KEVÄTPUKKI JAHDISSA HILJAA HIIPIEN JOUSIMETSÄSTYS HAASTAA JA PALKITSEE OMA RIISTA JO 10 VUOTTA SUPIKOIRIEN TORJUNTAA SAARISTOSSA ROHKEASTI HAULIKKORADALLE VARMUUTTA AMPUMA HARJOITTELULLA 3/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0324.indd 1 01_Kansi_ME0324.indd 1 19.4.2024 12.46 19.4.2024 12.46
METSÄSTYS 10 Aloittelijana ampumaradalle 14 Ajankohtaista ampumaradoilta 22 Nuorten toimitus 28 Näin pääset jousimetsästyksen alkuun 32 Pukkijahti hiipien tai passittaen 46 Katselukiikarit 64 Turvallisuus ensin RIISTA 16 Valkohäntäpeurako haitallinen vieraslaji? 20 Ruokavirasto seuraa eläintauteja 36 Uusia toimintoja Oma riistassa 40 Supikoirayhteistyö lounaissaaristossa 44 Hirvivaroitusmerkit uudelle vuosituhannelle 48 Pienten ja keskikokoisten riistanisäkkäiden kannanmuutokset 50 Luonto hyötyy vieraspetojen laajasta pyyntimahdollisuudesta 52 DNA-näytekeräys laajeni koko Suomeen 54 Matemaattinen malli on kuin pienoismalli eläinyhteisöstä 56 Reseptit 60 Ruotsissa satsataan hirvieläinten ravinnon lisäämiseen AJANKOHTAISET 4 Uutiset 8 Nuoret päättämässä 26 Oma riista -palvelu 10 vuotta 38 Lait ja luvat 58 Vesilintulaskennat lähestyvät 62 Eränkäyntiä valvoo 13 tarkastajaa 65 Eräilmoitukset 66 Smávva ja gaskastuorrá fuo??onji??ehasaid nállenuppástusat KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 39 Ministeriön kuulumiset 46 Mitä kannattaa ottaa huomioon kiikari valinnassa 26 Monikäyttöinen Oma riista -palvelu täyttää 10 vuotta 58 Vesilintulaskennan tiedot sähköiseen järjestelmään 2 Metsästäjä 3/2024 Sisältö 2-3_Sisällys_ME0324.indd 2 2-3_Sisällys_ME0324.indd 2 19.4.2024 12.50 19.4.2024 12.50
32 Pukkijahdissa nautitaan keväästä 10 Haulikko ammunnan harjoittelu voi koukuttaa Meidän kaikkien vastuulla on, että metsästys tapahtuu pykälien ja hyvien metsästys tapojen mukaisesti. Vahvuutena valmistautuminen K uluva metsästysvuosi on vähitellen hiljentymässä. Hirvieläinjahtien osalta on syytä kiittää metsästä jiä erityisesti valkohäntäpeuran parissa tehdystä työstä. Niin kuin kentällä on arveltu, olemme saaneet kannan laskuun. Tätä kirjoittaessani tulevalle kolme vuotiskaudelle asetetaan tavoitteita, jotka ohjaavat kannanhallintaa jatkossa. Moni jatkaa vielä kautta esimerkiksi vieraspetojen pyynnissä, mutta käsillä on ehkä metsästyksen kannalta rauhallinen hetki. Nyt on hyvä keskittyä riistanhoito töihin, havainnointiin sekä välineiden, varusteiden ja metsästyspaikkojen huoltoon. Unohtamatta metsästäjiä ja koiria, joiden molempien kunnosta ja harjoittelusta on pidettävä huolta. Tulevaan kauteen on syytä valmistautua pitämällä huolta ampumataidosta ja kertaamalla turvallisuusasiat sekä säädökset. Meidän kaikkien vastuulla on, että met sästys tapahtuu pykälien ja hyvien metsästystapojen mukaisesti. Olemme jokainen vastuussa metsästyksen hyväksyttävyydestä, joka ei kestä uusia kolauksia laitto muuksista puhumattakaan. Myös riistahavainnointia on syytä tehdä metsästys mailla liikuttaessa. Tietoja tarvitaan niin vesilinnuista, hirvieläimistä kuin suurpedoistakin. Suomen vahvuus on, että metsästys perustuu todellisiin tietoihin riista kannoista. Meidän metsästäjien tehtävänä on tuottaa havainnot, joiden perusteella tehdään kantaarviot, joihin puolestaan perustuvat päätökset metsästys mahdollisuuksista. Olisi harmillista, jos havaintojen puuttuminen johtaisi riistakantojen aliarvioimiseen ja sen myötä metsästysmahdollisuuksien kaventumiseen. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 3/2024 2-3_Sisällys_ME0324.indd 3 2-3_Sisällys_ME0324.indd 3 19.4.2024 12.50 19.4.2024 12.50
Kirjaa Oma riistaan riistalintujen pesimäpuuhia Suomen linnuston pesimälevinneisyyttä kartoitetaan jälleen tämän kevään ja kesän aikana. Osallistuminen on tehty metsästäjille helpoksi, sillä riistalintujen pesinnöistä tehtyjä havaintoja voi kirjata näppärästi Oma riistan kautta: Valitse laji, sopiva havaintotyyppi eli pari-, poikue-, soidintai pesähavainto ja yksilöiden lukumäärä. Tallenna. Havaintoja voi ilmoittaa mistä päin Suomea tahansa, joko oman kesän vieton lomassa tai varta vasten retkeilemällä. Erityisesti kaivataan havaintoja taantuneiden vesilintujen pesinnöistä, kuten haapana-, jouhisorsaja tukkasotkapoikueista. Vesilinnuista kerätään riistatietoa myös vuosittaisilla vesilintujen parija poikuelaskennoilla. Niiden tieto saadaan osaksi lintuatlasta, mutta erillistä atlasaktiivisuutta tarvitaan pesimäalueiden kartoittamiseksi. VALKOHÄNTÄ PEURAKANNAN LASKU JATKUU Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli talvella 2023–2024 noin 117 000 valkohäntäpeuraa. Kanta on pienentynyt kolmen vuoden takaisesta 150 000 yksilön huippulukemasta. V alkohäntäpeurakannan väheneminen näkyy saalismäärien pienenemisenä ja peurakolareiden vähenemisenä. Kannan pienenemisen keskeisenä syynä on tehostettu metsästys, mutta myös peura-alueen runsastuneilla susija ilveskannoilla voi olla vaikutusta. Tähän antaa lisävalaistusta keväällä alkanut tutkimus, jossa selvitetään petojen vaikutuksia pieniin hirvieläimiin. Valkohäntäpeurakannan levinneisyyden pohjoisraja kulkee nyt Raahen seudulta Oulujärven eteläpuolelle ja Pielisen ympäristöön. Valkohäntäpeuroja voi esiintyä myös tämän alueen ulkopuolella, mutta metsästyksen puuttuessa niistä ei kerry kannanarvioinnin edellyttämiä tietoja. Syksyllä 2024 alkavan metsästyskauden alun kannan kooksi arvioitiin 154 000 yksilöä. Kannan koon pienentäminen nykyisestä edellyttäisi vähintään 40 000 yksilön saalista. ? Uuden (HTA-malli) ja vanhan mallin perusteella arvioitu valkohäntäpeuran talvikannan koko ja saalis. Saalistiedot: Suomen riistakeskus. Kuva: Luonnonvarakeskus. 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Kanta-arvio ja saalis HTA-malli Vanha malli Saalis 198 2 199 8 199 200 6 201 8 198 8 200 2 201 4 199 4 201 202 2 AN TT I RI NN E 4 Metsästäjä 3/2024 Uutis t 4-7_Uutiset_ME0324.indd 4 4-7_Uutiset_ME0324.indd 4 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52
Hirvieläintavoitteet asetettu Alueelliset riistaneuvostot (ARN) järjestivät maaliskuussa sidosryhmätilaisuudet, joissa kuultiin sidosryhmien näkemyksiä hirvieläinkantojen hoidosta. Riistaneuvostot asettivat tilaisuuksien pohjalta kantatavoitteet vuosille 2024–2026. Hirvelle määriteltiin tavoitteet kannan tiheydelle, sukupuolijakaumalle ja jäävän kannan vasaosuudelle. Valkohäntäpeuralle asetettiin tiheystavoite alueilla, joilla on vakiintunut metsästettävä kanta. Monilla alueilla hirvitiheyden vaihteluväliä eli tavoitehaarukkaa lavennettiin vastaamaan paremmin kannanarvioinnin tarkkuutta. Noin puolella hirvitalousalueista tavoitehaarukan keskikohtaa muutettiin hieman ja puolella säilytettiin ennallaan. Samoin puolella alueista aikuiskannan tavoiteltua naarasta/uros-sukupuolisuhdetta nostettiin vasatuoton parantamiseksi. Valkohäntäpeuran tiheystavoitteita tarkasteltiin uuden kannanarviointimalLuonnonvarakeskus pannoitti tänä vuonna kaksi sutta Luonnonvarakeskus pannoitti osana WINDLIFE-hanketta helmi-maaliskuun aikana kaksi sutta Pohjois-Pohjanmaalla. Toinen pannoitetuista susista lopetettiin huhtikuun alussa poronhoitoalueella vahinkoperusteisella poikkeusluvalla, sillä susi oli aiheuttanut porovahinkoja. Haastavat keliolosuhteet vaikeuttivat pannoituksia, mutta niitä aiotaan jatkaa tulevina kevättalvina. WINDLIFE-hankkeessa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia metsäeläimiin. Hankkeessa kerätään tietoa eläinten esiintymisestä ja liikkumisesta tuulivoimaalueilla sekä niiden läheisyydessä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ohjeita, joilla tutkimusten kohteena olevien lajien elinympäristövaatimukset ja direktiivin vaatimukset voidaan ottaa entistä paremmin huomioon sijoitettaessa tuulivoimaloita. ARVOKKAILTA LINTUVESILTÄ SAATU HELMI-OHJELMASSA SAALIIKSI YLI VIERASPETOA 12 000 Metsästäjärekisterin puhelinpalvelun aukioloaika muuttuu 1.6.2024 alkaen Metsästäjärekisterin puhelinpalvelu palvelee jatkossa arkisin klo 9.00–15.00 ? metsästyskorttiasiat ? riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen ? Metsästäjä-lehden toimitusosoitteen ylläpito Yhteystiedot: ? p. 029 431 2002 ? metsastajarekisteri@riista.fi lin valossa ja muutettiin vastaamaan paremmin nykyisiä kanta-arvioita. Myös valkohännän kohdalla moni alue lavensi tavoitehaarukkaa. Tavoitteiden asettamisessa pyritään huomioimaan eri tahojen intressit. Nyt asetetuissa tavoitteissa pohdittiin perinteisten kysymysten kuten metsävahinkojen lisäksi muun muassa suurpetotilanteen kehittymistä. AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N H AN N U HU TT U 5 Metsästäjä 3/2024 4-7_Uutiset_ME0324.indd 5 4-7_Uutiset_ME0324.indd 5 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52
Alueellista vaikuttamista tarvitaan M etsästäjäkunta elää sekavaa aikakautta. Keskustelu petopolitiikasta on kirjavaa ja osin polarisoitunutta. Somekanavien keskustelut tarjoavat tähän polttoainetta vähintään riittävästi. Petopolitiikka koskettaa monia meistä. Se on tuonut ja tuo jatkossakin haasteita metsästykselle, koiraharrastukselle sekä karjaja porotaloudelle. Vaikka tilanne on haastava ja valonpilkahdukset tunnelin päässä ovat himmeitä, meidän metsästysharrastuksemme jatkuu ja suomalainen metsästyskulttuuri pysyy. Metsästyskauden tässä vaiheessa jokainen voi miettiä omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Riistahoitoyhdistykset ovat vuosikokouksissaan valinneet uudet hallituksen jäsenet. Alueellisten riistaneuvostojen ja valtakunnallisen riistaneuvoston toimikausi vaihtuu. Uudet neuvostot aloittavat työnsä elokuun alussa. Nyt on hyvä hetki avata keskusteluja ja vaikuttaa asioihin alueellisesti. Kaikilla meillä metsästäjillä on mahdollisuus tuoda oman alueen riistanhoitoyhdistyksen kautta aloitteita alueellisten riistaneuvostojen käsiteltäväksi. Metsästäjien tekemät aloitteet voivat edetä valtakunnallisen riistaneuvoston käsittelyyn ja joissakin tapauksissa vaikuttaa metsästyslainsäädäntöön. Toivottavasti kanavaa käytetään aktiivisesti lähitulevaisuudessa. On erittäin ikävää lukea sosiaalisesta mediasta kirjoituksia, joissa metsästäjät arvostelevat toisiaan tiettyjen arvovalintojen perusteella. Nyt jos koskaan meidän metsästäjien tulisi puhaltaa yhteen hiileen ja pitää omat rivit suorina. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Työryhmä pohtii suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä Maaja metsätalousministeriö on asettanut asiantuntijatyöryhmän suden ja muiden suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus asetuksesta, joka sujuvoittaa suurpetojen vahinkoperusteisten lupien myöntämistä. Tehtävänä on myös tehdä ehdotuksia niin sanottujen kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee ehdottaa, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää. Asiantuntijatyöryhmästä erillisenä hankkeena ministeriö on aloittanut valmistelun myös hybridisusien kaatolupia helpottavasta lakimuutoksesta. Asiantuntijatyöryhmän toimikausi on 1.4.2024–15.10.2024. Siltä odotetaan väliraporttia 15.6. mennessä ja asetusmuutosta siten, että se voi astua voimaan 1.7.2024. Aseisiin liittyviä ilmoituksia ja hakemuksia voi nyt tehdä sähköisesti Maaliskuun alusta alkaen aseisiin liittyviä ilmoituksia ja lupahakemuksia on voinut tehdä helposti poliisin sähköisen asioinnin kautta. Poliisi tarjoaa kansalaisille 1.3.2024 alkaen lisää sähköisen asioinnin palveluja ampuma-aselain muutoksen myötä. Sähköisesti voi tehdä aseisiin, kaasusumuttimiin ja ampumatarvikkeisiin liittyviä lupahakemuksia ja rinnakkaislupahakemuksen tai -hakemuksia. Lisäksi voi sähköisesti ilmoittaa aseluvalla hankitun aseen ja sen osan yksilöintitietoja ja aseen osan, tehokkaan ilma-aseen tai deaktivoidun aseen hankkimisesta sekä aseen tai sen osan tai tehokkaan ilma-aseen lainaamisesta, tilapäisestä säilyttämisestä ja palauttamisesta. Useimmissa tapauksissa sähköinen asiointi riittää. Käyntiasiointi on tarpeen yleensä vain poliisin erillisestä kutsusta. Sähköinen asiointi helpottaa lupa-asiointia ja edistää aseturvallisuutta. Sähköisten palveluiden kautta poliisi saa nopeammin tietoja aseiden sijainnista, luvanhaltijoista ja luvista. H AN N U HU TT U K lumni Metsästäjä 3/2024 6 4-7_Uutiset_ME0324.indd 6 4-7_Uutiset_ME0324.indd 6 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52
Riistapäällikkö Ouluun ja Riistapäällikkö Pohjois-Savoon Harrin ja Jounin siirtyessä eläkkeelle haemme uusia riistapäälliköitä Oulun ja Pohjois-Savon alueille. Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin. Tehtävän hoitaminen edellyttää ? ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuta soveltuvaa tutkintoa yhdistettynä käytännössä osoitettuun riistapäällikön tehtävien hallintaan ? riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta ? suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. ? englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? käytännössä osoitettua johtamistaitoa ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla ? valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Suomen riistakeskuksen Oulun aluetoimisto sijaitsee Muhoksella ja toiminta-alueella toimii 26 riistanhoitoyhdistystä. Pohjois-Savon aluetoimisto sijaitsee Kuopiossa ja toiminta-alueella toimii 23 riistanhoitoyhdistystä. Tehtävä edellyttää mahdollisuutta liikkua toimialueella itsenäisesti. Toimistoja matkapäivien lisäksi työtä voi tehdä joustavasti myös etänä. Suomen riistakeskuksella on modernit työkalut ja työtä tukevat tietojärjestelmät. Toimen palkkaus määräytyy voimassa olevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.8.2024. Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Riistakeskuksen palveluksessa meitä on yli 80 ja toimimme koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Teemme töitä joustavasti monipaikkatyömallilla hajautetussa toimintaympäristössä 15 alueella. Teemme valtakunnallisesti merkittävää työtä, jossa jokaisen työpanos on tärkeää. Pidämme hyvää huolta osaamisen kehittämisestä ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Riistakeskus on vastuullinen työpaikka ja arvostamme työyhteisön monimuotoisuutta. Työyhteisössämme varmistamme tasapuolisen kohtelun ja huomioimme toistemme elämäntilanteet. ? riista.fi SUOMEN RIISTAKESKUS REKRYTOI Riistasuunnittelija Oulun toimialueelle Riistasuunnittelijan tehtäviin kuuluu riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Alueen riistasuunnittelijana toimipisteesi on Oulun aluetoimisto Muhoksella. Aluetoimiston toimialueeseen kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja alueella toimii 26 itsenäistä riistanhoitoyhdistystä, joiden toiminnan tukeminen on keskeinen osa riistasuunnittelijan työtä. Olet yhteistyökykyinen ja sinulla on mahdollisuus liikkua itsenäisesti laajalla Pohjois-Pohjanmaan alueella. Toimistoja matkapäivien lisäksi työtä voi tehdä joustavasti myös etänä. Suomen riistakeskuksella on modernit työkalut ja työtä tukevat tietojärjestelmät. Menestyäksesi tehtävässä sinulla tulee olla ? alalle soveltuva ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkinto ? hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta ? suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ? tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Hakijalle eduksi katsomme ? riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta ? intohimoa kehittää suomalaista riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Riistasuunnittelijan palkka määräytyy voimassa olevan alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Täytämme paikan heti sopivan henkilön löydyttyä. Aloittaminen sopimuksen mukaan. Lisätietoja avoimista tehtävistä antavat johtaja Jari Varjo, jari.varjo@riista.fi, puhelin 029 431 2112 (riistapäälliköt) julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104 riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105 Hakemukset 31.5. klo 16 mennessä Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2024 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi. Merkitse viestikenttään: ”Riistapäällikkö Pohjois-Savoon” tai ”Riistapäällikkö Ouluun” tai ”Riistasuunnittelija Ouluun” 4-7_Uutiset_ME0324.indd 7 4-7_Uutiset_ME0324.indd 7 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52
Nuoret ovat keskeisessä asemassa metsästys harrastuksen tulevaisuuden kannalta. Mutta onko nuorilla käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa? TeksTi Karlo Ruotsalainen kuvaT Karlo Ruotsalainen, Niko Uronen T oiminta erilaisissa metsästysorganisaatioissa ulottuu paljon laajemmalle kuin pelkkään työntekoon. Nuoria tarvitaan mukaan myös päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. He tuovat uusia ideoita ja näkökulmia. Vaikka monille vaikuttaminen merkitsee harrastuksen tulevaisuuden kehittämistä, taustalla on monia muitakin motivoivia tekijöitä. Osallistuessaan toimintaan saa mahdollisuuden kokemuksiin, joita ei välttämättä muuten tulisi koettua. Esimerkiksi halutessaan voi päästä mukaan järjestämään mukaan vaikuttamaan asioihin on aktiivinen osallistuminen seuran toimintaan. Osallistumalla kokouksiin, tapahtumiin ja talkoisiin oppii tuntemaan seuran toimintaa ja jäseniä. Seuran johtokuntaan pääseminen antaa mahdollisuuden vaikuttaa suoraan päätöksiin ja toimintaan. Muita mahdollisuuksia vaikuttaa on esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksissä ja Metsästäjäliiton piireissä. Monella piirillä on oma nuorisotoimikunta, joka edistää erityisesti nuorten asioita paikallisesti. Lisäksi Metsästäjäliiton nuorten vaikuttajien ryhmä toimii valtakunnallisella tasolla ja voi viedä esityksiä suoraan liittohallitukselle. Jos olet kiinnostunut osallistumaan toimintaan, paras tapa on yleensä ottaa suoraan yhteyttä toimijoihin, kuten puheenjohtajaan. Hän osaa vähintäänkin neuvoa, miten kannattaa edetä. Aktiivisella asenteella pääsee jo pitkälle! erilaisia tapahtumia. Suurin syy osallistumiseen on kuitenkin toiminnan itsensä tuoma ilo ja merkityksellisyys. Harva jaksaisi panostaa vapaa-aikaansa ja energiaansa toimintaan, elleivät he pitäisi siitä. Lisäksi monista opituista taidoista on todennäköisesti hyötyä tulevaisuudessa sekä työelämässä että vapaa-ajalla. – Toiminnasta jää unohtumattomia muistoja, kaverisuhteita ja keskustelutaidot kehittyvät, Suomen Metsästäjäliiton nuorten vaikuttajien ryhmän varapuheenjohtaja Atte Panttila kertoo. – Ennen kaikkea meillä on mukava porukka, jonka kanssa homma toimii, ryhmän puheenjohtaja Niko Uronen jatkaa. Kun nuoret saavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, lopputuloksesta tulee yleensä toimivampi. Nuoret tietävät parhaiten, mistä toiset nuoret ovat kiinnostuneita ja mistä eivät. Miten mukaan? Tapoja vaikuttamiseen on monia. Metsästysseuraan kuuluvalle helpointa päästä Nuoret mukaan päätöksentekoon Atte Panttilaa ja Niko Urosta motivoi eniten yhteisöllisyys, yhteinen tekeminen ja toiminnan tulokset. Nordic Distribution Oy NorDis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi N äm ä A N SC H Ü TZ -a se et ov at te st at ta vi ss a P re mi um T ou r 20 24 -k ie rt ue el la ! Te rv et ul oa ! H U I P P U M E R K K I M M E ANSCHÜTZ 1782 GRS Bifrost ANSCHÜTZ-tarkkuutta täydellisesti ampujan mukaan säädettävässä paketissa. Tarkka, ergonominen ja mukautuva ase kestävällä synteettisellä GRS Bifrost -tukilla. Lasikuituvahvistettu, jäykkä tukki on erinomainen perusta tarkkuudelle ja mahdollistaa erilaisten tarvikkeiden helpon kiinnittämisen. Täysin säädettävä laukaisukoneisto. Suositushinta 3 045,00 € ANSCHÜTZ 1782 Black Line ANSCHÜTZ 1782 Black Line -kivääri isommalla, 5 patruunan lipaskapasiteetilla. Säänja kulutuksenkestävä DLC-pinnoite (Diamond Like Coating) lukkosylinterissä, kammessa ja liipasimessa. Tyylikäs musta säätöposkipakka viimeistelee ampuma-ergonomian yhdessä säädettävän laukaisukoneiston kanssa. Saatavana myös vasenkätisenä. Suositushinta 4 045,00 € ANSCHÜTZ 1782 APR (ANSCHÜTZ Presicion Rifle) Täysiverinen tarkkuuskivääri MDT ACC -alumiinitukissa. ANSCHÜTZ 1782 teräksiseen aktioon jyrsitty 20 MOA kallistettu Picatinny-kisko, teräksinen MDT AICS 10-patruunan lipas ja 23,5 mm paksu 660 mm pitkä piippu M18x1 -kierteellä. Kuusiolkainen lukonpää, liipasin valittavissa etuvedollisena tai ilman ja säädettävissä vastuksen, vetopituuden ja kallistuksen suhteen. Valittavissa DLC-, TINtai Ceracote-pinnoitteella. Suositushinta 4 510,00 € Premium Tour 2024 Eränkävijän ykköstapahtuma Lue lisää: www.nordis.fi Nordis Oy Anschütz ja Leica_nro4_2024_210x275mm.indd 1 Nordis Oy Anschütz ja Leica_nro4_2024_210x275mm.indd 1 3.4.2024 13.19.13 3.4.2024 13.19.13 8 Metsästäjä 3/2024 8-9_SML_nuoret_ME0324.indd 8 8-9_SML_nuoret_ME0324.indd 8 19.4.2024 12.53 19.4.2024 12.53
Nordic Distribution Oy NorDis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi N äm ä A N SC H Ü TZ -a se et ov at te st at ta vi ss a P re mi um T ou r 20 24 -k ie rt ue el la ! Te rv et ul oa ! H U I P P U M E R K K I M M E ANSCHÜTZ 1782 GRS Bifrost ANSCHÜTZ-tarkkuutta täydellisesti ampujan mukaan säädettävässä paketissa. Tarkka, ergonominen ja mukautuva ase kestävällä synteettisellä GRS Bifrost -tukilla. Lasikuituvahvistettu, jäykkä tukki on erinomainen perusta tarkkuudelle ja mahdollistaa erilaisten tarvikkeiden helpon kiinnittämisen. Täysin säädettävä laukaisukoneisto. Suositushinta 3 045,00 € ANSCHÜTZ 1782 Black Line ANSCHÜTZ 1782 Black Line -kivääri isommalla, 5 patruunan lipaskapasiteetilla. Säänja kulutuksenkestävä DLC-pinnoite (Diamond Like Coating) lukkosylinterissä, kammessa ja liipasimessa. Tyylikäs musta säätöposkipakka viimeistelee ampuma-ergonomian yhdessä säädettävän laukaisukoneiston kanssa. Saatavana myös vasenkätisenä. Suositushinta 4 045,00 € ANSCHÜTZ 1782 APR (ANSCHÜTZ Presicion Rifle) Täysiverinen tarkkuuskivääri MDT ACC -alumiinitukissa. ANSCHÜTZ 1782 teräksiseen aktioon jyrsitty 20 MOA kallistettu Picatinny-kisko, teräksinen MDT AICS 10-patruunan lipas ja 23,5 mm paksu 660 mm pitkä piippu M18x1 -kierteellä. Kuusiolkainen lukonpää, liipasin valittavissa etuvedollisena tai ilman ja säädettävissä vastuksen, vetopituuden ja kallistuksen suhteen. Valittavissa DLC-, TINtai Ceracote-pinnoitteella. Suositushinta 4 510,00 € Premium Tour 2024 Eränkävijän ykköstapahtuma Lue lisää: www.nordis.fi Nordis Oy Anschütz ja Leica_nro4_2024_210x275mm.indd 1 Nordis Oy Anschütz ja Leica_nro4_2024_210x275mm.indd 1 3.4.2024 13.19.13 3.4.2024 13.19.13 8-9_SML_nuoret_ME0324.indd 9 8-9_SML_nuoret_ME0324.indd 9 19.4.2024 12.53 19.4.2024 12.53
Vastuulliseksi metsästäjäksi kasvamisessa merkittävässä roolissa on riittävän ampumataidon saavuttaminen sekä taidon ylläpito. Perusharjoittelu tapahtuu radalla, siispä suunta kohti ampumarataa! TeksTi Otto Hölli kuvaT Ville Kankare H aulikkoammunnan harjoittelun aloittaminen saattaa tuntua hankalalta ja kynnys radalle lähtemiseen korkealta. Toisaalta kun kynnyksen on kerran ylittänyt, saattaa metsästyksen tueksi ajatellusta harjoittelusta muotoutua itse harrastus. Miten ampumaradalle pääsee ja mistä sellaisen löytää? Ampumaradat eivät pääsääntöisesti ole yleisessä käytössä olevia liikuntapaikkoja. Usein ampuminen on mahdollista vain ratojen yleisillä harjoitusvuoroilla tai jäsenyyteen perustuen. Tarkkoja ratakohtaisia ohjeita on mahdotonta antaa, sillä toimintatapoja on yhtä monta kuin on ampumaratojakin. Selvitä, koska radalle on mahdollista tulla ampumaan. Varma vaihtoehto on kääntyä alueen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan suuntaan. Yleensä toiminnanohjaaja tietää alueella toimivat ampumaradat tai hän osaa ohjata oikean henkilön pakeille. Käyttäytyminen radalla ja turvallisuus Kun saavut ensimmäistä kertaa ampumaradalle, on hyvä laittaa kädet taskuun, jättää aseet autoon ja lähteä tutustumaan rataan ja siellä käynnissä olevaan toimintaan. pidetään aina taitettuna tai lukko avattuna, ellei sillä olla ampumassa omaa harjoitussuoritusta. Joillain radoilla taitettavat haulikot pidetään asetelineissä suljettuina, mutta otettaessa ase telineestä käsiin se tulee saman tien taittaa auki. Radalla liikuttaessa tulee huomioida erityisesti pitkänä kuljetettavien aseiden kanssa (kiväärit, puoliautomaattija pumppuhaulikot), että piippu osoittaa aina joko maata tai taivasta kohden. Siitä huolimatta, että lukko on auki. Turvallinen aseenkäsittely on myös kohteliaisuustekijä muita kohtaan. Radalla toimivat valvojat puuttuvat aseturvallisuuteen liittyviin virheisiin ja poikkeamiin Aloittelijana ampumaradalle Kysyvä ei tieltä eksy edes ampumaradalla. Valvojat ja toimitsijat ovat radalla ampujia varten. Yleisissä harjoituksissa ampumaradalla on ammunnanvalvojia, jotka osaavat ohjeistaa sinua oikeaan toimintaan: miten voit hoitaa harjoituskierrosten maksamisen, missä säilytetään aseet ampumavuoroa odottaessa ja miten mahdollisen vuoron jonottamisen kanssa toimitaan. Isommilta radoilta voi löytyä erillinen toimistorakennus, jossa hoidetaan maksaminen ja yleinen ohjeistaminen. Turvallisuus on tärkein ampumaradalla toimintaa ohjaava tekijä. Jokaisella radalla on omat järjestyssääntönsä ja toimintaohjeensa, mutta kaikki ne viime kädessä tähtäävät turvalliseen toimintaan sekä radalle mahdollisesti asetettujen ympäristölupaehtojen noudattamiseen. Turvallinen aseenkäsittely korostuu, kun paikalla on lisäksesi muita. Kun otat aseen esiin suojuksestaan, se 10 Metsästäjä 3/2024 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 10 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 10 19.4.2024 12.54 19.4.2024 12.54
niitä havaitessaan. Mikäli tulet huomautetuksi taittamatta jääneestä aseesta tai pettäneestä piippukontrollista, kannattaa asiaan suhtautua palveluksena: kiität kohteliaasti huomautuksesta ja havainnosta, korjaat toimintasi ja jatkat eteenpäin. Tekniikasta johtuvia, tavallisuudesta poikkeavia tilanteita sattuu haulikkoradoilla ajoittain. Näistä yleisimpiä ovat heittimestä rikkinäisenä lähtevät kiekot, jotka aina uusitaan, tai heittimelle kertyvä kiekkosilppu, jonka siivoamisen ajaksi ammunta keskeytetään. Ole huolellinen, ettei ladattu ja varmistamaton ase jää poistamatta vireestä huoltotoimien ajaksi. Toisinaan vastaan tulee syttymättömiä patruunoita, eli ase ei laukea, vaikka patruunan nalli on saanut iskun nallipiikistä. Tällöin ampujan tulee odottaa tovi piippu ampuma-alueelle suunnattuna, asetta avaamatta, mahdollisen viiveellä tapahtuvan syttymisen aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Kuulon ja näön suojaaminen Ampujan omaan turvallisuuteen liittyviä varusteita ovat kuulosuojaimet ja suojalasit, eli niin sanotut ampujanlasit. Kuulosuojaimien tulee istua napakasti korvilla, kun ase on nostettu poskelle. Mikäli tuntuu sille, ettei kuulosuojainten vaimennusteho ole riittävä, sitä voi tehostaa käyttämällä korvatulppia suojainten lisäksi. Kuulon suojaukseen löytyy erilaisia ratkaisuja, aina yksilöllisesti ampujan korviin valettaviin suojaimiin asti. Ampujanlasit ovat kilpailuissa pakollinen varuste, mutta jokaisen lajia harjoittelevan kannattaa ne hankkia. Haulikonpatruunoissa nallien rikkoutuminen on harvinaista, mutta etenkin metsästyshaulikkoammunnassa kiekkojen lentosuunta on tietyillä ampumapaikoilla sellainen, että rikki ammutusta kiekosta voi lentää palasia ampujan tai ammuntavuoroaan odottavan suuntaan. Tältä voi suojautua käyttämällä lippalakkia ja opettelemalla kääntämään katseensa 11 Metsästäjä 3/2024 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 11 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 11 19.4.2024 12.54 19.4.2024 12.54
alas kiekon rikkouduttua ampumapaikoilla, joissa kiekkosilpun saaminen päälleen on mahdollista. Ampujanlasien saatavilla oleva värimaailma on kattava. Yleisimmin käytettävä linssien väri on aurinkoisella säällä punavoittoinen. Hämärässä pilvikelissä suositaan usein keltaista. Mikäli haulikkoammunta puraisee ja harjoituskertoja tulee enemmän, kannattaa hankkia ampujanliivit. Liivin hyöty tulee esiin mukana kuljettavien patruunoiden pysymisessä taskuissa. Lisäksi liivin sileää pintaa pitkin aseen oikeanlainen nostaminen onnistuu perän takertumatta kiinni vaatteeseen. Tutustuminen omaan aseeseen Haulikkoammuntaan tai uuteen aseeseen tutustuminen kannattaa aloittaa ampumalla paikallaan olevaan maaliin. Tämä helpottaa hahmottamaan tähtäinkuvan muodostumista ja tuomaan näkemystä, sopiiko käytössä oleva ase ampujalleen. Aseen käynnin selvittäminen onnistuu helpoiten ampumalla reilun kokoiseen paperilakanaan, jonka keskelle on merkitty tähtäyspiste. Tavoitetilanteessa paperiin ammutun hauliparven keskeispiste vastaa paperiin piirretyn tähtäyspisteen kanssa. Toinen vaihtoehto on asettaa savikiekkoja lappeelleen sitä varten valmistettuihin METSÄSTYSTRAP ? Ampumapaikkoja on viisi ja heitin heittää kiekkoa ampujien edestä (poispäin) sattumanvaraisesti ampumasektorin sisällä. ? Paikalta 1 pyydetään ensin kiekko. Ammunnan jälkeen on vuorossa paikka 2 ja niin edelleen. ? Ammutaan vuoronperään 5 laukausta. ? Kun kaikki ovat ampuneet 5 kertaa, siirrytään seuraavalle ampumapaikalle (5 ? 1). ? Jatketaan kunnes kaikki ovat ampuneet 5 x 5 laukausta. METSÄSTYSHAULIKKO ? Ampumapaikkoja 8 kpl, ensimmäinen paikka korkean heitintornin juurella (A), viimeinen tornien välissä. ? Jokainen ampuu vuorollaan, ampumapaikka kerrallaan. Kiekot lähtevät ampujan pyynnöstä. ? Ensin ammutaan B-tornin kiekko ja sitten A-tornin kiekko. Laukaus ennen kuin kiekko ylittää takarajan (merkkipaalu). ? Ampumapaikolla 1, 2, 6 ja 7 ammutaan kaksi kiekkoa (B ja A). ? Ampumapaikoilla 3, 4 ja 5 ammutaan neljä kiekkoa. ? Ampumapaikalla 8 ammutaan viisi kiekkoa (viimeinen A-tornista). Kiekot tulevat suoraan edestä tai olan yli takaa. telineisiin tai hiekkapenkkaa vasten. Mikäli paikallaan olevat kiekot eivät ala rikkoutumaan, ampujan takana seisova kaveri voi auttaa katsomalla, mistä päin kiekkoa hauliparvi pyyhkäisee ohitse. Tämä toimii myös harjoituksena aseen nostamiseen ja poskelle asettumiseen. Metsästystrap – poistuvista kiekoista liikkeelle Haulikkoammunnan harjoittelu kannattaa aloittaa metsästystrapilla, jossa ammutaan viideltä rinnakkaiselta ampumapaikalta ampujasta poispäin lentävää kiekkoa. Kiekon heittosuunta vaihtelee ampuma-alueen 2 3 4 5 6 7 8 1 1 2 3 4 5 12 Metsästäjä 3/2024 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 12 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 12 19.4.2024 12.54 19.4.2024 12.54
essa patruunapesässä ei tule olla patruunaa. Kun jokainen on ampunut viisi laukausta, vaihdetaan paikkaa oikealla puolella olevalla paikalle. Viidenneltä paikalta siirrytään vasemmalta lukien ensimmäiselle ampumapaikalle. Kun ampujat ovat ampuneet kaikki 25 laukausta, poistutaan ampumapaikalta. Kesken erän ampumapaikalta ei poistuta, vaan ampuja odottaa paikoillaan, kunnes kaikki ovat valmiita. Metsästyshaulikkoammunta – sivuttaisliike haastaa Metsästyshaulikkoammunta eroaa metsästystrapista eniten siinä, että ammuttavat kiekot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sivuttaiskiekkoja. Niitä heitetään kahdesta erillisestä, puolikaaren vastakkaisissa päissä olevasta heitintornista. Ampumapaikat sijaitsevat puolikaarella ja yksi likimain keskellä heitintornien puolessa välissä. Metsästystrapissa voi nähdä liittymäpintaa maasta karkkoaviin kanatai peltolintuihin. Metsästyshaulikkoammuntaa puolestaan voi ajatella sorsajahdin iltalentoa tai kyyhkysjahtia palvelevana harjoitteluna. Etäisyys ammuttavaan kiekkoon on metsästystrappia lyhyempi, käytettävä haulikoko 2,0 mm ja supistus avarampi, niin kutsuttu sylinteri. Mikäli käytössäsi on kiinteillä supistajilla oleva metsästysase, kannattaa ammunnanvalvojan kanssa sopia, että lataat yhden patruunan kerrallaan ja käytät väljempää supistusta. Ampumasuoritus etenee siten, että jokainen ampuu vuorollaan ampumapaikan valmiiksi. Tämän jälkeen ryhmä siirtyy seuraavalle paikalle. Erä aloitetaan korkean A-tornin juuressa olevalta paikalta, josta siirrytään seuraavalle paikalle kaarella vastapäivään kulkien. Viimeisenä paikkana ammutaan keskellä tornien välissä oleva paikka. Ampumajärjestys pidetään erän ajan samana. Normaalisti erässä ampuu enintään kuusi ampujaa kerrallaan. Ammuttava laukausmäärä vaihtelee kahdesta viiteen paikkakohtaisesti. Ampuja asettuu ampumapaikalle, lataa aseensa kahdella patruunalla, ottaa likimain vastaavanlaisen valmiusasennon kuin metsästystrapissa ja pyytää kiekon. Ampuja nostaa aseensa poskelle kiekon lähdettyä liikkeelle ja pyrkii ampumaan sen rikki viimeistään ennen ampuma-alueen takarajan merkkisalkoa. Jokaisella ampumapaikalla matalan B-tornin kiekko ammutaan ensin, jonka jälkeen ampuja ottaa uuden valmiusasennon ja pyytää kiekon A-tornista. Keskellä olevan ampumapaikan toiminta eroaa hieman muista ampumapaikoista. Ensimmäisellä kerralla paikan ”askelmerkeistä” kannattaa kysyä valvojalta tai seurata kokeneiden ampujien toimintaa. muodostavan sektorin rajoissa. Patruunoiden suurin sallittu haulikoko on 2,5 mm ja yleisimmin käytetty haulikon supistusaste niin kutsuttu puolikas tai ”kolme varttinen”. Verrattuna muihin haulikkolajeihin trapissa aseen sivuttaisliike ja liikenopeus ovat pienempiä. Laji on aikoinaan kehitetty metsästyksellisempään suuntaan alkuperäisestä trap-ammunnasta, jossa ase pidetään valmiiksi olkaa vasten ja tukin harja kiinni poskessa ennen kiekon lähtemistä liikkeelle. Metsästystrapissa aseen perä pidetään valmiusasennossa likimain ampujan lonkkaluun harjan tasolla, piippujen ollessa kohotettuna yläviistoon siten, että ampujan silmä – aseen jyvä -linja osoittaa hieman heitinkopin yläpuolelle. Ammunta etenee siten, että enintään viisi ampujaa sijoittuu ampumapaikoille. Ensimmäisellä paikalla oleva ampuja lataa aseensa yhdellä patruunalla, pyytää kiekon ja ampuu. Ase nostetaan poskelle vasta kiekon tultua esiin heitinhaudasta. Suorituksensa jälkeen ampuja avaa aseensa, heittää hylsyn astiaan ja jää odottamaan. Ammunnan sujuvoittamiseksi vuoroaan odottava ampuja voi laittaa patruunan valmiiksi patruunapesään, mutta ase pidetään odotusajan taitettuna auki tai lukko avattuna. Ampumapaikkaa vaihdetta13 Metsästäjä 3/2024 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 13 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 13 19.4.2024 12.54 19.4.2024 12.54
Hallitusohjelmassa 2023 on kirjattu tavoite nostaa ampumaratojen määrä tuhanteen vuosikymmenen loppuun mennessä ja parantaa harjoittelumahdollisuuksia kaikille ampumista harjoitteleville tahoille. TeksTi ja kuva Lotta Laitinen H eikon ampumaratatilanteen korjaaminen ja hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen toteutuminen edellyttää olemassa olevien ratojen toiminnan turvaamista, suljettujen ratojen ottamista uudelleen käyttöön ja uusien ratojen perustamista. Nopeasti tilanne ei kuitenkaan korjaannu, sillä nykyisellä lainsäädännöllä ja lupakäytännöillä pelkkään ympäristöluvan käsittelemiseen saattaa kulua 5–10 vuotta. Uusien ratojen rakentamiseen kuluu aikaa vuosikymmeniä ja tiukoista lupamääräyksistä johtuen rakentaminen on erittäin kallista. Nykyisen ampumaratakapasiteetin käyttöasteen nostaminen tai lajiratavalikoiman lisääminen ei myöskään tapahdu nopeasti. Sujuvuutta lupakäytäntöön Konkreettinen edistysaskel tilanteen parantumiseksi oli vuoden 2023 loppupuolella varmistunut hallituksen kolmevuotinen rahoitus ampumaratojen ympäristölupahankkeen jatkamiseksi. Rahoituksella turvataan ampumaratoihin erikoistuneen työryhmän toiminta. Parhaillaan eri ministeriöissä valmistellaan myös muita tarvittavia muutoksia. Hallitusohjelman kirjattu tavoite sujuvoittaa luvitusta voisi tarkoittaa sitä, että ampumaratoihin liittyvä ympäristösääntely siirretään ympäristöministeriön toimialalta sisäministeriöön. Ampumaratoja tarvitaan kaikkialla Euroopassa. Kuva Ruotsista. Ajankohtaista ampumaradoilta 14 Metsästäjä 3/2024 14-15_SAL_ajankohtaiset_ME0324.indd 14 14-15_SAL_ajankohtaiset_ME0324.indd 14 19.4.2024 12.55 19.4.2024 12.55
Tavoitteena olisi, että ampumaratoihin liittyvä sääntely olisi mahdollisimman selkeää, perustuisi todellisiin riskeihin ja olisi tieteellisesti perusteltavissa. Näin nopeutettaisiin ja selkeytettäisiin lupien saamista ampumaradoille siten, että lupaharkinta perustuu objektiiviseen riskinarviointiin. Luvituksen lähtökohta jatkossa olisi ase-, ampumaja ympäristöturvallisuus. Toimialan muutoksen yhteydessä uudistetaan ampumaratoja koskeva lainsäädäntö ja ympäristösääntelyn muuttamiseen liittyen myös lupahallinto. Tällä hetkellä pelkästään ympäristölupia käsitteleviä viranomaisia on useita satoja ja erot osaamisessa, säädösten tulkinnassa tai lupahakemusten käsittelyssä ovat merkittäviä. Viranomaisten suuri määrä yhdessä epäselvän, tulkinnanvaraisen ja vanhentuneen lainsäädännön kanssa tekee luvituksesta hidasta, joustamatonta sekä ennaltaarvaamatonta. Lyijyammuskielto uhkana Euroopan komission pyrkimykset rajoittaa lyijyammusten käyttöä muodostavat myös merkittävän uhan ampumaratojen olemassaololle ja kehittämiselle. Komission rajoitusesityksen toteutuminen aiheuttaisi valtavan määrän kustannuksia ja ampumaratojen määrä vähenisi murto-osaan nykyisestä kaikkialla Euroopassa. EU-sääntelyn tasolla ampumaradat tulisi rajata kokonaan pois lyijyammusten rajoitusesityksestä. Lyijyammusten käytön kieltäminen ampumaradoilla ei vaikuta rajoitusesityksen tavoitteisiin suojella muuttolintuja ja riistalihan puhtautta, mutta rajoituksen vaikutukset ampumaratatoiminnalle ja ammunnan harjoittelulle olisivat merkittävät. Reserviläistai maanpuolustuspoikkeus ei ratkaise rajoitusesityksen ongelmia etenkään Suomen kaltaisessa maassa, jossa kaikki ampumaharrastajaryhmät ja osa viranomaisista harjoittelevat samoilla radoilla. Poikkeukset eivät myöskään turvaa ammustuotannon jatkumista sotilasja viranomaiskäyttöön. Suljetut radat käyttöön Olemassa olevien ampumaratojen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, nykyisen ratakapasiteetin lisääminen ja ratavalikoiman monipuolistaminen sekä suljettujen ratojen käyttöönotto ja uusien ampumaratojen perustaminen ovat edellytys tuhannen ampumaradan tavoitteen saavuttamiseksi. Suljettujen ampumaratojen käyttöönottoa tukee se, että vuosikymmenen aikana ampumaratojen ympäristövaikutuksista on saatu lisätietoa. On tunnistettu, että ratoja on suljettu liian tiukkojen arvioiden takia, vaikka todellista riskiä ei ole tutkimuksin pystytty osoittamaan. Sata vuotta sitten tilanne on muistuttanut nykyistä, ja vuosina 1924–1934 maahamme rakennettiin tuhat ampumarataa. Jos huonoa ampumaratatilannetta pystyttiin parantamaan sata vuotta sitten, niin voidaan varmasti tehdä nytkin. Kirjoittaja on Suomen ampumaurheiluliiton ympäristöja olosuhdepäällikkö Viranomaisten suuri määrä yhdessä epäselvän lainsäädännön kanssa tekee luvituksesta hidasta. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto aukioloajat: Pe 7.6. 10–18 la 8.6. 10-18 su 9.6. 10–17 Osta liput ennakkoon verkosta: lippu.fi Erämessuilta KohtI uusia seikkailuja. www.erämessut.fi messuilla luvassa: • Erämessut goes Range – Benelli Show, mukana italialainen showampuja Davide De Carolis • MaanpuolustusAreena • Eräkirjamessut • Vuoden Eräkoira • Noutajanäytöksiä • Konekarhu • Metsästyskoirarotujen esittely • Trofeenäyttely • Peltsin ja Jopen Nuotiopiiri Sekä paljon muuta! 14-15_SAL_ajankohtaiset_ME0324.indd 15 14-15_SAL_ajankohtaiset_ME0324.indd 15 19.4.2024 12.55 19.4.2024 12.55
Valk häntäpeuran vuosi Yleinen keskustelu valkohäntäpeurasta on usean vuoden ajan ollut kielteistä. Keskusteluissa on nostettu esille yksinomaan koettuja ongelmia ja pahimmillaan lajille ehdotettiin jopa haitallisen vieraslajin statusta. TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo O n kiistaton tosiasia, että valkohäntäpeura ei ole alkuperäinen laji, eikä esiinny meillä luontaisesti. Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen Yhdysvaltain Minnesotasta vuonna 1934 ja viettää tänä vuonna Suomessa 90-vuotispäiviään. Tarina alkaa viidestä valkohäntäpeurasta Tarinoiden mukaan Amerikassa elänyt konsuli Eino A. Aalto oli lahjoitusajatuksen idean isä. Valkohäntäpeura otettiin 1930-luvulla suotuisasti vastaan muiden hirvieläinkantojemme voitua sotien jälkeen huonosti. Metsäpeuraja kauriskannat olivat käytännössä hävinneet ja hirvikannan tilanne oli tukala. Suomen Yleinen Metsästäjäliitto (nyk. Suomen Metsästäjäliitto) hyväksyi lahjoitusesityksen vuonna 1934 ja Rafael Haarlan kartanolle Vesilahdelle siirrettiin ensimmäiset valkohäntäpeurat. S/S Scanmail aluksen kyytiin piti lastata kahdeksan valkohäntäpeuran vasaa, mutta yksi neljästä urosvasasta kuoli tapaturmaisesti ennen lähtöä. Lisäksi kaksi laivaan lastatuista kolmesta urosvasasta menehtyi matkalla, joten Suomeen asti saapui yksi urosvasa ja neljä naarasvasaa. Maaliskuussa 1938 kaatunut puu rikkoi aitauksen ja eläimet karkasivat. Naaraat saatiin houkuteltua takaisin aitaukseen, mutta urosta ei. Lopulta maatalousministeriö antoi erikoisluvan, jonka nojalla koko lauma laskettiin vapauteen. Yksi maailmanlaajuisesti merkittävimmistä riistanhoidollisista tarinoista sai alkunsa. Vuonna 1948 Suomeen lennätettiin vielä kuusi peuValkohäntäpeurako haitallinen vieraslaji? Vaikka valkohäntä peura käyttää mieluusti taimikkoa ja sen tarjoamaa suojaa makuu alueenaan, se ei tee taimikoille juurikaan vahinkoja. 16 Metsästäjä 3/2024 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 16 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 16 19.4.2024 12.56 19.4.2024 12.56
raa lisää ja valkohäntäpeuroja on myös siirtoistutettu Suomen sisällä 1960ja 70-luvuilla. Ensimmäinen valkohäntäpeura kaadettiin Suomessa marraskuussa 1960. Tuolloin myönnettiin 12 kaatolupaa, joilla onnistuttiin kaatamaan yhdeksän valkohäntäpeuraa. Kannan kehityksessä merkittävä nousu 2010-luvulla Kun Laukon kartanon valkohäntäpeurat vapautuivat luontoon, ei moni tainnut uskoa niiden mahdollisuuksiin selviytyä Suomen ankarassa talvessa. Toisin kävi. Kannan kooksi laskettiin vuonna 1948 sata yksilöä, 1962 kannan arvioitiin olevan tuhat yksilöä ja 1970-luvun lopulla talvikannan arvioitiin olevan noin 25 000 yksilöä. Näihin aikoihin metsästystä alettiin tehostaa ja vuonna 1980 Suomessa kaadettiin lähes 15 000 yksilöä. Kannan kasvu oli tasaista 1980-luvun lopun notkahdusta lukuun ottamatta, mutta 2010-luvun puolessa välissä kannan koko lähti kasvuun. Valkohäntäpeuroja arvioitiin 2010-luvun alussa olevan noin 45 000 ja vuonna 2020 noin 120 000 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen tarkentuneen arviointimallin mukaan vuonna 2020 talvikanta oli 150 000 yksilöä. Valkohäntäpeurakannan kasvu johtunee monesta tekijästä. Suurimpana syynä lienee kanta-arvioiden epätarkkuus ja sen mukaan kohdennettu verotussuunnittelu, joka selvästikin on ollut kannan kehitykseen nähden liian pieni. Viimeisimmän arvion mukaan valkohäntäpeuroja arvioidaan olevan noin 117 000 eli kanta on laskenut huippulukemista reilut 22 prosenttia. Mikä on haitallinen vieraslaji? Haitallisen vieraslajin määritelmä löytyy EU:n vieraslajiasetuksesta ja vieraslajilaissa on määritelty kansallisesti haitalliseksi säädetyt vieraslajit. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan haitallinen vieraslaji aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia monimuotoisuudelle ja sillä on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotka tulisi ennaltaehkäistä. Asetus linjaa, että haitallisten vieraslajien luonnon monimuotoisuudelle ja siihen liittyville ekosysteemipalveluille aiheuttama uhka voi ilmetä muun muassa vakavina vaikutuksina alkuperäisiin lajeihin sekä ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan muuttamalla elinympäristöjä, petokantaa ja kilpailuasetelmaa sekä tartuttamalla tauteja, syrjäyttämällä alkuperäisiä lajeja ja aiheuttamalla geneettisiä vaikutuksia risteytymällä. Valkohäntäpeuran tapauksessa keskusteluissa nousee esiin sato-, liikenneja metsävahingot sekä tautien levittäminen punkkien kautta. Monesti kuulee valkohäntäpeurojen aiheuttavan tuhoja myös puutarhoissa. On osoittautunut, että valkohäntäpeura ei valtakunnallisessa mittakaavassa uhkaa muiden lajien olemassaoloa. Poikkeus on saaristo, jossa peuran metsästys on ollut vaikeaa. Saaristossa ei myöskään ole ollut tarjolla metsästäjien tarjoamaa ravintoa. Näin peurat ovat hyödyntäneet niukkakasvillisesta saaresta kaiken mahdollisen ravinnon. Ne ovat syöneet saarilta niittykasvit ja vaikuttaneet hyönteisten kantoihin. Koska kyseessä on paikallinen ilmiö, ei voida puhua vakavasta muiden lajien syrjäyttämisestä, eikä haitallisen vieraslajin kriteerit siltä osin täyty. Valkohäntäpeuran yhteydessä keskustellaan borrelioosista. Peuran ajatellaan levittävän borrelia-bakteeria toimiessaan puutiaisten isäntäeläimenä. Puutiainen toimii bakteerin välittäjänä ja siirtää bakteeria isäntäeläimestä toiseen. Borrelia-bakteerin puutiainen saa kuitenkin usein jyrsijöiltä, linnuilta, supikoiralta tai jäniseläimiltä. Vahingot puntariin Vahinkojen merkittävyyden arviointi tarvitsee mittakaavan. Finanssialan mukaan vuonna 2022 vakuutusyhtiöt maksoivat maa-ajoneuvojen vahinkovakuutuksista korvauksia noin 780 miljoonaa euroa. Lisäksi moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksista maksettiin korvauksia 486 miljoonaa euroa. Suomeen lennätettiin vuonna 1948 kuusi uutta valkohäntäpeurayksilöä, jotta sen hetkisen valkohäntäpeurakannan geneettistä pohjaa saataisiin laajennettua. Suomen ensimmäinen valkohäntäpeura kaadettiin marraskuussa 1960. W ET TS CH RE CK , W AL TE R H ., 19 48 . SU O M EN M ET SÄ ST YS M US EO N KU VA -A RK IS TO M ET SÄ ST YS M US EO N KU VA -A RK IS TO 17 Metsästäjä 3/2024 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 17 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 17 19.4.2024 12.56 19.4.2024 12.56
Vuonna 2022 kirjattiin seitsemän valkohäntäpeuran aiheuttamaa metsävahinkoa, joiden korvaussumma oli 8 810 euroa. Ei liene tarpeen katsoa metsänviljelyn vuotuista tuottoa ymmärtääkseen, että kyseessä ei ole merkittävä vahinko. Vuoden 2023 osalta ei riistaeläinten aiheuttamia onnettomuuksia sekä vahinkoja ja vahingon määrää esittelevästä riistavahingot.fi-palvelusta löydy yhtään valkohäntäpeuralle merkittyä metsävahinkoa. Satovahingot keskittyvät lounaiseen Suomeen ja huomattavia tuhoja on etenkin erikoisviljelyksillä. Kyse on kuitenkin paikallisista ongelmista. Kriitikoiden mukaan vahinkomäärät eivät vastaa todellisuutta, hakemusten täyttäminen on työlästä ja omavastuu sekä epävarmuus korvauspäätöksen hyväksymisestä vähentävät hakemusten määrää. Etelä-Suomen merkittävin riistalaji Vuosikymmeniä maamme merkittävimmän riistaeläimen viittaa on kantanut hirvi. Tilanne on kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana varsinkin EteläSuomessa kääntynyt valkohäntäpeuran eduksi. Metsästyskaudella 2022–2023 valkohäntäpeuran lihaa saatiin noin 2,2 miljoonaa kiloa, jonka arvo on noin 16,4 miljoonaa euroa. Kun saaliin nimellisen raha-arvon päälle lasketaan laskennallinen virkistysarvo, kohoaa peuran metsästyksen arvo yli 50 miljoonaan euroon vuosittain. Valkohäntäpeura mahdollistaa metsästysmatkailun järjestämisen, sillä peurakantamme on Euroopassa ainutlaatuinen. Suuri osa eurooppalaisesta metsästysmatkailusta Suomeen toteutetaan metsästysseuroissa vastavuoroisuuden periaatteella eli seurojen jäsenet pääsevät Keski-Eurooppaan metsästämään esimerkiksi saksanhirveä tai mufloneja. Välillinen taloudellinen vaikutus näkyy maaseudun majoitusja ravintolatoiminnassa. Myös kotimaiset metsästäjät ovat kiinnostuneita matkaamaan valkohäntäpeuran perässä eteläiseen Suomeen. Vierasluvat mahdollistavat monin paikoin metsästysseurojen kulujen kattamisen. Osa seuroista myös myy lihaa saadakseen kuluja katettua. Kuluttajien kysyntä riistalihalle kasvaa. Hyvinvointia riistasta -hankkeessa teetetyn kyselyn mukaan kuluttajat haluaisivat korvata lähes 40 prosenttia syödystä naudan-, sianja siipikarjanlihasta riistanlihalla, jos sitä olisi helpommin saatavilla. Ei niin paljon huonoa, etteikö jotain hyvää Vaikka keskustelu peurakannan kasvettua on ollut kriittistä, on kannan kasvun taituttua ja käännyttyä laskuun noussut esille myös huolestunut keskustelu peuran tulevaisuudesta. Etenkin entisillä peuran tiheytymäalueilla metsästäjät ovat huolissaan. Eteläisessä Suomessa on tällä hetkellä maamme tihein susikanta. Ei ole sattumaa, että alueella on susien määrään nähden vähän susien aiheuttamia metsästyskoirasekä kotieläinvahinkoja. Petojen ravinnon hankinta keskittyy metsään niin kauan, kun siellä on riittävästi ravintoa. Runsas peurakanta on monin paikoin edellytys ihmisen ja kasvavan suurpetokannan mahdollisimman sulavalle yhteiselolle. Jos peurakanta haluttaisiin hävittää haitallisen vieraslajin statukseen nojaten, oltaisiin uuden, kenties suuremman ongelman edessä. Vaikka valkohäntäpeura biologiselta statukseltaan on meillä vieraslaji, on se kulkenut metsissämme pitkään. Olisiko jo aika luopua vieraslajinimityksestä? Vuonna 2022 valkohäntäpeuran kanssa tapahtui 6 490 onnettomuutta. Vakuutusyhtiö Ifin mukaan keskimääräinen korvaussumma hirvieläinkolarista on 3 100 euroa. Yhteenlaskettuna vahinkojen summaksi tulee noin 20 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksien kokonaissummasta valkohäntäpeurasta aiheutuneita kuluja on noin 2,5 prosenttia. Jos lasketaan mukaan vastuuvakuutusten korvaukset, saadaan osuudeksi noin 1,5 prosenttia. Laskelma on suuntaa antava, mutta valkohäntäpeurakolareiden määrä on myös laskenut. Vuonna 2023 kirjattiin 5 695 onnettomuutta. Vuonna 2022 Tilastokeskuksen mukaan kasvinviljelyn perushintainen arvo oli liki 2,3 miljardia euroa ja valkohäntäpeuran aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin kaikkiaan noin 400 000 eurolla. Vahinkojen prosentuaalinen osuus kasvinviljelyn arvosta oli yhteensä 0,02 prosenttia. Peuran aiheuttamat maatalousvahingot voivat paikallisesti nousta korkeaksi etenkin erikoisviljelyksillä. Valkohäntäpeuran aiheuttamien maatalousvahinkojen osuus kasvinviljelyn arvosta oli vuonna 2022 yhteensä 0,02 prosenttia 18 Metsästäjä 3/2024 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 18 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 18 19.4.2024 12.56 19.4.2024 12.56
Ruokavirasto seuraa eläintautien sekä ihmisten ja eläinten välillä tarttuvien tautien eli zoonoosien esiintymistä Suomen luonnossa. Seuranta perustuu kansalaisten aktiivisuuteen. TeksTi Marja Isomursu kuva Ruokavirasto J okainen suomalainen voi osallistua seurantaan ilmoittamalla havaintojaan eläimistä ja toimittamalla näytteitä tutkimuksiin. Luonnossa paljon liikkuvat metsästäjät ovat erityisen tärkeitä villieläintautien seurannassa. Yleisessä tautiseurannassa tutkitaan kaikenlaisia itsestään kuolleita tai sairauden takia lopetettuja villieläimiä. Tavoitteena on löytää uusia tai jo ennestään tunnettuja sairautta aiheuttavia tauteja. Yleisellä seurannalla on löydetty muun muassa ensimmäiset korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tapaukset Suomen luonnossa, kun Ahvenanmaan vesillä kuolleita tukkasotkia tutkittiin vuonna 2016. Afrikkalaisen sikaruton havaitsemiseksi yritetään luontoon kuolleet villisiat saada aina tutkittaviksi. Kohdennetussa tautiseurannassa etsitään tiettyjä tärkeinä pidettyjä taudinaiheuttajia tietyistä eläinlajeista. Usein näytteeksi kerätään sairaiden eläinten lisäksi metsästettyjä eläimiä. Kohde-eläinlajeja voidaan testata tautien varalta, vaikka niillä ei olisikaan tautiin viittaavia oireita. Seurattavia tärkeitä zoonooseja ovat rabies, ekinokokit, trikiinit ja salmonella. Eläintaudeista afrikkalainen sikarutto ja lintuinfluenssa ovat tärkeimpien joukossa. Myös kalaja raputauteja tutkitaan. Aiemmin eläinnäytteitä saattoi lähettää maksutta Matkahuollon pakettina, mutta tämä mahdollisuus poistui 2023. Nyt kokonaiset eläimet pitää tuoda Ruokaviraston toimipaikkaan (Oulu, Seinäjoki, Kuopio tai Helsinki), tai tietyissä tapauksissa niille voidaan tilata oma kuljetus. Lappeenrannan toimipaikan näytepakastimeen voi toimittaa pienpetonäytteitä. Joitakin näytteitä, kuten elimiä, voi lähettää maksuttomana postipakettina. Kun näytteiden toimittaminen tulee ajankohtaiseksi, kannattaa ottaa yhteyttä Ruokavirastoon parhaan toimitustavan löytämiseksi. Aivan tavallinenkin luonnoneläin voi olla tärkeä näyte seurantaan. Ruokavirasto seuraa eläintauteja CWD (hirvieläin ten näivetystauti) seurannassa näyte otetaan aivorungos ta ja pään imu solmukkeista. Kohdennetuista seurannoista ja näytetarpeista jaetaan tietoa riistanhoitoyhdistysten kautta. Tietyistä näytteistä maksetaan palkkioita. Ruokavirastosta voi kysyä neuvoa näyteasioissa. Tietoa on myös viraston nettisivuilla ruokavirasto.fi. 20 Metsästäjä 3/2024 20-21_Kuollut_riistaeläin_ME0324.indd 20 20-21_Kuollut_riistaeläin_ME0324.indd 20 19.4.2024 12.55 19.4.2024 12.55