujen metsästys Muodostetaan tilannekuva, arvioidaan säätelyvaihtoehtojen vaikutuksia sekä niiden vaikuttavuutta suhteessa EU-tavoitteisiin. Esitetään metsästysja riistanhoitomenetelmien ekologista kestävyyttä, eettisyyttä ja vastuullisuutta parantavia toimenpiteitä ja säädösmuutoksia. Työryhmä tulee linjaamaan myös ravintohoukuttimen käyttöä vesilintujen metsästyksessä. Alkavalle kaudelle rajoituksia ei ole valmistelussa. 2) Riistalintujen tarhaus Muodostetaan tilannekuva riistalintujen tarhauksen ja siihen liittyvän elinkeinoja harrastustoiminnan nykytilasta. Sen perusteella arvioidaan riistalintujen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät riskit. Työryhmä määrittelee kansalliset suuntaviivat kestävän riistalintutarhauksen kehittämiseksi ja esittää toimeenpanon vaatimia toimenpiteitä ja säädösmuutoksia. Ruokinnasta elinympäristöjen hoitoon Jos vesilintuja tulevalla kaudella aiotaan ruokkia metsästystarkoituksessa, Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljaruokintaan sekä erityisesti saalismäärään ruokintapaikoilla. Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukee vesilintukantoja. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen. Strategia riistalintutarhaukselle ja vastuulliselle vesilinnustukselle H O LT TI H AK O NE N 10 Metsästäjä 4/2022
LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi*, haapana*, jouhisorsa*, lapasorsa*, tukkasotka*, telkkä, nokikana* Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Punasotka* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Alli* Merialueilla kiintiö 5 allia/vrk, muualla maassa rauhoitettu 1.9. – 31.12 Tukka koskelo* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Isokoskelo* Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka*, koiras Syysaikainen metsästys kielletty 1.6. – 15.6. Merihanhi* Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset sivu 13 ja riista.fi Ks. www.riista.fi Metsähanhi* Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset sivu 13 ja riista.fi Ks. www.riista.fi Kanadan hanhi Koko maassa pellolta Koko maassa 10.8 .– 20.8. klo 12.00 20.8. klo 12.00 – 31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9 .– 31.12. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.11. – 28.2. Euroopan majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri* Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeus lupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. 1.12. – 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Itämeren norppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 1.8. – 31.12.2022 16.4. – 31.12.2023 Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika* Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia Pellolta vahtimalla muualla maassa Lapin, PohjoisPohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Muualla kuin Lapin, PohjoisPohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1.** 1.9. – 20.9. 1.9. – 30.9. 1.9. – 7.10.**** 1.10. – 15.1. 8.10. – 15.1. Valkohäntä peura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 23.9. Vahtimalla**** 24.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 24.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 23.9. Vahtimalla**** 24.9. – 31.1. Metsäkauris uros * *** naaras ja vasa* *** Koko maassa Koko maassa 1.9. – 15.2., 16.5. – 15.6. 1.9. – 15.2. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä HUOMAUTUKSET: * MUISTA SAALISILMOITUSVELVOLLISUUS ** Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *** Metsäkauris: Ma 8 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 24.9.2022 alkaen **** Ei Lapin maakunnassa HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., PohjoisSavon ja PohjoisKarjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. ? harakka PohjoisSavon, PohjoisKarjalan, PohjoisPohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) ? harmaalokkikoloniat koko vuoden ? naakka 10.3. – 31.7. METSÄSTYSAJAT 1.8.2022 – 31.7.2023 Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 8.9.2022 11 Metsästäjä 4/2022
Metsästysajat 2022 – 2023 PUNASOTKA ALLI TUKKAKOSKELO HAAHKA ISOKOSKELO Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2022 Metsästyskaudelle 2022 vesilintujen metsästystä on rajoitettu maaja metsätalousministeriön asetuksilla metsästyslain 38 pykälän nojalla seuraavasti: Punasotkan metsästys on kielletty. Haahkan metsästys on kielletty elokuun 20 päivän kello 12:sta joulu kuun 31 päivään asti. Uroshaahkan (kalkas) metsästys on sallittu 1.–15. kesäkuuta vuosina 2022–2024 erikseen määritellyllä alueella ulkosaaristossa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ? KARTTATASOT ? Aluesuunnittelu ja rajoitukset ? Uroshaahkan metsästysalue. Tee saalisilmoitus! Tukkakoskelon metsästys on kielletty. Allin metsästys on kielletty lukuun ottamatta merialuetta sekä merialueella sijaitsevia saaria ja luotoja. Merialueella viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Tee saalisilmoitus! Ole tarkkana lajintunnistuksessa. Isokoskelolla on normaali metsästysaika 1.9.–31.12. Tee saalisilmoitus! TAANTUNEET RIISTAVESILINNUT Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään ja välttämään jouhisorsan, nokikanan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä. 12 Metsästäjä 4/2022
METSÄHANHI MERIHANHI Merihanhen metsästysaika 2022 20.8. – 31.12. Ei metsästystä Merihanhen metsästysaika 2020 10.8. 31.12. Ei metsästystä Metsähanhen metsästysrajoitukset ovat valmistelussa. ? Seuraa www.riista.fi sivuja. Merihanhen metsästyksessä on voimassa seuraavat rajoitukset: ? Merihanhen metsästys on sallittua rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12–31.12. sekä rannikkoalueen pellolta 10.8.–20.8. kello 12. ? Muualla maassa merihanhen metsästys on kielletty. ? Kahden merihanhen metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. ? Saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ? Ravintohoukuttimen käyttö metsästyksessä kielletty 10.8.–20.8. kello 12. ? 10.8.–20.8. klo 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. Metsähanhen kuvakeräykseen uutta vauhtia Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva osoitteeseen hanhi@riista.fi. Osallistut riistakameran arvontaan! Palkintona kolme Burrel S12 HD+SMS 3 -lähettävää riistakameraa. Ne arvotaan saaliskuvia lähettäneiden metsästäjien kesken. Metsähanhen saalismäärät ovat viime vuosina olleet maltillisia, joten voittomahdollisuus on hyvä. Metsähanhen alalajijakaumaa seurataan koko maassa Kuvakeräyksen perusteella arvioidaan taigaja tundrametsähanhien osuuden saaliista. Lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Metsästäjiä kannustetaan vapaaehtoiseen tiedontuottamiseen alueiden metsähanhitilanteesta, kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt metsähanhihavainnot Oma riistaan. Kerättävä tieto on ehdottoman luottamuksellista, ja sitä käytetään vain pesimäkanta-arvioinnin kehittämiseen siten, ettei tallennettuja havaintoja voida julkisesti paikantaa tietylle alueelle. Harjoittele lajintunnistusta ennen metsästystä. Syysmuutolla hanhien sekaparvissa on mm. rauhoitettua tundrahanhea. Ohje saaliskuvan ottamiseen metsähanhesta. Nokka ja siiven peitinhöyhenet ovat kohdat, joista määritetään alalaji ja ikäluokka. Kuvassa tundrametsähanhi. Taigametsähanhikanta on kasvanut ja elpyminen on suurelta osin Suomen metsästysrajoitusten ansiota. Riistatiedon aktiivisella käytöllä ja tarkoituksenmukaisilla rajoituksilla pyritään metsästämään taigametsähanhia kestävästi ja tulevaisuutta turvaten. Taigametsähanhen metsästyksen uudelleen avaamisessa "metsähanhimiesten" ja muiden vapaaehtoisten tuottama riistatieto on ollut merkittävässä asemassa. Metsästysrajoituksia tarkastellaan vuosittain kannan koon, kehityksen, Suomessa kerätyn riistatiedon ja toteutuneen saalismäärän perusteella. VOITA RIISTAKAMERA! Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva – osallistut arvontaan! 13 Metsästäjä 4/2022
Hyvännäköisiä vaatteita metsästykseen ja vapaa-aikaan Vintage Liivi naisille ja miehille Klassinen, tikattu liivi on erittäin monikäyttöinen niin metsästykseen kuin kaupungillekin. 119,00 € Vintage Housut naisille ja miehille Klassiset ja hyvännäköiset housut sopivat yhtä hyvin metsään kuin kaupungille. 99,00 € Uutuuksia ! Shortsit Boksund Joustavat shortsit vaellukselle, ulkoiluun tai arkikäyttöön. 32,90 € Buteo Housut True Black naisille ja miehille Valmistettu joustavasta, kierrätetystä kaksikerroksisesta PROOF™-materiaalista. 76,90 € Buteo Takki naisille ja miehille Valmistettu joustavasta, kierrätetystä kaksikerroksisesta PROOF™materiaalista. Saatavana useissa väreissä. 129,00 € Serengeti Housut naisille ja miehille Kestävät vapaa-ajanhousut stretchilla. Väri: vihreä. 48,90 € Housut Boksund Miesten Joustavat miesten metsästys-/ vapaa-ajan housut. Joustovyötärö canvas-kankaiset vahvikkeet sekä vettähylkivä materiaali. 39,90 € T-paita naisille ja miehille 5,90 € 2-pakkaus: 4,50 €/kpl 5-pakkaus: 3,50 €/kpl Max-On 1-6x24 HD 4-dot Kiikaritähtäin Max-On 1-6x24 HD 4-dot kiikaritähtäin sopii erityisesti ajojahtiin ja koiranohjaajille. 549,00 € Max-On 2-12x50 HD 4-dot Kiikaritähtäin, valaistu Max-On 2-12x50 HD 4-dot valaistu kiikaritähtäin on yleistähtäin hyvällä valonläpäisyllä ja hionnalla. 649,00 € ProTac Hunter aktiivikuulosuojaimet Mukavat kuulonsuojaimet metsästykseen ja ammuntaan. Yhdistä metsästysradio tai matkapuhelin stereoliitännän kautta. 89,00 € ShotHunt Wireless Kuulosuojaimet T-Coil Sopivat 90%:iin markkinoilla olevista metsästysradioista! Vahvistaa heikkoja ääniä & poistaa haitallista melua. T-Coil-silmukka helppoon pariliitäntään. 489,00 € Asepussi Vihreä/Camo/ Huomio-oranssi Johon 98% aseista sopii (äänenvaimentimen ja optiikan kanssa). 29,00 € Aselaukku Aselaukkuun mahtuu kivääri + kiikaritähtäin. Säilytä aseesi suojasssa kolhuilta ja iskuilta. Kaksi kokoa. Hinnat alk 65,90 € Kaupan päälle: • Stoeger Luotiloukku • Maalitaulu 100-pakkaus • Stoeger Asekotelo • Ampumamaalitaulu ilmakiväärille Arvo 50,30 € Ilmakivääri A30 Combo Syntet 219,00 € Ilmakivääri X5 Combo Synteettinen 189,00 € Trangia 25-4 UL Trangian klassinen retkikeittiö, joka sopii 3-4 hengelle. 59,00 € Itsetäyttyvä tyyny Mitat: 48x32x13 cm. 6,90 € Makuupussi Spacelite +7 190L Kevyt, käytännöllinen Haglöfsin makuupussi. Synteettisellä täytteellä. Sopii alimmillaan +7°C:n lämpötiloihin. 76,90 € Grillitikku teleskooppivarrella (sis. kotelon) Käytännöllinen ja ketterä grillitikku teleskooppivarrella, joka on helppo vetää ulos. 5,90 € 4-pakkaus: 4,50 €/kpl Kenttäpullo 0,7 L Vihreä Tehty kovaan käyttöön haastavassa maastossa. 7,90 € Uutuuksia ! Suursuosikki Suursuosikki www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi
Hyvännäköisiä vaatteita metsästykseen ja vapaa-aikaan Vintage Liivi naisille ja miehille Klassinen, tikattu liivi on erittäin monikäyttöinen niin metsästykseen kuin kaupungillekin. 119,00 € Vintage Housut naisille ja miehille Klassiset ja hyvännäköiset housut sopivat yhtä hyvin metsään kuin kaupungille. 99,00 € Uutuuksia ! Shortsit Boksund Joustavat shortsit vaellukselle, ulkoiluun tai arkikäyttöön. 32,90 € Buteo Housut True Black naisille ja miehille Valmistettu joustavasta, kierrätetystä kaksikerroksisesta PROOF™-materiaalista. 76,90 € Buteo Takki naisille ja miehille Valmistettu joustavasta, kierrätetystä kaksikerroksisesta PROOF™materiaalista. Saatavana useissa väreissä. 129,00 € Serengeti Housut naisille ja miehille Kestävät vapaa-ajanhousut stretchilla. Väri: vihreä. 48,90 € Housut Boksund Miesten Joustavat miesten metsästys-/ vapaa-ajan housut. Joustovyötärö canvas-kankaiset vahvikkeet sekä vettähylkivä materiaali. 39,90 € T-paita naisille ja miehille 5,90 € 2-pakkaus: 4,50 €/kpl 5-pakkaus: 3,50 €/kpl Max-On 1-6x24 HD 4-dot Kiikaritähtäin Max-On 1-6x24 HD 4-dot kiikaritähtäin sopii erityisesti ajojahtiin ja koiranohjaajille. 549,00 € Max-On 2-12x50 HD 4-dot Kiikaritähtäin, valaistu Max-On 2-12x50 HD 4-dot valaistu kiikaritähtäin on yleistähtäin hyvällä valonläpäisyllä ja hionnalla. 649,00 € ProTac Hunter aktiivikuulosuojaimet Mukavat kuulonsuojaimet metsästykseen ja ammuntaan. Yhdistä metsästysradio tai matkapuhelin stereoliitännän kautta. 89,00 € ShotHunt Wireless Kuulosuojaimet T-Coil Sopivat 90%:iin markkinoilla olevista metsästysradioista! Vahvistaa heikkoja ääniä & poistaa haitallista melua. T-Coil-silmukka helppoon pariliitäntään. 489,00 € Asepussi Vihreä/Camo/ Huomio-oranssi Johon 98% aseista sopii (äänenvaimentimen ja optiikan kanssa). 29,00 € Aselaukku Aselaukkuun mahtuu kivääri + kiikaritähtäin. Säilytä aseesi suojasssa kolhuilta ja iskuilta. Kaksi kokoa. Hinnat alk 65,90 € Kaupan päälle: • Stoeger Luotiloukku • Maalitaulu 100-pakkaus • Stoeger Asekotelo • Ampumamaalitaulu ilmakiväärille Arvo 50,30 € Ilmakivääri A30 Combo Syntet 219,00 € Ilmakivääri X5 Combo Synteettinen 189,00 € Trangia 25-4 UL Trangian klassinen retkikeittiö, joka sopii 3-4 hengelle. 59,00 € Itsetäyttyvä tyyny Mitat: 48x32x13 cm. 6,90 € Makuupussi Spacelite +7 190L Kevyt, käytännöllinen Haglöfsin makuupussi. Synteettisellä täytteellä. Sopii alimmillaan +7°C:n lämpötiloihin. 76,90 € Grillitikku teleskooppivarrella (sis. kotelon) Käytännöllinen ja ketterä grillitikku teleskooppivarrella, joka on helppo vetää ulos. 5,90 € 4-pakkaus: 4,50 €/kpl Kenttäpullo 0,7 L Vihreä Tehty kovaan käyttöön haastavassa maastossa. 7,90 € Uutuuksia ! Suursuosikki Suursuosikki www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi
Suomi on riistatiedon keräämisen ja hyödyntämisen edelläkävijä. Tuhannet vapaaehtoiset metsästäjät osoittavat rakkautensa riistaan osallistumalla laskentoihin. L aadukas ja ajantasainen tieto riistakantojen koosta ja kehityksestä on kestävän metsästyksen edellytys. Siihen perustuu metsästyksen mitoitus ja riistakantojen kestävä käyttö. Kesäisin laskennoissa keskitytään vesija metsäkanalintuihin. Riistakolmioilla lasketaan metsäkanalintupoikueita Riistakolmiolaskentojen avulla tuotetaan tietoa metsäkanalintukannoista. Tarkat tiedot lintujen runsaudesta ja vuotuisesta tuotosta hyödyttävät sekä metsästystä että tutkimusta. Riistatiedon kerääminen onkin riistantutkimuksen ja metsästäjäkunnan yhteispeliä. Intohimo riistaan saa puhaltamaan yhteen hiileen. Riistatieto luo kestävän pohjan riistasuhteelle Laskentoihin osallistuu vuosittain lähes kymmenentuhatta metsästäjää. Tutkijat koordinoivat laskennat ja käsittelevät tulokset, mutta metsästäjät tekevät vapaaehtoisesti varsinaisen laskentatyön maastossa. Yhden metsäkanoihin keskittyvän kesäkolmion laskeminen edellyttää 12 kilometrin kävelyä metsässä. Rakkaus metsäkanalinnustukseen saa tuhannet laskijat hikoilemaan kesäisessä metsässä itikoiden keskellä vuodesta toiseen. Tämä jos jokin on tosirakkautta, jonka jokainen kanalinnustaja tunnistaa! Vuotuiset laskentatulokset vaikuttavat suoraan metsäkanalintujen metsästyksen säätelyja rajoituspäätöksiin. Myös metsästysseurojen rajoituspäätökset voidaan määrittää riistakolmioiden perusteella. Osallistumalla laskentaan kesällä voi hyvin mielin lähteä metsälle syksyllä. Motivaatiota laskemiseen saa, kun hyväksi todettu lintukannan tila ja kehitys näkyvät pyyntiaikojen Osallistumalla laskentaan kesällä voi hyvin mielin lähteä metsälle syksyllä. TO M AS KA N SA N AH O TU O M O TU RU NE N TE RO SA LM EL A 16 Metsästäjä 4/2022
pidentymisenä. Hyvä esimerkki riistatiedon voimasta on latvalinnustus, joka sallittiin 40 vuoden tauon jälkeen. Ilman kolmioiden riistatietoa ei olisi hienoa perinnettä avattu, eikä olisi niin paljon intoa hikoilla suksilla talvisessa lumessa. Vesilinnut lasketaan kahdesti Vesilintuja seurataan toukokuussa parilaskennoissa ja heinäkuussa poikuelaskennoissa. Viime vuonna metsästäjät ja lintuharrastajat laskivat pesiviä pareja yhteensä 2 069 kohteelta ja poikueita 636 kohteelta. Pesivät parit lasketaan keväisin kahdesti. Pisteen laskemiseen menee vain vartti. Kuhertelevia pareja on mukava seurata. Monet laskentapisteet ovat varsinaisia lemmenlätäköitä ja parien seuranta herättää toiveen seuraavasta hyvinvoivasta vesilintusukupolvesta. Vesilintulaskenta on muutenkin leppoisaa puuhaa, jossa tulee samalla seurattua kesän etenemistä ja nautittua luonnosta. Riistatiedon kerääjien yhteinen ponnistus on todellinen rakkaudenosoitus riistalle. Riista antaa metsästäjille paljon ja me haluamme antaa takaisin. Katso verkkolehdestä eri laskentoja esittelevä video: metsastajalehti.fi H AN N U HU TT U TU O M O TU RU NE N Kesäisiä riista kolmioita laskee vuosittain noin 7 000–8 000 vapaaehtoista metsästäjää. Riistakolmiot lasketaan 23.7.–7.8.2022 Suositeltavinta on tehdä laskenta heti alkukaudesta ja palauttaa tulokset riistakolmiot.fi -sivuston kautta. 17 Metsästäjä 4/2022
Mitä ampumakokeessa tapahtuu ja ketkä kokeen kulusta vastaavat? Lähdin selvittämään asiaa sekä muistelemaan, miltä jännitys suorituskopissa tuntuu. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen ”N eljä laukausta, aikaa on 90 sekuntia, saat aloittaa ollessasi valmis suoritukseen.” Joka vuosi tuhannet metsästäjät kuulevat nämä sanat suorittaessaan ampumakoetta. Tilanne on jännittävä, olipa koetta tekemässä vasta harrastuksen aloittanut tai jo kokenut ampuja. Paikalla voi olla tuttuja tai tuntemattomia, kaikki ovat hieman jännittyneinä odottamassa omaa vuoroaan. Mielessä jylläävät kysymykset: Saanko kokeen läpi? Pääsenkö syksyllä hirvijahtiin? Kaikki tuntuu riippuvan yhden hetken onnistumisesta. Ennen koetta kannattaa käydä tarkistamassa, onko oma ase oikein kohdistettu. Ampumakokeessa ennalta kohdistetun aseen ja sen käsittelytaidon lisäksi tärkeintä on itsevarmuus omaan tekemiseen. Kun aseen tietää olevan kunnossa, on olo koetilanteessa levollisempi ja suoritus menee todennäköisesti paremmin. Suuntasin siis itsekin radalle, kiristin löystyneet ruuvit ja ammuin muutaman kohdistuslaukauksen. Varmuus kokeeseen menemisestä kasvoi talven ampumatauon jälkeen huomattavasti. Mitä tekee ampumakokeen vastaanottaja? Ampumakokeet ovat riistanhoitoyhdistysten julkisia hallintotehtäviä, mutta nekin järjestetään yleensä vapaaehtoisvoimin. Lähdin ottamaan selvää ampumakokeen vastaanottajan tehtävistä ja toimenkuvasta Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen pitkäaikaiselta ammunnanvalvojalta ja ampumaratavastaavalta, Pentti Helttuselta. – Yleensä meillä on neljä roolia: ilmoittautumisen vastaanottaja, ammunnanjohtaja, osumista ilmoittava paikkahenkilö sekä ampumakoetodistusten kirjoittaja. Ilmoittautumisten vastaanottaja tarkistaa kaikilta myös aseen, aseen hallussapitoluvan ja metsästyskortin, sekä vastaa koepaikan yleiLaukaus, osuma ja paikkaus Ampumakokeet vapaaehtoisvoimin sestä turvallisuudesta. Aseen tarkastuksessa varmistetaan, että ase on turvallinen myös käyttäjälleen. Melko yleistä on, että esimerkiksi tukin ruuvit ovat löysällä. Sellaisella aseellahan ei osu mihinkään, Helttunen huomauttaa. Hän kertoo tehtävässä vaikeinta olevan tilanteet, kun kokeeseen on tultu kaukaa ja lupa-asiat eivät ole kunnossa. – Valitettavasti silloin kokeeseen ei voida päästää, eivätkä asiakkaat tahdo usein ymmärtää miksi asian kanssa ollaan tiukkoja. Esimerkiksi metsästäjävakuutuksen takia metsästyskortin on oltava voimassa. Mutta enemmän työ antaa kuin ottaa, sillä iloiset ja onnelliset ilmeet suoritusten jälkeen tuntuvat erityisen hyvältä, Helttunen tuumailee. Turvallisuus tärkeintä Valvontauran aikana on sattunut myös vaaratilanteita. Helttunen huomauttaa, että aseenkäsittelyturvallisuuden pitäminen teemana esimerkiksi metsästäjäkoulutuksissa on kantanut paljon hedelmää ampumaradoille ja -kokeisiin. – Aseiden käsittelytaidot ja yleensäkin toiminta ampumaradoilla on parantunut 18 Metsästäjä 4/2022 Nu rten toimitus
Harjoitus tekee mestarin T reenaamisen hyödyt testataan tositilanteessa passissa tai kilpailussa. Haluat osumien olevan hyviä ja tekniikan pelaavan. Kun näet laukauksen osuneen hyvin, saat samalla turvaa siitä, että osaat tämän. Mutta kaikki eivät jaksa tai halua harjoitella ennen metsästyskauden aloitusta, koska ”olen tehnyt tätä 50 vuotta, en tarvitse harjoitusta”. Tämä ajattelutapa saattaa kostautua, kun ensimmäinen laukaus ainoastaan haavoittaa eläintä. Pahimmassa tapauksessa eläintä ei löydetä monen tunnin etsinnänkään jälkeen, ja osumakohdasta riippuen eläin joko kärsii päivittäin tai kuolee hitaasti. Tappava osumakin voi olla huono: Jos hyvä laukaus oli pelkkää tuuria, metsästäjä luulee olevansa hyvä. Sen jälkeen helposti ampuu myös vaikeissa tilanteissa, eikä onni enää riitäkään osumaan oikeaan kohtaan. Olen huomannut, että moni metsästäjä harjoittelee pari kertaa hirvikokeeseen ja ampuu kymmenen laukausta haulikolla ennen metsästyskauden aloitusta. Kaikki harjoittelu on hyvästä, mutta olosuhteet radalla ja metsällä ovat hyvin erilaiset. Kun tiedät valmiiksi savikiekon lentoradan ja mistä tornista se lähtee, ei tilanne ole sama kuin esimerkiksi kesken kaiken lentorataa muuttavan oikean kyyhkyn kohdalla. Siksi harjoitusta tarvitaan paljon. Kilpa-ampuja treenaa yleensä useaan otteeseen viikossa ja ampuu monta sataa laukausta. Treenaan kauden aikana kolme kertaa viikossa, niin pienoiskiväärillä kuin ilmakiväärillä. Tyypillisen viikon aikana ammun noin 100 laukausta pienoiskiväärillä ja 130–200 ilmakiväärillä. Vaikka ilmakiväärillä ei metsästetä, siinä on pitkälti sama tekniikka kuin pienoiskiväärillä. Kannattaa pysyä nöyränä ja muistaa, että kauden alussa saattaa olla vähän ruosteessa. Se on ok, mutta ruosteesta pääsee irti harjoittelemalla koko vuoden aikana silloin tällöin jollakin aseella. Jos jokin mietityttää, kysy rohkeasti muilta ampumaradalla harjoittelevilta neuvoa. Emme pure, ainakaan kovaa! Pidetään radalla hyvä ilmapiiri ja annetaan kaikenlaisille ampujille tilaa yhteisössä. Joka kahdeksas suomalainen harrastaa ammuntaa, tehdään se näkyväksi: #jokakahdeksas ELISABETH MATTSSON Kirjoittaja on nuori metsästäjä ja urheiluampuja Houtskarista. huomattavasti. Erityisesti nuoret ja koulutetut metsästäjät osaavat toimia oikein, Helttunen sanoo. Ampumakokeen vastaanottajan tärkein tehtävä on vastata kokeen turvallisesta toteutuksesta. Hauskojakin hetkiä on jäänyt mieleen. Yksi huvittavimmista oli, kun suorituskopissa ampujan kivääristä tippui kiikari. – Sitä tonnin seteli -ilmettä ei voita mikään, Helttonen nauraa. Pentti Helttunen on ollut mukana rhy:n toiminnassa jo yli 20 vuotta. Vapaaehtoistyö on aina kiinnostanut, minkä myötä hän on toiminut rhy:ssä useissa eri tehtävissä, kuten kouluttanut nuoria metsästäjätutkintoon valmentavilla kursseilla. Helttunen toteaa, että harrastajien määrä on vuosien mittaan lisääntynyt. Samalla hän toivoo, että talkoohenki säilyisi ja ihmiset lähtisivät mukaan rhy:n toimintaan. Esimerkiksi ampumakokeen vastaanottajaksi voi ryhtyä 18 vuotta täyttänyt, rehellinen, täysivaltainen ja luotettavaksi ja tehtävään soveltuvaksi todettu henkilö, joka on suorittanut Suomen riistakeskuksen järjestämän ampumakokeen vastaanottajan koulutuksen. – Sitten vain ilmoittaudutaan vapaaehtoiseksi toiminnanohjaajan kautta. Tämän jälkeen Suomen riistakeskus nimittää tehtävään soveltuvat henkilöt. Erityisesti nuoria toivotaan kovasti mukaan toimintaan! Kuinka kokelaan kävi? Ilmoittautumisen, jännittävän odotuksen ja tuttaville jutustelun jälkeen oma vuoroni koitti. Ohjesanojen jälkeen sain luvan aloittaa. Katse kohti taulua ja neljä puristavaa laukausta. Pian radiopuhelimesta kuului: neljä osumaa, karhu! Lähdin kopista onnellisena kohti toimistoa, jossa valvoja kirjoitti ampumakoetodistuksen ja merkitsi suorituksen Oma riistaan. Tästä on jälleen hyvä jatkaa kesän treenikautta ja suunnata katse kohti syksyn karhuja hirvijahteja. Itsevarmuus ja kohdistettu ase ovat parhaat eväät ampuma kokeeseen. ? Ampuma kokeen vas taan ottajana Pentti Helttunen huolehtii muun muassa aseiden ja kokeessa tar vittavien lupien tarkastamisesta ennen suorituk sen alkua. K lumni 19 Metsästäjä 4/2022
K erhomme on toteutettu yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Kerhoon kuuluu noin kymmenen innokasta nuorta, jotka ovat kiinnostuneita eräilystä. Yleensä kerho on kokoontunut kerran viikossa puolitoista tuntia, mutta tarvittaessa olemme pitäneet pidempiä kertoja tai siirtäneet kerhokerran viikonlopulle. Pääasiallisia aiheita ovat olleet metsästys, kalastus ja luonnossa liikkuminen. Olemme tehneet yhteistyötä myös paikallisten metsästysseurojen, riistanhoitoyhdistysten ja kalastajien kanssa. Metsästä ruokapöytään Metsästystä kerhossa on hieman vaikea toteuttaa, mutta olemme silti päässeet kokeilemaan sorsajahtia, peuran kyttäämistä ja luolapyyntiä. Näistä päivistä kerholaiset pitivät erityisen paljon, sillä suurimmalle osalle ne olivat ensimmäisiä kertoja kyseisten jahtimuotojen parissa. Metsästykseen liittyy paljon Kerhossa eräelämä tutuksi Olen toiminut viimeiset kaksi vuotta ohjaajana Hämeenlinnan Seudun 4H -yhdistyksen järjestämässä eräkerhossa Tuuloksessa. Nyt joudun lopettamaan ohjaajan työt, joten on hyvä hetki miettiä, mitä kaikkea olemme ehtineet tekemään tänä aikana. TeksTi ja kuvaT Karlo Ruotsalainen Jokainen kerho lainen sai tehdä itselleen oman pilkin ja kokeilla sitä käytännössä myöhemmillä kerroilla. 20 Metsästäjä 4/2022 Nu rten toimitus