Metsästäjä 4/2013 - Lehtiluukku.fi

TARKISTA HANHIEN METSÄSTYSAJAT Metsästäjä Metsästäjän paras kaveri www.riista.fi Kolmiolaskennat aikaistuvat 4 l 2013
Tässä numerossa l 4 l 2013 Koira kaverina ja lakipykälissä s. 26-35 Metsähanhikantaa elvytetään s. 16 Riistakolmiolaskenta aikaistettiin s. 12 Luontopolku tuo asiakkaita luomutilalle s. 52 3 Pääkirjoitus 4 Metsästys myötätuulessa 6 Varapuheenjohtajalta 8 Kyyhkyjahdin ABC 12 Riistakolmiot laskentaan 13 Riistakolmiokampanja kouluttaa ja auttaa 16 Metsähanhikanta tehotoimilla nousuun 18 Merihanhia siirretään mereltä sisämaahan 19 Hanhien metsästysaikoihin tulossa rajoituksia 22 Hanhien tunnistaminen metsästystilanteessa 26 Irrallaan vai kytkettynä ? tarvitaanko lupa? 28 Mitä tekee karkottava koira? 32 Kun metsästyskoira katoaa 34 Susi söi mettäkaverini 36 Suurpetojen kanta-arvio syntyy yhteistyönä 38 Ilvespentueiden erillislaskenta 42 Metsästäjät tuovat rahaa alueille 44 Valkohäntäpeurakyselyn tuloksia 46 Sarvet ja sorkat uuteen järjestykseen 2 l Metsästäjä 4 l 2013 48 Vilskettä ja nähtävää Pohjois-Suomen erämessuilla 49 Oppiaineena erätaidot 50 Ekin kanssa erällä ? reppu selkään! 52 Kulttuuripolku luomutilan elämään 54 Riistasaalis 56 Lajiesittelyssä metso 57 Vesilintukannat vuonna 2013 58 Lintua lautaselle 60 Junnupalsta 62 Merkillisiä tapahtumia 64 Metsästäjä 50 vuotta sitten 66 Vesilintuväki koolla Pohjois-Amerikassa 68 Rikos ja rangaistus 70 Niksinurkka 72 Áigeguovdilis ságat sámegillii 74 Ajankohtaista ? Metsästysajat! 78 Kaupantekoa 80 Osoitteet
Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Jokainen erämies tiedottaa Suomalaisten suhtautuminen metsästykseen on nyt myönteisempää kuin koskaan aiemmin mielipidetutkimusten aikakautena. 61 prosenttia suomalaista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. 1990 ?luvuilla niin teki vain 44 prosenttia. Kielteinen suhtautuminen on puolestaan vähentynyt: 1980-luvulla kielteisiä oli 31 prosenttia suomalaisista, nyt vain 13 prosenttia. Tulokset ovat yhteenveto neljänä vuosikymmenenä toteutettujen mielipidetutkimusten sarjasta. Tulos saattaa olla monelle yllätys. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on lisääntynyt, vaikka yleinen käsitys tai huoli on ollut se, että ihmisten kaupungistuminen lisäisi metsästyksen ja yleisemminkin luonnonvarojen käytön vastaisuutta. Hyväksyttävyyden paranemiseen ovat vaikuttaneet varmasti useat tekijät. Yleispoliittinen ilmapiiri on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä. Metsästystä koskeva lainsäädäntö on kiristynyt ja monista voimakkaimman kritiikin kohteena olleista metsästyksen muodoista ja ?tavoista on luovuttu. Olen ollut työni vuoksi kohta 30 vuotta seuraamassa läheltä metsästyksen yhteiskunnallisen aseman muutosta ja haluan nostaa esiin viestintäohjeet, joita tuotiin esiin Metsästäjä-lehdessä 1980-luvun puolivälissä ensimmäisen mielipidetutkimuksen jälkeen. Suomalaiset pitivät metsästystä harrastavia sukulaisia tai tuttaviaan tärkeimpänä metsästystä ja riistaa koskevan tiedon lähteenä. Lehdessä kirjoitettiin: ?Jokainen metsästäjä on harrastuksensa mainosmies?. ?Jokainen erämies tiedottaa?. Metsästäjiä kannustettiin kertomaan avoimemmin harrastuksestaan ja henkilökohtaisista perusteluistaan toiminnalleen. Neuvo ja keino oli yksinkertainen: Puhu lähellä oleville ihmisille. Tieto leviää. Näin on tapahtunut. Metsästyksestä on ryhdytty viestimään avoimemmin ja uskon, että juuri tämä on lisännyt metsästyksen hyväksyttävyyttä. Kun kansalaisten tärkein tietolähde ovat lähipiirin ihmiset, harrastuksen julkisuuskuvaa ei ole voitu rakentaa pelkällä viestinnällä. Myös metsästyksen ja metsästäjien käytöksen on täytynyt muuttua vuosikymmenten kuluessa. Mikä sitten on muuttunut? Nostan muutaman esimerkin. Metsästäjät ovat 1980-luvun lopulta alkaen keränneet riistakolmiolaskennoilla ja muilla riistaseurannoilla kattavat kanta- ja saalistiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että metsästys ei vaaranna riistakantoja. Riistavaroja käytetään kestävästi. Metsästäjätutkintojärjestelmä uudistettiin 1990-luvun alussa. Riistanhoitoyhdistykset huolehtivat nyt erinomaisesti metsästäjien peruskoulutuksesta. Uusilla metsästäjillä on kurssit käytyään tiedolliset ja asenteelliset valmiudet lähteä kehittymään metsästäjäurallaan. Metsästysturvallisuus on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Onnettomuudet ovat vähentyneet. Aseturvallisuuteen on kiinnitetty kasvavaa huomiota sekä metsästäjäkoulutuksessa että metsästyksen johtamisessa. Alkoholin käyttöön metsästettäessä suhtaudutaan nyt ehdottoman kielteisesti. Eettisyys ja eläinsuojelu otetaan nyt vakavasti. Haavakoista huolehditaan metsästyksessä. Vapaaehtoiset SRVA-toimijat huolehtivat myös liikenteessä loukkaantuneiden eläinten kärsimysten lopettamisesta. Monet riistanhoitotoimet nähdään nyt tärkeäksi luonnonhoidoksi. Vieraspienpetojen pyynti on todettu tarpeelliseksi myös suojelualueilla ja metsästäjien vesilinnuston hoitamiseksi käynnistämät kosteikkohankkeet ovat samalla vesiensuojelua ja työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Uusimman tutkimustuloksen mukaan metsästyksen harrastaja on edelleen kansalaisten yleisin tietolähde metsästysasioissa: 61 prosenttia suomalaisista saa tietoa metsästävältä tutultaan. Avointa viestintälinjaa kannattaa siis jatkaa. Omat kokemukset ja perustelut tekevät vaikutuksen. Yleisempääkin hyvää uutista kannattaa levittää: Riista luo hyvinvointia. Metsästäjä 4 l 2013 l 3
Metsästys myötätuulessa Marja Martikainen Uusimman tutkimuksen mukaan metsästys on keskeinen ja entistäkin hyväksytympi osa suomalaista elämänmenoa ja luontoon ja vapaa-aikaan liittyvää perinnettä. Ei uhkaa riistakannoille Eri riistalajien osalta nähdään sama kehityssuunta kuin yleensä metsästykseen suhtautumisessa. Myönteisimmin suhtaudutaan hirvieläinten metsästykseen.Vain suurpetoeläinten metsästykseen suhtaudutaan kokonaisuudes4 l Metsästäjä 4 l 2013 Seppo Ronkainen S uomen riistakeskus ja sen edeltäjä Metsästäjäin keskusjärjestö ovat seuranneet suomalaisten suhtautumista metsästykseen mielipidekyselyillä vuodesta 1986 lähtien. Uusimman, Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan, 61 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Tämä on korkein luku koko aikana, jolloin mielipidekyselyjä asiasta on tehty. Tutkimukseen haastateltiin 15-79-vuotiaita suomalaisia huhti-toukokuussa 2013. Taloustutkimus vertasi tulosta vuonna 2004 tekemäänsä tutkimukseen. Siihen verrattuna myönteisesti suhtautuvien osuus on noussut 54:stä 61 prosenttiin ja kielteisesti suhtautuvien osuus pienentynyt 17:stä 13 prosenttiin. 26 prosenttia suhtautuu metsästykseen neutraalisti. Luotetuimpina tietolähteinä metsästyksestä vastaajilla ovat sukulaiset,tuttavat sekä televisio sekä metsästäjien keskuudessa Metsästäjä-lehti. Metsästäjillä on siis suuri merkitys myönteisen kuvan syntymisessä. -Metsästys on ilahduttavasti suosionsa huipulla. Metsästäjämäärä on ollut jatkuvassa kasvussa ja metsästäjien määrä on 70-luvulta tähän päivään mennessä kaksinkertaistunut. Se näkyy myös muun väestön suhtautumisessa metsästykseen. -Suomalainen metsästäjä onkin tärkein tekijä metsästyksen suosiota rakennettaessa. Vain 13 % suomalaisista ei tunne yhtään metsästäjää ja tuo sattuu olemaan juuri sama luku, kuin metsästykseen kielteisesti suhtautuvien määrä, vaikkei tällaista tulkintaa tietenkään suoraan tutkimuksesta voi tehdäkään, viestintäpäällikkö Klaus Ekman Suomen riistakeskuksesta toteaa. Metsästys on tapa rentoutua ja kuntoilla luonnon keskellä, ja kotiinviemisiksi voi saada myös puhdasta riistaruokaa. Noin 3,5 miljoonaa 15-79-vuotiasta suomalaista vähintäänkin tuntee jonkun metsästäjän. Oma suhtautuminen metsästykseen 1986, 1994, 2004 ja 2013 2004 2013 tehty osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta, 15-79-vuotiaat suomalaiset, 2004 n=1019, 2013 n=1010 Vuosien 1986 ja 1994 tiedot saatu suomen riistakeskukselta 1986 18 1994 16 2004 17 2013 21 30 21 28 22 27 9 20 37 29 40 26 8 14 10 3 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Erittäin myönteisesti Melko kielteisesti Melko myönteisesti Ei kielteisesti eikä myönteisesti Erittäin kielteisesti Myönteinen suhtautuminen metsästykseen on kasvanut.
Hyvinvointia metsästyksestä Kysymykseen, mikä on metsästyksen perimmäinen tarkoitus,ei löytynyt selkeän yksiselitteistä vastausta.Viidennes pitää metsästyksen tarkoituksena riistan pyyntiä ruoaksi,vajaa viidennes metsästysvietin toteuttamista,ulkoilua ja liikuntaa tai henkistä virkistäytymistä. Riistan pyynti ruoaksi korostuu erityisesti alle 30-vuotiaiden vastauksissa. Vanhemmat ikäluokat painottivat enemmän metsästysharrastuksensa antamaa liikuntaa ja henkistä virkistymistä. Luonnonvarojen tärkeänä hyödyntämiskeinona metsästys jää mielipidekyselyissä vielä marjastuksen, kalastuksen ja sienestyksen jälkeen.Metsästys on kuitenkin selvässä nousussa. Yhä yleisemmin nähdään, että metsästyksellä korjataan talteen riistavaramme tuottoa. -Metsästyksen suosion taustalta löytyy useita tekijöitä, mutta varmasti myös vilkas julkinen keskustelu villiruuasta ja lähiruuasta on kohentanut metsästyksen suosiota , sillä onhan riista puhdasta ja eettistä lähiruokaa parhaimmillaan.Eettisesti korkeatasoinen suomalainen metsästys ja eränkäynti tulee varmasti säilyttämään suosionsa, mutta vastuu on jokaisen metsästäjän. Hänen antamansa kuva suomalaisesta metsästyksestä on kuitenkin suosion kannalta avainasemassa, Ekman sanoo. Hannu Huttu saan hieman kriittisemmin kuin vuonna 2004. Yleinen kanta on silti edelleen se, että myös suurpetokantoja on voitava säädellä metsästyksellä. Yleensäkään metsästyksen ei koeta vaarantavan riistaeläinkantoja. Jokaisen tutkitun riistalajin osalta nähdään, että myönteisesti niiden metsästykseen suhtautuvia on enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia.Hirvieläinten metsästykseen myönteisesti suhtautuvia on peräti kolme neljästä suomalaisesta. Miesten suhtautuminen on naisia myönteisempää kaikkien riistalajien metsästyksen osalta. Metsästäjät nähdään edellistä tutkimusta useammin myös luonnonsuojelijoina. Enemmistö katsoo, että metsästäjät noudattavat metsästyksestä annettuja säännöksiä, vaikka mielipide on tässä asiassa muuttunut aiempaa hieman kriittisemmäksi. Kolmannes katsoo median suhtautuvan metsästykseen myönteisesti,kolmannes kielteisesti ja kolmanneksella on neutraali mielipide. -Oli hienoa todeta, että metsästäjä koetaan tänä päivänä myös luonnonsuojelijaksi. Metsästäjien mittavat ponnistukset elinympäristöjen parantamiseksi, joista meidän kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeemme on oivallinen esimerkki, kantavat vihdoin hedelmää. On tietenkin itsestään selvää, että metsästäjä on luonnonsuojelija,koska ilman hyvinvoivaa luontoa ei meillä ole hyvinvoivaa riistakantaakaan, jota voidaan metsästää, Ekman jatkaa. Pelko sekä karhua että sutta kohtaan on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Sudenpelko on ohittanut karhun. Suurpedot jakavat asenteita Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin myös asenteita suurpetoja kohtaan. Lainkunnioitus tuntuu horjuvan suurpetojen kohdalla pahasti, sillä lähes joka viides suomalaisista hyväksyy suurpetojen salametsästyksen, jos pyyntilupia ei saada. Yli puolet suomalaisista on myös sitä mieltä, että pihapiiriin tulleen suurpetoeläimen saa tappaa. Myös kanta susien sopivasta määrästä jakautuu kahtia, sillä 34 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että susia on liikaa, 41 prosentin mielestä niitä on liian vähän. Suurpetokantojen koon arvioinnissa luotetaan yhtä paljon tutkijoiden kuin metsästäjien kanta-arvioon. Sinänsä se on asiallinen tulos, sillä viralliset arviothan nämä tahot tekevät yhdessä. Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat suhtautuvat metsästykseen yleisesti muualla asuvia hieman kielteisemmin. Erityisen korostuneesti näin on tilanne suurpetoeläinten metsästyksen osalta. Sillä 40 prosenttia Helsingissä tai Uudellamaalla asuvista kertoo olevansa kielteisellä kannalla. Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien karhu- ja susipelosta. Karhua pelkää 46 prosenttia haastatelluista, sutta 47 prosenttia. Pelko sekä karhua että sutta kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viimeisten neljän vuoden aikana. Karhun pelko on yleisintä länsi-, itä- ja pohjoissuomalaisten keskuudessa, sutta pelätään keskimääräistä useammin Länsi-Suomessa. Metsästäjät pelkäävät enemmän karhua kuin sutta. Metsästäjä 4 l 2013 l 5
Varapuheenjohtajan palsta Risto Hanhineva hallituksen varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Ilvekannan kasvu on pysäytettävä Kevään ja kesän koittaessa metsästäjien ajatukset kääntyvät tulevaan metsästyskauteen ja syksyn jahtitapahtumiin. Suunnitellaan metsästysreissuja ja varataan lupa-alueita. Metsäkanalinnut on useimmille tavoitelluin saalis, mutta monet mielivät myös karhujahtiin ja toiset myöhemmin syksyllä ilvesjahtiin. Vaikka nämä molemmat suurpedot ovat tiukkaan suojeltuja lajeja, on niiden kannanhoidollinen metsästys mahdollista maa- ja metsätalousministeriön määrittämän kiintiön puitteissa. Suomen riistakeskus myöntää poikkeusluvat se perusteella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos valmistelee vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle arvion suurpetokantojen koosta, metsästettävyydestä ja pentueiden määristä, perustuen petoyhdyshenkilöiden ilmoituksiin. Perinteisen kannanarviointimenetelmän lisäksi on muutamilla riistakeskusalueilla suoritettu talvella erillislaskentoja. Näillä talvilaskennoilla on haettu lisätietoa pentueiden määristä ja kannan rakenteesta. Näitä tietoja ministeriö käyttää pohjana määrittäessään syksyn suurpetokiintiöitä. Ilveskannan seurantatuloksia on metsästäjien toimesta kovasti arvosteltu ja kyseenalaistettu. Aihettakin on, kun erillislaskennassa löytyy jopa kolminkertainen määrä pentueita verrattuna RKTL:n edellisvuoden arvioon. Esimerkkinä Varsinais-Suomen erillislaskennan tulokset viime talvelta, jossa pentueita löytyi 61 kappaletta. Määrä on noin kolme kertaa suurempi kuin edellisen vuoden pelkästään havintoaineistoon perustuva arvio. Vastaavasti Pohjois-Savossa mietitään, miten kyetään selittämään kentälle ilveskannan pienentyminen, vaikka tarkastelujakson aikana ilveshavainnot on lisääntyneet lähes tuhannella. Kirjautuneet pentuehavainnot 6 l Metsästäjä 4 l 2013 on kuitenkin avainasemassa ilveskannan määrittelyssä ja jostain syystä pentuehavaintoja on kirjautunut huomattavasti vähemmän edelliseen vuoteen verraten. Asioilla on usein kaksi puolta. Metsästäjät huomaavat kyllä tutkimuksen virheet, mutta omat puutteet jäävät vähemmälle huomiolle. Kannanarvioinnin virheet voivat johtua havaintoverkoston kattavuudesta ja ilmoitusaktiivisuuden laskusta: jälkiä on yksinkertaisesti niin paljon, että niistä suuri osa jää ilmoittamatta. Nopeat muutokset kannassa ja lähekkäin pienillä reviireillä olevat pentueet ovat varmasti haastava tilanne tutkimukselle. Tosiasia on, että ilveskannan arviointi ja pyyntilupien mitoitus on viime vuosina mennyt pahasti pieleen. Ilvesten määrä on voimakkaasti kasvanut, vaikka tavoitteena on ollut kasvun pysäytys tai jopa leikkaaminen. Ilveksen saaliseläimistä metsäkauris on kärsinyt eniten - pienet kaurispopulaatiot ovat hävinneet tiheimmillä ilvesalueilla lähes kokonaan. Sama koskee joillakin alueilla myös valkohäntäpeuraa. Metsäpeurakannan turvaaminen Kainuun ja Suomenselän alueilla on Suomen riistakeskuksen yksi keskeinen tulostavoite, joten sen vasatuoton turvaamiseen tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Tämä tavoite voi toteutua vain, mikäli ilveksen pyyntilupia myönnetään ko. alueille huomattavasti runsaammin. Ilves on yksi pahimpia peuran vasojen tappajia vasomisalueilla. Ylisuureksi kasvaneen ilveskannan kasvu pitää pysäyttää. Miten tähän tavoitteeseen päästään, kaksinkertaistamalla viimevuotinen pyyntilupamäärä?
Kotimaiset asepaketit 2013 Sako 85 Hunter-paketti sisältää: Rajoitettu erä! sh. 2990 ? Rajoitettu erä! sh. 1990 ? ? Sako 85 Hunter .308, 30-06 tai 9,3x62 luodikon ? Steiner Nighthunter 1,6-8x42 tähtäinkiikarin ? Optilock Sako jalustan ja renkaat ? Sako asepussin ja asehihnan Saatavana myös vasenkätisena! Sako A7-paketti sisältää: ? Sako A7 Syn Soft touch S/S .308 tai 30-06 luodikon ? Burris FourX 3-12x56 tähtäinkiikarin valopisteellä ? AseUtran vaimentimen SL5 .30, kierre 14x1 Sako ? Optilock Sako jalustan ja renkaat ? Sako asepussin ja asehihnan RaJOiTeTTU eRä! 1590? sh. Tikka T3 ?pakeTTi sisälTää: SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi ? Tikka T3 LiTe S/S .308 14x1 Luodikon ? BurriS FuLLFieLd e1 3-9x40 vaLaiSTun TähTäinkiikarin ? opTiLock Tikka jaLuSTan ja renkaaT ? aSeuTran vaimenTimen SL5 .30, kierre 14x1 Sako ? Tikka aSepuSSin ja aSehihnan
ABC Kyyhkyjahdin pienoiskiväärille Klaus Ekman Kuvat: Hannu Huttu l 8 l Metsästäjä 4 l 2013
Pienoiskiväärin käyttö pienriistan metsästyksessä koki pienen renessanssin vuonna 2009, kun tehoraja laskettiin 100 jouleen piipun suusta mitattuna. Aiemman tehorajan aikana markkinoilta ei tahtonut löytyä metsästykseen soveltuvia patruunoita, mutta uudistuksen myötä ongelma poistui. Myös äänenvaimentimen käyttö mahdollistui, kun voitiin käyttää aliäänipatruunoita. Metsästäjä 4 l 2013 l 9
Pienoiskiväärillä metsästettäessä on helppo valita joukosta nuoret linnut saaliiksi. P Pienoiskivääri asettaa kyyhkynmetsästykselle omat rajoitteensa, mutta kun jahti suunnitellaan hyvin ja valmistelut tehdään oikein, on pienoiskivääri tähän jahtiin hyvinkin soveltuva ase. Tässä tärkeimmät huomioitavat asiat,kun kyyhkyjä metsästetään pienoiskiväärillä: A: Valmistele huolella: hyvissä ajoin aloitetulla houkutusruokinnalla kyyhkyt saadaan alueelle,jossa voidaan metsästää.Lähellä pitää olla selkeitä istumapuita, joihin linnut tulevat ennen ruokailuun saapumista. Tarkkailemalla lintuja ennen jahtia istumapuut kyllä löytyvät. B: Kohdista aseesi huolella ennen jahtia. Osumakuvio ei saa olla suurempi kuin 15 mm 50 metrin matkalta.Käytä hyvää tukea, koska osuma-ala on pieni ? ammu siis makuulta, istuen tai kolmijalalta ampumapaikasta riippuen. Käytä aina hyvää tukea, osuma-ala on pieni. C: Valitse oikeat patruunat. Aliääninen reikäpäinen luoti on välttämättömyys. Kyyhky on yllättävän sitkeä lintu, mutta reikäpäällä lintu putoaa osuman saatuaan. Normaaliluodilla ammuttaessa kyyhkyt tuppaavat vielä lähteä lentoon tai ainakin siipeävät kauemmas ampumapaikasta, jos osuma ei ole lentoluissa. D: Ampumamatka on pidettävä 40-50 metrissä, koska pienoiskiväärin luoti on erittäin tuuliherkkä. E: Käytä noutavaa koiraa etäämmälle siivenneiden lintujen löytämiseen. F: Valitse oikea lintu eli kun linnut istuvat puussa,on sieltä helppo valita nuori lintu aina ensimmäiseksi. G: Vuorottele ampujia samalla paikalla. H: Luoti lähtee optimikulmaan ylös, kun ammutaan latvaan tai esimerkiksi kelon oksalle. Käytä aina vähintään kahden kilometrin varoetäisyyttä. Osunut luoti putoaa toki nopeammin maahan. Ja vielä lopuksi: muista turvallisuus! 10 l Metsästäjä 4 l 2013 Kun käytetään reikäpääluotia, linnut löytyvät lähes poikkeuksetta puun alta.
Kevlar-vahvisteisia ja IP-luokiteltuja lisävarusteita. Kehitetty lähes kaikkia tarpeita varten. UUTUUS Karhuhälytin. Micro 5+ tarjoaa kaikki toiminnot, kuten karhuhälytin, puheen kompressointi, salaus, pikavalinnat, ääniskannaus jne. Kestää kovaa käyttöä. Metsästysradiopuhelimen on kestettävä kovaa käyttöä. Siksi Micro 5+:ssä on vankka kokometallinen kotelo. With love from Hello and Friends. Photo: BlackFriday.se Laaja lisävarustevalikoima. Suuri valikoima Kehitetty Pohjoismaissa. Micro 5+ on kehitetty pohjoismaisia olosuhteita ja metsästysmarkkinoidemme vaatimuksia varten. Erittäin pieni virrankulutus. Micro 5+ kuluttaa erittäin vähän virtaa, joten kompaktista akusta huolimatta valmiusaika on 200 tuntia. 6W Kaikki samanlaisia. Jotta jokainen Micro 5+ tarjoaisi saman suorituskyvyn ja tekniset erittelyt, ne ?kloonataan? kehittyneen viritysmenetelmän avulla. JÄLLEENMYYNTI www.radiopuhelimet.fi - www.lafayette.eu HH-Sport: ALAHÄRMÄ, Martinkylän Autopuhelin: ESPOO, Ilpon Katiska: EVIJÄRVI, Forssan Ase ja retkeily: FORSSA, Raimo Olkkonen Oy: HAAPAJÄRVI, Erä +: HAMINA, Eräliike Hiidenkivi: HELSINKI, Varuste.net: HELSINKI, Digimesta: HUITTINEN, HH-Sport: IISALMI, Expert Vilponen: JALASJÄRVI, Telemaailma: JOENSUU, Agripalvelu: JUVA, Juvan Rauta ja Maatalous: JUVA, Midare: JYVÄSKYLÄ, Expert ASA: KANKAANPÄÄ, Erä+: KIRKKONUMMI, Agripalvelu: KOIKKALA, Kaustisen Konekeskus: KOKKOLA, KT Sport: KOUVOLA, Erä +: KUOPIO, Ase- ja Patruuna: KURIKKA, WildSport: LAPPEENRANTA, Rautia Rosenback: LAPVÄÄRTTI, Erä-Loppi: LOPPI, Lantbruk Ab: MARIEHAMN, Ritkos: MÄNTSÄLÄ, HH-Sport: NIVALA, Parkanon Expert: PARKANO, Greentrail: PIEKSÄMÄKI, Eräpori: PORI, Porvoon Mikrokulma: PORVOO, HH-Sport: RAAHE, Sissos: RAUMA, Eräkontti Oy: RIIHIMÄKI, Ollin Erä ja Kalastus: ROVANIEMI, Gigantti Salo: SALO, Ahti Huvila: SOINI, Neste Lohilahti: SULKAVA, Ekenäs Telehörnan: TAMMISAARI, RXTX - Tuote: TAMPERE, Vihanto: TURKU, Sähkö Niskanen: ÄÄNEKOSKI, Kurre Erä ja Kalastus: VAASA
Jukka Keränen, riistapäälliikkö, Suomen riistakeskus, Kainuu Metsäkanalintujen metsästysajat tietoon hyvissä ajoin Kolmiolaskennat keskitetään heinä-elokuun vaihteeseen Metsäkanalintujen metsästysajat on tarkoitus päättää tänä vuonna 27. elokuuta mennessä. Viime vuonna metsästysaikoja koskevat asetukset annettiin syyskuun puolella. Asetusten antamista nopeutetaan tehostamalla ja aikaistamalla riistalaskentoja. M uutamia poikkeuksia lukuun ottamatta metsäkanalintujen metsästysaika on metsästysasetuksen mukaan 10.9.-31.10. Heikkoina lintuvuosina metsästysaikoja voidaan kuitenkin lyhentää tai rauhoittaa laji tietyllä alueella kokonaan. Rajoitukset tehdään maa- ja metsätalousministeriön antamilla asetuksilla. Niiden valmisteluun ja lausuntokierrokseen tarvitaan hallinnossa oma aikansa. Tänä vuonna asetusluonnos pyritään saamaan lausuntokierrokselle jo 9. elokuuta. Jotta riistakolmiolaskentojen tulokset voitaisiin hyödyntää asetuksen tekemisessä, laskennat on tehtävä aikaisemmin kuin tähän asti. Laskennat 27.7. ? 4.8. Laskentakausi alkaa tänä vuonna 27.7. eli heinäkuun viimeisenä lauantaina. Jotta laskentatulokset varmasti ehtisivät metsästysaikojen päätöksentekoon, laskennat on tehtävä sunnuntaihin 4. elokuuta mennessä. Tulokset tulee kirjata heti laskennan jälkeen Riista- ja kala- talouden tutkimuslaitoksen nettisivuille (www. rktl.fi), jotta ne olisivat mahdollisimman pian riistahallinnon käytettävissä. Jos jostakin syystä laskijat eivät ole pystyneet järjestämään laskentaa suositeltuna aikana, laskenta on syytä kuitenkin tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen. Varsinainen laskentakausi jatkuu vielä tänä vuonna elokuun loppuun saakka. Metsäkanalintujen metsästysaikoja on vaikeaa ennakoida ennen kuin saadaan laskentatuloksia. Jos metsästysaikaa on tarvetta lyhentää,niin se tapahtuu yleensä loppupäästä. Mahdollista on myös lajien rauhoittaminen kokonaan tietyillä alueilla, jos tilanne niin vaatii. Metsästysajoista tiedotetaan näkyvästi elokuun lopussa paikallisia tiedotusvälineitä myöten. Netistä ajat löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta heti kun asetukset on vahvistettu (www.riista.fi). Kaikkien riistalajien metsästysajat löytyvät 9. syyskuuta ilmestyvästä Metsästäjä-lehdestä. Pari vuotta sitten tehdyt lain muutokset antavat nyt mahdollisuuden käyttää hyväksi tuoreita riistakolmiolaskentatuloksia päätettäessä metsäkanalintujen metsästysajoista. Aikaisemmin metsästysajat jouduttiin ratkaisemaan jo ennen laskentojen tekemistä. Muutos on tärkeä,koska metsäkanalintutilanne selviää vasta laskentojen perusteella ja koska lintukannoissa on suuria vaihteluja eri vuosien välillä. Metsästäjät ovat tyytyväisiä muutokseen ja motivaatio laskentoihin on lisääntynyt. Laskettujen riistakolmioiden määrä on lähtenyt kasvuun. Talkoissa mukana: RETKITUKKU.fi Raimo Lietsala Nettohintaan suoraan tehtaalta 12 l Metsästäjä 4 l 2013
Olli Kursula, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus, Keski-Suomi Kolmiokampanja kouluttaa ja auttaa Suomen riistakeskuksen kampanja riistakolmiolaskentojen puolesta jatkuu. Viime syksynä alkanut haastekampanja metsästysseuroille ja koirajärjestöille uusien kolmioiden perustamiseksi kestää syyskuun puoliväliin asti. Lisäksi koko maassa tarkistetaan riistakolmioverkoston kattavuus. Riistasuunnittelijat järjestävät koulutusta ja avustavat hiipuneiden kolmioiden elvyttämisessä ja uusien perustamisessa. R iistakolmio on metsäriistan runsaudenseurantaan 1980-luvun lopulla kehitetty laskentamenetelmä. Tasasivuisen kolmion sivut ovat neljä kilometriä pitkät, joten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Laskentalinjat kierretään kaksi kertaa vuodessa. Kesällä lasketaan metsäkanalinnut ja talvella tehdään nisäkkäiden lumijälkilaskenta. Kesälaskennan tuloksena saadaan metsäkanalintujemme (metso, teeri, pyy, riekko) alueelliset tiheydet (lintuja/km²) ja kesän poikastuotosta kertovia tunnuslukuja. Laskennan suorittavat metsästäjät vapaaehtoistyönä. Laskennat tulokset analysoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 200 Tavoitemäärä Tavoitteena luotettavat tiedot kanalintukannoista Ensimmäiset kolmiolaskennat tehtiin vuonna 1988.Tuolloin arvioitiin,että 1200 laskettua kolmiota koko maan alueella riittää. Kattavuuden varmistamiseksi tuli riistanhoitoyhdistysten alueella laskea vähintään kolme riistakolmiota. Suurissa riistanhoitoyhdistyksissä tätä vähimmäismäärää ei pidetty riittävänä, vaan vaihtoehtoiseksi tavoitteeksi asetettiin EteläSuomessa yksi kolmio 20 000 hehtaarin maapinta-alaa kohti ja Pohjois-Suomessa 30 000 hehtaaria kohti. Metsästysseurojen roolia korostettiin heti alkuvaiheessa. Tavoitteeksi asetettiin, että Laskettu 2012 180 160 140 jokainen vastuuntuntoinen metsästysseuran osallistuisi riistakolmiolaskentoihin,joko yksin tai yhdessä naapureiden kanssa. Tavoitteet ovat edelleen hyviä ja kannatettavia.Tavoitteena on kattava laskentaverkosto, joka antaa alueellisesti riittävän luotettavat tiedot kanalintukannoista. Alueellisesti tavoitteet voivat vaihdella metsien rakenteen, metsäkanalintukantojen sekä riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen pinta-alan mukaan. Alueilla, missä seurat ovat isoja, kuten Pohjanmaalla, tavoitteena voisi olla oma kolmio jokaisella metsästysseuralla. Omalle kolmiolle saa myös seurakohtaisen tulospalautteen laskennasta. Riistakolmiohaaste metsästysseuroille ja koirajärjestöille Viime kesänä laskettujen kolmioiden määrä nousi yli 800. Selvää nousua laskennoissa tapahtui Kainuussa, Pohjanmaalla ja Oulussa, hienoista parannusta saatiin monilla muillakin alueilla. Valitettavasti laskusuunta näytti edelleen jatkuvan Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Vielä on hyvät mahdollisuudet kiriä, sillä Suomen riistakeskuksen haastekampanja uusien kolmioiden perustamiseksi kaikille metsästysseuroille ja koirajärjestöille jatkuu 15.9.2013 saakka. Kilpailuun osallistuvat 15.7.2012 - 15.9 2013 aikavälillä perustetut uudet riistakolmiot. Palkinnot arvotaan haastekampanjaan ilmoittautuneiden tahojen kesken.Jokainen uusi kolmio toimii arpalipukkeena ja voi voittaa. Tämän lisäksi raati palkitsee valtakunnallisesti aktiivisimman riistakolmiotoimijan.Palkintoina on runsaasti Retkitukku Oy:n lahjoittamia tuotteita,kuten 6 kpl Alaska Light metsästyspukua, Burrel Target HD? asevideokamera ja Burrel CamDog HD? koirakamera. 120 Kolmioita elvytetään 100 Riistakolmiota on perustettu yli 1800 kappaletta. Perustettuja kolmioita siis riittää. Liian moni jää syystä tai toisesta laskematta. Olisiko laskematta jääneille mahdollista löytää uusia laskijoita? Suomen riistakeskus on yhteistyössä RKTL:n kanssa käynnistänyt koko maassa kolmioverkoston toimivuuden tarkastukset. Riistakeskuksen aluetoimistot käyvät läpi perustetut ja lasketut kolmiot alueiltaan. Useana vuonna laskematta jääneiden kolmioiden osalta selvitetään, miksi laskentaa ei ole tehty. Tarkastuksen yhteydessä selviää myös,olisiko kolmion elvyttäminen mahdollista. Laskematta jääneen palauttaminen laskennan piiriin on erittäin suositeltavaa,koska luonteeltaan riistakolmiot ovat pysyviä laskentalin- 80 60 40 20 O ul Po u hj an Po m aa hj oi sH Po äm hj e oi sKa rja Po Ra la hj nn oi ik s -S ko av -P o oh ja nm aa Sa ta ku nt a U us Va im rs aa in ai sSu om i Et el äH äm e Et el äKa S ak av ko o isSu om i Ka in Ke uu sk i-S uo m i La pp i 0 Monilla alueilla ollaan vielä kaukana asetetusta tavoitemäärästä. Vain Kainuu saa täysin puhtaat paperit laskettujen kolmioiden määrää tavoitteeseen verrattaessa. Selvää nousua tapahtui myös Pohjanmaalla ja Oulussa. Laskusuunta jatkui Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Metsästäjä 4 l 2013 l 13
Sakon 2013 tuotekuvasto on ilmestynyt. Tuotekuvasto joja. Näin ne tuottavat kantatietojen lisäksi tietoa ympäristömuutosten vaikutuksista. Myös uusia kolmioita on mahdollista perustaa. Riistakeskuksen riistasuunnittelijat järjestävät tarvittaessa koulutusta ja auttavat hiipuneiden kolmioiden elvyttämisessä tai uusien perustamisessa. Riistakolmiolaskenta parasta metsästyksen edunvalvontaa Riistakolmioiden neljännesvuosisatainen historia on huikea vapaaehtoisponnistus vailla vertaa.Se on tuottanut valtavan määrän tietoa metsäriistastamme ja sen elinympäristöistä. Nyt kun kesälaskennan tuloksia voidaan tuoreeltaan käyttää metsästysajoista päätettäessä, laskennan merkitys on vain korostunut entisestään. Laskijoiden talkootyöllä on todellakin merkitystä. Riistakolmiolaskenta on parasta metsästyksen edunvalvontaa. 2013 Laskettu 2012 Laskematta 2012 Hae oma kuvasto lähimmältä Sako First Class -kauppiaaltasi. Riistakolmioita on perustettu yli 1800 kpl. Viime vuoden kesälaskennassa laskettiin 821 Kaikki Sako-kauppiaat löydät osoitteesta www.sakosuomi.fi/kauppiaat Tekstari kannustaa! Riistakeskus lähettää heinäkuun puolivälissä kolmiovastaaville kannustavan tekstiviestin. Nyt muistutamme erityisesti riistakolmiolaskentojen aikaistamisesta. Jotta riistakolmiolaskentojen tuloksia voitaisiin hyödyntää asetuksen tekemisessä, laskennat on tehtävä aikaisemmin kuin tähän asti. Tänä vuonna riistakolmioiden laskentakausi on 27.7. ? 4.8.2013. w w w. s a k o s u o m i . f i
VX-6 VX-6 CDS 2-12x42 ALK. ALK. ? 1.199,? 1.339,- VALAISTULLA RISTIKOLLA VX-6 CDS 1-6x24 ALK. ALK. ? 999,? 1.199,- VALAISTULLA RISTIKOLLA Xtended Twilight Lens System Leupoldin toisen sukupolven vesitiiviystekniikka Pop-Up Re-zero -säädinjärjestelmä 6x-Zoom Erittäin nopeasti tarkentuva okulaari Laaja VX-6-katselualue VX-6:n valaistulla hiusristikolla varustetuissa malleissa on erittäin kirkas FireDot?-valaistus Suomessa Leupold -tuotteilla on 30 vuoden takuu, elektroniikkatakuu 2v Ylivertainen hankauskestävyys Lyijyttömät ja arsenikittömät linssit Ristikkovaihtoehdot: Duplex, Fine Duplex ja German 4 (metrinen). Valolla olevat ristikot: FireDot Duplex, FireDot Fine Duplex ja FireDot G4 (metrinen) VXR Tämä ei ole tavallinen kiikaritähtäin. Tarkasti leikatuista ja kiillotetuista linsseistä ja kuituoptiikkaa käyttävästä valaistusjärjestelmästä, ainutlaatuisesta FireDot-hiusristikosta, kapeaan muotoon ja siisteihin, tyylikkäisiin linjoihin, VX-R erottuu kaikilla tavoilla. VX-R 3-9x40 VX-R 4-12x40 ALK. ALK. ? 719,- ? 859,- www.leupold.com Saatavana suomenkielinen Leupold ?kuvasto. Kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi Maahantuonti: Hjorth Urheilutukku, hinta- ja saatavuustiedot www.ase.fi, hinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2013 asti. L_AFi13_VX6_VXR_185x271_RZ.indd 1 Metsästäjä 4 05.04.13 12:41 l 2013 l 15
Arto Marjakangas, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Metsähanhikanta tehotoimilla nousuun Luonnos Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelmaksi valmistui keväällä ja on maaja metsätalousministeriössä viimeisteltävänä. Metsähanhen säilyttäminen riistalajina edellyttää voimakkaita ja uskottavia toimia. Niistä tärkeimmät koskevat metsästyksen säätelyä ja tiedon lisäämistä pesimäkannasta ja metsästyssaaliista. Anser fabalis rossicus eli tundrametsähanhi 16 l Metsästäjä 4 l 2013 H oitosuunnitelma valmisteltiin Suomen riistakeskuksessa 2012?2013. Suurin osa Suomessa pesivistä ja Suomen kautta muuttavista metsähanhista on taigametsähanhia, joiden kokonaiskanta on vähentynyt jo 1990-luvulta. Pesiviä pareja on koko levinneisyysalueella todennäköisesti alle 20 000. Tundrametsähanhen kanta on runsas ja vakaa. Metsästäjäkohtainen saaliskiintiö käyttöön Emohanhien suuri kuolevuus on voinut olla yksi iso syy taigametsähanhen taantumiseen. Pyynnin rajoittaminen on ainoa nopea keino parantaa aikuisten säilyvyyttä ja kääntää metsähanhikanta nousuun. Sidosryhmätilaisuuksissa myös metsästäjät hyväksyivät sen, että vähenevän metsähanhikannan metsästystä on tarpeen rajoittaa. Pyynti loppuu varmasti, jos mitään ei tehdä. Rajoitettuja metsästysmahdollisuuksia jaettaessa etusijalle asetetaan pesimäalueet, joilla muita hanhia ei voi metsästää. Lisäksi Kaakkois-Suomi muodostaa oman erityisalueensa.Valtaosa Kaakkois-Suomessa syyskuun lopulla ja lokakuussa tavattavista metsähanhista on tundrametsähanhia,joita kestää hyvin metsästää. Metsästyksen säätelyssä siirrytään metsästäjäkohtaiseen kiintiöön ja saaliin ilmoitusvelvollisuuteen. Nykyiset arviot metsähanhisaaliin koosta ja alueellisesta jakaumasta ovat pienen otannan vuoksi epävarmoja. Kiintiöjärjestelmän ansiosta tarve säädellä metsästysaikoja vähenee. Tässä yhteydessä
Taiga- vai tundrametsähanhi? Nuori Anser fabalis fabalis eli taigametsähanhi selvitetään, voidaanko metsähanhen kannanseurantaan osallistuneet metsästäjät asettaa etusijalle saaliskiintiöitä jaettaessa. Siirtymäaikana jatketaan metsästysajan rajoittamista, ja metsästäjiä ohjeistetaan noudattamaan yhden hanhen saaliskiintiötä. Viimeistään nyt on selvää, että taigametsähanhi ei kestä tehopyyntiä. Siipinäytteiden keruuta saaliin ikäjakauman määrittämiseksi jatketaan, mutta alalajikoostumus aletaan määrittää saalisyksilöiden valokuvista. Metsästäjille laaditaan ohjeet saalishanhen pään kuvaamisesta.Saalistiedon keräämiseen ja saaliista otettujen kuvien lähettämiseen kehitetään sähköinen palautejärjestelmä. Elinympäristöjen hoitoa Metsähanhen kannanhoitoa ja metsästyk- ja kunnostusta Pesimäkanta seurantaan sen säätelyä varten tarvitaan parempaa tietoa myös pesimäkannasta ja poikastuotosta. Suomen pesimäkannan koko arvioidaan keväisellä parilaskennalla metsästäjien,lintuharrastajien,riistantutkimuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistyönä. Laskennat voidaan jakaa kolmelle peräkkäiselle vuodelle ja toistaa tarvittaessa. Jokavuotisen seurannan ja metsästyksen säätelyn tarpeisiin aloitetaan parien ja poikueiden pistelaskenta. Parit lasketaan keväällä ja poikueet syyskesällä, aivan kuten nyt vesilintulaskennoissa. Riistantutkimuksen 2011 aloittamassa hankkeessa seurataan pesimäsoilla satelliittilähettimellä merkittyjä hanhia. Tutkimus on antanut uutta kiinnostavaa tietoa metsähanhien sulkasatomuutosta Venäjälle (ks.Metsästäjä 1/2013). Populaatiotutkimuksen kannalta on ensisijaisen tärkeää saada ajantasaista tietoa eri-ikäisten hanhien vuotuisesta säilyvyydestä. Lähetintutkimuksella tämä ei hevin onnistu, koska seurattavien yksilöiden määrä tuppaa menetelmän kalleuden takia jäämään vähäiseksi. Rengastus on halpa keino hankkia tietoa säilyvyydestä, joten metsähanhien kaularengastusta ja rengastettujen hanhien havainnointia on tehostettava. Riistan elinympäristöjen hoidon vaikutukset näkyvät yleensä vasta vuosien päästä mutta ovat pitkäaikaisia. Pesimäsoita ympäröivien suometsien ojitus, nykyään kunnostusojitus, on metsähanhen elinympäristöjen muutoksista suurimpia. Yksi keino välttää kunnostusojitusta on pitää puuston määrä niin suurena, että puiden haihdutus saa aikaan riittävän kuivatustehon.Metsähanhen elinympäristövaatimukset otetaan huomioon metsänhoidon ohjeiden ja suositusten tarkistuksissa. Tehokkain keino hoitaa pesimäympäristöjä on ennallistaa metsätaloudellisesti kannattamattomia ojitettuja soita.Valtion ja yksityisiin talousmetsiin ja suojelualueille suunnitellaan laaja ojitettujen rämeiden ja korpien kunnostushanke, jolla vuotuinen ennallistettava suoala moninkertaistetaan nykyisestä. Metsähanhen kannalta parhaat ennallistamiskohteet voidaan selvittää laskentojen yhteydessä. Turvetuotanto pyritään metsähanhen pesimäalueilla ohjaamaan luonnontilansa menettäneille soille. Tärkeille muutonaikaisille levähdysalueille puolestaan suositellaan kasvipeitteisyyden säilyttämistä kevääseen saakka ja luonnonhoitopeltojen ja suojavyöhykkeiden perustamista. Taiga- ja tundrametsähanhi ovat metsähanhen alalajeja. Erot niiden ruumiinrakenteessa ja väreissä ovat suhteellisia, joten alalajin tunnistaminen vaatii kokemusta. Metsästystilanteessa niitä on useimmiten mahdotonta erottaa toisistaan. Tundrametsähanhi on hieman pienempi kuin taigametsähanhi, ja sen kaula on lyhyempi ja paksumpi kuin taigametsähanhen. Lisäksi tundrametsähanhen pää on suhteellisesti hieman isompi, pyöreämpi ja tummempi. Kaiken kaikkiaan tundrametsähanhi vaikuttaa taigametsähanhea tanakammalta. Tundrametsähanhen muuten mustassa nokassa on useimmiten vain kapea oranssi rengas. Sen sijaan taigametsähanhen nokassa on oranssia yleensä enemmän kuin mustaa. Alalajien tunnistus pelkästään nokan värien perusteella on kuitenkin epävarmaa, koska joillakin taigametsähanhilla on nokassaan vain kapea oranssi rengas kuten tyypillisellä tundrametsähanhella. Ero löytyy kuitenkin nokan rakenteesta: tundrametsähanhen nokka on lyhyempi ja tyveltä paksumpi kuin taigametsähanhen. Pienpedot kuten kettu, supikoira ja minkki voivat saalistaa metsähanhen munia, poikasia ja aikuisia. Pienpetojen tehopyyntihankkeet keskitetään arvokkaimmille pesimäalueille, ja ympäristöhallinto pyritään saamaan mukaan pyyntihankkeisiin. Metsästäjäkunnassa elää vahvana käsitys, että runsastunut laulujoutsenkanta heikentää metsähanhen poikastuottoa ja on siten suurin syypää sen vähenemiseen. Poikasten osuus metsähanhen lepäilevissä muuttoparvissa ei kuitenkaan ole vähentynyt. Kansainväliset kuviot Suomi edistää myös taigametsähanhen kansainvälistä kannanhoitotyötä.Taigametsähanhelle laaditaan Suomen aloitteesta kansainvälinen hoitosuunnitelma,jossa sovitaan kannan elvyttämiskeinoista ja metsästyksestä. Suunnitelman on määrä toimia mallina muidenkin vähenevien riistavesilintukantojen hoitosuunnitelmille Euroopassa. Metsästäjä 4 l 2013 l 17
Antti Piironen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Uusimaa Mereltä sisämaahan Tänä kesänä käynnistyi viisivuotiseksi suunniteltu merihanhen siirtoistutuskokeilu, jossa Hailuodosta pyydettyjä lintuja siirretään PohjoisSavoon Maaningalle. Tavoitteena on nopeuttaa lajin leviämistä sisämaahan. A Janne Kuusisto lkukesällä aloitetun siirtoistutuskokeilun tarkoituksena on luoda Pohjois-Savon järville lisääntyvä merihanhipopulaatio. Istutukset tehdään pyydystämällä villejä, Suomen luonnonvaraiseen merihanhikantaan kuuluvia lintuja Hailuodosta ja siirtämällä ne Maaningalle. Siirrettävät linnut ovat tänä keväänä syntyneitä poikasia ja niiden emoja. Odotusten mukaan poikaset leimautuvat uuteen elinympäristöönsä, ja osa niistä palaa myöhemmin Maaningalle pesimään. Merihanhi ei nimestään huolimatta ole pelkästään meressä elävä laji, vaan suurimmassa osassa Eurooppaa se pesii runsaana sisämaassa. Suomen merihanhikanta pesii muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta vain meren rannikolla,vaikka tuhansien järvien maassa sille olisi tarjolla lähes rajattomasti sopivaa elinympäristöä. Merihanhia on istutettu Suomessa aiemminkin. Tiettävästi ensimmäiset siirtoistutukset tehtiin jo 1950-luvulla, ja 1980-luvulla hanhia siirreltiin ilmeisen onnistuneesti ydinalueiltaan muualle saaristoon. Tiettävästi ainoa istutus sisämaahan tehtiin 2000-luvun alussa, kun Oulujärveen siirrettiin poikasena kiinniotettuja ja tarhassa lentokykyisiksi kasvatettuja merihanhia.Osa poikasista kasvoi tarhassa ilman emoja, ja osalle tuotiin kesyhanhia emoiksi.Istutusten tulos jäi kuitenkin melko laihaksi. Muutamista kymmenistä siirretyistä linnuista on tehty melko vähän havaintoja istutusten jälkeen, ja tällä hetkellä Oulujärvellä pesivien merihanhien määrä lienee korkeintaan yksi tai kaksi paria. Todennäköisesti tarhassa kasvatetut ja ilman oikeita emojaan Oulujärveen istutetut poikaset eivät ole oppineet riittävän varovaisiksi ja ovat kuolleet istutusten jälkeen. Aiemmista istutuksista oppia ottaen Pohjois-Savoon siirretään luonnonvaraisia poikasia ja niiden emoja, jotka vapautetaan luontoon mahdollisimman nopeasti. Näin ne eivät ehdi kesyyntyä vaan säilyttävät luontaisen arkuutensa.Emot ovat myös suojelemassa poikasiaan niiden ollessa pieniä. Valtaosa istutettavista linnuista otettiin kiinni niin sanotuilla rakettiverkoilla, joita on aiemmin käytetty muun muassa metsähanhitutkimuksissa. 18 l Metsästäjä 4 l 2013 Antti Piironen - merihanhia siirretään Perämereltä Pohjois-Savoon Naaraspoikaset tärkeitä Pesimäikään tulevat hanhet pariutuvat talvehtimisalueillaan,ja uudet pariskunnat muuttavat keväällä naaraan synnyinseudulle pesimään. Näin ollen Maaningalle siirretyt koiraspuoliset poikaset seuraavat pariuduttuaan puolisoaan sen synnyinseuduille, eivätkä siis pesi istutuspaikassaan. Naaraspoikaset taas löytänevät talvehtimisalueiltaan puolison,jonka kanssa ne palaavat Savoon pesimään. Pyydystetyt emot muuttavat tänä vuonna jälkikasvunsa kanssa talvehtimisalueille,josta ne todennäköisesti palaavat ensi kesänä jälleen Hailuotoon pesimään. Pohjois-Savon merihanhikannan muodostuminen lepää siis pitkälti istutettujen naaraspoikasten harteilla. Mikäli istutusprojekti etenee suunnitelmien mukaisesti,sen aikana siirretään Maaningalle korkeintaan joitain kymmeniä naaraspoikasia. Kannan juurtuminen on siis kiinni melko pienestä määrästä lintuja, joten metsästäjien ja riistahallinnon yhteistyön lisäksi tarvitaan hyvää onnea, jotta poikaset selviävät hengissä pesimäikäisiksi asti.Merihanhet pesivät tavallisesti ensimmäisen kerran kolmantena kesänään, joten istutusprojektin aikana on jo toiveita nähdä merihanhen pesivän PohjoisSavossa. Valtaosa istutettavista linnuista otettiin
kiinni niin sanotuilla rakettiverkoilla,joita on aiemmin käytetty muun muassa metsähanhitutkimuksissa. Rakettiverkoilla pyydettäessä noin 15 metrin levyinen ja 20 metrin pituinen verkko kootaan pitkäksi pötköksi ja asetetaan maahan.Verkon yläpaulaan kiinnitetään lyhyillä naruilla punnukset, ja hanhet houkutellaan maahan asetetun verkon eteen ruokinnan avulla. Hanhien saavuttua halutulle paikalle punnukset laukaistaan lintujen yli, jolloin niihin kiinnitetty verkko peittää hanhet allensa.Verkon alle jääneet linnut irrotetaan varovasti ja siirretään pahvilaatikoihin kuljetusta varten. Maaningalla poikueet koottiin ja linnut vapautettiin kokonaisina poikueparvina, jotta emot liikkuivat alusta alkaen poikasten mukana. Mahdollisuuksien merihanhi Vaikka merihanhi on luontaisesti levittäytymässä sisämaahan, ei Suomesta tällä hetkellä tunneta kuin muutamia sisämaapesintöjä. Paikkauskollisena lintuna merihanhi ei ole luonnostaankaan erityisen nopea levittäytyjä, jonka lisäksi kova metsästyspaine hidastanee levinneisyysalueen laajenemista sisämaahan. Sisämaassa merihanhella olisi käytössään lähes loputtomasti elinympäristöä, eikä tehokkaasti niitä saalistavia petoja juurikaan ole.Metsästyksestä pidättäytymällä ja siirtoistutusten avulla suureen osaan Etelä-Suomea olisikin mahdollista saada elinvoimainen merihanhikanta,joka tarjoaa hienoja jahteja syksystä toiseen. Siirtoistutuksilla aikaan saatu merihanhikanta voi runsaiden resurssien turvin kasvaa nopeasti, mikäli hanhien annetaan rauhassa runsastua. Sisämaan hanhipopulaation kasvua voivat vauhdittaa muualla syntyneet merihanhet, jotka lyöttäytyvät talvehtimisalueilla istutettujen hanhien seuraan, ja tulevat näiden mukana sisämaahan pesimään. Tämä ilmiö on yksi selitys pääkaupunkiseudun valkoposkihanhikannan nopealle kasvulle, ja sama on mahdollista myös merihanhen kohdalla. Hanhet ovat ympäri Suomea erittäin arvostettuja riistalintuja ja haluttua saalista, joten merihanhen leviäminen voisi tuoda hienon lisän sisämaan riistalajistoon. Leviämisen edesauttamisella on myös toinen ulottuvuus. Tällä hetkellä metsähanhi on ainoa metsästettävä hanhilaji Pohjois-Suomen lisäksi myös suuressa osassa Etelä-Suomea. Merihanhen juurtuminen sisämaan pesimälinnuksi toisi pelloille ja lintuvesille toisen metsästettävän hanhilajin, joka auttaisi pienentämään taantuvaan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta. metsästysaika Tarkasta metsä- ja merihanhen osoitteesta www.riista.fi Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa: Metsähanhen ja merihanhen metsästykseen tulossa rajoituksia Metsähanhikanta on laskenut viime vuosikymmeninä. Tästä syystä metsähanhen metsästykseen esitetään rajoituksia koko maahan alkavana metsästysvuonna. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jossa metsähanhen metsästyskauden aloitusta siirrettäisiin alkamaan myöhemmin. Metsästys alkaisi maan eri osissa porrastetusti 1.9. ja 10.10. välisenä aikana. Asetusehdotuksen tavoitteena on vähentää kantaan kohdistuvaa metsästyspainetta sekä pesimäalueilla että muuton aikaisilla levähdysalueilla. Pohjois-Lapin pesimäalueella metsästys alkaisi viime vuotta aikaisemmin, kun taas maan keski- ja eteläosissa metsästyksen aloitusta siirrettäisiin myöhäisemmäksi. Merihanhen osalta esitetään metsästyksen kieltämistä sisämaassa kolmen vuoden ajaksi, jotta kanta runsastuisi ja levittäytyisi laajemmalle. Metsästysaika alkaa eri aikaan eripuolilla Suomea Esityksen mukaan Pohjois-Lapin pesimäalueella metsästys olisi sallittua 1.9. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Lapin maakuntaan kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästys alkaisi 10.9. Tähän alueeseen kuuluisivat Kainuun maakunta, Lapin maakunta lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat Kuusamon, Oulun, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat sekä PohjoisKarjalan maakuntaan kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnat. Kaakkois-Suomessa metsähanhen met- sästys alkaisi 1.10. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluva Lappeenrannan kunta, Kymenlaakson maakunta, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluva Orimattilan kunta sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnat. Muualla maassa metsähanhen metsästys olisi sallittua 10.10. alkaen. Tavoitteena kestävä metsästys Merihanhen osalta esitys perustuu Suomen riistakeskuksen maa- ja metsätalousministeriölle tekemään esitykseen. Asetuksella kiellettäisiin merihanhen metsästys kolmen vuoden määräajaksi Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, KeskiPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Ministeriö pyrkii asetusten avulla varmistamaan, että metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Ennen asetuksen antamista ministeriön on kuultava niitä riistanhoitoyhdistyksiä, joita esitetty metsästyskielto koskee. Riistanhoitoyhdistysten kuulemista varten Suomen riistakeskus järjestää verkkokyselyn, jonka kautta riistanhoitoyhdistykset voivat antaa lausuntonsa sähköisesti. Metsästäjä 4 l 2013 l 19
PANTOJEN VERTAILUTALUKKO Paikannusherkkyys* Akun kesto GSM-kuuluvuus** Käyttökulut G500fi 2013 ????? G400fi 2013 ????? G500 2013 G500 G400i G400 GPS + GLONASS GPS + GLONASS ???? ???? ???? ?? ????? ???? ???? ??? ??? ?? ????? ??? ????? ????? ??? ??? ????? ????? ????? ?? ?? ?? ei ei ei ei 2013-pantaohjelma OK OK OK Trackerhuollosta*** Koirapilli OK ei OK Trackerhuollosta***