• 3 / 2012 Julkaisija: llmoita kaurissaaliisi, ilmoittamatta jättäminen muuttunut rangaistavaksi! s. 66 Näin ammut haulikolla paremmin s. 4 www.facebook.com/riistakeskus Valkohäntäpeuramme ­ geneettisesti hauras? s.38 Hyljeluodit s.12 Sorkkaeläinkannat tarvitsevat apua s.41
• Pääkirjoitus Ampumaradoista ja ampumaharjoittelusta Ampumaharjoittelu on metsästäjille välttämätöntä. Silmien, käsien ja koko kropan "synkronointi" pelaamaan yhteen ampumatilanteessa perustuu toistuvaan harjoitteluun ja laukauksiin. Ja ennen kaikkea opitaan tiedostamaan omat taidot ja niiden rajat. Paras paikka harjoittelulle on ampumarata, jossa toiminta on ohjattua ja jossa kokeneemmat voivat opastaa toisia. Samalla opitaan asiallinen ja turvallinen aseiden käsittely. Ampumaratojen määrä on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt, ja järjellisesti saavutettavissa olevien harjoittelumahdollisuuksien puute on monilla alueilla huutava. Ammunnan harrastajia on maassamme yli puoli miljoonaa, mutta ratoja on liian vähän. Ongelma on huutava esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla. Radoille, jotka yleensä ovat suuria "ampumaurheilukeskuksia", on pitkä matka, eivätkä olemassa olevat radat enää riitä suurelle harrastajajoukolle. Metsästäjien kannalta suorastaa kamala takaisku on ollut pienten kyläratojen sulkeminen milloin milläkin, jopa keksityiltä vaikuttavilla, perusteilla. Pienet metsästysseurojen hallinnoimat radat, joissa voidaan harjoitella tutussa ja turvallisessa porukassa leppoisan yhdessäolon merkeissä, ovat metsästäjien kannalta kaikkein tärkeimpiä ratoja. Monisatatuhatpäinen joukko haluaisi käyttää ensisijaisesti niitä. Niille kehtaa aloittelijakin mennä opettelemaan, ja vähemmänkin aktiivinen harjoittelija voi sujuvasti käydä lähiradalla ampumassa muutamia kiekkokierroksia. Samoin tulee oman seuran radalla paukauteltua pahvihirveen ne muutamat kymmenet laukaukset, ja samalla usein todettua lisäharjoittelun tarve. Aktiiviset ampujat, jotka monet harjoittelevat jollakin tapaa kilpailumielessä, ovat valmiita ajamaan kymmeniä kilometrejä radalle päästäkseen, mutta tärkeintä harjoittelu olisi vähän ampuville, joille kynnys lähteä kauas jonottamaan ampumavuoroaan on monesti liian suuri. Ampumaradat ovat liikuntapaikkoja, joissa sekä harjoitellaan että kilpaillaan, ja joissa on kasvanut lukuisa joukko suomalaisia huippu-urheilun kärkinimiä ja olympiavoittajia. Liikuntalaissa on lain tarkoitukseksi säädetty edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on säädetty valtion ja kuntien tehtäväksi. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta sekä liikunnan yhteistyöstä valtionhallinnossa. Alueellisella tasolla nämä tehtävät kuuluvat alueelliselle liikuntatoimelle ja paikallistasolla kunnille. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Edellä oleva on aika selvää tekstiä. Olisiko niin, että yhden jäähallin hinnalla voitaisiin seutukunnalle rakentaa kymmenen hyvää ampumarataa? Kannattaisi varmaan pohtia asiaa. Ampumaratojen lupabyrokratia on osoittautunut melkoiseksi. Monien mielestä kotikutoisesti ja selustan turvaamiseksi varman päälle esimerkiksi ympäristölupia on edellytetty radoilta, joilta sitä ei tarvitsisi edellyttää, ja kunnallisen päätöksenteon sijaan päätös on sysätty ELY:lle tai AVI:lle, jolloin paikallinen näkemys on hukattu ja byrokratia on jyllännyt. Kustannukset ovat tulleet käsittämättömiksi samoin kuin käsittelyajat. Ja hallinto-oikeudet ovat tulleet työllistetyiksi. Hyvä hallinto ja läheisyysperiaate, sekä objektiivisuuden, suhteellisuuden ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteet ovat usein kadonneet hallinnon syövereihin. Tuloksena on ollut käsittämättömiä lupaehtoja ja kustannuksia sekä ratojen sulkemisia ja ahdinkoa ammunnan harrastajille. Erilaisten byrokraattisten kuvioiden ahdinkoon ovat joutuneet myös monet suuret radat. Sisäasianministeriö on nyt käynnistämässä hankkeen uudistamaan ampumaratoja koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädännön uudistaminen on tarkoitus koordinoida mahdollisuuksien mukaan ympäristöministeriön ampumaratojen ympäristölupia koskevan uudistustyön kanssa. Toiveita voidaan siis asettaa ampumaratojen tulevaisuuden osalle. Olemassa olevat ampumaradat tulee merkitä eriasteisiin kaavoihin, samoin kuin tehdä varaukset uusille ampumaradoille, ja niillä tulee olla myös kaavoitusta ja muuta maankäyttöä ohjaava merkitys. Lapsipuolen asemassa oleminen on jo aiheuttanut liikaa ongelmia ratojen pitäjille ja ammunnan harrastajille. Vai onko hyväksyttävä se, että tulevaisuudessa ammunnan harjoittelua tehtäisiin maanomistajien luvalla pääasiassa hiekkamontuilla ja hakkuuaukoilla? Mielestäni on parempi, että meillä on maassamme toimiva ampumarataverkko turvaamassa asiallisen ja kehittävän harrastuksen eri muodoissaan. Jari Pigg apulaisjohtaja Suomen riistakeskus PS! Metsäkauris vapautettiin pyyntilupakäytännöstä vuonna 2005. Silloin säädettiin, että kaurissaaliista oli tehtävä kaatoilmoitus. Säädöksessä ei ilmoittamatta jättämistä kuitenkaan kriminalisoitu millään lailla. Tällä hetkellä onkin yleinen käsitys se, että virallinen kaurissaalis on merkittävästi pienempi kuin todellinen saalis. Nyt säädöksiä on muutettu: Metsäkaurissaaliin ilmoittamatta jättäminen on nyt metsästysrikkomus (ks. metsästyslain 74 §:n 2 momentin 6 kohta), josta voidaan tuomita sakkoon. 52 Metsästysmuseossa on Amerikan meininki 2 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Tässä numerossa 3 2012 2 Pääkirjoitus: Ampumaradoista ja ampumaharjoittelusta Näin ammut haulikolla paremmin 4 Viisi vinkkiä: 12 Hyljeluoti 15 Varapuheenjohtajalta: Metsäkanalintujen pyynnissä kohti uutta aikaa 16 Metsästäjien toimittamat näytteet kertovat hallin ravinnosta 20 Kokemuksia kosteikkojen rakentamisesta: Laviamäen mallikosteikko Heinolassa Kulttuuriympäristön riistaseurannat: peltokolmiot 2012 30 38 ­ geneettisesti hauras? 28 Riistatiedon jäljillä: Kansalaiset mukaan myös ympäristötiedon keruuseen 30 Talvikolmiolaskennan tuloksia ­ pienpetokannat pohjoisessa vahvat peltokolmiot 2012 34 Kulttuuriympäristön riistaseurannat: 38 Suomen valkohäntäpeurakanta ­ geneettisesti hauras? 41 Sorkkaeläinkannat tarvitsevat apua ­ metsästäjät tekevät parhaansa 46 Metsäkanalinnut hyötyvät vaihettumisvyöhykkeiden hoidosta 50 Ekin kanssa erällä: Varaudu pahimpaan 52 Metsästysmuseossa on Amerikan meininki 54 Uutismakasiini 54 Kirjoituskilpailun satoa: Kuin sadussa 56 Metsästysmatkailu on sosiaalinen tapa rentoutua 58 Eräaatoksia valtionmailta: Metsäautoteistä hyötyä monille 60 Onko epilepsiageeniä olemassa? 62 Ministeriön kuulumisia: Vastausta yritetään etsiä nyt koiristamme Metsähanhen metsästyksestä päätetään kansainvälisessä sopimuksessa Pennihirvet, kadettikarhu ja räjähdyksiä Metsästyksen ja riistan arvoa voidaan mitata monin tavoin 64 Merkillisiä tapahtumia: 65 Metsästyksen suurlähettiläänä maailmalla: 66 Riistakeskus tiedottaa 68 Kaupantekoa 71 Osoitteita Suomen valkohäntäpeurakanta Metsästäjä l 3 l 2012 l 3
• Teksti: Jussi Partanen, Suomen Metsästäjäliitto I Kuvat: Aku Ahlholm I Piirrokset: Pasi Sairanen Viisi vinkkiä: Näin ammut haulikolla paremmin 4 l Metsästäjä l 3 l 2012
• L Ennen radalle lähtöä Oman dominoivan silmäsi saat selville yksinkertaisella testillä. Ojenna yhdessä olevat kätesi suoraan eteenpäin niin, että etusormesi muodostavat eräänlaisen tähtäimen. Valitse muutaman metrin päästä jokin sopiva tähtäyspiste ja ota se "tähtäimeesi". Tähtää pisteeseen molemmat silmät auki ja sen jälkeen sulje vasen silmäsi. Jos tähtäin pysyy paikallaan, on oikea silmäsi dominoiva. Jos tähtäin siirtyy, on vastaavasti vasen silmäsi dominoiva. Onnistunut lopputulos, kiekko hajoaa. Hyvien osumien lisäksi taitava ampuja pystyy myös kertomaan, mistä meni ohi. Haulikkoradat ovat taas avoinna. Poimimme muutaman perusasian, joita harjoittelemalla osut paremmin syksyllä, kun jahtikausi alkaa. l Loistavat haulikkoampujat ovat usein saaneet syntymälahjana kyvyn osua. Jostain syystä heille haulikko on kuin käden jatke, jota aivot ohjaavat täydellisesti. Heitä ei kannata turhaan kadehtia, sillä jokainen pystyy parantamaan ampumataitoaan oikeanlaisella harjoittelulla. Aloittelevan metsästäjän on syytä painottaa itselleen ampumataidon perusteita. Vasta kun ymmärtää ja hallitsee perusteet, voi kehittyä ampujana. Selvitä aivan aluksi kumpi silmistäsi on hallitseva eli dominoiva. Katso ohje vinkkikuvasta 1. Jos "väärä" silmäsi dominoi, on hyvä opetella heti alusta alkaen sulkemaan tai ainakin siristämään sitä. Kuivaharjoittele nostoa, tähtäinkuvan löytämistä ja laukaisua kotona tyhjällä aseella mahdollisimman paljon. Harjoittele nostoa peilin edessä. Laita Vinkki 1: Testaa, kumpi silmä hallitsee Jos olet oikeakätinen ja oikea silmäsi on dominoiva, voit ampua haulikolla normaalisti molemmat silmät auki. Jos olet oikeakätinen, mutta vasen silmäsi dominoi, tulee haulikkoammunnassa lisähaasteita. Nostaessasi haulikon oikealle poskelle, vasen silmäsi muodostaa tähtäinkuvan viistosti yli aseen piipunsuun yli kohti maalia. Näin ollen laukaus menee vasemmalta ohi. Vasenkätisillä edellä mainittu menee päinvastoin. Helpoin tapa välttää väärältä puolelta dominoivasta silmästä aiheutuva ongelma on sulkea se silmä, joka ei ole tähtäyskiskon kohdalla. Metsästäjä l 3 l 2012 l 5
• Vinkki 2: Harjoittele aseen nostoa Hyvä nosto on onnistuneen haulikonlaukauksen perusta. Onnistunut nosto toistuu aina samalla tavalla. Oikeakätisellä ampujalla nosto on seuraavanlainen: Oikea käsi lähtee nostamaan aseen perää lantiolta ylös kohti olkapäätä. Samalla vasen käsi pitää kiinni etutukista ja pitää piiput maalin korkeudella. Etutukin otteen tulee aina olla samanlainen, myös metsästettäessä. Noston loppuvaiheessa perä painuu vasten olkapäätä ja samanaikaisesti poski tukeutuu reippaasti vasten perää. Silmälinjan tulisi nyt olla pitkin tähtäyskiskoa. Kun ampujan asento on hieman etunojassa ja olkapää- sekä poskikontaktit ovat lujat, rekyylinhallinta on huomattavasti helpompaa. Silmä-piippu-linja on säilynyt koko noston ajan. 6 l Metsästäjä l 3 l 2012
• esimerkiksi "täppätarra" peiliin maaliksi. Hanki laukaisuharjoituksia varten klikkipatruunat, jotka ehkäisevät nallipiikkien katkeamisen. Liitä kuivaharjoitteluun vielä aseen liikuttaminen. Kuvittele maalin lentolinja vaikkapa ikkunan karmista ja kuljeta asetta sitä pitkin. Karmin päättyessä laukaiset aseen. Keskity aseen liikkeen jatkumiseen vielä laukaisun jälkeen. Jos pysäytät aseen laukaistessasi, maali ehtii alta pois ja laukaus menee takaa ohi. Vaikka käsittelet tyhjää asetta, opettele jo kotona aseen turvallinen käyttö. Ampumaradoilla liikutaan aina ase taitettuna tai lukko avattuna. Vinkki 3: Opettele haulikon oikea tähtäinkuva Noston jälkeen aseen on oltava suorassa, pää ei saa olla kallellaan. Pää, ase ja kädet ovat yhtä "pakettia", jota liikutetaan lantiosta ja jaloista. Paikallaan oleva maali Aloita varsinainen ampumaharjoittelu paikallaan olevaan maaliin. Liikkuvan maalin tuoma stressi poistuu, ja lyhyeltä matkalta paperiin ammutut laukaukset paljastavat nostojen samankaltaisuuden sekä haulikon tukin sopivuuden ampujalle. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta ampua paperiin, laita savikiekkoja penkkaa vasten ja ammu niitä nopealla rytmillä. Selvitä onko omalla ampumaradallasi paikkaa, jossa voit ampua paikallaan olevaan maaliin. Jos ei ole, ehdota sellaisen tekemistä. Tähtäinkuvalla tarkoitetaan sitä kuvaa, jonka silmäsi noston jälkeen näkee. Silmä katsoo tähtäyskiskoa hieman yläpuolelta ja maali näkyy piippujen yläpuolella. Kun tähtäinkuva on tällainen, hauliparvi lähtee hieman ylös ja parven keskus on heti etujyvän yläpuolella. Huom! Liikkuvaa maalia ammuttaessa katse on aina tarkennettuna maaliin, ei piippujen jyvään. Liikkuva maali Liikkuvan maalin ampumisessa haastavinta on oikean ennakon ottaminen. Vinkki 4: Ammu ensin paikallaan olevaan maaliin Aseta ampuessasi haulikon kisko maalikuvion palkin kohdalle. Haulinreikien keskipiste tulisi olla kutakuinkin palkin yläpuolella olevassa renkaassa. Ampumapaikalla otetaan valmiusasento, eli aseen perä on alhaalla ja rintamasuunta tauluun päin. Avustaja ilmoittaa ammuttavan taulun numeron satunnaisesti, esimerkiksi 3. Nyt ampujan on nostettava ase ja nostoa korjaamatta laukaistava nopeasti maaliin numero 3. Ampumisen jälkeen asento puretaan, ase ladataan ja otetaan valmiusasento uudelleen. Avustaja ilmoittaa uuden maalin numeron ja näin edetään edellä mainitun mukaisesti aina viimeiseen maaliin asti, joka jätetään ampumatta. Viimeiseen maaliin voit vaikka ampua harkitun, tähdätyn laukauksen, josta saat vertailupohjaa vaistomaisesti ammutuille. - Jos haulikuvioiden keskipiste on kutakuinkin keskellä maalia, on nostosi kunnossa ja aseesi perä sopii sinulle. - Jos osumapiste heittelee eri puolille maalia, nosto on joka kerta erilainen ja sitä on kuivaharjoiteltava lisää. - Jos osumat ovat aina samassa kohdassa, mutta eivät maalin keskellä, Kuvan koeammuntatelineen ohjeet löydät netistä www.metsastajaliitto.fi/koeammuntateline. Samalta sivulta löydät tulostettavan version sopivasta haulikon maalikuviosta. Ammunta suoritetaan esimerkiksi 1,5m x 1,5m kokoiseen paperiin, johon piirretään viisi maalia. Ammunta suoritetaan kymmenen metrin päästä. Kaikki laukaukset ammutaan alapiipulla käyttäen kiekkopatruunaa. Käytä mahdollisimman suppeaa supistinta. saattaa vika olla aseen perässä. Ammu lisää testilaukauksia tuloksen varmistamiseksi. Jos olet ampunut 20­30 laukausta ja olet varma, että vika on aseen perässä, kannattaa asiasta keskustella asiantuntevan tukkisepän kanssa. Metsästäjä l 3 l 2012 l 7
• Käytännössä liikkuvaa maalia voidaan ampua joko tasaisella ennakolla tai svingillä. Tasaisella ennakolla ampuminen tarkoittaa, että asetta kuljetetaan tasaisella nopeudella maalin etupuolella. Kun ennakko on oikea, ampuja laukaisee aseensa. Tämä tekniikka sopii hitaampien maalien ammuntaan, jolloin on aikaa miettiä oikea ennakko. Tasaisella ennakolla ampuminen on metsästystilanteessa haastavaa, koska muuttuvia tekijöitä on paljon. Kun ammutaan svingillä, ampuja pystyy hahmottamaan maalin nopeuden suhteuttamalla aseensa liikkeen siihen. Näin ollen varsinaista ennakkoa ei tarvitse miettiä, vaan se tulee automaattisesti. Svingillä ampuminen sopii hyvin metsästäjille, koska haulikkojahdeissa tilanteet ovat usein nopeita. Katso svingin ohje vinkkikuvasta 5. Molemmissa tekniikoissa on äärimmäisen tärkeää, että aseen liike jatkuu laukaisun jälkeen. Se, ammutaanko ennakolla vai svingillä vai kenties yhdistelemällä molempia tekniikoita, on jokaisen henkilökohtaisesti opeteltava asia. Vinkki 5: Harjoittele svingiä liikkuvaan maaliin Svingillä ampuminen tapahtuu käytännössä seuraavalla tavalla: 1. Maalin löytäminen ja piippujen suun nosto maalin korkeudelle. 2. Varsinainen nosto, piippulinja seuraa maalia. 3. Kun nosto on valmis, tulisi piippujen olla hieman maalin takana. 4. Asetta lähdetään kuljettamaan ohi maalin, aseen liikettä kiihdyttäen (svingi). Muista, että vartalo liikuttaa asetta maalin lentoradalla ja katse on tarkennettuna maaliin. 5. Kun piiput ovat ohittaneet maalin, laukaistaan ase. 6. Laukaisun jälkeen ase ei saa pysähtyä vaan piiput jatkavat liikettä (ns. saatto). Tämä kaikki tapahtuu yhtäjaksoisena nopeana liikesarjana. Haulikkolajit Metsästyshaulikko ja metsästystrap ovat hyviä perusammunnan harjoittelulajeja. Näiden haulikkolajien radat ovat myös yleisimpiä. Hio lentoonam- munnan perusteet kuntoon näissä lajeissa ja siirry vasta sitten ampumaan haastavampia lajeja, kuten compakkia tai sportingia. Compakissa ja sportingissa opit samalla haulikkometsästyksessä tärkeää etäisyydenarviointia. Metsästyksellisyyttä tarjoavat myös riistapolkuammunnat. Niitä järjestävät riistanhoitoyhdistykset ja ampumasekä metsästysseurat. Riistapolku on metsään rakennettu rata, jossa on erilaisia ampumarasteja.l Artikkeli perustuu Metsästäjäliiton julkaisemaan oppaaseen Metsästysammunnan ABC Kuvassa on metsästyshaulikkorata. Radalla on kahdeksan ampumapaikkaa sekä kaksi heitintornia, josta kiekot lähtevät. Aloittelevan ampujan kannattaa ampua aluksi helpompia vastaantulevia ja sitten pakenevia kiekkoja paikoilta 1. ja 7. Vasta, kun niiden ampuminen on varmaa, siirry pikkuhiljaa ampumaan vaativampia kiekkoja. Jos radalla on kokeneempia ampujia, kerro rohkeasti, että haluat ampua aluksi vain helpompia kiekkoja. Tutustu metsästysampumalajeihin: www.metsastajaliitto.fi metsästysammunta 8 l Metsästäjä l 3 l 2012
• METSÄHALLITUKSEN METSÄSTYSLUPA ON SIJOITUS YMPÄRISTÖÖN! LUE LISÄÄ: Pienriistalupien myynti alkaa Metsähallituksen kanalintuluvalla saat metsästää kaikkea pienriistaa. Halvemmalla vesilintu- ja jänisluvalla voit metsästää muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Kanalintulupien myynnin aloituspäivät 5.6. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomi 6.6. Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi 7.6. Pohjanmaa ja Kainuu 8.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio 11.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) Vesilintu- ja jänisluvat Pienriistaluvat, jotka eivät sisällä kanalintuja, sekä osakausiluvat ja pienpetoluvat tulevat myyntiin 12.6. alkaen. Lupien myynti Metsästyslupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä puhelimitse kello 8 ja netistä kello 10. Puhelinpalvelu 0203 44122 Nettikauppa www.villipohjola.fi/pika/nettikauppa Vesilintu- ja jänisluvat kännykällä 12.6. alkaen: 0600 829003 ­ 1 vrk:n lupa 0600 829004 ­ 2 vrk:n lupa 0600 829005 ­ 3 vrk:n lupa. Myös nuorisoluvan (7 vrk sis. kanalinnut) saa kännykällä: 0600 829007 www.metsa.fi/metsastys www.metsa.fi/metsastys Osallistu Metsästysammunnan ABC-koulutuksiin n Kesän ratakausi on alkanut, ja on aika päivittää ampumataidot syksyn jahtien vaatimaan kuntoon. Metsästäjäliitto on julkaissut Metsästysammunnan ABC -oppaan kaikkien metsästäjien avuksi. Myös oppaaseen liittyvät ABC-koulutukset ovat alkaneet. Nyt ABC-opas on saatavilla myös ruotsinkielisenä nimellä ABC för Jaktskytte. Metsästysammunnan ABC on selkeästi kuvitettu ja seikkaperäinen opas parempiin riistalaukauksiin. Oppaasta löytyy ammunnan teoriaa, ase- ja tähtäintekniikkaa sekä käytännön harjoituksia. ABC sopii niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin. Metsästäjäliiton piirit järjestävät Metsästysammunnan ABC -oppaaseen liittyviä ampumakoulutuksia. Ilmoittaudu mukaan, opit uudenlaisia tapoja harjoitella ammuntaa! ABC-koulutuksiin osallistuva saa omakseen Metsästysammunnan ABC -oppaan. Metsästysammunnan ABC -opas on myynnissä Metsästäjäliiton erätarvikeliike Eräkontissa hintaan 9,90 euroa. Verkkokauppa löytyy osoitteesta www.erakontti.fi Tiedustele seuraavaa ABC-koulutustilaisuutta Metsästäjäliiton oman alueesi piiristä. Katso yhteystiedot www.metsastajaliitto.fi Piirit. Metsästäjä l 3 l 2012 l 9
• Retkitukun parhaat messu Kesän kuumin videokamera-uutuus vain Retkitukusta! sporT moniToimikamera Q-sCope hD UUTUUS! Laadukkaassa Q-Scope HD monitoimikamerassa on erittäin laaja 170 asteen linssi, jolla kuvaat tarkkaa 720p teräväpiirtovideokuvaa ja otat huikeita 12 megapikselin kuvia. Kamera on kevyt ja vesitiivis peräti 10 metriin saakka. Mukana tulevien runsaiden kiinnikkeiden avulla kiinnität kameran helposti laseihin, tankoon tai ajoneuvoon - vain mielikuvitus on rajanasi! Mukana tulevien kahden akun avulla varmistat sen, että voit kuvata kameralla pidempiäkin jaksoja ilman latausta. Kestävä alumiinirunko takaa kameran kestävyyden myös haastavimmissa olosuhteissa. 179 uuTuus! netti-/puh. a neTTihinT * ** / kk tai alk. 10 249 ta myymälähin eTu 70 jille tilaa · · · · Moottoripyöräilyyn Kalastukseen Metsästykseen Extreme-urheiluun mukana kattava varusteja kiinnikepaketti! Laaja valikoima huipputuotteita edulliseen hintaan! 79 hauDuTuspaTa 3,5 l netti-/puh. tila neTTihinTa * *** / kk tai alk. 9 119 ta myymälähin 44 leaTherman Fuse netti-/puh. tila neTTihinTa * eTu 40 ajille *** / kk tai alk. 9 69 ta myymälähin 29 netti-/puh. tila neTTihinTa * eTu 25 ajille *** / kk tai alk. 9 50 ta myymälähin eTu 29 ajille Tehokas ja kätevä haudutuspata monipuoliseen ruoanvalmistukseen. Ajastin ja lämpötilan säätö. Lasitettu keraaminen pata, pinta rosteria ja lasikansi. neTTihinTa Retkeilijän paras apuväline! Kevyt ja monipuolinen Leatherman Fuse monitoimityökalu. kuunTelulaiTe Hyvä apu luonnossa liikkujille. Eläinten seurantaan ja kuunteluun maastossa ilman, että sinun tarvitsee häiritä eläimiä. 79 kalaTuTka tila netti-/puh. * *** / kk tai alk. 9 129 ta myymälähin 129 eTäisyysmiTTari neTTihinTa * eTu 50 ajille *** / kk tai alk. 9 169 ta myymälähin 39 netti-/puh. tila neTTihinTa * *** / kk tai alk. 9 79 ta myymälähin tila netti-/puh. eTu 40 ajille eTu 40 ajille Löydä kalaparvet ja maksimoi saalis! Pakkaus sisältää kalatutkan, anturikaapelin, kellukkeen, rannehihnan sekä venekiinnikkeen. neTTihinTa Pointer Control laser-etäisyysmittari mittaa kohteet jopa metrin tarkkuudella aina 800 metriin saakka. Näyttää liikkuvan kohteen etäisyyden reaaliajassa. neTTihinTa laserkohDisTin Kohdista aseesi helposti ja nopeasti piippuun kiinnitettävän laserin avulla. Säästät aikaa ja patruunoita. 119 eTrex 10 käsi-Gps netti-/puh. * *** / kk tai alk. 9 139 ta myymälähin 129 WouXun VhF-puhelin netti-/puh. * suomi 8 -asekaappi Suomen aselain vaatimukset täyttävä asekaappi 7-8 aseelle. Runsaasti tilaa myös pitkien aseiden tai pistoolien säilytykseen. Tilavat ovilokerot tavaran säilytykseen. Pehmustettu pohja ja asetuki suojaavat aseita kolhuilta. Vahva kampalukitus Euro Locklukolla sekä 2 avainta. Murtovarma saranarakenne ja panssariovi. Mahdollisuus pultata neTTihinTa seinään. eTu 20 ajille tila *** / kk tai alk. 9 199 ta myymälähin eTu 70 ajille tila Legendaarisen Garmin eTrex perheen uusimpia tuotoksia, jossa yhdistyvät kompakti koko ja käytännöllisyys. Erinomainen kuuluvuus 5-7 km. Pitkä akunkesto. Sisältää radion, pitkäantennin, verkkovirta/tup.syt. laturin, kuulokemikrofonin ja rannehihnan. neTTihinTa 609 asTro 320 koira-Gps ja DC 40+ panta netti-/puh. tila neTTihinTa * *** / kk tai alk.25 749 ta myymälähin 549 monTana 650 T netti-/puh. tila * eTu 140 le ajil *** / kk tai alk. 23 ta 649 myymälähin eTu 100 le ajil 249 netti-/puh. tila ** Patikkaretkelle, metsälle tai vesille. Suuri 4 tuuman kaksisuuntainen värikosketusnäyttö. Esiladattu EurooPaketti sisältää pannan, laturin, käsiosan ja tehoantennin. pan maastokartta 1:100 000. *** / kk tai alk. 12 ta 349 myymälähin eTu 100 le ajil Paino: tyhjänä n. 60 kg Mitat: K 1490 x L 545 x S 350 mm TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000
• tarjoukset. Tilaa heti tästä! TESTIVOITTAJA-kamerat NYT lyömättömään hintaan! 12 megapikselin lähettävä Gsm- kamera! neTTihinTa neTTihinTa 12 megapikselin huippukamera! neTTihinTa paras valoteho! näkymätt it! ömät led 149 netti-/puh. * otiin mökille, k e stall tai rii *** / kk tai alk. 9 229 yymälähinta m 179 * kesTo- i! suosikk eTu 80 ajille tila *** / kk tai alk. 10 ähinta 269 myymäl 249 netti-/puh. * tila netti-/puh. eTu 90 ajille *** / kk tai alk. 12 ähinta 349 myymäl eTu 100lle aji tila poinTer ConTrol 12 mpx stealth riistakamera Tarkat 12 megapikselin kuvat, jotka ovat selattavissa laitteen LCD- värinäytöltä sekä siirrettävissä tietokoneelle. Toimii pimeässä näkymättömillä infrapunaledeillä. Liikkeentunnistin jopa 20 metrin päästä. Pitkä toiminta-aika. Myös laadukas videokuva. Takuu 12 kk. ROISKEVESITIIVIS poinTer ConTrol pC5204 stealth riistakamera Kamera on varustettu 52:lla huomaamattomalla infrapunaledillä, jotka yhdessä laadukkaan kuvakennon kanssa takaavat erinomaisen kuvanlaadun myös pimeässä. Helppokäyttöinen, kuvat siirrettävissä tietokoneelle. Pitkä toiminta-aika tekee laitteen käytöstä huoletonta. Myös laadukas videokuva. Takuu 12 kk. ROISKEVESITIIVIS poinTer ConTrol 12 mpx Gsm stealth riistakamera Metsien kuningas. Tarkat 12 megapikselin kuvat. Näkymättömät ledit ja ulkoinen tehoantenni. Sisäänrakennettu LCD- värinäyttö. Lähettää kuvia kännykkään tai halutessasi sähköpostiin.Herkkä 3-suuntainen liiketunnistin.Toimii erinomaisesti myös pimeässä. Laadukas videokuva. Takuu 12 kk. ROISKEVESITIIVIS lähettävä Gprs- kamera! 19 neTTihinTa neTTihinTa myymälähin netti-/puh. ta 25 tilaajil * HUOMIO! alueella TallenTaVa kameraValVonTa! Copyright Suomen Retkitukku Oy 2011 10 myymälähin netti-/puh. neTTihinTa * ta 19 tilaajille VerkkoVirTaJohTo eTu 6 le eTu 9 ValVonTakylTTi uuTuus ! otiin mökille, k e riistall tai 219 netti-/puh. tilaajille * Soveltuu kaikkiin Pointer Control- kameroihin! Kytke riistakamera helposti verkkovirtaan. Säädettävä jännite 3-12V. neTTihinTa Huomiokyltti ja 2kpl ikkunatarroja. Muistathan ilmoittaa tallentavasta kameravalvonnasta. *** / kk tai alk. 12 ta 319 yymälähin m eTu 100 10 akkuJohTo * 8GB sD-muisTikorTTi *** / kk tai alk. 9 14 ta myymälähin 15 Sopii Pointer Control ja Scout Guard valvonta-/ riistakameroihin. netti-/puh. neTTihinTa * sCouT GuarD sG-550m-8m Gprs riistakamera Tarkat 8 megapikselin kuvat ja tehokas ulkoinen tehoantenni. LCD- värinäyttö ja kaukosäädin. Lähettää edullisesti kuvia kännykkään tai sähköpostiin GPRS- yhteydellä. Tehokkaat infrapunaledit 30 kpl. Uusi herkkä liiketunnistin. Laserkohdistin kameran säätämiseen. Myös tasokas videokuva. Takuu 12 kk. ROISKEVESITIIVIS netti-/puh. eTu 4 le tilaajil *** / kk tai alk. 9 17 ta myymälähin eTu 2 le tilaajil Riistakameran akkujohto 1.5m abikoliittimillä. Helppo tapa kytkeä riistakamera ulkoiseen lyijyhyytelöakkuun. neTTihinTa nyt kaikille pointer Control kameran ostaneille kaupan päälle: Valvontakyltti ja 2kpl ikkunatarroja HUOMIO! 19 lyiJyhyyTelÖakku 12V 7.2ah netti-/puh. * kätevä seinäteline *** / kk tai alk. 9 29 ta myymälähin eTu 10 le tilaajil + (arvo 15,-) alueella TallenTaVa kameraValVonTa! Copyright Suomen Retkitukku Oy 2011 Yhteensopiva PC5204 Stealth,12Mpx Stealth ja 12Mpx GSM Stealth riistakameroiden kanssa. (arvo 19,-) *) Hintoihin lisätään toimituskulut alk. 7,90 . **) Hintoihin lisätään toimituskulut 49,90 , hinta sisältää toimituksen kotipihaan. ***) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 :n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86%. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi HYLJELUOTI H 12 l Metsästäjä l 3 l 2012 Hylkeen metsästys on vaativaa ja monesti vaarallistakin riskialttiiden olosuhteiden takia. Hylje pitää pääsääntöisesti saada jäämään ammuttaessa paikalleen tai saalis menetetään. Siksi metsästys vaatii lähestymistaitojen lisäksi aseelta hyvää tarkkuutta ja patruunalta nopeaa toimintaa. l Hylje on merien suurriistaa. Tuhansia vuosia hylje oli hyvin tärkeä resurssi, jonka liha, traani sekä nahka käytettiin kotitalouksissa tarkasti hyväksi. Itse asiassa hylje mahdollisti elämisen Grönlannissa ja vastaavilla alueilla. Hylkeen metsästys ja pyyntiperinne pienenivät hiljalleen viime vuosisadan puolivälin jälkeen. Uudet materiaalit korvasivat työläät tuotteet, joita hylkeestä saatiin. Samaan aikaan liiasta metsästyksestä ja ympäristömyrkyistä johtuva kantojen voimakas taantuminen aikaansai hylkeiden rauhoittamisen 1980-luvun alussa täällä meilläkin. kasvoivat nyt voimakkaasti merien myös voidessa paremmin. Halleja on jo Itämeren alueella RKTL:n mukaan pitkälti yli 20 000 kappaletta, ja kanta lisääntyy 10 prosentin vuositahtia. Norppakanta on noin 10 000 kappaletta, josta Perämerellä noin 6100. Perämeren norppakannan vuotuinen kasvunopeus on noin 4,5 prosenttia. Hallille Suomi on myöntänyt 1050 pyyntilupaa tälle metsästyskaudelle. Viime vuosina alle puolet luvista on käytetty. Norpalle on tarjolla vain 30 pyyntilupaa ja nekin vain erityisten vahinkoyksilöiden poistotilanteita varten. Ruotsin puolella lupia ja metsästystä on selvästi vähemmän. Tärkeässä roolissa Viime vuosisadan puolivälin tienoilla hylkeenmetsästys oli vielä monille tärkeää. Hirviä oli hyvin vähän, ja hyljejahti oli huomattavasti isompi asia. Kotimaisista toimijoista Sako valmisti kevyitä luoteja ja patruunoita nimenomaan hyljejahtia varten. Arkistosta löytyy mm. tieto 107A Hyljeluodista. Se on kymmenen gramman suippokärkinen nikkelikuparivaippainen lyijykärkiluoti. Vuonna 1942 on piirretty hyljeluodit 111A ja 112A. Ensin mainittu on pyöreäpäinen kuusigrammainen ja toinen edellisestä pidennetty, paino yhdeksän grammaa. Tietysti käytettiin myös muita kaliipereja, esimerkiksi 6,5 ja seitsemän millin kaliipereissa oli useita hyljejahtiin käytettyjä luoteja. Pyöreäkärkiset luodit eivät huonon ballistiikkansa takia täytä enää tämän päivän hyljejahtiin luodille asetettuja vaatimuksia. Kalataloudelle koituvien merkittävien vahinkojen vuoksi pyynti aloitettiin uudelleen vuonna 1998. Hyljekannat Ei ammuta veteen Hyljettä ei yleensä ammuta veteen. Veteen ampuminen on järkevää vain matalassa vedessä ja kun pyytäjillä on vesikiikari tai sukeltaja apuna. Jäällä tai luodolla hylje todennäköisesti sukeltaa, jos osuma ei ole välittömästi tappava. Tällöin sen löytämiseen on hyvin pienet toiveet. Hylkeen havaitseminen ja lähestyminen vaativat omat välineensä, mutta niistä ei tässä enempää. Luoti tulee saada osumaan hylkeen päähän tai kaularankaan sellaisella voimalla, että eläin jää paikalleen. Tästä syntyy selkeä yhtälö ampumamatkan, aseen ja luodin tarkkuuden sekä ampujan taitojen kesken. Hommaa on harjoiteltava huolellisesti, ei pidä kokeilla, että jos sattuisi osumaan. Eräs vanha hyljemies Kalajoelta kertoi viettäneensä nuoruudessaan joitakin vuosia kunnes sai aseen ja patruunat viriteltyä sellaisiksi, että ylipäätään kannatti lähteä pyyntiin. Silloin pyyntimatkat saattoivat olla useita viikkoja kestäviä, välillä
• venettä työnnettiin jäällä, sitten taas soudettiin avovedessä. Testaus 308 Win kaliiperilla Tarkemman käsityksen saamiseksi luotien ominaisuuksista, suoritettiin 308 Win kaliiperilla testiammuntoja. Testiin valittiin kevyitä luoteja: Barnes, Hornady, Nosler, Sako, Sierra ja Speer. Näitä kaikkia on saatavana Suomesta. Patruunat pyrittiin lataamaan niin nopeiksi kuin maksimipaine sallii. Sakon ystävällisellä avustuksella haettiin ruutilajeja ja panosta säätämällä maksimipaine ja vastaavat luotien lähtönopeudet. Kevyemmille luodeille tehokkaimmaksi osoittautui Vihtavuoren N130, ja kahdeksangrammaisille N133-ruuti. Luoteina käytettiin Sakon 146A, kevein, 6,6 grammaa, reikäpäinen, torpedoperäinen tuhoeläin- ja ratahirviluoti. Toisena ballistisella komposiittikärjellä varustettu Barnes TTSX kupariluoti, paino 7,1 g. Kolmosena Hornadyn punaisella komposiittikärjellä oleva VMax, samoin 7,1 g. Neljäntenä Sakon perinteinen lyijykärkinen 129A, paino 8,0 g. Viidentenä on Nosler BT, Ballistic Tip, komposiittikärki ja paino 8,1 g, eli 125 grainia. Kuudes on Sierran lyijykärki, SP, paino 8,1 g. Seitsemäs Speer TNT, reikäpäinen tuhoeläinluoti, paino 8,1 g. Viimeisenä Barnesin raskaampi, 130 grainin, eli 8,42 gramman TTSX. Luotien tarkkuus testattiin TRG 308 Win aseella, jossa piippu oli lyhennetty normaalin metsästysaseen pituuteen 570 mm. Ammunta suoritettiin sadan metrin ulkoradalla, ase tuettuna Bench Rest tyyliin kahden pussin varaan. Olosuhteet eivät olleet parhaat. Ammuntapäivinä sää vaihteli väreilevästä hankikelistä runsaaseen lumisateeseen. Vanhoja hyljeluoteja Viiden laukauksen osumakuviot ammuttuna sadan metrin etäisyydeltä Metsästäjä l 3 l 2012 l 13
• HYLJELATAUS 308 Win Luoti 1 2 3 4 5 6 7 8 146A Barnes TTSX Hornady V-Max 129A Nosler BT Sierra SP Speer TNT Barnes TTSX Paino g 6,60 7,10 7,10 8,00 8,10 8,10 8,10 8,42 Ruuti Vihtav. N130 N130 N130 N133 N133 N133 N133 N133 Panos g 2,950 2,950 2,900 3,000 3,000 3,000 2,950 2,800 Pituus mm 68,5 71,5 70,4 68,5 70,3 67,2 70,5 71,5 Paine bar 4080 4150 4150 4150 4209 4150 4150 4175 Nopeus m/s 1130 1025 990 950 950 915 920 930 Tarkk. cm/100 11 17 15 18 17 13 12 19 Upotus cm 26 33 20 24 24 22 23 42 Jäämä paino 1,6 7,1 1,5 5,1 4,4 5,3 3,0 8,4 Mittaustulosten ja netistä ongittujen luotien ballististen kertoimien avulla laskettiin Ballistic Explorer ohjelmalla luotien lentoradat siten, että tähtäinkorkeus on 4,5 cm ja kohdistusetäisyys 150 metriä. Tällöin luodit osuvat 1-2 cm ylös sadalla metrillä ja 4-6 cm alas kahdella satasella. Jos taas esimerkiksi Speer TNT kohdistetaan 175 metrin etäisyydelle, luoti osuu satasella 3 cm ylös ja kahdella sataa saman verran alas. Jos käytössä on vain sadan metrin rata, pitää ase kohdistaa tällöin kolme senttiä yläkäyntiseksi. Hyvä olisi joka tapauksessa päästä testaamaan ase pitemmällekin ampumaetäisyydelle. Kahden sadan metrin ampumamatka hyljejahdissa asettaa kyllä niin aseelle kuin ampujalle melkoiset vaatimukset. Tällöin myös olosuhteiden pitää olla hyvät ja tuuli tulee ehdottomasti ottaa myös huomioon. LENTORATA 308 Win Luoti 1 2 3 4 5 6 7 8 Sako 146A Barnes TTSX Hornady V-Max Sako 129A Nosler BT Sierra SP Speer TNT Barnes TTSX Paino g 6,60 7,10 7,10 8,00 8,10 8,10 8,10 8,42 Nopeus m/s 1130 1025 990 950 950 915 920 930 Lentorata, poikkeama cm 0 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 50 -0,7 -0,3 0 0,2 0,1 0,2 0,2 0,3 100 1 1,4 1,6 1,8 1,7 1,9 1,8 1,9 150 0 0 0 0 0 0 0 0 200 -3,9 -4,7 -5,2 -5,6 -5,4 -5,9 -5,6 -5,7 250 -11,3 -13,2 -14,5 -15,6 -14,7 -16,4 -15,6 -15,8 Tuulipoikkeama 100 3,7 3,0 3,2 3,1 2,6 3,5 3,0 2,8 200 14,3 12,6 13,5 12,9 11,0 15,0 12,6 11,9 Hyljejahti on tänä päivänä sellaista herkkua, että sinne ei pidä lähteä heikoin eväin ja tiedoin. Aseen ja patruunan ominaisuudet sekä ampujan taidot on selvitettävä huolellisesti etukäteen. Hyljejahtiin on tietysti tarjolla myös muita kaliipereja kuin 308 Win. Metsästysasetus sanoo: jos asetta käytetään metsäkauriin, hylkeen, suden, ilveksen, ahman, majavan tai muflonin ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea. Niinpä 222 Rem on jo sallittu. Erinomaisia ovat esimerkiksi 243 Win, 25-06 Rem, 260 Rem, 6,5x55 SE sekä useat seitsenmilliset. Luodit ja reiät viiden sentin syvyydellä märkään kopiopaperinippuun ammuttuna sadan metrin etäisyydeltä. vasemmalla Barnes TTSX 7,1 g ja oikealla Speer TNT 8,1 g Viiden laukauksen kasat olivat siksi hieman vaihtelevia, mutta parhaimmillaan luotien käynti oli erinomaista. Kutakin luotia ammuttiin kaksi tai kolme osumakuviota. Huonojen sääolosuhteiden takia paras kasa valittiin listalle. Silti vain kaksi kasaa kahdestakymmenestä ylitti kulmaminuutin rajan, 29,1 mm. TRG:n lyhennetyllä melko paksulla piipulla osumakuviot sadan metrin etäisyydellä eivät juuri poikenneet toisistaan. Pari poikkeamaa osumakuvioissa on, johtuen vaimentimen löystymisestä. Oma ase pitää kuitenkin ehdottomasti kohdistaa omaksi valitulla latauksella. 100 metristä sanomalehtinippuun Luotien toiminta testattiin ampumalla sadan metrin etäisyydeltä märkään sanomalehtinippuun. Rojukasasta mitattiin luotien tunkeuma ja jäämäpaino. Kaikki luodit avautuivat nopeasti ja tekivät halkaisijaltaan usean sentin haavakanavan. Eräät luodit sirpaloituivat, osa keveni huomattavasti, Barnesit taas säilyttivät painonsa täydellisesti. Uppouma seurasi tietenkin painon menetystä, mutta sillä ei ole suurta merkitystä, sillä hylkeen pää ei vaadi luodilta valtavaa läpäisyä vaan nopeata toimintaa. Taulukossa on mittaustuloksia testeistä. l Luodit taulukkojärjestyksessä vasemmalta oikealle, vieressä halkaistuna ja yllä ammuttuna märkään paperiin. 14 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Varapuheenjohtajalta Metsäkanalintujen pyynnissä kohti uutta aikaa Talven vaihtuessa kevääksi tulee aina miettineeksi, että miten eläimet ovat selvinneet talvesta. Mennyt talvi vaikutti sopivalta, sillä pakkaspäiviä oli vain muutamia ja pehmeää lunta riittävästi. Metsäkanalintujen mahdollisuus hakeutua kieppiin oli sopivan lumikerroksen ansiosta hyvä, koska varsinaisia hankikelejä oli vasta keväänkorvalla. Lumen määrä ei myöskään pahasti haitannut hirvieläinten liikkumista. Kaikki tuntuisi olevan kohdallaan. Riistaeläimet ovat todennäköisesti selvinneet talvesta erittäin hyvin. Nyt luonnossa liikkujan kannattaakin nauttia monista kevään soidinajan tapahtumista. Kevät on kuitenkin luonnossa erittäin herkkää aikaa. Meidän jokaisen luonnossa liikkujan tulee kaikin tavoin välttää tarpeetonta häirintää eläinten lisääntymisaikana. Nyt on myös jokaisen koiran ja kissan omistajan huolehdittava, että omat kotieläimet eivät liiku irrallaan maastossa. Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa samanlaista vahinkoa kuin muutkin pienpedot. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaluonnoksen laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntoja pyydetään muun muassa valtakunnalliselta riistaneuvostolta ja alueellisilta riistaneuvostoilta kesäkuun puoliväliin mennessä. Suunnitelman ensimmäisessä osassa käsitellään varsin laajasti metsäkanalintukantojen muutoksia sekä hoidon ja suojelun taustaa. Toisessa osassa on esitetty tavoitteet ja varsinaisia toimenpide-ehdotuksia. Alueelliset riistaneuvostot ovat pitäneet kokouksia ja mietiskelleet pitkissä palavereissa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Tietoa alueneuvostojen kannanotoista on jonkin verran tihkunut. Kannanhoitoalueiden rajaukset ovat herättäneet paljon keskustelua, niitä ei olla hyväksymässä esitetyssä muodossa. Alueiden suuri koko vaikeuttaa metsästyksen tarkoituksenmukaista järjestelyä. Varsinkin, kun tähän aluejakoon liittyy metsästysaikojen (prosenttipohjainen) säätely. Suuri alue pitää sisällään erilaisia lintutiheyksiä. Mikäli luonnoksen mukainen aluejako tulee käyttöön, se tietää joillekin alueille liian kovaa metsästyspainetta ja joillekin alueille tarpeettomia rajoituksia. Kannanhoitoalueiden määrittelyn tueksi tarvitaan lisää tutkimuspohjaista tietoa, muuten ei toimivaa mallia taida syntyä. Keskusteluissa on noussut voimakkaasti esille myös metsästysaikojen säätely. Metsäkanalintujen perusmetsästysaika tulisi olla mahdollisimman pitkä syyskuun 10. päivästä aina tammikuun loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö määrittäisi vuosittain sopivan metsästysajan riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella. Järjestelmä mahdollistaisi nopean reagoinnin muuttuviin metsäkanalintukantoihin ja rajoitukset perustuisivat syksyn todelliseen tilanteeseen. Tämä auttaisi myös motivoimaan kolmiolaskentojen suorittamista ja säilyttämään huolestuttavasti vähentyneen laskettujen kolmioitten määrän. Valtionmaille suunnitellaan lähiaikoina perustettavaksi uusia luonnonsuojelualueita, alueiden pintaala tulee olemaan satoja tuhansia hehtaareita. Ympäristöministeriön asetuksella perustettavat alle 100 hehtaarin alueet näyttäisivät menevän totaaliseen metsästyskieltoon. Voimassa oleva luonnonsuojelulaki lähtee siitä, että metsästys on lähtökohtaisesti kielletty kaikilla luonnonsuojelualueilla. Tätä järjestelmää en ole koskaan ymmärtänyt, että ensin lain perusteella metsästys kielletään ja sitten etsitään mahdollisia helpotuksia. Laissa pitäisi metsästys pääsääntöisesti sallia, jonka jälkeen tapauskohtaisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmissa määritettäisiin tarpeelliset metsästysrajoitukset. Suomessa harrastetaan retkeilyä, marjastusta ja sienestystä laajasti, ja yleisesti ottaen metsästäjät ja muut luonnonkäyttäjät ovat ilman ongelmia sopineet samoille alueille. Metsästäjä l 3 l 2012 l 15 Risto Hanhineva hallituksen varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus
• Teksti: Kaarina Kauhala & Mervi Kunnasranta, kuvat: Mervi Kunnasranta Metsästäjien toimittamat näytteet kertovat hallin ravinnosta Itämeren hallikanta on kasvanut 2000-luvulla ja viimeisimmissä laskennoissa nähtiin noin 24 000 yksilöä, joista Suomen merialueella noin 8000. Hallikanta on siis ilahduttavasti toipunut 1970-luvun aallonpohjasta, jolloin niitä oli koko Itämeressä vain muutama tuhat. Kannan kasvu on kuitenkin tuonut mukanaan ongelmia kalastukselle: hallit aiheuttavat pyydys- ja saalisvahinkoja ammattimaiselle rannikkokalastukselle. Hallit myös kilpailevat kalastajien kanssa samoista apajista. ren hallipopulaatio voi näin ollen syödä vuodessa 35 000 ­ 70 000 tonnia kalaa. Itämerellä hallin ravintoon kuuluu yli 20 kalalajia, mutta vain muutama laji muodostaa suurimman osan sen ravinnosta. Halli syö silakkaa, kilohaileja, siikoja, muikkuja, lohia, särkikaloja, kivinilkkoja ja kampeloita. Turska oli hallille tärkeä ravintokala vielä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta sen merkitys väheni Itämeren turskakannan taantumisen myötä. H 16 l Metsästäjä l 3 l 2012 Silakka tärkein saaliskala Suurin osa hallin ravinnosta oli silakkaa, vaikka mahoista määritettiin 3913 ravintokohdetta, jotka edustivat yhteensä 16 kalalajia tai lajiryhmää. Silakan merkitys hylkeiden ravinnossa on kasvanut viime vuosikymmenien aikana turskan vähenemisen myötä. Hallit olivat syöneet usein myös kilohaileja, jonkin verran siikoja ja muikkuja sekä lohia ja taimenia. Lisäksi mahoissa oli simpukoita, etenkin sinisimpukoita ja itämerensimpukoita, sekä äyriäisiä. Pohjaeläimet olivat luultavasti joutuneet hallien mahoihin niiden syömien kalojen, kuten siikojen ja särkikalojen, mahoissa. Keväällä hallit söivät vain vähän: kaksi kolmesta mahasta oli tyhjiä. Huhtikuulta kesäkuun alkupuolelle hallit lepäilevät ulkoluodoilla tai viimeisillä jäillä karvanvaihdossa ja ruokailu jää vähemmälle. Keväällä hallien ravinto oli selvästi yksipuolisempaa kuin loppukesällä ja syksyllä: karva- l Halli on puhdas kalansyöjä mutta kuitenkin opportunisti, joka syö niitä kaloja, joita on eniten ja helpoiten kulloinkin tarjolla. Näin ollen sen ravinto vaihtelee alueittain ja vuodenajoittain. Hallit liikkuvat paljon ja vierailevat usein kalojen kutualueilla saalistaen kutevia kaloja. Ne voivat ruokailla jopa 150 km:n päässä lepopaikoiltaan. Hallit saalistavat kaloja myös eri syvyyksiltä: ne sukeltavat yleensä muutaman kymmenen metrin syvyydessä, mutta suurimmat syvänteetkin ovat helposti niiden saavutettavissa. Ravinnossa useita kalalajeja Keskiverto halli syö arviolta 4-8 kg kalaa vuorokaudessa, joten vuodessa se syö 1400-3000 kg kalaa. Koko Itäme- vaihtoaikaan hallit näyttäisivät syövän lähinnä silakkaa. Silakkaa oli eniten Merenkurkun ja Perämeren näytteissä, koska juuri Perämeren aineisto painottui eniten karvanvaihtoaikaan. Suomenlahdella ja Selkämerellä hallit olivat syöneet silakkaa harvemmin. Perämerellä ravinto oli kaiken kaikkiaan yksipuolisinta, kun taas Selkämerellä hallin ravinto oli monipuolisinta. Silakan jälkeen hallin yleisin ravintokohde oli kilohaili. Sitä oli hallien ravinnossa etenkin Suomenlahdella ja lounaisessa saaristossa (Saaristomeri ja Ahvenanmaa), mikä johtuu kilohailin eteläisestä levinneisyydestä. Alle 5-vuotiaat hallit söivät enemmän kilohaileja kuin vanhemmat yksilöt.
• Näytteitä kerättiin metsästäjiltä n Ravinnon koostumus määritettiin metsästäjien vuosina 2001-2007 lähettämistä hallien mahoista Suomen merialueelta. Näytteitä saatiin vain metsästysaikana, joka Manner-Suomessa on 16.4.-31.12 ja Ahvenanmaalla 16.4.-31.1. Aineisto jaettiin kahteen osaan: huhti-kesäkuu ja heinä-joulukuu, koska halli syö keväällä lisääntymis- ja karvanvaihtoaikaan vain vähän, kun taas loppukesällä ja syksyllä sen ravinnontarve kasvaa, kun se kerää ihonalaisia rasvavarastoja talvea varten. Aineisto käsitti 136 mahaa, joissa oli jotain sisältöä. Suurin osa halleista oli ammuttu Perämerellä toukokuussa. Mahojen sisältö huuhdeltiin, siivilöitiin ja kuivattiin. Kalat tunnistettiin ja niiden lukumäärä laskettiin pääasiassa otoliiteista mutta tunnistukseen käytettiin myös esimerkiksi kallon ja nielurangan luita, ihokyhmyjä, eväpiikkejä, nikamia ja suomuja. Alle 1-vuotiaat kuutit saattavat kokemattomuuttaan olla vähemmän valikoivia kuin vanhemmat hallit. Niiden mahoissa olikin eniten ryhmään 'muut kalat' kuuluvaa ravintoa eli ne söivät monenlaisia pikkukaloja enemmän kuin vanhemmat hallit. Sekalaisia pikkukaloja oli hallien ravinnossa eniten Suomenlahdella, jossa kuuttien osuus hallisaaliista oli suurin. Loppukeväällä hallit makailevat ulkoluodoilla karvanvaihdossa. Siikoja hallit saalistavat syksyisiltä kutualueilta Siikoja hallit söivät eniten Selkämerellä ja Merenkurkussa. Varsinkin Merenkurkussa siika on merikutuinen, ja pienikasvuinen karisiika on hyvin runsaslukuinen. Siikaa kalastetaan verkoilla ja rysillä rannikon tuntumasMetsästäjä l 3 l 2012 l 17
• Ponttonirysissä ruokailevat hallit ovat lähes poikkeuksetta uroksia. sa, ja halleja on ehkä ammuttu pyydysten läheltä. Viisi eniten siikoja syönyttä hallia olikin ammuttu Selkämereltä ja Merenkurkusta läheltä rannikkoa. Siikoja oli hallin ravinnossa enemmän syyspuolella kuin keväällä: heinä-marraskuussa 21 % mahoista sisälsi siikoja mutta alkukesällä vain 5 %. Siika parveutuu kutualueille syksyllä, mikä saattaa selittää sen melko suuren osuuden hallien ravinnossa syyspuolella. Syksyllä hallit liikkuvat ja ruokailevat aktiivisimmin valmistautuessaan talveen kasvattamalla ihonalaista rasvakerrostaan. Tällöin ne voivat osua siikojen kutualueille. Myös pohjaeläimiä löytyi mahoista etenkin loppukesällä ja syksyllä, mikä viittaa siihen, että hallit olivat syksyllä syöneet runsaasti pohjaeläimiä syöviä kaloja. rysissä ruokailevat hallit ovat lähes poikkeuksetta uroksia, ja juuri urosten mahoista lohia löytyi tässäkin tutkimuksessa. Urosten ja naaraiden ravinto erosi jonkin verran. Naaraat söivät lohia hyvin vähän, niiden ravinto oli yksipuolisemmin silakkaa. Naaraat tarvitsevat lisääntymisaikana paljon energiaa, ja voivat sen vuoksi olla valikoivampia ravinnonkäytössään. Sukupuolten kokoero voi niin ikään vaikuttaa ravinnonvalintaan ja vähentää lajinsisäistä kilpailua. Hallin ravinnosta kaivataan lisää tietoa, koska aineistomme painottuu keväällä Perämeren jäiltä ammuttuihin halleihin, joista suurin osa oli lisäksi naaraita. Olisi hyvä saada enemmän kevätnäytteitä myös uroksista. Näytteitä tarvitaan lisää myös muilta merialueilta, jotta hallin ravinnosta saataisiin parempi kokonaiskuva. l Lopuksi haluamme esittää lämpimät kiitokset kaikille niille metsästäjille, jotka ovat toimittaneet meille näytteitä. Haluamme kiittää myös Outi Pöyhöstä, Olavi Stenmania ja Mia Valtosta ravintonäytteiden tunnistamisesta sekä Petri Timosta ja Ritva Koivusta näytteiden esikäsittelystä ja iänmäärityksestä. % 90 Kevät Syksy 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomenlahti Lounainen saaristo Selkämeri Merenkurkku Perämeri Vanhat urokset saalistavat eniten lohia Aineistossamme lohia oli melko vähän: 11 % mahoista sisälsi lohia ja vain noin 0.5 % syödyistä kaloista oli lohia. Toisaalta 42 % vanhojen urosten mahoista sisälsi lohia mutta aineisto oli pieni (19 hallia). Lohia löytyi etenkin yli 5-vuotiaiden urosten mahoista, jotka oli ammuttu syksyllä Selkämerellä, kun taas lohia ei ollut Merenkurkusta pyydettyjen hallien mahoissa lainkaan. Tässä yhteydessä on muistettava, että metsästysaineisto voi olla vinoutunutta: syksyllä halleja on kenties ammuttu etenkin pyydysten tuntumasta. Aineisto ei siis ehkä kuvaa koko hallipopulaation saalistusta meressä vaan on vinoutunut niin, että syysaineistossa lohia pyydysten lähellä saalistaneet hallit ovat yliedustettuja. RKTL:n satelliittitutkimuksissa on havaittu, että 18 l Metsästäjä l 3 l 2012 Mahojen osuus Silakka Kilohaili Siika Lohi Muut kalat Niiden hallin mahojen osuus Suomen merialueilla, joissa oli kutakin ravintokohdetta. Kevät = huhti-kesäkuu, syksy = heinä-joulukuu.
• Shokkihintaan! rajoittava johto sallittu liikkuma-alue tuplajohto, ei signaalia radiolähetin NYT Laaja valikoima huippusuosittuja PetSafe-tuotteita suoraan varastosta! Tarjo 199,- . us ALK kielletty liikkuma-alue T 44,- PetSafe PetSafe 69,Haukunestojärjestelmä Suihkepannat Sitruuna tai tuoksuton. Pannat vedenkestäviä, kevyitä ja ulko- ja sisäkäyttöön arjou Tarjo . us alk s alk. PetSafe Näkymätön pihavahti pienille ja isoille koirille Rajaa lemmikillesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä pihavahdilla kotipihalle, mökille, mummolaan. Lemmikkisi pysyy vapaana rajaamasi alueen sisäpuolella. Laajenee lisäaidalla tarpeen mukaan. Luo haukkumaton alue yhdelle tai useammalle koiralle. Käyttää ultraääntä haukun hillitsemiseen. Aktivoituu automaattisesti tai manuaalisesti omistajan toimesta. Erillistä pantaa ei tarvita. Tarjo pienikokoisia. Suihkauttaa koiran haukkuessa suihkeen koiran kuonon alueelle. Isoille ja pienille koirille. 119,- . us alk Katso lisää tuotteita verkkokaupasta! · riista-/valvontakamerat · koiratutkat · lihankäsittelytuotteet ym. Peruspaketilla jopa 1400m2 alue (150m kehä)! PetSafe Spraykoulutuspannat Tuoksuton ja vedenpitävä kauko-ohjattava spray koulutuspanta kolmella toiminnolla: ääni, lyhyt suihke ja pitkä suihke. Toimintaetäisyys jopa 275m. www.valiokoiravarusteet.fi uutuus! Kaikkien tarhojen elementit saatavilla myös yksittäin! laajenna! uutuus! PetSafe 3x3 koiratarha Tarjo 499,- us! Premium 4x4 Tarjo Tyylikäs ja neutraali koiratarha kotipihaan tai mökille! Sinkitty ja jauhemaalattu teräsrunko. Uusi kiinnitysmekanismi tekee tarhan kasaamisen helpoksi. Elementin leveys n. 150cm ja korkeus n. 180cm. Verkon silmäkoko 50x100mm, langan vahvuus 4mm. Nerokas kiinnitysjärjestelmä mahdollistaa tarhan asentamisen myös rinteeseen! Sisältää kiinnitystarvikkeet, ovielementin ja 7 kpl peruselementtejä. raj. erä! NYT RAHTI Erittäin lujatekoinen koiratarha Sinkittyä ja jauhepolttomaalattua terästä. Elementin leveys 200 cm ja korkeus 184 cm. Verkon silmäkoko 50x100 mm, langan vahvuus 4mm. Tarhan muoto ei rajoitu neliön muotoon vaan voit rakentaa minkämuotoisen tarhan tahansa myös rinteeseen! Sisältää kiinnitystarvikkeet, ovielementin ja 7 kpl peruselementtejä. s a myö Muist u-uutuus! p huip SMS/MMS E-MAIL/GPRS koti-pihaan!* 0,- 742,raj. erä! NYT RAHTI koti-pihaan!* us! 0,- Huippu-uutuus Uovision UM-565 Anna vanha riistakamerasi vaihdossa Uskomaton VAIHTOTARJOUS! 100 kpl erä - vain nopeille! GPRS E-MAIL/GPRS GPRS Tarjo SMS/MMS Myyntihinta 339,Hyvitys 100,Maksat vain 239,- Uovision UM-565 Uutuus! 219,- us 8MP Riista- ja valvontakamera Suomenkielinen käyttövalikko. Ihmissilmälle huomaamaton mustasalama - erinomainen valvontakäyttöön. GPRS-lähetyksen ansiosta kuvat puhelimeesi ja/tai sähköpostiisi. Lähetä kuvia rajattomasti sopivalla puhelinliittymän datapaketilla. SG-550M-8M 8MP riistakamera Uusi 8MP malli suositusta SG-550MMS riistakamerasta. GPRS ­ ei erillisiä lähettimiä - kaikki yhdessä! Valmiusaika jopa kuukausia. Videossa myös äänen tallennus. Erittäin helppo asennus. Langaton kaukosäädin. Värinäyttö. Tehokas infrapunasalama! laite kuin laite - hyvitys 100,- maksat339,- 239,vain Normaali myyntihinta Suomenkielinen valikko! Täysin näkymätön inframustasalama! www.valiokoiravarusteet.fi Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! tai soita 0500 176 596 * Ei koske erikoisalueille tapahtuvia toimituksia. Erikoisalueita löytyy mm. saaristosta ja Lapin läänistä. Hintoihin lisätään toimituskulut ellei toisin ole mainittu.
• Veli-Matti Pekkarinen, riistanhoidonsuunnittelija & Teemu Lamberg, riistanhoidonneuvoja, Suomen riistakeskus Kosteukkohankkeen kokemuksia: Laviamäen mallikosteikko Heinolassa 1830-luvulla Konniveden pintaa laskettiin 1,7 metriä. Kuivina kesinä avovesipinta-ala Tuona aikana järvien laskun tarkoituksena oli saada rikasta haihtui lähes olemattomiin muorantamaata köyhää kansaa ruokkimaan. Veden laskeminen dostaen läpipääsemättömän ilmaaiheutti Laviamäen ratsutilan alapuoliseen lahteen vesipulan versoisten vesikasvien viidakon. ja aloitti yli vuosisataisen umpeenkasvamisen kauden. Idässä ja lännessä kosteikVedettä jäänyt pitkänomainen lahti palveli lähialueen ko rajoittuu jyrkkien maastonmaataloutta savenottopaikkana. Maanparannusaineen noston muotojen mukaisesti sata metriä seurauksena vesialueen ainoina avovesipaikkoina olivat leveään ja 300 metriä pitkään entiset savimontut. Syystalvella 2011 ruoikon kesäiset kurjet notkelmaan. Maastonmuodoilkorvasi Kotiseutukosteikko-hankkeen tilaama pitkäpuomitaan paikka on oiva patoamalla kaivinkone. Tarkoituksena oli palauttaa Konniveden perustettavalle kosteikolle. Kohunohtaman lahden monimuotoisuus. Taas toimittiin ajan teen reuna-alue lännessä on päähengen vaatimalla tavalla niin kuin parhaaksi nähtiin. nimuotoisuus tulee lisääntymään kelopuiden muodossa. Urakoinnin jälkeen muutaman vuoden sisällä lisätään esimerkiksi tervaleppäryhmillä luonnonmukaisen ympäristön palautumista. Tulo-ojan pehmeikön suulle kaivettiin laskeutusallas kiintoaineksille. Ketjutettujen matalanveden lampareiden sarja kosteikon pellon puoleisella laidalla tehostaa pintavalutusvesien käsittelyä ja jalostuu seuraavana sulavesikautena vesiselkärangattomien hautomoiksi. Lisää avovettä ja tasaisempaa virtausta Kosteikon pohjoisosassa vedennosto ja kaivaminen lisäsivät merkittävästi avovesialuetta. Samalla veden virtaus levittäytyi tasaisemmin kosteikon eri osiin. Etelässä kohde rajoittuu 20 metriä leveään pohjapatoon sekä erilliseen patovalliin upotettavaan vedensäätelyjärjestelmään, joka on tässä tapauksessa muovinen säätökaivo eli munkki. Munkin avulla vesipintaa säädellään kosteikon hoito- tai mahdollisten kunnostustöiden ajaksi. Tarvittaessa kosteikon vedenpintaa voidaan laskea ennen kevättulvia. Näin tasataan sulamisvesien aiheuttamaa virtausten tulvahuippua. Virtausten hidastuessa saadaan kiintoainesta ja veteen liuenneita K Maastonmuodot sopivat patoamiseen 20 l Metsästäjä l 3 l 2012 l Kosteikkokohteen yläpuolisella valuma-alueella on talousmetsiä ja ojitettuja suoalueita. Maaston pinnanmuodostus on voimakasta, joten sadannan aiheuttamat valumat ovat nopeita. Allastuksen myötä kosteikko tulee toimimaan tulvahuippujen tasaajana. Samalla kiintoainesta ja veteen liuenneita ravinteita saadaan sitoutettua kosteikkoaltaan kasvillisuuteen ja runsaaseen vesieliöstöön. Tämä tulee tarjoamaan kunnostuksen myötä vesilinnuille ja monille muille eliöille monimuotoisen elinympäristön. maisine vesikasvustoineen. Totuus paljastui kuitenkin paikan päällä. Konniveden vedenpinnan lasku sekä maa- ja metsätalouden voimakkaat ojitukset noin 450 hehtaarin valuma-alueella olivat vauhdittaneet kosteikon umpeenkasvua erityisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. osin lehtipuuvaltaista rehevää maastoa, missä puusto rajoittuu vesirajaan. Itäpuolen rantakaistalta sekä kosteikon pohjoisosasta hakattiin kuitupuun mitat täyttävää koivua ja kuusta kaivinkoneen kulku-uran ja nostettavan vesirajan tieltä pois. Näin luotiin avoimuutta vesilinnuille sekä matalaa rantaviivaa kahlaajille. Osa rantapuustosta tulee jäämään veden vaikutuksen piiriin, joten mo- Tärkeimpiä kosteikkokohteen ominaisuuksia ovat edulliset maastonmuodot, maanomistajien tahtotila sekä naapurisopu. Nämä kaikki ominaisuudet toteutuivat Heinolan Laviamäkeen toteutetulla noin kolmen hehtaarin Kotiseutukosteikko Life -mallikohteella. Kosteikkokyselyn vastauksen jälkeen Minttu Lavemäki oli aktiivinen ilmoittamansa alueen kehittämiseksi. Hankkeen toimistotyönä tekemän ilmakuvaja karttatarkastelun perusteella paikka näytti etukäteen lähes oppikirjamaiselta kosteikolta avovesialueineen ja mosaiikki- Laviamäen Kotiseutukosteikon kaivutyöt tehtiin pitkäpuomikoneella. Kaluston oikea valinta paransi työn tehoa sekä mahdollisti maansiirron osin haastavankin pehmeällä maaperällä. Veli-Matti Pekkarinen