• 4 / 2010 ­ ruokinnalla lisää metsästysmahdollisuuksia, s. 24 Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden Baariin vai pyyntiin? Salametsästys ­ ammattimaista rikollisuutta, s. 68 Aseet ja metsästys -paneeli ­ nuorten metsästäjien aseen saanti turvattava, s. 13 Nuoret kaipaavat joustoa hirvenmetsästykseen, s. 50 Metsähanhen metsästykseen rajoituksia, s. 90
• Vieraskynä Nuorisotyö ja nuorisokato Sain pyynnön kirjoittaa aiheesta "miksi nuoret eivät ole mukana metsästysseurojen hirviporukoissa". Mietin hetken, onko todella niin? Metsästäjien määrä on viime vuosina pysynyt 300 000:n paikkeilla ja riista.fi-sivuston mukaan metsästäjätutkinnon suorittaa vuosittain 7000­8000 henkilöä, joista suurin osa on nuoria. Oman kokemukseni mukaan nuorisotyö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, mikä näkyy metsästäjätutkinnon suorittaneiden ikäjakaumassa. Eräleirit, metsästysseurojen kouluvierailut ja muu nuorisotyö on tehonnut, ja eräharrastuksen pariin on saatu lisää innokkaita nuoria. Näillä tiedoin olisi oletettavissa, että nuorten osuus metsästysseuroissa kasvaisi. Kuitenkin edelleen puhutaan jossain määrin seurojen "ukkoutumisesta" ja nuorison vähyydestä. Tyypillisesti metsästysseuraan pääsevät jäseniksi seuralle maata vuokraavat maanomistajat. Näiden lisäksi jäsenistö koostuu muun muassa maanvuokraajien perillisistä tai suhteilla seuraan päässeistä läheisistä. Hyvin harvalla on ollut muutoin mahdollisuutta päästä seuran jäseneksi. Päästyään (koe)jäseneksi tulokkaan on mahdollista liittyä hirviporukkaan (seuran säännöistä riippuen tämä voi tapahtua heti tai jopa useiden vuosien kuluttua koejäsenyyden, varsinaisen jäsenyyden ja peuraporukkaan pääsyn jälkeen!). Hirvijahti tapahtuu useimmiten viikonloppuisin, joka on suurimmalle osalle osallistujista vapaa-aikaa. Pyrkimyksenä on yhdessä metsästäen eränkäynti ja myös saaliin saanti, mikä edellyttää aktiivista osallistumista jahtiin ilmoittautuneilta. Seurasta riippuen sanktiona poissaolosta voi olla esimerkiksi lihan menetys tai "sakkomaksu", joiden tarkoitus on edelleen motivoida osallistumaan aktiivisesti. Osa nuorista pääsee metsästysseuraan siis joko omin tai läheisen avuin. Osa nuorista on taas niitä, joilla ei ole suhteita tai "lääniä", ei mahdollisuuksia päästä erämaille; ei mitään, mikä yleisimmin olisi edellytyksenä seuraan pääsylle tai hirvijahtiin osallistumiselle. Nuori voi opiskella kaukana metsästysmaista ja tämä voi estää osallistumisen seuran toimintaan ja jahteihin, mikäli niihin pääsy vaatii aktiivisuutta ja joka viikonloppuista sitoutumista. Toisaalta opiskelu voi estää osallistumisen, vaikka nuori asuisi lähelläkin. Toiset nuoriin laskettavat voivat olla perheenperustamisiässä, mikä luonnollisesti voi vähentää mahdollisuuksia päästä metsälle. Suvi Kapiainen Kirjoittaja on Viikin Akateemiset Metsästäjät ry:n puheenjohtaja Siten onnistunut nuorisotyö ei aivan näy seurojen jäsenistössä tai hirviporukoissa, kun maattomat ja suhteettomat nuoret jäävät rannalle ja toisaalta, kun seuraan päässeet nuoret opiskelevat tai perustavat perhettä. Mikäli seurojen päättävät elimet eivät laske jopa maattomia nuoria suopeammin toimintaan mukaan, nuoret eivät todella ole hirviporukoissa tai muussakaan seuran toiminnassa mukana, ja ansiokas nuorisotyö valuu osin kuin vesi hanhen selästä. Metsästysseurat ovat jäsen- ja metsästyssääntöpäätöksissään avainasemassa tulevaisuutensa suhteen, ja onneksi valistuneimmat metsästysseurat ovat uudistaneet sääntöjään ja mahdollistaneet, ilman maanomistajuutta, jäsenyyden seuraansa koejäsenyyden kautta. Jos nuorisotyö ei jatku samalla lailla nuoria kannustavana ja aktivoivana seuratasolla, nuoret äänestävät jaloillaan ja nuorten harrastavien jäsenten määrä hirvijahdeissa ja seuratoiminnassa laskee, vaikka riistanhoitomaksua jatkuvasti 300 000 henkilöä maksaisikin. n Mitä mieltä sinä olet? Millä tavalla nuoret motivoidaan osallistumaan hirvijahtiin? Mitä metsästysseurat voivat tehdä asian hyväksi? Onko seuroilla säännöissään tai käytännöissään parannettavaa?? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 l Metsästäjä l 4 l 2010 Eräkalenteri 4
• Tässä numerossa l 4 l 2010 32 Totti Turunen 2 Vieraskynä: 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus: Kympinporukkaa Nuorisotyöjanuorisokato 6 Edustajakokous koolla Savonlinnassa: Suomenriistakeskusonmerkittäväedistysaskel ­riistanhoitoyhdistystentoimintaedellytyksetturvattava Hylkeenkäsittelypuhutti 10 XIX Kansainväliset Erämessut Riihimäellä: 13 Aseet ja metsästys -paneeli Riihimäen Erämessuilla: Nuortenmetsästäjienaseensaantiturvattava Metsähanhenmetsästyserityistarkkailuun 15 Puheenjohtajalta: 18 Hanhisaalis painottuu vanhoihin lintuihin 24 Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden ­ruokinnallalisäämetsästysmahdollisuuksia 28 Seurat säätelevät kanalintujen metsästystä 32 Metsästäjäprofiili: Kanahaukkametsästäjienmielissä 34 Kun karhu hyökkää kohti 38 42 46 48 32 Metsästäjäprofiili: ­karhunampumistakannattaaharjoitellaradalla Kanahaukkametsästäjienmielissä ­metsästäjienvapaaehtoistyötäparhaimmillaan Nuoretkaipaavatjoustoahirvenmetsästykseen ­Keski-RengonEräpanostaanuoriintosissaan Supikoirasaalisennätykselliset170 000 Valtionmetsienkulttuuriperintöäkartoitetaan Turkhaudanjärven kunnostus etenee Makkarasuosta mallialue Keskustelussa hirvet ja metsätalous Riistalaskennat 50 Baariin vai pyyntiin? 52 Vuodessa metsästäjäksi 56 Saalistilaston kertomaa: 58 Eräaatoksia valtionmailta: 60 Metsästäjän ilmaiseen maastonavigaattoriin nyt nettiseuranta 62 Ekin kanssa erällä: Erämiehenrinkat 66 Tutkijan tuntoja: Mitä­Miten­Miksi? 68 72 78 84 88 90 92 95 Metsäkanalinnut Salametsästys ­ ammattimaista rikollisuutta Aimon viimeinen tehoisku Metsästäjät entistä huolellisempia ja vastuuntuntoisempia Laukauksesta lautaselle: Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Rajoituksia metsästysaikoihin Kaupantekoa Osoitteita 18 18 Hanhisaalis painottuu vanhoihin lintuihin Metsästäjä l 4 l 2010 l 3
• Teksti ja Kuvat: Eerikki Rundgren Eräkalenteri HEINÄKUU Heinäkuu on koko maassa tilastollisesti vuoden lämpimin kuukausi. Vaikka illat alkavatkin loppukuusta eteläisessä Suomessa pimetä, pysyvät yölämpötilat yleensä vielä mukavissa lukemissa. Tämä johtuu maahan ja vesistöihin varastoituneesta lämmöstä. Loppukesällä yöt kuitenkin vääjäämättä viilenevät, mikä näkyy vesistöjen päälle tyyninä öinä kertyvänä sumuna. ELOKUUU Suomessa on tavattu tähän mennessä 55 lajia maailman kaikkiaan useista tuhansista sudenkorentolajeista. Puun rungolla lepäävä siniukonkorento on 11:sta maassamme esiintyvästä ukonkorennosta yleisin ja samalla laajimmalle levinnein. Kaikenlaisten vesistöjen äärellä viihtyvän siniukonkorennon voi nähdä lentävän kesäkuun alusta aina syys­lokakuun vaihteeseen. Vuosi takaperin heinäkuun lämpöennätys +29,3 °C mitattiin 2.7. Hangon Tvärminnessa. Koko kuukauden korkein päivälämpötila jäi ainoastaan kerran alle +20 lämpöasteen, muutoin jossain päin Suomea mitattiin kaiken aikaa tästä korkeampia päivälämpötiloja. Sodankylässäkin päästiin viime heinäkuussa neljänätoista päivänä yli +20 lämpöasteen. Mustakurkku-uikku on helppo tunnistaa pesimäaikaan mustasta päästä ruskeankeltaisine tupsuineen sekä ruskeanpunaisesta kaulasta ja kyljistä. Talvipuvussa tämän pienen uikkuihin kuuluvan linnun tunnistaminen on kuitenkin hieman vaikeampaa, kuten niin monien muidenkin vesilintujen. Silkkiuikusta ja härkälinnusta sen erottaa ehkä helpoiten pienemmästä koosta sekä nokasta. Suomen sudenkorentoseura perustettiin vuonna 2006. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sudenkorentojen tutkimusta, suojelua ja harrastusta sekä toimia alan tutkijoiden ja harrastajien yhdyssiteenä Suomessa. Sudenkorentoseuran kotisivuilla osoitteessa www.sudenkorento.fi on kuvattu tarkasti kaikki Suomessa tavatut sudenkorentolajit. Graafikko Erik Bruunin tuotteliaaseen ja tunnustettuun elämäntyöhön voi tutustua Suomen Metsästysmuseon "Luonnon voima" -näyttelyssä. Esillä on Bruunin kädestä syntyneitä julisteita, esitteitä, postimerkkejä, kirjojen kansikuvia, exlibriksiä ja muuta grafiikkaa peräti kuudelta eri vuosikymmeneltä. Tunnetuimpia ja samalla myös pidetyimpiä Bruunin suunnittelemista logoista lienee Suomen Luonnonsuojeluliiton edelleen käytössä oleva norppatunnus. Luonto on ollut muutoinkin aina vahvasti esillä Bruunin töissä. Tästä on hyvänä esimerkkinä kaiken aikaa uusilla töillä täydentyvä luontojulisteiden sarja. "Luonnon voima" -näyttely on esillä Riihimäellä 10.10.2010 saakka. Mustakurkku-uikku pesii suojaisilla merenlahdilla sekä rehevissä lammissa ja lampareissa. Se viihtyy monien muiden vesilintujen tapaan myös jätevesialtaissa sekä muissa ihmisen tekemissä kosteikoissa. Kuvan yksilö asusti viime vuoden heinäkuussa parinsa kanssa Espoon keskuspuistoon tehdyllä lintukosteikolla. Kyseessä lienee sama pari, joka pesi samaisella kosteikolla tänäkin kesänä. 4 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Pääkirjoitus Kympin porukkaa Toukokuun lopulla poliisihallitus tiedotti operaatiosta, jossa poliisi oli selvittänyt kaikkien aselupien haltijoiden rikostaustaa selvittääkseen, onko haltijoiden joukossa väkivaltaisesti käyttäytyviä ja aseenhaltijaksi sopimattomia henkilöitä. Suurta vaivannäköä vaatinut operaatio johti 940 henkilön aselupien peruuttamiseen. Aseluvan haltijoita maassamme on noin 650 000. Poliisihallitus otsikoi tiedotteensa "Poliisi on perunut lähes tuhat aselupaa", mistä tuli suurelle yleisölle käsitys, että aseenomistajissa on paljon epämääräistä ja vaarallista porukkaa. Otsikointi lienee ollut tietyllä tapaa vastaus joidenkin asevastaisten tahojen sensaationnälkään: "Repikää siitä, tuhannelta on jo saatu aseet pois". Tuloksen perusteella on kuitenkin syytä onnitella poliisiviranomaisia onnistuneesta ja hyvin hoidetusta lupaharkinnasta. Oikeastaan täysi kymppi poliisille aselupa-asioiden hoidosta. Ja toinen kymppi aseenomistajille ­ metsästäjille ja ammunnanharrastajille! Nyt voimme kulkea vielä enemmän selkä suorana. Meidät on julkisesti todettu kunnon kansalaisiksi. Miten niin olemme kunnon kansalaisiksi tunnustettuja? Juurihan todettiin, että lähes tuhannelta vietiin aseet pois. Niinpä niin. Kunnon ihmisiä olemme olleet jo ennen kyseisiä rikosrekisteri- ym. selvityksiä, kuulusteluja ja peruutuksia. Peruutettujen lupien osalta desimaalit pitää ottaa käyttöön kun eivät prosentit riitä tarkkuudeksi, vaan peruutusten osalta tulos pyöristyisi nollaan. Aseluvat peruutettiin 0,0014 osuudelta aseenomistajia ­ eli 0,14 prosentilta. Takavuosina myönnetyt aseluvat ovat siis onnistuneet 99,86 prosenttisesti poliisissa! Käytännössä poliisin lupaharkinta on onnistunut ehkä jopa vielä paremmin, sillä jotkut henkilöt ovat varmaankin syyllistyneet rikoksiin myöhemmin oltuaan nuhteettomia luvanmyöntöhetkellä. Otsikointi olisi voinut hyvinkin olla "Poliisi onnistunut täysin aselupaharkinnassaan" tai asiakaspuolelta katsottuna "Aseenomistajilla vain erittäin vähän rikkeitä". Mikähän muu porukka olisi kansalaiskunnoltaan todettavissa yhtä hyväksi ­ eipä taida hevillä löytyä. Toivottavasti poliisin lupahallinnossa säilytetään takavuosien menestystarina ja sen tekijät. Kaikki nykyiset merkit käytäntöjen muuttumisesta ja lupa-asioiden organisoinnista eivät näytä menestystekijöiltä. Poliisin etääntyminen kauemmaksi ihmisistä ja hiljaisen tiedon hukkaaminen ovat suuria ongelmia varmaan muussakin poliisitoiminnassa. Lisäksi lupa-asioissa paperiharkinnan lisääminen, vastuun siirtäminen muualle eli muilta hankittavat selvitykset, byrokratian lisääminen, asiakaspalvelun heikentäminen, käsittelyaikojen venyminen useiden kuukausien mittaisiksi ja aselupien hintojen korottaminen yli kipukynnyksen ovat huolestuttavia esimerkkejä hallinnosta, joka alkaa työllistää itse itseään valitellen samalla resurssipulaansa. "Paranee kuin postin palvelu" ja "Toimii kuin junan vessa, kun ei junaa tule" ovat kuulemiani vertauksia. Syyttömät lupavirkailijat ja poliisimiehet joutuvat syyllistetyiksi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on saamiensa useiden kanteluiden johdosta huomauttanut erästä uusmaalaista poliisilaitosta aselupa-asioiden hitaasta käsittelystä. Hän myös pyytää poliisihallitukselta selvitystä laajemminkin käsittelyajoista ja mahdollisista toimenpiteistä, jotta aselupaasiat käsitellään kohtuullisessa ajassa ilman aiheetonta viivytystä. Epäkohdat on syytä korjata viipymättä, eikä saa kiusata ihmisiä enää enempää turhanpäiväisillä selvityksillä ja hömpötyksillä. Poliisilaitoksista löytyy kyllä tietoa ja taitoa ratkoa asiat jatkossa" hyvän hallinnon periaatteiden" ym. mukaisesti. Keskityttäköön olennaisiin asioihin älköönkä rakenneltako turhaa lisäbyrokratiaa etenkään nuorten kiusaksi. Nuoret aseenhaltijoina ja luvanhakijoina eivät ole ongelma. Päinvastoin heistä kasvaa kunnon aikuisia. Hyödynnetään sekin mahdollisuus. Mielenkiintoista on sekin, että esimerkiksi aseella aiheutuneita metsästysonnettomuuksia ei tilastojen valossa tapahdu alle 20-vuotiaille. Näin ei saa käydä, että metsästäjätutkinnon suorittanut 15-vuotias missaa metsästyskauden alun tai hän ei pääse ampumakokeeseen sen takia, että aselupahallinto toimii kuukausien viiveellä! Tällä kertaa en ota sen kummemmin kantaa aselain uudistamisen tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen, mutta muutama tilastotieto otettakoon esille ihan noin kertauksena ja asian suhteellisuuden havainnollistamiseksi. Tavallisena vuotena 2 suomalaista ammuttiin luvallisella pistoolilla, 84 tukehtui ruokaansa, 80 kuoli paleltumalla, 75 paloi hengiltä, 56 surmattiin teräaseella ja 39 kuoli saunan kuumuuteen. Lööppien ja lehtijuttujen perusteella voi asiasta olla harhaluuloja. n Metsästäjä l 4 l 2010 l 5 PS! Hirviporukoiden ukkoutuminen on tätä päivää. Vieraskynässä Viikin Akateemiset Metsästäjät ry:n puheenjohtaja Suvi Kapiainen puuttuu tähän arkaan aiheeseen varsin käytännönläheisesti. Jos ei ole metsästyskelpoista maata seuralle tarjottavana, voi seuraan ja erityisesti hirviporukkaan pääsy pysähtyä useasti siihen. Hirviporukan tiukat säännöt ja "lihatiinun" vahtiminen ovat johtaneet monissa seuroissa nuorisokatoon tai ainakin siihen, ettei hirvijahtiin osallistuta. Olisiko tässä peiliin katsomisen paikka? Lue lisää aiheesta tämän lehden sivuilta 50­53. Jari Pigg Päätoimittaja
• Klaus Ekman Edustajakokous koolla Savonlinnassa Metsästäjäin Keskusjärjestön ylin päättävä elin Edustajakokous kokoontui näillä näkymin toiseksi viimeiseen kokoukseensa Savonlinnassa. Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit on tarkoitus liittää yhteen Suomen riistakeskukseksi 1.1.2011 alkaen. Suomen riistakeskus on merkittävä edistysaskel ­ riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset turvattava S Edustajakokouksessa äänestettiin valkohäntäpeuranaaraan vasasuojan poistamisesta. Pohjois-Häme oli tehnyt esityksen, että vasasuoja poistettaisiin vuodenvaihteessa, mutta käydyssä äähävisi niukasti ja vasasuojan purkua ei esitetä. Hannu Huttu nestyksessä esitys 6 l Metsästäjä l 4 l 2010
• S l Savonlinnasalissa Savonlinnassa kokoontui satakunta riista-alan vaikuttajaa linjaamaan tulevaisuuden riistahallintoa. Metsästäjäin Keskusjärjestön edustajakokousedustajat ja lukuisa joukko riistahallinnon luottamusmiehiä, toimihenkilöitä ja virkamiehiä kokoontui keskustelemaan ajankohtaisista riista-aiheista. Eniten puhutti tietysti käynnissä oleva organisaation uudistustyö. Suunta oikea Lauantain alustuksissa käytiin seikkaperäisesti läpi organisaatiouudistuksen tämän hetkinen tilanne ja jo nyt hahmottuneet tulevaisuuden näkymät organisaatiota koskevine säädösesityksineen. Projektipäällikkö Reijo Orava piti erittäin ansiokkaan ja selkeän esityksen projektista, jonka nimi on Eräneuvos Juha K. Kairikko (keskellä) on vuoden 2009 Eräjournalisti. Vasemmalla MKJ:n puheenjohtaja Tauno Partanen ja oikealla palkintoraadin puheenjohtaja toiminnanjohtaja Jari Pigg. niinkin proosallinen kuin "Suomen riistakeskuksen perustaminen". Käydyssä keskustelussa suurinta huolta aiheuttivat riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset. Useissa puheenvuoroissa viitattiin vapaaehtoistyön jatkuvuuden turvaamiseen, joka tietysti edellyttää, että niin säädökset kuin rahoituskin myös jatkossa tukevat tätä arviolta 365 henkilötyövuoden arvoista vapaaehtoistyötä. Edustajakokous antoi sunnuntaina seuraavanlaisen kannanoton organisaatiouudistuksesta: Edustajakokous pitää ehdotettua uudistusta tarpeellisena muutoksena. Muutoksella voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa alueellisten toimintojen jatkuessa ennallaan. Alueellinen osaaminen, vaikuttaminen ja asiantuntemus säilyvät, vaikka nimi muuttuukin Suomen riistakeskukseksi ja sen aluetoimistoiksi. Lisäksi organisaatio mahdollistaa hyvän yhteistyön jatkumisen metsästäjien ja maanomistajien kesken. Riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset on muutosprosessissa turvattava. Edustajakokous edellyttää, että riistanhoitoyhdistysten toiminnan tueksi suunnataan riittävästi voimavaroja, jotta yhdistysten toiminta ja niissä tehdyn vapaaehtoistyön määrä saadaan säilytettyä. Metsästäjä l 4 l 2010 l 7
• Äänestämäänkin päästiin Edustajakokouksen kiivaimmat laineet asettuivat lauantain aikana ja itse kokous vietiin läpi hyvässä hengessä ja käyty keskustelu oli asiallista. Edustajakokousesityksistä keskusteltiin ja kahdesti selvittiin koeäänestyksellä, mutta Pohjois-Hämeen tekemästä esityksestä valkohäntäpeuranaaraan vasasuojan poistamisesta suoritettiin suljettu lippuäänestys, jossa tehty vastaesitys voitti ja vasasuojan Isäntäpiirin Heikki Kosonen toimi kokouksen puheenjohpoistoesityksestä luo- tajana. vuttiin. Esityksen tavoitteena oli helpottaa peuranaaraan ampumista vuodenvaih- (ent. Urheilumetsästys-lehti) päätoiteen jälkeen. Vastaesityksessä todettiin, mittaja, eräkirjailija, eräneuvos Juha että yksittäinen naaras on jo nykylain- K. Kairikko. säädännön mukaisesti laillisesti amKairikon kirjallinen tuotanto on muttava, jos ei vuotta nuorempi jälke- mittava. Liitteenä esityksessä oli yli sentin paksuinen luettelo hänen kirläinen sitä seuraa. Pohjois-Karjala oli esittänyt MA joittamistaan artikkeleista, oppaista, 9§:n muuttamista siten, että saalisil- kirjoista ja muista tiedotuksellisista moituksen jättöaikaa olisi jatkettu vii- tuotoksista, jotka eivät selittelyjä kaikosta kahteen viikkoon, mutta esitys paa. Siis ainutlaatuinen ansioluettelo kaatui koeäänestyksessä. Eräjournalistipalkintoa ajatellen. ­ Me voimme ilolla todeta, että Lapin riistanhoitopiiri oli esittänyt, että ampumakokeen suoritusmaksu Juha K. Kairikko on pitkäaikaisella nostettaisiin 10 euroon kerralta ja toiminnallaan merkittävästi edistänyt hyväksytyn kokeen voimassaoloaikaa suomalaista metsästystä, riistataloutta lyhennettäisiin kolmesta vuodesta kah- ja sen yleistä hyväksyntää myös suuteen vuoteen. Koeäänestyksessä voitti ren yleisön keskuudessa. Eräjournavastaesitys, että maksua pyritään ko- listipalkinto vuodelta 2009 on mennyt rottamaan 10 euroon, mutta voimas- varmasti oikealle henkilölle, kiittelee saoloaika pysyisi ennallaan. palkintoraadin puheenjohtaja Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohJuha K. Kairikosta taja Jari Pigg. Eräjournalisti Edustajakokouksen yhteydessä jaet- Viimeinen tiin myös vuoden 2009 Eräjourna- Edustajakokous Lapissa? listipalkinto. Vuonna 2002 perustet- Edustajakokouksen viimeiset sanat tu Eräjournalistipalkinto jaettiin nyt lausui Lapin riistanhoitopiirin puheenkahdeksannen kerran ja palkinto on johtaja Erkki Huhta. Niillä sanoilla suuruudeltaan 2 000 euroa. hän kutsui MKJ:n Edustajakokouksen Eräjournalistipalkintoehdokkaiden näillä näkymin viimeiseen kokoukjoukossa oli tällä kertaa yksi selvästi seen, joka pidetään kiertävän vuoroylitse muiden. Palkintoraadin oli help- järjestelmän mukaisesti Lapin riistanpo nostaa ehdokkaiden kärkinimeksi hoitopiirin alueella. Hän toivoi, että se Suomen Metsästäjäliiton pitkäaikai- kokous ei olisi haikea vaan eteenpäin nen toiminnanjohtaja ja Jahti-lehden suuntaava iloinen tapahtuma. l 8 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Klaus Ekman XIX Kansainväliset Erämessut Riihimäellä Hylkeen käsittely puhutti Erämessut olivat ja menivät. Päällimmäisenä mieleen jäi paikallisen toimittajan aiheuttama keskustelu hylkeenmetsästyksestä ja sen oikeutuksesta. Toimittajan avaamassa keskustelussa sekaantuivat täydellisesti meidän merelliset jatkuvasti lisääntyvät hylkeemme halli ja itämerennorppa ja uhanalainen yhteinen suojelukohteemme saimaannorppa. l Erämessut järjestettiin yhdeksännentoista ­ jonka kanta Itämeressä on jo vuosikymmenen ajan ollut vahvassa kasvussa ­ ja saimaannorppa. Pelkästään Itämeren hyljelaskennoissa nähtiin yhtaikaa yli 20 400 harmaahyljettä, joka tarkoittaa, että kanta on tästä vielä merkittävästi suurempi, koska kaikkia ei tietenkään laskennoissa nähdä. Toimittajan vertaus uhanalaiseen saimaannorppaamme oli mauton ja asiaton ­ onhan saimaannorpan hyvinvointi koko Suomen kansan yhteinen ponnistus. E MKJ:n osastolla esillä olivat niin uusi Riistakeskus kuin petojen aiheuttamat kotieläinvahingot. kerran Riihimäellä. Kaava oli hyvin vakiintunut ja kävijöitä ilmoitettiin 47 000. Tuntui kuitenkin, että varsinkin lauantai-iltapäivä sateineen ja kovine tuulineen samoin kuin sunnuntaiaamun sade pitivät käytävät ja teltat varsin tyhjän tuntuisina. Hylje resurssina Messujen yhtenä näkyvänä ja kuuluvana teemana oli hylje ja erityisesti harmaahylje, jonka hyödyntämisestä oli kertomassa ja esittelemässä legendaarinen ruokakulttuurilähettiläämme Jaakko Kolmonen. Hän teki hyljeruokia omalla osastollaan ja maistatti niitä messuyleisöllä ja hyvin maistui. Myös Metsähallitus tarjoili avajaispäivänä palvattua hylkeenlihaa ja messuyleisö sai arvailla, mitä lihaa söivät. Hyljeteema osoitti jälleen kerran, miten ihmisten ajatusmaailma voi olla arvaamaton. Messujen lehdistötilaisuudessa Jaakko Kolmosen hyljeteema sai paikallislehden toimittajan pois tolaltaan. Hänen tunteikkaassa puheenvuorossaan menivät auttamattomasti sekaisin messuteemana ollut harmaahylje Suomen suurin erätavaratalo Messuista on muodostunut yhä tärkeämpi kauppapaikka. Alan maahantuojat esittelevät uutuuksia ja muuta valikoimaansa ja naapuriosastolla paikallinen jälleenmyyjä myy asiakkaalle tarvittaessa saman tuotteen. Näin se toimii: Sako Oy:n laaja osasto esitteli kaikki Beretta-konsernin uutuudet ja vieressä ollut Budgetsportin osasto myi Beretan tekstiileitä. Metsästäjäin Keskusjärjestön teema oli neliosainen: esillä oli niin uusi Riistakeskus, joka on aloittamassa 1.1.2011, petojen aiheuttamat kotieläinvahingot, riistakosteikot ja SRVA-ampumaharjoittelu. Varsinkin kohti hyökkäävän karhun ampumisharjoittelua varten teetetty ampumakuvio ja -rata kiinnostivat messuyleisöä. Aseet ja metsästys -paneelikeskustelu Riihimäen Messut ja Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestivät messujen toisena päivänä paneelikeskustelun, jossa käytiin monipuolisesti läpi Eduskunnassa olevaa uutta ampuma-aselakiesitystä. Esitys on saanut paljon kritiikkiä osakseen ja keskustelu aiheen tiimoilta on ollut vilkasta. Yllättävää oli, että vain runsas 50 osanottajaa oli vaivautunut paikalle kuulemaan alustuksia ja osallistumaan keskusteluun. l 10 l Metsästäjä l 4 l 2010
• MKJ:n yhteistyökumppani Tracker Oy:n toimitusjohtaja Samuli Vanhala esitteli Olavi Seitaniemelle uutta Tracker Stealth ­koiratutkaa, joka on uudenlaisella teknologialla toteutettu digitaalinen radiotutka erityisesti olosuhteisiin, joissa kännykkäverkon peitto ei ole riittävä GPS/ GSM-järjestelmille. Erätukun "tavaratalo" veti väkeä puoleensa kuin magneetti. Tutka soveltuu erinomaisen hyvin myös seisojakäyttöön. Asko Mäkinen ja Valio-koiravarusteet olivat esillä niin ulko- kuin sisäosastollakin. Mäkisen kädessä uusi riistakamera, joka lähettää kuvan suoraan kännykkääsi autoAgropoliksen Markku Onnela ja Resec Oy:n Olli Elo ja Salla Riistakylmiöt. maattisesti. Lasse Väyrynen esitteli Ultrapointin Gyttorp oli perinteisellä osastollaan MKJ:n naapurissa. Erämessujen toimitusjohtaja Pirjo Vilpponen oli tyytyväinen "aseet ja metsästys" -paneelin sisältöön, vaikka hänkin oli pettynyt osallistujamäärään. GPS-koiratutkaa. Back on Track Oy lanseerasi metsästyskoirille pitkään jo hevoskäytössä olleet lämpöloimet. Loimen keraaminen tekstiili lievittää kipua ja särkyä. Metsästäjä l 4 l 2010 l 11
• Eräkämppä kuorma-autolla suoraan tontille. Perinnesaunalta se käy. Elorannan toimitusjohtaja Pekka Helminen myhäili Merkel ja Steyer Mannlicher uutuuksien edessä. Sellaista karttaa, jota ei Maanmittauslaitokselta saa, ei tarvita! Sako Oy:n tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen esitteli uutta Tikka T3 Sporteria uuden uutukaiselle metsästäjälle Ida Ekmanille, jolla metsästäjätutMarkus Remes esitteli Lanberin Ultra light ­haulikkoa. Kevyt ase on tunturimetsästäjän toiveuni. Remeksen osastolla olivat esillä myös CZ-luotiaseet ja Meoptan kiikarit. Krieghoffin toimitusjohtaja Peter Brass oli jälleen FinnEnterprisen osastolla esittelemässä tehtaansa valikoimaa. Allekirjoittanutta pyörrytti pelkästään yhden sivulukkoisen kaksoisluodikon hinta: yli 60 000 euroa. kinto oli vasta vuorokauden ikäinen. Erityisesti kiinnosti myös rekyyliä vaimentava äänenvaimennin. Rekyyli pelotti nuorta 11-vuotiasta metsästäjän alkua eniten. 12 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Klaus Ekman Aseet ja metsästys -paneeli Riihimäen Erämessuilla Nuorten metsästäjien aseen saanti turvattava Riihimäen Messut ja Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestivät XIX Kansainvälisillä Erämessuilla ajankohtaispaneelin Aseet ja metsästys. Aihetta, joka sivuaa koko viimeisen vuoden vellonutta aselakivalmistelua, käsiteltiin laajan asiantuntijapaneelin voimin. l Ampuma-aselain uudistamisen I-vaiheen Aseet ja metsästyspaneelin asiantuntijat keskustelivat päivänpolttavasta aiheesta eli uudesta ampumaaselakiesityksestä. Vasemmalta edessä Mika Lehtonen sisäasiainministeriöstä, Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, Panu Hiidenmies Suomen Metsästäjäliitosta, Ville Hokkanen PohjoisSavon riistanhoitopiiristä ja Antti Sukuvaara Asealan elinkeinonharjoittajista. valmistelu on ohi ja lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä ja tällä hetkellä hallintovaliokunnassa. Paneeliin osallistui lainvalmistelua johtanut projektipäällikkö Mika Lehtonen sisäasiainministeriöstä sekä muina asiantuntijoina apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies Suomen Metsästäjäliitosta, puheenjohtaja Antti Sukuvaara Asealan elinkeinonharjoittajat ry:stä ja riistanhoidonneuvoja Ville Hokkanen Pohjois-Savon riistanhoitopiiristä. Mika Lehtonen selvitti alustuksessaan miten metsästäjien asetarpeet otettiin huomioon lain valmistelussa. Lehtonen totesi, että metsästyksen osalta lakiesitykseen on tulossa vain vähäisiä muutoksia. Kuitenkin EU:n asedirektiivin mukana tulee meillekin nimenomaan nuorten aseen hankintaan ja lupakäytäntöön muutoksia ja käsiaseiden osalta ikärajaa esitetään nostettavaksi 20 vuoteen. Tämä aiheuttaa merkittävää haittaa erityisesti pienten petoeläinten metsästykselle eli loukku- ja luolapyynnille, totesi puolestaan Ville Hokkanen, joka hyvin konkreettisesti sanoin ja kuvin kuvaili niitä olosuhteita, joissa eläin lopetetaan esimerkiksi luolakoirametsästyksessä. Yhdeksi paneelin tärkeimmistä aiheista nousikin uusien ja varsinkin nuorten metsästäjien aseen saanti. Jotta metsästyksen jatkuvuus voidaan turvata, edellyttää se onnistumista nuorten metsästäjien rekrytoinnissa. Uuden ampuma-aselakiesityksen mukaan alle 18-vuotiaiden metsästäjien aseen saannista on tulossa varsin byrokraattinen prosessi, jossa nykyisen yhden lupapäätöksen sijaan tehtäisiin pahimmillaan kolme lupapäätöstä. Paneeli oli yksimielinen siitä, että nuorten metsästäjien aseen saanti on jatkossakin turvattava! omistaja syyllistyy 50 prosenttia harvemmin henkirikokseen (millään välineellä) kuin kuka tahansa keskimääräinen suomalainen. Myöskään itsemurhien määrä ja aseenomistus eivät korreloi keskenään. 5,5 miljoonaa metsästystyöpäivää Metsästäjäin Keskusjärjestön Sauli Härkönen totesi, että Suomi on metsästyksen suurvalta, jossa kuudella prosentilla väestöstä on metsästyskortti ja että metsästäjät tekevät vuosittain yli 5,5 miljoonaa metsästystyöpäivää. Uusia metsästäjiä tulee vuosittain noin 8000 ja tyypillinen metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö on 14-16-vuotias poika. Tilastoharhaa Asealan elinkeinonharjoittajat ry:n Antti Sukuvaara alusti ansiokkaasti asealan tilastoharhoista ja ns. disinformaatiosta, jota aseasioiden ympärillä pyörii Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jäljiltä. On paheksuttu aseiden suurta määrää väestöön suhteutettuna, aseiden määrän yhteyttä henkirikoksiin ja itsemurhiin. Tosiasiassa aseiden määrä suhteutettuna väestönmäärään ei mitenkään poikkea muista eurooppalaisista valtioista kuten Ruotsista, Ranskasta tai Saksasta. Samoin henkirikosten määrä, joita luvallisilla aseilla vuosittain tehdään, on laskettavissa yhden käden sormilla, Sukuvaara kertoi. Jotain nykyisen ampumaaselain kelpoisuudesta kertoo se, että keskimääräinen suomalainen aseen- Ampumaradat huolen aiheena Paneelin yhteinen huoli oli myös ampumaratojen riittävyys. Yleinen trendi tällä hetkellä on se, että pieniä ampumaratoja joudutaan sulkemaan liian tiukkojen ympäristölupaehtojen takia. Metsästäjien ampumataidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on erittäin tärkeää, että ampumaratoja on kattavasti koko maassa, ja sisäasiainministeriön Mika Lehtonen totesikin loppupuheenvuorossaan, että ei ole yhteiskunnankaan etu, että metsästäjien ampumaharjoittelu siirtyisi valvomattomille hiekkakuopille. l Tilaisuuden vetäjänä toiminut MKJ:n viestintäpäällikkö Klaus Ekman nosti keskusteluun lakiesityksen vaikutuksen nuorten metsästäjien asehankintoihin. Metsästäjä l 4 l 2010 l 13
• Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. - toimitusaika 1-2 viikkoa - jo lähes 100.000 tuotetta - varastotilanne nettisivuilla - postitse koko Suomeen Moultire Game Spy D55 Riistakamera UUTUUS TUOTENRO 798698 Barnes Tipped Triple-Shock X Luoti 30 Cal 150 gr Caldwell 7 Rest Kiväärin ampumatuki 190 MTM EZ-3 parannettu kiekkoviskuri UUTUUS TUOTENRO 414465 75 TUOTENRO 496850 65 Hoppes Viper Boresnake 12 Cal UUTUUS TUOTENRO 350039 Mosin- Nagant s ynteettinen tukki TUOTENRO 820312 19 41 T TUOTENRO 777174 119 puhelin arkisin 12-17 09-5122 933 ASE ja KONE Kaanaatie 68 Raisio - Reso Puh./Tel. (02) 239 0930 Avoinna/Öppet: Arkisin-Vardagar 10-17 www.midwaysuomi.com Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja - Kroggränd 9 25700 Kemiö - Kimito Puh./Tel. (02) 423 804 Auki-Öppet Arkisin-Vardagar12-18 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.
• Puheenjohtajalta Metsähanhien metsästys erityistarkkailuun n Riistanhoitopiirien kesäkuun kokouksissa tehdään vuosittain päätöksiä, joilla rajoitetaan tarvittaessa eri riistalajien metsästysaikoja. Yleisimmin rajoituspäätökset ovat koskeneet kanalintuja, koska niiden kannat ovat olleet pitkän aikaa laskusuunnassa ja ne ovat meille myös hyvin tärkeä riistaeläinryhmä ja jopa liiankin suurta kiinnostusta herättävä metsästyksen kohde. Esimerkiksi viime kesän sääolosuhteet olivat erittäin epäedulliset kanalintujen poikueille. Kanalinnuista pahimman kurimuksen kohteeksi on joutunut riekko, joka onkin rauhoitettu valtaosassa maatamme myös tulevalla metsästyskaudella. Tänä syksynä on riistanhoitopiireissä otettu hyvin kattavasti tarkasteluun metsähanhen metsästyksen kestävyys. On kiistatta todettu, että metsähanhikannat ovat vähentyneet hälyttävästi pesimäalueilla. Samaan aikaan saalismäärät ovat pysyneet samalla tasolla tai jopa lisääntyneet. Jokin mättää yhtälössä! Viime vuosina metsähanhenkin metsästyksessä on yleistynyt hanhien ruokkiminen sekä kuvapyynti tehostettuna hanhipillityksellä. Muuttoreitin varrelta on kantautunut suurilta peltoalueilta tietoja, että jopa kokonainen metsähanhipoikue on tullut ammutuksi edellä kuvatulla tavalla. On syytä huomata, että tällainen jahtimuoto pillityksineen on kehitetty ulkomailla alueilla, joilla on tiukka metsästäjäkohtainen päivä- tai kausikiintiö ja joilla muutenkin hanhimäärät ovat aivan eri luokkaa. Mielestäni suomalainen perinteinen metsähanhen pyyntikulttuuri on niin hieno metsästysmuoto, ettei tällainen uudenlainen ryöstöpyynti saa vaarantaa sitä. Perinteinen metsästysmuoto ei taatusti vaaranna metsähanhikannan tulevaisuutta, mutta antaa mahdollisuuden kokea unohtumattomia eräelämyksiä suomalaisessa suoluonnossa. Jatkossa yksi riistahallinnon haasteista on kehittää menetelmä, jolla metsähanhen metsästys mitoitetaan kestävälle tasolle sekä pesimäalueilla että sen koko muuttoreitillä. Myös hirven metsästysaikaan kolmen pohjoisimman kunnan ja Muonion alueella on esitetty muutosta. Näillä alueilla metsästys alkaisi syyskuun alussa ja aikaistettu pyynti jatkuisi 15. syyskuuta saakka jatkuen sitten kiima-aikaisen rauhoituksen jälkeen syyskuun viimeisestä lauantaista eteenpäin. Kahden ensimmäisen viikon aikana ei pyynnissä saisi käyttää irrallaan olevaa koiraa. Ehdotuksessa mainituilla alueilla pyyntiaika päättyisi jo marraskuun lopussa. Metsästäjäin Keskusjärjestö puoltaa esitettyä hirven metsästyksen aloituksen aikaistamista, mutta irrallaan olevan koiran käytön rajoittamiseen ei ole mielestämme mitään perusteita. Lisäksi pyynnin onnistumisen kannalta koiran käyttö on ehdottomasti sallittava. Käsityksemme mukaan hirvenmetsästyksen päättymisajankohta voisi olla sama kuin muuallakin maassamme. Lisäksi näemme tärkeänä seurata ja arvioida monipuolisesti muutoksen vaikutuksia; alkukauden saaliin rakenne, vaikutukset hirvien kiimaan sekä myös muut vaikutukset hirvikantaan tulee selvittää. Samoin tulee seurata ja selvittää muutoksen vaikutuksia porotalouden harjoittamiseen sekä muuhun metsästykseen ja luonnonkäyttöön. Kesän mittaan selviää tuleeko asetusmuutos voimaan jo tulevaksi syksyksi! n Valtaosa maassamme pesivän hanhikannan saaliista ammutaan hyvin lähellä pesimä- ja kuoriutumisaluettaan jahtikauden kahden ensimmäisen viikon aikana. Metsähanhen muuton aikana Vaasa-Kajaani-linjan pohjoispuolella ammuttavat linnut ovat ennen syyskuun puoliväliä pääosin suomalaista metsähanhikantaa. Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirejä lukuun ottamatta kaikki piirit ovat rajoittaneet metsähanhen metsästysaikaa siten, että metsästys alkaa vasta 10.9. Lapissa Pelkosenniemen alueella, joka on ollut yksi maamme tärkeimmistä pesimäalueista, metsähanhi on kokonaan rauhoitettu. Kainuun riistanhoitopiirin alueella metsähanhen metsästys alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Syyskuun puolivälin jälkeen maamme kautta muuttaa Venäjällä pesivää, samaan alalajiin kuuluvaa metsähanhikantaa. Näin ollen maassamme pesivällä hanhikannalla on paremmat mahdollisuudet selvitä muuttomatkan aikaisesta metsästysverotuksesta. Samoin on hyvin todennäköistä, että pesivät hanhet lähtisivät jatkossa myöhemmin muuttomatkalle, kun niiden metsästyksen aloitusta siirretään eteenpäin. Sekin lisännee niiden selviytymismahdollisuuksia muuttomatkalla. Tauno Partanen Puheenjohtaja Metsästäjä l 4 l 2010 l 15
• Veli-Matti Väänänen Hanhisaalis painottuu vanhoihin lintuihin Vuosina 2005­2007 RKTL sekä Helsingin yliopisto toteuttivat valtakunnallisen vesilintujen siipikeräyksen. Kymmenien vapaaehtoisten metsästäjien panos tuotti yli 5 500 sorsan siiven lisäksi nelisen sataa näytettä hanhista. Jälleen kerran suomalaiset metsästäjät osoittivat halunsa tukea riistantutkimusta ja siipikeräykseen osallistuneet metsästäjät ansaitsevat lämpimät kiitokset! V 18 l Metsästäjä l 4 l 2010
• V pesivän kannan koko, poikastuotto sekä saalis keskeisiä tietoja kestävän käytön pohjaksi. Suomessa vesilintukantojen seuranta on hoidettu Euroopan Unionia ajatellen mallikkaasti. Juuri missään muussa jäsenvaltiossa ei vesilintukantoja, tuottoa ja saalista seurata yhtä aktiivisesti kuin Suomessa. Saalis on yksi tärkeä elementti vesilintukantojen hoidon suunnittelussa. Suomessa vuosittain toteutettava saaliskysely antaa tietoa vesilintusaaliin määrästä ja lajien runsaussuhteista. Hoidon kannalta tärkeä tieto saaliin ikärakenteesta jää kuitenkin puuttumaan. Siipikeräykset ovat edelleen lähes ainoa tapa luotettavasti selvittää vesilintusaaliin rakennetta yksityiskohtaisesti Metsästäjä-lehdessä on jo aiemmin raportoitu sorsasaaliin rakenteesta viimeisimmän siipikeräyksen pohjalta (Metsästäjä 4/2009). Tässä artikkelissa paneudutaan hanhiin, sillä tietämys hanhisaaliista on Suomessa aiemmin jäänyt saalisseurantojen varaan. Vaikka näytemäärä ei ole kovin suuri, niin silti siipiaineisto antaa uutta tietoa. l Vesilintukantojen hoidon kannalta ovat Tundra- ja metsähanhi Saaliissa vähän nuoria hanhia Toisin kuin lintusaalissa yleensä ovat nuoret linnut hanhisaalissa vähemmistönä. Siipiaineistossa nuorten lintujen osuus oli metsähanhella 33, merihanhella 26 ja kanadanhanhella 41 prosenttia. Verrattuna puolisukeltajien yli 80 prosentin nuorten sorsien osuuteen on hanhisaalis vahvasti painottunut vanhoihin lintuihin. Vanhojen hanhien suuri osuus saaliissa johtunee siitä, että hanhipari kasvattaa poikueensa yhdessä kuoriutumisesta seuraavaan kevääseen. Tämä altistaa emoja metsästykselle. Poikueparvissa parhaiten esillä ovat vanhat linnut, jotka vahtivat poikasten ruokailurauhaa ja johtavat poikuetta lennossa. Tällöin emolinnut ovat metsästäjää ajatellen parhaiten esillä. Hanhiemojen kokemuksen ansiosta nuorten lintujen metsästyskuolleisuus on vain hieman korkeampaa kuin aikuisilla linnuilla. Hanhipari johdattaa poikueensa turvallisia reittejä pitkin talvehtimisalueille. Hanhet viettävät talvensa samoilla alueilla vuodesta toiseen, ja ruokailualueina saattavat olla jopa samat turvalliset peltolohkot peräkkäisinä vuosina. Sen sijaan nuoret sorsat joutuvat hakeutumaan talvehtimisalueille ilman opastusta, ja joutuvat opettelemaan itse muuttomatkan ja talvehtimisalueiden vaarat. Tämä lisää tuntuvasti nuorten sorsien kuolleisuutta. Hanhet tulevat lisääntymiskykyiseksi sorsia myöhemmin ­ yleensä vasta kaksitai kolmivuotiaana. Pesimättömät hanhet viettävät sulkasatonsa isoissa ryhmissä ja ovat syksyllä hyvässä kunnossa metsästyksen alettua. Metsähanhet jopa sulkivat Suomen itäpuolella Luoteis-Venäjällä ja Valkoposkihanhi Sepelhanhi Metsästäjä l 4 l 2010 l 19
• kohtaavat metsästyksen vasta muuttomatkalla. Näin myös pesimättömät hanhet ovat sorsia vaikeampia metsästettäviä, ja niillä on myös jo kokemusta muuton ja talvehtimisen vaaroista. Myös hanhien varhainen pesintäaikataulu näkyy siipiaineistossa. Hanhipoikueet näyttävät ennättävän varttua hyvin lentokykyiseksi ennen metsästyksen alkua. Meri- ja kanadanhanhella siiveltään vajaakehittyneitä poikasia ei saaliissa ollut lainkaan. Metsähanhista vain yhdellä nuorella linnulla oli siiven kasvu vielä kesken, mutta sekin oli jo lentokykyinen. Merihanhi runsastuu ­ jahti siirtyy pelloille Meri- ja kanadanhanhen runsastuminen on näkynyt jo useita vuosia Suomen hanhisaaliissa. Perinteisesti metsähanhi on ollut yleisin saalishanhi Suomessa. Kahden viime vuoden (2007­2008) tilastoissa on metsähanhi jäänyt toiseksi yleisimmäksi hanhilajiksi saaliissa. Tulevaisuudessa runsastuva merihanhi ottanee ykköspaikan hanhisaaliissa. Siipiaineiston pienuuden ja alueellisen jakautumisen vuoksi se ei kuvaa kovin hyvin eri hanhilajien runsaussuhteita saaliissa. Merihanhi Malttia hanhestukseen n Siipinäytekeräys osoitti, että hanhijahti kuumentaa met- sästäjiä, ja lajinmääritys saattaa ontua. Rauhoitettu tundrahanhi joutunee helpoiten maalitauluksi. Hanhien ulkonäkö on samanlainen vuoden ympäri. Ainoastaan nuorilla linnuilla värit kirkastuvat ensimmäisen talven aikana. Siksi hanhien tunnistaminen on helppoa, ja siihen kannattaa paneutua ennen vesilinnustuskauden alkua. Määrityskirjat kuten Metsästäjäin keskusjärjestön julkaisema Jari Peltomäen kirjoittama ja kuvittama Metsästäjän lintuopas ja internetin kuvapalvelut kuten www.riista.fi sivustolla oleva flash-hanhientunnistamisaineisto tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tunnistustaitojen kohentamiseen. Valkoposkihanhi muistuttaa kanadanhanhea, mutta valkoposkella kaulan musta jatkuu rintaan asti ja selkä on harmaasävyinen tummin kirjailuin. Kanadalaisen kaula on musta noin puoliväliin asti ja selkä on ruskea. Sepelhanhet ovat hyvin tummia erotuksena muista hanhista. Ainoastaan vatsassa on pienen kaulalaikun lisäksi valkeaa. Metsähanhi on harmaista hanhista tummin. Vatsassa ja kupeissa ei ole mustia laikkuja. Nokka on mustakeltainen. Merihanhi on metsähanhea vaaleampi, nokka on punertava ja vatsassa on mustia laikkuja. Tundrahanhella on vatsassa merihanhea suurempia mustia laikkuja. Nokka on pienempi ja otsassa on valkea laikku. Yksinäinen nuori tundra- ja metsähanhi ovat haastavia määritettäviä kokeneelle lintumiehellekin. Kiljuhanhi on edellisiä pienempi ja sillä on selkeä otsalaikku, mustia laikkuja vatsassa ja keltainen silmärengas. Se on tundrahanhea hennompi rakenteeltaan ja näyttää lennossa pienipäiseltä sekä lyhytnokkaiselta ja -kaulaiselta. n Merihanhi 20 l Metsästäjä l 4 l 2010