• TARKISTA HANHIEN METSÄSTYSAJAT Metsästäjä Metsästäjän paras kaveri www.riista.fi Kolmiolaskennat aikaistuvat 4 l 2013
• Tässä numerossa l 4 l 2013 Koira kaverina ja lakipykälissä s. 26-35 Metsähanhikantaa elvytetään s. 16 Riistakolmiolaskenta aikaistettiin s. 12 Luontopolku tuo asiakkaita luomutilalle s. 52 3 Pääkirjoitus 4 Metsästys myötätuulessa 6 Varapuheenjohtajalta 8 Kyyhkyjahdin ABC 12 Riistakolmiot laskentaan 13 Riistakolmiokampanja kouluttaa ja auttaa 16 Metsähanhikanta tehotoimilla nousuun 18 Merihanhia siirretään mereltä sisämaahan 19 Hanhien metsästysaikoihin tulossa rajoituksia 22 Hanhien tunnistaminen metsästystilanteessa 26 Irrallaan vai kytkettynä ? tarvitaanko lupa? 28 Mitä tekee karkottava koira? 32 Kun metsästyskoira katoaa 34 Susi söi mettäkaverini 36 Suurpetojen kanta-arvio syntyy yhteistyönä 38 Ilvespentueiden erillislaskenta 42 Metsästäjät tuovat rahaa alueille 44 Valkohäntäpeurakyselyn tuloksia 46 Sarvet ja sorkat uuteen järjestykseen 2 l Metsästäjä 4 l 2013 48 Vilskettä ja nähtävää Pohjois-Suomen erämessuilla 49 Oppiaineena erätaidot 50 Ekin kanssa erällä ? reppu selkään! 52 Kulttuuripolku luomutilan elämään 54 Riistasaalis 56 Lajiesittelyssä metso 57 Vesilintukannat vuonna 2013 58 Lintua lautaselle 60 Junnupalsta 62 Merkillisiä tapahtumia 64 Metsästäjä 50 vuotta sitten 66 Vesilintuväki koolla Pohjois-Amerikassa 68 Rikos ja rangaistus 70 Niksinurkka 72 Áigeguovdilis ságat sámegillii 74 Ajankohtaista ? Metsästysajat! 78 Kaupantekoa 80 Osoitteet
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Jokainen erämies tiedottaa Suomalaisten suhtautuminen metsästykseen on nyt myönteisempää kuin koskaan aiemmin mielipidetutkimusten aikakautena. 61 prosenttia suomalaista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. 1990 ?luvuilla niin teki vain 44 prosenttia. Kielteinen suhtautuminen on puolestaan vähentynyt: 1980-luvulla kielteisiä oli 31 prosenttia suomalaisista, nyt vain 13 prosenttia. Tulokset ovat yhteenveto neljänä vuosikymmenenä toteutettujen mielipidetutkimusten sarjasta. Tulos saattaa olla monelle yllätys. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on lisääntynyt, vaikka yleinen käsitys tai huoli on ollut se, että ihmisten kaupungistuminen lisäisi metsästyksen ja yleisemminkin luonnonvarojen käytön vastaisuutta. Hyväksyttävyyden paranemiseen ovat vaikuttaneet varmasti useat tekijät. Yleispoliittinen ilmapiiri on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä. Metsästystä koskeva lainsäädäntö on kiristynyt ja monista voimakkaimman kritiikin kohteena olleista metsästyksen muodoista ja ?tavoista on luovuttu. Olen ollut työni vuoksi kohta 30 vuotta seuraamassa läheltä metsästyksen yhteiskunnallisen aseman muutosta ja haluan nostaa esiin viestintäohjeet, joita tuotiin esiin Metsästäjä-lehdessä 1980-luvun puolivälissä ensimmäisen mielipidetutkimuksen jälkeen. Suomalaiset pitivät metsästystä harrastavia sukulaisia tai tuttaviaan tärkeimpänä metsästystä ja riistaa koskevan tiedon lähteenä. Lehdessä kirjoitettiin: ?Jokainen metsästäjä on harrastuksensa mainosmies?. ?Jokainen erämies tiedottaa?. Metsästäjiä kannustettiin kertomaan avoimemmin harrastuksestaan ja henkilökohtaisista perusteluistaan toiminnalleen. Neuvo ja keino oli yksinkertainen: Puhu lähellä oleville ihmisille. Tieto leviää. Näin on tapahtunut. Metsästyksestä on ryhdytty viestimään avoimemmin ja uskon, että juuri tämä on lisännyt metsästyksen hyväksyttävyyttä. Kun kansalaisten tärkein tietolähde ovat lähipiirin ihmiset, harrastuksen julkisuuskuvaa ei ole voitu rakentaa pelkällä viestinnällä. Myös metsästyksen ja metsästäjien käytöksen on täytynyt muuttua vuosikymmenten kuluessa. Mikä sitten on muuttunut? Nostan muutaman esimerkin. Metsästäjät ovat 1980-luvun lopulta alkaen keränneet riistakolmiolaskennoilla ja muilla riistaseurannoilla kattavat kanta- ja saalistiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että metsästys ei vaaranna riistakantoja. Riistavaroja käytetään kestävästi. Metsästäjätutkintojärjestelmä uudistettiin 1990-luvun alussa. Riistanhoitoyhdistykset huolehtivat nyt erinomaisesti metsästäjien peruskoulutuksesta. Uusilla metsästäjillä on kurssit käytyään tiedolliset ja asenteelliset valmiudet lähteä kehittymään metsästäjäurallaan. Metsästysturvallisuus on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Onnettomuudet ovat vähentyneet. Aseturvallisuuteen on kiinnitetty kasvavaa huomiota sekä metsästäjäkoulutuksessa että metsästyksen johtamisessa. Alkoholin käyttöön metsästettäessä suhtaudutaan nyt ehdottoman kielteisesti. Eettisyys ja eläinsuojelu otetaan nyt vakavasti. Haavakoista huolehditaan metsästyksessä. Vapaaehtoiset SRVA-toimijat huolehtivat myös liikenteessä loukkaantuneiden eläinten kärsimysten lopettamisesta. Monet riistanhoitotoimet nähdään nyt tärkeäksi luonnonhoidoksi. Vieraspienpetojen pyynti on todettu tarpeelliseksi myös suojelualueilla ja metsästäjien vesilinnuston hoitamiseksi käynnistämät kosteikkohankkeet ovat samalla vesiensuojelua ja työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Uusimman tutkimustuloksen mukaan metsästyksen harrastaja on edelleen kansalaisten yleisin tietolähde metsästysasioissa: 61 prosenttia suomalaisista saa tietoa metsästävältä tutultaan. Avointa viestintälinjaa kannattaa siis jatkaa. Omat kokemukset ja perustelut tekevät vaikutuksen. Yleisempääkin hyvää uutista kannattaa levittää: Riista luo hyvinvointia. Metsästäjä 4 l 2013 l 3
• Metsästys myötätuulessa Marja Martikainen Uusimman tutkimuksen mukaan metsästys on keskeinen ja entistäkin hyväksytympi osa suomalaista elämänmenoa ja luontoon ja vapaa-aikaan liittyvää perinnettä. Ei uhkaa riistakannoille Eri riistalajien osalta nähdään sama kehityssuunta kuin yleensä metsästykseen suhtautumisessa. Myönteisimmin suhtaudutaan hirvieläinten metsästykseen.Vain suurpetoeläinten metsästykseen suhtaudutaan kokonaisuudes4 l Metsästäjä 4 l 2013 Seppo Ronkainen S uomen riistakeskus ja sen edeltäjä Metsästäjäin keskusjärjestö ovat seuranneet suomalaisten suhtautumista metsästykseen mielipidekyselyillä vuodesta 1986 lähtien. Uusimman, Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan, 61 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Tämä on korkein luku koko aikana, jolloin mielipidekyselyjä asiasta on tehty. Tutkimukseen haastateltiin 15-79-vuotiaita suomalaisia huhti-toukokuussa 2013. Taloustutkimus vertasi tulosta vuonna 2004 tekemäänsä tutkimukseen. Siihen verrattuna myönteisesti suhtautuvien osuus on noussut 54:stä 61 prosenttiin ja kielteisesti suhtautuvien osuus pienentynyt 17:stä 13 prosenttiin. 26 prosenttia suhtautuu metsästykseen neutraalisti. Luotetuimpina tietolähteinä metsästyksestä vastaajilla ovat sukulaiset,tuttavat sekä televisio sekä metsästäjien keskuudessa Metsästäjä-lehti. Metsästäjillä on siis suuri merkitys myönteisen kuvan syntymisessä. -Metsästys on ilahduttavasti suosionsa huipulla. Metsästäjämäärä on ollut jatkuvassa kasvussa ja metsästäjien määrä on 70-luvulta tähän päivään mennessä kaksinkertaistunut. Se näkyy myös muun väestön suhtautumisessa metsästykseen. -Suomalainen metsästäjä onkin tärkein tekijä metsästyksen suosiota rakennettaessa. Vain 13 % suomalaisista ei tunne yhtään metsästäjää ja tuo sattuu olemaan juuri sama luku, kuin metsästykseen kielteisesti suhtautuvien määrä, vaikkei tällaista tulkintaa tietenkään suoraan tutkimuksesta voi tehdäkään, viestintäpäällikkö Klaus Ekman Suomen riistakeskuksesta toteaa. Metsästys on tapa rentoutua ja kuntoilla luonnon keskellä, ja kotiinviemisiksi voi saada myös puhdasta riistaruokaa. Noin 3,5 miljoonaa 15-79-vuotiasta suomalaista vähintäänkin tuntee jonkun metsästäjän. Oma suhtautuminen metsästykseen 1986, 1994, 2004 ja 2013 2004 2013 tehty osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta, 15-79-vuotiaat suomalaiset, 2004 n=1019, 2013 n=1010 Vuosien 1986 ja 1994 tiedot saatu suomen riistakeskukselta 1986 18 1994 16 2004 17 2013 21 30 21 28 22 27 9 20 37 29 40 26 8 14 10 3 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Erittäin myönteisesti Melko kielteisesti Melko myönteisesti Ei kielteisesti eikä myönteisesti Erittäin kielteisesti Myönteinen suhtautuminen metsästykseen on kasvanut.
• Hyvinvointia metsästyksestä Kysymykseen, mikä on metsästyksen perimmäinen tarkoitus,ei löytynyt selkeän yksiselitteistä vastausta.Viidennes pitää metsästyksen tarkoituksena riistan pyyntiä ruoaksi,vajaa viidennes metsästysvietin toteuttamista,ulkoilua ja liikuntaa tai henkistä virkistäytymistä. Riistan pyynti ruoaksi korostuu erityisesti alle 30-vuotiaiden vastauksissa. Vanhemmat ikäluokat painottivat enemmän metsästysharrastuksensa antamaa liikuntaa ja henkistä virkistymistä. Luonnonvarojen tärkeänä hyödyntämiskeinona metsästys jää mielipidekyselyissä vielä marjastuksen, kalastuksen ja sienestyksen jälkeen.Metsästys on kuitenkin selvässä nousussa. Yhä yleisemmin nähdään, että metsästyksellä korjataan talteen riistavaramme tuottoa. -Metsästyksen suosion taustalta löytyy useita tekijöitä, mutta varmasti myös vilkas julkinen keskustelu villiruuasta ja lähiruuasta on kohentanut metsästyksen suosiota , sillä onhan riista puhdasta ja eettistä lähiruokaa parhaimmillaan.Eettisesti korkeatasoinen suomalainen metsästys ja eränkäynti tulee varmasti säilyttämään suosionsa, mutta vastuu on jokaisen metsästäjän. Hänen antamansa kuva suomalaisesta metsästyksestä on kuitenkin suosion kannalta avainasemassa, Ekman sanoo. Hannu Huttu saan hieman kriittisemmin kuin vuonna 2004. Yleinen kanta on silti edelleen se, että myös suurpetokantoja on voitava säädellä metsästyksellä. Yleensäkään metsästyksen ei koeta vaarantavan riistaeläinkantoja. Jokaisen tutkitun riistalajin osalta nähdään, että myönteisesti niiden metsästykseen suhtautuvia on enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia.Hirvieläinten metsästykseen myönteisesti suhtautuvia on peräti kolme neljästä suomalaisesta. Miesten suhtautuminen on naisia myönteisempää kaikkien riistalajien metsästyksen osalta. Metsästäjät nähdään edellistä tutkimusta useammin myös luonnonsuojelijoina. Enemmistö katsoo, että metsästäjät noudattavat metsästyksestä annettuja säännöksiä, vaikka mielipide on tässä asiassa muuttunut aiempaa hieman kriittisemmäksi. Kolmannes katsoo median suhtautuvan metsästykseen myönteisesti,kolmannes kielteisesti ja kolmanneksella on neutraali mielipide. -Oli hienoa todeta, että metsästäjä koetaan tänä päivänä myös luonnonsuojelijaksi. Metsästäjien mittavat ponnistukset elinympäristöjen parantamiseksi, joista meidän kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeemme on oivallinen esimerkki, kantavat vihdoin hedelmää. On tietenkin itsestään selvää, että metsästäjä on luonnonsuojelija,koska ilman hyvinvoivaa luontoa ei meillä ole hyvinvoivaa riistakantaakaan, jota voidaan metsästää, Ekman jatkaa. Pelko sekä karhua että sutta kohtaan on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Sudenpelko on ohittanut karhun. Suurpedot jakavat asenteita Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin myös asenteita suurpetoja kohtaan. Lainkunnioitus tuntuu horjuvan suurpetojen kohdalla pahasti, sillä lähes joka viides suomalaisista hyväksyy suurpetojen salametsästyksen, jos pyyntilupia ei saada. Yli puolet suomalaisista on myös sitä mieltä, että pihapiiriin tulleen suurpetoeläimen saa tappaa. Myös kanta susien sopivasta määrästä jakautuu kahtia, sillä 34 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että susia on liikaa, 41 prosentin mielestä niitä on liian vähän. Suurpetokantojen koon arvioinnissa luotetaan yhtä paljon tutkijoiden kuin metsästäjien kanta-arvioon. Sinänsä se on asiallinen tulos, sillä viralliset arviothan nämä tahot tekevät yhdessä. Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat suhtautuvat metsästykseen yleisesti muualla asuvia hieman kielteisemmin. Erityisen korostuneesti näin on tilanne suurpetoeläinten metsästyksen osalta. Sillä 40 prosenttia Helsingissä tai Uudellamaalla asuvista kertoo olevansa kielteisellä kannalla. Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien karhu- ja susipelosta. Karhua pelkää 46 prosenttia haastatelluista, sutta 47 prosenttia. Pelko sekä karhua että sutta kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viimeisten neljän vuoden aikana. Karhun pelko on yleisintä länsi-, itä- ja pohjoissuomalaisten keskuudessa, sutta pelätään keskimääräistä useammin Länsi-Suomessa. Metsästäjät pelkäävät enemmän karhua kuin sutta. Metsästäjä 4 l 2013 l 5
• Varapuheenjohtajan palsta Risto Hanhineva hallituksen varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Ilvekannan kasvu on pysäytettävä Kevään ja kesän koittaessa metsästäjien ajatukset kääntyvät tulevaan metsästyskauteen ja syksyn jahtitapahtumiin. Suunnitellaan metsästysreissuja ja varataan lupa-alueita. Metsäkanalinnut on useimmille tavoitelluin saalis, mutta monet mielivät myös karhujahtiin ja toiset myöhemmin syksyllä ilvesjahtiin. Vaikka nämä molemmat suurpedot ovat tiukkaan suojeltuja lajeja, on niiden kannanhoidollinen metsästys mahdollista maa- ja metsätalousministeriön määrittämän kiintiön puitteissa. Suomen riistakeskus myöntää poikkeusluvat se perusteella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos valmistelee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle arvion suurpetokantojen koosta, metsästettävyydestä ja pentueiden määristä, perustuen petoyhdyshenkilöiden ilmoituksiin. Perinteisen kannanarviointimenetelmän lisäksi on muutamilla riistakeskusalueilla suoritettu talvella erillislaskentoja. Näillä talvilaskennoilla on haettu lisätietoa pentueiden määristä ja kannan rakenteesta. Näitä tietoja ministeriö käyttää pohjana määrittäessään syksyn suurpetokiintiöitä. Ilveskannan seurantatuloksia on metsästäjien toimesta kovasti arvosteltu ja kyseenalaistettu. Aihettakin on, kun erillislaskennassa löytyy jopa kolminkertainen määrä pentueita verrattuna RKTL:n edellisvuoden arvioon. Esimerkkinä Varsinais-Suomen erillislaskennan tulokset viime talvelta, jossa pentueita löytyi 61 kappaletta. Määrä on noin kolme kertaa suurempi kuin edellisen vuoden pelkästään havintoaineistoon perustuva arvio. Vastaavasti Pohjois-Savossa mietitään, miten kyetään selittämään kentälle ilveskannan pienentyminen, vaikka tarkastelujakson aikana ilveshavainnot on lisääntyneet lähes tuhannella. Kirjautuneet pentuehavainnot 6 l Metsästäjä 4 l 2013 on kuitenkin avainasemassa ilveskannan määrittelyssä ja jostain syystä pentuehavaintoja on kirjautunut huomattavasti vähemmän edelliseen vuoteen verraten. Asioilla on usein kaksi puolta. Metsästäjät huomaavat kyllä tutkimuksen virheet, mutta omat puutteet jäävät vähemmälle huomiolle. Kannanarvioinnin virheet voivat johtua havaintoverkoston kattavuudesta ja ilmoitusaktiivisuuden laskusta: jälkiä on yksinkertaisesti niin paljon, että niistä suuri osa jää ilmoittamatta. Nopeat muutokset kannassa ja lähekkäin pienillä reviireillä olevat pentueet ovat varmasti haastava tilanne tutkimukselle. Tosiasia on, että ilveskannan arviointi ja pyyntilupien mitoitus on viime vuosina mennyt pahasti pieleen. Ilvesten määrä on voimakkaasti kasvanut, vaikka tavoitteena on ollut kasvun pysäytys tai jopa leikkaaminen. Ilveksen saaliseläimistä metsäkauris on kärsinyt eniten - pienet kaurispopulaatiot ovat hävinneet tiheimmillä ilvesalueilla lähes kokonaan. Sama koskee joillakin alueilla myös valkohäntäpeuraa. Metsäpeurakannan turvaaminen Kainuun ja Suomenselän alueilla on Suomen riistakeskuksen yksi keskeinen tulostavoite, joten sen vasatuoton turvaamiseen tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Tämä tavoite voi toteutua vain, mikäli ilveksen pyyntilupia myönnetään ko. alueille huomattavasti runsaammin. Ilves on yksi pahimpia peuran vasojen tappajia vasomisalueilla. Ylisuureksi kasvaneen ilveskannan kasvu pitää pysäyttää. Miten tähän tavoitteeseen päästään, kaksinkertaistamalla viimevuotinen pyyntilupamäärä?
• Kotimaiset asepaketit 2013 Sako 85 Hunter-paketti sisältää: Rajoitettu erä! sh. 2990 ? Rajoitettu erä! sh. 1990 ? ? Sako 85 Hunter .308, 30-06 tai 9,3x62 luodikon ? Steiner Nighthunter 1,6-8x42 tähtäinkiikarin ? Optilock Sako jalustan ja renkaat ? Sako asepussin ja asehihnan Saatavana myös vasenkätisena! Sako A7-paketti sisältää: ? Sako A7 Syn Soft touch S/S .308 tai 30-06 luodikon ? Burris FourX 3-12x56 tähtäinkiikarin valopisteellä ? AseUtran vaimentimen SL5 .30, kierre 14x1 Sako ? Optilock Sako jalustan ja renkaat ? Sako asepussin ja asehihnan RaJOiTeTTU eRä! 1590? sh. Tikka T3 ?pakeTTi sisälTää: SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi ? Tikka T3 LiTe S/S .308 14x1 Luodikon ? BurriS FuLLFieLd e1 3-9x40 vaLaiSTun TähTäinkiikarin ? opTiLock Tikka jaLuSTan ja renkaaT ? aSeuTran vaimenTimen SL5 .30, kierre 14x1 Sako ? Tikka aSepuSSin ja aSehihnan
• ABC Kyyhkyjahdin pienoiskiväärille Klaus Ekman Kuvat: Hannu Huttu l 8 l Metsästäjä 4 l 2013
• Pienoiskiväärin käyttö pienriistan metsästyksessä koki pienen renessanssin vuonna 2009, kun tehoraja laskettiin 100 jouleen piipun suusta mitattuna. Aiemman tehorajan aikana markkinoilta ei tahtonut löytyä metsästykseen soveltuvia patruunoita, mutta uudistuksen myötä ongelma poistui. Myös äänenvaimentimen käyttö mahdollistui, kun voitiin käyttää aliäänipatruunoita. Metsästäjä 4 l 2013 l 9
• Pienoiskiväärillä metsästettäessä on helppo valita joukosta nuoret linnut saaliiksi. P Pienoiskivääri asettaa kyyhkynmetsästykselle omat rajoitteensa, mutta kun jahti suunnitellaan hyvin ja valmistelut tehdään oikein, on pienoiskivääri tähän jahtiin hyvinkin soveltuva ase. Tässä tärkeimmät huomioitavat asiat,kun kyyhkyjä metsästetään pienoiskiväärillä: A: Valmistele huolella: hyvissä ajoin aloitetulla houkutusruokinnalla kyyhkyt saadaan alueelle,jossa voidaan metsästää.Lähellä pitää olla selkeitä istumapuita, joihin linnut tulevat ennen ruokailuun saapumista. Tarkkailemalla lintuja ennen jahtia istumapuut kyllä löytyvät. B: Kohdista aseesi huolella ennen jahtia. Osumakuvio ei saa olla suurempi kuin 15 mm 50 metrin matkalta.Käytä hyvää tukea, koska osuma-ala on pieni ? ammu siis makuulta, istuen tai kolmijalalta ampumapaikasta riippuen. Käytä aina hyvää tukea, osuma-ala on pieni. C: Valitse oikeat patruunat. Aliääninen reikäpäinen luoti on välttämättömyys. Kyyhky on yllättävän sitkeä lintu, mutta reikäpäällä lintu putoaa osuman saatuaan. Normaaliluodilla ammuttaessa kyyhkyt tuppaavat vielä lähteä lentoon tai ainakin siipeävät kauemmas ampumapaikasta, jos osuma ei ole lentoluissa. D: Ampumamatka on pidettävä 40-50 metrissä, koska pienoiskiväärin luoti on erittäin tuuliherkkä. E: Käytä noutavaa koiraa etäämmälle siivenneiden lintujen löytämiseen. F: Valitse oikea lintu eli kun linnut istuvat puussa,on sieltä helppo valita nuori lintu aina ensimmäiseksi. G: Vuorottele ampujia samalla paikalla. H: Luoti lähtee optimikulmaan ylös, kun ammutaan latvaan tai esimerkiksi kelon oksalle. Käytä aina vähintään kahden kilometrin varoetäisyyttä. Osunut luoti putoaa toki nopeammin maahan. Ja vielä lopuksi: muista turvallisuus! 10 l Metsästäjä 4 l 2013 Kun käytetään reikäpääluotia, linnut löytyvät lähes poikkeuksetta puun alta.
• Kevlar-vahvisteisia ja IP-luokiteltuja lisävarusteita. Kehitetty lähes kaikkia tarpeita varten. UUTUUS Karhuhälytin. Micro 5+ tarjoaa kaikki toiminnot, kuten karhuhälytin, puheen kompressointi, salaus, pikavalinnat, ääniskannaus jne. Kestää kovaa käyttöä. Metsästysradiopuhelimen on kestettävä kovaa käyttöä. Siksi Micro 5+:ssä on vankka kokometallinen kotelo. With love from Hello and Friends. Photo: BlackFriday.se Laaja lisävarustevalikoima. Suuri valikoima Kehitetty Pohjoismaissa. Micro 5+ on kehitetty pohjoismaisia olosuhteita ja metsästysmarkkinoidemme vaatimuksia varten. Erittäin pieni virrankulutus. Micro 5+ kuluttaa erittäin vähän virtaa, joten kompaktista akusta huolimatta valmiusaika on 200 tuntia. 6W Kaikki samanlaisia. Jotta jokainen Micro 5+ tarjoaisi saman suorituskyvyn ja tekniset erittelyt, ne ?kloonataan? kehittyneen viritysmenetelmän avulla. JÄLLEENMYYNTI www.radiopuhelimet.fi - www.lafayette.eu HH-Sport: ALAHÄRMÄ, Martinkylän Autopuhelin: ESPOO, Ilpon Katiska: EVIJÄRVI, Forssan Ase ja retkeily: FORSSA, Raimo Olkkonen Oy: HAAPAJÄRVI, Erä +: HAMINA, Eräliike Hiidenkivi: HELSINKI, Varuste.net: HELSINKI, Digimesta: HUITTINEN, HH-Sport: IISALMI, Expert Vilponen: JALASJÄRVI, Telemaailma: JOENSUU, Agripalvelu: JUVA, Juvan Rauta ja Maatalous: JUVA, Midare: JYVÄSKYLÄ, Expert ASA: KANKAANPÄÄ, Erä+: KIRKKONUMMI, Agripalvelu: KOIKKALA, Kaustisen Konekeskus: KOKKOLA, KT Sport: KOUVOLA, Erä +: KUOPIO, Ase- ja Patruuna: KURIKKA, WildSport: LAPPEENRANTA, Rautia Rosenback: LAPVÄÄRTTI, Erä-Loppi: LOPPI, Lantbruk Ab: MARIEHAMN, Ritkos: MÄNTSÄLÄ, HH-Sport: NIVALA, Parkanon Expert: PARKANO, Greentrail: PIEKSÄMÄKI, Eräpori: PORI, Porvoon Mikrokulma: PORVOO, HH-Sport: RAAHE, Sissos: RAUMA, Eräkontti Oy: RIIHIMÄKI, Ollin Erä ja Kalastus: ROVANIEMI, Gigantti Salo: SALO, Ahti Huvila: SOINI, Neste Lohilahti: SULKAVA, Ekenäs Telehörnan: TAMMISAARI, RXTX - Tuote: TAMPERE, Vihanto: TURKU, Sähkö Niskanen: ÄÄNEKOSKI, Kurre Erä ja Kalastus: VAASA
• Jukka Keränen, riistapäälliikkö, Suomen riistakeskus, Kainuu Metsäkanalintujen metsästysajat tietoon hyvissä ajoin Kolmiolaskennat keskitetään heinä-elokuun vaihteeseen Metsäkanalintujen metsästysajat on tarkoitus päättää tänä vuonna 27. elokuuta mennessä. Viime vuonna metsästysaikoja koskevat asetukset annettiin syyskuun puolella. Asetusten antamista nopeutetaan tehostamalla ja aikaistamalla riistalaskentoja. M uutamia poikkeuksia lukuun ottamatta metsäkanalintujen metsästysaika on metsästysasetuksen mukaan 10.9.-31.10. Heikkoina lintuvuosina metsästysaikoja voidaan kuitenkin lyhentää tai rauhoittaa laji tietyllä alueella kokonaan. Rajoitukset tehdään maa- ja metsätalousministeriön antamilla asetuksilla. Niiden valmisteluun ja lausuntokierrokseen tarvitaan hallinnossa oma aikansa. Tänä vuonna asetusluonnos pyritään saamaan lausuntokierrokselle jo 9. elokuuta. Jotta riistakolmiolaskentojen tulokset voitaisiin hyödyntää asetuksen tekemisessä, laskennat on tehtävä aikaisemmin kuin tähän asti. Laskennat 27.7. ? 4.8. Laskentakausi alkaa tänä vuonna 27.7. eli heinäkuun viimeisenä lauantaina. Jotta laskentatulokset varmasti ehtisivät metsästysaikojen päätöksentekoon, laskennat on tehtävä sunnuntaihin 4. elokuuta mennessä. Tulokset tulee kirjata heti laskennan jälkeen Riista- ja kala- talouden tutkimuslaitoksen nettisivuille (www. rktl.fi), jotta ne olisivat mahdollisimman pian riistahallinnon käytettävissä. Jos jostakin syystä laskijat eivät ole pystyneet järjestämään laskentaa suositeltuna aikana, laskenta on syytä kuitenkin tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen. Varsinainen laskentakausi jatkuu vielä tänä vuonna elokuun loppuun saakka. Metsäkanalintujen metsästysaikoja on vaikeaa ennakoida ennen kuin saadaan laskentatuloksia. Jos metsästysaikaa on tarvetta lyhentää,niin se tapahtuu yleensä loppupäästä. Mahdollista on myös lajien rauhoittaminen kokonaan tietyillä alueilla, jos tilanne niin vaatii. Metsästysajoista tiedotetaan näkyvästi elokuun lopussa paikallisia tiedotusvälineitä myöten. Netistä ajat löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta heti kun asetukset on vahvistettu (www.riista.fi). Kaikkien riistalajien metsästysajat löytyvät 9. syyskuuta ilmestyvästä Metsästäjä-lehdestä. Pari vuotta sitten tehdyt lain muutokset antavat nyt mahdollisuuden käyttää hyväksi tuoreita riistakolmiolaskentatuloksia päätettäessä metsäkanalintujen metsästysajoista. Aikaisemmin metsästysajat jouduttiin ratkaisemaan jo ennen laskentojen tekemistä. Muutos on tärkeä,koska metsäkanalintutilanne selviää vasta laskentojen perusteella ja koska lintukannoissa on suuria vaihteluja eri vuosien välillä. Metsästäjät ovat tyytyväisiä muutokseen ja motivaatio laskentoihin on lisääntynyt. Laskettujen riistakolmioiden määrä on lähtenyt kasvuun. Talkoissa mukana: RETKITUKKU.fi Raimo Lietsala Nettohintaan suoraan tehtaalta 12 l Metsästäjä 4 l 2013
• Olli Kursula, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus, Keski-Suomi Kolmiokampanja kouluttaa ja auttaa Suomen riistakeskuksen kampanja riistakolmiolaskentojen puolesta jatkuu. Viime syksynä alkanut haastekampanja metsästysseuroille ja koirajärjestöille uusien kolmioiden perustamiseksi kestää syyskuun puoliväliin asti. Lisäksi koko maassa tarkistetaan riistakolmioverkoston kattavuus. Riistasuunnittelijat järjestävät koulutusta ja avustavat hiipuneiden kolmioiden elvyttämisessä ja uusien perustamisessa. R iistakolmio on metsäriistan runsaudenseurantaan 1980-luvun lopulla kehitetty laskentamenetelmä. Tasasivuisen kolmion sivut ovat neljä kilometriä pitkät, joten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Laskentalinjat kierretään kaksi kertaa vuodessa. Kesällä lasketaan metsäkanalinnut ja talvella tehdään nisäkkäiden lumijälkilaskenta. Kesälaskennan tuloksena saadaan metsäkanalintujemme (metso, teeri, pyy, riekko) alueelliset tiheydet (lintuja/km²) ja kesän poikastuotosta kertovia tunnuslukuja. Laskennan suorittavat metsästäjät vapaaehtoistyönä. Laskennat tulokset analysoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 200 Tavoitemäärä Tavoitteena luotettavat tiedot kanalintukannoista Ensimmäiset kolmiolaskennat tehtiin vuonna 1988.Tuolloin arvioitiin,että 1200 laskettua kolmiota koko maan alueella riittää. Kattavuuden varmistamiseksi tuli riistanhoitoyhdistysten alueella laskea vähintään kolme riistakolmiota. Suurissa riistanhoitoyhdistyksissä tätä vähimmäismäärää ei pidetty riittävänä, vaan vaihtoehtoiseksi tavoitteeksi asetettiin EteläSuomessa yksi kolmio 20 000 hehtaarin maapinta-alaa kohti ja Pohjois-Suomessa 30 000 hehtaaria kohti. Metsästysseurojen roolia korostettiin heti alkuvaiheessa. Tavoitteeksi asetettiin, että Laskettu 2012 180 160 140 jokainen vastuuntuntoinen metsästysseuran osallistuisi riistakolmiolaskentoihin,joko yksin tai yhdessä naapureiden kanssa. Tavoitteet ovat edelleen hyviä ja kannatettavia.Tavoitteena on kattava laskentaverkosto, joka antaa alueellisesti riittävän luotettavat tiedot kanalintukannoista. Alueellisesti tavoitteet voivat vaihdella metsien rakenteen, metsäkanalintukantojen sekä riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen pinta-alan mukaan. Alueilla, missä seurat ovat isoja, kuten Pohjanmaalla, tavoitteena voisi olla oma kolmio jokaisella metsästysseuralla. Omalle kolmiolle saa myös seurakohtaisen tulospalautteen laskennasta. Riistakolmiohaaste metsästysseuroille ja koirajärjestöille Viime kesänä laskettujen kolmioiden määrä nousi yli 800. Selvää nousua laskennoissa tapahtui Kainuussa, Pohjanmaalla ja Oulussa, hienoista parannusta saatiin monilla muillakin alueilla. Valitettavasti laskusuunta näytti edelleen jatkuvan Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Vielä on hyvät mahdollisuudet kiriä, sillä Suomen riistakeskuksen haastekampanja uusien kolmioiden perustamiseksi kaikille metsästysseuroille ja koirajärjestöille jatkuu 15.9.2013 saakka. Kilpailuun osallistuvat 15.7.2012 - 15.9 2013 aikavälillä perustetut uudet riistakolmiot. Palkinnot arvotaan haastekampanjaan ilmoittautuneiden tahojen kesken.Jokainen uusi kolmio toimii arpalipukkeena ja voi voittaa. Tämän lisäksi raati palkitsee valtakunnallisesti aktiivisimman riistakolmiotoimijan.Palkintoina on runsaasti Retkitukku Oy:n lahjoittamia tuotteita,kuten 6 kpl Alaska Light metsästyspukua, Burrel Target HD? asevideokamera ja Burrel CamDog HD? koirakamera. 120 Kolmioita elvytetään 100 Riistakolmiota on perustettu yli 1800 kappaletta. Perustettuja kolmioita siis riittää. Liian moni jää syystä tai toisesta laskematta. Olisiko laskematta jääneille mahdollista löytää uusia laskijoita? Suomen riistakeskus on yhteistyössä RKTL:n kanssa käynnistänyt koko maassa kolmioverkoston toimivuuden tarkastukset. Riistakeskuksen aluetoimistot käyvät läpi perustetut ja lasketut kolmiot alueiltaan. Useana vuonna laskematta jääneiden kolmioiden osalta selvitetään, miksi laskentaa ei ole tehty. Tarkastuksen yhteydessä selviää myös,olisiko kolmion elvyttäminen mahdollista. Laskematta jääneen palauttaminen laskennan piiriin on erittäin suositeltavaa,koska luonteeltaan riistakolmiot ovat pysyviä laskentalin- 80 60 40 20 O ul Po u hj an Po m aa hj oi sH Po äm hj e oi sKa rja Po Ra la hj nn oi ik s -S ko av -P o oh ja nm aa Sa ta ku nt a U us Va im rs aa in ai sSu om i Et el äH äm e Et el äKa S ak av ko o isSu om i Ka in Ke uu sk i-S uo m i La pp i 0 Monilla alueilla ollaan vielä kaukana asetetusta tavoitemäärästä. Vain Kainuu saa täysin puhtaat paperit laskettujen kolmioiden määrää tavoitteeseen verrattaessa. Selvää nousua tapahtui myös Pohjanmaalla ja Oulussa. Laskusuunta jatkui Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Metsästäjä 4 l 2013 l 13
• Sakon 2013 tuotekuvasto on ilmestynyt. Tuotekuvasto joja. Näin ne tuottavat kantatietojen lisäksi tietoa ympäristömuutosten vaikutuksista. Myös uusia kolmioita on mahdollista perustaa. Riistakeskuksen riistasuunnittelijat järjestävät tarvittaessa koulutusta ja auttavat hiipuneiden kolmioiden elvyttämisessä tai uusien perustamisessa. Riistakolmiolaskenta parasta metsästyksen edunvalvontaa Riistakolmioiden neljännesvuosisatainen historia on huikea vapaaehtoisponnistus vailla vertaa.Se on tuottanut valtavan määrän tietoa metsäriistastamme ja sen elinympäristöistä. Nyt kun kesälaskennan tuloksia voidaan tuoreeltaan käyttää metsästysajoista päätettäessä, laskennan merkitys on vain korostunut entisestään. Laskijoiden talkootyöllä on todellakin merkitystä. Riistakolmiolaskenta on parasta metsästyksen edunvalvontaa. 2013 Laskettu 2012 Laskematta 2012 Hae oma kuvasto lähimmältä Sako First Class -kauppiaaltasi. Riistakolmioita on perustettu yli 1800 kpl. Viime vuoden kesälaskennassa laskettiin 821 Kaikki Sako-kauppiaat löydät osoitteesta www.sakosuomi.fi/kauppiaat Tekstari kannustaa! Riistakeskus lähettää heinäkuun puolivälissä kolmiovastaaville kannustavan tekstiviestin. Nyt muistutamme erityisesti riistakolmiolaskentojen aikaistamisesta. Jotta riistakolmiolaskentojen tuloksia voitaisiin hyödyntää asetuksen tekemisessä, laskennat on tehtävä aikaisemmin kuin tähän asti. Tänä vuonna riistakolmioiden laskentakausi on 27.7. ? 4.8.2013. w w w. s a k o s u o m i . f i
• VX-6 VX-6 CDS 2-12x42 ALK. ALK. ? 1.199,? 1.339,- VALAISTULLA RISTIKOLLA VX-6 CDS 1-6x24 ALK. ALK. ? 999,? 1.199,- VALAISTULLA RISTIKOLLA Xtended Twilight Lens System Leupoldin toisen sukupolven vesitiiviystekniikka Pop-Up Re-zero -säädinjärjestelmä 6x-Zoom Erittäin nopeasti tarkentuva okulaari Laaja VX-6-katselualue VX-6:n valaistulla hiusristikolla varustetuissa malleissa on erittäin kirkas FireDot?-valaistus Suomessa Leupold -tuotteilla on 30 vuoden takuu, elektroniikkatakuu 2v Ylivertainen hankauskestävyys Lyijyttömät ja arsenikittömät linssit Ristikkovaihtoehdot: Duplex, Fine Duplex ja German 4 (metrinen). Valolla olevat ristikot: FireDot Duplex, FireDot Fine Duplex ja FireDot G4 (metrinen) VXR Tämä ei ole tavallinen kiikaritähtäin. Tarkasti leikatuista ja kiillotetuista linsseistä ja kuituoptiikkaa käyttävästä valaistusjärjestelmästä, ainutlaatuisesta FireDot-hiusristikosta, kapeaan muotoon ja siisteihin, tyylikkäisiin linjoihin, VX-R erottuu kaikilla tavoilla. VX-R 3-9x40 VX-R 4-12x40 ALK. ALK. ? 719,- ? 859,- www.leupold.com Saatavana suomenkielinen Leupold ?kuvasto. Kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi Maahantuonti: Hjorth Urheilutukku, hinta- ja saatavuustiedot www.ase.fi, hinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2013 asti. L_AFi13_VX6_VXR_185x271_RZ.indd 1 Metsästäjä 4 05.04.13 12:41 l 2013 l 15
• Arto Marjakangas, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Metsähanhikanta tehotoimilla nousuun Luonnos Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelmaksi valmistui keväällä ja on maaja metsätalousministeriössä viimeisteltävänä. Metsähanhen säilyttäminen riistalajina edellyttää voimakkaita ja uskottavia toimia. Niistä tärkeimmät koskevat metsästyksen säätelyä ja tiedon lisäämistä pesimäkannasta ja metsästyssaaliista. Anser fabalis rossicus eli tundrametsähanhi 16 l Metsästäjä 4 l 2013 H oitosuunnitelma valmisteltiin Suomen riistakeskuksessa 2012?2013. Suurin osa Suomessa pesivistä ja Suomen kautta muuttavista metsähanhista on taigametsähanhia, joiden kokonaiskanta on vähentynyt jo 1990-luvulta. Pesiviä pareja on koko levinneisyysalueella todennäköisesti alle 20 000. Tundrametsähanhen kanta on runsas ja vakaa. Metsästäjäkohtainen saaliskiintiö käyttöön Emohanhien suuri kuolevuus on voinut olla yksi iso syy taigametsähanhen taantumiseen. Pyynnin rajoittaminen on ainoa nopea keino parantaa aikuisten säilyvyyttä ja kääntää metsähanhikanta nousuun. Sidosryhmätilaisuuksissa myös metsästäjät hyväksyivät sen, että vähenevän metsähanhikannan metsästystä on tarpeen rajoittaa. Pyynti loppuu varmasti, jos mitään ei tehdä. Rajoitettuja metsästysmahdollisuuksia jaettaessa etusijalle asetetaan pesimäalueet, joilla muita hanhia ei voi metsästää. Lisäksi Kaakkois-Suomi muodostaa oman erityisalueensa.Valtaosa Kaakkois-Suomessa syyskuun lopulla ja lokakuussa tavattavista metsähanhista on tundrametsähanhia,joita kestää hyvin metsästää. Metsästyksen säätelyssä siirrytään metsästäjäkohtaiseen kiintiöön ja saaliin ilmoitusvelvollisuuteen. Nykyiset arviot metsähanhisaaliin koosta ja alueellisesta jakaumasta ovat pienen otannan vuoksi epävarmoja. Kiintiöjärjestelmän ansiosta tarve säädellä metsästysaikoja vähenee. Tässä yhteydessä
• Taiga- vai tundrametsähanhi? Nuori Anser fabalis fabalis eli taigametsähanhi selvitetään, voidaanko metsähanhen kannanseurantaan osallistuneet metsästäjät asettaa etusijalle saaliskiintiöitä jaettaessa. Siirtymäaikana jatketaan metsästysajan rajoittamista, ja metsästäjiä ohjeistetaan noudattamaan yhden hanhen saaliskiintiötä. Viimeistään nyt on selvää, että taigametsähanhi ei kestä tehopyyntiä. Siipinäytteiden keruuta saaliin ikäjakauman määrittämiseksi jatketaan, mutta alalajikoostumus aletaan määrittää saalisyksilöiden valokuvista. Metsästäjille laaditaan ohjeet saalishanhen pään kuvaamisesta.Saalistiedon keräämiseen ja saaliista otettujen kuvien lähettämiseen kehitetään sähköinen palautejärjestelmä. Elinympäristöjen hoitoa Metsähanhen kannanhoitoa ja metsästyk- ja kunnostusta Pesimäkanta seurantaan sen säätelyä varten tarvitaan parempaa tietoa myös pesimäkannasta ja poikastuotosta. Suomen pesimäkannan koko arvioidaan keväisellä parilaskennalla metsästäjien,lintuharrastajien,riistantutkimuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistyönä. Laskennat voidaan jakaa kolmelle peräkkäiselle vuodelle ja toistaa tarvittaessa. Jokavuotisen seurannan ja metsästyksen säätelyn tarpeisiin aloitetaan parien ja poikueiden pistelaskenta. Parit lasketaan keväällä ja poikueet syyskesällä, aivan kuten nyt vesilintulaskennoissa. Riistantutkimuksen 2011 aloittamassa hankkeessa seurataan pesimäsoilla satelliittilähettimellä merkittyjä hanhia. Tutkimus on antanut uutta kiinnostavaa tietoa metsähanhien sulkasatomuutosta Venäjälle (ks.Metsästäjä 1/2013). Populaatiotutkimuksen kannalta on ensisijaisen tärkeää saada ajantasaista tietoa eri-ikäisten hanhien vuotuisesta säilyvyydestä. Lähetintutkimuksella tämä ei hevin onnistu, koska seurattavien yksilöiden määrä tuppaa menetelmän kalleuden takia jäämään vähäiseksi. Rengastus on halpa keino hankkia tietoa säilyvyydestä, joten metsähanhien kaularengastusta ja rengastettujen hanhien havainnointia on tehostettava. Riistan elinympäristöjen hoidon vaikutukset näkyvät yleensä vasta vuosien päästä mutta ovat pitkäaikaisia. Pesimäsoita ympäröivien suometsien ojitus, nykyään kunnostusojitus, on metsähanhen elinympäristöjen muutoksista suurimpia. Yksi keino välttää kunnostusojitusta on pitää puuston määrä niin suurena, että puiden haihdutus saa aikaan riittävän kuivatustehon.Metsähanhen elinympäristövaatimukset otetaan huomioon metsänhoidon ohjeiden ja suositusten tarkistuksissa. Tehokkain keino hoitaa pesimäympäristöjä on ennallistaa metsätaloudellisesti kannattamattomia ojitettuja soita.Valtion ja yksityisiin talousmetsiin ja suojelualueille suunnitellaan laaja ojitettujen rämeiden ja korpien kunnostushanke, jolla vuotuinen ennallistettava suoala moninkertaistetaan nykyisestä. Metsähanhen kannalta parhaat ennallistamiskohteet voidaan selvittää laskentojen yhteydessä. Turvetuotanto pyritään metsähanhen pesimäalueilla ohjaamaan luonnontilansa menettäneille soille. Tärkeille muutonaikaisille levähdysalueille puolestaan suositellaan kasvipeitteisyyden säilyttämistä kevääseen saakka ja luonnonhoitopeltojen ja suojavyöhykkeiden perustamista. Taiga- ja tundrametsähanhi ovat metsähanhen alalajeja. Erot niiden ruumiinrakenteessa ja väreissä ovat suhteellisia, joten alalajin tunnistaminen vaatii kokemusta. Metsästystilanteessa niitä on useimmiten mahdotonta erottaa toisistaan. Tundrametsähanhi on hieman pienempi kuin taigametsähanhi, ja sen kaula on lyhyempi ja paksumpi kuin taigametsähanhen. Lisäksi tundrametsähanhen pää on suhteellisesti hieman isompi, pyöreämpi ja tummempi. Kaiken kaikkiaan tundrametsähanhi vaikuttaa taigametsähanhea tanakammalta. Tundrametsähanhen muuten mustassa nokassa on useimmiten vain kapea oranssi rengas. Sen sijaan taigametsähanhen nokassa on oranssia yleensä enemmän kuin mustaa. Alalajien tunnistus pelkästään nokan värien perusteella on kuitenkin epävarmaa, koska joillakin taigametsähanhilla on nokassaan vain kapea oranssi rengas kuten tyypillisellä tundrametsähanhella. Ero löytyy kuitenkin nokan rakenteesta: tundrametsähanhen nokka on lyhyempi ja tyveltä paksumpi kuin taigametsähanhen. Pienpedot kuten kettu, supikoira ja minkki voivat saalistaa metsähanhen munia, poikasia ja aikuisia. Pienpetojen tehopyyntihankkeet keskitetään arvokkaimmille pesimäalueille, ja ympäristöhallinto pyritään saamaan mukaan pyyntihankkeisiin. Metsästäjäkunnassa elää vahvana käsitys, että runsastunut laulujoutsenkanta heikentää metsähanhen poikastuottoa ja on siten suurin syypää sen vähenemiseen. Poikasten osuus metsähanhen lepäilevissä muuttoparvissa ei kuitenkaan ole vähentynyt. Kansainväliset kuviot Suomi edistää myös taigametsähanhen kansainvälistä kannanhoitotyötä.Taigametsähanhelle laaditaan Suomen aloitteesta kansainvälinen hoitosuunnitelma,jossa sovitaan kannan elvyttämiskeinoista ja metsästyksestä. Suunnitelman on määrä toimia mallina muidenkin vähenevien riistavesilintukantojen hoitosuunnitelmille Euroopassa. Metsästäjä 4 l 2013 l 17
• Antti Piironen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Uusimaa Mereltä sisämaahan Tänä kesänä käynnistyi viisivuotiseksi suunniteltu merihanhen siirtoistutuskokeilu, jossa Hailuodosta pyydettyjä lintuja siirretään PohjoisSavoon Maaningalle. Tavoitteena on nopeuttaa lajin leviämistä sisämaahan. A Janne Kuusisto lkukesällä aloitetun siirtoistutuskokeilun tarkoituksena on luoda Pohjois-Savon järville lisääntyvä merihanhipopulaatio. Istutukset tehdään pyydystämällä villejä, Suomen luonnonvaraiseen merihanhikantaan kuuluvia lintuja Hailuodosta ja siirtämällä ne Maaningalle. Siirrettävät linnut ovat tänä keväänä syntyneitä poikasia ja niiden emoja. Odotusten mukaan poikaset leimautuvat uuteen elinympäristöönsä, ja osa niistä palaa myöhemmin Maaningalle pesimään. Merihanhi ei nimestään huolimatta ole pelkästään meressä elävä laji, vaan suurimmassa osassa Eurooppaa se pesii runsaana sisämaassa. Suomen merihanhikanta pesii muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta vain meren rannikolla,vaikka tuhansien järvien maassa sille olisi tarjolla lähes rajattomasti sopivaa elinympäristöä. Merihanhia on istutettu Suomessa aiemminkin. Tiettävästi ensimmäiset siirtoistutukset tehtiin jo 1950-luvulla, ja 1980-luvulla hanhia siirreltiin ilmeisen onnistuneesti ydinalueiltaan muualle saaristoon. Tiettävästi ainoa istutus sisämaahan tehtiin 2000-luvun alussa, kun Oulujärveen siirrettiin poikasena kiinniotettuja ja tarhassa lentokykyisiksi kasvatettuja merihanhia.Osa poikasista kasvoi tarhassa ilman emoja, ja osalle tuotiin kesyhanhia emoiksi.Istutusten tulos jäi kuitenkin melko laihaksi. Muutamista kymmenistä siirretyistä linnuista on tehty melko vähän havaintoja istutusten jälkeen, ja tällä hetkellä Oulujärvellä pesivien merihanhien määrä lienee korkeintaan yksi tai kaksi paria. Todennäköisesti tarhassa kasvatetut ja ilman oikeita emojaan Oulujärveen istutetut poikaset eivät ole oppineet riittävän varovaisiksi ja ovat kuolleet istutusten jälkeen. Aiemmista istutuksista oppia ottaen Pohjois-Savoon siirretään luonnonvaraisia poikasia ja niiden emoja, jotka vapautetaan luontoon mahdollisimman nopeasti. Näin ne eivät ehdi kesyyntyä vaan säilyttävät luontaisen arkuutensa.Emot ovat myös suojelemassa poikasiaan niiden ollessa pieniä. Valtaosa istutettavista linnuista otettiin kiinni niin sanotuilla rakettiverkoilla, joita on aiemmin käytetty muun muassa metsähanhitutkimuksissa. 18 l Metsästäjä 4 l 2013 Antti Piironen - merihanhia siirretään Perämereltä Pohjois-Savoon Naaraspoikaset tärkeitä Pesimäikään tulevat hanhet pariutuvat talvehtimisalueillaan,ja uudet pariskunnat muuttavat keväällä naaraan synnyinseudulle pesimään. Näin ollen Maaningalle siirretyt koiraspuoliset poikaset seuraavat pariuduttuaan puolisoaan sen synnyinseuduille, eivätkä siis pesi istutuspaikassaan. Naaraspoikaset taas löytänevät talvehtimisalueiltaan puolison,jonka kanssa ne palaavat Savoon pesimään. Pyydystetyt emot muuttavat tänä vuonna jälkikasvunsa kanssa talvehtimisalueille,josta ne todennäköisesti palaavat ensi kesänä jälleen Hailuotoon pesimään. Pohjois-Savon merihanhikannan muodostuminen lepää siis pitkälti istutettujen naaraspoikasten harteilla. Mikäli istutusprojekti etenee suunnitelmien mukaisesti,sen aikana siirretään Maaningalle korkeintaan joitain kymmeniä naaraspoikasia. Kannan juurtuminen on siis kiinni melko pienestä määrästä lintuja, joten metsästäjien ja riistahallinnon yhteistyön lisäksi tarvitaan hyvää onnea, jotta poikaset selviävät hengissä pesimäikäisiksi asti.Merihanhet pesivät tavallisesti ensimmäisen kerran kolmantena kesänään, joten istutusprojektin aikana on jo toiveita nähdä merihanhen pesivän PohjoisSavossa. Valtaosa istutettavista linnuista otettiin
• kiinni niin sanotuilla rakettiverkoilla,joita on aiemmin käytetty muun muassa metsähanhitutkimuksissa. Rakettiverkoilla pyydettäessä noin 15 metrin levyinen ja 20 metrin pituinen verkko kootaan pitkäksi pötköksi ja asetetaan maahan.Verkon yläpaulaan kiinnitetään lyhyillä naruilla punnukset, ja hanhet houkutellaan maahan asetetun verkon eteen ruokinnan avulla. Hanhien saavuttua halutulle paikalle punnukset laukaistaan lintujen yli, jolloin niihin kiinnitetty verkko peittää hanhet allensa.Verkon alle jääneet linnut irrotetaan varovasti ja siirretään pahvilaatikoihin kuljetusta varten. Maaningalla poikueet koottiin ja linnut vapautettiin kokonaisina poikueparvina, jotta emot liikkuivat alusta alkaen poikasten mukana. Mahdollisuuksien merihanhi Vaikka merihanhi on luontaisesti levittäytymässä sisämaahan, ei Suomesta tällä hetkellä tunneta kuin muutamia sisämaapesintöjä. Paikkauskollisena lintuna merihanhi ei ole luonnostaankaan erityisen nopea levittäytyjä, jonka lisäksi kova metsästyspaine hidastanee levinneisyysalueen laajenemista sisämaahan. Sisämaassa merihanhella olisi käytössään lähes loputtomasti elinympäristöä, eikä tehokkaasti niitä saalistavia petoja juurikaan ole.Metsästyksestä pidättäytymällä ja siirtoistutusten avulla suureen osaan Etelä-Suomea olisikin mahdollista saada elinvoimainen merihanhikanta,joka tarjoaa hienoja jahteja syksystä toiseen. Siirtoistutuksilla aikaan saatu merihanhikanta voi runsaiden resurssien turvin kasvaa nopeasti, mikäli hanhien annetaan rauhassa runsastua. Sisämaan hanhipopulaation kasvua voivat vauhdittaa muualla syntyneet merihanhet, jotka lyöttäytyvät talvehtimisalueilla istutettujen hanhien seuraan, ja tulevat näiden mukana sisämaahan pesimään. Tämä ilmiö on yksi selitys pääkaupunkiseudun valkoposkihanhikannan nopealle kasvulle, ja sama on mahdollista myös merihanhen kohdalla. Hanhet ovat ympäri Suomea erittäin arvostettuja riistalintuja ja haluttua saalista, joten merihanhen leviäminen voisi tuoda hienon lisän sisämaan riistalajistoon. Leviämisen edesauttamisella on myös toinen ulottuvuus. Tällä hetkellä metsähanhi on ainoa metsästettävä hanhilaji Pohjois-Suomen lisäksi myös suuressa osassa Etelä-Suomea. Merihanhen juurtuminen sisämaan pesimälinnuksi toisi pelloille ja lintuvesille toisen metsästettävän hanhilajin, joka auttaisi pienentämään taantuvaan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta. metsästysaika Tarkasta metsä- ja merihanhen osoitteesta www.riista.fi Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa: Metsähanhen ja merihanhen metsästykseen tulossa rajoituksia Metsähanhikanta on laskenut viime vuosikymmeninä. Tästä syystä metsähanhen metsästykseen esitetään rajoituksia koko maahan alkavana metsästysvuonna. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jossa metsähanhen metsästyskauden aloitusta siirrettäisiin alkamaan myöhemmin. Metsästys alkaisi maan eri osissa porrastetusti 1.9. ja 10.10. välisenä aikana. Asetusehdotuksen tavoitteena on vähentää kantaan kohdistuvaa metsästyspainetta sekä pesimäalueilla että muuton aikaisilla levähdysalueilla. Pohjois-Lapin pesimäalueella metsästys alkaisi viime vuotta aikaisemmin, kun taas maan keski- ja eteläosissa metsästyksen aloitusta siirrettäisiin myöhäisemmäksi. Merihanhen osalta esitetään metsästyksen kieltämistä sisämaassa kolmen vuoden ajaksi, jotta kanta runsastuisi ja levittäytyisi laajemmalle. Metsästysaika alkaa eri aikaan eripuolilla Suomea Esityksen mukaan Pohjois-Lapin pesimäalueella metsästys olisi sallittua 1.9. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Lapin maakuntaan kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästys alkaisi 10.9. Tähän alueeseen kuuluisivat Kainuun maakunta, Lapin maakunta lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat Kuusamon, Oulun, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat sekä PohjoisKarjalan maakuntaan kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnat. Kaakkois-Suomessa metsähanhen met- sästys alkaisi 1.10. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluva Lappeenrannan kunta, Kymenlaakson maakunta, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluva Orimattilan kunta sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnat. Muualla maassa metsähanhen metsästys olisi sallittua 10.10. alkaen. Tavoitteena kestävä metsästys Merihanhen osalta esitys perustuu Suomen riistakeskuksen maa- ja metsätalousministeriölle tekemään esitykseen. Asetuksella kiellettäisiin merihanhen metsästys kolmen vuoden määräajaksi Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, KeskiPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Ministeriö pyrkii asetusten avulla varmistamaan, että metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Ennen asetuksen antamista ministeriön on kuultava niitä riistanhoitoyhdistyksiä, joita esitetty metsästyskielto koskee. Riistanhoitoyhdistysten kuulemista varten Suomen riistakeskus järjestää verkkokyselyn, jonka kautta riistanhoitoyhdistykset voivat antaa lausuntonsa sähköisesti. Metsästäjä 4 l 2013 l 19
• PANTOJEN VERTAILUTALUKKO Paikannusherkkyys* Akun kesto GSM-kuuluvuus** Käyttökulut G500fi 2013 ????? G400fi 2013 ????? G500 2013 G500 G400i G400 GPS + GLONASS GPS + GLONASS ???? ???? ???? ?? ????? ???? ???? ??? ??? ?? ????? ??? ????? ????? ??? ??? ????? ????? ????? ?? ?? ?? ei ei ei ei 2013-pantaohjelma OK OK OK Trackerhuollosta*** Koirapilli OK ei OK Trackerhuollosta***
• Petri Lampila Kuvat: Jari Peltomäki l Hanhien tunnistaminen metsästystilanteessa Muuttoaikaan hanhet esiintyvät usein monilajisissa sekaparvissa. Metsästystilanteessa on aina edettävä varovasti, koska valtaosa muuttavista hanhista on rauhoitettuja lajeja ja monet erittäin uhanalaisia. S uomessa esiintyvät hanhet kuuluvat kahteen sukuun: Anser eli ns. harmaat hanhet ja Branta eli ns. kirjohanhet. Hyvin nähtynä Branta-suvun hanhet eivät yleensä tuota ongelmia lajimäärityksen suhteen,mutta hiukankin heikossa valaistuksessa esim. sepelhanhi saatetaan sekoittaa harmaisiin hanhiin. Muuttoaikaan hanhet esiintyvät usein monilajisissakin sekaparvissa. Tarkastele lähestyvää hanhiparvea, onko siinä esim. selkeästi kahden kokoisia lintuja? Tämä on usein hyvä varoitus rauhoitetusta lajista parvessa, sillä kaikki metsästettävät hanhilajit (meri-, metsä- ja kanadanhanhi) ovat suurikokoisia. Sinällään kokoon ei kannata luottaa yksittäisenä määritysperusteena, sillä monilla lajeilla koko vaihtelee huomattavasti,mutta metsästystilanteessa on aina edettävä varovaisuusperiaatteen mukaan. On vielä hyvä huomata, että suurten arktisten massamuuttojen aikaan valtaosa hanhista on rauhoitettuja lajeja,kuten valkoposki- ja tundrahanhia. Tällaisia ryntäyksiä voidaan havaita koko maassa, mutta eniten kaakkoisimmassa osassa maatamme. Viime vuosina varsinkin arktisia valkoposkihanhia on alkanut myös levähtää pelloilla,mahdollisesti koska lajin metsästys on jälleen sallittu Virossa. Lennossa metsähanhen siivet ovat alta täysin tummat, toisin kuin merihanhella. 22 l Metsästäjä 4 l 2013 Lajiesittelyt Riistalajit Metsähanhi (Anser fabalis) Metsähanhi on suurimmassa osassa maata tutuin hanhilaji. Pesimäkannaksi arvioidaan 17002500 paria, lisäksi tuntematon määrä metsähanhia muuttaa maamme kautta keväin syksyin. Pesivät yksilöt kuuluvat nimialalajiin Anser fabalis fabalis (taigametsähanhi), läpimuuttavana tavataan myös alalajia A.f.rossicus (tundrametsähanhi), jonka esiintyminen on runsainta kaakkoisimmassa Suomessa. Se on kookas, mutta varsin hoikka ja ohutkaulainen merihanheen verrattuna. Muodon ohella parhaita tuntomerkkejä ovat tumma pää ja muutenkin yleinen tummuus sekä kaksivärinen musta-oranssi nokka. Tundrametsähanhet ovat käytännössä identtisiä höyhenpuvultaan taigametsähanhien kanssa, mutta ne ovat muodoltaan kompakteja, lyhytkaulaisia ja ? nokkaisia. Lisäksi nokassa on oranssia keskimäärin vähemmän. Kotimaisia taigametsähanhia (Anser fabalis fabalis). Tummuus, pitkäkaulaisuus ja kaksivärinen nokka ovat parhaita lajituntomerkkejä. Nokan väritys muuntelee huomattavasti yksilöllisesti.
• Merihanhi (Anser anser) Kiljuhanhi Merihanhen pesimäkanta on arviolta 50006000 ja painottuu lajin nimen mukaisesti rannikoille. Läpimuuttava kanta lienee pieni verrattuna pesivään kantaan. Merihanhi on hyvin raskastekoinen, roikkovatsainen ja paksukaulainen metsähanheen verrattuna. Se on myös väritykseltään vaaleampi, mikä korostuu erityisesti lennossa. Nokka on raskastekoinen, kolmiomainen ja yksivärisen oranssi tai hiukan punertava. Uhanalaisin hanhilajimme, jonka koko Pohjoismaiden pesimäkanta on ainoastaan noin 20 paria ja myös maailmanpopulaatio katsotaan vaarantuneeksi. Säännöllinen kevätmuuttaja Perämeren alueella toukokuussa, mutta yksittäisiä yksilöitä voidaan tavata muiden hanhilajien kanssa periaatteessa missä tahansa syksyisin. Pienin harmaista hanhista (tuskin sinisorsan kokoinen) ja siten helposti huomattavissa esim. metsähanhiparvesta. Muistuttaa hyvin paljon tundrahanhea, tärkeimmät erot ovat kirkkaan keltainen silmärengas (tundrahanhella on joskus hailakan keltainen silmärengas), tasaisen tumma pään pohjaväri sekä äärimmäisen lyhyt ja karmiininpunainen nokka. Aikuisella linnulla lisäksi valkoinen laukki kaartuu voimakkaasti otsalle, tundrahanhella laukin takareuna on suora. Kanadanhanhi (Branta canadensis) Suomeen istutettu kanadanhanhi on nykyään runsain maassamme pesivistä hanhilajeista (7000-8000 paria). Kanadanhanhi on kookas ja pitkäkaulainen laji, koko- ja muotoero valkoposkihanheen on todella huomattava. Yleisväritys on tummanruskea ja valkea alue päässä on kapea ja rajoittunut poskien alueelle. Rauhoitetut lajit Tundrahanhi Tundrahanhi on nimensä mukaisesti arktinen läpimuuttaja, jota syksyisin tavataan eniten kaakkoisimmassa Suomessa, mutta sopivilla tuulilla parvia voidaan nähdä lännempänäkin. Tundra- ja kiljuhanhella on monia yhteisiä piirteitä: aikuisilla linnuilla on valkoisen höyhennyksen muodostama otsakilpi eli laukki ja vatsassa voimakkaita mustia kuvioita. Aikuiset yksilöt on siis helppo erottaa metsästettävistä lajeista. Nuorilta nämä tunnusmerkit kuitenkin puuttuvat. Nuoren tundrahanhen erottaa metsähanhesta mm. yksivärisen lihanpunaisesta nokasta sekä vain yhdestä valkoisesta siipijuovasta (metsähanhella 2-3). Molemmat lajit ovat myös selvästi esim. metsähanhea pienempiä. Sekä tundra-, että kiljuhanhen äänet ovat korkeita, tyystin esim. metsähanhen nenäsointisesta honotuksesta poikkeavia. Lyhytnokkahanhi Tämä arktinen hanhilaji oli vain parikymmentä vuotta sitten harvinaisuus, mutta nykyään keväällä läpimuuttava kanta on jo parin tuhannen yksilön luokkaa. Syksyllä lyhytnokka on harvinaisempi, mutta silti säännöllinen näky esim. metsähanhiparvissa. Muistuttaa muodoltaan eniten tundrametsähanhea, mutta on huomattavasti vaaleampi. Varsinkin lennossa vaaleus korostuu ja metsähanhiparvessa lyhytnokkahanhi vaikuttaa ikäänkuin minikokoiselta merihanhelta. Myös pyrstössä on enemmän valkoista kuin metsähanhella.Jalat ja nokan vaaleat alueet ovat vaaleanpunaiset (metsähanhella oranssit), mutta tarkan värisävyn toteaminen maastossa voi olla vaikeaa. Valkoposkihanhi Valkoposkihanhi on Suomessa pesimälajina uudistulokas, kannan ollessa arviolta 30003500 paria, mutta edelleen nopean kasvun vaiheessa. Valtaosa maassamme tavattavista yksilöistä on kuitenkin arktisia läpimuuttajia. Hyvin pienikokoinen laji, yleisvärityksestä puuttuvat tyystin lämpimänruskeat sävyt ja koko naaman alue on valkoinen. Äänet tyypillisiä, haukkuvia. Sepelhanhi Sepelhanhi on Suomessa puhdas arktinen läpimuuttaja. Niinikään pienikokoinen ja yleisväritykseltään tummanharmaaa laji. Pää ja rinta kokonaan mustat, kaulassa aikuisilla linnuilla valkoinen kaulasepel, joka nuorilta linnuilta puuttuu. Muuttoparvista kuuluu tunnusomainen poriseva ääni. Tundrametsähanhi (A.f.rossicus) on muodoltaan kaikin tavoin taigametsähanhia kompaktimpi, kaula ja nokka ovat lyhyemmät. Nokassa oranssia on vain kapea vyö, mutta osalla taigametsähanhistakin nokan väritys on samanlainen, joten yksin sen varaan alalajin määritystä ei voi perustaa. Merihanhi on metsähanheen verrattuna hyvin raskastekoinen ja huomattavasti vaaleampi. Siiven etureuna on vaalea ja alapinta selvästi kaksivärinen. Aikuisilla linnuilla on vatsassa mustia kuvioita, jotka nuorelta linnulta puuttuvat. Metsästäjä 4 l 2013 l 23
• Valkoposkihanhi on yleisväriltään musta-valko-harmaa ja lajin nimestä huolimatta koko naama on valkoinen. Kanadanhanhi on kookas ja yleisväriltään tummanruskea, valkoinen rajoittuu posken alueelle. Lyhytnokkahanhi on nimensä mukaisesti lyhytnokkainen ja muutenkin rakenteeltaan kompakti. Yläpuoli on vaalea, harmahtavansävyinen verrattuna metsähanheen, poikkeuksellisen hyvissä oloissa myös nokan ja jalkojen vaaleanpunainen väri on myös tuntomerkki. Metsähanhi (ylin) ja kolme lyhytnokkahanhea. Lyhytnokkahanhen vaaleus korostuu lennossa hiukan merihanhen tapaan. Tundrahanhella valkoisen laikun takareuna on lähes suora, nokka on pitkähkö ja lihanvärinen, eikä sillä yleensä ole selvää silmärengasta. Petri Lampila Kiljuhanhella laikku nousee voimakkaasti päälaelle, nokka on lyhyt ja karmiininpunainen ja pää on hyvin tumma. Tundra- ja kiljuhanhelle tyypillisesti siivellä on vain yksi valkoinen juova. Sepelhanhi on kauttaaltaan tummansävyinen, vain alaperä on selkeästi valkoinen. Valkoisen kaulasepelin voimakkuus vaihtelee ja saattaa nuorilta linnuilta puuttua kokonaan. 24 l Metsästäjä 4 l 2013
• VARAUDU SYKSYN JAHTIIN Baikal Taiga 12/76-30-06 haulikkorihla tarjous! UUSIA! Kaiken riistan ase! Kolmella vaihtosupistajalla. Vain ................................ 590,00 HAULIKON PATRUUNAT Laatu ja kokemus Marlin kivääritarjoukset jatkuvat! Marlin M1895 kal 45-70 ..........................................700,00 Marlin M1895G kal 45-70 .......................................700,00 Marlin M1895GS STS kal 45-70 ............................800,00 Rajoitettu erä! Pienoiskivääreitä,uusia mm: Toz 78-16 22lr raskaspiip. lipas+vaim. + 3-9x40IR kiik+laser/valo yht ... 450,00 Toz 78-04 22lr std malli + vaim +4x32 kiikari jalkoineen paketti yht. .... 330,00 Loukkurevolvereita mm: Taurus 970 Tracker, kal 22lr, 6,5? piippu, ruostumaton teräs, ventiloitu kisko .........................................580,00 Taurus M94, 22lr, 5? STS ........................650,00 Taurus M941 kal 22 mag, 4? sin ..........590,00 Chiappa 1873SA yksitoiminen revolveri, kal 22lr ..................................... 295,00 Ilma-aseet kesäharjoitteluun! Laadukkaat Walther LGV ilmakiväärit! LGV Challenger Ultra synt. tukki 4,5mm, 23 J ............................................. 525,00 LGV Master Ultra, puutukki 4,5mm, 23J Paino 4,2kg .....................................610,00 LGV Competition Ultra , 4,5mm, 23J, sääd, poskitukki ............... 650,00 Perinteiset lyijyhaulit: Waidmannsheil , Special ja Magnum. Lyijytön vaihtoehto: Steel Game. www.ukpallas.? TEHOKKAAT!! Magtech AR N2 Extreme 1000 kaasumäntä, 5,5mm 35J synt tukki ...... 399,00 Magtech AR N2 Extreme 1300 kaasumäntä, 4,5mm 30J synt tukki ...... 399,00 Walther Dominator 5,5mm 40J + kiikari jalkoineen ................................. 720,00 Hämmerli Hunter Force kiik. puutukki, kal 5,5mm pakettitarjous!!! ...... 195,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! 10-30 vuotta takuuta mallista riippuen! uplex 1? ........... . ... ... .......... ......... 395,00 ...... 2-8x32 Duplex 1? ..................375,00 3-12x40 Duplex ..................... plex 30mm ............... 960,00 4-16x44 Duplex 1? ................495,00 1-6x24 Duplex 2,5-10x56 30mm ................795,00 5-20x50 Duplex 30mm ..........1150,00 6-24x58 Duplex runkoputki 30mm ..............................................................1290,00 PENTAFLEX valopistekiikarit radalle/jahtiin! 1-4x24 Illuminator ...............195,00 2,5-10x50 Illuminator .........245,00 4x32 Cazorla 11mm jaloilla ..45,00 GECO EXPRESS P 1,5-6x42 Illuminator .................. 220,00 3-12x56 Illuminator ................... 280,00 3-9x40IR Cazorla ............................90,00 Nopea ja tarkka patruuna ammuttaessa pitkälle matkalle a Patruunoita mm: Magtech 308 win 9,7g FMJ kokovaippa .......................................... 65,00/100 kpl PMC 308 win 9,7g FMJ-BT kokovaippa ............................................ 75,00/100 kpl Wolf 7,62x54R teräsluoti........................................................................ 65,00/100 kpl Hull Special Pigeon 12/67 32g no 6 (2,7mm) kyyhkysp. ........... 55,00/100 kpl Trust 12/70 32g no 7,5 (2,37mm) kyyhkysille................................ 35,00/100 kpl Hull Steel Game 12/70 no 4 tai 5 sorsalle ....................................... 40,00/100 kpl Hull Solway Steel 12/76 magnum no 1,3,4 sorsalle! ....................... 80,00/100 kpl KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys? ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.fi Kotisivumme: www.asetalo.fi ? E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 GECO TARGET Luotettava ja tarkka harjoituspatruuna GECO PLUS P T Tehokas metsästyspatruuna isommalle riistalle Hyvä läpäisykyky ja nopea laajentuminen Made in Germany www.ukpallas.? Metsästäjä 4 l 2013 l 25
• Riistapäällikkö Jyri Rauhala, Suomen riistakeskus Etelä-Häme Irrallaan vai kytkettynä ? tarvitaanko lupa? Koiria koskevia metsästyslain säännöksiä ei aina ole ymmärretty tai haluttu ymmärtää. Suurimmat ongelmat metsästyslain näkökulmasta näyttävät liittyvän koirien irti pitämiseen. A janjaksolla 1.3. ? 19.8 on koirat rodusta riippumatta pidettävä kiinni tai niin, että ne voidaan välittömästi kytkeä.Tästä on tiettyjä poikkeuksia kuten piha- tai puutarha-alueet, joilla koirat voivat alueen haltijan suostumuksella olla irrallaan. Velvollisuus ei koske alle viiden kuukauden ikäisiä koiria tai koiran pitoon varattuja aidattuja alueita. Lain velvoite ei myöskään koske tietyissä viranomaistehtävissä ja palvelutehtävissä toimivia koiria. Rauhoitettuja eläimiä ei saa häiritä Eräs yleisimmin väärin tulkituista asioista on se, että muulloin koirien irtipitoon on automaattisesti oikeus. Ei ole. Metsästyslain 53 §:ssä todetaan täysin yksiselitteisesti, että ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella. Vain viranomais- tai palvelutehtävissä olevat koirat ovat vapautettuja tästäkin velvollisuudesta. Metsästyksen kannalta laissa on kaksi varsin tarkoituksenmukaiselta vaikuttavaa poikkeusta: myös aikavälillä 1.3.?19.8.voidaan muuta kuin ajavaa koiraa käyttää metsästykseen ja kouluttaa kanakoiraa tai muuta lintukoiraa. Rauhoitettujen riistaeläinten häiritseminen on kuitenkin kielletty. Näillä valtuuksilla voidaan käyttää vaikkapa metsästyspystykorvaa näädän pyyntiin maaliskuun aikana taikka noutavaa koiraa 10.8. alkaen sepelkyyhkyn metsästyksessä. Tässä yhteydessä on muistettava myös se, mihin luonnonsuojelulain 39 § velvoittaa. Sen mukaan rauhoitettuja eläinlajeja ei saa häiritä tahallaan erityisesti eläinten lisääntymisaika26 l Metsästäjä 4 l 2013 Tämä olisi jo riistan häirintää maaliskuun alun jälkeen. na, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Jokaisen metsästyskoiran ohjaajan ja muidenkin koiranomistajien onkin syytä olla tarkkana koiriensa toiminnasta. Koirakokeet ja koirien kouluttaminen Suomen riistakeskus voi antaa luvan poiketa aikaväliä 1.3.- 19.8. koskevista rajoituksista jos kyseessä on koirakoe tai koiran kouluttaminen. Muitakin lupia voidaan antaa ja lupamuodot voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: 1. Tavallisimmat koirakokeet, joilla tarkoitetaan tyypillisimmillään esimerkiksi erilaisia vesikokeita 2. Suurpetoja (ja saukkoa) koskevat koulutus- ja koeluvat 3. Metsästyslain 41 §: n tarkoittamat erilaiset poikkeusluvat, joiden yhteydessä voidaan myöntää myös koiran käyttöä koskeva poikkeus jos se on poikkeusluvassa tarkoitetun toiminnan kannalta perusteltua Lupien myöntämisessä ja lupatarpeen määrittelyssä on tiettyjä perusperiaatteita. Lupaa ei tarvita toiminnassa,jossa koirat ovat kytkettyjä tai välittömästi kytkettävissä. Seuraavan kategorian muodostaa toiminta, jossa koirat eivät ole välittömästi kytkettävissä, mutta toiminta on luonteeltaan sellaista, että koirat ovat valvottavissa ja niiden toimintaan voidaan tarvittaessa puuttua tai muutoin voidaan pitää riittävän varmistettuna, ettei toiminnasta aiheudu häiriötä rauhoitetuille eläimille. Näihin kokeisiin tarvitaan Suomen riistakeskuksen lupa ja niitä voivat olla esimerkiksi vesityökokeet ja muista kuin metsästyskoirakokeista esimerkiksi vinttikoirakokeet. Kaikissa koemuodoissa on johtavana periaatteena se, että toiminta ei saa aiheuttaa häiriötä rauhoitetuille riistaeläimille eikä luonnonsuojelulaissa mainittua häiriötä muillekaan eläimille. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus ei käytännössä myönnä lupaa toiminnalle, joka tapahtuisi lintudirektiivin mukaisilla Natura-alueverkostoon kuuluvilla linnustonsuojelualueilla. Näiden alueiden luettelot löytyvät ainakin ympäristöhallinnon Internet-sivustolta SPA - merkinnällä varustettuina. Vesikoelupien myöntämistä on rajoitettu myös siten, että vesilintupoikueiden kriittisen
• kehitysvaiheen aikana lupaa ei myönnetä kohteille, joilla koirien valvonta ei ole mahdollista tiheän vesikasvuston vuoksi. Nämä ?kriittisen kehitysvaiheen? ajanjaksot on määritelty yhteistyössä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa ja ne ovat seuraavat: 20.5.?30.6.: Etelä- ja Lounais-Suomi (Kaakkois-Suomi, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta sekä Pohjois- ja Etelä-Häme) 1.6.?10.7.: Väli-Suomi (Keski-Suomi, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) 20.6.?20.7.: Pohjoisimman Suomen alueet (Kainuu, Lappi ja Oulu) Näilläkin ajanjaksoilla voidaan toki myöntää lupa esimerkiksi noutajien vesikokeille, mutta tällöin joudutaan selvittämään koepaikkojen luonne.Lupaa haettaessa on hyvä jo etukäteissuunnittelussa valita kriittisten ajanjaksojen koepaikat siten, että niillä ei esiinny merkittävää ja koirien valvonnan estävää vesikasvillisuutta. Muutamat lumpeet tai harvassa törröttävät ruoko- tai kaislakasvustot eivät tietenkään ole tällaisia. Jo hakemusvaiheen hyvä suunnittelu ja koealueen lyhyt kuvaus hakemuksessa nopeuttavat luvan käsittelyä, ja helpottavat esimerkiksi kennelpiirien toimintaa niissä tapauksissa kun ne hakevat toimialueelleen näitä lupia kootusti. Suurpetoja koskevat koiraluvat Metsästyslain 52 §: n mukaisesti suden,karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen on oltava Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa. Pääsääntöisesti tämä koskee käytännössä karhujen kanssa toimivia koiria. Karhujen käsittelyyn muun muassa suurriistan virka-apu (SRVA) tehtävissä meillä on oltava sellainen koirakanta, jonka turvin voidaan suoriutua esimerkiksi kolareissa vahingoittuneiden yksilöiden mahdollisimman turvallisesta lopettamisesta ja vaikkapa erilaisia karhunkarkotusta vaativien tilanteiden hoitamisesta. Tämän vuoksi mainitut luvat ovat hyvin perusteltuja käytettävien koirien testaamiseksi ja kouluttamiseksi ja niitä haetaan yleensä kootusti kennelpiirin tai tietyn riistanhoitoyhdistyksen/-yhdistysten toimialueelle. Tämä onkin suositeltava menettely. Lupa voidaan myöntää sille ajanjaksolle,jolloin kyseisen lajin kannanhoidollinen pyynti on mahdollista: karhun osalta ajalle 20.8. ? 31.10. Metsästyslain 41 §: n mukaisten poikkeuslupien yhteydessä voidaan myös tapauskohtaisesti myöntää lupa tarvittavan koiran käyttöön. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi tietyn karhuyksilön pyynti, johon on myönnetty poikkeuslupa erityisen merkittävän vahingon estämiseksi. Milloin lupaa ei myönnetä? Pääsääntöisesti Suomen riistakeskus voi siis myöntää luvan poiketa koiranpitoa koskevista säännöksistä ajalla 1.3. ? 19.8. Tämä rajaus sulkee jo sinänsä pois tiettyjä koe- tai koulutusmuotoja. Esimerkiksi hirvieläinten metsästykseen käytettävien koirien kokeisiin ei voida myöntää lupaa tammi - helmikuulla,ja muutoinhan se toiminta rajautuu metsästyslain 52 §: n mukaisesti ajalle 20.8. ? 31.12. Suomen riistakeskuksen myöntämän luvan nojalla ei voida sallia rauhoitettuun riistaeläimeen kohdistuvaa häirintää ja tämän vuoksi hirvieläinten metsästykseen käytettävien koirien koelupia ei myönnetä maaliskuun alun ja elokuun 19. päivän välisenä aikana. Silloin tällöin tiedustellaan mahdollisuutta ajavan koiran kouluttamiseen tai kokeen pitoon koskien kettua maaliskuun aikana. Kettu ei tietenkään ole tuolloin rauhoitettu. Suomen riistakeskus katsoo kuitenkin, ettei ajavan koiran valvonta ole riittävällä tavalla mahdollista koirien kiinnipitoa edellyttävänä aikana, eikä näitä lupia tästä johtuen pääsääntöisesti myönnetä. Myöskään kanakoirakokeisiin ei lupaa pääsääntöisesti myönnetä 1.3. ? 19.8., koska koemuodon tarkoitus on kontakti riistaeläimen kanssa (vesityökokeet eivät kuulu tähän ja lupa niihin voidaan myöntää). Poikkeuksena ovat Suomen pohjoisimpien kuntien alueet, joilla riekon metsästys on mahdollista maaliskuun loppuun asti. Tällöin voidaan myös maaliskuun loppuun asti myöntää lupa näiltä osin kanakoirakokeen järjestämiseen. Välinpitämättömyys ongelmana Suurimmat ongelmat koiranpidossa metsästyslain näkökulmasta näyttävät liittyvän koirien irti pitämiseen. Kyseessä lienee tietty välinpitämättömyys tai suoranainen piittaamattomuus.Joskus varmasti tietämättömyyskin. Tätä esiintyy sekä metsästyskoirien että muiden koirien omistajissa. Laillinen tai laiton toiminta koirien kanssa on melkoisen monimutkainen kokonaisuus. Säännöksissä ei mainita rotuja eikä menettelytapojakaan kaikin osin kuvata kovin yksityiskohtaisesti. Säännökset kuvaavat metsästyskäytössä vain koirien käyttöominaisuuksia ja ainoastaan hirvieläinten metsästyksessä käytettävän ajavan koiran osalta fyysisiä ominaisuuksia säkäkorkeuden suhteen. Säännökset sinänsä eivät anna vastauksia kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin ja kun oikeuskäytäntöäkään ei juuri ole, on asioissa joidenkin kysymysten osalta enemmän tai vähemmän pohdittavaa. Eräs menneen kevään aikana esille noussut kysymys koskee ns. karkottavan koiran käyttöä. Tästä aiheesta kerromme erikseen tässä lehdessä. Kaikessa koirien koulutus- ja koetoiminnassa on muistettava, että siihen tarvitaan aina maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa mahdollisen Suomen riistakeskuksen luvan lisäksi. Koirakokeet ja kouluttaminen ajalla 1.3.?19.8. Hakemukset: l Koe-/koulutusalue: liitteeksi kartta 1: 20 000 tai 1:50 000 l Vastuuhenkilöiden yhteystiedot l Arvio toiminnan toistuvuudesta tai koetapahtumien päivämäärät l Arvio toimintaan osallistuvien koirien määrästä l Koemuoto sekä lyhyt kuvaus millaisesta toiminnasta on kyse l Suositus: käytetään Suomen riistakeskuksen hakemuslomaketta (www.riista.fi) l Suositus: hakemukset Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle noin 1,5-2 kuukautta ennen suunnitellun toiminnan aloittamista l Hakemukset toimitetaan sille aluetoimistolle, jonka alueelle suurin osa hakemuksessa tarkoitetusta alueesta kuuluu Suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeet ja koulutus Hakemukset: l Koe-/koulutusalue: ulkorajojen kuvaus (esim. kennelpiirin alue tai tietyn riistanhoitoyhdistyksen/tiettyjen riistanhoitoyhdistysten alue) l Vastuuhenkilöiden yhteystiedot l Arvio toiminnan toistuvuudesta l Arvio toimintaan osallistuvien koirien määrästä l Suositus: käytetään Suomen riistakeskuksen hakemuslomaketta (www.riista.fi) l Suositus: hakemukset Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle noin 1,5-2 kuukautta ennen suunnitellun toiminnan aloittamista l Hakemukset toimitetaan sille aluetoimistolle, jonka alueelle suurin osa hakemuksessa tarkoitetusta alueesta kuuluu Tärkeimmät säännökset Metsästyslaki (615/1993): 41 ja 51 ? 55 § Metsästysasetus (666/1993): 12 ja 32 § Luonnonsuojelulaki (1096/1996): 39 § Metsästäjä 4 l 2013 l 27
• Jyri Rauhala, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Etelä-Häme Hannu Huttu Mitä tekee karkottava Menneen kevään aikana käytiin keskustelua karkottavan koiran toiminnasta: kuinka niiden tulisi toimia tai mitä ne ainakaan eivät saisi tehdä kun kyse on hirvieläinten metsästyksestä. Tähän liittyen saimme myös Suomen riistakeskuksen asiakaspalveluun joitain kysymyksiä. Asia ei ole mitenkään yksiselitteinen. 28 l Metsästäjä 4 l 2013 V armaankin yksi perinteisimmistä tavoista ymmärtää metsästystä karkottavan koiran kanssa on lintujen pyynti ja siinä samassa vaikkapa rusakoiden metsästäminen. Tässä toiminnassa tavoitellaan sitä,että koira hakee riistaa hallitusti metsästäjän etumaastossa. Koiran pitäisi pysytellä niin lähellä ohjaajaansa,että mahdollinen riista karkottuu haulikonkantamalta.Riistan karkottumisen jälkeen koiran tulee pysähtyä. Tällä on merkitystä erityisesti koiran turvallisuuden kannalta: ampumatilanteet ovat yleensä varsin nopeita, ja painautuessaan maahan esimerkiksi linnun hypättyä lentoon, tarjoaa hyvin koulutettu koira mahdollisuuden esteettömään ja turvalliseen riistalaukaukseen. Pyyntimuoto sopii aivan erinomaisesti myös seuruemetsästykseen. Asiaa on kuvattu muun muassa Springerspanielit ry: n sivustolla. Karkottavan koiran käyttöä ei ole kui- tenkaan säännöksissä rajattu minkään riistalajimme osalta, näin ollen myös kaikkien hirvieläintemme pyynnissä voidaan käyttää karkottajaa. Hirvieläinten kanssa törmäämme myös tulkintaongelmiin. Keskustelua on käyty pohtien, milloin karkottava koira toimii tehtävänsä mukaisesti ja milloin on kyse otuksen ajamisesta. Säännöksistä ei löydetä tähän kysymykseen selkeitä vastauksia eikä Suomen riistakeskuksen tiedossa ole myöskään tätä koskevaa oikeuskäytäntöä. Metsästysasetuksen 12 §:ssä lausutaan, ettei hirvieläinten metsästyksessä saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 28 senttimetriä. Käytännössähän tämä on tarkoittanut sitä, että mäyräkoirat ovat olleet käytettäviä koiria. Säkäkorkeudeltaan korkeampien koirien kanssa ollaan asian tulkinnan edessä ajamisen ja karkottamisen välillä.
• Spanielit ovat alkujaan jalostettu metsästäjän avuksi ylösajavana ja noutavana koirana. nen. On epäiltävä, että säkäkorkeudeltaan yli 28 cm koirat ovat pahimmissa tapauksissa ajaneet pieniä hirvieläimiä vaikeissa lumiolosuhteissa pitkiä aikoja ja myös raadelleet niitä.Järjestäytyneen metsästyksen yhteydessä näistä tapahtumista ei ole tietoa,mutta karanneiden tai huonosti valvottujen koirien osalta on tällaisesta dokumentoituja havaintoja. Karkottavan koiran käyttö ei ole kiellettyä hirvieläinten metsästyksessä,olipa rotu mikä hyvänsä. Karkottamisen ja ajamisen välistä rajaa ei ole säännöksissä määritelty, eikä siitä ole Suomen riistakeskuksen tiedossa aiemmin mainittua oikeuskäytäntöä. Suomen riistakeskus määrittelee karkottamisen hetkelliseksi koiran ja riistaeläimen väliseksi kontaktiksi,jonka kesto on lyhyt.Käsityksemme mukaan riistaeläimen karkottamisen ja sen liikkeelle lähdön jälkeen on koiran pysähdyttävä ja lopetettava riistaeläimen seuraaminen suhteellisen lyhyessä ajassa, joidenkin minuuttien aikana.Muutoin ei käsityksemme mukaan voida varmistaa metsästysasetuksen 12 §: n toteutumista. Asiassa on otettava huomioon toimintamahdollisuudet käytännön metsästystilanteessa sekä mahdollisuus, että lähellä saaliseläimen kokoluokkaa oleva koira ahdistaa eläintä haitallisella tavalla ja erityisesti vaikeissa lumiolosuhteissa, jolloin stressi ja energianhukka pyynnin kohteena olevan eläimen kannalta voivat olla merkityksellisiä.? Muu arviointi kottava koira? Ajamista vai karkottamista Jotta voitaisiin keskustella ajamisen ja karkottamisen välisestä erosta, on ensin määriteltävä ajaminen. Suomen riistakeskuksen julkiset hallintotehtävät on määritellyt ?ajamisen? vastatakseen asiakaspalveluumme tulleisiin kysymyksiin. Seuraavassa lainaus antamastamme vastauksesta: ?Suomen riistakeskuksen käsityksen mukaan ajamista on riistaeläimen pitäminen liikkeessä koiran seuraamana tavalla, jossa on kyse muusta kuin hetkellisestä kontaktista. Eroa ei ole sillä haukkuuko koira vai ajaako se äänettömästi.? Asian arviointiin liittyy metsästyslain 20 §:ssä mainittu tarpeettoman kärsimyksen tuottaminen riistaeläimelle, tämän lisäksi olemme katsoneet tarpeelliseksi tarkastella asiaa myös muun metsästyskoiratoiminnan kautta.Seuraavassa edelleen lainaus antamastamme vastauksesta: ?Arvioitaessa aiemmin mainittua kärsimyksen tuottamista, on otettava huomioon pyynnissä käytettävän koiran ja ajoeläimen koon suhde. Hirven metsästyksessä yleisesti käytettävien koirien (ns. metsästyspystykorvien) toimintapa on hirven etsiminen ja haukkuminen eläimen pysyessä paikallaan tai ollen ?siirtyvässä haukussa?, jolloin haukussa oleva hirvi liikkuu rauhallisesti. Tällöin katsotaan toimittavan tavalla, joka on säännösten mukainen. Näin toimiva koira on luokiteltavissa muuksi kuin ajavaksi koiraksi. Tässäkin metsästysmuodossa tapahtuu joskus pitkiä siirtymiä ja oleellista on tällöin laillisuusnäkökulmasta, että siirtyminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman suurta nopeutta ja koiran haukkumalla ylläpitämää liikettä ja koira pyrkii työskentelyssään hirven pysäyttämiseen. Pienten hirvieläinten osalta tilanne on toi- Suomen riistakeskuksen neuvonnallinen linjaus perustuu säännösten ohella vertailtavuuteen muussa metsästyskoiratoiminnassa, ja niihin yleisiin käytäntöihin,joiden osalta ei ole erityisiä ongelmia havaittu.Kaikki mahdolliset ongelmina pidettävät sattumukset eivät tietenkään ole tiedossamme ja tuskin kenenkään tiedossa kattavasti.Linjauksemme eivät myöskään ole kiveen hakattuja: jos oikeuskäytäntö tai säännösten muuttuminen sitä edellyttävät, muuttuu myös Suomen riistakeskuksen linjaus. Erilainen pohdiskelu ei kuitenkaan välttämättä auta kovin paljon käytännön tilanteissa. Tässäkin on todettava,että jokaisen koiranohjaajan, metsästysmuodosta riippumatta, olisi hyvä tarkastella suurella kritiikillä koko ajan koiransa toimintaa. Jos metsäkauriin tai valkohäntäpeuran metsästyksessä käytettävä karkottaja on aina ensimmäisenä kaadolla niin se kertonee jotain. Hyvässä järjestyksessä ohjaajansa kanssa kaadolle saapuva koira osoittaa käytännön toimintatapansa toisella tavalla. Linnun karkottaminen ja pienen hirvieläimen karkottaminen eivät ole vertailukelpoisia tapahtumia, mutta koiran toiminnan osalta voitaneen tiettyjä yhdenmukaisuuksia etsiä. Metsästäjä 4 l 2013 l 29
• Pro- ja Niila-metsästyspuvut heinäkuussa erikoishinnalla! JahtiJakt Pro -kalvopuku JahtiJakt Niila -kalvopuku JahtiJakt Pro yhdistää AIR-TEX2-kalvon täydellisen vedenpitävyyden huippuvarusteltuun jahtipukuun. Suomen suosituin jahtipuku nyt heinäkuun erikoishintaan. Kevyt JahtiJakt Niila on tehty nopeaan liikkumiseen ja pitkiin siirtymisiin. Puvussa on erinomaisesti hengittävä AIR-TEX2-kalvo ja kaikki saumat on teipattu. Runsas varustelu. Lämpimät fleecekäsineet. Garnet-fleecetakki jahtiin ja vapaa-aikaan. MicroDry -alusasu MicroDry-alusasu siirtää iholla Sotkasyntyvän kosteuden tehokkaaskääntölippis ti pois. Materiaali myös kuivuu nopeasti. 92,60 ? Arvo yhteensä U HYÖDYNNÄ ET TILAA HETI! U HYÖDYNNÄ ET TILAA HETI! 199 149 90 90 22900 Metsästyspatruunat nyt Erätukun myymälöistä , Nyt Kuopio lu u O , Joensuu i m ie n ja Rova myös Elokuussa kylä, väs Vantaa, Jy i ja Seinäjok nta Lappeenra Uutta! 19990 Tilaa heti! NETISTÄ www.eratukku.fi PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) Cheddite ? Mm. Boar ? Remington *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA
• JUHLAVUOSI 2013 10 vuotta pohjoisen Euroopan johtavaa osaamista jahtiin Katso uusi o t s a v u k a l h u j t JahtiJak www.eratukku.fi jakortti! h la n u k tu rä E ? 0 0 Voita 1.0
• Vuosittain Suomessa katoaa satoja koiria. Vahvaviettiset metsästyskoirat ovat suurimmassa vaarassa niiden kulkiessa pitkiäkin reissuja viettiensä vieminä. M etsästyskoirat voivat joutua moniin onnettomuuksiin. Liikenne on yksi suuri riskitekijä koiralle. Koiran kuollessa välittömästi kolarissa, onnettomuus tulee myös omistajan tietoon. Mutta jos koiraa kolhaistaan vakavasti,tieto ei aina välity eteenpäin. Junaliikenteessä kuolee useita metsästyskoiria vuosittain. Näistäkin uhreista omistajat saavat yleensä tiedon. Heikot jäät ja suurpetojen tai muun riistan aiheuttamat koirien katoamiset eivät sen sijaan aina tule selville. Sama kohtalo koituu koirille, jotka karkaavat pienpetojen perässä ahtaisiin luoliin ja jäävät sille tielle. Metsästyskoiria myös varastetaan ja niitä voi ilmaantua ihmisten ilmoille pitkänkin ajan kuluttua katoamisesta. Varastettujen koirien määrästäkään ei ole tarkkaa lukua tiedossa. Kadonneista ei ole rekisteriä Suomen Kennellitolla on tiedot kaikista Suomessa rekisteröidyistä rotukoirista. Liitolla ei kuitenkaan ole rekisteriä kadonneista koirista. Asia on ollut tapetilla ja siitä on keskusteltu viime aikoina. -Nykyään kaikki rekisteröitävät koirat saavat tunnistesirun ihon alle,jotta ne voidaan tunnistaa Suomessa.Esimerkiksi varastetut koirat voivat näin palautua oikeille omistajilleen vielä pitkänkin ajan kuluttua.Yhdellä koiralla on vain yksi Kennelliiton siru eikä sitä voi uudelleen siruttaa eikä siten uudelleen rekisteröidä, kertoo Kennelliton puheenjohtaja Helena Suni. -Sirun voi kuitenkin tunnistaa vain Suomessa. Jos suomalainen koira varastetaan ja yritetään tunnistaa Ruotsissa, ei siellä voida nähdä, mistä koira on kotoisin. Suomessa on keskusteltu maakoodilliseen siruun siirtymisestä ja siitä on toiveikkaita odotuksia. Kennelliitto haluaisi myös virallisen eläinrekisterin pitäjän aseman ja siitä käydään neuvotteluja Eviran ja ministeriön kesken, Suni kertoo. Löytöeläinpaikat ja nettihaku Kun koira löydetään maastosta, se toimitetaan kunnan järjestämään löytöeläinpaikkaan. Löytöeläinpaikan järjestäminen on lakisääteinen velvoite kaikille kunnille. Ongelmana on kuitenkin paikallisuus, sillä tiedot kadonneista eläimistä eivät välity välttämättä naapurikuntien välillä, saati koko maahan. Löytöeläinpaikoissa on kuitenkin sirujen tunnistuslaitteet ja niillä löytyy ainakin koiran kasvattaja. 32 l Metsästäjä 4 l 2013 Tommy Arfman Kun metsästy Kennelliitto ei voi antaa yksityisten koiranomistajien tietoja eteenpäin, jollei omistajatietoja ole koiran rekisteröintivaiheessa määritelty julkisiksi.Löytöeläinpaikat ovat velvoitettuja pitämään koiraa 15 vuorokautta säilössä. Jos koira on sirutettu, sen omistaja etsitään. Koira luovutetaan vain henkilölle, joka voi osoittaa olevansa koiran omistaja. Netistä etsimällä sanoilla ?kadonneet koirat? löytyy monenlaista rekisteriä ja palvelua. Näidenkin avulla varmasti koiria löytyy ja myös Facebook on ohjannut useamman kadonneen koiran kotiin. Netistä löytyy myös maksullisia palveluja ja turvasiruja. Nämä sirut eivät ole Kennelliiton siruja vaan oma organisaationsa. Mitä tehdä kun koira katoaa? Kun metsästyskoira katoaa, on ilmoitettava kunnan löytöeläinpaikkaan koiran katoamisesta. Näin he voivat toimia, jos heille saapuu kyseinen koira tai tulee ilmoituksia alueella Suomessa noin 25% koirakannasta on vakuutettu. Luku on alhainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. nähdyistä karkulaisista. Poliisilta ei löydy suuria resursseja kadonneiden koirien etsimiseen, vaan poliisikin järjestää yleensä koiran eteenpäin löytöeläintiloihin. Akuuteimmat tapaukset ovat koiran loukkaantumiset tai luoliin kiinni juuttumiset. Loukkaantunutta koiraa voi olla vaikea löytää. Ne kun eivät toimi kovin rationaalisesti loukkaantuessaan vakavasti, vaan vetäytyvät villieläinten tapaan jonnekin suojaan ja piiloon. Luolaan juuttuneita koiria on etsittävä parin ensimmäisen päivän aikana katoamisalueen tunnetuista luolista. Metsästyskoirilla tuo alue voi olla hyvinkin laaja ja etsiminen voi tuntua neulan hakemiselta heinäsuovasta. Se kannattaa kuitenkin tehdä, koska ainakin ensimmäisenä päivänä voi vielä kuulla koiran haukkua. Sitten nestehukka ja mahdollisesti hapen puute alkavat tehdä tehtäväänsä. Koiraa kannattaa aina etsiä ja apuna on hyvä käyttää tuttuja koiria. Nämä ilmaisevat, jos kadonnut on jumissa jossain kolossa tai henkihieverissä piilossa. Jos koira on hengissä, se hakeutuu yleensä sinne, missä se viimeksi on isännän tai auton nähnyt. Sinne kannattaa jättää jokin huopa tai viltti tutuilla hajuilla varustettuna. Omistaja voi lisäksi tiedottaa koiran katoamisesta mm. paikallislehdissä, Facebookissa ja muissa nettipalveluissa. Jos koira varastetaan, on parempi, mitä laajemmalti tiedetään koiran katoamisesta. Myös koiran kasvattajalle tulee ilmoittaa katoamisesta.
• Suomessa katoaa jäljettömiin satoja metsästyskoiria vuosittain. Koiria myös varastetaan yhä enemmän. Nykyään kaikki rekisteröitävät koirat saavat tunnistesirun. Ajokoirat elävät vaarallista elämää. Niiden ajama riista hakeutuu usein koiralle vaarallisiin paikkoihin, kuten maantielle ja junaradoille. skoira katoaa tienposkea,voi koiran kärsimykset lopettaa,jos siihen on varmasti taidot ja välineet. On myös mahdollista saada korvausvaatimus, jos turhan hätiköiden lähtee pistämään koiran pois päiviltä. Näihin tilanteisiin ovat jopa työtään tehneet poliisit joutuneet. On tärkeää myös ilmoittaa kuolleena löydetyistä koirista löytöeläinpaikkoihin. Jos jäänteistä löytyy jotain, millä koiran voi tunnistaa, kuten gps- panta tai muu panta, ne on hyvä toimittaa paikallisen riistanhoitoyhdistyksen edustajalle. Sitä kautta kyllä tiedetään seudun kadonneista metsästyskoirista. Metsästyskoirista vakuutettu vain neljännes Kadonneiden metsästyskoirien lukumäärää ei tarkkaan tiedä kukaan. Jos koirat ovat vakuutettuja, tulee tieto koiran katoamisesta korvausilmoituksen myötä vakuutusyhtiölle. -Tapiolan henki- ja käyttökoiravakuutuksia on otettu metsästysroduille noin 7 500 kpl. Nämä vakuutukset korvaavat kadonneen koiran arvon omistajalleen. Tähän otantaan on metsästyskoiriksi laskettu jämtlannin pystykorva, harmaa norjanhirvikoira, suomenajokoira, suomenpystykorva ja karjalankarhukoira, kertoo Kirsi Salmijärvi, vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan eläinvakuutuksien tuotepäällikkö. Nämä edellä mainitut rodut ovat meillä hyvin suosittuja vuosittaisen rekisteröintimäärän perusteella ja ne ovat pääsääntöisesti metsästäjien käytössä. Lisäksi niiden työtapa on riskialttein niiden seuratessa riistaa pitkiä aikoja. Lähi-Tapiolassa korvataan noin sata edellä mainittuihin rotuihin kuuluvaa koiraa vuosittain. Kun lasketaan vielä muut metsästysrodut Seurantalaitteella varustettu koira katoaa jäljettömiin harvoin. Pienpetojen perässä voivat metsästyskoirat joutua vaarallisiin paikkoihin. Jos koira jää jumiin luolaan, on koiran löytymisellä kiire. Nestehukka koituu nopeasti koiran kohtaloksi. Jos löydät metsästyskoiran Ensiarvoisen tärkeää on tieto siitä, onko koira metsästämässä. Jos sillä näkyy selkeästi seurantapanta kaulassa tai väriliivit päällä, ei sen työtä saa häiritä. Metsästyskoiran pyydystäminen kesken laillisen metsästyksen voidaan laskea metsästyksen häirinnäksi, joka on lailla kielletty. Gps- seurannassa olevan koiran liikkeet ovat täysin omistajansa tiedossa ja todennäköisesti isäntä ei kovin kaukana koirasta ole. Jos koira on selkeästi karkuteillä ja kiinnipi- toaikaan reissussa, voidaan koira ottaa kiinni ja toimittaa mahdollisimman pikaisesti löytöeläinpaikkaan. Jos koira on loukkaantunut, tulisi lähteä aina siitä, että koira toimitetaan eläinlääkärille. Netistä löytyy myös kaikenlaisia ohjeita jopa koiran lopettamiseksi.Tavalliselta siviililtä ei voida odottaa taitoja tunnistaa koiran vammojen vakavuutta, saati sitten kykyjä lopettaa koiran kärsimykset ammattitaitoisesti. Jos vammat ovat aivan selkeitä ja koiran sisuskalut pitkin mukaan, voidaan sanoa, että koiria katoaa vuosittain useita satoja. Kirsi Salmijärvi arvioi, että metsästyskoirista on vakuutettu noin 25 prosenttia. Luku on yllättävän alhainen, kun verrataan sitä metsästyskoiran riskintäyteiseen elämään. Henkivakuutuksien hintakaan ei muutaman kympin vuosimaksulla selitä alhaista vakuutettujen koirien osuutta kannasta.Naapurimaassamme Ruotsissa on koirakannasta vakuutettu 80%. Metsästyskoirat elävät vaarallista elämää tehdessään työtään. Omistajan huolellisuus on paras tapa varjella koiran henkeä. Jahtitöissä koira on parasta varustaa jollain seurantalaitteella,joskus parillakin.Kaikille koirille löytyy sopivat laitteet. Jos koiralla ei ole laitetta päällään,riittää pieni silmänräpäys huolimattomuutta, ja koira voi kadota iäksi. Metsästäjä 4 l 2013 l 33
• Pentti Salmi, toim. Marja Martikainen Susi tappoi mettäkaverini Pentti Salmen lintujahti pystykorva Niihaun kanssa Sodankylän Pomokairassa viime syksynä päättyi ikävästi, kun susi tappoi hänen koiransa. Tapaus sai ?metsästävän viherpiipertäjän? pohtimaan luontosuhdettaan ja petovihan taustoja. O lin ollut metsällä pohjoisessa reilun viikon.Vasaselässä ja nyt kolmatta päivää kiertelemässä Pomovaaran eteläpuolta. Edellisenä päivänä olimme saaneet sieltä ukkometson. -Aamun mittaan olimme saaneet muutaman haukun aikaiseksi, mutta niistä tuli karkot ennen kuin pääsin paikalle.Olimme Pomavaaran kaakoispuolella olevan Arkkulaakin länsipuolella olevan nimettömän vaaran eteläpäässä, kun Niihau alkoi noin sadan metrin päässä kuusikossa ?kiljahdella? kuin lähtiessään metson-tai teeripoikueen perään ?pyrstösulat melkein suussa?. Tämä vaihtui lähes välittömästi raivoisaksi haukuksi ja murinaksi, jota kirosin toiseksi koiraksi ja koiratappeluksi. Matalampia voimakkaita ärjähdyksiä kuullessani vasta tajusin jotakin vielä pahempaa tapahtuvan. Sännätessäni liikeelle ääntä kohti, kutsuin Niihauta. 34 l Metsästäjä 4 l 2013 Pena ja Niihau lähdössä sorsajahtiin Tankajoella. GPS näytti suunnan ja etäisyyden 136 metriä koiraan, ?Pena? Salmi kertoo. - Olin paikalla alle puolen minuutin. Koko tapahtumaan Niihaun ensi kiljaisusta ei ollut kulunut kuin korkeintaan minuutti. Paikalle päästyäni Niihau oli kanervikossa oudon pystysti selällään, jalat jäykkänä sojottaen, liikkumatta. Koira hengitti vielä, vatsa oli vähän auki, suolet osin ulkona. Yritin saada niitä takaisin vatsalaukkuun samalla varovasti koiraa kääntäen nähdäkseni muut vammat, ja olisiko mitään tehtävissä. Selässä oli iso paha purema selkärankaan asti ja siihen käsiini päättyi Niihaun metsästys . Peto tappaa nälkäänsä Kesti jonkin aikaa tajuta, mitä oli tapahtunut. Yhteiset metsäreisut olivat peruuttamattomasti loppu. -Hiljaisessa kuusikossa ei näkynyt eikä kuulunut mitään, oman raskaan hengitykseni lisäksi. Olin pitkään siinä kontillani, koiran pää sylissäni kykenemättä mihinkään. Koiravahingoista voi hakea korvausta ilmoittamalla vahingosta maaseutuviranomaiselle
• Pena sovitteli viimein kuolleen koiransa reppuun viedäkseen sen sopivaan paikkaan haudattavaksi . Paljain käsin sitä ei olisi saanut haudattua, eikä hän halunnut jättää Niihauta korppien nokittavaksi. Vajaa kolme tuntia myöhemmin olin takaisin asuntovaunulla. Kairasta takaisin tarpoessa ja leiriä purkaessa moni ajatus ehti pyöriä mielessä. -Oli lyöty ja paha olo, mutta en tuntenut vihaa vahingon aiheuttanutta eläintä kohtaan. Susi ja pedot tappavat nälkäänsä. Minä metsästän ja tapan omaksi mielihalukseni. Eläin ja ikiaikainen vietti minussa ja muissa metsästäjissä riistan perään vetää, ei pelko, ei viha, eikä nälkä, Pena sanoo. -Pohdin myös suhdettani luontoon yleensä, metsästävänä viherpiipertäjänä. Susi tai petovihaa minulla ei ole koskaan ollut, eikä tullut tästäkään vahingosta. Tämä ei tarkoita ettenkö olisi ampunut sutta pelastakseni koirani, tai voisi suurpetoja metsästää ja ampua luvallisesti. Minä ja koirani vain jäimme pahasti toiseksi siellä kairassa paremallemme. Niihau lopullisesti. Katkeruus ei oikeuta salatappoja Myöhemmin petovahinkoilmoitusta täyttäessään Pena tutkaili myös tilastoja. Pedot, pääasiassa susi, tappavat koiria noin 40 ? 50 kappaletta vuosittain. Liikenne , metsätalous, tekoaltaat ja kaivokset aiheuttavat paljon suurempaa vahinkoa niin luontaiselinkeinoille kuin luonnolle ja metsästyksellekin. -Näihin isoihin ja moniulotteisiin asioihin on paikallisesti vaikea tai mahdoton vaikuttaa ja on helpompi kohdistaa katkeruus ja viha johonkin petopahaseen. Lapin miehen mukaan ?Etelästä ei ole mitään hyvää pohjoiseen tullut, tuotot taasen virtaavat etelään kuin tekoaltaiden vesi? , Pena pohti. Osin perusteltukin katkeruus ei Penan mielestä kuitenkaan oikeuta salatappoja eikä susien tai minkään muunkaan pedon myrkyttämistä. -Kuinka kukaan voi vihata ja vainota mitään luontokappaletta, kun ihmiskuntana samanaikaisesti sahaamme tietoisesti poikki omaa elinoksaamme? Se tapahtuu tuhoamalla toiminnallamme kaikkea sitä, mikä luonnossa kasvaa ja elää, ja pitää meidätkin hengissä. -Susi ei ole tappanut yhtään ihmistä Suomessa yli sataan vuoteen. Karhukin vain yhden. Voimme jo pelkän vaaran uhkan vuoksi poistaa häirikköpedon viranomaisten toimesta. Se on tietenkin aivan oikein, eivät sudet ja karhut taajamiin ja ihmisten lähielinpiiriin kuulukaan, Pena toteaa. Pena Koitelaisen huipulla, palovartijatornin jäänteillä. Korvausta voi hakea, vaikkei se tuo kaveria takaisin Lähtiessään leiripaikalta Pena pysäytti vastaantulevan auto varoittaakseen tapahtumasta ja pedoista. Sattumalta mukana oli suurpetoasiamies Jorma Kaaretkoski. Hän pyysi saada nähdä koiran vammat ja antoi Penalle neuvoja korvauksen hakemiseen. Ensimmäiseksi on hankittava paikallisen virkaeläinlääkärin lausunto kuolinsyyystä ja koiran vammoista. Toiseksi on tehtävä vahinkoilmoitus Maa ja metsätalousministeriöön lomakkeella Mavi 131, oman kunnan maatalousihteerille. Lomakkeen liitteeksi lisätään todistuksia kuten lääkärintodistus ja todistukset koiran arvosta. Tällaisia ovat mm. Kennelliiton ja rotujärjestön arvio koiran arvosta, omistustodistus ja ostokuitti, koiran lääkärintodistukset jalostusta varten, näyttelyiden ja haukkukokeiden koetulokset. Lomakkeessa pyydetään myös omasanaista kertomusta vahingosta sekä tietoa tapahtumapaikasta. Tapahtumapaikan koordinaatit on hyvä GPS:stä laittaa muistiin, jos sellainen oli mukana. Tämän lisäksi vahinkoilmoitukseen tässä tapauksessa liitettiin mukaan suurpetoasiamiehen lausunto ja raportti vahinkopaikalla käynnistä. Pena jätti vahinkoilmoituksen Sodankylään, josta se toimitettiin hänen kotikaupunkinsa Lahden naapurikunnan maataloussihteerille, joka hoitaa myös Lahden maatalousihteerin tehtävät. Korvaus vahingosta saapui noin puolen vuoden kuluttua. Petovahingoista korvaus kahdessa erässä Suurpetojen aiheuttamia koiravahinkoja korvataan noin 30-50 tapausta vuosittain ja korvauksia on maksettu yhteensä noin 100 000-150 000 euroa. Perussumman lisäksi koiranomistaja voi saada korvausta myös koe- ja näyttelymenestyksestä, joten joidenkin koirien osalta korvaukset ovat saattaneet nousta jopa yli 10 000 euron. Metsästykseen käytetyn koiran kohdalla korvauksessa otetaan huomioon perussumman lisäksi myös menetetty metsästyshyöty. Viljelys-, mehiläis- ja kotieläinvahingot ovat olleet 300 000-350 000 euron luokkaa. Sensijaan nopeasti lisääntyneitä porovahinkoja korvattiin vuonna 2012 jo lähes 7 miljoonalla eurolla. Petojen aiheuttamat vahingot on ainakin toistaiseksi korvattu täysimääräisenä, mutta summa joudutaan maksamaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan budjettiin varatusta summasta keväällä ja toinen erä maksetaan heinä-elokuussa petokorvauksiin myönnetystä lisätalousarviosta. Kun ja jos petovahingot edelleen nopeasti kasvavat, eteen voi tulla tilanne, että rahaa ei enää riitä täysimääräisiin korvauksiin. Metsästäjä 4 l 2013 l 35
• Marja Martikainen Metsästäjien ilmoittamat havainnot perustana Suurpetojen kanta-arvio syntyy yhteistyönä Suurpetojen määrää säädellään Suomessa kolmen portaan yhteistyönä. Metsästäjät ja tutkijat tuottavat vuosittain tarvittavan taustatiedon, maaja metsätalousministeriö päättää, mitä kannalle halutaan tehdä ja riistakeskus myöntää luvat päätöksen mukaisesti. I lman metsästäjien kirjaamia havaintoja suurpedoista emme tietäisi, montako sutta tai karhua maamme alueella elää. Metsästäjäkunnan havainnot kerätään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, jossa tutkijat jalostavat tutkimusmenetelmillä havaintotiedot kartalle yksilömääriksi. Tämän ainutlaatuisen yhteistyön ansiosta Suomessa tiedetään melko tarkasti kunkin eläinlajin lukumäärät ja alueet, joilla ne elävät. Tutkimuslaitokselta vahvistetut tiedot menevät ministeriölle, joka päättää, mitä toimenpiteitä asiassa kulloinkin tarvitaan. Kulunut vuosi susikonflikteineen on ollut tutkijoille raskas. Tunteiden kuumentuessa tutkimuksen tekijöitä ja tutkimuslaitostakin on syytetty siitä,ettei se ei halua antaa pedoille tappolupia. Julkisuudessa on ollut vääriä tietoja ja käsityksiä siitä, miten lupajärjestelmä Suomessa ylipäänsä toimii. Tutkimuslaitos - Suomen riistakeskus, ei myönnä eikä ole koskaan myöntänytkään minkäänlaisia kaatolupia. Tutkijoiden työnä on tuottaa objektiivista taustatietoa päättäji36 l Metsästäjä 4 l 2013 en tarpeita varten ja ainoa intressi on tuottaa mahdollisimman oikea kanta-arvio, ei pienempiä tai suurempia lukuja, sanoo tutkija Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Materiaalitulva käsiteltävänä Susien ja karhujen kannanarvioita tekevät RKTL:lla erikoistutkija Ilpo Kojola ja tutkija Samuli Heikkinen. Ilveskantaa arvioi tutkija Katja Holmala. Lajikohtaiset kokonaisarviot perustuvat metsästäjäkunnan havaintoihin ja riistakeskuksen aluetoimistojen ilmoittamiin tarkennuksiin. Kannanarviossa käytettävät tutkimusmenetelmät ovat pysyneet vuosien ajan samoina, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia vuosien välillä . Vertailussa on haasteena se, että metsästäjäkunnan ja havaintojen määrä muuttuu vuosittain ja petoyhdyshenkilöverkosto kasvaa. Havaintoja tulee etenkin eteläisestä Suomesta yhä enemmän. Viisi vuotta sitten riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöitä oli 1500,nyt heitä on jo yli 2000.Petoyhdyshenkilöt kirjaavat tekemänsä havainnot sähköiseen havaintojärjestelmään TASSUun. Järjestelmässä olevat havainnot ovat kaikkien petoyhdyshenkilöiden nähtävissä. Metsästäjien aktiivisuus havainnoinnissa kuvastaa Heikkisen mukaan aitoa kiinnostusta suurpetoja kohtaan. Suomi on pitkä maa ja havaintoja saadaan epätasaisesti.Lapissa on vähän teitä ja havainnoitsijoita ja pinta-alat ovat isoja, joten havaintojakin tulee vähemmän. Etelä-Suomi on erittäin hyvin katettuna ja se merkitsee tutkijoille valtavasti käsiteltävää materiaalia. - Suurin osa havaintotiedosta tulee metsästäjiltä, koska vain siten koko maa saadaan katettua. Tutkija ei voi keksiä lukuja jos tietoa ei joltakin alueelta saada. Tutkimuslaitoksella ei ole resursseja jalkautua koko Suomeen laskentoja tekemään, vaan järjestelmä on täysin riippuvainen metsästäjien tekemästä vapaaeh-
• toistyöstä, Samuli Heikkinen korostaa. Yksinäiset sudet ja nopea liikkuvuus haasteena Kanta-arvio syntyy suden ja karhun osalta eri tavalla, koska ne ovat kaksi aivan erityyppistä eläinryhmää. - Susi on reviirieläin, joka valtaa oman elinalueen, jota se puolustaa. Jos jossakin alueella on vakiintunut lauma,se ei päästä sinne muita susia. Hankaluutena on se, että kaikki sudet eivät ole laumassa, vaan on myös yksin kuljeskelevia susia sekä paria ja reviiriään vasta etsiviä susia. - Havaintotietoa tulee TASSU-järjestelmään läpi vuoden. Lisäksi RKTL kysyy marras-joulukuussa riistakeskuksen aluetoimistoilta ja riistanhoitoyhdistyksiltä mahdollista paikannustietoa ja lukumäärää alueen susilaumoista ja pennuttomista pareista. Nämä tiedot me yhdistämme, Heikkinen kertoo. Tutkijat tarkastelevat havaintoja nähdyistä susista sekä kyselyjen kautta ilmoitettuja enimmäisarvioita laumalle.Laumat,parit ja niiden sijainti merkitään kartalle,johon kirjataan ehdolle myös epävarmat tapaukset. - Talvisessa susikannassa on 10-15 prosenttia laumojen ulkopuolella asustelevia yksinäisiä susia.Koko kannan suuruus saadaan laske- malla laumat,nuoret pariskunnat ja yksinäiset eläimet.Venäjän ja Suomen rajalla sudet kulkevat vuoroin kummankin maan puolella. Näistä susista lasketaan Suomeen kuuluvaksi puolet, Heikkilä selvittää laskentatapaa. Kerran vuodessa tehtävää kanta-arviota täydennetään syksyllä lisääntymistietojen ja kuolleisuustietojen pohjalta. Ennen kevään uusia pentuja susikantamme oli noin 120 sutta. Susi on näkyvä, joten paikallinen lauma on hyvin tiedossa. Susi ei kuitenkaan aina oleskele ja metsästä kiinteänä laumana vaan voi liikkua myös yksin.Havaintoja samasta sudesta saatetaan nähdä eri puolilla aluetta saman tunnin aikana. - Turhilta konflikteilta vältyttäisiin jos maltettaisiin koota tiedot rauhassa ja ilmoitettaisiin julkisuuteen vasta yhteisesti hyväksytty luku, Heikkinen sanoo. Havaintoja karhuemosta pentuineen Karhu on ihmisen kannalta katsoen paljon vaarallisempi petoeläin kuin susi, mutta silti sutta pelätään tutkimusten mukaan enemmän. Karhunaaras puolustaa pentujaan ja saattaa käydä ihmisen kimppuun kun taas susi pakenee ihmistä. - Karhukantaa määritettäessä pennulliset naaraat ovat kuitenkin kiinnostavampia. Karhu-urokset liikkuvat valtavia matkoja nopeasti: satoja kilometrejä muutamassa viikossa. Heti ei voisi edes kuvitella, että kaukana toisistaan tehdyissä havainnoissa on kyse samasta yksilöstä.Pennulliset naaraat sitä vastoin liikkuvat paikkauskollisesti kohtuullisen pienellä alueella, Heikkinen kertoo. Karhukantaa määritettäessä etsitään havaintoja pennuista. Havainnoissa voi olla aste-eroja. Näköhavainto ei ole niin hyvä, koska keväistä pentua ja vanhempaa erauspentua voi olla vaikea pelkästään näkemällä erottaa. Kunnolla mitattu jälkihavainto on aina paras ja se antaakin havainnolle suoraan pentuestatuksen. Karhu on aikuinen noin neljävuotiaana ja naaraalle syntyy pentuja joka toinen vuosi. - Esimerkiksi touko-kesäkuussa emän tassunjäljen leveys voi olla 12 cm ja pikkutassun jälki on 6 cm. Tämä osoittaa selkeästi, että kyse on tammikuussa syntyneestä pennusta.Jos isompi tassunjälki on 12 cm ja pienempi 9 cm, kyseessä on erauspentu. - Päänvaivaa aiheuttaa,jos samalta alueelta on tullut 25 havaintoa,joista 15 on mitattu. Tällöin tutkijat vertailevat naaraiden ja pentujen mitattuja tassunjälkiä erottaakseen pentueet toisistaan ja saadakseen merkittyä ne kartalle. Lopullinen kanta-arvio perustuu havaintoaineistosta löydettyihin erillisiin pentueisiin joiden lukumäärä kerrotaan kymmenellä,Heikkinen kertoo. Pentueet ovat suorin tie karhujen kannanarviointiin. Jos pentueista ei ole mittaustuloksia, mutta karhuhavaintoja on kuitenkin runsaasti, havainnot tukevat toisiaan. Tällaisissa tapauksissa alue voi saada pentuestatuksen. - Pentueiden etsiminen on tärkeää, koska emme tunne kaikkia karhuyksilöitä eikä niiden kartoittamiseen ole resursseja. Vaikka luku on aluekohtainen, käytännössä karhu liikkuu usean kunnan alueella. Kuntien rajatapaukset ovat aina ikäviä, mutta pentue sijoitetaan kartalla sinne, mistä on ilmoitettu eniten havaintoja, ja kaatoluvat myönnetään tämän tiedon perusteella. Kanta-arviointi tehdään edellisenä vuonna kerättyjen tietojen perusteella, joten kantaarvio on aina hieman jäljessä. Vuodelta 2012 saatujen havaintojen perusteella on arvioitu, että karhuja on nyt noin 1550-1680. Tutkijoiden tehtävänä on varmistaa metsästäjien tekemistä havainnoista tutkimusmenetelmien avulla mahdollisimman oikea luku kullekin suurpetolajille , kertoo tutkija Samuli Heikkinen. Metsästäjä 4 l 2013 l 37
• Katja Holmala, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Erillislaskennan tuloksena tarkempi arvio ilvespentueista Metsästäjien ja riistantutkimuksen yhteisiä erillislaskentoja on tehty jo kahtena talvena yhdeksällä alueella. Kaikilla laskentaan osallistuneilla alueilla havaittiin enemmän ilvespentueita kuin mitä edellisvuonna tai muiden päivien petoyhdyshenkilöiden havaintojen perusteella olisi ollut arvioitavissa. L aajoilla alueilla liikkuvien suurpetojen runsauden arviointi on haastavaa. Ilveksellä kanta-arviointi perustuu erillisten pentueiden määrän arviointiin. Erityisesti tiheiden kantojen alueilla perinteiset, pitkän aikavälin havainnointiin pohjautuvat menetelmät eivät välttämättä tuota riittävän tarkkaa tietoa pentueiden määristä kannanarvioinnin perusteeksi. Talvella 2012-2013 toteutettiin Suomen riistakeskuksen koordinoimana neljällä alueella erillinen yhden päivän kestävä suurpetojen jälkilaskenta (Etelä-Häme, Kaakkois-Suomi, Kainuu ja Varsinais-Suomi). Vaikka laskennassa havainnoitiin kaikkien suurpetojen jälkiä, tärkeimpänä tavoitteena oli saada mahdollisimman tarkka arvio kullakin alueella liikkuvista ilvespentueista. Laskentaan osallistui suuri määrä, yhteensä noin 5500 vapaaehtoista metsästäjää ja luonnonharrastajaa. Kaiken kaikkiaan laskenta-alue kattoi noin 50 000 neliökilometriä ja 60 riistanhoitoyhdistystä. Vain yksi riistanhoitoyhdistys jättäytyi erillislaskennan ulkopuolelle. Laskijat kulkivat erilaisilla kulkuneuvoilla ja jalan yhteensä mittavat yli 45 500 kilometriä. Erillislaskennan tuloksena 173 ilvespentuetta Hannu Huttu Ensimmäisenä laskentaa päästiin toteuttamaan Kainuussa 10.11.2012. Tuona päivänä laskijat löysivät 33 ilvespentuetta. Lisäksi tehtiin runsaasti jälkihavaintoja susista ja ahmoista. Kainuussa laskentaan osallistui noin 2000 jälkien etsijää. Kainuun ilvespentuehavainnoista valtaosa tehtiin kahden pennun pentueista.Kaakkois-Suomi oli seuraavana laskentavuorossa sopivan lumisään sattuessa 12.1.2013. Tuolloin havaittiin laskenta-alueella yhteensä 33 pentuetta. Susi-, karhu- tai ahmahavaintoja ei laskentapäivänä tehty. Etelä-Hämeessä laskenta toteutettiin 2.2.2013. Tuona päivänä ei laskenta-alueella 38 l Metsästäjä 4 l 2013
• tehty susi, ahma tai karhuhavaintoja. Laskijat löysivät 46 pentuetta, joissa oli yhteensä 67 pentua. Pentueista reilu puolet oli yhden pennun pentueita ja vajaa puolet kahden pennun pentueita. Varsinais-Suomessa erillislaskenta päästiin toteuttamaan 19.1.2013. Alueella laskentaan osallistui noin 1200 henkeä. Päivän aikana löytyi 61 pentuetta ja tehtiin joitakin jälkihavaintoja susista. Valtaosa havaituista ilvespentueista oli yhden pennun pentueita. Pentueissa tavattiin yhteensä 85 pentua. Kaikilla laskentaan osallistuneilla alueilla havaittiin enemmän ilvespentueita kuin mitä edellisvuonna tai muiden päivien petoyhdyshenkilöiden havaintojen perusteella olisi ollut arvioitavissa. Suurin ero aikaisempiin vuosiin todettiin Varsinais-Suomen ja Etelä-Hämeen pentueluvuissa. Laskentapäivänä Kaakkois-Suomessa kuljetut reitit ja tehdyt ilves- ja pentuehavainnot. Vihreä viiva: kuljettu reitti, Musta tähti: ilveshavainto, Punainen neliö: tarkastettu ilvespentue. Erillislaskenta tuottaa tarkentavaa tietoa ilveskannan rakenteesta Laskennassa saatiin tietoa paitsi pentueitten määrästä myös siitä,kuinka paljon pentueissa oli pentuja. Tästä saatiin suuntaa-antavaa tietoa alueen ilveskannan tuottavuudesta. Pääosin erillislasketut alueet olivat melko hyvätuottoisia melko tiheän tai tiheän ilveskannan alueita.Nyt erillislaskennassa mukana olleista Kainuussa oli harvin ilveskanta. Tosin Kainuun laskentapinta-ala oli muita alueita huomattavasti suurempi. Havaitut pentueet eivät kuitenkaan kaikilla alueilla jakautuneet tasaisesti, vaan alueiden sisälläkin on havaittavissa suuria eroja ilvestiheyksissä. Keskimäärin yhdellä naaraalla oli 1,4 ? 1,85 pentua.Korkein pentumäärä per naaras oli Kainuun alueella (mukaan lukien poronhoitoalueeseen kuuluva osa-alue). Aineisto mahdollistaa myös pentueiden osuuden arvioinnin kaikista havaituista ilveksistä kyseisiltä alueilta, mitä Taulukko 1. Erillislaskennassa talvella 2012-2013 havaittuihin pentueisiin liittyviä tietoja. Alue pentueita kpl pentuja kpl 1-pentu 2-pentua 3-pentua pentua/naaras Etelä-Häme 46 67 53 % 44 % 2% 1,5 Kainuu 33 61 36 % 43 % 21 % 1,85 Kaakkois-Suomi 33 48 55 % 45 % 0 1,45 Varsinais-Suomi 61 85 61 % 39 % 0 1,4 kautta saadaan alueellista tietoa mm.ilveskannan rakenteesta ja kehityksen vaiheesta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi Suomen ilveskannan kooksi ennen ensi talven metsästyskautta vähintään 2500?2800 yli vuoden ikäistä ilvestä. Tuloksia hyödynnetään monipuolisesti Vaikka paikoin laskentaolosuhteet olivat lumi- ja tuuliolosuhteilta haastavat, laskenta onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja tuotti tietoa myös kannanarvioinnin kehittämisen avuksi. Suuri kiitos tästä kuuluu hanketta koordinoineelle Suomen riistakeskukselle ja kaikille laskentaan osallistuneille metsästäjille ja luontoharrastajille. Tiheän ilveskannan alueilla erillislaskenta osoitti pitkän aikavälin havainnointiin liittyvän menetelmällisen haasteen lähekkäin esiintyvien pentueiden tunnistamisessa. Nyt saatuja tietoja on hyödynnetty mm. vuoden 2012 pentueiden määrien arvioinnissa erillislaskettujen alueiden kohdalla.Laskennan ensimmäisiä tuloksia on esitelty laskentaan osallistuneilla alueilla yhteensä kahdessatoista yleisötilaisuudessa keväällä ja alkukesällä ja alueiden yhteinen raportti julkaistaan sähköisessä muodossa syksyn aikana. Katja Holmala Marja Martikainen Ensi talvena lasketaan lisää alueita Ilvesjälkiä laskentapäivänä Etelä-Hämeessä. Laskennan ensimmäisiä tuloksia on esitelty laskentaan osallistuneilla alueilla yhteensä kahdessatoista yleisötilaisuudessa ja alueiden yhteinen raportti julkaistaan sähköisessä muodossa syksyn aikana, kertoo tutkija Katja Holmala. Yhteisiä lumijälkilaskentoja on nyt tehty yhdeksällä Suomen riistakeskuksen alueella. Viime talvena laskentoihin osallistui noin 5500 metsästäjää ja luontoharrastajaa, vuotta aiemmin hieman enemmän. Yhteisiä laskentoja tullaan jatkamaan ensi syksyn ja talven aikana muun muassa Pohjanmaan, Rannikko-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Hämeen alueilla. Tähän asti saatuja kokemuksia ja palautteita huomioidaan suunniteltaessa erillislaskentoja uusilla alueilla. Erillislaskennassa saatu aineisto ja kokemus myös auttavat pitkäjänteisesti kehittämään arviointimenetelmää myös tulevaisuudessa. Metsästäjä 4 l 2013 l 39
• Tosi on tähän hintaan! 59 90? 8 90? ANAR 3-D NAAMIOPUKU ANAR KASVONAAMIO 7 90? Täydellinen naamioasu varis-, kyyhky- ja sorsametsälle. Kevyt hengittävä verkkomateriaali. Sarjaan saatavissa myös naamiohanskat ja lippalakki kasvonaamiolla. Tilausnumero 101446532 25 ANAR 3-D NAAMIOKÄSINEET Kevyet 3D- käsineet metsästäjälle. Hengittävä materiaali ja luonnonvärit. Tämän täydellisempää naamiointia et tarvitse! Tilausnumero 101446535 39 ANAR Kaisla SADEASU Pidä itsesi kuivana ja samalla naamioituna. Edullinen vaihtoehto metsästäjälle ja kalastajalle. Pvc sadepuku uudella luontoon sulautuvalla kaislakuviolla, Selässä ventiltiili hengittävyyden parantamiseksi. Teiptatut saumat varmistavat vedenpitävyyden. Puku täydentää erinomaisesti luondu metsästysasu kokonaisuutta.Koot s-xxxxl. Tilausnumero 101446569 Lasten maastopuku. Tiivis pintakangas on vettähylkivää. Puvussa runsaat säädöt. Vetoketjukiinnitteisen hupun voit nopeasti irrottaa tai kiinnittää. Loistavasti luontoon sulautuva väritys! Koot 110cm-160cm Nyt on aito kaisla edullista! Tilausnumero 101446627 6 90? 8 ANAR LUONDU 3 T-PAITA Metsästäjän ja kalastajan T-paita kaislakuviolla. Täydentää erinomaisesti luondu asun kokonaisuutta. Koot: M-XXXL - 100% puuvilla Tilausnumero 101446575 40 l Metsästäjä 4 l 9 90? ANAR LUONDU DRY T-PAITA Maastokuvioitu tekninen paita kalvoasun alle tai liikkuvalle metsästäjälle. Täydellinen valinta kalvollisen eräasun alle - 100% polyester Kosteuden siirtävä t-paita alta kympin!!! Tilausnumero 101446540 2013 ANAR LUONDU 3 LIPPALAKKI Kaislakuosinen lippalakki. Täydentää erinomaisesti Luondu 3 metsästysasua. 100% puuvilla Oranssi metsästysliivi gamo kuviolla, uusittu lainmukainen kuvio. Radiopuhelintasku antennipaikalla. Ja on muuten laatuun nähden huippa edullinen! Tilausnumero 101446564 9 ANAR NAAMIO LIPPALAKKI Kiinteällä maastokasvosuojalla varustettu metsästyslippalakki. Suojaa niskaa myös suoraan lentäviltä hirvikärpäsiltä. Tilausnumero 101446537 14 49 45 ? ? ANAR MALLARD KALVOPUKU Uskomattoman edullinen vedenpitävä kalvotakki/housut vaativammille keleille. Kaislkuvio naamiointi suomalaiseen luontoon. Ohut polyester verkko lisää hengitävyyttä ja parantaa käyttömukavuutta liikkuvassa metsästyksessä. Housuissa kuminayhalla kiristettävä resorivyötärö, sekä puolipitkä vetoketju lahkeessa auttaa pukemista esimerkiksi metsästysjalkineiden päälle. 100% polyesteri , vuori 100 % polyesteri verkko. Koot m-xxxl Tilausnumero 101446576 ? ANAR BIVDU PRO KALVOPUKU ANAR SAFETY METSÄSTYSLIIVI 90? Housut: Takki: 100 90? Taas hinnoilla historiaa! 90? 59 ? ANAR LUONDU 3 LASTEN ERÄPUKU 18 90? 90? Takki: Aikuisten malli: Vahvempi metsästysasu täydellisellä vedenpitävyydellä. Harjattu pintakangas ei kahise. Useita taskuja tavaroiden säilytykseen. Kiristykset hihan suissa, vyötäröllä ja helmassa. Ei kikkailuja, kerralla tasarahalla! Tilausnumero 101446587 90? ANAR LETTO CAMO SÄÄRYSTIMET Vedenpitävät maastokuvioiset säärystimet suojaa kenkiä, estää lahkeiden kastumisen ja likaantumisen. Helppo pukea. Sivussa kokopitkä vetoketju tarranauha- ja nappilukituksella. Pohjassa vaijeri pikalukituksella. Sisäpuolisella nastalla säärystin saadaan kiinnitettyä esim jalkineiden nauhoihin. - 100% polyester oxford 600D coated PVC waterproof Tilausnumero 101446538 25 10 ? ? HUNTER METSÄSTYSVARJO SNIPER KAHLUUHOUSUT Sorsastastajan PVC kahluuhousut kumsaappailla. Kahlaa kastumatta. Useita kokoja Tilausnumero 101166610 Kätevä naamiovarjo metsästäjälle, antaa näkösuojan ja suojaa sateelta. Tyylikäs maastoväritys, maksimi korkeus 210cm. Tuote sopii myös päivänvarjoksi.Varjon maksimi leveys 160cm.Tilausnumero 101401157
• ARMUSA PATRUUNAT 36kpl ,0 ? 55 HUNTER Uros tai Naaras SORSAT Aidon tunnistat väristä. Takuulla sopuhintaan! Nyt täysin laatikoin 36 kpl hintaan Tilausnumero 100494140 8 90? ARMUSA 12/70 PLA-3 36G METSÄSTYSPATRUUNA Armusan metsästyspatruuna kaliberiin 12/70 -lataus 36g -haulin koot 2.9mm-4,25mm - 25 kappaletta/rasia. Tilausnumero 100513951 5kpl 10 10 HUNTER SAMETTIPINTAISET SORSANKAAVEET Samettipintainen kyyhkyn kuorikuva ei kiiltele auringossa ja on helppo kuljettaa pienessä tilassa. Tilausnumero 101283496 7 Varmista paremmat saaliit laskutuvalla kyhkynkaaveella. Tilausnumero 101390880 5kpl 10 HUNTER HANHENKUVA+TIKKU Kevyt peltomallin hanhenkuva. mukana tikku ja kaave. Tilausnumero 101390879 ? 178 ? 129 Houkutin teeri. Vetoketjulla suljettava, helppo täyttää. Tilausnumero 101479886 13 Tehokas magnum patruuna syksyn jahteihin. - kaliiberi 12/76 - Lataus 50 grammaa - haulin koot 2,9-4,25mm - 25kpl/rs. Tilausnumero 100514592 Tilausnumero 100513851 175 ARMUSA SAVIKIEKKOPATRUUNAT 1000 kpl Aina suositut ratapatruunat edulliseen hintaan. -Trap7,5 ja Skeet 9 - Lataus 24g - Kaliiberiin 12 Kysy myös suosittua Gold sarjaa sekä 28g sporting patruunaa Tilausnumero 100491744 Lafayette Micro 5 on kevyt ja pienikokoinen puhelin. Laitteen runko on metallirakenteinen. Lisäksi puhelin on varustettu suurella taustavalaistulla näytöllä ja mikä tärkeintä, laitteen kuuluvuus on erinomainen. Lafayette jatkaa jo aiemmista malleista tutuksi tullutta tinkimätöntä teknistä laatuvaatimustaan. Uusi Micro 5 on täysin vesi- ja pölytiivis metsästysradiopuhelin IP68-kotelointiluokan normien mukaisesti. Puhelin voidaan upottaa veteen 1 metrin syvyyteen 30 minuutiksi laitteen kärsimättä. Metallirunkonsa ja iskunkestävän etupaneelinsa ansiosta Micro 5 kestää kovaa käyttöä. Laatuantennien ja metallirungon avulla varmistetaan puolestaan pitkien yhteyksien pysyminen selkeinä vaativassakin maastossa. Kuiskaustoiminnon avulla voidaan kommunikoida riistaa häiritsemättä. - Lähetysteho 1/5 W - Laitteen käyttölämpötila on -20 °C - + 50 °C toiminta-aika isolla teholla yli 12 tuntia ja pienellä teholla jopa 26 tuntia. - Puhelimen mitat ovat 64 x 30 x98 mm. , Paino vain 175 g ja akku 65g - 3-tasoinen puheensalaus , 3 eri teho valintaa - MIL-testattu (tärinä ja pudotus), IP68 (100% vesitiivis) - Kuiskaustoiminto - Hätälähetys-toiminto - Kompressori-toiminto - Tehdastakuu 3 vuotta Pieni erä tarjoushintaan! Tilausnumero 101088970 318 ? se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Kärkkäinen Oulu Kärkkäinen Ii Kärkkäinen Lahti Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Infopiste 010 430 3820 Keskus 010 430 3630 Ollilanojankatu 2, Ylivieska ARMUSA 12/70 VELOZ 32G PATRUUNA Metsästyspatruunat kyyhky ja varisjahtiin. - Lataus 32g - 25kpL/rs. Koot 2,75mm-3,5mm LAFAYETTE MICRO5 PUHELIN STAR HUNTER PA6099W PUHELIN -Kätevä ja kestävä metallirunkoinen metsästys VHF-radiopuhelin,26 kanavaa,Teho-akku,Pitkä tehokas marssiantenni,Säädettävä lähtöteho 1/2/5 W, Pitkä käyttöaika,Helppokäyttöinen reset-toiminne palauttaa puhelimen lähtötilanteeseen,Laaja valikoima lisätarvikkeita Taajuusalue 67 ? 88 MHz, Tekniset tiedot: Käyttöaika > 12 tuntia, Käyttölämpötila ? 25 ° C - + 55 °C, Lähtöteho 1 / 2 / 5 W, Ohjelmoitavia kanavia 99 kpl, Valmiiksi ohjelmoituna 26 kanavaa, Mitat: 35x54x112 mm ?Paino: noin 400g akkuineen Tilausnumero 101490323 LTL 8210A RIISTAKAMERA Pienikokoinen riistakamera riistapellolle tai valvontakameraksi, Uusi laajempi 120 asteen kuvakulma. Kamerassa on -12 mpix kuvaresoluutio sekä videoiden tallennus. Näet otetut kuvat suoraan kamerasta. Tämä kamera kuvaa myös täysin pimeässä. Kamerassa paikat neljälle aa paristolle ja lisätelakka neljälle paristolle. Kamerassa 3 liiketunnistinta, joten nopeimmatkaan riistaeläimet eivät ehdi poistua kuvista kameran sitä taltioimatta. Kameran asetuksissa valittavissa joko videokuvaus tai kuvat 1-3, tai vaihtoehtoisesti molemmat. Yhden videon maksimi pituus 60s. Kameran liiketunnistin 20 metriin asti. Paristot: 4 x aa + 4 x aa, (eivät sisälly toimitukseen) Muistikortti: max 16gb, ei sisälly toimitukseen Paketissa:kamera, paristotelakka, kiinnitysnaru, usb kaapeli, sekä av kaapeli Tilausnumero 101482396 7 90? 1000kpl ? 90? ARMUSA 12/76 PLA-3 50G MAGNUM HAULIKONPATRUUNA SNIPER SAMETTITEERI ? ARMUSA 12/70 BECADA 40G PATRUUNA Tilausnumero 100513881 HUNTER LENTÄVÄ KYYHKYNKUVA 90? 4 90? Todellinen ykkösnyrkki tähänkin kauteen! - kaliiberi 12/70 - lataus 40g - 10 patruuna/rs -haulin koot 2,9mm-3,9mm 90? 90? Samettipintainen joutsenen kuva koristeeksi tai houkuttimeksi. Kelluva malli, Aito suomen joutsen Tilausnumero 101485127 9 ? HUNTER SAMETTIPINTAINEN KYYHKYNKUORIKUVA Suosikki sorsat nyt kiiltämättömällä samettipinnalla. Uros ja Naaras. Tilausnumero 101485128 HUNTER JOUTSEN KAAVE ARMUSA 12/70 TERÄS HAULIKON PATRUUNA Lailliset patruunat sorsajahtiin! -Kaliiberi 12/70 -Lataus 32g -Haulikoot 2,9mm-3,75mm -Teräshauli -25kpl / rasia Tilausnumero 100514515 4kpl ? 24 9 90? Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Sorosentie 2, Ii Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: www.karkkainen.com Metsästäjä 4 l 2013 l 41
• Hannu Holopainen / Vastavalo.fi Mikko Rautiainen, Jukka Bisi, Aku Ahlholm Metsästäjät tuovat rahaa Autolastillinen eränkävijöitä tuovat yhteensä huomattavan summan rahaa riistakonsernin keskeinen tavoite. Eränkäynnin tuottamat hyvinvointivaikukäyttää viikon jahtireissulla alueille. Suuri osa tuloista jää pohjoiseen niin sanotun vapaan metsästysoikeuden alueelle. tukset voivat olla fyysisiä, henkisiä ja sosiaalipaljon palveluita, jolloin Metsähallitus selvittää nyt, kuinka paljon sia sekä taloudellisia.Metsästäjät saavat saaliin raha liikkuu. Paikalliset valtion mailla tapahtuva lupametsästys ja myös lisäksi unohtumattomia eräelämyksiä ? henkisyrittäjät hyötyvät. Samalla kalastus hyödyttävät alueiden taloutta ja mitä tä hyvinvointia parhaimmillaan. Sille on vaikea, metsästäjät hyötyvät: metsästäjät itse kokevat saavansa mahdollisen mutta ei mahdoton, mitata rahallista arvoa. Tasaaliin lisäksi. loudelliset hyvinvointivaikutukset ovat helpomhe lataavat akkujaan ja min mitattavissa,mutta haasteensa siinäkin on. vahvistavat sidettään Budjettimetsästäjäkin luontoon. Metsähallitus Seurantamenetelmä kehitteillä kuluttaa ison summan selvittää nyt, kuinka paljon Summa lienee merkittävä, vaikka osa metsäs- Viitteitä metsästäjien aluetalouksiin tuottamilupametsästys valtion mailla täjistä matkustaisi hyvinkin tarkalla budjetil- en vaikutusten mittakaavasta saatiin Helsingin hyödyttää alueiden taloutta. la. Toinen eteläsuomalainen metsästäjä laskee yliopiston Ruralia-instituutin tekemästä selvi- K aikki metsästäjät eivät uskalla edes laskea, kuinka paljon rahaa palaa jahtireissulla pohjoiseen. Jukka Ruukki uskalsi: kahden viikon matkan aikana Suomussalmelle ja matkan varrelle jäi yli 1 000 euroa. ?Laitoinko minä tosiaan noinkin paljon rahaa viime kaudella,pääkaupunkiseudulla asuva metsästäjä hämmästelee. Auton polttoaineeseen noin 500 euroa, mönkijän bensoihin 50 euroa, majoitukseen 220 euroa, kyläkauppaan 150 euroa ja muihin kuluihin yli satanen, mies laskee. Lupien osuudeksi jäi 80 euroa. Valtion salojen eränkäyntimahdollisuuksia käyttää noin 100 000 metsästäjää hyväkseen. Kuten Jukka Ruukin laskelma osoittaa, he 42 l Metsästäjä 4 l 2013 kulunsa hyvin tarkasti: siitä huolimatta viikon jahtimatka Savukoskelle maksoi noin 350 euroa: polttoaineet, luvat, eväät, kaatoryypyt ja majoitus. Tässä järjestyksessä, suurimmasta menoerästä pienimpään. Valtion maat tarjoavat eränkäynti- ja virkistäytymismahdollisuuksia valtavalle joukolle. Metsästys luo edellytyksiä liiketoiminnalle etenkin syrjäisillä seuduilla, jossa ? valitettavaa kyllä ? väkikato on arkipäivää.Syksy on monelle kauppiaalle,metsästysoppaalle tai luontoyrittäjälle vuoden kohokohta. Silloin saapuvat metsästäjät tuoden tärkeitä euroja mukanaan. Lupametsästyksen tuottaman hyödyn saajia ovatkin kaikki kansalaiset ? metsästäjät ja muut ? sekä koko yhteiskunta. Riistatalouden tuottamien yhteiskunnallisten hyötyjen ja hyvinvoinnin edistäminen on Suomen julkisen tyksestä. Sen mukaan syksyn 2008 pienriistan lupametsästäjät toivat Itä-Lapin seutukunnan yrittäjien kassoihin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Tästä syntyneen aluetaloudellisen kokonaisvaikutuksen arvioitiin olevan liki 5 milj. euroa. Seutukunnan mittakaavassa vaikutus on merkittävä. Myös kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden synnyttämiä vaikutuksia seurataan Metsähallituksessa vuosittain.Yli kaksi miljoonaa käyntikertaa tuottivat viime vuonna yli 173 miljoonan euron kokonaisvaikutuksen ja 2 210 henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen. Kansallispuistojen hoitoon sijoitettu euro maksaa laskelmien mukaan itsensä kymmenkertaisena takaisin. Valtion alueiden lupametsästäjien ja -kalastajien tuottamia vaikutuksia alueiden talouk-
• Lupametsästyksen tuottaman hyödyn saajia ovat kaikki kansalaiset. Riistatalouden kokonaisarvo Metsästäjät tekevät vuosittain valtavasti vapaaehtoistyötä, joka ?virkatyöksi muutettuna? maksaisi maltaita. Ase- ja metsästystarvikekauppa käy kuumana. Metsästyskoiriin ja niiden hoitoon satsataan pitkä penni. Metsästysmatkat eri puolille Suomea ovat usealle pyyntimiehelle tai -naiselle arkisyksyä. Erällä vietetty päivä on nappiin onnistuessaan mittaamattoman arvokas. Suomalaisen riistatalouden arvo muodostuu tällaisista osasista. Kukaan ei vain vielä ole sitä kokonaisuudessaan arvioinut. Luku on varmasti huomattava ? puhutaan sadoista miljoonista euroista. Metsästäjien tuottamat aluetaloudelliset vaikutukset ovat yksi osa tätä kokonaisuutta. Kun ne tunnetaan, ollaan askel lähempänä tietoa kokonaisvaikutuksesta. Metsästäjä, kun sinua lähestytään ensi syksynä tiedustelulla metsästysretken yhteydessä käyttämistäsi euroista, käytä hetki aikaa ja vastaa kyselyyn. Näin osallistut tärkeään metsästyksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointityöhön! Kyläkaupoillekin metsästäjät ovat tärkeitä tulonlähteitä Aku Ahlholm. a alueille Jukka Ruukki (vas.) laskee, että kahden viikon jahtireissu Kainuuseen kustantaa väkisinkin yli tuhat euroa. Lupametsästyksen tunnuslukuja: Terveysvaikutuksia erältä Mieli lepää salolammen hiljaisella rannalla hanhen huutoa odotellessa ja sydän hakkaa pystykorvan metsohaukulle hiivittäessä. Ne ovat ainutlaatuisia elämyksiä. Henkinen hyvinvointi nousee uudelle tasolle ja ?betoniviidakon? arkinen kiire unohtuu. Myös fyysinen kunto paranee kohisten, kun syksy tallataan maastossa. Keskimääräinen pienriistan pyytäjä kulkee yli seitsemän kilometriä päivässä. Yhtä saalislintua kohti hän liikkuu keskimäärin 20 km. Useampi jättäisi tämän mittaisen lenkin tekemättä, mikäli pyyntivietti ei pitäisi liikkeessä. Lupa-asiakkaiden erällä kokemia henkisiä,sosiaalisia ja fyysisiä terveysvaikutuksia tullaan tiedustelemaan osana syksyn kyselyä. Nämäkin vaikutukset koskevat laajaa joukkoa ihmisiä. Kuntalaisen siin ryhdytään seuraamaan Metsähallituksen metsästysoikeuden tärkeys ja Ruralian yhteishankkeella.Lupametsästäjiltä tullaan ensi syksynä tiedustelemaan kyselyllä metsästysmatkaan liittyvää rahan käyttöä.Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa alkuvuodesta 2014.Kokonaisvaikutusten arvioidaan olevan kymmenien miljoonien eurojen suuruiset. Tieto tulee tarpeeseen. Se antaa kuvan valtion maiden tarjoamien metsästysmahdollisuuksien taloudellisesta merkityksestä yhteiskunnassa. Seurannan tulokset ovat mittari Suomen riistakonsernin ja Metsähallituksen strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Myös paikkakuntalaisten metsästysoikeudella on Pohjois-Suomessa suuri yhteiskunnallinen merkitys sekä taloudellinen arvo. Arvioidaan, että vapaa metsästysoikeus vaikuttaa monella asuinpaikan valintaan lisäten pohjoisten alueiden elinvoimaisuutta. Kuntalaisten oikeudella metsästävien määrän ennustetaan kuitenkin laskevan. Kehitykseen vaikuttavat väestön poismuutto ja ikääntyminen. Paikallisen metsästyspaineen vähentyessä lupametsästykselle vapautuu lisää mahdollisuuksia. Metsähallituksen erä- Vuonna 2012 valtion metsästysalueille myytiin noin: lll 45 000 pienriistan päivälupaa lll 1 900 pienriistan kausilupaa lll 3 000 suurpetojen metsästyslupaa Keskimäärin pienriistan pyytäjä vietti jahdissa 6,1 tuntia ja liikkui 7,6 kilometriä yhden päivän aikana. Yli puolet metsästi parhaan ystävänsä, koiran kanssa. Lisäksi valtion mailla: lll metsästi n. 40 000 hirvestäjää lll on voimassa n. 2 300 metsästysvuokrasopimusta Lupametsästyksestä saatavilla tuotoilla on kunnostettu yli 2 600 hehtaaria riistan elinympäristöjä vuosina 2007-2012. luvat tarjoavat monelle poismuuttaneelle mahdollisuuden palata entisille jahtipoluille ja motivaation pitää yllä siteitä kotiseutuun. Kun lasketaan yhteen sekä lupametsästyksen että paikallisen metsästysoikeuden taloudellinen ja virkistyksellinen painoarvo, puhutaan merkittävästä asiasta.Tässä seurannassa keskitytään seuraamaan kuitenkin lupametsästyksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Metsästyksen kokonaisedun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta on äärimmäisen arvokasta,että valtion maille voidaan sovittaa sekä paikallinen että vierasmetsästys. Metsästäjä 4 l 2013 l 43
• Antti Impola, Suomen riistakeskus ja Mariama Mattila, Turun yliopisto Huoli peurakannan koosta tuli esiin valkohäntäpeurakyselyn vastauksista. Selvä enemmistö vastaajista arvioi peurakannan vähentyneen omalla alueellaan viimeisen viiden vuoden aikana. Valkohäntäpeurakantaa pidettiin yleisesti myös nuorena ja naarasvoittoisena. Valkohäntäpeura S uomen riistakeskus ja Turun yliopisto järjestivät yhteistyössä metsästyskaudella 2012-2013 kyselytutkimuksen Suomen valkohäntäpeurakannan kehityksestä ja hoidosta sekä asenteista, jotka liittyvät valkohäntäpeuraan ja sen kannanhoitoon.Tarkoituksena oli kerätä tietoa valkohäntäpeuran kannanhoidon kehittämiseksi sekä lajin yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikutuksen tutkimiseksi. Sähköisesti toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 892 henkilöä. Vastauksia saatiin ympäri Suomea, myös varsinaisen valkohäntäpeuran esiintymisalueen ulkopuolelta. Suurin osa vastaajista (77 %) edusti kuitenkin lajin esiintymisen ydinaluetta eli Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen,Pirkanmaan,Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen aluetta. Valtaosa (84 %) kyselyyn vastanneista harrasti valkohäntäpeuran metsästystä. Yleisin motiivi valkohäntäpeuran metsästykseen oli riistalihan hankinta ja peuranmetsästyksen tuottama virkistys.Myös sosiaaliset syyt ja velvoitteet sekä peuroista saatavat trofeet vetivät vastaajia peurametsälle,mutta niiden merkitys metsästyksen motiivina oli jo noin puolet alhaisempi. Tulos vahvistaa osaltaan yleistä käsitystä siitä, että sarvi- ym. trofeiden arvostus ei Suomessa ole saanut vastaavaa jalansijaa, mitä esimerkiksi valkohäntäpeuran kotimantereella PohjoisAmerikassa. Peurapukit ovat Suomessa keskimäärin nuoria ja pienikokoisia. Koiran käyttö tärkeää peurajahdissa Metsästys koirien kanssa ja siihen liittyvät toiminnot mainittiin useissa vastauksissa yhtenä peuranmetsästyksen motiivina. Ajavan koiran käyttö onkin kyttäysmetsästyksen jälkeen yleisin valkohäntäpeuran metsästystapa,jolla kyselyn vastausten perusteella saadaan noin 16 % kokonaispeurasaaliista. VALKOHÄNTÄPEURAN METSÄSTYKSEN MOTIIVIT Vastausten jakaumat LIHA 600 VIRKISTYS TROFEET 450 300 150 0 600 0 1 SOSIAALISET SYYT 0 1 MUUT 450 300 Tavoitteena vanhemmat ja komeammat yksilöt 150 0 44 l Metsästäjä 4 0 1 0- EI VALITTU 1- VALITTU Toisaalta peurakannan koettiin vähintäänkin jossain määrin myös haittaavan koirien käyttöä muussa metsästyksessä; tätä mieltä oli 60 % vastaajista. Haittaa koettiin tiheän peurakannan alueilla muuta maata enemmän, mutta vastausjakaumien ero harvan kannan alueisiin oli kuitenkin melko pieni, mikä saattaa johtua vuosikymmenten saatossa tapahtuneesta tottumisesta valkohäntäpeuran läsnäoloon. Kyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä valkohäntäpeuran vahingollisuudesta. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että valkohäntäpeura ei aiheuta merkittäviä vahinkoja. Muissa vastauksissa korostui erityisesti peurojen aiheuttamat liikenneonnettomuudet, sekä jossain määrin myös vahvan peurakannan suurpetoja houkutteleva vaikutus. Peurojen aiheuttamia maa- ja metsätalousvahinkoja pidettiin kaiken kaikkiaan vähäisinä ja paikallisina, vahinkojen kohdistuessa etupäässä puutarhoihin ja erikoiskasviviljelmiin. 0 1 l 2013 0 1 Yleisesti ottaen Suomen valkohäntäpeurakantaa pidetään naarasvoittoisena ja keski-iältään nuorena. Kannan sukupuoli- ja ikä-
• kyselyn tuloksia jakaumasta on kuitenkin olemassa hyvin vähän tutkittua tietoa. Tämän vuoksi myös tässä kyselytutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan paikallisia näkemyksiä kannan uros-naarassuhteesta ja urosten ikä- ja sarvirakenteesta. Noin puolet vastanneista (51 %) katsoi omalla alueellaan peurakannan uros-naarassuhteen olevan tasapainossa, kun taas 35 % arvioi, että uroksia on aikuiskannassa liian vähän. Urosten ikärakenteen osalta selkeä enemmistö vastaajista (60 %) katsoi alueensa peurapukkien olevan keskimäärin nuoria ja pienikokoisia, kun taas 39 % arvioi, että urosten ikäjakauma on tasaisemmin jakautunut, jolloin kannassa on jonkin verran myös kookkaita ja suurisarvisia peurapukkeja. Olennaisimmat tavoitteet ja odotukset valkohäntäpeuran kannanhoidolle liittyvät kyselyn perusteella kuitenkin kannan kokoon; 54 % vastaajista piti kannanhoidon tärkeimpänä tavoitteena kannan koon kasvattamista nykyisestä.Selvästi toissijainen, mutta kuitenkin merkityksellinen tavoite on peurapukkien keskiiän nostaminen ja sen myötä saatavat komeammat sarvitrofeet. Noin puolet vastanneista ilmoitti,että peurakannan rakenteellista verotusta ohjataan metsästysseuran sisäisillä suosituksilla tai rajoituksilla,noin viidesosalla vastanneista oli käytössä seuran itse laatima valkohäntäpeuran verotussuunnitelma. Aktiivinen riistanhoito tärkeää Huoli peurakannan koosta näkyi vastauksissa myös kysyttäessä arviota peurakannassa viiden vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Selvä enemmistö vastaajista arvioi peurakannan vähentyneen omalla alueellaan viimeisen viiden vuoden aikana. Merkittävimpinä selittävinä tekijöinä peurakannan väheneKeskeisin tavoite peurakannan hoidolle 15 % 20 % Ei vastausta 8% Kannan koon kasvu Kannan koon lasku 3% Sukupuolijakauman muutos Ikärakenteen muutos 54 % misen kannalta nähtiin lisääntyneet suurpetokannat (etenkin ilves), talvien ankaruus ja metsästysverotus. Sen sijaan esimerkiksi peurakannan rakenteellisten vääristymien ei vastausten perusteella juurikaan nähty vaikuttaneen toteutuneeseen kannan kehitykseen. Aktiivinen riistanhoito nähtiin tärkeimpänä peurakantaa paikallisesti vahvistavana tekijänä,ja lähes 80 % vastaajista ilmoittikin ruokkivansa valkohäntäpeuroja talvisaikaan. Vastausten perusteella peurakannan kokoa ja kehitystä arvioidaan seuratasolla yleisimmin jäävän kannan arviointina jahtikauden aikana tehtyjen havaintojen pohjalta. Etenkin vahvimmilla peura-alueilla yli puolella vastanneista oli lisäksi peurakannan koon arvioinnissa käytössään myös muita menetelmiä. Näistä yleisin menetelmä oli talvinen lumijälkilaskenta, mutta peurakannan kokoa arvioidaan varsin yleisesti myös ruokintapaikoilla riistakamerakuvien ja esimerkiksi rehun kulutuksen perusteella. Näitä muita menetelmiä pidettiin vastauksissa myös varsin luotettavina kannan koon mittareina. Kysyttäessä yleisellä tasolla valkohäntäpeuran kannanhoidon painopisteistä ja toiminnassa huomioon otettavista seikoista, suurpetojen vaikutus peurakantaan nousi odotetusti esiin. Esimerkiksi tutkimustietoa eri lajiparien välisistä vuorovaikutuksista tarvittaisiinkin nykyistä enemmän. Vastauksissa korostettiin lisäksi kannanhoidon painopisteinä liikennevahinkojen siedettävää määrää, peuroista saatavaa riistalihaa sekä valkohäntäpeuran metsästysmahdollisuuksia ja niiden mukanaan tuomaa virkistysarvoa,jotka kaikki tulivat esiin myös kysyttäessä motiiveja valkohäntäpeuran metsästykseen. Näkemyksiä lainsäädännön vaikutuksista Kyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä peurakannan nykyisen säätelyjärjestelmän ja aiheeseen liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi. Vahva enemmistö (70 %) vastanneista näki pyyntiluvanvaraisuuden valkohäntäpeuran metsästyksessä aiheelliseksi myös jatkossa, ja myös luvansaannin edellyttämästä 500 hehtaarin pinta-alavaatimuksesta haluttiin pitää kiinni. Kannatusta saivat sen sijaan kookkaiden peurapukkien rauhoittaminen kiima-aikana (78 % vastanneista), pyyntilupaharkintaa varten asetettava kannantiheyden alaraja (74 % vastanneista), ja tiheiden suurpetokantojen alueilla korkeampana pidettävä peurakanta (67 % vastanneista). Pyyntimenetelmien osalta valkohäntäpeuran jousimetsästyksen salliminen ja ajavan koiran käyttöä hirvieläinjahdeissa koskevien pykälien väljentäminen nykyisestä saivat niin ikään kannatusta (63 % vastanneista). Metsästäjä 4 l 2013 l 45
• Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Sarvet ja sorkat uuteen järjestykseen Suomen riistakeskus kehittää hirvieläinkantojen hoitoa Hirvikannan hoitosuunnitelmahanke on päättynyt ja Suomen riistakeskuksen valmistelema suunnitelmaluonnos on luovutettu maa- ja metsätalousministeriölle, joka vahvistanee suunnitelman loppuvuoden aikana. riistakeskus ryhtyy toteuttamaan uudistuksia välittömästi ja kehitystyö ulotetaan myös pieniin hirvieläimiin. Mikael Wikström on Suomen riistakeskuksen uusi hirvieläinasiantuntija. 46 l Metsästäjä 4 l 2013
• R iistakeskus laatii jokaisen valmistuneen hoitosuunnitelman tueksi toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa se,että ehdotetut toimenpiteet jalkautuvat osaksi käytännön toimintaa eivätkä suunnitelmat jää pelkiksi hallintopapereiksi ja toivelistoiksi. Hirvikannan hoidon kehittämistavoitteet Suomen riistakeskus nostaa hirvikannan hoitosuunnitelman tärkeimmiksi osa-alueiksi: l hirvikannan ikä- ja sukupuolirakenteen tasapainottamisen l luontaisiin hirvitalousalueisiin perustuvan verotussuunnittelun l hirvenmetsästyksen tietojärjestelmien kehittäminen siten, että metsästysseurat voivat tehdä käytännön metsästykseen liittyviä kannanhoitopäätöksiä reaaliaikaisen, jatkuvasti päivittyvän hirvitiedon perusteella l Pohjois-Suomen hirvikannan koon arvioinnin kehittämisen l metsästäjien kouluttamisen uudenlaisten verotusmallien käyttöön Laadittavalla toimenpideohjelmalla pyritään erityisesti kehittämään näihin osa-alueisiin liittyviä käytäntöjä hirvikannan hoidossa. Kehitysketju ulottuu valtakunnan tason verotussuunnittelusta aina siihen päätökseen ja valintaan saakka,jonka metsästäjä tekee,kun päättää painaa liipaisinta ja kaataa oman seurueen kannanhoitotavoitteisiin sopivan hirven. Hirvikannan rakenteen tasapainottaminen ja uudet hirvitalousalueet Hirvikannan ikä- ja sukupuolirakenne on paikoin vääristynyt lehmävoittoiseksi ja uroshirvien keski-ikä on matala. Se näkyy käytännön metsästyksessä siten,että suurisarvisten urosten osuus hirvikannasta on pieni. Tämä johtuu osaltaan vasallisten naaraiden nauttimasta lainsuojasta ja varmasti joissakin jahtiseurueissa on myös haluttu pitää vasatuotto korkeana säästämällä naaraita. Tällä on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä kannan vähäinen urososuus johtaa usein siihen, että lehmät eivät aina tule kantaviksi ensimmäisestä kiimasta. Myöhemmistä kiimoista hedelmöittyneiden naaraiden kaksosvasaosuus on tutkimusten mukaan selvästi pienempi. Naaraiden liiallinen säästäminen saattaakin siis johtaa vasatuoton heikkenemiseen! Hirvitalousalueilla tarkoitetaan alueita, joille hirvikannan liikkuvuuden peruspiirteet ovat yhteisiä. Näiden alueiden sisällä havaitaan usein hirvikannan siirtyminen erillisille kesä- ja talvialueille. Nykyiset hirvitalousalueet perustuvat pääosin hallintorajoihin ja tulevana syksynä pyritään määrittämään sellaiset alueet,jotka perustuvat hirvikannan paikallisbiologiaan ja soveltuvat siten jatkossa hirviverotuksen suunnitteluun laajemmilla alueilla. Tavoitteena on muodostaa koko maan kattava aluejako, jossa kukin hirvitalousalue kattaa mahdollisimman hyvin kesä- ja talvilaitumet. Hanke toteutetaan yhteistyössä riistanhoitoyhdistysten kanssa. Ajantasainen hirvitieto päätösten tueksi Hirvikannan vaihteluiden tasaamisen työkaluksi suunnitellaan siirtymistä kattavaan sähköisen hirvihavaintokortin käyttöön siten,että laajoilla alueilla voidaan seurata hirvenmetsästyksen edistymistä aluetasolla päivittäin kertyvän tiedon ansiosta. Metsästysseurat voivat silloin seurata hirvijahdin edistymistä internetissä eri karttatasoilla ja saada tukea muun muassa omien pankkilupajärjestelmiensä päätöksenteon ja verotuksen suuntaamisen tueksi. Myös riistahallinto hyötyy ajantasaisesta riistatiedosta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Sorkka-järjestelmä vastaa jo nyt tähän tarpeeseen ja jatkossa sitä kehitetään asiakaslähtöisen ja ajantasaisen hirvitiedon jakokanavana. Pohjois-Suomen kannanseurannat Pohjois-Suomessa metsästyslain 8 §:n tarkoittamalla alueella hirvikan- Norma Oryx Erinomainen tarkkuus Täydellinen laajeneminen 36 eri kaliiperia Norma Jaktmatch Edulliset ja tarkat lintu- ja harjoituspatruunat. www.ukpallas.fi nan arviointi on osoittautunut erityisen vaikeaksi alueen suuren pinta-alan ja haastavien luonnonolosuhteiden takia. Hirvikannasta on vaikea saada vastaavaa havaintotietoa kuin muualla maassa, koska useita pyyntiluvansaajia metsästää samoilla lupa-alueilla. Pohjois-Suomen kannanarviointia kehitetään yhteistyössä RKTL:n hirvitutkimuksen kanssa ja todennäköisesti alueelta hankitaan jatkossa täydentävää kantatietoa tarkkaan kohdennettujen lentolaskentojen avulla. Mikael Wikström hirvieläinspesialistiksi Suomen riistakeskukseen palkattiin kesäkuun alussa tenholalainen riistabiologi Mikael Wikström. Hän on organisoinut laajan hirvieläinkantojen hoitohankkeen (Sorkka 2020) Länsi-Uudellamaalla. Sen tavoitteena on ollut lisätä metsästysseurojen hirvitalousaluepohjaista yhteistyötä hirvikannan rakenteen korjaamiseksi. Mikael on ollut mukana myös valkohäntäpeuran liikkuvuus- ja dna-tutkimuksessa. Kenttäkelpoisuutta lisää edelleen pitkä kokemus riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjauksesta. Tämä arvokas työ on nyt tarkoitus jalkauttaa koko Suomen alueelle. Mikael Wikströmin työ Suomen riistakeskuksessa ei rajaudu pelkästään hirvikannan hoidon kehittämiseen, vaan hänen työtehtäviinsä kuuluu jatkossa luoda edellytyksiä ja uusia toimintatapoja myös pienten hirvieläinten (metsäkauris, valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeura) kannanhoidolle. Hirvieläimet ovat riistataloudellisesti arvokkain lajiryhmä ja niiden metsästyksellä ja riistanhoidolla on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia, jotka voivat tulevaisuudessa olla entistä merkittävämpiä myös aluetalouden ja yhteiskunnan kannalta. Suomen riistakeskus haluaa kehittää hirvieläinkantojen hoitoa yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten,että lajeihin liittyvät haitat ja hyödyt voidaan jatkossa arvottaa entistä monipuolisemmin. Metsästäjä 4 l 2013 l 47
• Klaus Ekman Vilskettä ja nähtävää Pohjois-Suomen Erämessuilla Joka toinen vuosi järjestettävät PohjoisSuomen Erämessut on noussut valtakunnan erätapahtumien kärkikastiin. Yli 46 000 kävijää tutustui tänä vuonna messuihin. Suomen riistakeskus oli mukana perinteisellä trofeenäyttelyllä. Myös yhteispohjoismainen supikoira Life ?hanke oli näyttävästi esillä. P ohjois-Suomen Erämessujen kävijämäärä nousi 46 000:aan, joka nostaa messut alan ykköstapahtumaksi kävijämäärillä mitattuna. Suosio näkyy myös näytteilleasettajien määrässä ja laadussa. Ouluhalli ympäristöineen on tiivis ja kompakti paketti alan tuotteita ja palveluita. Myös useimmat Metsästäjä-lehdenkin sivuilta tutut tuotemerkit ja toimijat olivat näyttävästi esillä. Kahden vuoden päästä messuilla onkin vetonaulana eläinten täytön EM-kisat, jota eläintäyttäjä Raimo Lietsala oli näyttävästi markkinoimassa. Suomen riistakeskuksen osastolla oli perinteiseen tapaan esillä näyttävä trofeekokoelma. ?Riistatalous luo hyvinvointia? on riistakeskuksen uusi strateginen painopistealue. 48 l Metsästäjä 4 l 2013 Savotan Jari Virtanen ja asejaera.fi:n Matias Dahlberg aamukahvilla. Aseliike Markus Remes oli messuilla kahdella osastolla. Ulko-osastolla olivat nähtävänä uudet norjalaiset teltat ja laavut.
• Risto Juntunen, Kiuruveden RHY:n toiminnanohjaaja Antti Tikkanen teki savolaiseen tyyliin sinun kaupat Oulun erämessujen maskotin kanssa. Oppiaineena erätaidot Sako oli mukana taas isolla osastolla. Kim Juutilainen ja Heikki Ahola olivat tyytyväisiä kävijämäärään. Joissakin kouluissa on valinnaisaineena kurssi erätaidoista. Kiuruvedellä kurssi on pyörinyt jo muutaman vuoden. kahdeksasluokkalaiset ovat saaneet tietoa metsästyksestä, erästyksestä ja kalastuksesta. Kiuruveden Riistanhoitoyhdistys vei kurssin myös Oulun erämessuille. K Trackerin Hannu Lohi oli tyytyväinen uusien sovellusten saamaan vastaanottoon. oulussa erätaitojen teoriaopetus on painottunut metsästäjätutkinnon pääosiin ja kalastuspuolella kalastusvälineisiin ja niiden käyttöön.Molemmissa lajitunnistus-koulutuksella on olennainen osa. Käytännön harjoituksilla on ollut olennainen osa koulutuksessa. Ampumaradalla järjestetyssä puuhapäivässä on tutustuttu haulikko-, kivääri ? ja jousiammuntaan. Elokuinen tutustumispäivä sorsakosteikkoon toi iltalennon jännityksen ohi sujahtavine tavilaumoineen,ja myöhemmin paistettiin makkaraa iltanuotiolla sorsan ränkätyksen säestyksellä. Seuraavan päivän ohjelmassa oli eräkävijöitten mukaan itse tehty aamupala laihoine kahveineen. Päivän mittaan puuhastelut jatkuivat loukuntekokurssilla ja linnun lajitunnistusta kertaamalla.Ampumataitoa pidettiin yllä leikkimielisellä ilmakiväärikilpailulla. Eräopetuksella monia kasvatustavoitteita Eräopetuksella pyritään antamaan nuorille terve harrastus, joka pitää poissa yhteisöön sopimattoman käyttäytymisen ja joka tarjoaa tasapuolisesti kaikille mahdollisuuden harrastaa metsästystä tai kalastusta verrattain pienillä kustannuksilla. Laajempikantoisena tavoitteena on kalastuksen ja eränkäynnin harrastuksen ylläpitäminen sekä harrastajakunnan ukkoutumisen estäminen omalta pieneltä osaltaan.Hyvä harrastus antaa voimavaroja opiskeluun ja jatkossa työntekoon sekä henkisesti että fyysisesti. Kiuruveden Riistanhoitoyhdistys sai Suomen riistakeskuksen nuorisorahastosta 1 500 euron määrärahan käytettäväksi nuorison hyväksi. Mikä olisikaan ollut parempi lahja näille oppilaille kuin viedä heidät määrärahan mahdollistamana Oulun erämessuille. Oulun erämessujen retki sujui erittäin hyvin ja nähtävää riitti. Oli ilo huomata oppilaiden aito nauttiminen retkestä, työhän oli tehty jo aikaisemmin. Riistapäällikkö Jani Körhämö esitteli messuilla hirvikannan hoitosuunnitelmaprosessia ja sen tuloksia. Sara Huttunen tutustumassa jousiammuntaan. Metsästäjä 4 l 2013 l 49
• Teksti ja valokuvat Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Reppu selkään Ennen jahtikauden alkua kannattaa pakata reppu ja lähteä nauttimaan luonnosta ilman sen suurempia saalistoiveita. Kohteeksi voi valita vaikka jonkin hienoista retkeilyreiteistämme. Murhijärven laavu ja tulipaikka. Luontoon jää vähemmän jälkiä kun leiriytyy vanhastaan käytetyille paikoille tai tähän tarkoitukseen varatuille huolletuille leiri- ja tulipaikoille. Sevetti-Pulmankijärvi -reitillä ollaan enimmäkseen havupuurajan yläpuolella koivuvyöhykkeessä. Avoimuus ja Jäämeren läheisyys tekevät reitistä tavallista vaativamman. 50 l Metsästäjä 4 l 2013
• L aajat jokamiehenoikeutemme mahdollistavat vapaan luonnossa liikkumisen ja retkeilyn miltei kaikkialla. Tilapäinen leiriytyminenkin on sallittua kun vain malttaa olla majoittumatta liian lähelle asumuksia eikä muutoinkaan aiheuta maanomistajalle ylimääräistä haittaa. Valmiiden retkeily- ja vaellusreittien käyttäminen vähentää kuitenkin maaston kulumista ja säästää luontoa varsinkin herkillä suojelualueilla.Monin paikoin retkeilijöitä ohjataankin käyttämään retkeilyreittejä ja pystyttämään telttansa tähän varatuille leiriytymispaikoille. Huollettujen leiripaikkojen nuotiosijoihin voi sitä paitsi sytyttää tulet ilman maanomistajan erillistä lupaa. Nuotion tekeminen ei ole jokamiehenoikeus vaikka telttailu sitä onkin. Muualla kuin tarkoitukseen osoitetuilla tulipaikoilla joutuu pidättäytymään retkikeittimen käytössä. Retkeilyharrastuksen alkutaipaleella maastoon merkityt reitit tuovat myös turvaa ja yli- päätään madaltavat kynnystä lähteä luontoon. Retkeilyreiteillä on valtava merkitys ei pelkästään ihmisten luontosuhteen vaan myös koko kansakunnan terveyden ylläpitämisessä. Retkeilyreittejä rakentavat ja huoltavat monet eri tahot. Mäntyharjulla avataan syksyllä vaellusreitti kunnan keskustasta Repoveden kansallispuistoon.Reitti kulkee Mäntyharjulla yksityisten maiden läpi ja liittyy Repovedellä valtion mailla sijaitseviin Metsähallituksen ylläpitämiin reitteihin. Valtion mailla kulkevat reitit sijaitsevatkin usein kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla. Vaikka näiden alueiden ensisijainen tarkoitus onkin alkuperäisen luonnon suojeleminen,on niillä luonnonnähtävyyksinä valtava merkitys myös virkistys- ja retkeilykohteina. Monilla alueilla on mahdollista harrastaa myös kalastusta ja metsästystä. Martinselkosen luonnonsuojelualue Suomussalmella on esimerkki paikallisista lähteneestä suojelusta. Ihmiset halusivat säilyttää Martinselkosen ikimetsät, joissa ovat iät ja ajat niin marjastaneet kuin käyneet erälläkin. Artikkelin kirjoittaja yhdessä puolisonsa kanssa Pakosuon kierroksella Salamajärven kansallispuistossa. Ison vihan aikaan ihmisten tiedetään piilotelleen vainolaista metsäsaarekkeissa soiden keskellä. Retkeilyreiteillä on valtava merkitys ihmisten luontosuhteen ja terveyden ylläpitämisessä Kesän parhaat vaelluskohteet Metsähallituksen Luontoon.fi -sivuilla esitellään valtion mailla sijaitsevat retkeily- ja erämaa-alueet sekä kaikki kansallispuistot ja iso joukko muita luonnonsuojelualueita. Sivuilta löytyvät paitsi kyseisten kohteiden reitit myös erillisiä alueita yhdistävät pidemmät retkeily- ja vaellusreitit. Salamajärvi ja Peuran polku Peuran polun 115 kilometrin retkeilyreitistön rungon muodostaa Reisjärveltä Perhoon kulkeva reitti. EteläSydänmaan luonnonsuojelualueen ja varsinkin Salamajärven kansallispuiston ympäristössä on myös useita erimittaisia ympyrälenkkejä, joista 58 kilometrin mittainen Hirvaan kierros on pisin. Majoitusyritysten ohella retkeilyreitistön varrella on viisi autio- ja kaksi varaustupaa sekä iso joukko kotia, laavuja ja muita tulipaikkoja. Alueella on myös paljon nähtävää kuten entisaikojen erätalonpoikien elämästä kertova Kauluksen niittysauna sekä Vähä-Valvatin salaperäiset kivilatomukset. www.luontoon.fi/peuranpolku Murhisalo ja Itärajan kesäretkeilyreitti Suomussalmella itärajan tuntumassa kulkevalla vaellusreitillä on pituutta 160 kilometriä. Reitti yhdistää toisiinsa useita suojelualueita joista suurimmat ovat Murhisalo ja Martinselkonen. Tu- tustumisen arvoisia nähtävyyksiä ovat Kuiva- ja Hietajärven vienankarjalaiskylät sekä Raatteentien museo. Reitillä on viisi autiotupaa, kahdeksan laavua sekä joukko muita tulipaikkoja telttailualueineen. Yöpyä voi myös majoituspalveluja tarjoavissa yrityksissä sekä Yli-Vuokin virkistyskalastusalueen vuokrakämpissä. Reitti päättyy pohjoisessa Hossaan, jossa vaeltamista voi jatkaa retkeilyalueen reiteillä. www.luontoon.fi/itarajankesaretkeilyreitti Itäkaira ja Nuorttin kierros Itäkairan metsä- ja suoerämaata kaakossa rajaava Nuorttin kanjoni on yksi maamme mahtavimmista jokilaaksoista. Savukoskella Nuorttijoen maisemissa kulkeva 40 kilometrin mittainen ympyräreitti on harvoja UKKkansallispuiston maastoon merkittyjä retkeilyreittejä. Laavujen ja muiden tulipaikkojen ohella reitin varrella on viisi autio- ja kaksi varaustupaa, joista yhdellä on myös sauna. Vaelluksesta saa huomattavasti pidemmän kun jatkaa Nuorttilta vanhaa poroaidan vierustaa Naltiotunturille ja edelleen Naltio- ja Vieriharjun autiotupien kautta Kemihaaraan. www.luontoon.fi/nuorttinretkeilyreitti Kaldoaivi ja Sevettijärvi Pulmanki -reitti Sevettijärvellä ollaan vielä mäntyrajan alapuolella, mistä siirrytään kuitenkin pian koivuvyöhykkeelle. Pulmankijärvelle kertyy matkaa 60 - 70 kilometriä hieman reittivaihtoehdosta riippuen. Kaldoaivin erämaassa maisema avartuu kaikenaikaa ja viimeistään Pulmankijärvellä voi aistia Jäämeren läheisyyden. Ennen vaellukselle lähtöä kannattaa tutustua Sevettijärven kolttamuseoon ja kirkkomaahan. Itse reitillä on viisi autiotupaa ja lukuisia kalaisia järviä, joista taitava ottimies voi saada taimenesta tai harjuksesta kuivamuonan jatketta. Valtaosa kalamiehistä jää Näätämöjoen varteen reitin alkupäässä. www.luontoon.fi/sevettijarvi-pulmanki Metsästäjä 4 l 2013 l 51
• Marja Martikainen Kulttuuripolku luomutilan elämään Bosgårdin kartanon yleisölle avoin luonto- ja kulttuuripolku esittelee ruoan- ja puuntuotantoa nykyaikaisella luomulaiduntilalla, jossa myös riistaeläimet on huomioitu. P orvoossa sijaitsevassa Bosgårdissa pääsee tutustumaan historialliseen kartanoympäristöön ja sen toimintaan uudenlaisella kulttuuri- ja luontopolulla. Reitillä kulkijalle avataan keskeiset käsitteet kuten perinnemaisema, ravinteiden kierto sekä luonnon viljelijälle antamat palvelut. Polun on suunnitellut FM, biologi Hanna Seitapuro. Polun voi kiertää suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi esitteiden opastamana. Maksuttomalla polulla on 13 pysähdyspistettä, joissa on suomenkieliset esittelytaulut. Tauluissa tekstiä täydentävät QR-koodit, jotka johtavat päivitettävään ajankohtaistietoon netissä. 52 l Metsästäjä 4 l 2013 Bosgårdin tilalla kasvatetaan Charolais-pihvikarjaa,viljellään viljaa,järjestetään asiakastilaisuuksia ja hoidetaan metsää.Tilan omistajat toivovat, että uudenlainen luonto- ja kulttuuripolku toisi maatalouden arjen ja kauneuden lähemmäksi yleisöä. Samalla he haluavat herättää keskustelua ruoantuotannosta. - Maatalouden säilyminen Suomessa on kiinni ihmisten halusta ostaa suomalaisia tuotteita. Eläinten ja maiseman huolellinen hoito toisaalta myös maksaa enemmän, toteaa Bosgårdin metsästä ja matkailupalveluista vastaava Marcus Walsh. Bosgårdin luontopolulla voi valita lyhyemmän tai pitemmän kierroksen välillä. Laidunniityllään karja hoitaa maisemaa estämällä pusikoitumista. - Luomutilan hoitamiseen tarvitaan paljon työvoimaa,joten lihan tukkumyynti ei kannattaisi lainkaan. Me myymme lihaa vain suoramyyntinä vaativille asiakkaille. Valttinamme on laatuliha, joka pohjautuu luonnonmukaiseen ravintoon ja eläinten hyvään kohteluun. Tämän lisäksi tarvitaan oheispalveluja, Walsh kertoo. Laiduntaminen estää niittyjen pusikoitumista Bosgård on erikoistunut luonnollisesti sekä eettisesti tuotetun naudanlihan suoramyyntiin. Tällä hetkellä tilalla on 250-päinen karja, joka saa elää vapaana kesät talvet ja jo- Bosgårdissa hoidetaan aktiivisesti riistaa ja parannetaan sen elinmahdollisuuksia. Lyhytaikaisella ruokinnalla eläimet autetaan vaikeiden aikojen yli.
• Aarne Schildt (vas.) vastaa tilan eläintenhoidosta ja Marcus Walsh metCharolais-sonni nauttii isännän rapsutuksesta. ? Nämä ovat isoja, mutta sästä ja matkailupalveluista. - Yhden perheen voimin tällaista työvoimaval- rauhallisia, sanoo Arne Schildt. taista tilaa ei voisi pyörittää, yhtiökumppanit toteavat. ta ruokitaan korkealuokkaisella puhtaalla ravinnolla. Viljanviljelyn tavoitteena on tuottaa vehnää, kauraa ja rypsiä nykyaikaisin luontoa säästävin menetelmin. Charolais-karjan avulla saadaan hyödynnettyä tilalla tuotettua viljaa rehuna ja olkikuivikkeena. - Karjan laiduntaminen on keskeisin osa eläinten hyvinvointia, kertoo Bosgårdin eläintenhoidosta vastaava isäntä Aarne Schildt. - Vasta laitumella ne pääsevät kunnolla toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Luonnonlaitumella kuten rantaniityllä saadaan kaksinkertainen hyöty, kun laidunnus estää samalla umpeenkasvua. Haluamme osoittaa näyttelyllämme,ettei kaikki lihantuotanto suinkaan ole ympäristölle tai eläinten hyvinvoinnille haitallista. Bosgårdin talouskeskus sijaitsee keskellä vanhaa kulttuurimaisemaa keskiaikaisen kylän paikalla. Bosgård muodostui 1610-luvulla viidestä rälssitilasta ja sen rakennukset ovat peräisin eri aikakausilta. Päärakennus on rakennettu 1800-luvulla, samoin pihapiirissä sijaitsevat kolme punaista hirsirakennusta. Kulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri on museoviraston suojelema. Kartanon läheisyydessä sijaitsee myös mielenkiintoinen esihistoriallinen muinaismuisto nimeltään Husholmen. Tällä tilaan kuuluvalla vanhalla saarella on linnoituksen jäänteet,ja se on luultavasti toiminut merirosvojen tukikohtana 1000-luvulla. Kalliolta avautuu näkymä Pikkupernajanlahden luonnonsuojelualueelle. Tilan ravinteikkaat pellot ovatkin vanhaa merenpohjaa. Tila on ollut Schildtin suvun omistuksessa vuodesta 1953. Vuonna 2013 tila muutettiin osakeyhtiöksi, jonka omistajat ovat Schildtin ja Walshin suvut. Bosgårdin emoyhtiöön keskitettiin metsät, pellot ja lihakarja. Bosgård Catering Oy puolestaan hoitaa luontopalvelut, kahvila-ravintolan, matkailun sekä lihajalosteet. Omistajat haluavat, että tilalla menestyvät niin karja kuin riistaeläimetkin. Aarne Schildt isännöi eläinhoitoa ja Marcus Walsh vastaa metsänhoidosta ja matkailupalveluista. Luomumerkin lihantuotannossa tila sai käyttöönsä toukokuussa 2013. - Meillä on paljon visioita,joita nyt päästään toteuttamaan, iloitsee Aarne Schildt. Riista menestyy jatkuvan kasvatuksen metsässä Metsää hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella, jolloin vain isompia puita poistetaan ja jäljelle jätetään pienempiä ja siemenpuita. 10-20 prosenttia metsästä on aina lehtipuita. Näin hoidettu metsä pysyy metsän näköisenä ja karike parantaa maanlaatua.Myös mustikat voivat hyvin ja metsäkanalinnut lisääntyvät. - Metsänomistajan paras vakuutus on kasvattaa eri-ikäistä sekametsää. Ilmastonmuutoksen seurauksena jo nyt näkyy, miten kuusi kärsii kuivuudesta. 30-40 vuoden kuluttua kuusiraja on jo Tampereen korkeudella, sanoo Marcus Walsh. - Sodan jälkeen Suomi rakennettiin paperitehtaiden tarvitsemilla puilla ja metsää kasvatettiin äärimmäisen yksipuolisesti yhteiskunnan edun nimissä.20 vuotta on jo tiedetty,että se ei ole edes taloudellisin tapa toimia. Jatkuvassa kasvatuksessa oleva metsä tarjoaa myös laho- ja kolopuita linnuille ja elinolosuhteet monipuoliselle eläinlajistolle, Walsh kertoo. Riistanhoito on tärkeä osa tilan elämää. Ruokintapaikoilla on tarjolla kivennäisiä ja luomukauraa. Tilalla myös metsästetään,mutta ulkopuolisille pienriistan metsästystä on toistaiseksi järjestetty vain pienimuotoisesti kanta-asiakkaille. Rantakosteikon lammet sopivat hyvin sorsastukseen ja alueella on myös jäniksiä,peuroja, kauriita, hirviä ja villisikoja, joiden kanta on levittäytymässä Pernajan suunnalta. Alueella on myös ilveksiä,joista Aarne Schildin mukaan ei ole haittaa karjalle. - Ilves on noin 30-kiloinen kun taas vasikka painaa 50-70 kiloa ja emolehmä 1000 kiloa. Lehmät vartioivat ja puolustavat vasikoitaan tarkasti. - Istuin kerran sorsapassissa kun huomasin jääneeni keskelle 50 lehmän muodostamaa piiriä. Ne luulivat ilmeisesti mukana olevaa novascotiannoutajaa sudeksi ja kertoivat, että vie tuo eläin pois täältä ja äkkiä. Lehmät ovat myös leikkisiä,jos juoksee karkuun,ne juoksevat perässä, Schildt nauraa. Kesäkuun lopussa avattu deli eli herkkukauppa ja kahvila-ravintola tarjoavat myös savulihaa, ilmakuivattua paistia ja muita lähituotteita,ja sieltä voi ostaa myös pikinik-eväät luontopolulle. Tilausravintola palvelee ryhmiä kartanon päärakennuksessa ja punaiseen hirsitaloon valmistuvat majoitustilat. Tilan omistajien mielessä on jatkuvasti uusia ideoita.Suunnitteilla on esimerkiksi lasiseinäinen mehiläispesä, jossa voi seurata mehiläisten ahkerointia hunajantuotannossa. Polku lähtee Bosgårdin kartanon pihasta osoitteessa Bosgårdintie 67, Porvoo. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry:n kanssa. Infotaulujen tekstien pääkirjoittaja on FM, biologi Hanna Seitapuro. Taulujen piirrokset ovat Susanna Alakarhun. Nettisivut osoitteessa www.bosgård.fi Metsästäjä 4 l 2013 l 53
• Jari Niskanen Riistasaalis 2012 RIISTASAALIISTA SAADUN LIHAN MÄÄRÄ JA LASKENNALLINEN ARVO VUONNA 2012 Yksilöä 1000 kg 1000 ? Jänikset 223 600 442 6 681 Majavat 3 700 47 185 Hirvi 39 979 5 289 37 023 Muut hirvieläimet 25 880 1 068 5 775 106 8 449 90 7 72 Vesilinnut 457 500 259 5 167 Metsäkanalinnut 316 800 216 6 221 Karhu Villisika Muut riistalinnut Yhteensä 54 l Metsästäjä 4 430 500 91 1 652 1 498 145 7 426 63 217 l 2013 2008 Jänikset Metsäjänis 193 300 Rusakko 86 500 Kani 700 Turkiseläimet Orava 6 400 Majavat 5 700 Piisami 5 000 Kettu 63 200 Supikoira 153 700 Kärppä 3 500 Minkki 51 500 Hilleri 1 100 Näätä 17 500 Mäyrä 11 300 Saukko 8 Hirvi ja muut sorkkaeläimet Hirvi 57 097 Valkohäntäpeura 25 624 Metsäpeura 89 Kuusipeura 162 Metsäkauris 4 182 Mufloni 14 Villisika 75 Suurpedot ja hylkeet * Susi 13 Karhu 84 Ilves 179 Halli 360 Vesilinnut Metsähanhi 5 600 Merihanhi 3 200 Kanadanhanhi 5 400 Haapana 41 200 Tavi ja heinätavi 111 900 Sinisorsa 271 800 Jouhisorsa 3 500 Lapasorsa 5 000 Punasotka 1 300 Tukkasotka 2 200 Haahka 2 300 Alli 7 800 Telkkä 62 300 Tukkakoskelo 1 000 Isokoskelo 4 200 Metsäkanalinnut Pyy 57 200 Riekko 30 600 Teeri 114 100 Metso 25 500 Muut riistalinnut Peltopyy 2 500 Fasaani 75 900 Sepelkyyhky 157 100 Nokikana 1 900 Lehtokurppa 6 500 2009 2010 2011 2012 201 300 88 600 3 900 159 200 89 000 1 200 182 300 71 700 1 200 155 900 66 600 1 100 6 300 8 300 8 200 58 600 171 900 2 600 59 800 1 200 20 200 9 800 3 5 300 6 300 5 900 52 700 164 200 2 000 54 200 600 25 600 14 000 9 4 300 5 100 3 600 52 700 169 800 2 000 48 600 300 25 600 12 400 4 3 500 3 600 2 300 50 600 144 500 3 500 36 300 500 17 600 13 400 1 62 074 25 694 40 150 3 724 10 110 68 423 25 455 43 128 3 487 13 100 58 577 21 555 48 77 2 737 24 100 39 979 22 135 38 75 3 632 42 90 28 130 298 475 10 181 370 349 25 198 401 290 15 106 401 .. 7 900 9 700 7 000 49 000 119 900 263 000 7 900 4 400 900 6 300 4 300 13 400 42 500 2 100 5 200 5 100 8 900 6 200 38 500 124 300 265 400 7 200 4 000 900 1 400 5 200 8 000 52 500 1 100 5 100 3 600 5 500 8 500 33 700 126 200 258 500 6 300 3 500 400 2 500 7 100 8 600 50 300 900 4 000 3 900 7 700 3 200 35 100 94 100 241 600 2 400 2 400 500 4 400 1 100 11 700 44 300 1 400 3 700 59 700 4 600 101 100 21 400 92 100 8 400 170 600 35 100 117 400 61 700 242 900 73 100 75 100 21 800 183 600 36 300 5 900 50 500 232 900 300 5 800 5 000 35 600 232 100 600 4 700 3 500 43 900 239 800 700 4 100 1 600 34 200 220 500 400 3 100 *Saalis metsästyskauden aikana, alustava tieto v. 2012
• Metsästäjä 4 l 2013 l 55
• KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Ruskea siipi Kirkkaan punainen ihopoimu (talvi) (kevät) Rymistelevä lentoonlähtö Suuri pyöreähkö pyrstö Vihertävänmusta rintamus Ruskeankirjava höyhenpuku (kesä) Mustan ja valkoisen kirjava vatsa cm Noin 65 cm 1,2?1,9 kg kg cm Punertavanruskea rintamus kg Metso Puolukat Männyn neulaset Ravinto Tetrao urogallus Papanat Metsosaaliit Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta kappaletta 70 60 50 40 30 Talvella Jäljet Metso on suurin metsäkanalin- tyvaltaiset kankaat, sekametsät ja rämeet. tumme ja sen lentoonlähtö on rymistelevä. Lennossa siivet Ravintona ovat keväällä ja kesälovat päältä yksivärisen ruskelä ruohokasvit, marjat ja haavanat, pyrstö on pyöreähkö. lehdet. Talvella metso syö männynneulasia. Metsoa tavataan koko maassa havumetsäiMetson soidin on sillä alueilla. Sen huhtikuussa. Pesä e l i ny m p ä r i s t ö on maassa, usein vaihtelee vuohakkuuaukoissa. denajan ja sukuVain naaras hoipuolen mukaan. taa poikueen. Metson soidinKoiras viihtyy paikat ovat pysytalvella mäntyvät. Soidinpaikrämeillä ja -kankojen säilyminen kailla, kesäisin se on lajille tärkeää. viihtyy tuoreissa ku u s iva l ta is is s a Metso on hyvin metsissä ja korvissa. arvostettu riistalintu. Naaraan, eli koppelon Munia Vuotuiset saalismäärät 6?9 kpl 20 000?60 000 yksilöä. elinympäristöä ovat mänSuomen kanalinnut 20 2,9?4,0 kg Kesällä Capercaillie/Tjäder Hyönteiset Talvella männyn neulaset. Kesällä ruohovartiset kasvit ja haavanlehdet. Syksyllä marjat. Poikaset syövät hyönteisravintoa. 80 Noin 90 cm Metso syö mielellään haavan lehtiä. Kannan tiheys 50 x 50 km ruuduissa kesällä 2012 Lintuja/ km2 ?1,5 1,6?3,0 3,1?4,5 4,6?6,0 6,1? Kesällä 2011 suuruusjärjestyksessä 10 0 56 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 l Metsästäjä 4 l 2013 Peltopyy Pyy Kiiruna Riekko Teeri Fasaani Metso Lähde: RKTL
• Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos; Aleksi Lehikoinen, Risto A. Väisänen, Luonnontieteellinen keskusmuseo; Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus Kimmo Pöri Vesilintukannat vuonna 2013 - Sinisorsakanta kääntynyt nousuun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 28 vuotta samalla menetelmällä. Seurantaaineistoon on yhdistetty Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen yhteydessä saadut laskentatulokset alkaen vuodesta 2012. K anta-arviossa on mukana sinisorsan, tavin, haapanan, telkän ja nokikanan parilaskentojen tulokset. Tiedot perustuvat 26.6.2013 mennessä tallennettuihin tietoihin. Tulokset voivat vielä tarkentua, kun myöhemmin palautetut laskennat saadaan mukaan. Laskentapaikkojen lukumäärä vuonna 2013 oli 345 (RKTL,sis.31 Kotiseutukosteikko Life+ -kosteikkoa) ja 91 (Luomus). Kokonaisparimäärä laskennoissa vuonna 2013 oli 632 (sinisorsa), 440 (tavi), 171 (haapana), 714 (telkkä) ja 73 (nokikana). Kannanmuutosindeksit laskettiin uudella menetelmällä. Indeksien perusteella muiden kuin tavin kannat olisivat laskeneet vuoden 2012 tasosta; arvioidut kannanmuutokset vuonna 2013 olivat ?3,6 % (sinisorsa), 2,2 % (tavi), ?14,8 % (haapana), ?13,8 % (telkkä) ja ?11,3 % (nokikana). 2000-luvulta alkaen tärkeimmän metsästettävän lajin,sinisorsan,pesimäkanta näyttää pysyneen vakaana lukuun ottamatta suhteellisen vähäistä vuosivaihtelua indeksissä. Koko jaksolle laskettu trendi on tilastollisesti merkitsevästi noususuuntainen. Suomen pesimäkanta on 1990-luvulla arvioitu noin 200000 pariksi. Sinisorsan kantaan on voinut myötävaikuttaa riittävän hyvänä pysynyt vuotuinen poikastuotto, minkä vuoksi laji näyttää sietävän nykyisen tasoista metsästysverotusta. Tavin indeksi on aavistuksen noussut vuoden takaisesta, mutta arvo on silti pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi, mikä johtuu kannan taantumisesta vuosina 2006?2011. Taville tyypilliseen tapaan kannanvaihtelut ovat olleet melko voimakkaat koko jakson aikana. Indeksin perusteella haapanan kanta taantui edelleen, ja nykymenolla indeksi on yli 40 % koko jaksolle lasketun keskiarvon alapuolella. Lähes yhtäjaksoinen tasainen taantuminen viimeisen vuosikymmenen aikana on huolestuttava ilmiö, ja taantumisen syyn selvittäminen on vesilintututkimuksen yksi keskeisistä kysymyksistä. Myös telkän kanta on pienentynyt viime vuosina, mutta taantuminen on ollut haapanaa lievempää; vuoden 2013 indeksi on noin 15 % koko jakson keskiarvon alapuolella.Nokikanan indeksi on pienentynyt tarkasteltavista lajeista voimakkaimmin 1990-luvun alkupuolelta lähtien; indeksi on nykyään alle puolet koko jakson keskiarvosta. Ajoittain laskijapalautteissa ja yleisemmässä keskustelussa nousee esiin laulujoutsenen runsastumisen mahdollinen kielteinen vaikutus muihin vesilintuihin.Taantuneet sorsalajimme ovat pesäpaikan,ruokailualueen ja ravinnon valinnassaan hyvin monimuotoiset,ja onkin vaikea uskoa,että laulujoutsen olisi yhteinen tekijä useimpien lajien taantumisessa. Koska taantuneisiin lajeihin kuuluu lyhyen ja pitkän matkan muuttajia,taantumisten syyt mitä ilmeisimmin löytynevät pesimäseuduilta ja/tai muuttomatkan varrelta yhteisiltä levähdyspaikoilta. Vesilinnustomme taantuminen on koskettanut erityisesti rehevillä vesillä pesiviä lajeja kuten haapanaa, jouhisorsaa, heinätavia ja sotkia. Yleisemmistä sorsista esimerkiksi tavi on taantunut voimakkaammin rehevillä kuin karuilla järvillä. Rehevien vesien ylirehevöityminen ja sitä seuranneet vesien samentuminen sekä ravintoketjujen muutokset, kuten voimakas särkikalakannan kasvu ja siten lisääntynyt ravintokilpailu vesilintujen kanssa, ovat mahdollisia tekijöitä,jotka ovat hyvinkin voineet vaikeuttaa poikasaikaista ravinnon saantia ja siten heikentää sorsien elinmahdollisuuksia. Esimerkkinä pesimäympäristön muutoksen mahdollisesta vaikutuksesta sorsakantoihin on yhtäjaksoisesti taantunut jouhisorsa, joka pesii erityisesti rehevien vesistöjen rantalaitumilla.Onkin mahdollista, että jouhisorsa on taantunut sopivien rantaniittyjen hävittyä karjanlaidunnuksen loppumisen myötä. Sinisorsakanta on kääntynyt 2000-luvulla ilahduttavasti nousuun. 1.1 1.0 0.9 0.8 Sinisorsa 1.3 Tavi 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 Haapana 1.2 1.0 0.8 0.6 Telkkä 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 2.0 Nokikana 1.5 1.0 0.5 1990 2000 2010 Viiden yleisen vesilinnun kannanmuutosindeksit 1986?2013. Indeksisarjojen keskiarvo on skaalattu arvoon yksi. Indeksiluvut osoittavat suhteellisen muutoksen kannan koossa. Esimerkiksi indeksin ollessa 0,5 kyseisen vuoden kanta on puolet koko jaksolle lasketusta keskiarvokannasta; indeksiluku 2 ilmaisee kannan olevan kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Huomaa pystyakselin lajeittain vaihteleva skaala. Metsästäjä 4 l 2013 l 57
• Kimmo Pöri Lintua lautaselle 58 l Metsästäjä 4 l 2013
• Marja Martikainen Nuori vai vanha lintu? Metsästys käynnistyy todenteolla sorsajahdilla 20. elokuuta. Samaan aikaan alkaa myös monen muun vesilinnun metsästysaika ja jo aiemmin on päästy kyyhkyjahtiin. K Kyyhky on yksi hyvänmakuisimmista linnuistamme ja sen voi valmistaa ruoaksi monella tavalla.Todelliset kulinaristit arvostavat ainoaa metsästettävää kahlaajaamme, pienikokoista lehtokurppaa. Sorsa on useimmille tuttu, mutta annamme siitäkin vanhan hyvän reseptin.Savustusuunin omistajien kannattaa kokeilla haahkan savustamista. Kyyhkynrintaa paistettuna Kyyhkyn rintalihat ovat suhteellisen isot, joten niistä voi laittaa hyvän pihvin siten, että se jää punertavaksi sisältä. Jos rinnat paistetaan kokonaisina ilman lientä, jätä rintoihin nahka. Nahka suojaa lihaa kuivumiselta ja se paistuu herkullisen rapeaksi. Rintalihat voi myös hauduttaa liemessä kypsäksi. Koivet on syytä ottaa talteen ja käyttää pataruokiin. Myös kaikki riekko-ohjeet sopivat kyyhkylle, koska näiden lintujen lihat ovat hyvin samanmakuisia. Hunajainen kyyhkyspata 2 kyyhkystä 1 tl suolaa ½ tl mustapippuria ½ tl paprikajauhetta 2 rkl vehnäjauhoa n. 30 g voita ½ dl hunajaa 2 dl kermaa 200 g metsäsieniä Nuoret linnut paistetaan, vanhat on parasta keittää. Vesilinnut erottaa pyrstösulista. Nuoren linnun pyrstösulat ovat poikkikärkisiä, vanhan teräväkärkisiä. Kanalintujen neljäs siipisulka on nuorilla linnuilla lyhyempi kuin muut siipisulat. vehnäjauhot. Kaada sulatettu voi palojen päälle. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes lihat ruskistuvat. Alenna lämpö 175 asteeseen ja kaada joukkoon keskenään sekoitettu hunaja, kerma ja sienet. Jatka kypsentämistä noin 30 minuuttia. Tarjoa keitetyn riisin kera. Markus Haavisto, Veteli. Ohje kirjasta Riistaa arkeen ja juhlaan, 14 e, riista.fi/verkkokauppa. Lämminsavustettu haahka Kun lintu on jäähtynyt ja riippunut muutaman päivän, nylje se ja ota huolella pois ylimääräinen rasva (rasva maistuu traanilta, ei liha). Erotat sen selvinä keltaisina ryyneinä nivusissa ja kaulalla. Rasva lähtee pois veitsellä rapsuttelemalla ja sormin. 1 sidottu haahka suolaa pippuria öljyä katajanoksa savustuslastuja Laita sidottu lintu suolaliemeen vuorokaudeksi kylmiöön (vettä 3 l, suolaa 3 dl, sokeria 3 rkl). Ota lintu liemestä ja kuivaa se. Penslaa lintu öljyllä ja savusta se leppälastuilla ja katajanoksanipulla normaalissa savustusuunissa (1 t 10 min 120 astetta). Kun lintu on valmis, ota se pois ja kääri foolioon. Anna levätä noin 20 minuuttia. Irrota liha ja leikkaa liha poikkisyin ohuiksi viipaleiksi. Lisäke-ehdotus: Valkosipulilla maustettu perunagratiini tai perunasalaatti, riista-viinikastike, vihreä salaatti. Krister Mattson, Mossala. Ohje kirjasta Riistaa arkeen ja juhlaan. Kuutio kyyhkynen haarukkapaloiksi ja pane uunivuokaan. Mausta ja ripottele päälle Silava sen tekee Useimmat linnut kypsyvät paremmin, jos ne silavoidaan. Irrota rintanahka ja työnnä sen alle suolattu ja pippuroitu silavaviipale. Jos lintu on nyljetty, voidaan silava sitoa linnun rintaa vasten. Silava poistetaan ennen linnun kypsymistä, jotta lintu ruskistuu kauniisti joka puolelta. Paistetut lehtokurpat Yksittäinen pieni lehtokurppa laitetaan pataan usein muiden metsälintujen kanssa, mutta jos on onnistunut saamaan paljon kurppia, niistä voi valmistaa yksistäänkin hyvää ruokaa. Lehtokurppia riiputetaan jonkin aikaa. Ne nypitään ja sisälmykset poistetaan vasta juuri ennen valmistamista. 3 lehtokurppaa 3 silavaviipaletta rasvaa ja voita suolaa ja valkopippuria Linnun kaula taitetaan ja sen nokka työnnetään linnun reisien ja ruumiin läpi. Silavaviipale sidotaan rinnan päälle ja lintu paistetaan varovasti noin 20 minuuttia. Suolataan kypsänä. Keitinliemi maustetaan suolalla ja käytetään kastikkeena. Ohje: Henny Nyberg, Suomen Metsästäjä ?lehti kesäkuu1962. Paistettu sorsa Sorsalinnut ovat helppoja valmistaa ja niiden vaaleahko liha on herkullisesti riistan makuista. Sorsat voidaan kyniä tai nylkeä kuten kanalinnutkin valmistusmetodin vaatimalla tavalla. Muutaman päivän riiputus tekee hyvää. Muista kunnon jäähdytys ja poista veri. 2 sorsaa suolaa pippuria rasvaa omenia 4 appelsiinia 1/8 litraa hapanta kermaa (lasi portviiniä) Sorsat nyljetään ja puhdistetaan. Hierotaan sisältä suolalla ja pippurilla. Täytetään omenilla. Ruskistetaan rasvassa. Pataan lisätään vettä ja linnut saavat kiehua hiljaa tunnin verran. Appelsiinit, jotka on kärjestä halkaistu ristiin, lisätään pataan ja paisti saa kypsyä vielä hetken. Paistosliemi siivilöidään, maustetaan kermalla ja annetaan kuumentua mutta ei kiehua. Maustetaan portviinillä. Ohje: Henny Nyberg, Suomen Metsästäjä ?lehti kesäkuu 1962. Metsästäjä 4 l 2013 l 59
• Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa l Junnupalsta Peliin tarvitaan noppa ja jokaiselle pelaajalle pelinappula. Pelin voittaa pelaaja, joka saapuu ensimmäisenä metsästysmajalle. Jos tulet tasaluvulla punaiseen ympyrään, toimi ohjeen mukaan: 1. Poimit maasta löytämäsi roskat. Saat ylimääräisen heittovuoron. 2. Tunnistat taivaalla lentävät linnut haarapääskyiksi. Siirry kolme askelta eteenpäin. 3. Löydät herkullisen mustikkamättään. Syöt marjoja yhden heittovuoron ajan. 4. Säikähdät lentoon lehahtavaa teertä. Palaa kolme askelta taaksepäin. 5. Jäät ihastelemaan puissa hyppelehtivää oravaa yhden heittovuoron ajaksi. 6. Syöt laavulla retkieväitä. Jatkat matkaa uusin voimin. Saat uuden heittovuoron. 7. Unohdat juomapullon nuotiopaikalle. Palaat hakemaan sitä siirtymällä viisi askelta taaksepäin. 8. Autat ystäväsi puron yli. Siirry viisi askelta eteenpäin. 9. Onnistut pyydystämään loukulla minkin. Saat ylimääräisen heittovuoron. 10. Pysähdyt valokuvaamaan metsäkaurista yhden heittovuoron ajaksi. 11. Huomaat karhun luontoon jättämiä jälkiä. Päätät lisätä vauhtia. Siirry neljä askelta eteenpäin. 12. Pidät hirvitornilla lepotauon yhden heittovuoron ajan. 13. Sade yllättää. Jäät kuusen alle sateen suojaan yhden heittovuoron ajaksi. 14. Huomaat pitkospuut. Pääset niitä pitkin kuusi askelta eteenpäin. 15. Otat loppukirin aurinkoisessa säässä. Juokset suoraan metsästysmajalle. 60 l Metsästäjä 4 l 2013 LUONTOPELI
• HUIPPUMERKKIMME Radan kautta kohti syksyn jahteja - osta Lapua-patruunat nyt! 90-juhlavuoden kunniaksi tarjoamme -20 kpl Lapua .308Win Naturalis-patruunoita ja -40 kpl Lapua .308Win FMJ-patruunoita yhteishintaan 109 ?! Lapua .308Win Naturalis & FMJ -kampanjassa mukana mm. Ahti Huvila Oy, Soini Armoria, Jyväskylä Ase ja Kone Oy, Turku Asekauppa Erkki Lähdeniemi, Tampere Eräkellari Oy, Kaustinen Forssan Ase ja Retkeily, Forssa J. Kärkkäinen Oy, Lahti,Oulu, Ylivieska Jokierä Ky, Joensuu Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Juvan Rauta ja Maatalous Oy, Juva Karhulan Ase ja Erä, Karhula Kesport, Äänekoski Kemiön Metsästyspuoti, Kemiö KT-Sportcenter, Kuusankoski Maali-Konekota, Ivalo Urheiluase Oy, Helsinki Väri ja Urheilu Simonen Oy, Sodankylä T:mi Heinolan Kontti, Heinola
• Juha K. Kairikko Merkillisiä tapahtumia Hiukkasen jäniksiä Naisia kannattaa totella lll Haukiputaan Erämiehet-niminen metsästysseura teki lll Helsingin Sanomissa Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle vuonna 1953 ilmoituksen, että Amerikan lähetystön virkamiehet olivat yhdessä suomalaisten isäntiensä kanssa ampuneet Maakrunninimisestä saaresta kahden päivän aikana 108 jänistä. Liitto paheksui moista joukkoteurastusta. Maakrunnin jänisjahti pääsi myös sanomalehtiin. Niissä saaliin väitettiin olleen peräti 118 jänistä. Olisiko uutisissa ollut kymmenen jäniksen ?sanomalehtilisä?. oli 17.11.1958 uutinen otsikolla ? Ukkometso ei uskonut ? ammuttiin?. Jutussa kerrottiin, kuinka Kiukaisten Eurakoskella iso ukkometso lensi mylläri Koiviston katolle ja hyppäsi savupiipun päälle. Kirjoituksessa kerrotaan: ?Akat pihalla yrittivät hätistellä metsoa pois ja huutelivat: jollet lähde siitä niin tulee metsästäjä ja ampuu?. Metso jatkoi itsepäisesti lämmittelyään savupiipusta nousevassa lämpimässä ilmavirrassa. Hesarin mukaan se katseli samalla kopeana kylää. Viimein paikalle kutsuttu metsästäjä ampui suuren ja harvinaisen ylimielisen linnun. Sallalaiset eivät hirvenkaatoon asetta tarvitse lll Vuonna 1958 Sallassa oli jo lokakuun puolenvälin vaiheilla lunta niin paljon, että se haittasi hirvijahtiakin. Niinpä lokakuun loppupuolella alkoi näyttää siltä, että hirvimiesten on vaikea saada kaadetuksi kaikki ne 70 hirveä. joille oli myönnetty pitäjän alueelle luvat. Kuun lopulla kaatoja oli vain 20. Tällöin onni kääntyi, sillä seuraavaa saalista päästiin nylkemään, vaikka sitä ei kukaan omista eikä vieraistakaan ollut ampunut. Yhden porukan mukana ollut koira näet säikäytti isokokoisen hirviuroon niin pahanpäiväisesti, että se ryntäsi suin päin pakoon törmäten puuhun ja taittaen selkänsä. Salakytän rangaistus lll Kajaanin käräjillä oli vuonna 1960 talollisen poika Y.S. Hän oli syyllistynyt rangaistavaan tekoon pyydystämällä ansoilla yhden hirven ja yhden poron. Tuomio oli jopa ankarampi kuin nykypäivänä. Hänet tuomittiin metsästyslain rikkomisesta 6 000 markan sakkoon, törkeästä varkaudesta (pyydettyjen lihojen viemisestä) 8 kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja jatketusta eläinrääkkäyksestä 2 kuukaudeksi tavalliseen vankeuteen. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan asianomistajille korvausta 8 000 markkaa sekä oikeudenkäyntikuluja 6 000 mk. Nämäkään rangaistukset eivät vielä riittäneet, vaan hänet tuomittiin lisäksi menettämään kansalaisluottamuksensa 3 vuodeksi. Kolmasti ammuttu lll Paltamon Leppimäeltä kuljetettiin vuonna 1955 Kajaanin sairaalaan talollisen poika K.M., joka asetta käsitellessään oli saanut luodin rintansa lävitse. Kaverilla alkoi olla jo praktiikkaa huolimattoman aseenkäsittelyn seurauksista, sillä hän oli ollut paikattavana jo kahdesti ennen luodinkulkureiän ilmestymistä rintaan. Vuotta aikaisemmin kivääri oli lauennut silloinkin lehtitiedon mukaan vahingossa. Luoti osui jalkaan. Muutama päivä ennen tuota kolmatta onnettomuutta luoti teki vaon otsaan. Viimeisestäkin haavoittumisesta poika selvisi hengissä. Mikäli kaikki kolme tapausta olivat onnettomuuksia, pojalle olisi voinut suositella täydellistä aseistakieltäytymistä. 62 l Metsästäjä 4 l 2013 Syy tuomioon ? supikoiran ampuminen lll Kun supikoirat alkoivat levittäytyä Suomeen 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla, uusi laji oli ankarasti rauhoitettu. Niitä ammuttiin kuitenkin vahingossa niin kettuina kuin mäyrinäkin etenkin luolajahtien yhteydessä. Mikäli surmantyö tuli tietoon, seurauksena oli joko isot sakot tai kutsu kuulustelujen jälkeen käräjille. Ajat muuttuvat. Nykyisin supikoiran pyydystämistä pidetään riistanhoitotyönä, jotkut seurat jopa palkitsevat pyytäjän rahapalkinnolla. Raidallisia sorsia lll Sukevalainen maanviljelijä oli vuonna 1959 matkalla kävellen sorsajahtiin. Matka kulki osittain pitkin metsätietä. Siellä hän kohtasi yllättäen kaksi raidalliseen asuun verhoutunutta miestä. Asut eivät kuitenkaan olleet liituraitapukuja, vaan metsästäjä tunnisti ne vankipuvuiksi. Metsästäjä tiesi, että aseella ei saa osoittaa toista ihmistä saati kahta ihmistä, mutta päätti tehdä tällä kertaa poikkeuksen. Haulikko kohden raitapukuisia hän marssitti nämä lähimpään taloon, jossa oli puhelin. Poliisien tultua paikalle selvisi, että kyseessä oli kaksi Sukevan vankilasta paennutta tunnettua kuritushuonevankia. Virkavallan saavuttua paikalle metsästäjä pääsi jatkumaan keskeytynyttä taivaltaan sorsastusrantaan. Raitapukuiset puolestaan pääsivät jatkossa nauttimaan alkusyksyn lenkkeilyistä tunnin päivässä suljetussa pihapiirissä.
• Osuvat tarjouspaketit. Howa-laatupaketti » » » » » Howa 1500 Hogue -luodikko kaliiperissa .308 Win 22? Leupold VX-2 1-4x20 DX -tähtäinkiikari Leupold STD -kiikarinjalusta ja renkaat Neverlost Classic -asepussi BlackHawk Mountain Nylon -asehihna PAKETTITARJOUS 1299? sh. 1512 ? Howa-tarjouspaketti metsästäjälle » Howa 1500 Hogue kaliiperissa .308 Win 22? (vaihtoehtoisesti: .223 tai 6,5x55) » Leupold VX-1 3-9x40 DX -tähtäinkiikari » Leupold STD -kiikarinjalusta ja renkaat » BlackHawk Mountain Nylon -asehihna TARJOUS Howa-tarkkuuspaketti PAKETTITARJOUS 1099? sh. 1226 ? » » » » » 1699? Howa 1500HB Hogue .308W 20? Leupold VX-2 6-18x40 -tähtäinkiikari Leupold STD -kiikarinjalusta ja renkaat Rock Mount Std bipod 23-33cm BlackHawk Mountain Nylon -asehihna sh. 1915 ? maahantuoja: Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Tarjoushinnat voimassa 30.9.2013 asti. Pienriistalupien myynti jatkuu elokuussa Loput Metsähallituksen kanalintuluvista tulevat myyntiin elokuussa. Myynti jatkuu mainitusta myynninaloituspäivästä alkaen niin pitkään, kun kiintiötä on jäljellä. Muista tarkistaa maa- ja metsätalousministeriön mahdollisesti asettamat metsästysaikarajoitukset! Kanalintulupien myynnin aloituspäivät Lupien myynti Ma 26.8. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomi Ti 27.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 28.8. Pohjanmaa ja Kainuu To 29.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 30.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) Metsästyslupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä puhelimitse ja netistä kello 8 aamulla. Vesilintu- ja jänisluvat Pienriistaluvat, jotka eivät sisällä kanalintuja, sekä osakausiluvat ja pienpetoluvat ovat olleet myynnissä 10.6. alkaen. Huomaa: Nettikauppa ja puhelinmyynti avautuvat nyt yhtä aikaa kello 8 aamulla. Nuorisolupa Nuorisolupa kaikelle pienriistalle maksaa 10 euroa viikoksi. Karhuluvat Karhulupien myynnin aloituksesta kerrotaan Eräluvat.fi-sivustolla. Eräluvat.fi Yksi askel erälle. Puhelinpalvelu: 020 69 2424 Verkkokauppa: www.eraluvat.fi Pienriistaluvat kännykällä Kanalintulupia voi hankkia myös kännykällä automaattinumeroista 2.9. alkaen. Lisäksi vesilintuja jänislupia, nuorisolupia, pienpetolupia ja karhulupia poronhoitoalueelle saa kännykällä automaattinumeroista. Numerot ja ohjeet: www.eraluvat.fi
• Nro 4 ? Elokuu 1962 Metsästäjä 50 vuotta sitten Ohjeita metsälintujen metsästäjille Lähtekäämme siitä, että on onnistuttu saamaan hyvä suomenpystykorva, jonka olemme aivan pienestä penikasta hoitaneet ja mieleiseksemme harjoittaneet. Sen metsästysretket on alusta alkaen hoidettava huolella. Ensihaukulle on edettävä niin varovasti, että emme lintua karkoita. Lähestyminen haukulle suoritetaan varjon hitaudella kiertäen haukkua pyssyn kantomatkan sisällä. Toisilta haukuilta voimme jo reippaastikin karkoittaa linnun, jolloin saamme koiran parhaan ominaisuuden, linnun uudelleen löytämisen opetettua. Linnun ampuminen on pyrittävä suorittamaan sivulta päin. Varsinkin metsoa takaa tai edestä ammuttaessa haulit vain haavoittavat ja lintu voi jäädä saamatta, kitumaan ja kuolemaan metsään. Onnistuneen pudotuksen jälkeen annetaan koiran hiukan rutistella lintua, ei kuitenkaan sitä repiä. Koiraa hyvitellään ja kiitellään päätä silittäen. Koiran rauhoituttua on sille annettava osansa. Vanhat metsästäjät ovat yleensä antaneet vain linnun varpaat. Ohjeita sorsastajille Joskus pidetään sopimattomana ampua sorsaa veteen. Kuitenkin on parempi ampua veteen ja saada sorsa, kuin ampua lentoon ja haavoittaa lintua. Ampuminenhan ei ole itsetarkoitus metsästyksessä. On myös saatava saalis tuottamatta sille turhia kärsimyksiä. Tällä en tarkoita, että olisi ryhdyttävä paahtamaan veteen ampumalla vielä lentokyvyttömiä poikasia. Ampuminen pelkän ampumisen vuoksi on suoritettava muualla kuin metsästyksen yhteydessä. Älä koskaan ammu parveen, sillä tuloksena on useimmiten vain monien lintujen haavoittuminen. Saaliin säilyttäminen eräretkillä Kun erämies suuntaa elokuussa matkansa sorsavesille ja onnistuu ampumaan muutamia lintuja, on verrattain yleistä, että sorsat heitetään veneen kokkaan kasaan tai laitetaan peräti reppuun. Oikea menette-lytapa kuitenkin on, että linnut välittömästi ampumisen jälkeen suolistetaan eli poistetaan suolet, mikä suoritetaan peräaukon kautta. Lämpimänä lintuja ei pidä kasata, vaan ne ripustetaan vaikka veneen laidalle jäähtymään. Kotona metsänantimet sijoitetaan varjoisaan ja vetoisaan paikkaan ja suojataan vaikka harsokankaalla, jotteivät kärpäset pääsisi laskemaan muniaan haavapaikkoihin. 64 l Metsästäjä 4 l 2013 Hyvät tavat haltuun Koira, aseet ja reppu ovat metsästäjän varmimmat tuntomerkit. Hänen käytöksensä, jota usein tarkkaillaan, on vaatimatonta ja rauhallista. Hyvän käytöksen omaavien metsästäjäin joukko on vuosi vuodelta lisääntynyt ja pyrkimyksenä on saada jokainen erämies käyttäytymään lain sekä hyvien tapojen mukaan. Hyviin tapoihin kuuluu, ettei ammuta liikaa.
• Kun perinteikäs laatu ja uusin teknologia kohtasivat aseteollisuuden sydämessä, Bresciassa, syntyi Caesar Guerini. Caesar Guerinilla ampuminen on nautinto. Piippujen ?DueCon? ja ?MaxisBore? -alueet optimoivat haulien nopeuden ja vähentävät haulien tarttumista ja ampujan tuntemaa rekyyliä. Liipaisin on nopea ja selkeä edistyksellisen mekanismin ansiosta. Tempio laatuhaulikko radalle ja metsään Kaliiperi 12/76, piippu 28? (myös vasenkätisenä) tai 30?. Tyylikäs lintuaiheinen kaiverrus. h. 2340? sis.: aseen, laukun ja 5 supistajaa Upea Ellipse Evo metsästyshaulikko Pyöristetty käteensopiva muotoilu ja upeat kaiverrukset. Kaliiperi 12/76 tai 20/76, piippu 28? tai 30?. k Ta uu Hinnat voimassa 30.9.2013 asti. Metsästäjä 4 l 15 ta k u u e n maahantuoja: erini Gu vuod sia . h. 3730? sis.: aseen, laukun ja 5 supistajaa Caesar Upea muotoilu, käsityönä viimeistellyt näyttävät kaiverrukset ja 20 kertaa öljyämisprosessin läpikäynyt pähkinäpuutukki tekevät haulikosta taideteoksen. llio ko skee et a a s e en m 2013 l 65
• Sari Suhonen, Helsingin yliopisto ja Hannu Pöysä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesilintuväki koolla Maailman suurin vesilintukokous kokosi 25 vuoden tauon jälkeen yhteen monta sataa sorsalintututkijaa sekä riista- ja luonnonvara-alan ammattilaista. Maanomistajan on mahdollista antaa hankkeen käyttöön vain vesialueet, jolloin taataan ettei aluetta kuivateta. Toinen vaihtoehto on antaa mukaan myös maa-alueet, jolloin maanomistaja sitoutuu pitämään maaston avoimena. Hankkeen piiriin etsitään korkean sorsatuoton alueita, eli rahoille tulee hyvä tuotto. Koska sorsatuotannon suurimpia uhkaajia preerialla on nimenomaan maatalous, osuu tämä hanke tehokkaasti ongelman ytimeen. ?E Koko manner haltuun cology and Conservation of North American Waterfowl? oli samalla järjestyksessään kuudes Pohjois-Amerikan sorsasymposium. Alkuvuodesta USA:ssa Memphisissä järjestetyn kokouksen osallistujat tulivat lähinnä Pohjois-Amerikasta, mutta paikalla oli myös joukko eurooppalaisia tutkijoita. Riistahallinnon edustajia ei Euroopasta sen sijaan ollut paikalla. Tässä suhteessa ero mantereiden välillä on selvä.Riistahallinto,luonnonhoitajat ja tutkijat tekevät Pohjois-Amerikassa tiivistä yhteistyötä,eivätkä rajat ammattikuntien välillä ole niin selviä kuin Euroopassa. Julkisen sektorin ja yksityisten yhteistyötä Pohjoisamerikkalainen toimintamalli vaikuttaa tehokkaalta,sillä tietoa sovelletaan suoraan käytäntöön ja sen avulla myös hoitotoimien rahoitus kyetään kohdentamaan oikein. Yksi esimerkki yhteistyöstä julkisen hallinnon ja yksityisten maanomistajien välillä on ?U.S.Fish and Wildlife Service? ?viraston vetämä hanke,jossa maanomistajille maksetaan korvauksia heidän maidensa käytöstä sorsatuotantoon. 66 l Metsästäjä 4 l 2013 Sorsien vuodenaikaisen kierron parempaa ymmärtämistä pidettiin monen puhujan mielestä tehokkaan kannanhoidon edellytyksenä. Pohjois-Amerikassa tässä asiassa ollaan paljon Eurooppaa edellä ja siellä onkin meneillään hankkeita, joissa koko mantereen kattavia tietoja hyödynnetään sorsakantojen hoidossa. Metsästyksen vaikutuksia sorsapopulaatioihin on helpompi arvioida, kun osavaltiokohtaisesti tiedetään, miten paljon missäkin sorsia tuotetaan ja missä sorsat ammutaan. Kantojen hoidon kannalta on keskeistä tietää myös se, miten sorsien talvehtimisalueiden lisääminen esimerkiksi viljelykäytäntöjä muuttamalla vaikuttaa lisääntyvään sorsakantaan, eli saadaanko lopputuloksena enemmän yksilöitä ja poikasia vai häviääkö hyöty lisääntymisalueilla poikastuoton negatiivisen tiheysriippuvuuden myötä. Kosteikot muutosten kourissa Pohjois-Amerikan mantereella ihmisen aiheuttamat muutokset luonnossa ovat merkittäviä ja näkyvät myös sorsatuotannossa. Usein vai- kutukset ovat negatiivisia, kuten Louisianan rannikolla, jossa noin 2,9 miljoonan sorsan talvehtimisalueet on hävitetty. Preerialla sorsien lisääntymisalueilla sorsanpoikasten ravinnon, eli selkärangattomien eläinten, väheneminen kosteikoissa oli havaittu monessa tutkimuksessa ja tulosta pidettiin huolestuttavana. Ojitus on muuttanut preerialla järvien ja lampien vesitaseita ja historialliseen aikaan verrattuna vesien on havaittu olevan nykyään vakaampia. Aiemmin kuivuutta seuranneiden tulvajaksojen valtavat selkärangattomien tuotantopiikit ovat hävinneet,mikä tarkoittaa sorsanpoikasille soveliaan ravinnon vähenemistä. Kuivatusten myötä myös pienet järvet ja lammet ovat hävinneet. Jäljelle jääneet järvet ovat usein suuria ja syviä, mikä on vähentänyt sorsanpoikasten ruokailuympäristöjä. Alueet, jotka ennen tuottivat sorsia, tuottavat nyt lähinnä kalaa, joille vakaat vesiolosuhteet sopivat. Suoran kuivattamistoiminnan lisäksi ilmaston lämpeneminen on muuttanut kosteikkojen historiallista dynamiikkaa. Esimerkiksi ennen vain ajoittain kesällä kuivuneet kosteikot ovat nyt muuttuneet kausikosteikoiksi. Jotakin positiivista Maatalouden kehitys ei ole pelkästään hävittänyt sorsien elinympäristöjä.Aikaisemmin Kaliforniassa peltojen ravinteikkuuden lisääminen tapahtui polttamalla pellot. Savuhaittojen takia maanviljelijöiden oli luovuttava polttamisesta ja siirryttävä peltojen tulvittamiseen.Tämän myötä myös riisinviljely on lisääntynyt.
• Entisille monnialtaille perustetulla Coldwater River riistansuojelualueella talvehtii tuhansien sorsien ja hanhien parvia läpi metsästyskauden. Yleisimpiä lajeja ovat sinisorsa, harmaasorsa, tundrahanhi ja lumihanhi. Vieressä sijaitsevilla yksityisillä kosteikoilla metsästetään menestyksekkäästi. Pohjois-Amerikassa Tulvittaminen on tuottanut erinomaisen vesilintujen talvehtimiselinympäristön. Sorsien pesimäalueilta Kanadasta kuultiin myös hyviä uutisia. Itäisessä Kanadassa suunnitellaan maailman suurinta luonnonsuojeluprojektia, jossa suojelun piiriin tuotaisiin valtavia alueita boreaalisia metsiä. Kanadan sorsakannat ovat taantuneet öljyteollisuuden ja vesivoimaloiden takia, mutta uuden projektin uskotaan tuovan toivoa myös sorsien ahdinkoon. Metsästyskehitystä Metsästyspaineen tarkempaa kohdentamista populaation kannalta vähemmän arvokkaisiin yksilöihin pidettiin potentiaalisena keinona lisätä saalismääriä vaikuttamatta kuitenkaan suuresti kantojen kokoon. Tällainen saaliin valikointi on käytössä jo esimerkiksi hirvieläimillä ja kaloilla, mutta on vähemmän hyödyn- netty sorsilla. Valikoivan metsästyksen kehittäminen voisi kuitenkin olla yksi työkalu lisää sorsakantojen hoitoon. Metsästyksen ajoittumisessa PohjoisAmerikassa on havaittu muutoksia.Mantereen pohjoisosissa sorsasaalis saadaan nykyään keskimääräistä aikaisemmin ja eteläosissa myöhemmin. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan sorsien syysmuutossa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista, ehkäpä vasteena ilmaston lämpiämiseen. Tutkijat ehdottavatkin metsästysaikojen tarkistusta uusia olosuhteita vastaaviksi. Muuten metsästysmahdollisuuksia voidaan menettää ja mittavat investoinnit sorsakantojen hoitoon valuvat hukkaan. Ekosysteemipalveluita ja sorsaistutusten vaaroja Eurooppalaiset antoivat panoksensa kokouksen ohjelmaan esitelmöimällä muun muassa Todd Arnold esitteli osavaltiokohtaisesti missä sinisorsia tuotetaan ja missä niitä ammutaan. Kuvassa näkyy esimerkiksi, että Kalifornia (CA) on melko omavarainen sinisorsatuoton suhteen. 70 % Kaliforniassa ammutuista sinisorsista on myös syntynyt Kaliforniassa. Vastaava, esimerkiksi maakohtainen tilasto Euroopasta tukisi Euroopan kattavaa sorsien kannanhoitoa. vesilintujen tuottamista ekosysteemipalveluista ja sorsaistutuksiin liittyvistä vaaroista. Ekosysteemipalvelut ovat trendikäs tapa käsitellä luonnon tarjoamia palveluita ja arvottaa niitä. Myös vesilinnut tarjoavat ekosysteemipalveluita, joista pääsevät nauttimaan niin metsästäjät,lintujen katselijat kuin retkeilijät, Islannissa myös haahkan untuvien kerääjät. Sorsat pitävät lisäksi tuholaisia kurissa ja levittävät erityisesti vesieliöitä. Sorsia ja muita vesilintuja ei siis pidä nähdä pelkästään syötävänä riistana, vaan niillä on roolinsa myös ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä. Tarhattujen sinisorsien istutuksella luontoon metsästysmahdollisuuksien lisäämiseksi on joissakin Euroopan maissa pitkät perinteet. Istutuksen vaikutuksia luonnonvaraisiin kantoihin ei kuitenkaan ole tutkittu kuin vasta aivan viime vuosina. Ranskassa ja T?ekissä tehdyt tuoreet tutkimukset ovat paljastaneet, että luonnonvaraisten ja tarhaperäisten sinisorsien välillä on huomattavia geneettisiä eroavuuksia ja että tarhaperäisten kantojen geneettinen monimuotoisuus on kaventunut. Istutustoiminnan myötä riski siitä,että tarhakantojen haitalliset ominaisuudet siirtyvät luonnonvaraisiin kantoihin kasvaa. Pariutumista tarhaperäisten ja luonnonvaraisten sinisorsien välillä on todettu tapahtuneen, joten riski on todellinen. Istutukset eivät sovellu keinoksi parantaa paikallisten sorsakantojen metsästyskestävyyttä. Ellei istutettavien lintujen alkuperää voida varmistaa, niitä ei myöskään tulisi käyttää tilapäisten metsästysmahdollisuuksien järjestämiseen. Metsästäjä 4 l 2013 l 67
• Aku Ahlholm Rikos & Rangaistus Rikos- ja rangaistus -palstalla kerrotaan metsästykseen liittyvistä oikeuden päätöksistä. Palstan aiheet kokoaa metsästystä valvovista viranomaisista koottu ryhmä. Pennut liipaisimella karhujahdissa lll Karhunmetsästys on pian käsillä. Yllättävän usein siinä Arvi Tyni joudutaankin tuomiolle. Oikeuden päätösten perusteella tavallisin rikos tai rikkomus karhujahdissa on ampua alle vuoden ikäinen karhu. Pentuja luullaan luonnossa erauspennuiksi eli ylivuotisiksi. Joissain tapauksissa kiistellään vielä jälkikäteen siitä, oliko ammuttu karhu sittenkin ylivuotinen. Pohjois-Karjalassa oli syksyllä 2010 menossa laillinen karhujahti. Kokeneet metsämiehet jäljittivät karhua koiran avulla. Koiramies ilmoitti passimiehelle kahdesta karhusta, joista toinen oli selvästi pienempi. Passissa varauduttiin pentutilanteeseen. Pian alkoikin melkoinen vilske. Ensin koira aloitti haukun. Jonkin ajan kuluttua yhden passimiehen läheltä juoksi kaksi karhua. Pian mies näki aukon taakse puuhun kolmannen karhun. Vielä hetken päästä hänen eteensä tuli isompi karhu, jota mies ei uskaltanut ampua, koska epäili tätä aukon ylittäneiden emäksi. Metsästäjä tarkkaili vielä puuhun jäänyttä karhua ja päätteli, että se ei kuulu samaan porukkaan ja näyttääkin erauspojalta. Kun karhu laskeutui puusta, mies ampui sen. Ammuttu karhu tarkastettiin vasta nyljettynä ja orressa roikkumassa. Käpälän leveyttä ei enää päästy mittaamaan, mutta tarkastuksen tehnyt mies hämmästeli saaliin keveyttä. Tapaus päätyi tutkintaan ja lopulta oikeuteen. Saaliin tarkka paino jäi epäselväksi, mutta oikeuden mielestä karhu painoi joka tapauksessa vähemmän kuin pienin havaittu ylivuotinen uroskarhu. Paras näyttö olisi saatu hampaista, mutta hammasnäytteet olivat jääneet USA:n tulliin, joten niistäkään ei saatu lopullista 68 l Metsästäjä 4 l 2013 vahvistusta. Hampaat olivat kuitenkin yhden todistajan mukaan olleet tyypilliset pennun hampaat. Oikeus kuuli useita todistajia ja päätyi lopulta sille kannalle, että karhu oli muun muassa liian köykäinen erauspennuksi. Myös hampaat olivat pennun hampaiden oloiset. Metsästäjä tuomittiin metsästysrikkomuksesta 15 päiväsakkoon. Karhun ruho, nahka ja kallo menivät valtiolle, mutta metsästyskivääri palautettiin tuomitulle. Lieventääkö tunnustus? lll Usein ajatellaan, että reilu tunnustus lieventää tuomiota. Näin ei aina ole. Vähän vastaavanlainen tapaus sattui syksyllä 2011 samoilla konnuilla PohjoisKarjalassa. Mies ampui pienen karhun puolen tunnin haukun jälkeen, kun karhu oli noussut puuhun. Mies tunnusti tapahtuneen, eikä oikeudessa käyty samanlaista kiivasta kädenvääntöä ammutun karhun iästä. Tuomio oli raskaampi: metsästysrikos ja 50 päiväsakkoa, kun edellisessä tapauksessa tuomittiin metsästysrikkomus ja 15 päiväsakkoa. Tekonsa tunnustanut menetti metsästyskiväärinsäkin valtiolle, mutta vapautettiin metsästyskiellosta. Otetaanpa vielä kolmas tapaus. Sekin sattui Pohjois-Karjalassa 2011. Metsästäjä kuului seurueeseen, joka metsästi karhua koirien avulla. Miehen passiin juoksi nuori karhu, jota hän seurasi katseella 25?30 metrin ajan ennen laukausta. Metsästäjä ei tuona aikana nähnyt emokarhua lähistöllä, eikä emosta ollut havaintoa koiramiehellä tai muilla passimiehillä. Vasta kun karhu oli nurin, metsästäjät hämmästelivät sen pientä kokoa. He ilmoittivat epäilystään itse välittömästi sekä poliisille että riistanhoitoyhdistykselle. Oikeudessa puolustus totesi, että pennun ja ylivuotisen karhun erottaminen toisistaan on luonnossa mahdotonta, jos emosta ei ole havaintoa. Mies tuomittiin metsästysrikoksesta, ja hän sai 20 päiväsakkoa. Metsästyskivääristä tuli valtion omaisuutta, ja metsästyskieltoakin rapsahti vuoden verran. Sen sijaan karhun arvoa metsästäjä ei joutunut korvaamaan, koska poliisi oli karhun jo takavarikoinut ja hävittänyt. Karhujahdista siirrytään seuraavassa Metsästäjässä metson metsästykseen ja siihen, kuinka monella eri tavalla homenokan havittelu voi mennä pieleen.
• Vain Soneralta: Tabletti ja karttapalvelu, jotka vievät perille ? lähditpä vaikka merille! Ostaessasi veden- ja pölynkestävän Sony Xperia Tablet Z -tabletin Soneralta, saat Tasku Loisto -karttaohjelman valitsemillasi veneilykartoilla sekä Suomen maastokartalla. Sony Xperia Tablet Z ja Liikkuva Netti Plus 39 90 ?/kk (24 kk sopimus) Liikkuva Netti Plus Sisältää isto TaskuoLho jelman -kartta 9,90 ?) (Etusi 5 ? Rajaton 3G-netti ? Maksiminopeus 21 Mbit/s Sopimuskauden kokonaishinta 957,60 ?. Osta omasi: www.sonera.fi tai lähimmästä Sonera Kaupasta. Sony Xperia Tablet Z (norm. 27 ?/kk), Liikkuva Netti -liittymä (norm. 0 ?/kk) ja Plus-paketti (norm. 12,90 ?/kk) yhteishintaan 39,90 ?/kk. Sopimuskauden (24 kk) kokonaishinta 957,60 ?. Paketti sisältää Tasku Loisto -karttaohjelman (norm. 59,90 ?). Plus-paketti sisältää rajattomasti tiedonsiirtoa kotimaassa laskutuskauden aikana. Saapuvan liikenteen maksiminopeus 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4?10 Mbit/s), lähtevän liikenteen maksiminopeus 5 Mbit/s (vaihteluväli 0,1?4 Mbit/s). Saapuvan liikenteen maksiminopeus 2G-verkossa 256 kbit/s (vaihteluväli 20?120 kbit/s), lähtevän liikenteen maksiminopeus 118 kbit/s (vaihteluväli 10?50 kbit/s). Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Katso suuntaa antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus
• Niksinurkka Kerro niksisi Metsästäjän sivulla! Lähetä oma niksisi osoitteeseen: marko.mikkola@riista.fi. Niksin tulisi sisältää lyhyt tekstiosuus ja maksimissaan kolme painokelpoista valokuvaa. Niksin aihe voi liittyä esim. metsästyksessä tai riistanhoidossa käytettävään rakennelmaan, aseen kohdistamiseen tai koirien kouluttamiseen. Lehdessä julkaistujen niksien lähettäjät saavat hyvien vinkkien jakamisesta kiitokseksi retkisahan. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, Suomen riistakeskus pohjois-Karjala Opettele arvioimaan ampumaetäisyys lll Etäisyyden arviointi on metsästäjälle tärkeä taito. Riistalaukaus ammutaan vain niille etäisyyksille, joille ampujan taidot ja aseen ominaisuudet riittävät hyvän ja tehokkaan osuman aikaansaamiseen. Ihmisen kyky hahmottaa etäisyyksiä on rajallinen. Etäisyyden arviointi onnistuu parhaiten kohteesta, joka osuu samanaikaisesti kummankin silmän näkökenttään. Ihmisellä tämä alue on melko laaja, noin 140 astetta. Hyvä tapa oppia etäisyyksiä on aina riistalaukauksen jälkeen arvioida matka ensin silmämääräisesti ja sen jälkeen tarkastaa matka askelilla mittaamalla. Usein matkan arviointi helpottuu, kun pyrkii hahmottamaan etäisyyttä lyhyemmissä esimerkiksi viiden tai kymmenen metrin pätkissä. On olemassa joitakin pääsääntöjä siihen, milloin matka arvioidaan pääsääntöisesti liian lyhyeksi ja milloin taas liian pitkäksi. Matka arvioidaan liian lyhyeksi, kun arvioidaan veden yli, tasaisen pellon yli tai aaltoilevan maaston yli. Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat myös valaistusolosuhteet. Matka arvioidaan liian lyhyeksi silloin, kun kohde erottuu selvästi taustasta, aurinko on takana tai kohde on kirkkaasti valaistu. Myös kun etäisyyttä arvioidaan ylä- tai alamäkeen, arvio on yleensä liian lyhyt. Vastaavasti matka arvioidaan liian pitkäksi silloin, kun matkaa arvioidaan virtaavaa vettä pitkin, suoraa tietä pitkin, sumussa, vastavalossa tai peitteisessä maastossa. Samoin käy myös silloin kun arvioija on maassa tai polvillaan tai kun tausta on kohteen värinen tai kun ilma väreilee lämmöstä. Apukeinoja etäisyyden arviointiin Etäisyyden arviointiin voi käyttää apukeinoja. Maastossa olevista rakenteista voi olla apua. Ojitetuilla alueilla metsäojien sarkaväli on yleensä noin 35 m. Ylilentävien lintujen korkeutta voi suhteuttaa puuston pituuteen. Suomalaisessa metsämaastossa täysikasvuiset puut ovat yleensä 25 ? 30 m pituisia. Sähkölinjoilla pylväsväli ei ole vakio, vaan vaihtelee paljon jännitetasosta ja johtolajista riippuen. Näin ollen pylväsväliä ei voi käyttää kaavamaisesti etäisyyden arviointiin. Askelilla voi mitata etäisyyksiä ennen passiin asettumista. Metsämaastossa metrin pituisen askeleen ottaminen on melkoista harppomista. Kätevämpää 70 l Metsästäjä 4 l 2013 onkin mitata matkaa askelparilla. Askelparin pituus on henkilökohtainen ominaisuus. Oman askelparisi pituuden saat selville kokeilemalla kuinka monta askelparia tarvitset 100 metrin matkalle. Pysyvillä passipaikoilla esimerkiksi hirvijahdissa kannattaa mitata etäisyydet ja laittaa merkkipaalut esimerkiksi 50, 75 ja 100 metrin etäisyyksille. Hämärässä maisema muuttuu toisen näköiseksi ja etäisyyden arviointi vaikeutuu. Peurakopilla tai kettuhaaskalla kannattaakin mitata ennakkoon matkat sellaisiin kiintopisteisiin, jotka erottuvat hämärässä. Kytiskopille voi piirtää lisäksi yksinkertaisen kartan, johon mitatut etäisyydet on merkitty. Tämä palvelee erityisesti vierailevia metsästäjiä. Tähtäinkiikarin ristikkoa voi käyttää apuna etäisyyden arviointiin. Tietyllä suurennoksella esimerkiksi päin istuva teeri mahtuu ristikon vahvojen tolppien väliin, kun se on tietyn matkan päässä. Ristikon käyttö etäisyyden arviointiin vaatii kokeilua ja harjoittelua ampumaradalla. Nykyään markkinoilla on etäisyysmittareita, joilla etäisyyden voi mitata tarkasti. Metsästystilanteessa etäisyysmittarilla on hyvä mitata etäisyys paikallaan olevaan riistaan. Liikkuvaan riistaan ammuttaessa arviointi on tehtävä silmämääräisesti. Etäisyyden arvioinnin harjoitteluun etäisyysmittari soveltuu siten, että ensin arvioidaan etäisyys silmällä ja sitten tarkistetaan tulos etäisyysmittarilla. Kertaa sopivat ampumaetäisyydet Suomen riistaJulkaisut Eettiset keskuksen sivuilta www.riista.fi pitkä. ohjeet Koiranpentujen ruokinta-automaatti lll Automaatti tuli keksittyä muutama vuosi sitten. Amerikankettukoiran pennuilta kuoli emä kun pennut olivat vasta kolmen päivän vanhoja. Pentuja piti siis ruokkia yksitellen parin tunnin välein yötä päivää. Pentuja oli yhdeksän, joista osan imetti neljän viikon ikäiseksi terrierinarttu. Vastikemaitoa annettiin noin yhdeksänsataa annosta ennenkuin pennut alkoivat käyttää kiinteää ruokaa. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Juha Mäkimartti, Keminmaan rhy
• n u l e v l a p n e si täyd rkkokauppa Uuase- ja eränkäynnwinwv.hehsport.fi w osoitteessa iman seen valiko a 0 0 5 li y e löydät seita, Sivuiltamm viä vaihtoa y ita, h ja jä e k erätarvikke , a it e k laatumerk ik rv etsästysta nkiä. optiikkaa, m tietenkin myös eräke a ja erävaatteit a ja asekauppa to ih a v s ö y sä. erkossa m i myös eris s e s k to s Teemme v o aa ssasi maks voit halute ZeISS DuRALyt 2-8x42 tarjous FINN MAROCCHI 512SD COMBI Erinomainen hinta/laatusuhde, kevyt ja pieni, todellinen jokapaikan tähtäin, kakkoskuvatason  06 ristikko , erittäin valovoimainen , 30mm runkoputki, pituus: 302mm, paino 470g, silmäetäisyys 90mm, takuu 120kk. 1195,- Tämä haulikkorihla sopii niin kanalintujen metsästykseen kuin jänis- ja peura-ajoon. Se on juuri oikea vaihtoehto sinulle, joka haluat tehdä asiat mahdollisimman helpoksi. Myös malli Combi Black. Haulipiippu 12/76, 1/2 supistuksella. Kiväärikaliiperit .222 Rem ja 6,5x55,  Spr, .308 Win,  Paino n. 3,6 kg.  795,- valaistulla ristikolla 1050,ZeISS DuRALyt 3-12x50 Erä FINN MAROCCHI 412SK 12/76 28? Huippuluokan tähtäinkiikari, monikalvopäälysteiset linssit jotka takaavat erinomaisen valonläpäisykyvyn ja kirkkaan sekä terävän kuvan. Ristikko sijaitsee toisella kuvatasolla. Pituus: 347mm, paino 535g,  silmäetäisyys 90mm, takuu 120kk 935,- Suomalaiselle suunniteltu metsästysase ,412SK on järjestelmäase kuten 512. Voit varustaa sen sekä combi- että kaksoisluodikkopiipuilla. Lisäksi voit hankkia tähän malliin MAXI 90 mm -supistajat samoin kuin muihinkin tuotteisiin. kolme supistajaa (MAXI 70 mm), mattamusta pintakäsittely piipuissa, musta lukkorunko. Supistajat 1/1, 1/2 ja cyl. Paino n. 3,2 kg, takuu 12kk. 850,- valaistulla ristikolla 1100,ZeISS DuRALyt 1,2-5x36 BeNeLLI M2 COMFORteC Kampanjahinta Valaistulla ristikolla tai ilman, 36 mm:n etulinssi ja 30 mm:n runkoputki, Monikalvopäällysteiset linssit, Pituus: 302mm ,Näkökenttä 100m: 30,0>8,5m , silmäetäisyys 90mm, paino n. 470 g, Ristikko sijaitsee toisella kuvatasolla. n.o 6 tai valaistuna n.o 60 Takuu 120kk 1380,- m2-sarjan aseet ovat italialaisen Benellin asetehtaan inertialukkoisia puoliautomaattihaulikoita, jotka soveltuvat kaikkeen haulikolla tapahtuvaan metsästykseen. m2-sarja on saavuttanut suuren suosion Suomalaisten metsästäjien keskuudessa ja se on ollut Benelli-malliston eniten myyty sarja jo usean vuoden ajan.kaliperi 12/76, Piipun koestuspaine on 1370 baaria ja ne on sisältä kovakromattu. Piipun kisko on korotettu metsäkisko,Aseen rakenne mahdollistaa jatkomakasiinisarjojen asentamisen. Mukana 5 vaihtosupistajaa, toimitetaan muovisessa harmaassa kuljetuslaukussa, Paino n. 3200g. takuu 5 vuotta. 745,- valaistulla ristikolla 999,- Osallistu kilpailuun HHsportin Facebook-sivulla www.facebook.com/HHsport.fi tai osoitteessa www.hhsport.fi Arvomme Zeiss Conquest 8x42HD Katselukiikarin (sh. 1059 ?) Kilpailuaika 31.8.2013 saakka. Siirry Facebook -sivuillemme kännykälläsi Voit myös siirtyä palveluun mobiililaitteellasi, lukemalla viereisen älykoodin puhelimen QR-koodilukijalla. .fi www.HHsport www.facebook.com/HHsport.fi Myymälät seuraavilla paikkakunnilla: 022448 PS. Heinäkuun aikana avaamme HHsport-myymälän KOKKOLAAN! Alahärmä ? Iisalmi ? Kiiminki ? Nivala ? Raahe Metsästäjä 4 l 2013 l 71
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Marja Martikainen Meahcásteapmi lea ?addan bivnnuheabbon O??aseamos dutkamu?a mielde meahcástus lea lundui ja astoáigái gulleva? árbevierru, mii leat ?addan buorebut dohkkehuvvon oassin suopmela??aid eallima. lll Suopmela??aid doaladumiid meahcásteamis leat ?uvvon oaiviliskkademiin gitta 1986 rájes. O??aseamos, Taloustutkimus -fitnodaga dahkan dutkamu?a mielde 61 proseantta suopmela??ain lea miehtemielala? meahcásteapmái. Boa?us lea buoremus olles dan áigodagas, go oaiviliskkademiid leat dahkan. Taloustutkimus veardidii bohtosa jagi 2004 dutkamu??ii. Veardideamis bo?ii ovdan ahte, miehtemielat olbmot ledje lassánan 54:as gitta 61 prosentii ja negatiivvala??at jurdda?eaddjiid oassi lea geahppánan 17:as 13 prosentii. Vástideaddjiin 26 proseantta ii váldán beali. - Suohtas ahte, meahcásteapmi lea dál nu bivnnut. Meahcásteaddjimearit leat lassánan ?a?at áiggi ja dál meahcásteaddjiid mearri lea guovttegeardása? dasa, maid dat lei 70-logus. Dat váikkuha maiddái dasa, maid olbmot jurdda?it meahcásteamis. - Suopmela? meahcásteaddji leage guovddá?is, go meahcásteami fikkahit oa??ut bivnnuheabbon. Du??e 13 % suopmela??ain leat dakkárat, geat eai dovdda ovttage meahcásteaddji. Dat lea seamma stuorra lohku, go dat geat jurdda?it negatiivvala??at meahcásteamis. Die?usge dákkár dulkojumi ii sáhte njuolgga dutkamu?as dahkat, die?ihanhoavda Klaus Ekman Suoma fuo??oguovddá?is dadjá. eanet Oarje-Suomas. Meahcásteaddjit ballet eanet guov??as go gumppes. Ma?imu? njealji jagis olbmot leat ballagoahtán eanet ja eanet guov??ain ja gumppiin. Gumppes ballet dál juo eanet go guov??as. Stuorra boraspiriid mearit mero?tallojuvvojit ovttasbargun Eana? áiccut stuorra boraspiriin bohtet meahcásteaddjiin, dasgo du??e ná jukset olles Suoma viidodaga. Fuo??o- ja guolledoalu dutkanlágádusa (FDGL) stuorra boraspiriid dutkit nannejit meahcásteaddjiid ?oaggin die?uid kárttaide lohkun, maid vuo?ul ministeriija mearrida, mo náliid muddejit. Ortnet gáibida meahcásteaddjiid eaktodáhtola? barggu. lll Stuorra borasspiriid meriid árvvo?tallamis dutkanmetodat leat bisson má?ggaid jagiid seammán, vai sierra jagiid bohtosiid sáhttet veardidit gaskaneaset. Hástalussan veardideamis lea dat, ahte meahcásteaddjimearit ja áiccut molsa?uddet jagis jahkái. Maiddái boraspirespireoktavuohtaolbmuid mearri lassána. Áiccut bohtet eanet erenomá?it máttimus Suomas. Lappis leat unnán geainnut ja áicit, viidodagat leat stuorrát, nuba áiccutge bohtet unnit, muitala Samuli Heikkinen FGDL:as. Áiccut nji??elasain ovttas ?ivggaiguin Meahcásteapmi ii áitte fuo??onáliid Buot eanemus miehtemiela ledje ealgaealliid meahcásteapmái. Du??e stuorra boraspiriid meahcásteamis bohte ovdan vehá kritihkaleabbo jurdagat, go jagis 2004. Almmola? oaidnu lea goit ain dat, ahte maid stuorra boraspiriid galgá sáhttit muddet bivdduin. Dál jurdda?it dávjjibut, go ovddit dutkamu?as dan, ahte meahcásteaddjit leat maid luonddugáhttejeaddjit. Eana? vástideaddjiin jurdda?a, ahte meahcásteaddjit ?uvvot njuolggadusaid, vaikko oaivilat leatge ?addan vehá kritihkkaleabbon go ovdal. -Lei buorre gullat, ahte olbmot jurdda?it meahcásteaddjiid leat maid luonddugáhttejeaddjit. Meahcásteaddjiid garra bargu eallinbirrasiid beales, dego buorre ovdamearkan lea fuo??osuonjuid LIFE + -pro?eakta, lea viimmat fuomá?uvvon. Lea aivve ?ielggas, ahte meahcásteaddji lea luonddugáhttejeaddji, daningo buorredilát luonddu haga, mis ii leat buorredilát fuo??onálli bivdinláhkai, Ekman joatká. Stuorra boraspiret juhket oaiviliid Almmola? oaidnu lea ainge dat, ahte maid stuorra boraspiriid náli galgá sáhttit muddet meahcástemiin, vaikko meahcásteami gal maid kritiserejit eanet go ovdal. Eana? oassi suopmela??ain dubme boraspiriid suollemas bivddu, muhto juohke vi?at almmuha, ahte dohkkeha dan, jus lágala? bivdolobit eai leat oa??umis. Maid jurdagat gumppiid heivvola? mearis juohkásit, dasgo 34 proseantta vástideaddjiin lea dan oaivilis, ahte gumppet leat liiggás ja fas 41 proseantta oaivvilda daid leat menddo unnán. Dutkamu?as jerre maid vástideaddjiid guov?a- ja gumpebalus. Guov??as ballet 46 proseantta jearahallojuvvon olbmuin, gumppes fas 47 proseantta. Ballu sihke guov??as ja gumppes lea lassánan mearkka?ahtti ollu ma?imu? njealji jagis. Guov??as ballet eanemus Oarje-, Nuorta- ja Davvi-Suomas, gumppes fas gaskamearála??at 72 l Metsästäjä 4 l 2013 Guov??aid meari mero?taladettiin ohcet olbmuid áiccuid ?ivggain. Áiccut sáhttet leat sierraláganat; oaidnin ii leat nu buorre, dasgo gi?a ?ivggaid ja ovddit jagi ?ivggaid earuheapmi sáhttá leat váttis du??e beare oaidnimiin. Albmaláhkai mihtiduvvon luodda lea álot buoremus ja dat addá njuolgga ?ivggaid stáhtusa. Guov?a lea rávis sullii njealjejahkása??an ja nji??elas ?ivgá juohke nuppi jagi. -Ovdamearkan miesse-geassemánus nji??elasa luotta govdodat sáhttá leat 12 cm ja unna luotta 6 cm. Dát muitala ?ielgasit, ahte ?ivga lea ?addán o??ajagimánus. Jus stuorit luodda lea 12 cm ja unnit 9 cm, de dalle ga?aldagas lea ovddit jagi ?ivga, muitala Heikkilä. -?ivggaid ohcan lea dehála?, dasgo mii eat die?e buot guov??aid, eaige daid gártemii leat resurssat. Vaikko lohku leage ?ujuhuvvon ovtta guvlui, de geavadis guov?a johtá má?gga gielddas. Gielddaid rájá alde ássi guov??at leat álot váddásat, muhto ?ivggat merkejuvvojit dohko, gos leat eanemus áiccut ja goddinlobit mie?ihuvvojit dán die?u vuo?ul. Nálleárvvo?tallan dahkkojuvvo ovddit jagi ?oggojuvvon die?uid vuo?ul, nuba árvvo?tallan lea álo vehá ma?ábealde dálá dili. Jagis 2012 ?oggojuvvon die?uid vuo?ul leat árvvo?tallan guov??aid mearrin dál 1550 ? 1680. Meahcásteaddjjid áiccuid vuo?ul dutkiid bargun lea mero?tallat dutkanmetodaiguin nu rivttes logu go vejola? gu?ege boraspire?lájas, muitala dutki Samuli Heikkinen.
• Jukka Keränen, fuo??ohoavda Arto Marjakangas, pro?eaktahoavda, Suoma fuo??oguovdda? Fuo??ogolmma?iegagiid rehkenastin ?ohkkejuvvo suoidne-borgemánu molsa?upmái Suoma ?uotnjágiid dik?unplánahámus válbmanii mannan gi?a ja dat lea dál ma?imu? válmma?tallamis eanan- ja meahccedoalloministeriijas. ?uotnjágiid seailluheapmi fuo??o?ládjan gáibida gievrras ja jáhkehahtti doaimmaid. Deháleamos doaimmat leat meahcásteami mudden ja die?u lasiheami bessemis ja sálla?iin. Eanalottiid meahcástanáiggit dihtui buriin áiggiin lll Eanalottiid meahcástanáiggiid lea ulbmil mearridit dán jagi ma?imustá borgemánu 27. beaivve. Mannán jagi meahcástanáiggiide guoski ásahusat addojuvvojedje ?ak?amánu bealde. Ásahusaid addima jo?álmahttet dainna, ahte fuo??uid rehkenastet árabut ja beaktilabbot. Muhtun spiehkastagain fuolakeahttá eanalottiid meahcástanáiggit leat meahcástanásahusa mielde 10.9 - 31.10. Fuones loddejagiin meahcástanáiggiid sáhttet goittotge oanidit dahje dihto ?lájaid sáhttet muhtun guovlluin ráfáidahttit ollásit. Ráddjehusaid dahket eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahusaiguin. Daid válmma?tallan ja cealkámu?aid bivdináigi ádjána hálddahusas ie?as áiggi. Dán jagi ásahusárvalusa geah??alit oa??ut cealkinláhkai borgemánu 9. beaivve. Vai fuo??ogolmma?iegagiin liv??e juoga ávki ásahusa hábmemis, de daid ferte rehkenastit árabut go dássá?ii. Fuo??ogolmma?iegagiid rehkenastet 27.7. ? 4.8. Rehkenastin álgá dán jagi 27.7. nappo suoidnemánu ma?imu? lávvardaga. Vai rehkenastinbohtosat gerget ovdal meahcástanáiggiid mearrideami, rehkenastinbohtosat galget leat válbma?a ma?imustá sotnabeaivve borgemánu 4. beaivve. Bohtosiid galget merket dalán rehkenastimiid ma??á Fuo??o- ja guolledoalu dutkanlágádusa neahttasiidduide (www.rktl.fi), vai dat leat nu jo?ánit go vejola? fuo??ohálddahusa geavaheamis. Jus rehkenastit eai leat man nu sivas bastán bargat bargguset áv??uhuvvon áigge, de barggu galgá dahkat jo?ánepmosit. Áitosa? rehkenastináigi joatka?uvvá dán jagi vel borgemánu lohppii. Eanalottiid meahcástanáiggiid lea váttis diehtit ovdalgo o??ot rehkenastinbohtosiid. Jus meahcástanáiggi lea dárbu oanidit, de dat dáhpáhuvvá dábála??at loahpageah?en. Vejola? lea maid ?lájaid ráfáidahttin ollásit dihto guovlluin, jus lea dárbu. Meahcástanáiggiin die?ihit hui oidnosit borgemánu loahpas maid báikkála? die?ihan gaskaomiin. Neahtas áiggit almmuhuvvojit Suoma fuo??oguovddá?a riista.fi -neahttasiidduin dalán go ásahusat leat nannejuvvon. Buot fuo??o?lájaid meahcástanáiggit almmuhuvvojit Meahcásteaddji -blá?is, mii almmusduvvá ?ak?amánu 9. beaivve. Moadde jagi dassái dahkkon láhkarievdadusat addet dál vejola?vuo?a geavahit ávkin die?uid, maid o??ot o??aseamos fuo??ogolmma?iegagiin, go mearridit eanalottiid meahcástanáiggiin. Ovdal meahcástanáiggiid gárte mearridit jo ovdal rehkenastimiid. Rievdadus lea dehála?, dasgo eanolottiid mearit bohtet dihtui easkka rehkenastimiid ma??á ja maid go eanalottiid mearit molsa?uddet jagis jahkái. Meahcásteaddjit leat leama? du?ava??at rievdadussii ja rehkenastinmokta lea buorránan. Rehkenastojuvvon golmma?iegagiid mearrige lea lassáni?goahtán. Lassedie?ut: Fuo??ohoavda Jukka Keränen, tel. 029 431 2231, jukka.keranen@riista.fi Fuo??oplánejeaddji Olli Kursula, tel. 029 431 2242, olli.kursula@riista.fi Erenomá? doaimmaiguin geah??alit lasihit ?uotnjágiid lll Dik?unplána válmma?tallojuvvui Suoma fuo??oguovddá?is jagiin 2012 - 2013. Eana? Suomas bessejeaddji ja Suoma bokte johtti ?uotnjágiin gullet Anser fabalis fabalis -?uotnjágiidda (su. taigametsähanhi), maid mearri lea geahppánan juo 1990-logus. Bessejeaddji bárat leat árvvu mielde du??e 20 000 oppa ?lája ássanguovllus.  Anser fabalis rossicus ??uotnjágat (su. tundrametsähanhi) leat fas ollu ja dan nálli lea stá?is. Meahcásteaddjiide dihto sála?earit Nji??elas ?uotnjágiid jápmu sáhttá leat okta stuorra sivva manne Anser fabalis fabalis -?uotnjágat leat geahppánan. Bivddu ráddjen lea áidna beaktilis vuohki suodjalit ráves ?uotnjágiid ja oa??ut náli fas laskat. Bivdu nohká sihkkarit, jus maidege eai daga. Ráddjejuvvon bivdovejola?vuo?aid juogedettiin, dat guovllut leat ovddabealde, main eará ?uotnjágiid ii sáhte bivdit. Meahcásteami muddemis boahtá fápmui gu?ege meahcásteaddji sála?earri ja dat, ahte sálla?is galgá almmuhit. Sala?eriid dihte bivdoáiggiid muddema dárbu geahppána. Sirdásanáigodaga jotket meahcástanáiggi oanideami, ja meahcásteaddjiid áv??uhit goddit du??e ovtta ?uotnjága. Ma?imustá dál lea aivve ?ielggas, ahte Anser fabalis fabalis ??uotnjágat eai gierdda beaktilis bivddu. Bessejeaddji lottiid ?uvvot ?uotnjágiid náli dik?uma ja bivddu muddema váras dárbba?it eambbo die?uid bessemis ja ?ivggain. Meahcásteaddjit, loddebero?teaddjit, fuo??odutkit ja fuo??oguovddá?a bargit guorahalletge ovttasrá?iid Suomas bessejeaddji ?uotnjágiid meriid rehkenastimiin ?uonjábáraid. Fuo??odutkamu?a 2011 álggahan pro?eavttas ?uvvot bessenjekkiin ?uotnjágiid, maidda leat gidden satelihttarusttegiid. ?uotnjágiid riekkisteapmi lea hálbbes vuohki oa??ut die?uid náli seailumis, nuba ?uotnjágiid riekkisteami ja riekkistuvvon ?uotnjágiid ?uovvuma ferte beavttalmahttit. Ain jotket ?ájánasaid ?ohkkema ?uotnjágiid soajáin, muhto vuolle?lájaid sisdoalu gal mero?tallagohtet govain. Meahcásteaddjiide ráhkaduvvojitmaid rávvagat, mo bivdojuvvon ?uotnjága oaivvi galgá govvet. Sála?die?uid ?oaggin ja sálla?iin váldojuvvon govaid várás ráhkaduvvon elektronala? máhcahusortnet. Dik?unbarggu ovddidit viidát ?uotnjágiid eallinbirasgáibádusat váldojuvvojit vuhtii vuovdedoalu rávvagiid dárkkisteami oktavuo?as. ?uotnjága buoremus bessenguovlluide geah??alit oa??ut smávvaspiriid beavttalmahtton bivddu, ja pro?eavttaide geah??alit oa??ut mielde maid biraseiseválddiid. Suopma ovddida maid Anser fabalis fabalis -?uotnjága náli riikkaidgaskasa? dik?unbarggu. Suoma evttohusas Anser fabalis fabalis -?uotnjágii ráhkaduvvo riikkaidgaskasa? dik?unplána, mas sohpet náli ealáskahttinvugiin ja meahcásteamis. Plána galgá doaibmat mállen earáge fuo??o?áhcelottiid dik?unplánaide Eurohpás. Metsästäjä 4 l 2013 l 73
• Uutismakasiini Metsästäjille sattuvien vahinkojen lukumäärä jatkaa laskuaan lll Viime vuosina metsästäjille aiheutuneita vahinkoja on ollut lukumääräisesti yhä vähemmän. Henkilövahinkoja sattuu edelleenkin suhteessa eniten sorsastuksessa ja kanalinnustuksessa. Tyypillinen vahinko on useampien metsästäjien porukkajahdissa hajahaulien osuminen kanssametsästäjään turhan hosumisen vuoksi. Nämä tapaturmat ovat yleensä onneksi lieviä. Nuorille sattuu edelleen suhteessa vähemmän vahinkoja kuin iäkkäämmille metsästäjille. Hirvijahdeissa vahinkoja sattuu todella harvoin verrattuna metsästyspäivien määrään. Riistakeskus on vakuuttanut kaikki metsästyskortin lunastaneet metsästäjät edelleen LähiTapiolassa Ilveksen kaatokiintiöön 30 % korotus lll Ilveskanta on kasvanut voimakkaasti erityisesti läntisessä Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö esittääkin ilvekselle huomattavasti suurempaa kaatokiintiötä tulevalle metsästyskaudelle. Kaatokiintiöesitys on 589, kun vastaava luku viime vuonna oli 440, joilla saaliiksi saatiin 402 ilvestä. lll Vakuutettuina ovat metsästyskortin lunastaneet henkilöt. Metsästäjän vastuuvakuutuksesta korvataan metsästyksen yhteydessä vakuutusehdoissa määritellyllä aseella toiselle henkilölle aiheutetut henkilövahingot. Metsästäjän yksityistapaturmavakuutuksesta puolestaan korvataan tapaturmavahingot, jotka vakuutettu aiheuttaa itselleen metsästyksen tai poliisin/hätäkeskuksen toimeksiannosta tapahtuvassa suurriistavirka-apu tehtävissä (SRVA). Korvattavia vahinkoja ovat sellaiset, jotka johtuvat ampuma-aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä sekä jousiaseen osalta myös sen rikkoontumisesta. Toimitsijan yksityistapaturmavakuutuksesta korvataan tapaturmavahinkoja, jotka aiheutuvat toimitsijoina kilpailuissa ja ampumaharjoitteluissa sekä niiden valmistelu- ja huoltotöiden aikana toimiville itselleen. Metsästyskoiran tapaturmavakuutus antaa turvaa vakuutetun tai tämän kanssa samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen omistamalle metsästyskoiralle SRVA-tehtävissä. Vakuutusturvaa parannetaan jälleen tulevalle metsästyskaudelle korottamalla vastuuvakuutuksen korvausmäärän katto 500 000 ?:n suuruiseksi. Tarkemmat tiedot vakuutusturvasta löydät Riistakeskuksen sivuilta: www.riista.fi . Ilveksen kannanhoidolliseen metsästykseen lisäaikaa poronhoitoalueelle lll Valtioneuvoston asetus pidentää poronhoitoalueella ilveksen kannanhoidollista metsästysaikaa ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettua poikkeuslupaa saadaan käyttää 1.10.?28 (29).2. välisenä aikana. Muualla maassa metsästysaika on 1.12.?28(29).2. 74 l Metsästäjä 4 l 2013 Ellit Erätulilla lll Naisten Hirvijahti 18. ? 20.10.2013 Tammelassa Jo perinteeksi muodostunut naisten hirvijahti järjestetään tänä vuonna Pohjois-Tammelan Metsästysseura ry:n jahtimailla Tammelassa. Osallistumismaksu: Passinaiset 295 ? Ajonaiset 275 ? Maksu sisältää: 2 jahtipäivää passissa tai ajonaisena, kuljetukset jahdin aikana, majoituksen vuodevaatteineen pe-su, iltapalan pe, aamiaiset, saunomisen la, jahti-illallisen la, maastoruokailun, sunnuntailounaan, metsäeväät sekä vakuutukset ja alv:n. Sitovat ilmoittautumiset 4.9.2013 mennessä Jahtisihteeri Mari Skogberg, puh. 050 ? 3254 559 Kalamajantie 1250, 12750 Pilpala, info@elliteratulilla.fi
• 1-os 290,2-os 370,(kuvassa) 2-os maxi 440,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Hyvä mehtäkaveri ottaa huolet puheeksi ja kuuntelee Kainuussa koulutetaan metsästäjistä Hyviä mehtäkavereita. Miesten hyvinvointia edistävät koulutusillat on suunniteltu sopimaan metsästyskauden ohjelmaan. lll Hyvä mehtäkaveri -koulutus lähti liikkeelle vuonna 2012 Suomussalmelta, missä ensimmäiseen koulutusjaksoon osallistui reilu kolmekymmentä metsästysseurojen jäsentä. -Kysyin ensimmäisessä koulutuksen esittelytilaisuudessa metsästäjiltä, kuinka moni tietää lähipiirissä olevan pahoinvointia. Pysäytti, kuinka moni käsi nousi ylös, Suomussalmen Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Asko Keski-Nisula kertoo. - Kyseessä voivat olla perheongelmat tai työpaikan menetys. Myös metsästysasioissa voi jokin painaa mieltä. Jotkut kestävät mitä vaan, toisilla se voi olla pienestäkin kiinni. Jotkut myös puhuvat ongelmistaan avoimesti, osa ei osaa purkaa niitä ollenkaan, Keski-Nisula sanoo. Kouluttajana toimii psykologian tohtori Esa Nordling Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän on kehittänyt Huoli puheeksi -koulutusta, johon myös Hyvä mehtäkaveri -toiminta pohjautuu. Paikallisesti koulutusta koordinoi yliopettaja Arja Oikarinen Kajaanin Ammattikorkeakoulusta. Hyviä mehtäkavereita on koulutettu myös HyrynsalmenRistijärven Riistanhoitoyhdistyksessä. Tulevana syksynä mukaan tulevat Paltamo ja Kuhmo. Nordling on kouluttanut jo myös neljä alueellista kouluttajaa. Hyvä mehtäkaveri -koulutuskokonaisuus koostuu yhdestä koulutusillasta ja muutamasta seurantatapaamisesta. Koulutuksessa saadaan tietoa muun muassa stressistä, huolien vaikutuksesta ihmiseen ja niistä puhumisen merkityksestä, sekä annetaan neuvoja, miten huolet voi ottaa puheeksi käytännönläheisesti, ikään kuin sivulauseessa. Toinen tapaamiskerta pidetään vajaan vuoden kuluttua koulutuksesta. Silloin puretaan tuntoja ja saadaan lisää ?työnohjausta? . Kolmas kerta pidetään parin vuoden kuluttua, jolloin osallistujilla on jo toiminnasta enemmän kokemuksia. Hyvän mehtäkaverin ei tarvitse osata antaa hyviä neuvoja, vaan kuunnella. Luottamuksen rakentaminen on tärkeää. Jos tuntuu siltä, että keskustelu ei tunnu riittävän, koulutukseen osallistuneilla on tarvittaessa saatavana tukea ammattilaisilta. Toimintaa on koordinoinut ?ohjausrymä?, jossa ovat mukana poliisin edustaja, Suomen Riistakeskus Kainuu, Metsästäjäliiton Kainuun piiri, Kajaanin Ammattikorkeakoulu, THL ja kainuulaiset mielenterveystyön ammattilaiset, jotka tekevät kaikki työtä omien resurssiensa puitteissa. Toiminnalla ei ole ulkopuolista rahoitusta. -Toivon, että riistanhoitoyhdistykset ottaisivat Hyvä mehtäkaveri-koulutuksen ohjelmaansa laajemminkin. Metsästäjät haluavat auttaa toisiaan ja palaute koulutuksesta on ollut pelkästään hyvää, Keski-Nisula sanoo. Hirvi-illat 2013 Riistanhoitoyhdistykset Pvm. Aika Paikka Osoite Maaninka, Siilinjärvi ja Lapinlahti 26.8. 19.00 Lapinlahden lukio, Lapinlahti-sali Kivistöntie 2, 73100 Lapinlahti Riistavesi, Tuusniemi, Vehmersalmi ja Kaavi 27.8. 18.00 Tuusjärven taimitarha Luostaritie 15, 71210 Tuusniemi Leppävirta-Varkaus 28.8. 18.30 Kivelän koulun auditorio Laivurintie 19, 79100 Leppävirta Rautalampi ja Suonenjoki 29.8. 18.00 Futuria Jalkalantie 6, 77600 Suonenjoki Tervo ja Vesanto 3.9. 18.00 Nuorisotalo Manttu Mantuntie 6, 72210 Tervo Karttula ja Kuopio 4.9. 18.00 Hotelli Savonian auditorio Sammakkolammentie 2,70200 Kuopio 5.9. 18.00 Säviän Ns:n talo Säviänvanhatie 161, 72550 Säviä Rautavaara ja Varpaisjärvi Pielavesi ja Keitele 10.9. 18.30 Rautavaaran valtuustosali Koulutie 1, 73901 Rautavaara Iisalmi, Vieremä, Kiuruvesi ja Sonkajärvi 11.9. 18.00 Iisalmen metsäpirtti Vanhakainuuntie 6 A, 74100 Iisalmi Nilsiä ja Juankoski 12.9. 19.00 Nilsiän virastotalon valtuustosali Nilsiäntie 78, 73300 Nilsiä Tilaisuuksissa käydään läpi ajankohtaisia hirvenmetsästykseen liittyviä asioita. Kouluttajina ovat Suomen riistakeskuksen ja Pohjois-Savon poliisilaitoksen edustajat. Lisätietoja antavat tarvittaessa riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat. Metsästäjä 4 l 2013 l 75
• Uutismakasiini Uusia toiminnanohjaajia Mikkelin seudun riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Jani Hotanen, Itäpellontie 6, 50180 Mikkeli, puh. 040 528 1153, mikkeli@rhy.riista.fi Siikaisten rhy:n (569) posti lähetetään ja yhdistyksen asioita hoitaa toistaiseksi pj. Kalevi Koivumäki, Leväsjoentie 1056, 29880 Leväsjoki, puh. 0400 224 247, koivumaki.kalevi@gmail.com Ala-Keiteleen riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Martti Holm, Lehtorannantie 2 as 28, 40520 Jyväskylä, puhelin 0400 578 635, martti.holm@gmail.com Aseiden ja tähtäinlaitteiden kohdistus- ja huoltopäivä lll su 4.8.2013 klo 12 alkaen Riikinnevan ampumaradalla l Mahdollisuus saada oma ase kohdistettua 100 m (oma ase, patruunat ja kuulosuojaimet mukaan) l Aseiden ja tähtäinlaitteiden asiantuntijat mm. Yrjö Katainen ja Suomen Asetekniikka antavat henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa l Trap-radalla valmentaa Risto Suurla sekä Leppävirran Ampujat, nuoret ja aloittelijat tervetulleita, oma ase ei välttämätön. l Mahdollisuus koeampua SRVA- harjoitus ?hyökkäävä karhu? l kahvi ja makkarapuhvetti Paikka Riikinnevan ampumarata Leppävirralla, Riikinnevantie 95, opastus Varkaus - Sorsakoski tieltä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys. Lisätiedot: Lauri Itkonen 050 407 8359 leppavirta-varkaus@rhy.riista.fi Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupa jopa viideksi vuodeksi lll Valtioneuvoston asetus antaa mahdollisuuden myöntää monivuotisia poikkeuslupia esimerkiksi rauhoittamattomien lintujen tappamiseen. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. 76 l Metsästäjä 4 l 2013 Uusi riistasuunnittelija Pohjois-Savossa lll Sami Tossavainen on aloittanut toukokuun alusta alkaen riistasuunnittelijan viransijaisena Pohjois-Savossa. Hän on 24-vuotias Pielavedeltä lähtöisin oleva syntyperäinen savolainen ja koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta. Metsästystä Sami on harrastanut kahdeksan vuoden iästä alkaen melko aktiivisesti eri muodoissa. Tällä hetkellä koiratarhasta löytyy harmaita norjanhirvikoiria ja suomenpystykorva, joiden kanssa syksyt kuluvat metsässä rattoisasti. Hän harrastaa myös kalastusta ja keihäänheittoa. Yhteystiedot: Suomen riistakeskus, Pohjois-Savo, Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. puh. 029 431 2304, sami.tossavainen@riista.fi Karhunmetsästyskoulutus Leppävirralla Aika: 7.8.2013 klo 17.30 - 21.00 Paikka: Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, 79100 Leppävirta. lll Suomen riistakeskus Pohjois-Savo järjestää yhteistyössä Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistyksen kanssa koulutustilaisuuden karhunmetsästyksestä. Tilaisuudessa kouluttajina toimivat Kai-Eerik Nyholm ja Klaus Oinonen. Tilaisuudessa perehdytään karhun elintapoihin ja koirien avulla tapahtuvaan karhunmetsästykseen. Lisätietoja, Sami Tossavainen, vs. riistasuunnittelija puh. 029 431 2304, sami.tossavainen@riista.fi Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! Majavan sekä piisamin pesän rauhoitus lll Piisamin ja majavan asuttua pesää ei saa rikkoa. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi kuitenkin rikkoa: 1) kesäkuun 15 päivän ja syyskuun 15 päivän välisenä aikana Lapin maakunnassa; 2) kesäkuun 15 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, 3) kesäkuun 15 päivän ja lokakuun 15 päivän välisenä aikana Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, KeskiSuomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa; sekä 4) kesäkuun 15 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana muualla Suomessa.
• Metsästysajat 1.8.2013?31.7.2014 RIISTALAJIT MAAKUNTA TAI KUNTA METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA RIISTALAJIT MAAKUNTA TAI KUNTA METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.00-31.12. Saukko Koko maassa 1.9.-31.12. Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ks. www.riista.fi Merilinnut *2 Haahka, koiras Koko maassa 1.6.-31.12. Koko maassa 20.8. klo12.00-31.12. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ks. www.riista.fi Haahka, naaras Nokikana Koko maassa 20.8. klo12.00-31.12. Norppa Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9.-15.10., 16.4.-31.5. Meri- ja metsähanhi Kanadanhanhi Koko maassa 20.8. klo12.00-31.12. Halli Koko maassa 20.8. klo12.00-31.12. Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 16.4.-31.12. Lehtokurppa Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Villisika Koko maassa Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi 1.6.-28.2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Mufloni Koko maassa 1.9.-30.11. Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Hirvi 28.9.-31.12. Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. 10.9.-31.10. Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki 1.9.-20.9. ja 11.10.-30.11. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 10.9.-31.10. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 28.9.-31.1. Fasaani Koko maassa 1.9.-28.2. Metsä- ja kuusipeura 28.9.-31.1. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8.-31.10. Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9.-28.2. Metsäkaurisuros Koko maassa 1.9.-31.1., 16.5.-15.6. Villikani Koko maassa 1.9.-31.3. -naaras ja vasa Koko maassa 1.9.-31.1. Orava Koko maassa 1.12.-31.1. Karhu Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8.-30.4. Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Kanadanmajava Koko maassa 20.8.-30.4. 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). Piisami Koko maassa 1.10.-19.5. Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri ja mäyrä Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5.-31.7.) 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Näätä Koko maassa 1.11.-31.3. Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi Kärppä Koko maassa 1.11.-31.3. Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla 1.1.-31.12. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla 1.1.-31.12. Ilves Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Ks. www.riista.fi Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ks. www.riista.fi Susi ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa HUOM! 1.10.-28.2. 1.12.-28.2. Tarkista kaikki metsästysajat osoitteesta www.riista.fi ennen metsälle lähtöä. Huom! Asetukset metsästysaikojen rajoittamisesta annetaan myöhemmin, joten tarkista AINA metsästysajat osoitteesta www.riista.fi. Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Huom! Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 28.9.?31.1. välisenä aikana. Metsästäjä 4 l 2013 l 77
• Kaupantekoa Palstalla julkaistaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2013 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 5/2013 ilmestyy 9.9.2013. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 5.8.2013. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Hyväsukuinen suomenajokoiran urospentu P. 0400 570 525 Suomenajokoiran pentuja valiovanhemmista. S. vk 23 Kontiolahti, 045 784 50 005 Venäjänajokoiran pentuja metsäverisistä, ajavista vanhemmista. p. 050 548 5403 Venäjänajokoiran pentuja kettua ja jänistä ajavista vanhemmista p. 0400 399 880  Metsästyslinj. labradorinnoutajan pentuja luov elokuussa. 050 2628 tai 050 2749 Myyd.Dreeverin pentuja. Ajavista vanhemmista. P. 0400 241 330 Dreeverin pentuja Oulaisissa, p. 040 743 3714. Dreeverin pentuja palkituista jänistä ajavista vanhemmista. yntyneet 27.5.13 Luovutus vko 29. Puh 040 584 6131, Tampere Dreeverin pentuja valio vanhemmista. Puh. 050 390 9201. Dreeverin pentuja huippu suvuista vanhemmat valioita. Ajaa jänistä ja kettua. Puh. 0400 667 440. Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098 tai Janne Romakkaniemi 050 365 9222. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050 327 1782 tai Marko Niemelä 045 131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050 572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puh.joht. Harri Mäkinen 050 559 8906 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400 176 934 tai 03 515 3230 ja jäsenasiat puh. 09 874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Pekka Inkinen 040 832 2858. Karjalankarhukoira Annamari Pirinen annamari.pirinen@ pp.inet.fi, 040 828 1489, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy. fi, 040 450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050 327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044 296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä ? täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040 581 9624 www.trofeart.tk T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013 881 985, 0500 279 777 Jämptinpentuja KVA vanhemmista I: FIN36308/08 E: FI28749/09 p. 050 307 5571 Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestöön Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry:n jalostusneuvjiin. Pointteri: Jorma Korpela p. 044 511 2013, englanninsetteri: Antti Korhonen p. 040 725 3148, irlanninsetteri: Tero Savolainen p. 0440 130 703, gordoninsetteri: Jasu Sinkkonen p. 040 519 8819. Katso lisää myös osoitteesta www.kkk-hhs.fi Jämptinpentuja e, KVA, i. KVA varhaiskypsät, kovasukuiset vanhemmat., 0400 288 934 Eläintentäyttäjiä Plottin pentuja. Vanhemmille ammuttu karhuja, emälle myös ilveksiä. 040 779 6477 Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net l Metsästäjä 4 Pohjanpystykorvan pentuja. 050 564 5812/Raahe Suomenajokoiran pentuja, huippusukuisia, luovutusikäisiä, 0500 923 942 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. 78 Jämtlannin pystykorvan pentuja. Isä: FI KVA; MVA Silivilin Unkka. Emä: FI KVA Hirvilahden DJ Duunari ( Sert) pennut synt. 18.5.22013 ouh. 0400 840 498 / Savonlinna l 2013 Beaglen pentuja s.4.6. metsästävät vanhemmat 044 291 5616 Kk.Saksanseisojan pentuja. Terveet, hyväluonteiset ja metsästävät vanhemmat. Luov. alk.viikko 27. Gsm 050 911 8467. Kk.saksanseisojan pentuja metsästäjille puh. 0400 528 021 Kk. saksanseisojan pentuja. Huippuvanhemmista synt. 19.5.. puh. 040 833 9870 Lk saksanseisojan pentuja metsästykseen. Koepalk. vanh. Lohja, 040 551 9662 Weimarinseisojapentuja metsästäjille. www.qasidas.net , 050 492 1028 Amerikankettukoiran pentuja luov. vko 23 kokeis käyneet vanhemmat p. 040 526 7039 Amerikankettukoiran pentuja: Isä: Laikku, emä: Amy, VÖYRI Puh. 045 256 9907 Amerikankettukoiran luovutus ikäisiä pentuja puh. 050 349 8545. Walesinspringerspanielin pentuja.Synt.v:16. puh. 040 042 1685 Linnunpyyntiin spinone synt. 2.4, emä VOI2, isä KVA, www.spinone.fi, 040 549 4846. Myydään Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet ym. pyyntilaitteita pienpedoille. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Finn 412SK Marocchi 930,- Finn 512SD 1150,-, Baikal MP27 450,- Beretta Sil. Pigeon 1690,-, Marocchi 03Field 995,- Beretta A300 990,-, Beretta A391 1250,- Remington 11-87 750,-, Tikka T3 Lite SS 890,- Tikka T3 Varm. 1140,-, Benelli Nova 690,- Benelli M2 comfor 1380,-, Leupold VX-1 2-7x33 250,- Leup. 3-9x40 295,-Kahles 2,5-10x50 890,Kahles 3-12x56 1390,-, Burris Fullf. 2-7x33 195,- 3-12x56 val 550,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06 528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. Kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist. 1290 e. Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 699 e. Beretta,Finn 412, CZ ja Benelli. Kiikaritarjous! Meopta R1r 3-12x56 4K 795e, Hawke 3-9x50 85e Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh. 03 348 4004 www.asetarvike.fi Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi 050 465 4695 Valmet 412 KE 28F/M hieno H:1000?  0400 884 714 Sauer 202 Jagd-Match 308 + Swarovski 2,5-15X56p Isis-Moud kisko + jalat h. 3500. Puh. 050 329 6793  Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Tähtäinkiikareiden pikavaihtojalustat suoraan valmistajalta. Esim. Tikka T3, CZ 550 www.masina-tuote.com p. 040 518 9843. Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  Pelkäätkö rosvoja! Kaso ja Kaipio Kassakaappeja Puh 0400 662 182 www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 Koirankopit 1-os 310,- ja 2-os 390,06 453 4333 www.koirankoppi.fi Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000
• VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www. ritkos.fi Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431, 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017 824 123 tai 040 527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. kivelaoutdoor.com puh. 040 728 4667 Valtava valikoima erävarusteita! Metsästysmaja Kemijärvella Pyhätunturin läheisyydessä. Näytöt ja kyselyt puh. 040 570 1300 Aseiden korjaukset ja huollot !Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18 KARHUMIEHET, myydään metsästysja kalastustukikohta (6 ? 10 h) ItäSuomussalmella 5 km Venäjän rajasta. Ympärillä on laajat valtion maa- ja vesialueet. Tied. ilt. p 040 1889 610. Asekomo O Putkonen Mikkeli p. 0400 941 715.Aseiden korjaus vaimen. ja kiikariasennustyöt Baikal aseiden varaosia Savukoskella rintamamiestalo- sauna ja navetta. Tontti 5000 m2. Talo vaatii remonttia. Osuudet lähellä olevaan Tenniö jokeen. Talon sijainti Salla-Savukoski tien varrella. Hintapyyntö 11 000 euroa puh. 050 561 3200. Huollan jahtiradiot, koiratutkat? RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. 2 mummon mökkiä Sotkamossa valtionmaiden keskellöä. Puh. 040 582 6397. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Ostetaan Metsästystä Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040 546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400 561 267. Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Korutaiteilija ostaa sarvia, myös jättösarvet käy. Ei tarvitse olla trofeita. petteri@luusolmu.fi  / 040 591 8324 www.luusolmu.fi Työsuorituksia Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010 387 3090 www.taljatukku.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044 368 1441. Herne/vehnäseos riistanruokintaan 500 kg:n säkki 150 e. 045 260 6346 Ikaalinen Ruokinta-automaatti 200 litraa 150 euroa, 400 litraa 20 euroa. Puh. 0500 316 165 Osta ja myy www.jahtihuuto.net Lapissa erämaapalsta Naruskalla 29ha hinta 15 000.- Savukoskella 21 ha 10 000,Purionvarsitontteja Tanhuassa alk. 4000,pääsee metsästyseuraan. Maisematontteja Saariselkä-Ivalo välillä alkaen 6000,puh. 040 832 0190 Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Karhunmetsästystä Suomussalmella ja nyt uutuutena myös etelä-Kuusamossa. p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net METSÄSTYSSIMULAATTORILLA harjoittelua ja kilpailua ympäri vuoden. www.hunting1.net Mökkejä Kuhmon itä-rajalla. Puh. 0500 253 563 Lomamökki Ranuan Simojärvellä hyv. kalastus, marjastus ja metsästys puh. 0400 193 351 Kuusamossa tasokas 4 hengen omarantainen mökki kalaisan järven rannalla. Oma vene, grillikatos kaasugrilleineen ja savustuslaatikoineen. Erinomaiset metsästysmahdollisuudet pienriistan metsästykseen. Käytettävissä laajat metsästysalueet. Tied. 040 773 0128 Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä p. 0400 398 208 Joutsassa vireässä kyläyhteisössä huoneisto n. 65 m2 vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen.  Metsästys- ja kalastusmahdollisuus.  Puh. 040 54 8 4819. Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 728 7503, 050 462 5938 Ruotsiin lintumetsälle tai lohestamaan Jarhoisiin.tiedot www.nettiasunnot.com. kohde ID.53997.p. 0500 342 2444 Mökki Rautavaaran Ylä-Luostassa.Hyvät marjastus- ja metsästysmaat lähellä (vm Hirvivaara/Rostua) puh 050 359 4213 Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124.  Asiantuntemuksella vuodesta 2000! Metsästysmatkat maailmanlaajuisesti. Hanhi ja villisika Virossa. VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi p. 0400 888 875, hunt@vsdgroup.fi Kuusamo Mökki + luvat 0400 281 229 Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Suomussalmella erähenkistä majoitusta. www.alassalmeneramokit.fi , 0400 300 552. Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Metsäkanalintu-Sorsa&Pienriistajahtia. www.Metsastyspalvelut.com 044 541 0437 Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. WWW.prohunting.fi/ 040 558 9012 pro.hunting@luukku.com Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net 10,90? /rasia (25 kpl) (25 kpl) Metsästystä tarjolla, muflon, kuusipeura jne. All inclusive. Airistospa.fi puh. 040 524 5017 Erä-Korpinen : Metsästys-KalastusKesälomat. www.erakorpinen.fi puh. 040 555 1394   Laadukkaat 11,90? /rasia Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050 588 9593. Vuokralle tarjotaan Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. TUNTSA-sarkapuvut ja muut erävaatteet www.tuntsa.fi  040 522 3480 Salla Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY Puh. 040 585 8133 www.eratapio.fi Kalalle/metsälle Pohj. Ruotsiin.Arjeplog Hyvä mökki viidelle.Suom.rantasauna,vene 12 koskea 10 km säteellä.Kalavedet viimeisen päälle.Taimen,harjus isot ahvenet. Kanalinnustus 25.8- 31.1 Lisätietoja ja kuvia: www.erätaito.fi puh. 0400 681 877 2 Erämiesryhmillä ja ?perheillä on mahdollista vuokrata Ahdenkallion Hirvimiesten majaa Hyvinkään asuntomessujen aikana/ajaksi, mahdollisesti myös muinakin ajankohtina. Raimo Kalteva 0500 743 748 ja 019 418 025 Eräkämppä Kukko-Multia valtion maiden keskellä. Hyvät marjastus ja metsästysmaat, lähellä useita kalaisia lampia. Puh 0400 343 272 -haulikonpatruunat Saga Magnum 12/76 50g Saga Steel 12/70 32g koot 1-7, kanta 25 mm, lähtönopeus 387 m/s koot 2-5, teräshaulipatruuna, lähtönopeus 375 m/s 8,90? /rasia (10 kpl) 9,90? /rasia (25 kpl) 1 1 Saga Export 12/70 34g koot 1-7, kanta 16 mm, lähtönopeus 434 m/s Kysy myös edullisia -kiekkopatruunoita! maahantuoja: 2 Saga Export 12/70 32g koot 2-7, kanta 12 mm, lähtönopeus 435 m/s Hyvinvarustetuista aseliikkeistä kautta maan. Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2013 asti. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Metsästäjä 4 l 2013 l 79
• Metsästäjä -lehti No. 4/2013 62. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2013. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Martikainen, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Kirjapaino: Hansaprint 2013/Met13_04 Kansikuva: Raimo Lietsala Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava ISSN-L 0047-6986 Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 ISSN 0047-6986 Toimitussihteeri: Marja Martikainen, puh. 029 431 2121 ISSN 2323-1475 Ulkoasu: Ilkka Eskola, Hansaprint Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset aluetoimistot Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201, hallintosihteeri Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211, vs. riistasuunnittelija Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212, hallintosihteeri Tuula Varjus, puh. 029 431 2213. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221, riistasuunnittelija Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222, hallintosihteeri Airi Karvinen, puh. 029 431 2223. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231, riistasuunnittelija Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232, hallintosihteeri Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241, riistasuunnittelija Olli Kursula, puh. 029 431 2242, hallintosihteeri Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 029 431 2251, riistasuunnittelija Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252, hallintosihteeri Leena Haapamäki, puh. 029 431 2253. Karhupalvelunumero 029 431 2500. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261, riistasuunnittelija Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262, hallintosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263. Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 ? 15, asiakaspalvelu@riista.fi Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki. Riistapäällikkö Mikael Luoma, puh. 029 431 2271, riistasuunnittelija Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272, hallintosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273. Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281, Riistasuunnittelija Marko Mikkola, puh. 029 431 2282, hallintosihteeri Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291, riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292, hallintosihteeri Kaija Riikonen, puh. 029 431 2293. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. Vs. riistapäällikkö Ville Hokkanen, puh. 029 431 2302, vs. riistasuunnittelija Sami Tossavainen, puh. 029 431 2304, hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti. Riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311, hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321, riistasuunnittelija Reima Laaja, puh. 029 431 2322, hallintosihteeri Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331, riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332, hallintosihteeri Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Paula Laukkanen, puh. 050 347 2400. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342, hallintosihteeri Pirkko Järvinen, puh. 029 431 2343. Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116, riistasuunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117.
• TARKISTA HANHIEN METSÄSTYSAJAT Metsästäjä Metsästäjän paras kaveri www.riista.fi Kolmiolaskennat aikaistuvat 4 l 2013