Metsästäjä 4/2021 - Lehtiluukku.fi

KAUSI 2021-2022 METSÄSTYSAJAT JA -RAJOITUKSET NOUTAJA YLLÄTTÄVÄN MONIPUOLINEN TIHEÄ PEURAKANTA URAKKA RIPEÄSTI KÄYNTIIN OTKES TARKKAILEE METSÄSTYSTÄ OHJETTA HIRVIJAHTIIN OSALLIS TU VILLE 8 4/2021 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0421.indd 1 28/06/2021 14.41
METSÄSTYS 10 Metsästysajat ja -rajoitukset 2020 – 2021 14 Sami Takala, 1980-luvun metsästäjä 22 Vinkit kauriin ja peuran jousimetsästykseen 28 Pienten sorkkaeläinten metsästys tiheän kannan alueella 30 Pienten sorkkaeläinten metsästys harvan kannan alueella 32 Hirvitornit kuntoon! 36 Metsästäjän erätaidot 44 Metsästysmatkalla Suomessa: Itä-Suomi 48 Koiran kanssa: Noutajat 52 Teräshaulipatruunat harjoittelussa – unohda ennakkoluulot 54 Rihlakon kohdistaminen täyteiselle 57 Töpselikärsä nurin: Villisianmetsästäjän muistilista 58 8 ohjetta hirvijahtiin osallistuville 60 Reseptit a la Kati Pohja RIISTA 38 Sepelkyyhkyn iän määrittäminen 40 Suden kanta-arvio 64 Haapanoiden muuttoa tutkitaan 66 Hirvieläinvahingot tarkempaan syyniin AJANKOHTAISET 5 Uutiset 18 Nuorten toimitus 34 Metsästysonnettomuudet OTKES harkitsee tutkinnan aloittamista 46 Metsästyshaaste 2021 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 63 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 68 Kosteikkojen supikoirat kuriin: Poiston ja ”opettamisen” tehoa tutkitaan LAIT & LUVAT 62 Moottoriajoneuvon käyttö liikuntarajoitteisena 28 Pienten sorkka eläinten metsästys tiheän kannan alueella 30 Pienten sorkka eläinten metsästys harvan kannan alueella 54 Rihlakon kohdistaminen täyteiselle 14 Sami Takala, 1980-luvun metsästäjä 2 Metsästäjä 4/2021 Sisältö 2-3_Sisa?llys_pa?a?kirjoitus_ME0421.indd 2 28/06/2021 15.44
"Saaliin osalta oikeasuhtaisuus tarkoittaa, että mitoitamme pyyntimme kestäväksi suhteessa riistakantoihin." Oikeasuhtaisuutta K uluneena korona-aikana on keskusteltu paljon oikeasuhtaisuudesta. Hallinnon kapulakielessä se tarkoittaa velvoitetta mitoittaa tekeminen oikeassa suhteessa tavoitteeseen, eli kansankielellä ”ei ammuta kärpästä tykillä”. Lisäksi on hyvä tarkastella toimien välttämättömyyttä, tehokkuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Uuden metsästysvuoden pyörähtäessä käyntiin meidän metsästäjien on hyvä miettiä, mitä oikeasuhtaisuus tarkoittaa metsästyksessä. Saaliin osalta sitä, että mitoitamme pyyntimme kestäväksi suhteessa riistakantoihin. Lisäksi pyynti tulee kohdentaa erityisesti lajeihin, joiden kantoja pyritään rajoittamaan – oli sitten kyseessä vieraspedot tai valkohäntäpeura tihentymäalueella. Riistanruokinnassa oikeasuhtaisuus tarkoittaa mielestäni kohtuullisuutta. Ruokinnan tarkoituksena ei ole houkutella koko seutukunnan sorsia samalle lätäkölle, vaan luoda turvallisia metsästysmahdollisuuksia verotusta kestävien lajien, kuten sinisorsan, metsästykseen. Vastaavasti valkohäntäpeuran tihentymäalueella, jossa kantaa ollaan leikkaamassa, on syytä rajoittua pyyntiä tukevaan houkutteluruokintaan. Lakipykälissä oikeasuhtaisuus tarkoittaa sitä, että säädökset ovat sopivassa suhteessa tavoitteisiin ja vallitsevaan tilanteeseen. Yksi osa-alue edellyttää tinkimätöntä suhtautumista. Se on kaikinpuolinen turvallisuus, niin jahdissa kuin liikenteessä. Turvallista ja virkistävää metsästysvuotta kaikille. Ollaan toiminnassamme oikeasuhtaisia. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 64 Haapanoiden muuttoa tutkitaan 10 Metsästysajat ja -rajoitukset 2020-2021 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2021 2-3_Sisa?llys_pa?a?kirjoitus_ME0421.indd 3 28/06/2021 15.44
KU VA O LG A VÄ LI M AA E n ole koskaan metsästänyt. Ehkä se johtuu siitä, ettei suvussani ole harrastettu metsästystä. Tai siitä että poikavuosina aloin kiinnostua rockmusiikista. Rahani menivät levyihin ja instrumentteihin. Olin kaupunkilaispoika, joka tuli lomiksi mummolaan Pelloon. Isoisä oli kuollut, eikä talossa ollut muita miehiä. Mummolan seinällä ei roikkunut haulikkoa. Kiinnostuin kuitenkin kalastuksesta. Muutamat pellolaisista kavereistani olivat metsästäjiä. He osallistuivat sorsaja jänisjahteihin. Kaverini Karin kotona kasvatettiin jäniskoiria. Kari kertoi minulle paljon koirista ja metsästyksestä. Karin kanssa koin hetkiä, joista useimmat kaupunkilaispojat jäivät paitsi. Kari harrasti ansapyyntiä. Hän viritti piisaminrautoja lähiseudun erämaalampien rannoille. Pohjoiseen vievä rautatie menee Pellon kylän ohi. Radalla ei siihen aikaan ollut henkilöliikennettä, vain puutavarajuna meni pari kertaa päivässä. Lompsin Karin perässä ratapenkkaa pitkin kaukana metsässä olevalle lammelle kokemaan rautoja. Hän nosti hukkuneen piisamin vedestä, nylki eläimet ja myi nahat. Talvella Kari ja toinen kaverini Heikki pyysivät raudoilla kettuja. Yövyimme metsäkämpässä, jossa oli lämpöä varaamaton takka, jota piti jatkuvasti lämmittää. Olin kipinämikkona. Kettu on varovaisempi otus kuin piisami. Raudan virittäminen sen jäljille on tarkkaa puuhaa. Kari ja Heikki viipyivät ansoitusreissullaan koko päivän. Sillä aikaa minä polttelin puita takassa ja lauloin. Kotona en kehdannut laulaa, koska aina joku oli kuuntelemassa. Lauloin mitä mieleeni tuli, siansaksaksi tai oikeastaan sianenglanniksi. Huomasin, että pystyn keksimään melodioita. Minulle reissu oli merkittävä, koska sen jälkeen aloin säveltää ja sanoittaa omia biisejä. Kari muokkasi mielipiteitäni metsästysja kalastusasioissa. Hän ei esimerkiksi hyväksynyt kivääriä metsälintujen ampumisessa. Hänellä ei ollut lintukoiraa, joka olisi haukkunut metson tai teeren puuhun. Hänen mielestään kova tyyppi oli se, joka hiipii lähelle lintua ja ampui sen haulikolla. Katsoimme kerran presidentti Kekkosesta tehdyn dokumentin tv:stä. Hänet kuvattiin hiihtämässä, kalastamassa ja metsästämässä. Karin veri kuohahti kun hän näki presidentin kytiksellä kiikarikiväärin kanssa. Sen jälkeen Kekkonen ei enää ollut hyvä jätkä. Ja ne urpot, jotka ampuivat tiellä kiviä nokkivia metsälintuja auton ikkunasta, olivat ala-arvoisia roistoja. Elettiin 70-lukua. Luonnonsuojelu oli lapsenkengissä. Tehtaat ja asutuskeskukset laskivat jätevetensä puhdistamattomina vesistöihin ja autoista tyhjennettiin surutta roskat tienvarsiin. Luonto oli olemassa vain hyötykäyttöä varten. Sinne mentiin hakemaan riistaa, kalaa, marjoja, sieniä ja puutavaraa. Vain muutamat taiteelliset sielut näkivät luonnossa kauneusarvoja. Minä ja pellolaiset kaverini olimme huolissamme Suomen luonnosta. Emme koskaan jättäneet roskia luontoon. Nuotiopaikkamme peittelimme aina lähtiessämme. Valitettavasti ajattelemattomien ihmisten jälkiä näki joka paikassa. Monesti tuntui, että taistelimme tuulimyllyjä vastaan. Onneksi asenteet ovat muuttuneet. Mutta luonto on silti aina uhanalainen. Kari halusi Pellonjärven säilyvän hyvänä lintujärvenä. Hän rakensi telkänpönttöjä, joita sijoitimme rantametsiin. Koska varikset tuhosivat vesilintujen munia, hän halusi verottaa variskantaa. Hän hommasi pöllöä muistuttavan atrapin, jonka pystytti kepinnokassa asumattomalle rannalle. Varikset tietysti villiintyivät ja tekivät syöksyjä sitä vastaan, ja Kari ampui niitä haulikolla. Jotkut näkevät metsästyksen raakalaismaisena machoiluna. Itse en ajattele niin. Metsästäjä, joka liikkuu luonnossa, yleensä myös rakastaa sitä. Hän haluaa luonnon säilyvän itselleen ja tuleville polville. Metsästys on myös toveruutta, yhteisiä hetkiä jahdissa ja nuotion äärellä. Minulle luonto on ollut aina pyhä, pyhempi kuin hienoinkaan katedraali. Luonnosta olen ammentanut paljon lauluihini ja kirjoihini. KAUKO RÖYHKÄ muusikko, kirjailija Metsästyksestä 4 Metsästäjä 4/2021 Vi raskynä 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 4 28/06/2021 13.42
metsästäjäjoukolle, samalla kun hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen on pysyttävä kohtuullisella tasolla. Vastanneiden kesken Suomen riistakeskus arpoo viisi (5 kpl) lähettävää ja etäohjattavaa Uovision Glory 20MP 4G -riistakameraa (arvo 395 €). VASTAA KYSELYYN: MITEN HIRVIELÄINKANTOJA PITÄISI HOITAA? Kestävän hirvieläinten kannanhoidon mahdollistavat lukemattomat vapaaehtoiset metsästäjät. Jotta tämä arvokas työ jatkuu tulevaisuudessa, paikallisen toiminnan mielekkyys ja toimintaedellytykset on taattava. V aikka hirvieläinten kannanhoitoa säädellään Suomessa monilla eri tasoilla, viime kädessä metsästysseurat ja -seurueet toteuttavat verotussuunnitelmat. Seurojen toiminnalla on siis korvaamaton yhteiskunnallinen merkitys. Metsästysseurat ja -seurueet kohtaavat kuitenkin moninaisia haasteita ja muutoksia toimintaympäristössään. Suomen riistakeskuksen ja Turun yliopiston kyselytutkimuksessa halutaankin kuulla kannanhoitoa paikallisella tasolla toteuttavien metsästäjien mielipiteitä. Kuinka päätökset tehdään? Kuinka työ jakautuu toimijoiden kesken? Millaisia seurat ovat? Onko toiminta onnistunutta ja mitä voitaisiin tehdä paremmin? Tutkimustuloksia käytetään hirvieläinten kannanhoidon kehittämiseen. Koska metsästäjät ovat avainasemassa, järjestelmän on oltava metsästäjille toimiva ja kitkaton. Hirvieläinmetsästyksen on annettava paljon metsästysmahdollisuuksia kasvavalle Suomen riistakeskus on hankkinut tietoa kuluttajien ja maanomistajien näkemyksistä, nyt on metsästäjien vuoro. Metsästäjä, kerro näkemyksesi osoitteessa: link.webropol.com /s/hirvielain ja osallistut arvontaan. H AN N U HU TT U 5 Metsästäjä 4/2021 Uutis t 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 5 28/06/2021 13.42
Syötetäänkö sorsia – suotuisa suojelutaso sudella? M aaja metsätalousministeriö lähetti toukokuussa lausunnolle asetusluonnoksen vesilintujen metsästyksen rajoittamisesta metsästysvuosina 2021 2024. Asetusluonnoksen esitys vesilintujen metsästyksen ravintohoukutinkiellosta on herättänyt paljon keskustelua metsästäjien piirissä. On tullut tuntuma, että se jakaa metsästäjäkunnan kahtia – osa kannattaa esitystä, mutta osa vastustaa jyrkästi. Suomen riistakeskuksen hallituksen tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa metsästyspolitiikkaan. Sen tehtävä on toteuttaa valittua politiikkaa. Riistapolitiikkalinjaukset kuuluvat alueellisille riistaneuvostoille, valtakunnalliselle riistaneuvostolle sekä viime kädessä ministeriölle. Riistan ruokintaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty alueellisissa riistaneuvostoissa sekä viimesyksyisessä Gustavelundin seminaarissa. Sen sijaan valtakunnallisessa riistaneuvostossa vesilintujen ravintohoukutinasiaa ei ole käsitelty. Olisiko ravintohoukuttimen käyttöasia vesilinnustuksessa edennyt juohevammin, mikäli se olisi linjattu hyvissä ajoin talvella myös valtakunnallisessa riistaneuvostossa? Luonnonvarakeskuksen suden kanta-arvion mukaan susia on maassamme noin 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Luonnonvarakeskuksen on myös määrä tulevan syksyn aikana asettaa suden suotuisalle suojelutasolle viitearvo, jolla on erittäin ratkaiseva merkitys siihen, voidaanko suden kannanhoidollisen metsästyksen viisivuotista kokeilua ottaa käyttöön kenties jo tulevana talvena. Myös Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksissä liittyen Tohmajärven susipoikkeuslupavalituksiin oli keskeisin hylkäyksen peruste se, ettei suden suojelutason ole selvitetty olleen suotuisa. Tulevalla viitearvolla onkin keskeinen vaikutus maamme tulevaan susipolitiikkaan. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Metsähanhien pesintää seurattiin riistakameroilla Turun yliopistossa seurattiin tänä keväänä riistakameroilla 13 metsähanhen pesintää. Seurannalla selvitettiin syitä pesintöjen epäonnistumiseen ja havainnoitiin hanhien suhtautumista pesän läheisyyteen asennettuun kameraan. Kamerat vietiin Luken GPS-lähettimillä merkattujen hanhien pesille. Häiriö kameran asentamisesta oli lyhytaikainen ja hanhet palasivat nopeasti jatkamaan haudontaa. Seuratuista pesistä seitsemästä kuoriutui poikasia. Ketut tuhosivat kolme pesintää, korppi yhden, yksi jäi tulvaveden alle ja yhdestä munat jäivät kuoriutumatta. GPS-seurannan perusteella osa pesimäikäisistä metsähanhinaaraista jättää lisäksi vuosittain pesinnän kokonaan väliin. Metsäpeura siirtyi vasomaan Venäjälle Metsäpeuravaadin yllätti tutkijat vaeltamalla Lappajärven talvilaitumilta viidensadan kilometrin päähän Venäjän Karjalaan. Kyseessä on askel kohti Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakantojen yhdistymistä. Suomenselän metsäpeurat ovat kannan kasvaessa levittäytyneet koilliseen kohti kainuulaisia lajitovereitaan, mutta vahvistettuja havaintoja osakantojen välisestä liikkeestä ei ole aikaisemmin saatu. – Venäjälle vaeltanut vaadin vasoi viime keväänä Kajaanin eteläpuolella eli poikkeuksellisen kaukana, mutta näin pitkää siirtymää emme osanneet odottaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara. LE O KO RH O NE N , LU O NN O N VA RA KE SK US Metsäpeuravaatimen liikkeiden seuraamisen mahdollisti satelliittipantaseuranta, joka on osa MetsäpeuraLIFE-hanketta. K lumni Uutis t Metsästäjä 4/2021 6 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 6 28/06/2021 13.42
Mika, nimimerkki @mika.kooo rakennutti talonsa viereen kolmen hehtaarin kosteikon, jonka aktiivinen hoito on tuottanut tulosta. Telkät, sinisorsat ja haapana ovat ottaneet omakseen pesätuubit ja pesintäkatokset. – Nyt alkaa olla vilskettä, kun uusia poikueita ilmestyy lähes päivittäin. Joka kevät kosteikolle on tullut useita haapanapareja, mutta koskaan pesinnät eivät ole onnistuneet ennen tätä kolmatta kosteikon kevättä. Tästä olen äärimmäisen tyytyväinen! Ehkä petojen ja haittalintujen vähentäminen alkaa nyt näkyä. HELMI-OHJELMAN VIERASPETOJEN POISTOON 4 300 000 € Metsäteollisuus: teräshaulit eivät aiheuta ongelmia Sosiaalija terveysministeriön lyijyrajoitusta koskevassa kuulemisessa kuultiin metsäteollisuutta. Se otti kantaa niin sanottujen korvaavien haulimateriaalien vaikutuksiin suomalaisessa metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden mukaan suomalaiset sahat eivät ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta törmänneet hauliongelmiin sahatukeissaan. Puun tukkiosaan ammutun laukauksen haulit jäävät yleensä pintaosiin, jotka kuoritaan tai haketetaan. Paikallisesti suuren metsästyspainen alueilla ongelmia voisi mahdollisesti syntyä, mutta vaikutukset eivät ole mekaanisen metsäteollisuuden kannalta merkittäviä. Sellutai paperitehtailla haulit eivät aiheuta ongelmia, sillä selluja paperitehtailla puiden kuoriosiin kiinnittyneet haulit irtoavat puiden kuorinnan yhteydessä tai valmistusprosessin myöhemmissä vaiheissa. Ota talteen Metsästyskorttisi Tämän lehden liitteenä on metsästyskorttisi tulevalle metsästysvuodelle 1.8.2021 – 31.7.2022. Kortti löytyy lehden takaa. Muistathan, että sinulla on metsästyskortti myös Oma riistassa. Se on aina mukanasi ja on yhtä pätevä kuin painettu kortti. Oma riistasta voit myös tulostaa uuden kortin kadonneen tilalle. Metsästyskorttia koskevissa ongelmatilanteissa ota yhteyttä Metsästäjä rekisteriin: metsastajarekisteri@riista.fi 7 Metsästäjä 4/2021 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 7 28/06/2021 13.42
MYNÄMÄEN ALUEEN RHY HAKEE TOIMINNANOHJAAJAA Aktiivisesti toimiva Mynämäen alueen riistanhoito yhdistys hakee riistaalasta kiinnostunutta henkilöä toiminnanohjaajan tehtävään. Valittu henkilö perehdytetään tehtävään. Palkkaus sopimuksen mukaan. Tiedustelut ja hakemukset: Rhy:n puheenjohtaja Jukka Päivinen 0400 866193 tai jukpai@hotmail.com Tuo roskat mukanasi Olipa jahtipaikkasi pellonreuna, umpimetsä tai meren saari, älä jätä maastoon mitään sinne kuulumatonta. Kerää myös hylsyt, niin aseen kuin virvokejuomien, ja tuo ne jätteenkeräykseen. Jos metsästyspaikka sitä vaatii, käytä haulikossasi biohajoavilla välitulpilla varustettuja patruunoita. Tällainen paikka voi olla esimerkiksi nautojen laidun, jossa muoviset välitulpat voivat aiheuttaa ongelmia. Pidetään yhdessä luonto siistinä ja maanomistajat tyytyväisenä. Metsästyskortilla museoon Voimassaoleva metsästyskortti oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn Suomen Metsästysmuseoon Riihimäellä. Museo esittelee suomalaisen eräperinteen eri puolia kivikaudelta nykypäivään. Perusnäyttelyiden lisäksi museo tarjoaa vuosittain useita erikoisnäyttelyitä. Loppukesällä ja syksyn aikana erityistarkastelussa on Sakon historiaa ja asemalleja, palkittuja trofeita ja käsintehtyjä puukkoja sekä loppuvuodesta eläinaiheista taidetta. • Sako 100 vuotta – 26.9.2021 asti • Erämessujen palkitut trofeet – 12.8.–12.9.2021 • Maritta Meckelborgin taidenäyttely – 7.10.2021–9.1.2022 • Vuoden luontokuvat 2020 – 12.10.–31.12.2021 www.metsastysmuseo.fi Riistakolmiolaskenta kesällä 2021 Riistakolmioita lasketaan 24.7.8.8.2021 välisenä aikana. Suositeltavinta on laskea kolmiot 2.8.2021 mennessä, jolloin tulokset ennättävät varmasti metsästysaikaasetuksen pohjaksi. Palautukset suositellaan tehtäväksi riistakolmiot.fi -sivuston kautta, jotta tulokset saadaan viiveettä käyttöön. Sivustolla on myös ajantasainen tulospalvelu. Paikalliset toimijat eroavat Evon tiedekansallispuistohankkeen työryhmästä Paikalliset toimijat MTK Häme, alueen metsänhoitoyhdistykset, Suomen Metsästäjäliitto ja sen Etelä-Hämeen piiri sekä alueen riistanhoitoyhdistykset eroavat Evon tiedekansallispuistoryhmästä tyytymättöminä valmisteluprosessiin. Toimijat vaativat Evon kehittämistä retkeilyalueena. Eron syinä ovat paikallisten vaikutusmahdollisuuksien puute. Evon retkeilyalue on Etelä-Suomen suurin metsästysalue niin maattomille kuin metsästysseuroihin kuulumattomille metsästäjille. Alueelle myydään vuosittain 1 000 pienriistan metsästyslupaa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä toimii useita metsästysseuroja. Ympäristöministeriö kuitenkin rajasi metsästyksen ulos puistohankkeesta. Myös hankkeen hallinto on eroajien voimakkaan kritiikin kohteena. Lisää uutisia Metsästäjä-verkkolehdessä www.metsastajalehti.fi 8 Metsästäjä 4/2021 Uutis t 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 8 28/06/2021 13.42
Italialainen Caesar Guerini yhdistää tuotteissaan perinteet, esteettisyyden ja uusimman teknologian. Tämä toteutuu tavalla joka miellyttää vaativintakin käyttäjää. Caesar Guerinin haulikot valmistetaan huipputeknologiaa käyttäen. Tästä huolimatta tuotteissa näkyy perinteet ja taiteellisuus. Ceasar Guerini Figura 12/76 28” tai 30” piipuilla alk.2180 € Ceasar Guerini Figura Light 12/76 26” tai 28” piipuilla alk. 2180 € Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.? tai www.ase.? maahantuoja: Hinnat voimassa 30.9.2021 asti. maahantuoja: 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 9 28/06/2021 13.42
Metsästysajat 2021 – 2022 Muista saalisilmoitusvelvollisuus! Saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle on tehtävä seuraavista lajeista: metsäkauris, villisika, hilleri, metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa Ilmoitus tulee tehdä 7 vuorokauden kuluessa saaliin saamisesta, ja siinä tulee olla tiedot saannin päivämäärästä sekä kunnasta ja saaliseläinten laji ja määrä, metsästäjän nimi ja metsästäjänumero. Villisian ja metsäkauriin osalta ilmoitukseen mukaan myös sukupuoli ja arvio iästä ja villisian pyyntipaikan koordinaatit. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös Suomen riistakeskuksen lomakkeella perinteisenä paperiversiona. Tarkoitus on tarkentaa tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. SUOSITUS: tee saalisilmoitus viipymättä onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen, niin asia ei unohdu. Ruokinnasta elinympäristöjen hoitoon Jos vesilintuja tulevalla kaudella aiotaan ruokkia metsästystarkoituksessa, Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan sekä erityisesti saaliin määrään ruokintapaikoilla. Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukee vesilintukantoja. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja poikueelinympäristöjen kunnostamiseen. Ravintohoukutin vesilintujen metsästyksessä Alkukesästä on ollut valmistelussa maaja metsätalousministeriön asetus ravintohoukuttimen käytön kieltämisestä vesilintujen metsästyksessä metsästysvuosina 2021-2024. M aaja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa ravintohoukuttimen käyttöä. Tarkoituksena on keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää. Tutkimuksen mukaan vesistöihin kuljetetaan noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa. Tämä on johtanut paikoin erittäin suuriin sorsasaaliisiin, jotka eivät olleet aiemmilla metsästysalueilla ja perinteisillä pyyntikeinoilla mahdollisia. Jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan. Tuoreimmissa arvioissa myös sinisorsan kanta on laskenut hieman, kun taas tavi-, haapanaja telkkäkannat ovat laskeneet jo pidemmän aikaa. Maaja metsätalousministeriö jatkaa asian valmistelua. Tämän syksyn metsästykseen ei ole tulossa ravintohoukuttimia koskevia muutoksia. 10 Metsästäjä 4/2021 10-13_Metsa?stysajat_ja_rajoitukset_ME0421.indd 10 28/06/2021 13.41
LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi*, haapana*, jouhisorsa*, lapasorsa*, tukkasotka*, telkkä, nokikana* Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Punasotka* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Alli* Merialueilla kiintiö 5 allia/vrk, muualla maassa rauhoitettu 1.9. – 31.12 Tukka koskelo* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Isokoskelo* Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka*, koiras Syysaikainen metsästys kielletty Asetuksen voimassaolo päättyy 31.12.2021 Ilm. myöhemmin Merihanhi* Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset sivu 13 ja riista.fi Ks. www.riista.fi Metsähanhi* Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset sivu 13 ja riista.fi Ks. www.riista.fi Kanadan hanhi Koko maassa pellolta Koko maassa 10.8 – 20.8. klo 12.00 20.8. klo 12.00 – 31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9 .– 31.12. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.11. – 28.2. Euroopan majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri* Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. 1.12. – 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä METSÄSTYSAJAT 1.8.2021 – 31.7.2022 Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 8.9.2021 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Itämeren norppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 1.8. – 31.12.2021 16.4. – 31.12.2022 Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika* Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia Pellolta vahtimalla muualla maassa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Muualla kuin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1.** 1.9. – 20.9. 1.9. – 1.10. 1.9. – 8.10.**** 2.10. – 15.1. 9.10. – 15.1. Valkohäntä peura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 24.9. Vahtimalla**** 25.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 25.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 24.9. Vahtimalla**** 25.9. – 31.1. Metsäkauris uros * *** naaras ja vasa* *** Koko maassa Koko maassa 1.9. – 15.2., 16.5. – 15.6. 1.9. – 15.2. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä HUOMAUTUKSET: * MUISTA SAALISILMOITUSVELVOLLISUUS ** Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *** Metsäkauris: Ma 8 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 25.9.2021 alkaen **** Ei Lapin maakunnassa HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. ? harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) harmaalokkikoloniat koko vuoden ? naakka 10.3. – 31.7. 11 Metsästäjä 4/2021 10-13_Metsa?stysajat_ja_rajoitukset_ME0421.indd 11 28/06/2021 13.41
PUNASOTKA ALLI TUKKAKOSKELO HAAHKA ISOKOSKELO Metsästysajat 2021 – 2022 Vesilintujen metsästyksen säätely 2021 Metsästyskaudelle 2021 vesilintujen metsästystä on rajoitettu maaja metsätalousministeriön asetuksilla metsästyslain 38 pykälän nojalla seuraavasti: Punasotkan metsästys on kielletty. Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. Tukkakoskelon metsästys on kielletty. Allin metsästys on kielletty lukuun ottamatta merialuetta sekä merialueella sijaitsevia saaria ja luotoja. Merialueella viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Muista saalisilmoitus! Ole tarkkana lajintunnistuksessa. Isokoskelolla on normaali metsästysaika 1.9.–31.12. Muista saalisilmoitus! TAANTUVAT RIISTAVESILINNUT Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään ja välttämään jouhisorsan, nokikanan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä. MUISTA SAALISILMOITUS 7 VUOROKAUDEN KULUESSA! Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. 12 Metsästäjä 4/2021 10-13_Metsa?stysajat_ja_rajoitukset_ME0421.indd 12 28/06/2021 13.41
METSÄHANHI Metsähanhen metsästyksessä on voimassa seuraavat rajoitukset: ? Metsähanhen metsästys on kiellettyä lukuun ottamatta maan kaakkoisosan tundrametsähanhialuetta ja osaa Lapin maakunnasta (kartta). Taigametsähanhi ? Metsästys sallittua 20.8. klo 12 – 27.8. Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Tornion, Kemin, Keminmaan ja Simon kuntia. ? Yhden (1) metsähanhen kausikiintiö Lapin metsästysalueella. ? Ravintohoukuttimen, eli jyväruokinnan käyttö on kielletty. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. Tundrametsähanhi ? Tundrametsähanhialueella metsästys on sallittua 1.10. – 30.11. Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi Metsähanhen metsästysaika 2021 20.8. klo 12 – 27.8. 1.10. – 30.11. Ei metsästystä Metsähanhen metsästysaika 2020 20.8. klo 12 27.8. 1.10. 30.11. Ei metsästystä MERIHANHI Merihanhen metsästyksessä on voimassa seuraavat rajoitukset: ? Merihanhen metsästys on kiellettyä sisämaassa. Se on sallittua vain rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12 – 31.12. sekä 10.8. – 20.8. kello 12 rannikkoalueen pellolta. ? Kahden merihanhen metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ? 10.8. – 20.8. klo 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. Merihanhen metsästysaika 2021 10.8. – 31.12. Ei metsästystä Merihanhen metsästysaika 2020 10.8. 31.12. Ei metsästystä Metsähanhen alalajijakaumaa seurataan koko maassa! Ohje saaliskuvan ottamiseen metsähanhesta. Nokka ja siiven peitinhöyhenet ovat kohdat, joista määritetään alalaji ja ikäluokka. Kuvassa tundrametsähanhi. Lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Metsästäjiä kannustetaan vapaaehtoiseen tiedontuottamiseen alueiden metsähanhitilanteesta, kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt metsähanhihavainnot Oma riistaan. Kerättävä tieto on ehdottoman luottamuksellista, ja sitä käytetään vain pesimäkanta-arvioinnin kehittämiseen siten, ettei tallennettuja havaintoja voida julkisesti paikantaa tietylle alueelle. Harjoittele lajintunnistusta ennen metsästystä. Syysmuutolla hanhien sekaparvissa on muun muassa rauhoitettua tundrahanhea. Taigametsähanhikanta on kasvanut ja elpyminen on suurelta osin Suomen metsästysrajoitusten ansiota. Riistatiedon aktiivisella käytöllä ja tarkoituksenmukaisilla rajoituksilla pyritään metsästämään taigametsähanhia kestävästi ja tulevaisuutta turvaten. Taigametsähanhen metsästyksen uudelleen avaamisessa metsähanhimiesten ja muiden vapaaehtoisten tuottama riistatieto on ollut merkittävässä asemassa. Metsästysrajoituksia tarkastellaan vuosittain kannan koon, kehityksen, Suomessa kerätyn riistatiedon ja toteutuneen saalismäärän perusteella. 13 Metsästäjä 4/2021 10-13_Metsa?stysajat_ja_rajoitukset_ME0421.indd 13 28/06/2021 13.41
J a saalistakin tuli, repussa oli usein kanalintuja kotiin viemisiksi. Sami aloitti metsästämisen tietysti jo ennen lukioikää, kun aseenkantoluvan sai mopoiässä 15-vuotiaana. Silloin ajopelinä oli hyvin pienikokoinen mopo Honda Monkey. Sen kyytiin ei tv-laatikko mahtunut, joten koira jolkotteli matalan mopon vierellä. Oli varmasti aika lupsakka näky, kun pieni poika haulikkopussin kanssa ohjasti “Mankia” ja mopon kokoinen Pruukin Blanca, lyhytkarvainen saksanseisoja, hölkkäsi vierellä, kun parivaljakko suunnisti kohti lintumaita. Jotka eivät tietenkään olleet kaukana, Nurmossa kun oltiin. Nykyään Nurmo kuuluu Seinäjokeen. Avaruuden pääkaupungissa, kuten kaupunki itseään markkinoi, on kanalinnuille edelleen kosolti elintilaa, nevaa ja metsää. Yksi asia oli 80-luvulla paljon paremmin kuin nykypäivänä. – Silloin ei ollut ollenkaan hirvikärpäsiä, nyt on välillä aivan mahdotonta kulkea metsässä, Sami toteaa. Hän tekeekin useimmat lintureissut nykyään pohjoiseen. Tunturimaisemissa ei kärpästen ruokana tarvitse olla. Lintukannan puolesta voi lakeuksillakin metsästellä, jos ei kärpäsiä kavahda. – Nyt on taas teeriä hyvin. Välillä oli monia huonoja 1980-LUVUN METSÄSTÄJÄ SAMI TAKALA Vespalla lintujahtiin, koira pahvilaatikossa Lukioaikoina Sami Takala oli ahkerasti lintumetsällä, enimmäkseen kahdestaan koiran kanssa. Jahtimaastojen äärelle siirryttiin usein Vespalla, pyssypussi selässä ja koira skooterin tarakalla tv-laatikossa. – Koiran pää vain näkyi kun se kurkisti pahvilaatikosta, Sami muistelee. TeksTi ja kuvaT Olli Kangas vuotta Vespa toimii edelleen. Ohjaksissa ranskanbulldoggi Raili. 14 Metsästäjä 4/2021 14-17_Metsa?sta?ja?haastattelu_ME0421.indd 14 28/06/2021 13.40
15 Metsästäjä 4/2021 14-17_Metsa?sta?ja?haastattelu_ME0421.indd 15 28/06/2021 13.40
vuosia jolloin ei täällä juurikaan linnustettu. Linturetkiä tehtiin silloin pohjoiseen sen takia, että lintuja ei kotilakeuksilla ollut. Vaikka kärpäsiä ei ollutkaan, aloitti Sami jo 80-luvulla jokasyksyisen pohjoiseen suuntautuvan linturetkitradition. Siellä vietetään viikkoja, ei päiviä. – Asuin maastossa, ja seurueessa oli yleensä vain minä ja koira, Sami muistelee 80-luvun retkiä. Hän järjesti työja perhe-elämänsä niin, että metsästysretket onnistuivat. Nykyään on sosiaalisempi meno, mukana on kavereita ja usein myös Akseli, Samin kuudesta lapsesta innokkain metsästäjä. Aloitusaseet yhä käytössä Samin ensimmäinen haulikko oli Valmet 212. Ase ei enää ole se ykköstyöväline, mutta se on juuri kunnostettu ja on edelleen toimiva peli ja käytössä. Ensimmäinen kivääri sen sijaan on edelleen se käyttökivääri. Tikka M-55 .308 on kestänyt vuodet hyvin ja pysäyttää hirvet edelleen tehokkaasti. – Oli meillä tietysti pienoiskiväärikin, mutta sillä ei mettästetty, ammuttiin vaan variksia, muistaa Sami 80-luvun alun meininkiä. Samin juuri remontoidun komean keittiön seinällä komeilevat uljaat sarvet. Niitä kantoi hirvi, joka sai olla 17-vuotiaan Samin ensimmäinen kaato. Se oli ensimmäinen syksy kun hän pääsi pyssymieheksi seuran jahtiin. – Oli komento, että etupäässä vasoja ammuttaisiin, mutta ei ollut ehdotonta kieltoa kaataa myös sarvipää, jos kohdalle tulee. Viereinen passimies huitoi sitten minulle kiivaasti merkkiä, ja sieltähän se hölkkäsi hirmuisen kokoinen sonni eteeni. Oli aika jännä laukaus, Kasarin Vespa on vaihtunut mukavampaan mönkkäriin. Samin lapsista innokkain metsästäjä on Akseli, joka myös treenaa koiria sorsahommia varten. Sami tutkii omienkin koiriensa suut säännöllisesti. Pohojalaasen ”konitohtori”’ Samin "komia taloo" Nurmonjoen rannalla. 16 Metsästäjä 4/2021 14-17_Metsa?sta?ja?haastattelu_ME0421.indd 16 28/06/2021 13.40
mutta hyvinhän siinä kävi, Sami muistelee ensimmäistä hirveään. Sellainen sonni ei satu monen kohdalle edes vuosikymmenien harrastuksen aikana, joten Sami on syystäkin edelleen onnellinen kaadosta. Vain muutama Samin koulukavereista harrasti metsästystä, joten useimmiten hän teki lintureissunsa kahdestaan koiran kanssa. Toki hän osallistui myös hirvijahteihin, ja toisinaan oli sorsastuksissa isompi seurue mukana. Kun vuosikymmen vaihtui ysäriin, Sami opiskeli Virossa eläinlääkäriksi. Sen myötä hänelle luonnollisesti tuli monia hyviä metsästyskavereita lahden takaa. Kuuluupa hän edelleen yhteen virolaiseen metsästysseuraankin, joten siellä tulee käytyä paljon. Siis silloin kun tautitilanteet sallivat. Monien vuosien ajan Samin joulukinkku oli villisikaa. Afrikkalaisen sikaruton takia tuo Viron villipossuperinne on nyt katkolla. Ja lisäksi koronapandemia on tyrehdyttänyt muunkin matkailun. – Sitä kyllä odotan kovasti, että pääsisi aloittamaan Viron metsästysretket uudelleen, Sami toteaa. Koti ja työ jahtimaiden keskellä Kun eläinlääkäri Takalalta kysytään, mikä metsästyselämys olisi sellainen, jota ei vielä ole päässyt kokemaan mutta olisi haaveena, miettii monipuolisesti metsästävä Takala tovin. – Eipä sellaista kyllä ole, olen varsin tyytyväinen tähän miten nyt harrastan, miettii Sami. Silloin on harrastuksen tavat ja tavoitteet kohdallaan, kun ei tunnu puuttuvan mitään. ”Pohojalaasten” vaatimaton tyylihän on harmitella, että “mikä on kun ei mikää oo pieles?” Samin talo on Nurmonjoen rannassa, ja eläinklinikkakin aivan talon tuntumassa. Kotirannan katiskasta saa toisinaan ahvenet itse kerättyjen korvasienten kaveriksi, mutta jutuntekopäivänä ansassa on vain yksi pikkuinen, joka päästetään kasvamaan. Samilla on kuusi lasta, joista jo aikamies Akseli on innokkain metsästäjä. Hän onkin usein mukana jahdeissa. Mutta kyllä muillakin peruskiinnostus lajiin on sisäänrakennettuna. Saattaapa joistakin Akselin nuoremmista sisaruksista tulla kovinkin innokkaita jahtaajia. Haastattelua tehdään kevätpukkikauden aikaan, joten seuraava metsästyksellinen operaatio tulee olemaan lähipäivinä tapahtuva pukin perässä hiippailu. Kunhan kodin remonttioperaatiot antavat myöden. Jotenkin tuntuu siltä, että uusiopoikamies Samin kohdalla se kevätpukki-ilta aina jotenkin löytyy, olivatpa työtai remonttikiireet millaisia hyvänsä. Ja senkin retken saa aloittaa kotipihalta. Naapurin pellon laidassa on ensimmäinen potentiaalinen havaintopaikka. On niitä kauriita Takalassa omallakin pihalla toki nähty. Ennuste kevätpukkisaaliille on hyvä. Kotirannan katiskasta saa toisinaan ahvenet itse kerättyjen korvasienten kaveriksi. 17 Metsästäjä 4/2021 14-17_Metsa?sta?ja?haastattelu_ME0421.indd 17 28/06/2021 13.40
K atsellessani pihamaan mökinraasua sain idean, että siitä saisi loistavan kyttäyskopin. Olin jo muutaman syksyn haaveillut kyttäyskopista, joten ryhdyin tuumasta toimeen. Mökki oli juuri sopivan kokoinen tarkoitukseen. Vaikka se oli elämää nähnyt ja ränsistynyt, oli runko hyvässä kunnosLeikkimökistä kyttäyskopiksi Vanhan tuunaaminen uudeksi on trendi. Pihallamme lojui vanha leikkimökki, joka oli valmis heitettäväksi juhannuskokkoon. Päätin antaa sille uuden elämän kauan haaveilemani kyttäyskopin muodossa. TeksTi ja kuvaT Hanna Metsälä sa. Projekti ei paljoa vaatinut ja vasaralla, nauloilla ja laudoilla pääsi pitkälle. Pientä pintaremonttia Projekti aloitettiin purkamalla huonot terassin kaiteet ja laudoittamalla kauttaaltaan mökin punainen, ränsistynyt ulkokuori. Runko oli hyvä ja sen päälle oli helppo laittaa uudet laudat, jolloin vanha pinta jäi piiloon ja ulkokuoresta tuli siistimpi. Lisäksi rungosta saatiin vahvempi ja paremmin eristetty. Ulkokuoren valmistuttua siirryttiin katolle, joka oli huopaa ja huonossa hapessa. Huopakatto sai perinteiset pellit päällensä, jotta olisi mukavampi viettää iltoja kuivassa kopissa. Sisäpuoli uusiksi Seinien eristeenä toimi styroksi, jonka päälle laitettiin lastulevyä. Takaseinään tehtiin ampuma-aukko. Luukku tehtiin sopivalle korkeudelle mittaamalla hyvä istumakorkeus, jossa kiväärin saa hyvin ja tukevasti asettumaan ja ampuma-asento on toimiva. Itselle sopiva korkeus riippuu tietenkin omista mieltymyksistä. Perinteisen ikkunalasin korvasi pleksilasi, ja luukku tehtiin liukuvaksi. Enää kopista puuttui jakkara, lämmityslaite ja patja. Grande finale Pienellä pintaremontilla saatiin lopputuloksena aikaan vaatimaton ja simppeli, juuri sopivan kokoinen kyttäyskoppi, joka pääsi heti syksyllä käyttöön. Kyttäyskoppeja on yhtä monta kuin on tekijöitäkin, ja kukin tekee omanlaisensa. Toiset rakentavat itse kokonaan alusta asti. Itse pystyin käyttämään vanhaa leikkimökin runkoa, joka oli helppo uudistaa vähällä. Aikaan saatiin suuri muutos ja mökille uusi elämä. 18 Metsästäjä 4/2021 Nu rten toimitus 18-20_Nuoret_ME0421.indd 18 28/06/2021 13.44
Ei mitä sanoo, vaan miten sen sanoo M etsästyksestä puhuttaessa on mielestäni tärkeää miettiä sanomisiaan etenkin, jos seurassa on metsästysharrastuksesta vain vähän tietäviä. Esimerkiksi suurilla saalismäärillä leuhkiminen voi kuulostaa toisen korvaan siltä, ettei saatua saalista kunnioiteta, ja vain määrällä on merkitystä. Tämä antaa vääränlaisen mielikuvan harrastuksesta. Keskustelu on hyvä aloittaa aivan perusasioista, kuten miksi metsästystä harrastetaan tai mitä hyötyä siitä on. Asiaa voi joutua perustelemaan monelta eri kantilta, jotta sen voi jokainen käsittää. Metsästäminen harrastuksena herättää mielipiteitä. Harrastusta ei ole pakko hyväksyä, mutta sitä voi ymmärtää. Rauhallisuus ja asiallinen puhetyyli sekä faktaan perustuvat argumentit ovat ainoat ratkaisut myönteisen tai edes neutraalin mielikuvan luomiseen. Mielestäni metsästyspiirit kaipaavat uusia kasvoja ja sen takia on tärkeää ottaa huomioon, minkälaisen ensivaikutelman harrastuksesta antaa. Seurajahdeissa on tietenkin sallittua liioitella ja vitsailla, kunhan kaikki paikalla olevat tietävät asian todellisen laidan. Ronskimpaa huumoria käytettäessä olisi syytä miettiä, millaisen mielikuvan se antaa aloittelevalle metsästäjälle. Negatiivisen ensivaikutelman saanut tuskin enää toistamiseen lähtee jahtiin mukaan, saatikka puhuu siitä eteenpäin myönteiseen sävyyn. Metsästäjille itsestään selvät perusasiat voivat olla ei-metsästäville aivan uutta tietoa. Olen itse pyrkinyt asettumaan toisen kenkiin ja kertomaan mahdollisimman selkeästi, miten asiat oikeasti ovat. Olen sitä mieltä, että asiallisen tiedon levittämisellä on todella suuri merkitys metsästyksen tulevaisuuden kannalta. Ainakin, jos metsästystä halutaan jatkossa harrastaa myönteisessä ilmapiirissä. On jokaisen metsästäjän vastuulla kertoa metsästyksestä tilanteeseen sopivalla tavalla, ettei väärinymmärrys muutu todelliseksi käsitykseksi. JOHAN SALMINEN Kirjoittaja on nuori metsästäjä Lahdesta, jolle metsästys on ennemmin elämäntapa ja intohimon kohde kuin pelkkä harrastus. Ennen / jälkeen K lumni 19 Metsästäjä 4/2021 18-20_Nuoret_ME0421.indd 19 28/06/2021 13.44
Ruokintakielto – puolesta vai vastaan? Ravintohoukuttimen käytön kieltäminen vesilintujen metsästyksessä puhuttaa nyt monia. Se herättää pohtimaan omaa suhdetta ruokintaan, vaikka sorsastaisi vain satunnaisesti. TeksTi Karlo Ruotsalainen V esilintujen metsästys ruokinnalta mielletään usein helpoksi metsästysmuodoksi: voi vain istua jyväkasan vieressä ja ampua paikalle saapuvat linnut alas. Sitä se tavallaan myös on, ja siksi se sopii varsinkin aloittelijoille. Tilanteet eivät ole erityisen nopeita ja sorsa on verrattain helppo kohde. Tästä huolimatta metsästysmuodossa on omat haasteensa. Ruokinnan järjestäminen vaatii vaivannäköä ja sorsat oppivat nopeasti väistämään metsästäjää. Joskus ruokinnalta ampumista arvostellaan eettisyyden näkökulmasta. Omasta mielestäni se on metsästysmuoto muiden joukossa. Itse ainakin metsästän ruokinnalta yhtä lailla muutakin riistaa. Ruokinnalta ammuttaessa täytyy toki pitää mielessä, että ruokinta kerää lintuja laajalta alueelta. Näin ollen ei voi ampua jokaista lintua, joka tulee hollille. Kasa ammuttuja sorsia voi näyttää ikävältä sellaisen silmiin, joka ei metsästä. Suuret saaliit ovat kuitenkin usein ison porukan yhdessä saamia ja kaikki tuntemani metsästäjät ampuvat kantaa silmällä pitäen. Toki piireihin mahtuu niitä, jotka eivät toimi viisaasti. Muita metsästysmuotoja Vesilintuja voi metsästää monella tapaa, joten ruokinnasta luopuminen ei tarkoita metsästyksen loppumista. Perinteiset tavat pillittäminen, kaaveilla houkuttelu, lentoreittien passitus ja rantojen läpikäynti ovat hyviä metsästystapoja. Pillittäminen on oma taitonsa, mikä tuo lisähaastetta. Itse en ole ikinä metsästänyt sorsia muuten kuin ruokinnalta, mutta minua kiinnostavat myös muut metsästysmuodot. Niissä onnistuminen ei ole yhtä taattua ja saalismäärät jäävät usein pienemmiksi, mutta se ei poista metsästyksen iloa. Harvoin metsälle pelkän saaliin takia lähdetään. Kantojen lasku pysähtymään Vesilintukantamme ovat laskussa, joten saalismäärän keventäminen ei olisi pahitteeksi. Ruokinta ei ole vesilinnuille elintärkeää, vaan ne löytävät luonnosta ravintonsa. Ruokintaa enemmän kantoihin vaikuttavat pienpetojen pyynti ja vesilintujen elinympäristöjen kunnostus. En ole mahdollista ruokintakieltoa vastaan, mutta en oikeastaan puolestakaan. Siitä voisi olla hyötyä monella tapaa. Jotain on joka tapauksessa tehtävä, koska kannat eivät voi jatkaa laskuaan loputtomiin. Muuten meillä ei enää ole vesilintuja metsästettävänä. Sorsat alkavat käymään ruokinnoilla heti, kun ne muuttavat keväällä takaisin Suomeen. Kesän mittaan ruokinnat keräävät lintuja laajoilta alueelta, joka on huomioitava saalismäärässä. JO UN I SA RV I KA RL O RU O TS AL AI NE N TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN KAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Value pack 500 kpl raj. erä VAIN ELISALTA! Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) value pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Burrel riistakameran turvakotelo • Alaska lippis Burrel-logolla 7,99 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 287,64 €. • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 37544_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 21/06/2021 10.17 20 Metsästäjä 4/2021 Nu rten toimitus 18-20_Nuoret_ME0421.indd 20 28/06/2021 13.44