3 / 2010
METSO
- Kuukkelin, kanalintujen ja metsänomistajan hyödyksi, s. 26
Mikä vie miehet metsälle? s. 14
Yleiset vedet ja luodot merellä yleinen nautintaoikeus myös eteläsuomalaisilla, s. 18 Vapaaehtoistyö riistataloudessa yli 300 henkilötyövuotta, s. 8 Googlea parempi hakukone, s. 38
Vieraskynä
Riistakeskus tulee
Riistahallinnossa on tapahtumassa merkittävä muutos. Jos eduskunta hyväksyy nyt lausunnolla olevan lakiesityksen, Suomen Riistakeskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Riistakeskukseen yhdistetään nykyiset riistanhoitopiirit ja Metsästäjäin Keskusjärjestö. Suomen Metsästäjäliitto, joka on metsästysseurojen valtakunnallinen järjestö, tukee tätä uudistusta. Riistakeskus tehostaa ja yhtenäistää riistahallintoa ja tekee sen avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Tärkeää on myös, että viranomaistehtävät ja muut tehtävät voidaan Riistakeskuksessa erottaa selvästi toisistaan. Metsästäjäliiton ja tulevan Riistakeskuksen yhteistyö on monella tavalla tärkeä asia. Jatkossakin riistanhoidossa tarvitaan metsästäjien vapaaehtoistyötä. Riistalaskentojen onnistuminen, suurpetolaskennat ja yhteinen koulutus esimerkiksi ovat tehtäviä, joissa metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö on avainasemassa. Metsästysseurojen jäsenillä on edelleen keskeinen rooli näiden tehtävien läpiviennissä. Metsästäjäliitto on metsästäjien etujärjestö, johon kuuluu nykyisin jo yli 2500 metsästysseuraa. Metsästysseurat ja Metsästäjäliitto ovat kansalaisjärjestöjä, joihin liitytään vapaaehtoisesti. Jäseniä näissä seuroissa on yli 150 000. Jokaisen metsästysseuran ja metsästäjän kannattaa järjestäytyä Metsästäjäliittoon. Mitä vahvempi yhteinen etujärjestömme on, sitä paremmin metsästäjien ääni yhteiskunnassa kuuluu. Metsästäjien edunvalvojana Metsästäjäliitto on vahtikoira, joka ottaa kantaa sekä ajankohtaisiin että strategisiin metsästyspoliittisiin asioihin. Liitto on valtiovallasta ja hallinnosta riippumaton kansalaisjärjestö, jolla on myös hyvät kansainväliset yhteydet. Metsästäjäliitto on tänä päivänä sekä Pohjoismaiden metsästäjäliiton NJS:n että EU:n metsästäjäjärjestön FACEn jäsen.
Lauri Kontro Kirjoittaja on Suomen Metsästäjäliitto ry:n puheenjohtaja
EU:n tasolla tapahtuva edunvalvonta on nykyisin metsästäjien henkivakuutus. Oltiinpa EU:sta mitä mieltä tahansa, tosiasia on, että Brysselin direktiivit vaikuttavat nykyisin jokaisen metsästäjän elämään. Tällä hetkellä kansainvälisellä tasolla ovat kuumia asioita mm. maankäyttö- ja suojeluasiat, riistaeläinrekisterit, lyijyn käyttö hauleissa ja luodeissa, suurpetopolitiikka sekä koiran käyttö metsästyksessä. Listaa voisi jatkaa, mutta tämäkin osoittaa, että monissa asioissa on tosi kysymyksessä. Metsästäjäliitto toimii sen puolesta, että perinteinen suomalainen, pohjoismainen jahtikulttuuri voisi tässä maassa jatkua ja kehittyä tulevaisuudessakin. Jotta niin voisi tapahtua, tarvitsemme sekä osaavan ja tehokkaan Suomen Riistakeskuksen että vahvan ja toimintakykyisen Suomen Metsästäjäliiton. Metsästäjäliitto tukee Suomen Riistakeskuksen perustamista. Lakiesityksen peruslinjaukset ovat oikeita. n
Mitä mieltä sinä olet?
Säilyykö metsästäjien vaikutusmahdollisuus uudessa riistakeskuksessa? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna Edellisen vieraskynän palautteet ovat sivulla 82.
2 l Metsästäjä l 3 l 2010
Havaintoja kaupunkikettujen elämästä
Ketut kaupungistuvat
30
66
Kansallislintumme kahdet kasvot
Tässä numerossa l 3 l 2010
2 Vieraskynä:
Riistakeskus tulee
4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus:
Selkämeri ei tarvitse kansallispuistoa elävä meri ja erämaa ei ole autiomaa Palvelu paranee, alueellisuus säilyy
6 Suomen Riistakeskus aloittaa 1.1.2011 8 Vapaaehtoistyö riistanhoitoyhdistyksissä 10 Puheenjohtajalta:
Suomen riistakeskusta perustetaan
12 Ministeriön kuulumisia:
Riistahallinto uudistuu, miksi Sami Niemi? Naisilla hiukan eri motiivit kuin miehillä yleinen nautintaoikeus myös eteläsuomalaisilla
14 Mikä vie miehet metsälle?
18 Yleiset vedet ja luodot merellä 20 22 23 26 30
Paratiisin roskankeräystalkoot Tiestön käyttö on metsästäjille etuoikeus Metsäsiat ovat tosi sikoja METSO - Kuukkelin, kanalintujen ja metsänomistajan hyödyksi Ketut kaupungistuvat
Havaintoja kaupunkikettujen elämästä Leader-rahalla kosteikot kuntoon Googlea parempi hakukone Eränkävijöitä ja vainolaisia
34 Lintukosteikkojen kunnostaminen maaseudun hanketuilla 38 Koiran kanssa metsällä: 44 Ekin kanssa erällä: 48 Metsästysjousi kiinnostaa yhä useampia 50 Riistakolmioiden jälkilaskenta 2010 52 Tutkijan tuntoja:
Petotutkimusta Suomessa
54 Riistamestarin erikoisammattitutkinto:
uudet tutkinnon perusteet valmistuivat Haahka, alli ja tavi
58 Laukauksesta lautaselle 62 Metsällä tarvitaan ensiaputaitoja 64 Metsästysmuseon arkisto
metsästyksen historian ja perinteen tallettaja
66 Kansallislintumme kahdet kasvot 70 Vain kolmannes jättää saalispalautteen 72 Eräaatoksia valtionmailta:
Hylkeenpyynti saisi säilyä valtion vesillä
Riistakolmioiden jälkilaskenta 2010
50
74 78 80 82 84
Riista-alan osaajien kysyntä kasvaa Aseet ja metsästys keskustelussa Erämessuilla! Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Vieraskynäpalautteet Kaupantekoa
Metsästäjä l 3 l 2010 l 3
Teksti ja Kuvat: Eerikki Rundgren
Eräkalenteri
TOUKOKUU Helvetinjärven kansallispuiston alue Ruovedellä on aina ollut syrjäistä ja harvaan asuttua saloseutua. Kallioinen maasto ei suosi maanviljelyä, ja karulla järviylängöllä kevätkin koittaa alavampia maita viikkoa tai jopa kahta myöhemmin. Erämaatalojen asukkaat hakivatkin leivälle jatketta metsästyksestä ja kalastuksesta.
KESÄKUU Luhdat ovat soistumia, joita on esimerkiksi jokien ja purojen tulvarannoilla. Riistan hyvinvoinnille metsä- ja vesiekosysteemin vaihettumisvyöhykkeellä on suuri merkitys, sillä luonnontilainen luhta tarjoaa suojaisan elinympäristön useille eri vesilintulajeille. Rantaluhta sitoo myös hakkuu- ja ojitusaloilta sekä pelloilta valuvia ravinteita. Metsälaissa luhdat lasketaankin arvokkaisiin elinympäristöihin.
Tarinan mukaan Ruokkeen isäntä pihisti Sipilänä tunnetun noidan merrasta hauen. Tästä suivaantuneena noidan sanotaan puhisseen isännälle: "Tästä helvetinjärvestä ei tule haukia niin pitkään kuin minun kynteni ovat pehmeät." On tarina totta tai ei, alueen mahtavat rotkojärvet tunnetaan kuitenkin nykyään Helvetinjärvinä. Kaakkurin alkukantainen huuto on sykähdyttävä luontokokemus. Myös lintujen keväiset soidintanssit syrjäisillä erämaalammilla ovat erikoista seurattavaa. Vanhan kansan mukaan kaakkurin huuto ennusti milloin mitäkin, useimmiten kuitenkin sadetta: "Kaakko lentää lahdelle sateitten edellä" uskottiin vakaasti Kuhmoisissa.
Avoluhdilla kasvaa yleisesti järviruokoa ja erilaisia saroja. Näitä kosteilla kasvupaikoilla viihtyviä kasveja niitettiin ennen heinän peltoviljelyä nautakarjan rehuksi. Luonnossa sarat ja varsinkin järviruoko maistuvat erityisesti hirville, joita saattaa nähdä ilta- ja aamuhämärissä laiduntamassa jokien ja järvien rannoilla. Raakkua eli jokihelmisimpukkaa vain harva on nähnyt, vaikka se on maamme pitkäikäisin eläin. Jopa 200-vuotiaaksi elävä raakku kasvaa hitaasti ja tarvitsee elämänsä alkutaipaleella lohikalojen apua. Helmenpyynti ei enää uhkaa vuonna 1955 rauhoitettua raakkua, mutta kylläkin muu ihmistoiminta ja taimenten häviäminen sen kotipuroista. Kultamuseon Virtaavien vesien raakku -näyttely kertoo raakun biologian lisäksi sen pyyntihistoriasta. Vanhojen pyynnistä kertovien valokuvien ohella esillä on käytössä olleita pyyntivälineitä ja helmikoruja. Raakkunäyttelyyn voi tutustua Sodankylässä Tankavaaran Kultamuseossa aina syyskuun loppuun.
Kaakkurin monet nimet, kuten kaakar ja kakkuri, kuvaavat osuvasti linnun omintakeista ääntelyä. Kaakkolinnun mukaan on väitetty myös idän ja etelän välisen ilmansuunnan saaneen nimensä. Tämä ei liene kuitenkaan todennäköistä, sillä kaakkurit eivät tule keväisin kaakosta vaan pikemminkin lounaasta.
4 l Metsästäjä l 3 l 2010
Pääkirjoitus
Selkämeri ei tarvitse kansallispuistoa
elävä meri ja erämaa ei ole autiomaa
Tupsahtipa tuossa lausuntopyynnölle ehdotus Selkämeren kansallispuistoksi. Oli syytä taas huokaista syvään. Teksti oli ihan odotetun kaltaista ympäristöhallinnon unelmahöttöä. Länsirannikolle esitetään suojeltavan pohjois-eteläsuunnassa noin 160 kilometrin pituinen Selkämeren aavan meren alue ja siihen liittyvää saaristoa ja eräitä rannikon alueita yhteensä yli 91 000 hehtaaria. Mitään erityisiä biologisia perusteita ei alueen suojelulle ole, mutta eipä niitä ole juuri tarvittukaan. Kynän terävällä kärjellä voi hoitaa tarvittavat perustelut paperille. Esitys ei ymmärrettävästi ole saanut paljon taputuksia eikä kannustusta osakseen vuosien varrella. Eikä ole saanut nytkään. Luonnonkalakannat pärjäävät ilman puistoakin, jopa paremmin kuin puiston kera. Puistoa on vastustuksesta huolimatta runnottu kuin niin sanotusti käärmettä pyssyyn. Hanke onkin melkoinen käärme paitsi paikallisten elinkeinojen niin myös etenkin metsästyksen osalta. Alueesta noin 85 000 hehtaaria on yleistä vesialuetta, jossa kaikilla suomalaisilla, ja ulkomaalaisilla heidän seurassaan, on perinteinen ja vanha oikeus harjoittaa metsästystä luvallisena pyyntiaikana. Muistettakoon sekin, että asumattomilla meren ulkosaarilla saa se, jolla on oikeus metsästää vesialueella, harjoittaa pyyntiä toiselle kuuluvalta avoimelta rannalta. Tämäkin on vanha turvallisuuteen perustuva yleiskäyttöoikeus, joka sekin voidaan tehdä tyhjäksi. Metsästäminen valtion yleisillä vesialueilla ja niillä olevilla luodoilla suunnitellaan lopetettavan kokonaan pitkällä selkämeren rannikkokaistalla. Tuollaista esitystä ei voine kukaan hyväksyä. Eikä pidä hyväksyä. Vain paikallisille esitetään voitavan Metsähallituksen luvalla sallia vesilintujen syysmetsästys kolmella erillisellä alueella. Heidän kannaltaan ymmärrettävää, mutta niin sanotusti halpaan ovat menossa. Mitäpäs jos sienestyksen ja marjastuksen osalta kansallispuistoissa säädettäisiin vastaavalla tavalla? Perinteisestä vapaasta oikeudesta harvoille annettavaan rajoitettuun Mh:n maksulliseen lupalappuun?
PS!
Suomen riistakeskusvalmistelut ovat jo pitkällä. Riistahallinnon uudistusprojektin pitäisi muuttua olemassa olevaksi organisaatioksi jo ensi vuoden alusta. Koko metsästäjäkenttä on vahvasti uudistumisprosessin takana. Vieraskynässä Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro antaa täyden tukensa hankkeelle, hankkeelle joka tekee riistahallinnosta läpinäkyvän modernin toimijan ja selkiinnyttää vapaaehtoisuuteen perustuvan etujärjestön, kuten SML:n ja riistahallinnon välisen toiminnan ja työnjaon.
Hallinpyynti alueella esitetään myöskin tehtävän niin vaikeaksi ja byrokraattiseksi, että sekin käytännössä loppuisi tai pyynti saataisiin ainakin niin hankalaksi, että tuskin kukaan viitsisi pyyntiin ryhtyä. Ehdotuksessa esitetään, että Metsähallituksen luvalla voitaisiin ryhtyä erityisiin toimiin harmaahylje- ja myös merimetsokantojen sääntelemiseksi. Hallinpyynti on jo sinällään niin haastavaa ja viitseliäisyyttä vaativaa, että turhanaikaista byrokratiaa ei ole syytä yhtään enää kehittää. Esimerkkinä nyt vaikkapa, että entäpä jos Metsähallituksen suojelujohtaja antaisi luvan tietylle henkilölle, tietylle päivälle ja yhdelle hallille ja luvan saaminen tietysti veisi muutamia vuorokausia tai vähän enemmän aikaa. Ideologisen näennäissuojelun tavoite siis saavutettaisiin. Kansallispuistoesityksen tavoitteet metsästyksen osalta ovat selkeät: Metsästyksen lopettaminen alueella. Sitä ei voi hyväksyä. Ei metsästys ole mikään pahe. Eikä metsästäminen vaaranna aluetta. Paheita ollaan kyllä sitä vastoin kehittelemässä alueelle. Selkämeren alueeseen esitetään liitettävän kansallispuiston perustamisen jälkeen myöhemmin myös noin 1200 ha Rauman kaupungin omistamia alueita. Tämä merkitsee auttamatta metsästyksen loppumista myös noilla alueilla, toivovat kaupunginisät ja äidit sitten mitä tahansa. Juna niin sanotusti meni, jos puisto perustetaan aiotuilla rauhoitussäännöksillä. Veikkaan myös, että jos kyseinen kansallispuisto perustetaan, siihen esitetään lähes välittömästi liitettävän myös sen "lähistöllä" olevia Natura alueita ja jo perustettuja suojelualueita puiston rauhoitussäännöillä. Voisi myös kysyä, miksi esimerkiksi Säppi, mufloneiden saari, jonka suojelu on jo toteutettu lehtojensuojelualueena, halutaan nyt sisällyttää perustettavaan puistoon. Suojelu ei liene epäonnistunut, mutta onko se"väärinsammutettu". Jos laki Selkämeren kansallispuistosta hyväksytään, samaa mallia halutaan myöhemmin käyttää muuallakin mm. etelärannikolla, muka suojelun edistämiseen, mutta tarkoituksena on metsästyksen kieltäminen - myös yleisvesialueilla. Sitä näytetään haluttavan tehdä keinolla millä hyvänsä. Ja jos luonnonsuojelulain uudistusasia alueiden liittämisen osalta etenee eduskunnassa ympäristöhallinnon haluamalla tavalla, niin kaikkia Metsähallituksen hallinnoimia alueita voidaan liittää puistoon ja puistoihin maanmittaustoimistoon tehtävällä hakemuksella. Olisi näennäissuojelun kannalta todella vaivatonta ja kätevää. Paljon lisää hehtaareita ja metsästys pois alueilta, eikä tarvitse perustella, neuvotella tai pyydellä lausuntoja. Eipä kannata ihmetellä, jos ympäristöhallinnon uskottavuus ja luottamus maakunnissa Naturan jälkeen on edelleenkin lievästi sanottuna alhaisella tasolla. n
Metsästäjä l 3 l 2010 l 5
Jari Pigg Päätoimittaja
Maria Nikunlaakso
Suomen Riistakeskus aloittaa 1.1.2011
Palvelu paranee, alueellisuus säilyy
Metsästäjäin Keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä yhdistyvät Suomen riistakeskukseksi vuoden 2011 alussa, mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen syksyllä. Käytännössä tämä uudistus näkyy metsästäjille parempina palveluina. Vahva maakunnallisuus ja vapaaehtoistyön perinne riistahallinnossa säilyvät.
Hannu Huttu
6 l Metsästäjä l 3 l 2010
l Yhdistämällä 16 erillisen organisaation voimavarat yhdeksi kokonaisuudeksi saadaan metsästäjille ja muulle yhteiskunnalle tarjottavia palveluita parannettua, kertoo Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jari Pigg. Yhtään riistanhoitopiirien toimipistettä ei olla lakkauttamassa, joten metsästäjät saavat palvelunsa edelleen tutuista toimipisteistä, nykyisten riistanhoitopiirien toimistoista. Riistakeskuksen henkilöstö pystyy kuitenkin yhtenäisessä organisaatiossa erikoistumaan entistä paremmin, ja toisinaan parhaat neuvot saattavat löytyä toiselta puolelta Suomea. Metsästäjä voi kuitenkin ottaa yhteyttä tuttuun aluetoimistoon, josta hänet ohjataan eteenpäin. Palvelut myös nopeutuvat: Riistakeskus pystyy hoitamaan monet palvelut ja esimerkiksi vahinkolupien hoitamisen jopa vielä nykyistä sujuvammin. Vaikka oman alueen riistapäällikkö olisi lomalla tai työmatkalla, organisaatiosta löytyy aina sijainen, joka voi päätöksen tehdä tai palvella muutoin asiakasta, Pigg kertoo.
Palvelu paranee, kun 16 erillisen organisaation voimavarat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
toivoo myös selkeämpää ohjeistusta toiminnanohjaajan palkkaukseen ja tehtäviin, jotta tehtävään saataisiin jatkossakin päteviä henkilöitä. vaikuttaminen siirtyy siis pois luottamushenkilöhallinnolta. Tällaiset asiat on tarkoitus hoitaa hyvää hallintotapaa ja perustuslain henkeä noudattaen toimihenkilötyönä. Sen sijaan luottamushenkilöiden asema riistatalouden tulevaisuuden suuriin linjoihin eli strategioihin vaikuttajana vahvistuu niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Koska koko riistahallinto toimii metsästäjien maksamilla tuloilla, metsästäjien kuuluu luottamushallinnon välityksellä olla mukana ohjaamassa ja johtamassa kokonaisuutta, ja tämä näyttää uudistuksessa toteutuvan, sanoo Uudenmaan riistanhoitopiirin puheenjohtaja Mikael Antell. Strategiatyöllähän koko toimintaa todellisuudessa ohjataan, Antell muistuttaa.
Riistanhoitoyhdistykset riistahallinnon kulmakivi Suomen riistakeskuksen perustamisella halutaan pitää riistatalouden edistäminen ja siihen liittyvät viranomaistehtävät riistahallinnon riistatalouden parhaiden asiantuntijoiden käsissä. Vahva vapaaehtoistyön perinne on itsenäisen riistahallinnon tärkein voimavara. Kun Suomen riistakeskuksessa tehdään työtä vuodessa kaikkiaan 65 henkilötyövuoden verran, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyö vastaa 350 henkilötyövuoden työtä, riistakantojen laskenta-apu 75 henkilötyövuotta ja suurriistavirka-avun varallaolopäivystykset 2115 henkilötyövuotta. Siksi yksi riistakeskuksen tärkeimpiä tehtäviä tuleekin olemaan riistanhoitoyhdistysten toiminnan entistä parempi tukeminen. Koska riistanhoitoyhdistyksissä työt tehdään vapaaehtoispohjalta, on tärkeää, että yhteistyö riistakeskuksen kanssa on joustavaa, eikä riistanhoitoyhdistyksiä rasiteta lisääntyvällä byrokratialla, sanoo toiminnanohjaaja Matti Sundelin Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksestä. Sundelin pitää tärkeänä sitä, että yhdistyksillä ja metsästäjillä säilyy luonteva yhteys aluetoimistoon. Hän
Riistahallinto edullinen yhteiskunnalle Maa- ja metsätalousministeriössä riistakeskusratkaisua jossa yksityistä kansalaista tai yhteisöä välittömästi koskevien julkisten hallintotehtävien hoitaminen on siirretty muualle kuin valtion viranomaisten hoidettavaksi pidetään nykyaikaisena ratkaisuna, joka sopii erityisen hyvin valtiontalouden haasteelliseen tilanteeseen. Riistahallinto tulee erittäin edulliseksi yhteiskunnalle, sillä siihen ei käytetä lainkaan verovaroja, vaan harrastajat maksavat oman alansa hallinnon. Riistakannanhoitoa, erilaisia avustustehtäviä ja järjestelmän ylläpitoa ei voisi ajatellakaan ylläpidettäväksi Suomen kaltaisessa maassa pelkästään viranomaisvoimin. Järjestelmä on edullinen ja hyvä, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Anttilan mukaan keskeisenä periaatteena riistahallinnon uudistuksessa on säilyttää vapaaehtoistoiminta, erityisesti paikallinen toimintataso yhdistyksissä, hallinnon perustana. Ministeri Anttila kertoo seisovansa täysin riistakeskusuudistuksen takana. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin eli ELYihin hän ei missään nimessä tahdo riistahallintoa sulauttaa. Yhteistyötä pitää olla niissä asioissa missä sitä tarvitaan, mutta ei missään nimessä sinne sulauttamista, Anttila sanoo. Luottamushenkilöt vaikuttamaan strategioihin Riistahallinnon uudistaminen tähtää myös hallinnon parempaan läpinäkyvyyteen. Siksi riistakeskuksen julkiset hallintotehtävät joihin kuuluvat muun muassa pyyntilupapäätökset eriytetään riistakeskuksen muista tehtävistä. Julkisten hallintotehtävien hoitoa varten perustetaan erillinen viranomaispäällikön toimi, mutta viranomaispäällikkö voi delegoida päätösten tekoa esimerkiksi riistapäälliköille. Yksittäisiin pyyntilupapäätöksiin
seen riistaneuvostoon tulisivat ministeriöiden lisäksi edustajat muun muassa valtakunnallisista metsästys-, maatalous-, metsätalous- ja luonnonsuojelujärjestöistä. Myös riistanhoitoyhdistysten hallituksiin on esitetty paikallisen maanomistajajärjestön edustajaa. Maanomistajatahon mukaan ottaminen aikoinaan riistanhoitopiirien hallituksiin on vienyt kokonaisuutta eteenpäin, ja uskon yhteistyön paranevan entisestään nyt, kun maanomistajataho otetaan mukaan riistanhoitoyhdistystenkin hallituksiin, sanoo MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttonen. Esimerkiksi hirvikantojen tasosta päätettäessä on tärkeää, että metsästäjien ja maan- ja metsänomistajien välillä on luonteva keskusteluyhteys, Puttonen jatkaa.
Maakuntien asiantuntemuksesta ei luovuta Suomi on pitkä maa, ja riistatalouteen liittyvät kysymykset osittain erilaisia eri osissa maata. Vaikka Suomen riistakeskuksen ylintä päätösvaltaa käyttääkin riistakeskuksen hallitus, ei aluetason toimielimiä ole tarkoitus lakkauttaa. Päinvastoin, riistanhoitopiirien vuosikokouksen tilalle tulevan aluekokouksen lisäksi maakuntatasolle ovat tulossa myös alueelliset riistaneuvostot, joille kuuluu aluetason strategiatyö. On tärkeää, että kullakin alueella tehdään niitä riistatalouden edistämistöitä, joita sen alueen luottamushallinto ja asiantuntijat pitävät tarpeellisina. Alueellisen toiminnan suunnittelu ja toteutus pitää riistakeskusaikanakin tehdä pitkälti niin kuin maakunnissa halutaan, sanoo riistapäällikkö Jukka Keränen Kainuun riistanhoitopiiristä. Sidosryhmät mukaan suunnitteluun Hallinnon läpinäkyvyyden parantamiseen kuuluu myös eri sidosryhmien laajempi mukaan ottaminen riistatalouden suunnitteluun. Alueellisiin riistaneuvostoihin kuuluisi riistanhoitoyhdistysten valitsemien jäsenten lisäksi edustajat myös maakuntaliitosta, ELYkeskuksesta, Metsäkeskuksesta sekä maanomistajatahosta. Valtakunnalli-
Riistakeskus on palveluorganisaatio Suomen riistakeskus organisoituu viiteen pääprosessiin, joiden jokaisen keskiössä ovat asiakkaiden tarpeet. Strategian ja johtamisen, julkisten hallintotehtävien sekä sisäisten palveluiden prosessien on tarkoitus olla toiminnassa 1.1.2011. Riistakeskuksen ydinprosessien eli riistakantojen hoidon ja ulkoisten palveluiden käynnistämiseen on varattu aikaa vuosi enemmän, ja niiden on suunniteltu toimivan täysipainoisesti 1.1.2012 alkaen. Riistakeskuksen henkilöstö joka koostuu nykyisistä riistanhoitopiirien ja Metsästäjäin Keskusjärjestön työntekijöistä saa koulutusta asiakaskeskeiseen prosessityötapaan kuluvan vuoden aikana. Kehitystyö ei kuitenkaan pääty riistakeskuksen perustamiseen, vaan prosesseja on tarkoitus kehittää jatkuvasti. l
Esitys laiksi riistanhoitoyhdistyksistä ja Suomen riistakeskuksesta on luettavissa internetissä www.riista.fi valitse vasemmalta MKJ:n tiedotteet Valitse tiedote 30.3.2010: Suomen riistakeskus aloittaisi toimintansa 1.1.2011 Linkki työryhmän loppuraporttiin on tiedotteen alalaidassa.
Metsästäjä l 3 l 2010 l 7
Riistahallinnon uudistuksesta kysyttyä
Mitä tapahtuu luottamusmieshallinnolle? Luottamusmiehet eivät olisi tekemässä julkista valtaa sisältäviä päätöksiä. Sen sijaan luottamusmieshallinnon rooli strategiatyössä vahvistuu. Näin luottamusmieshallinto on linjaamassa riistatalouden suuria linjoja niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Luottamusmieshallinto toimii alueellisissa riistaneuvostoissa, jotka ovat Suomen riistakeskuksen alueellisia strategisia toimielimiä sekä valtakunnallisessa riistaneuvostossa, joka tekee valtakunnalliset linjaukset riistatalouden suuntaviivoista. Piirihallitusten vuosikokousten tilalle tulevat aluekokoukset, joissa valitaan edustajat riistaneuvostoihin. Suomen riistakeskuksen ylintä päätösvaltaa käyttää edelleen hallitus. Esityksen mukaan hallituksen 10 jäsenestä kuusi on riistanhoitomaksun maksaneiden henkilöiden eli metsästäjien edustajia. Sen sijaan luottamusmieshallinnon rooli strategiatyössä vahvistuu. Näin luottamusmieshallinto on linjaamassa riistatalouden suuria linjoja niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Luottamusmieshallinto toimii alueellisissa riistaneuvostoissa, jotka ovat Suomen riistakeskuksen alueellisia strategisia toimielimiä sekä valtakunnallisessa riistaneuvostossa, joka tekee valtakunnalliset linjaukset riistatalouden suuntaviivoista. Riistanhoitopiirien vuosikokousten tilalle tulevat aluekokoukset, joissa valitaan edustajat riistaneuvostoihin. Suomen riistakeskuksen ylintä päätösvaltaa käyttää edelleen hallitus. Esityksen mukaan hallituksen 10 jäsenestä kuusi on riistanhoitomaksun maksaneiden henkilöiden eli metsästäjien edustajia. Keskitetäänkö metsästysasioiden lupahallinto Suomen riistakeskukselle Helsinkiin? Pyyntilupahallinnon joustavuus ja läheisyysperiaate säilytetään riistakeskusuudistuksessa. Julkisuudessa olleet tiedot metsästysasioiden lupahallinnon keskittämisestä Suomen riistakeskukselle Helsinkiin ovat virheellisiä. Suurpetojen pyyntiä koskevien poikkeuslupien riittävän nopea ja asiantunteva käsittely edellyttää ratkaisuvallan hajauttamista riistakeskuksen aluetoimistoihin. Suurpetoja koskevia lupahakemuksia tuli riistanhoitopiireihin viime vuonna noin 370 ja erilaisia muita poikkeuslupahakemuksia yhteensä noin 800. Hirvieläinten pyyntilupahakemuksia jätettiin riistanhoitopiirien ratkaistavaksi runsas 1800. Viranomaispäällikkö ei pystyisi yksin asiallisesti ratkaisemaan tällaisia hakemusmääriä määräajassa. Tuleeko riistakeskuksesta valtion byrokraattinen virasto, jolla ei ole mitään yhteyksiä riistanhoitoyhdistyksiin? Ei tule. Riistanhoitoyhdistykset tulevat jatkossakin hoitamaan riistataloutta koskevia asioita yhdessä riistakeskuksen ja valtion viranomaisten
Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
kanssa. Mutta mikäli riista-asioiden päätöksenteko siirtyisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, mitään linkkiä riistanhoitoyhdistyksiin ei säilyisi, ja yhdistyksillä olisi vain ulkopuolisen lausunnonantajan rooli. Riistakeskuksen työntekijöistä ei tule valtion virkamiehiä, ja heidän palkkansa maksetaan edelleen riistanhoitomaksuvaroilla. Miksi riista-asiat eroavat muista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin siirrettävistä asioista eli miksi valtiovarainministeriö antaisi riista-asioiden päätöksenteon säilyä itsenäisenä? Riistakeskuksen toiminta ja koko riistahallinto rahoitettaisiin jatkossakin riistanhoitomaksuilla. Se tulee valtiolle halvemmaksi kuin saman ruljanssin pyörittäminen verovaroin. Riistahallinto siis rahoittaa itse itsensä. Itsenäisen aseman säilyttämisessä keskeistä on myös metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö. Yhdistetäänkö metsästäjäorganisaatio ja Suomen metsästäjäliitto? Ei missään tapauksessa. Niillä on täysin erilaiset roolit: Suomen metsästäjäliitto on edunvalvontaorganisaatio, ja sen jäseniä ovat metsästysseurat. Suomen riistakeskuksella puolestaan on viranomaistehtäviä, ja sen tehtävänä on huolehtia riistatalouden yleisestä edusta. Kuka tekee jatkossa esimerkiksi hirvilupapäätökset? Hirvilupapäätökset tehdään Suomen riistakeskuksessa toimihenkilötyönä. Pääasiallisesti ne tehdään riistakeskuksen paikallisessa aluetoimistossa, mutta ne on mahdollista tehdä myös riistakeskuksen jossain muussa toimipisteessä, mikäli tilanne niin vaatii. Riistanhoitoyhdistykset antavat lausuntonsa kuten tähänkin asti. Mikä on riistanhoitoyhdistysten status jatkossa, tuleeko niistä rymuotoisia? Ei tule, vaan ne säilyvät jatkossakin julkisoikeudellisina yhteisöinä. Menevätkö riistanhoitomaksuvarat jatkossa vain riistakeskukselle ja jäävätkö riistanhoitoyhdistykset rahoituksen ulkopuolelle? Siitä ei ole kyse. Riistanhoitoyhdistyksille ohjataan jatkossakin osa riistanhoitovaroista niin kuin tähänkin saakka. Tehdäänkö riistanhoitoyhdistyksissä pakkoliitoksia? Ei tehdä. Yhdistyminen on vapaaehtoista, ja saattaa tuoda etuja, esimerkiksi mahdollisuutta osa-aikaisen toiminnanohjaajan palkkaamiseen suurempiin yhdistyksiin selvitetään. Kuka nimittää ja erottaa jatkossa aluetoimistojen toimihenkilöt eli riistapäälliköt, riistanhoidonneuvojat ja toimistonhoitajat? Heidän työnantajansa on jatkossa Suomen riistakeskus, ei riistanhoitopiirin hallitus. Täten riistakeskus on se taho, joka nimittää ja tarvittaessa erottaa työntekijänsä. Maakunnallista näkemystä kuunnellaan kuitenkin jatkossakin.
Vapaaehtoistyö riistataloudessa
10 Toiminnanohjaus ja hallinto Ampumakokeet Riistalaskennat Hirvikolarit Metsästyksen vartiointi Omat ampumaradat Riistavahingot Suurpetotilanteet Metsästäjätutkinto Muu vapaaehtoistyö
Metsästäjien vapaaehtoistyö tehtävittäin.
Henkilövuotta 20 30 40 50
60
70
n Metsästäjät tekevät vuodessa yli 300 henkilötyövuotta aktiivista vapaaehtoista työtä riistataloudessa. Eniten työtunteja tehtiin riistanhoitoyhdistysten hallinnossa, noin 66 henkilötyövuotta. Seuraavaksi eniten työtä vaativat erilaiset riistalaskennat, hirvikolareiden selvittely ja ampumakokeiden järjestäminen. Näille toiminnoille arvioitiin yhteensä yli 30 henkilötyövuoden työpanos. Lukuihin ei sisälly SRVA-toiminnan varallaolo, johon kului kuusinkertaisesti aikaa muiden tehtävien työmäärään verrattuna. Eniten vapaaehtoistyötä tehtiin Oulun, Pohjanmaan ja Uudenmaan riistahoitopiireissä, lähes 30 henkilötyövuotta kussakin. Lisäksi metsästäjät osallistuivat valtakunnallisiin riistaseurantaohjelmiin noin 50 henkilötyövuoden panoksella. Työhön osallistuu arviolta 40 000 hen-
kilöä. Odotetusti eniten väkeä osallistui riistalaskentoihin, yli 22 000 henkilöä. Ampumakokeet (15 000) ja hirvikolareiden selvittäminen (5 000) vaativat myös huomattavia henkilöresursseja. Eniten väkeä oli liikkeellä Uudenmaan ja PohjoisKarjalan riistanhoitopiireissä, lähes 3 000 henkilöä. Vähimmällä henkilömäärällä selvittiin pienimmässä piirissä Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Vapaaehtoistyön rahalliseksi arvoksi mitattiin noin 7 miljoonaa euroa, josta palkka- ja palkkiokustannuksia 6 miljoonaa ja matkakustannuksia 0,8 miljoonaa euroa. Tulokset käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistanhoitoyhdistyksille tekemästä kyselytutkimuksesta, johon saatiin 214 vastausta. n
8 l Metsästäjä l 3 l 2010
Metsästäjä l 3 l 2010 l 9
Puheenjohtajalta
Suomen riistakeskusta perustetaan
n Metsästäjäorganisaation muutoshanke on
edennyt vaiheeseen, jossa ohjaus- ja valmisteluryhmä luovuttivat työnsä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle hallituksen esityksen muotoon laadituksi laiksi riistanhoitoyhdistyksistä ja Suomen riistakeskuksesta. Esitykseen sisältyy myös lakiesityksestä johtuvia teknisiä muutoksia metsästyslakiin ja eräisiin muihin lakeihin. Työryhmien aikataulu oli erittäin tiukka, mutta yksimielinen esitys kyettiin puristamaan aikataulun puitteissa. Huhtikuun aikana valmistui myös RKTL:n tutkimus metsästäjäorganisaatiossa tehtävästä vapaaehtoistyön määrästä. Alustavien tulosten mukaan riistanhoitoyhdistyksissä tehdään vuosittain vapaaehtoistyötä noin 290 henkilötyövuotta. Lisäksi riistanlaskentoja tuetaan noin 75 henkilötyövuodella ja suurriistavirka-aputoiminnan varallaolopäivystystä kertyy 2115 työvuotta. Luvut osoittavat kiistatta organisaatiomme suurimman vahvuuden. Luottamusmieshallinnon kautta on mahdollista sitouttaa kenttää todella mittaviin suoritteisiin, mikäli vain homma koetaan mielekkääksi. Nykyisin on muotia puhua ulkoistamisesta, ja jokainen voi helposti laskea vastaavan työpanoksen ulkoistetun hinnan! Samoin voi miettiä, mistä löytyisi yhtä osaavaa, ammattitaitoista ja vastaavan paikallistuntemuksen omaavaa työvoimaa. On selvää, että muutoshankkeen keskeisin tavoite on taata entistä paremmat toimintaedellytykset riistanhoitoyhdistystasolla, jossa em. mittava vapaaehtoistyö pääosin tehdään. Lakiesityksessä on selkeytetty riistanhoitoyhdistysten toimialuetta, jäsenyyttä, tehtäviä sekä kokouskäytäntöä. Lisäksi hallituksen jäseneksi valitaan jatkossa myös toiminta-alueen merkityksellisen maanomistajajärjestön esittämä jäsen. Lakiesitys selkeyttäisi myös toiminnanohjaajan asemaa sekä parantaisi eri tehtäviin nimettyjen toimihenkilöiden vakuutusturvaa.
Riistanhoitoyhdistystasolla odotetaan aidosti riistakeskuksen pystyvän uuden organisoitumisen kautta tarjoamaan entistä parempaa ja asiakaslähtöisempää palvelua. Tähän pitäisi jatkossa olla entistä paremmat mahdollisuudet päällekkäisten tehtävien poistumisen, erikoistumisen ja toiminnan uudelleen suuntaamisen kautta. Riistakeskuksen tehtäväluettelo on esityksessä jaettu selkeästi julkisiin hallintotehtäviin ja muihin tehtäviin. Lista on luonnollisesti varsin pitkä, koska se sisältää nykyisten Metsästäjäin Keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien tehtävien lisäksi myös joukon aivan uusia tehtäviä. Tällainen on muun muassa riistatalouteen liittyvän yleisen edun valvonta, ja uskoisin sen antavan riistakeskukselle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa riistataloutta tavalla tai toisella koskettaviin asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa. Ministeriö nimitti huhtikuun alussa Suomen riistakeskuksen toisen vaiheen valmistelua varten projektipäällikön ja ohjausryhmän, joiden tehtävänä on valmistella uudistumista siten, että Suomen riistakeskus voisi aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Lainvalmistelun aikana mahdollisesti tulevat muutokset otetaan luonnollisesti huomioon uudistustyön edetessä. Keskeisimpiä asioita jatkovalmistelussa ovat henkilöstön perehdyttäminen toimimaan jokseenkin uudentyyppisessä organisaatiossa sekä henkilöstön ja luottamusmieshallinnon osallistaminen muutosvaiheen toteuttamiseen. Muutoshanketta on riistaorganisaation sisällä valmisteltu erittäin hyvässä hengessä, vaikka aikataulu on ollut todella tiukka. Lakiesitys on lausuntovaiheessa ja sen jälkeen menossa parlamentaariseen käsittelyyn. Jo tähän mennessä on käynyt selväksi, että riistahallinnostamme löytyy kykyä ja uskallusta ottaa tiikerinloikka tulevaisuuteen! n
Tauno Partanen Puheenjohtaja
10 l Metsästäjä l 3 l 2010
Metsästäjä l 3 l 2010 l 11
Teksti: Klaus Ekman
Ministeriön kuulumisia
Riistahallinto uudistuu, miksi Sami Niemi?
n Hanke Suomen riistakeskuksen perusta-
miseksi on siirtynyt odottamaan poliittisia päätöksiä. Nopeasti edennyt valmisteluprosessi viime vuoden kevään evaluointiraportin valmistumisen jälkeen on sujunut juohevasti. Mutta miksi hyvin toimivaa riistahallintoa ylipäätään halutaan muuttaa? Kysyimme sitä suoraan riistahallinnon tulosohjauksesta vastaavalta henkilöltä eli Sami Niemeltä, joka toimii neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla. Nollavaihtoehtoa ei ole olemassa. Valtion aluehallinto on tämän vuoden alusta muuttunut radikaalisti, eikä tuo prosessi näytä päättyvän ELY-keskusten perustamiseen. Nyt on jo uudestaan aloitettu keskustelu siitä, mitä muita valtion aluehallinnon tehtäviä näihin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin liitetään. Taas on riistanhoitopiirit mainittu näissä pohdinnoissa. Me haluamme varmistaa, että lapsia ei mene pesuveden mukana. Olennaista on se, että Suomen riistakeskuksen rahoitus perustuisi edelleen riistanhoitomaksuihin eli se ei rasita valtion verotuloja eikä lisäisi virkamiesten määrää sekä se, että samalla saadaan kanavoitua
erittäin tärkeä metsästäjien vapaaehtoistyö yhteiseen hyvään. Tätä muutosta onkin tehty nopeasta aikataulusta huolimatta osallistamalla henkilöstö ja luottamushenkilöt? Kyllä. Me halusimme lähteä siitä, että parhaimmat asiantuntijat ovat rakentamassa uutta organisaatiota. Erityistä huolta on valmistelussa pidetty siitä, että Suomen riistakeskuksen suhde riistanhoitoyhdistyksiin säilyy toimivana ja joustavana sekä siitä, että metsästäjät huomaavat muutoksen vain parantuneina palveluina. Tärkeätä onkin ollut sitouttaa henkilöstö ja luottamushenkilöt muutokseen, koska vain siten muutos on kestävällä pohjalla. Tätä ei ole voitu tehdä Helsingistä ohjaten tai käskyttäen. On toki huomattava se, että prosessi alkoi jo vuonna 2007 Julkisen riistakonsernin strategiaprosessin myötä. Muutostarpeen sisäistämiseen on siis ollut hyvää aikaa. Miten uskot, että muutosajatus otetaan muualla yhteiskunnassa vastaan? Kuten sanoin, kyse ei ole hätäisestä reaktiosta ulkoiseen paineeseen, vaan työ pohjautuu usean vuoden strategiaprosessiin. Se on tämän muutoshankkeen vahvuus. Nythän yleisesti pohditaan mahdollisuuksia siirtää valtion tai yhteiskunnan vastuulle kuuluvia tehtäviä yksityisten toimijoiden hoidettavaksi. Tällä on hieno termikin: Public Private Partnership. Riistahallinto välillisen julkisen hallinnon toimijana on jo pitkään toiminut lähes tältä pohjalta ja Suomen riistakeskushanke jatkaa tätä samaa mallia. Nyt kuitenkin pystymme korjaamaan nykyisen järjestelmän perustuslailliset sudenkuopat ja varmistamaan jo lain tasolla, että kaikki hyvän hallinnon periaatteet ovat osa Suomen riistakeskuksen toimintaa. Miten kuvailisit projektia? Projekti ei ole ollut helppo, vaan varsin työläs. Yhteisen kuvan luominen organisaatiosta jota ei vielä ole, vaati aikansa. Siinä vaadittiin kyseenalaistamista, uusi ideoita, keskusteluja ja väittelyitä. Valmisteluihin on liittynyt paljon kokouksia, jopa tiukkoja neuvotteluita, mutta yhteisymmärrys on löytynyt ja kaikkien kärsivällisyys on palkittu. Kiitos kaikille, jotka omalla panoksellaan ovat edistäneet tämän prosessin pääsemisessä tähän vaiheeseen. Matkaa lopulliseen tavoitteeseen on vielä, mutta suuret linjat on jo hahmoteltu. n
HIRVENMETSÄSTYSALUE
vuokrattavana Kouvolan Anjalankoskella Tarjoamme Halla-Sippolan tilasta noin 4000 ha:n alueen vuokrattavaksi hirvenmetsästykseen. Vuokra-aika on kolme hirvenmetsästyskautta. Alue on mukana yhteislupa-alueessa. Alueella on käytössä asianmukainen lahtivaja ja laavu. Alue on aikaisemmin ollut edustusjahtikäytössä ja sinne on rakennettu asianmukaiset passialueet ja hirvitorneja. Vuokratarjoukset jätettävä viimeistään 30.6.2010. osoitteella UPM-Kymmene Oyj, Norrgård, PL 32, 37600 Valkeakoski Lisäinformaatiota antaa Leif Norrgård puh. 0204 16 4646
12 l Metsästäjä l 3 l 2010
TOIsTUMATON TIKKA-TARjOUs!
2010 jAHTIpAKETTI sIsälTää:
· tikka t3 hunter .308 tai tikka t3 lite stainless .308 luodikon · burris fullfield ii 3-9x40mm tähtäinkiikarin · optilock jalustan ja renkaat. (musta tai rosteri) · tikka asepussin ja asehihnan · saatavilla liikkeistä toukokuusta lähtien
999
Rajoitettu erä!
TIKKA T3 TIKKA T3
jAHTIpAKETTI
2010
HUNTER .308
lITE sTAINlEss .308
SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi
REdEfININg yOUR ExpEcTATIONs Of A RIflE.
Anna-Liisa Toivonen, RKTL
Mikä vie miehet metsälle?
Naisilla hiukan eri motiivit kuin miehillä
Harrastusmarkkinoilla on vilkasta. Erilaisten harrastusten määrä kasvaa ja harrastusmahdollisuudet lisääntyvät, kun niiden tarjonta monipuolistuu ja kasvaa. Harrastusmahdollisuudet tuntuvat lisääntyvän vielä nopeammin kuin vapaa-ajan määrä, jos niitä nyt edes voi verrata keskenään. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Metsästäjän profiili -tutkimuksessa kysyttiin metsästysharrastuksen motiiveja.
l Metsästäjien määrä on pitkään ollut tasai-
sessa kasvussa. Aivan pienen notkahduksen tai tasamaan jälkeen lukumäärä näyttää vakiintuneen 308 000 kohdalle eli vakaasti yli 300 tuhannen tasolle. Se on kansainvälisestikin katsoen väkilukuun suhteutettuna suuri määrä, mm. korkein Euroopassa. Korkea osallistumisosuus puhuu puolestaan metsästysharrastuksen arvostuksesta. Kaikki luontoharrastukset ovat lähellä metsästäjän sydäntä. Erityisen suuri osa metsästäjistä kalastaa, mutta myös muut luontoon liittyvät harrastukset vetävät metsästäjiä. Silti metsästykselle tuntuu riittävän aikaa. Puolet metsästäjistä ei pidä välivuosia, vaan metsästää joka vuosi. Tosin yli puolet sanoo käyttävänsä metsästykseen tavallista vähemmän aikaa ja todellisuudessa haluavansa omistaa sille aikaa nykyistä enemmän.
Saalismahdollisuus tärkeää Alkaa jo olla suorastaan klisee, että metsästäjälle tärkein motiivi ei ole saaliin saaminen ja että saalis on vain sivuseikka. Uskoisin kuitenkin, että metsästäjät arvostavat saalistaan, kun sitä saavat, ja valmistavat sen ruuaksi erityisellä huolella. Näin kyselyssä vartavasten kysyttäessä metsästäjistä yli 60 % ilmoittaa, että saaliin saaminen on joko vain
Klaus Ekman
Nuoret metsästäjät arvostavat saaliin saamista huomattavasti enemmän kuin vanhemmat metsästäjät.
14 l Metsästäjä l 3 l 2010
vähän tai ei ollenkaan tärkeätä. Tässä kysymyksessä vastausten hajonta oli pieni, sillä yhteensä 74 % metsästäjistä on sitä mieltä, että saaliin saaminen on joko tärkeää tai vain vähän tärkeää. Naiset ovat miehiä hienokseltaan saalishakuisempia. Naisista yli puolelle saaliin saaminen on tärkeää, huomattavan tärkeää tai erittäin tärkeää. Nuorille metsästäjille saalis on selvästi tärkeämpää kuin vanhemmille. Reilusti yli puolelle alle 40-vuotiaista metsästäjistä saaliin saaminen oli tärkeätä, huomattavan tärkeätä tai erittäin tärkeätä. Metsästyksen pariin houkuttelevista kannustimista selvästi tärkein ja ykkönen oli metsästys tapana nauttia luonnosta. Yli 95 %:lle metsästäjistä se oli tärkeää, huomattavan tärkeää tai erittäin tärkeää. Naisille nauttiminen luonnosta oli vielä tärkeämpi vetovoimatekijä kuin miehille. Myös alle 40-vuotiaita se kannusti vielä enemmän kuin sitä vanhempia. Yksi vastaajille tarjotuista motiiveista oli eläinkantojen säätely. Se ei noussut järjestyksessä kovin tärkeäksi. Silti lähes kaksi kolmannesta metsästäjistä piti eläinkantojen säätelyä tärkeänä, huomattavan tärkeänä tai erittäin tärkeänä motiivina metsästämiselle. Pelkkä luonnosta nauttiminen siis houkuttaa enemmän kuin varsinaisesti luonnonolosuhteisiin vaikuttaminen.
Naisista yli puolelle saaliin saaminen on tärkeää, huomattavan tärkeää tai erittäin tärkeää.
Koiraharrastus tuo naisia metsästyksen pariin Naisia taas vetää metsästyksen pariin koiraharrastus huomattavasti miehiä enemmän. 35 %:lle naisista koiran merkitys motiivina metsästysharrastukselle onkin erittäin tärkeä. Suunnilleen puolella kaikista metsästävistä naisista on oma koira tai useampia. Miehistä vain niukasti kolmannes omistaa metsästyskoiran. Kun kaikista metsästäjistä on naisia 6,4 %, koiran omistavista metsästäjistä heitä on 9,4 %. Vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kesken arvostetaan niinikään kannustimena metsästysharrastukseen. Miehiin mahdollisuus erilaisten ihmisten kohtaamiseen metsästyksen myötä vetoaa hiukan naisia enemmän ja nuoriin selvästi yli nelikymppisiä enemmän. Suunnilleen yhtä tärkeä motiivina oli metsästysvietin toteuttaminen. Naisia metsästysvietti ei puhutellut, vaikkakin nuoria metsästäjiä sen sijaan erityisesti. Yksinolokaan ei tuntunut olevan tärkeä kannustin metsästämään lähtemiselle. Sitä piti jonkinverran tärkeänä lähinnä alle 40-vuotiaitten metsästäjien ryhmä. Riista ei ole luomua Naisille saalis ja riista on tärkeä suoraan luonnosta saatavana ravintona. Naiset arvostavat tätä huomattavasti miehiä enemmän. Nuoret ovat myös selvästi tietoisempia puhtaan riistaruoan merkityksestä kuin yli 40-vuotiaat. Tarkkaan ottaen on niin, että riista ei ole luomua. Luomu on "varattu" sana ja ilmaisu. Virallisesti luomulla tarkoitetaan valvottua ja sovittuihin tuotantomenetelmiin sitoutunutta kasvinviljelyä, kotieläintuotantoa sekä elintarvikkeiden jalostusta ja markkinointia. Luonnonmukaisten ruokajärjestelmien kehittämisessä lähtökohtana on luonnonmukainen alkutuotanto. Luomu liitetään ensisijaisesti elintarvikkeiden tuotantomenetelmiin ja jatkojalostukseen. Käsitteen käyttö on kuitenkin laajenemassa. Luomuna voidaan tuottaa ja jalostaa myös esimerkiksi kuitukasveja ja valmistaa tekstiilejä, jopa kauneudenhoitoaineita. Lisää tietoa oikeasta luomusta löytää luomutietopankista www.luomu.fi. Oleellista
on, että riista ei ole luonnonmukaista, sehän tulee suoraan luonnosta ja on osa luontoa. Jos tässä, vuotta 2008 koskeneessa kyselyssä ilmoitettuja motiiveja verrataan edelliseen, 14 vuotta aikaisempaan kyselyyn, tulokset ovat hyvin samansuuntaisia. Tuolloinkaan metsästys ei ollut saaliskeskeistä. Tärkeimmät houkuttimet metsästykseen olivat luonnon läheisyyden kokeminen, irtautuminen arjesta, rentoutuminen sekä yhdessäolo muiden metsästäjien kanssa. Saattaahan olla, että kyselijät vain laittavat valmiilla vaihtoehdoilla sanoja ja ilmaisuja vastaajien suuhun. Suosituimpien vaikuttimien kokonaisuus on silti pysynyt hyvin samankaltaisena.
Perinteet, ampumaharrastus, valokuvaus... Metsästäjän profiili -kyselyssä annettiin motivaatiokysymyksessä kymme-
nen valmista motiivivaihtoehtoa. Lisäksi kysyttiin, vieläkö niiden lisäksi löytyy muita motiiveja. Metsästäjät kertoivat käyvänsä metsällä metsänhoidon ja riistanhoidon sekä luonnon tarkkailun vuoksi. Metsästystä pidetään perhettä yhdistävänä harrastuksena ja sitä kunnioitetaan ja ylläpidetään jo perinteenkin takia. Sellaiset metsästystä lähellä olevat harrastukset, jotka hyödyttävät toinen toisiaan, ajavat myös metsälle. Vaikka ammunta radalla on kokonaan eri laji kuin metsästysammunta, niitä harrastaessa harjaantuu kummassakin. Vielä toinen metsästystä sivuava harrastus, valokuvaus, on houkuttelemassa metsämieheksi. Metsällä kulkiessa valaistusolosuhteet voivat olla ainutkertaisia yhdessä kuvankauniiden luontomaisemien kanssa. Näiden harrastusten synergiasta näemme tavantakaa loistavia esimerkkejä Metsästäjä-lehden sivuilla. l
Luonnonhoitotuotteita metsästäjille
Loukut: - Ka-Nu- loukku - Yleis(verkko)loukku supikoiralle - Kani loukku - minkki verkkoloukku - Gävleborg minkkiloukku - Jalmarin laatikkorauta(loukku) UUTUUS! minkille ja näädälle 230 / kpl 69 / kpl 69 / kpl 29 / kpl 50 / kpl 59,90 / kpl
Kuntoa ja terveyttä Melkoinen yksimielisyys vallitsee kaikille toiseksi tärkeimmästä motiivista. Niin miehet kuin naiset, nuoremmat ja vanhemmat metsästäjät arvostavat metsästysharrastuksen merkitystä terveydelle ja kunnolle. Neljännes pitää sitä jopa erittäin tärkeänä motiivina ja yli 60 % joko tärkeänä tai huomattavan tärkeänä. Kolmanneksi tärkeimmän motiivin suhteen naisten ja miesten välillä aukeaakin jo selvä ero. Miehet arvostavat yhdessäoloa muiden metsästäjien kanssa selvästi naisia enemmän. Miehet kokevat, että samoja asioita harrastavien ystävien yhteisö on tärkeä syy harrastaa metsästystä, ja että metsästys tarjoaa heille juuri oikeanlaista yhteisöllisyyttä. Nuoremmille metsästäjille metsästäjäyhteisö oli vielä tärkeämpi kuin vanhemmille.
Nuolukivet: Knz Wild riistakivi (6,60/kpl), 112 kpl / lava, Kysy tarjous! Knz Standard nuolukivi (4,50 /kpl) 112 kpl / lava, Kysy tarjous! Riistapeltosiemeniä: - Hirvi Diana 1kg - Peura-Kauris Diana 3kg - Diana rehurapsi 1kg - Rehuöljyretikka 3kg 16 / pss 25 / pss 8 / pss 32 / pss
Katso kaikki siemen ja loukkuvaihtoehdot www.erakontti.fi HINNAT SISÄLTÄVÄT ALV. 22% (riistakivet alv.12%) Rahti laskutetaan erikseen. tilauksia voit jättää sähköpostilla: erakontti@erakontti.fi tai soittamalla: p. 0104409410 Oy Eräkontti Ab, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki
Metsästäjä l 3 l 2010 l 15
JahtiJakt Camo -kalvopuvun avulla pääset huomaamattomasti lähelle riistaa!
JahtiJaktin Camo -kalvopuku kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Tekninen huippulaatu yhdistettynä mukavuuteen, toimivuuteen sekä muunneltavuuteen on lyömätön yhdistelmä. Vertaa ominaisuuksia ja totea itse!
Etupaketti sisältää:
1. Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2 -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi 2. Irrotettava hirvikärpäshuppu 3. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus 4. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä 5. Kahisematon materiaali 6. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori 7. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju 8. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa 9. Housuissa selkää suojaava vyötärökorotus, sekä joustovyötärö 10. Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja 11. Läppäsuojatut rintataskut 12. Monipuoliset ja toimivat taskut 13. Uusi vedenpitävä ja hyvin hengittävä AIR-TEX2 -kalvo takissa ja housuissa
1. Scentech Camo-alusasu
Erityisesti kerrospukeutumiseen suunniteltu, Scentech -teknologialla toteutettu Camo-alusasu. MicroDry-kangas siirtää kosteuden pois iholta.
2. Camo-fleece
Tyylikäs Camo-kuosinen fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaaaikaan.
3. JahtiJakt Camo-henkselit
+ ETUpAKETTI
vAIN
JAHTIJAKT cAMo/KALvopUKU
Joustavat ja kestävät Camo-kuvioidut henkselit. Vahvat nahkapidikkeet ja nappikiinnitys.
279
4. Camo-maastolakki
Tyylikäs Camo-kuvioitu maastolakki. Etupaketin arvo yhteensä 101,60
+ ToIMITUSKULUT
Tilaukset: www.eratukku.fi puh. 020 747 7000 Asiakaspalvelu Ma-Pe klo 8-18 tai myymälöistä Espoo · Vantaa · Turku · Raisio · Tampere · Lappeenranta · Joensuu · Seinäjoki · Kuopio · Oulu
* Puhelujen hinnat sis alv 22%: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min.
Monikäyttöinen Forest -puku on uudistunut! Lisää värejä ja nyt myös naisille ja lapsille!
Tyylikäs ja monikäyttöinen puku
Suosittu JahtiJakt Forest -puku on erinomainen valinta monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, kuten retkeilyyn, metsästykseen tai kalastukseen. Uudet tyylikkäät värivaihtoehdot ovat saapuneet, valitse suosikkisi!
Uusi ruskea väri
Toimiva valinta
Likaa ja vettä hylkivä TelfonWax -käsitelty materiaali on kulutuskestävää. Laadukas materiaali yhdistettynä huippuominaisuuksiin tekevät asusta miellyttävän ja suojaavat käyttäjäänsä monipuolisesti eri sää- ja käyttöolosuhteissa.
perinteinen vihreä
Nyt myös naisille ja lapsille
Huippuominaisuuksilla varustetuista Forest -puvuista on saatavilla nyt myös naisten ja lasten mallit. Tilaa luonnossa liikkujan ykköspuvut vaikka koko perheelle nyt uskomattoman edullisesti!
Uusi ja tyylikäs camokuosi
vIHREä JA RUSKEA
JAHTIJAKT FoREST -pUKU
vAIN
79
cAMo
90
vAIN
89
JAHTIJAKT LASTEN FoREST -pUKU
vIHREä
90
vAIN
69
Pituus
(cm)
90
cAMo
vAIN
+ ToIMITUSKULUT
79
Erätukku Tunnus 5013247
90
Erätukku maksaa postimaksun
+ ToIMITUSKULUT
Tilauskuponki
Kyllä, tilaan
*(Toimituskulut lisätään tilauksen hintaan) _____kpl JahtiJakt Forest Lady Ruskea -pukua postiennakolla hintaan 79,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Camo -kalvopukua postiennakolla hintaan 279,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Suit vihreä -pukua postiennakolla hintaan 79,90 /kpl.*
_____kpl JahtiJakt Forest Suit Ruskea -pukua postiennakolla hintaan 79,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Kid vihreä -pukua postiennakolla hintaan 69,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Suit Camo -pukua postiennakolla hintaan 89,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Kid Camo -pukua postiennakolla _____kpl JahtiJakt Forest Lady vihreä -pukua postiennakolla hintaan 79,90 /kpl.* hintaan 79,90 /kpl.*
Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Sähköposti* Puhelinnumero Metsästäjä 3/10 Postitoimipaikka
(alle 18 vuotiaan holhooja)
Puvun malli
Paino
(kg)
vyötärö
(cm)
90003 vaSTauSLähETyS
(*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.)
Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiin.
Teksti ja kuvat: Visa Eronen, vs. riistapäällikkö, Uudenmaan riistanhoitopiiri
Yleiset vedet ja luodot merellä
yleinen nautintaoikeus myös eteläsuomalaisilla
Jahtiin lähtö vaatii merikelpoisen veneen, riittävät merimiestaidot ja hivenen suunnittelua. Pyyntimuotoihin kannattaakin tutustua kokeneempien pyytäjien matkassa. Jokaisen tulee lisäksi muistaa, että oikeuksiin liittyy aina myös velvollisuus niiden käytöstä ei saa koitua haittaa luonnolle eikä muille luonnonkäyttäjille. Tässä jutussa neuvotaan, miten jahtireissun suunnittelu onnistuu.
l Metsästyslain 7 § avaa periaatteessa jo-
kaiselle Suomessa pysyvästi asuvalle mahdollisuuden ikimuistoisiin eräkokemuksiin rannikkojemme lukemattomilla luodoilla ja laajoilla merialueilla. Riistanhoitomaksun
18 l Metsästäjä l 3 l 2010
suorittanut metsästäjä voi metsästää yleisellä vesialueella meressä sekä sellaisilla yleisellä vesialueella meressä olevilla saarilla ja luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu, sekä Suomen talousvyöhykkeellä. Lisäksi metsästyslain 24 § mukaan asumattomilla meren ulkosaarilla saa se, jolla on oikeus metsästää vesialueella, harjoittaa vesilintujen pyyntiä maalta toiselle kuuluvalla avoimella rannalla. Nämä kaikille suomalaisille metsästäjille avoimet nautintaoikeudet on metsästyslainsäädännössämme turvattu.
Pyyntialueet selville Retkikartasta Vaikka soveltuva venekalusto ja riittävä merimiestaito löytyisivät, on ennen pyyn-
tiin lähtöä vielä selvitettävä missä luvalliset pyyntialueet sijaitsevat. Aivan viime vuosiin asti luvallisten pyyntialueiden selvittäminen on tietyillä merialueilla ollut melkoisen haastavaa. Maastokartoista yleisen vesialueen raja löytyy, mutta merikorteista tämä tieto jostakin syystä puuttuu. Muutaman vuoden käytössä ollut Metsähallituksen ylläpitämä Retkikartta-sivusto on helpottanut tilannetta huomattavasti. Retkikartta-palvelusta löytyvät yleisten vesialueiden lisäksi myös luonnonsuojelualueet ja niiden mahdolliset liikkumisrajoitukset. Ennen jokaista metsästysreissua onkin aiheellista käydä tarkastamassa, että suunniteltu pyyntialue on edelleen luvallinen. Pyyntialueissa tapahtuvat muutokset liittyvät yleensä uusien luonnonsuojelualu-
eiden perustamiseen tai olemassa olevien alueiden laajennuksiin. Myös luonnonsuojelualueiden liikkumisrajoituksia saatetaan aika ajoin päivittää, mikä yleensä vaikuttaa myös alueiden metsästyskäyttöön.
Vaihtoehto valmiiksi Lähtijällä kannattaa olla selvitettynä muutama vaihtoehtoinen pyyntikohde. Yleisellä vesialueella metsästettäessä ei voi varmuudella ennakoida, onko suunniteltu paikka vapaa. Kun jo ennen reissua on varasuunnitelma valmiina, ei retki mene pieleen, vaikka aiotulle luodolle ei pyyntiin sillä kertaa mahtuisikaan. Pyyntikohdetta tarkistettaessa pitää huomiota kiinnittää muutamaan seikkaan. Ensinnäkin kohteen täytyy olla yleisellä vesialueella. Toisaalta jos kyseessä on saari tai luoto, ei sen hallintaa saa olla luovutettu kenellekään. Retkikartassa asian voi tarkistaa nappia painamalla yleisen vesialueen kohdalla ja ns. yleisillä luodoilla tietolaatikossa lukee, että alue on yleistä vesialuetta. Mikäli mainintaa ei ole, on alueen hallinta jollekulle luovutettu, tai palvelun ennakkovalinnat pielessä. Sinänsä selkeään sääntöön luo poikkeuksen metsästyslain 24 §. Sen nojalla vesilintujen pyyntiä voi ulkosaariston asumattomien saarten avoimilta rannoilta harjoittaa se, jolla on oikeus metsästää ympäröivällä vesialueella. Tämän lainkohdan perusteella voi myös osalla niistä yleisellä vesialueella sijaitsevista luodoista ja saarista, joiden hallinta on jollekulle luovutettu, harjoittaa vesilinnustusta ilman erillistä lupaa. Edellisten täyttyessä on vielä tarpeen varmistaa, että alueella saa liikkua ja että metsästystä ei ole kielletty luonnonsuojelulain perusteella. Puolustusvoimien ammuntojen varoalueiden osalta rajoitukset löytyvät teksti-TV:stä. Luonnonsuojelualueiden liikkumiskiellot on helppo selvittää Retkikartasta. Samaisessa tietolaatikossa, jossa kerrotaan onko alue yleistä vesialuetta, kerrotaan myös, jos alueella on liikkumiskielto. Liikkumiskieltoalueet näkyvät myös kartassa punaisena rasterina. Retkikartasta ei kuitenkaan selviä, onko luonnonsuojelualueelle asetettu metsästyskieltoa. Monilla luonnonsuojelualueilla metsästys on kielletty, mutta linjasta on runsaasti poikkeuksia. Helpointa on yksinkertaisesti olettaa, että luonnonsuojelualueella ei saa metsästää ja mennä pyyntiin jonnekin muualle. Jos kuitenkin on valmis näkemään vaivaa, voi rauhoitusmääräykset selvittää.
Tuoreimmat rauhoitusmääräykset voi tarkistaa Metsähallituksen tietokannoista puhelinsoitolla eräsuunnittelijalle. Vanhempien suojelualueiden osalta tietoja ei välttämättä löydy tietokannoista, vaan ne on kaivettava viranomaisten, esimerkiksi ELY-keskusten, arkistoista.
Pyyntipaikat on valittava niin, että lintujen pesinnälle ei aiheudu haittaa.
Luontoa ei roskata eikä häiritä Jokaisen pyynnissä kulkevan tulisi ymmärtää, että arvokasta meriluontoamme tulee vaalia. Kaikki mikä mahtuu veneeseen menomatkalla, mahtuu sinne myös paluumatkalla. Haulikon hylsyjen ja juomapurkkien maatumiseen ei tahdo miehen ikä riittää niiden näkeminen kauniissa saaristoluonnossa pistää monella vihaksi riippumatta siitä, millä asialla luodoilla liikkuu. Luonnon rauhaa ei saa tarpeettomasti häiritä. Lintukolonniat tulee jättää rauhaan ja kiertää ne riittävän kaukaa. Kesäkuussa alkavan kalkkaiden eli koirashaahkojen pyynnin aikaan monien lintujen pesintä on herkässä vaiheessa. Pyyntipaikat on valittava niin, että lintujen pesinnälle ei aiheudu haittaa. Lintujen pesimärauha on huomioitava myös koiranpidossa. Noutavan koiran käyttö on mahdollista, mutta koira on pidettävä niin, että se ei pääse häiritsemään lintujen pesintää. Metsästyslaki antaa oikeuden metsästää yleisellä vesialueella ja yleisillä luodoilla, mutta ei minkäänlaisia oikeuksia rakentaa pyyntiin tai muuhunkaan tarkoitukseen liittyviä rakennelmia. Esimerkiksi ampumasuojien rakentelu on siis luvanvaraista. Kaikille pitäisi olla sanomattakin selvää, että luonnonsuojelulain nojalla asetettuja määräyksiä liikkumisrajoituksineen tulee noudattaa. Nämä asiat lienevät lähes kaikille pyynnissä kulkeville itsestään selviä toisinaan kuitenkin kuulee syytöksiä metsästäjien asiattomasta käyttäytymisestä upeassa saaristoluonnossamme. Osa metsästäjien kontolle laitetuista rötöksistä on ehkä muiden tekemiä, mutta selvää on, että vain muutamakin piittaamaton saa paljon pahaa aikaan. Havaittuja väärinkäytöksiä pyritään usein käyttämään perusteena metsästysoikeuksien rajoittamiselle merialueillamme. Etenkin syksyisin metsästäjät ja kalastajat ovat yleisen vesialueen käyttäjäryhmistä merkittävimmät. On äärimmäisen tärkeää, että pidämme omalta osaltamme hyvää huolta herkästä saaristoluonnostamme ja viemme aseet pois perinteisten käyttäjien mustamaalaajilta. l
Näin käytät Retkikartta-palvelua
Kun Retkikartta-palvelua oppii käyttämään, on siitä oiva apu, ja reissuun lähtevän on lisäksi helppo tulostaa itselleen luvallisesti suunnitellun retkikohteen kartta haluamassaan mittakaavassa. Yleisen vesialueen pyyntipaikat Metsähallituksen Retkikartasta Mene osoitteeseen www.retkikartta.fi. Tarvittavat valinnat: - kuvan oikea yläreuna karttatasot - valitse näkyviin: retkeilypalvelut, metsästys ja kalastus, suojelu- ja retkeilyalueet, sekä kunnat Halutun kohteen tiedot saat klikkaamalla kerran karttaa hiiren vasemmalla napilla. Selaamalla tietolaatikkoa näet onko alue yleistä vettä, luonnonsuojelualue ja onko alueella liikkumisrajoitusta Kartalla yleinen vesialue on sinisellä rasterilla, punaiset rasterit ovat liikkumisrajoitusalueita ja luonnonsuojelualueet on merkitty vihreällä värillä. Karttaa liikutetaan vetämällä sitä haluttuun suuntaan hiirellä. Mittakaavan voi säätää sopivaksi karttaikkunan vasemmasta yläreunasta.
Metsästäjä l 3 l 2010 l 19
Teksti ja kuvat: Riitta Malve
Paratiisin roskankeräystalkoot
Ammuttu suojelu-
aluetaulu on yhden linnustajan mielenilmaus.
L
l Långören sijaitsee kuutisen kilometriä
Pitkä ja matala Långören näyttää toisinaan kohoavan horisontin yläpuolelle kuin aavemainen purjealus, kun sitä tähyilee mailien päästä aurinkoa vasten. Se houkuttelee lähemmäs, jolloin harhakuva paljastuu somerikoksi ja purjeet riviksi tuulten kiusaamia pihlajia. Loppujen lopuksi vastassa on yksi Suomenlahden persoonallisimmista saarista.
Porvoon Emäsalosta suoraan etelään, keskellä ulappaa. Seuraa sille pitää joukko luotoja ja kiviä sekä valtava määrä vesilintuja, joista osa pesii siellä toisten viivähtäessä muuttomatkallaan. Harjumuodostuma kurkottaa pinnalle hädin tuskin sata metriä leveänä ja puoli kilometriä pitkänä kaistaleena. Pohjoisessa kärki kapenee kapenemistaan ja katoaa lopulta veteen. Etelärannalla on laaja kahlaajalintujen suosima matala, jota läheiset luodot suojaavat. Maihinnousu Långörenille ei ole helpoimpia, sillä kivikko ja usein voimakkaat mainingit haittaavat. Kovemmalla tuulella rantautumista tai poistumista ei kannata edes yrittää. Vierailu tyynellä kuitenkin maksaa vaivan. Långören on ympäröivine vesialueineen valtion luonnonsuojelualuetta, jolla metsäs-
tetään syksyisin. Kun maihinnousukielto päättyy heinäkuun puolessa välissä, saaren sinivioletin, punaisen ja keltaisen kirjava kukkaloisto on parhaimmillaan ja jatkuu pitkälle elokuuhun. Kukat taas houkuttelevat perhosia ja sudenkorentoja. Ja kun tuuli hellittää, hyönteisten surina säestää lokkien kirkunaa ja sorsien käkätystä. Erikseen on vielä mainittava saaren erityinen, tasainen valo, joka syntyy kivien ja veden heijastuksesta. Mutta paratiisikaan ei ole täydellinen. Långörenin kiusa on roskaisuus, joka paljastuu, kun tarkastelee maastoa lähemmin. Luonnonkauniilla rannoilla se näyttää vielä raadollisemmalta kuin rakennetussa ympäristössä.
Långörenin pohjoisesta etelään kulkeva harjusaari on otollinen meren kuljettamille roskille.
Pitkän ajan kuluessa kerääntyneitä hylsyjä löytyy siivottavaksi säkeittäin.
Elokuun kukkaloistosta on kiittäminen lintuja.
Roskat vahingoittavat lintuja Vaikka suurin osa roskasta on meren tuomaa, luontoa rumentavat myös vierailijoiden jätteet. Onko niin, että Itämereltä asti vyöryvät muovit, metallit ja lasit, joita Långören hamuaa syliinsä tuulille otollisen sijaintinsa takia, saavat meidät välinpitämättömiksi? Kun roskaa on muutenkin, näyttää ettei ole väliä, vaikka nuotiopaikka jää sotkuiseksi tai juomatölkit upean harjanteen päälle. Samasta syystä ei kerätä hylsyjä, ja puiden väliin ripustettu pressukankainen suoja roikkuu säiden revittävänä. Saarelle poikkeavat vain harvat, eivätkä linnut murehdi roskasta. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka haitta onkin enimmäkseen esteettinen, myös eläimet saavat siitä osansa. Linnut voivat tarttua vyyhteihin ja vahingoittua lasinpaloista. Långörenillä liikkuva paikallinen metsästäjä toteaa ajopuiden kyllä kuuluvan mereen, mutta teollisen roskan syynä hän pitää ihmisten asennetta. Alueen linnustuskohteen kunto huolettaa myös häntä. Roskat eivät lähde voivottelemalla Viime kesänä eräs satunnainen veneretkeilijä siirsi resuisen pressun pois Långörenin pihlajista. Niin ikään hän kiinnitti huomiota roskiin, mutta myös poikkeukselliseen perhosten määrään, joista hän antoi palautetta valtion saarista huolehtivalle Metsähallitukselle.
Hienoa, tästä omatoimisuudesta haluan ottaa oppia enkä vain valitella roskaisuudesta. Samainen retkeilijä ehdotti saaren siivoamista talkoovoimin. Paikallisella merivartioasemalla tiedetään, että roskaisia rantoja on kaikkialla ulkosaaristossa ja muilla otollisilla, asumattomilla rannoilla. Uudenmaan ympäristökeskuksessa, jossa on kokemusta virkistyssaarten siivoamisesta, arvioidaan rantojen kaipaavan siivoamista parin vuoden välein, sillä meri tuo roskia jatkuvasti lisää. Miten roskien keruu onnistuisi Långörenillä ja samankaltaisissa vaikeasti saavutettavissa paikoissa? Joku taho voisi tuoda paikan päälle muovisäkkejä, joihin me saaren käyttäjät retkeilijästä lintubongariin ja metsästäjästä kalastajaan voisimme säkittää törkyä. Loppukesällä joku sitten hakisi roskat pois. Samassa yhteydessä voitaisiin kitkeä maihinnousseet kurtturuusut, etteivät ne pääse valtaaman saarta. Entä löytyisikö joku yritys sponsoroimaan venekuljetuksia rantojen puhdistuksesta kiinnostuneille iskuryhmille? Se voisi kiinnostaa kouluja, yhdistyksiä, työyhteisöjä ja luonnossa liikkujia. Onhan kyse yhteisen elämäntyylimme tuloksista. l
20 l Metsästäjä l 3 l 2010