Metsästäjä 2/2023 - Lehtiluukku.fi

HYLJEJAHDISSA MEREN SUURRIISTAA VESILINTULASKIJOITA TARVITAAN NÄIN NOUDATAT LYIJYHAULIRAJOITUSTA VERTAILUSSA SORKKARIISTAMÄÄRÄT ASIALLISIN VOITTAA SOMESSA 2/2023 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0223.indd 1 01_Kansi_ME0223.indd 1 27.2.2023 13.40 27.2.2023 13.40
METSÄSTYS 10 Villisikajahdissa pysäyttävällä koiralla 16 Kaupunkiympäristössä turvallisuus korostuu 22 Pennusta pyytökoiraksi, osa 4 24 Turvallisesti hyljejäillä 26 Hyljejahdissa 29 Miten pääsee hyljejahtiin? 34 Turvallisuus ensin: EA-paketti mukana? 35 Yritys tukee henkilöstön metsästysharrastusta 38 Varusteet: Paloitteluveitset 52 Tapahtui erästellessä – Vikatilahirvi 56 Riistareseptit a la Micke Björklund RIISTA 30 Sorkkaeläimet naapurimaissa 36 Rakkaudesta riistaan 40 Suden paluu 58 Tutkittua: varislinnut ovat tehokkaita pesärosvoja 60 Maatalouden uusi rahoituskausi tuo mahdollisuuksia riistanhoitoon AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 44 Rikos ja rangaistus 46 Näin noudatat lyijyhaulirajoitusta 48 Lukijatutkimuksen tuloksia 50 Asiallisin voittaa – havaintoja somen metsästyskeskusteluista 53 Näin teet oivallisen Oma riista -kartan 61 Testaa tietosi 62 Riistanhoitoyhdistykset lukuina 2022 64 Suomen suurin pyörittää mittavaa koulutustoimintaa 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 55 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 54 Havainnosta kaatoon – hirvieläinluvan vaiheet 55 Hirvieläinluvat hakuun huhtikuussa 40 Suden paluu 30 Sorkkaeläimet naapurimaissa 55 Hirvieläinluvat hakuun huhtikuussa 46 Näin noudatat lyijyhauli rajoitusta 2 Metsästäjä 2/2023 Sisältö 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0223.indd 2 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0223.indd 2 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
Uudet metsästäjät tuovat tuoreita ajattelutapoja ja uusia kiinnostuksenkohteita. Tervetuloa metsästyksen pariin V uonna 2022 saimme joukkoomme yli 8 000 uutta metsästäjätutkinnon suorittanutta. Se on suurin määrä pitkään aikaan. Uusia metsästäjiä kouluttaneet ja tutkintoja järjestäneet onnistuivat erinomaisesti ja harrastuksemme kiinnostaa. Tällä tiellä on hyvä jatkaa! Riistanhoitomaksun maksaneita taas oli 1 500 edellistä vuotta vähemmän. Muutos on osin seurausta ulkomaalaisten metsästäjien vähentymisestä koronan vuoksi, mutta suurin syy laskuun on metsästäjien ikääntyminen. Kehityskulku on ollut ennustetavissa ja uusien metsästäjien mukaan saaminen on ainoa tapa turvata tulevaisuus. Meidän olisi osattava toimia niin, että tutkinnon suorittaneet pääsevät mukaan ja metsästyksestä muodostuu mahdollisuuksien mukaan elämänmittainen taival. Toisaalta on hyväksyttävä ihmisten pilkkovan aikaansa eri tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä ja elämä saattaa kuljettaa pitkäksikin aikaa toisille urille. Tärkeintä on, että jokainen on elämäntilanteen salliessa tervetullut metsästyksen pariin. Metsästäjien tarpeet ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Metsästysmahdollisuudet sijaitsevat voittopuolisesti siellä, missä väki vähenee. Maaseudun haja-asutusalueella käsiparit vähenevät huolestuttavasti, kun taas kaupungeissa ja niiden vaikutusalueilla tilanne on tulijoiden suhteen parempi. Haasteenamme on saada nämä kohtaamaan ja uudet metsästäjät kiinnostumaan metsästyksen lisäksi riistanhoidosta ja vapaaehtoistyöstä, joka muodostaa riistahallinnon perustan. Paljon on kiinni asenteistamme. Uudet metsästäjät tuovat tuoreita ajattelutapoja ja uusia kiinnostuksenkohteita. Haasteena onkin osata, ja ennen kaikkea haluta, yhdistää nämä ajatukset vuosikymmenien perinteeseen. Haluan toivottaa kaikki uudet metsästäjät tervetulleeksi mielenkiintoisen ja monipuolisen harrastuksen piiriin! JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 10 Villisikajahdissa pysäyttävällä koiralla Tutkittua: varislinnut ovat tehokkaita pesärosvoja 58 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 2/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0223.indd 3 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0223.indd 3 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
A loitin metsästysharrastuksen 40 vuotta sitten. Näin kertoo ainakin ensimmäinen aseenkantolupani. Ensimmäisinä vuosina kiertelin metsissä pienriistan perässä lähinnä Rääkkylässä oman seuran alueilla sekä myöhemmin sorsastamassa Liperin suunnalla. Sitten metsästysharrastus hiipui, mutta maksoin kuitenkin riistanhoitomaksun ajatuksella, että pysyypähän metsästäjäntutkinto voimassa. Metsästys jäi sivuun yli vuosikymmeneksi. Viime vuoden puolella päätin hankkia hirvikiväärin ja metsästykseen vaadittavat luvat. Prosessi oli mielenkiintoinen – ostolupaa piti odotella koronaruuhkassa lähes kaksi kuukautta. Koska edellisestä aseen hankinnasta oli vierähtänyt aikaa, ohjelmaan kuului poliisiviranomaisen haastattelu. Siinä käytiin läpi elämäntilannetta yksityiselämästä työkuvioihin ja päihteidenkäyttöön saakka. Lupa heltisi lopulta ja sopiva asekin löytyi. Mikä sitten on muuttunut vuosikymmenten varrella? Metsästyksen tukena olevat karttajärjestelmät ovat ottaneet melkoisen digiloikan. Ehkä suurimman vaikutuksen minuun teki oman seuran hirviporukan tehokas koiratutkan ja sovellusten käyttö viestinnässä. Koirien toiminnasta kokeneet jahtikaverit päättelivät hirvien tulevat liikkeet ja vähän liioitellen hirven sukupuolen ja elopainon kymmenen kilon tarkkuudella. Toinen muuttunut seikka on maiseman raju umpeenkasvu pohjoiskarjalaisilla kyläaukeilla. Toisaalta metsien hakkuut ja taimikoiden varttuminen nuoriksi kasvatusmetsiksi ovat muokanneet maisemaa niin, että tutussakin metsässä piti pysähtyä pohtimaan, että olenko vanhalla pellolla vai ojitetulla metsämaalla. Hirven ajometsästys ja peurankyttyy olivat minulle uusia kokemuksia. Jahtiosaaminen teki vaikutuksen aloittelijaan: Ajot lähtivät suunnitellusti, rivit pysyivät suorassa ja jahtia johdettiin jämäkästi ja turvallisuus edellä. Kyttyyseen sain Ilari Pirttilältä hyvän evästyksen, joka johtikin onnistuneeseen kaatoon. Pedot ja niiden kannansäätely puhuttavat metsästäjiä. Luonnonvarakeskuksessa olen päässyt tutustumaan mittaviin seuranta-aineistoihin ja niiden hankintaan. Monen aineiston takana on suuri joukko vapaaehtoisia aineistontuottajia eli tässä tapauksessa metsästäjiä. Kanta-arvioiden tuottamisessa aineiston kattavuus ja harhattomuus ovat avainasioita. Laskentamalleilla ei voida paikata datassa olevia aukkoja. Kun sitten aletaan päättää metsästyskiintiöistä ja -ajoista, kuvaan tulevat mukaan kansallinen ja EU-tason säätely. Yhden jahtisyksyn perusteella voin suositella vanhan harrastuksen pariin palaamista. Jahtimaailma on muuttunut, mutta yksi asia on pysynyt ennallaan: Kun liikkuu metsässä metsästämässä, kuulee ja näkee paljon enemmän kuin muuten vain käveleskellessään. ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja. Kerran metsästäjä, aina metsästäjä 4 Metsästäjä 2/2023 Vi raskynä 4-9_Uutiset_ME0223.indd 4 4-9_Uutiset_ME0223.indd 4 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
? Parhaimmillaan parilaskenta voi olla lisääntymishuumaan heräävässä kevätaamussa huikea kokemus. Kannattaa kokeilla. ? Taulukossa ovat ohjeelliset laskenta-ajankohdat kevään edistymisen suhteen normaalina keväänä. sästäjät kirjautuvat Oma riista -tunnuksilla. Laskentatiedot voi toimittaa myös Luonnonvarakeskukseen joko postitse tai sähköpostitse osoitteeseen: vesilinnut@luke.fi. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain yhdessä Luomuksen kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. VESILINTULASKENNAT LÄHESTYVÄT – LISÄÄ LASKIJOITA TARVITAAN Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on erityinen vastuu seurata vesilintukantojen muutoksia. TeksTi Olli Kursula ja Markus Piha L askentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Laskettavia lajeja ovat kaikki vesilinnut. Vesilintulaskennat tehdään samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana. Toukokuussa lasketaan vesilintuparit kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähtemisen jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Poikueet lasketaan heinäkuussa samoilla pisteillä. Laskenta on helppoa Laskija tarvitsee kiikarit ja muistiinpanovälineet. Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa vain 5–15 minuuttia, joten saman aamun aikana ehtii kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle. Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia joinain vuosina, seurantaa pisteellä kannattaa jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa. Vanhojen laskennasta pois jääneiden pisteiden henkiin herättäminen onkin erityisen suositeltavaa. Tulokset voi palauttaa sähköisesti Laskentapisteiden tiedot voidaan toimittaa sähköisesti Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) koordinoiman Lajitietokeskuksen kautta (https://laji.fi/), jonne metALUE PARILASKENTA 1 PARILASKENTA 2 POIKUELASKENTA Eteläja Lounais-Suomen rannikkoalue 1.-8.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Eteläja Keski-Suomen sisämaa alue 8.-15.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Pohjois-Suomi 20.-29.5. 5.-12.6. 1. – 20.7. LISÄTIETOJA JA LASKENTAAN ILMOITTAUTUMINEN: ? luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut ? vesilinnut@luke.fi ? riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/ vastuullinen-vesilinnustaja/seurannat PE TR I JA UH IA IN EN 5 Metsästäjä 2/2023 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0223.indd 5 4-9_Uutiset_ME0223.indd 5 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
Metsänhoidon ja hirvikannan hoidon haaste S uomen metsäkeskus julkaisi murheellisia tarkastustuloksia ensiharvennusten laadusta Keski-Suomessa: yli puolet kohteista oli harvennettu metsälain vastaisen vähäpuustoisiksi, eikä yksikään täyttänyt hyvän metsänhoidon suosituksia. Metsänomistajalle tällainen vajaapuustoisuus tarkoittaa merkittävää tuoton menetystä loppukiertoajalle. Metsänomistajat ovat äänekkäästi käyneet hirvivahinkokeskustelua. Jokainen hirvivahinko on harmillinen, mutta unohdetaanko keskustelusta olennaisemmat asiat? Esimerkiksi Pohjois-Savossa hirvivahinkoja arviointikuluineen korvattiin vuonna 2022 noin 25 000 euroa. Samaan aikaan myöhästyneitä taimikonhoitokohteita oli noin 65 000 ha ja ensiharvennuskohteita noin 80 000 ha. Kaiken kukkuraksi Kemera-varoja jäi maassamme käyttämättä noin 20 miljoonaa euroa. Kannattaisiko metsänomistajien neuvonnassa keskittyä jatkossa mittaviin hoitorästeihin ja ensiharvennusten korjuujälkeen, mikäli puuntuotantoa ja hiilensidontaa halutaan edistää? Maamme hirvikanta on puolittunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Tilanne toki vaihtelee eri osissa maata. Hirvivahingot eivät ole vähentyneet samassa suhteessa, koska männynviljelyn osuus on laskenut ja talvilaidunnus keskittyy yhä harvalukuisemmille kohteille. Samaan aikaan suurpetokannat ovat kasvaneet. Voidaan perustellusti kysyä, toimiiko yhtälö? On tarve kehittää monilajista kannanhoitoa, jossa riittävän tiheä hirvikanta on osa suurpetokantojen hoitoa. Se on myös osa kestävää metsästystä, sillä hirvikantojen hiipuessa metsästysseurojen toimintaedellytykset heikentyvät. Metsästysseurat ovat merkittävää maaseutukulttuuria ja niitä tarvitaan tulevaisuudessakin, niin kannanhoidossa kuin monien muiden yhteiskunnallisten tehtävien hoidossa. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystäsi, se tapahtuu ilmoittamalla Metsästäjärekisteriin seuraavat tiedot: nimi, metsästäjänumero sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistys. Kirjallinen ilmoitus tulee allekirjoittaa. Jotta muutos ehtii metsästysvuoden 2023–2024 metsästyskorttiin, ilmoitus tulee tehdä 30.4.2023 mennessä. metsastajarekisteri@riista.fi tai Metsästäjärekisteri, PL 22, 00331 Helsinki tai 029 431 2002 (arkisin klo 9–16) Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää, tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen 30.4.2023 mennessä Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2023-2024 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Kun maksat sen eräpäivään mennessä, saat ”maksettu” -merkinnällä varustetun pankkikortin kokoisen metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelosnumeron mukana. Toimi näin: ? Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. ? Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. ? Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. SUOMEN RIISTAKESKUS HAKEE VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖÄ Keskustoimistolle Helsinkiin RIISTAPÄÄLLIKKÖÄ Etelä-Hämeeseen RIISTASUUNNITTELIJAA Kaakkois-Suomeen ajalle 1.8.–3.12.2023 riista.fi/avoimet-tyopaikat K lumni Metsästäjä 2/2023 6 4-9_Uutiset_ME0223.indd 6 4-9_Uutiset_ME0223.indd 6 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
AMPUMAKOKEIDEN LAUKAUSMÄÄRÄ VUONNA 2022 1 000 000 @pohjosentuulia Kuusamolaisten Henna ja Lassi Kyrönkarin kaksivuotias on kulkenut innokkaasti eräretkillä mukana niin rintarepussa passissa kuin itse varvikoissa tarpoen: ”Joulupukki toi kauan halutun lelupyssyn, jolla on nyt harjoiteltu turvallista aseenkäsittelyä. Viimeksi ampumaradalla harjoitellessa tauluun tähtäämistä hän kuulemma ampui hirven. Ei ollenkaan huono osuma siis! Aina kotiin tullessa lelupyssykin täytyy saada laittaa asekaappiin muiden aseiden viereen. On ollut hauska huomata, että hän tiedostaa miten ja mistä liha tulee lautaselle. Iltasaduksi hän mieluiten katselisi Metsästäjän oppaan lajintunnistusta ja päivät viettäisi ulkona seikkaillen.” NUORTEN ERÄLEIRI 8-11.6.2023 Tervetuloa viettämään viikonloppua muiden nuorten joukkoon eräharrastusten pariin. Leiri järjestetään Siiponkosken jokikeskuksessa Haapajärvellä. Kohderyhmänä ovat 11–16 vuotiaat tytöt ja pojat, myös lasten vanhemmat voivat olla mukana. Leirin ohjelmassa on muun muassa: ? Metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta ja metsästäjätutkinto ? Ampumakoulutus, ruutija jousiaseilla (ampumarata) ? Maastossa liikkumisen perusteita (kartan ja kompassin käyttö) ? Metsästyskoirien esittely / näytös ? Pienpetopyyntikoulutusta ja loukkujen valmistusta ? Vetouistelua ? Vapaa-ajan ohjelmana simulaattoriammuntaa, savusauna, makkaranpaistoa Leirille otetaan 45 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä, viimeinen ilmoittautumispäivä 20.5.2023. Leirimaksu on 105 €/henkilö, metsästäjätutkintoon osallistuvilta lisäksi 20 euroa. Majoitus tapahtuu omissa teltoissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Miika Niskala, puh 044 445 6404, miika.niskala@haapajarvi.fi Tule tekemään telkänpönttö Suomen riistakeskus järjestää yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa 25.-26.3.2023 (klo: 9.00-16.00) tapahtuman osana Telkänpönttö-projekti Suomea. Tapahtumapaikkana on Voimatie 12:n parkkialue Joensuussa. Idean ”isä” Risto Virtanen tuo materiaalit ja päivien aikana on tavoitteena koota useita satoja pönttöjä. Lisäksi tarjoamme tietoa vesilinnuista, metsästyksestä sekä luonnosta. Mukaan tarvitset ruuvinvääntimen ja siihen TX20-kärjen sekä 15 euroa käteistä rahaa. Telkänpönttö-projekti Suomen tavoitteena on parantaa lintujen menestymistä, joten pönttöjen tekijät sitoutuvat viemään pöntön maastoon ja antamaan sen paikkatiedot sekä vuosittaiset pesimätiedot projektin käyttöön sekä luonnollisesti huolehtimaan myös pöntön vuosihuollosta. Ilmoittautumiset ja materiaalivaraukset 20.3.2023 mennessä: Kai-Eerik Nyholm, kai-eerik.nyholm@riista.fi, puh. 029 431 2295 7 Metsästäjä 2/2023 Uutis t Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. SOMESTA POIMITTUA 4-9_Uutiset_ME0223.indd 7 4-9_Uutiset_ME0223.indd 7 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
MMM avasi rahoitushaun riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja riistataloutta edistäville hankkeille Maaja metsätalousministeriö avasi 27.1.2023 riistanhoitoyhdistyksille suunnatun hankehaun. Erityisavustuksia myönnetään riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä tukeviin ja riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjausta edistäviin hankkeisiin. Avustuksia voidaan myöntää hakemusten perusteella seuraaviin hakuilmoituksessa tarkemmin kuvattuihin tarkoituksiin: ? riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä tukevat hankkeet, ? riistanhoitoyhdistysten ammattimaista toiminnanohjausta tukevat hankkeet. Ammattimaisen toiminnanohjauksen tuen tavoitteena on kehittää toiminnanohjaajan tehtävää ja sitä kautta suunnata resursseja riistanhoitoyhdistyksen toiminnan tai useamman riistanhoitoyhdistyksen toiminnan ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Myös riistanhoitoyhdistysten yhdistymiseen liittyviä hankkeita tuetaan edelleen. Päätöksiä riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä ja riistanhoitoyhdistysten ammattimaista toiminnanohjausta tukevista avustuksista voidaan tehdä hakuajan aikana. Haku hankkeisiin on jatkuva eli auki toistaiseksi. Avustuksia yksija useampivuotisiin hankkeisiin Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksiettä useampivuotisia hankkeita, jotka toteutetaan valtion talousarvion käyttöajan puitteissa. Maaja metsätalousministeriö voi kuitenkin sitoutua avustuksen maksamiseen kerrallaan enintään määrärahan käyttöajan puitteissa. Riistanhoitoyhdistyksien avustukset voivat olla kerralla enintään 2-vuotisia. Hakuilmoitus, avustusten hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maaja metsätalousministeriön verkkosivuilta osoitteesta https://mmm.fi/erityisavustukset. Maaja metsätalousministeriön suunnitelmana on avata myöhemmin tänä vuonna laajempi riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja riistatalouden edistämistä tukeva haku. KELLUVA RAUTALAUTTA Minkki-invaasiolle stoppi ennen kesää Luonnonvarakeskus kerää tietoa metsästyksestä ja riistasaaliista Luonnonvarakeskus (Luke) laatii vuosittain metsästystilaston. Tilasto perustuu metsästyskyselyyn, jonka posti toimittaa satunnaisotokseen valikoituneille 7 500 metsästäjälle alkuvuodesta 2023. On tärkeää, että kaikki kyselyn saaneet vastaavat kyselyyn, myös ne, jotka eivät ole metsästäneet tai saaneet saalista. Vain riittävän runsas vastaajamäärä takaa luotettavan tilaston. Vuonna 2022 kyselyn vastaamisprosentti oli 58. Vuonna 2021 noin kaksi kolmesta riistanhoitomaksun maksaneesta kävi metsällä. Määrä on viime vuosina pysynyt suunnilleen samana. Suurin osa, yli 80 prosenttia metsästäneistä, metsästi pienriistaa. Näistä saalista sai arviolta noin 116 900 metsästäjää eli runsas 70 prosenttia. Hirvieläinmetsällä kävi hieman alle 60 prosenttia kaikista metsällä käyneistä. Suurimmat saaliit saatiin sepelkyyhkyistä, keskimäärin 11 sepelkyyhkyä saalista saanutta metsästäjää kohti. Metsästystilasto löytyy osoitteesta luke.fi/fi/tilastot/metsastys Hetitappaville raudoille on usein hankala löytää hyvää paikkaa. Kevättulvan aikaan rantaviivaan asennetut raudat ovat pian kaukana rantaviivasta heinikon sisällä ja vaativat uuden sijoittelun ennen syksyä. Liian alavalle paikalle viritetyt raudat taas jäävät helposti veden alle tulvan yllättäessä. Kelluva rautalautta on ratkaisu. Lautalla raudat ovat aina siellä missä minkitkin, ja rantaviivasta hieman irti olevissa raudoissa on pienempi riski sivusaaliille. Videolla vinkkejä kevyen, suhteellisen edullisen ja helposti rakennettavan sekä purettavan rautalautan tekoon. Ei muuta kuin kokeilemaan ja kehittämään sopivaa lauttaa omille minkinraudoille. Muutamia kokemusperäisiä ohjeita ? Minkit kulkevat pitkin ojia. Kelluvan lautan voi sijoittaa vaikka ojien risteykseen huippuluokan pyyntipaikalle! ? Rautoja kannattelevan laudan alle voi laittaa kaksi ponttonia, jolloin painavampikin rautalaatikko pysyy varmemmin vedenpinnan yläpuolella. ? Lautta kannattaa vetää talveksi kuiville. Kevätaurinko sulattaa rannalla olevan lautan nopeasti ja sen saa takaisin pyyntiin. Veteen jätetty lautta saattaa jäädä lumikerroksista muodostuneen jään sisään. Uutis t MUISTA KULKUAUKKO MAX 8 cm! 8 Metsästäjä 2/2023 4-9_Uutiset_ME0223.indd 8 4-9_Uutiset_ME0223.indd 8 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
Kaarina Kauhala in memoriam RKTL:n ja sittemmin Luken pitkäaikainen erikoistutkija Kaarina Kauhala menehtyi jouluna nopeasti edenneeseen sairauteen. Kauhala työskenteli vuodesta 1986 alkaen koko työuransa riistantutkijana. Hän väitteli supikoiran ekologiasta 1992. Sittemmin Kaarinan tutkimus laajeni moneen muuhun keskikokoiseen nisäkkääseen, kuten mäyrään, kettuun, minkkiin, jäniksiin sekä majaviin. Työuransa viimeisen vuosikymmenen Kaarina keskittyi hyljetutkimukseen. Kaarina oli keskikokoisten nisäkkäiden huippuasiantuntija, ja hän julkaisi noin 100 tieteellistä artikkelia ja lukuisia suomenkielisiä riistakirjoituksia. Kaarina oli henkeen ja vereen luontoihminen, ja erityisesti koirat olivat hänelle läheisiä; useat hänen omat koiransa olivat jälkivaliota. HEIKKI HENTTONEN OTSO HUITU Metsästyskortin lunasti 306 106 metsästäjää Vuonna 2022 riistanhoitomaksun maksaneita oli oin tuhat vähemmän kuin edellisvuonna. Yli puolet heistä oli 30–59-vuotiaita, alle 30-vuotiaita oli 12 prosenttia ja yli 60-vuotiaita 37 prosenttia. Tilastojen valossa metsästäjien keski-ikä on noussut, mutta hyvin maltillisesti. Vuonna 2018 keski-ikä oli 50,6 vuotta ja vuonna 2022 51,6 vuotta. Miesten keski-ikä on noin 9 vuotta naisten keski-ikää korkeampi. Alle 18-vuotiaiden metsästäjien määrä on hitaasti noussut viime vuosien aikana ja vuoden 2022 lopussa heitä oli hieman yli 10 400. Nuorten ottaminen mukaan metsästykseen ja riistanhoitoon on suomalaisen metsästyskulttuurin säilymisen ja kehittymisen edellytys. Metsästyskaudelle 2023–2024 tulevan lakimuutoksen myötä alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksu alenee 20 eurosta 10 euroon. Tämän halutaan osaltaan edesauttavan nuorten metsästäjien. Metsästäjätutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi Vuonna 2022 metsästäjätutkinnon suoritti 8 049 uutta metsästäjää. Suoritusmäärä kasvoi selvästi, vuonna 2021 metsästäjätutkinnon suoritti 7 281. Naisia uusista metsästäjistä oli 29,5 prosenttia. Selvästi yleisin metsästäjätutkinnon suoritusikä oli 10–14-vuotta. Kaikkien tutkinnon suorittajien keski-ikä oli 29,3 vuotta. Naisten osuus jatkaa kasvuaan Naisten osuus metsästäjäkunnasta on ollut koko 2000-luvun selvässä kasvusuunnassa. Kun vuosituhannen alussa metsästäviä naisia oli noin 9 000, ja tällä hetkellä heitä on noin 29 600. Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella. Vuoden 2021 metsävahingot Luonnonvarakeskuksen inventointitietojen mukaan hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja oli valtakunnallisesti 587 000 hehtaarin alueella. Vahinkojen määrä kasvoi edellisvuosista ja vahingoittuneiden taimikoiden määrä oli suurin alueilla, missä oli suurin hirvitiheys. Vuonna 2021 hirvieläinten lupamaksuvaroista vahinkoja korvattiin 627 000 euroa. Lue MTK:n Timo Leskisen blogi aiheesta metsastajalehti.fi Metsästyskortin 2022 lunastaneet ikäryhmittäin 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5000 Miehet Naiset 5-9 1014 1519 2024 2529 3034 4044 5054 6064 7074 8084 3539 4549 5559 6569 7579 8589 90Metsästäjätutkinnon 2022 suorittaneet ikäluokittain 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Miehet Naiset 5-9 1014 1519 2024 2529 3034 4044 5054 6064 7074 8084 3539 4549 5559 6569 7579 8589 90Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcast metsästäjämääristä metsastajalehti.fi 9 Metsästäjä 2/2023 4-9_Uutiset_ME0223.indd 9 4-9_Uutiset_ME0223.indd 9 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
Villisikajahti on Suomessa vielä suhteellisen harvinaista herkkua. Joillain alueilla on kuitenkin pysyvämpi villisikakanta ja niillä metsästystavat ovat kehittyneet vuosien varrella. Pyhtäällä vannotaan pysäyttävän koiran nimeen. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa A amu alkaa jälkien etsinnällä. Pyhtääläinen Sauli Joas ajaa tuoreen lumen peittämää metsätietä ja tarkkailee tien penkkoja. Sikaporukasta jää selkeät jäljet, ja niitä etsimme toivoen, ettei aikaisemmin havaittu lauma ole poistunut yön aikana. Samaan aikaan alueen toisella puolella Jan Ylhäinen tarkistaa toista tieuraa samoissa aikeissa. Takakontissa Villisikajahdissa pysäyttävällä koiralla 10 Metsästäjä 2/2023 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 10 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 10 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
istuu jämtlanninpystykorva Kara – samaa rotua kuin suuri osa suomalaisten hirvikoirista. Kara on 4-vuotias ja sille on kaadettu toistakymmentä sikaa.Ylhäisen edellisen koiran, Neidin, avulla villisikoja metsästettiin yli 150. Tuoreita jälkiä ei ole ilmaantunut. Alueelle vievät vanhemmat jäljet kertovat sikojen olevan alueen sisällä, joten jahti voi alkaa. Villisika kulkee mielellään tuttuja reittejä – Tuolla ne todennäköisesti ovat käyneet tonkimassa, Joas toteaa. Metsäalueen kupeessa on pelto, jossa siat usein tonkivat apetta itselleen. Sieltä päästetään koira liikkeelle, ja juuri tarkistetut metsäurat passitetaan siltä varalta, että villisiat lähtevät liikkeelle vauhdilla. Metsäalue on pian motitettu passimiehillä ja erityisesti vanhojen jälkien kohdilta. Jos villisiat eivät jää haukkuun, on mahdollista, että passimies pääsee väliin ennen sikojen siirtymistä toiselle alueelle. Koira löysätään pellon reunalta tuoreille jäljille ja jäämme hetkeksi odottamaan. Koira taittaa muutaman sata metriä hujauksessa ja haukku alkaa todella pian. Siat löytyvät aivan pellon lähettyviltä, ja koiratutkan mukaan haku pysähtyy suoraan haukkuun. Tällä kertaa villisiat ottavat koiran saapumisen rauhallisesti ja jäämme hetkeksi tarkkailemaan. Sitkeää ja rohkeaa koiratyöskentelyä Tilanne etenee sikojen siirtyessä metsäteiden väliin, josta lauma koettaa puikahtaa pariin otteeseen tien yli, passimiesten päästessä kuitenkin väliin. Ensikertalaisen silmin toiminta on vaikuttavaa. Koira saa siat välillä pysähtymään, välillä saattelee niitä rauhallisesti. Passimiehet ovat tilanteen tasalla ja tulosta tulee nopeasti. Miten jännittävä villisikajahti eteni Pyhtään talvisissa maisemissa? Katso video: metsastajalehti.fi ? Villisikalauman jälkiä pellossa ei voi olla huomaamatta. Tämä jahti porukka vannoo pysäyttävien koirien, erityisesti jämtlannin pystykorvien, nimiin. Villisikaan tottunut koira pitää yllä sopivaa painetta, mutta ei aja laumaa pois alueelta. 11 Metsästäjä 2/2023 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 11 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 11 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
– Pysäyttävä koira ottaa usein yhden sioista kohteekseen ja saattaa joissain tilanteissa irrota sen perään, palaten myöhemmin jatkamaan toisilla lauman sioilla, Joas opastaa. Näin kävi nytkin. Laukausten myötä vähentyneestä sikaporukasta irtosi pariin otteeseen yksittäisiä sikoja, ja niiden kaaduttua koira palasi työskentelemään loppujen kanssa. Päälauma pysytteli melko lailla paikallaan metsäkaistaleella tieurien välissä. – Koira työskentelee parhaiten sen uskaltaessa olla hyvin lähellä villisikoja. Parhaiten ne pysyvät haukussa ja vähiten ne uskaltavat retuuttaa koiraa, kun koira itsessään on tarpeeksi röyhkeä ja menee iholle kiinni. Jos koira on liian varovainen ja anteeksipyytelevä, sika näkee tilaisuutensa tulleen ja antaa kyytiä tai karkaa, Ylhäinen kertoo. Ylhäisen koiran haukku kiihtyy välillä nopeaksi ja hän kertoo sen olevan merkki siitä, että koira on aivan sian vierellä. Lähelle voi päästä hangellakin Yksittäinen laumaa seurannut karju teettää jo enemmän töitä sekä koiralle että metsästäjille. Jaakko Läätin jämtlanninpystykorva otti lähestyvän kiima-ajan takia laumaa hännystelleen karjun haukkuunsa ja piti sitä haukussaan toista tuntia pyörien tiheässä kuusikossa. Karju väisteli Läätiä, kunnes kaato lopulta tapahtui aivan lähituntumalaukauksella Ylhäisen päästessä leikkaamaan sian eteen sen vaeltaessa tiheikköä pitkin. – Villisika suhtautuu haukulle hiipijään eri lailla kuin hirvi. Olen kulkenut haukulle rapeahkolla hangella aika suoraviivaisesti. Sika tiesi tasan tarkkaan missä metsästäjä kulkee, mutta siirtyi vain hiljakseen sivuun koiran saattaessa. Varsinaista pakoryntäystä se ei tehnyt, Lätti kertoo. Myös Joas nyökyttelee hyväksyvästi, sika ei välttämättä karkkoa haukusta, vaikka kuulisi jahtimiehen tulevan. Pysäyttävä koira toimii tiiviilläkin alueella Jahtia järjestelleet Joas ja Ylhäinen vannovat villisikajahdissa pysäyttävän koiran nimiin. Miehet kertovat kokeilleensa alueillaan monenlaisia jahtimuotoja ja Jos koira on liian varovainen ja anteeksipyytelevä, sika näkee tilaisuutensa tulleen ja antaa kyytiä tai karkaa. Pyhtääläisillä on vankka rutiini villisikojen käsittelyyn. Näytteenotto tapahtui järjestelmällisesti ja kootusti suolistamisen ja nylkemisen yhteydessä. Karju päätyi lopulta saaliiksi tiheässä kuusikossa. Lava-auto kävi nopeasti ahtaaksi jahdin käynnistyttyä toden teolla. 12 Metsästäjä 2/2023 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 12 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 12 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
koirarotuja, mutta päätyneet lopulta omissa jahdeissaan pysäyttävään koiraan, ja erityisesti jämtlanninpystykorvaan sen korkean maavaran ansiosta. Villisika liikahtaa paineen alla nopeasti ja pitkälle, mutta pysäyttävällä koiralla sen eteneminen saadaan usein pysymään hallittavampana, joka helpottaa passiketjujen asettamista ja jahdin pysyttämistä lähialueilla. Sikojen käyttäessä usein samoja kulkureittejä, passittaminen on tehokasta ja tulosta syntyy. Miehillä on kokemusta myös ajavista koirista ja Ylhäinen kokee ne tehokkaaksi tietynlaisilla alueilla. Joskus, metsästysalueen koon sen salliessa, Ylhäinen on käyttänyt ajavaa koiraa myös yhdessä pysäyttävän koiran kanssa. Ensikertalainen näki jahtitavassa aluksi paljon yhtäläisyyksiä hirvijahdin kanssa, ja niitä toden totta onkin. Jahti kuitenkin osoittautui nopeatempoisemmaksi ja hyvin aktiiviseksi. Pienehköllä jahtiporukalla passeja joudutaan vaihtelemaan, jotta estetään sikojen pakeneminen alueelta, mutta toiminta on silti kaukana autorallista. Päinvastoin, jahtipäivä osoittautui sopivaksi yhdistelmäksi rauhallista odottelua ja rivakkaa toimintaa. – Suomessa villisikaa pyydetään useilla eri koiraroduilla, ja tavoitteista riippuen moni rotu varmasti toimii, Ylhäinen toteaa. Kun jahti halutaan pitää tiiviillä alueella ja on pärjättävä pienemmällä passittajamäärällä, pysäyttävät koirat ovat Joasin ja Ylhäisen ykkösvalinta. Mitä Jan Ylhäinen hakee pysäyttävältä koiralta villisikajahdissa? ? Tarpeeksi rohkeutta edetä lähelle sikaa. Painostuksen alla villisika pääsee ”kikkailemaan” vähemmän. ? Taipumusta villisialle. Villisika jakaa koiria kuten suurpedot – kaikki koirat eivät uskaltaudu haukkumaan villisikaa. ? Villisika-alueilla on usein hirviä. Jos koiralla ensisijaisesti metsästää villisikaa, kannattaa välttää sille hirvien ampumista, jolloin koira ei vaihda villisialta hirville niin helposti. ? Koiralla pitää olla rohkeutta, mutta aggressio ja vihaisuus eivät ole toivottavia. Ne kun voivat koitua koiran kohtaloksi villisikatilanteessa. ? Tilanteen kuumentuessa myös artikkelin kirjoittajaa pyydettiin vaihtamaan kamera hetkeksi kivääriin. ? Jahti tapahtui Pyhtään Erämiesten ja Ahvenkosken Metsästäjien hyvässä yhteistyössä. 13 Metsästäjä 2/2023 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 13 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 13 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
Villisian metsästys on mielenkiintoista ja haastavaa. Mitä kaikkea metsästäjän on syytä tietää villisian metsästyksestä, näytteiden ottamisesta, saaliin käsittelystä sekä afrikkalaisen sikaruton torjumisesta? Lue lisää osoitteessa: HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA VALVONTAPAKETTI – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22WA Valvontapaketti • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää seinäkiinnikkeen, valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 897066_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 897066_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 3.2.2023 9.13 3.2.2023 9.13 14_Vastuullinen_villisianmetsa?sta?ja?_ME0223.indd 14 14_Vastuullinen_villisianmetsa?sta?ja?_ME0223.indd 14 27.2.2023 13.44 27.2.2023 13.44
HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA VALVONTAPAKETTI – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22WA Valvontapaketti • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää seinäkiinnikkeen, valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 897066_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 897066_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 3.2.2023 9.13 3.2.2023 9.13 14_Vastuullinen_villisianmetsa?sta?ja?_ME0223.indd 15 14_Vastuullinen_villisianmetsa?sta?ja?_ME0223.indd 15 27.2.2023 13.44 27.2.2023 13.44
Kaupunkiympäristössä turvallisuus korostuu Vantaalla on paikoin tiheät riistakannat, jotka mahdollistavat yllättävän monipuolisen metsästyksen. Kaupunkiympäristö asettaa silti omat rajoitteensa. TeksTi ja kuvaT Mirja Rantala V antaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juhani Laitinen tuntee taajaman tuntumassa tapahtuvan metsästyksen haasteet. Suomen väkiluvultaan neljänneksi suurin kaupunki Vantaa on tiiviisti asuttua aluetta, jota pirstovat lentokenttä, junaradat ja vilkkaat moottoritiet. – Hirvieläinten pyyntialuetta Vantaalla löytyy lähes 10 000 hehtaaria, mutta lentokentälle ei hirvet sovi. Lisäksi katuja asuntoalueet rajoittavat pyyntiä, Laitinen ynnää. Vantaalla metsästettävien riistalajien määrä on runsas. Pääkaupungin kupeessa metsästetään hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäkaurista ja pienriistaa. Metsäkanalintuja ja vesilintupaikkoja on niukasti. Toisaalta sepelkyyhkyjä on peltoalueilla paljon ja kanadanhanhijahtiinkin on päästy. Rusakkoja on niin paljon kuin jaksaa metsästää, Laitinen sanoo ja kertoo, kuinka viereisellä pellolla taannoin olleet 11 rusakkoa hankaloittivat ajokoiran autoon saamista. Loukkuja lainaan Taajama-alueella viihtyvät myös vieraspedot. Jokien varsilla on minkkejä ja omakotialueilla vahva supikoirakanta. Toiminnanohjaaja saa paljon kansalaisten yhteydenottoja supikoirista. Vieraspedot pärjäävät hyvin taajamassa ja pysyvät jalkeilla myös talvella linnunruokintojen ja muun ihmisen tarjoaman ravinnon avulla. – Kapiset supikoirat ja ketut aiheuttavat paljon kyselyitä. Muutama vuosi sitten riistanhoitoyhdistys hankki muutaman yleisloukun, joita saa hakea lainaan, Laitinen kertoo. Juhani Laitinen ohjeistaa lainaajia loukun oikeaoppiseen käyttöön. Loukutetun eläimen lopettamisen hoitaa riistanhoitoyhdistys. Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso taajamametsästyksestä metsastajalehti.fi 16 Metsästäjä 2/2023 16-17_Vantaan_taajamaela?imet_ME0223.indd 16 16-17_Vantaan_taajamaela?imet_ME0223.indd 16 27.2.2023 13.44 27.2.2023 13.44
Laitinen ohjeistaa kaupunkilaiset loukun virittämiseen ja syötitykseen sekä kertoo lainsäädännön vaatimukset. Loukun pitämiseen tulee olla metsästysoikeuden haltijan lupa. Taajamassa tämä tarkoittaa käytännössä tontin omistajaa tai taloyhtiötä. Loukku tulee tarkastaa kerran päivässä. – Loukkua pidetään vireessä kaksi tai kolme viikkoa. Syötiksi olen neuvonut laittamaan esimerkiksi koirannappulaa. Jos saalista tulee, soittavat minulle. Osan eläimistä Laitinen käy lopettamassa itse. Osan tapauksista hoitavat riistanhoitoyhdistyksen muut vapaaehtoiset. Vieraslajien lopettaminen onnistuu yleensä pyyntipaikalla. Riistalajien, kuten ketun, lopettaminen vaatii joskus kuljettamista toiselle alueelle. – Kanua pienempi yleisloukku on helppo tarvittaessa nostaa pakettiautoon. Loukkuja lainataan vuosittain noin 20–30 kertaa. Lainaajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä riistanhoitoyhdistyksen tarjoamaan apuun. Neuvonnalle tarvetta Vantaan kokoisen kaupungin alueella toimivan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja saa vastata puhelimeen ja sähköposteihin. Toiminnanohjaajalta kysytään usein loukkaantuneista ja istutuksille tai rakennuksille vahinkoa aiheuttavista eläimistä. Riistanhoitoyhdistyksellä on lainata pieniä loukkuja ullakoilla mellastavia näätiä varten. Näädän pyyntiin Laitisella on vinkki. – Paras syötti on kaupasta ostetun grillatun broilerin luut. Monessa tapauksessa riistanhoitoyhdistyksellä on tarjottavana vain neuvoja vahinkokohteiden suojaamiseen. Vantaalla murheita aiheuttavat erityisesti puutarhoissa viihtyvät metsäkauriit. Taajaan asutuilla alueilla niiden metsästys on usein mahdotonta. Välillä metsästystä on pyritty järjestämään käymällä läpi koko naapurusto ovelta kysellen lupaa ampua lain vaatimaa 150 metrin etäisyyttä lähempänä. Turvallisuus korostuu taajamassa Vantaan suurriistavirka-apua (SRVA) vaativat tehtävät tapahtuvat pääosin taajamassa. Tehtävissä tulee korostetusti huomioida yleinen turvallisuus. – Toimimme alueella, jossa ihmisiä liikkuu ympäri vuorokauden. Tämä vaatii harkintaa ja aina tulee varmistaa muun muassa takavara-alue. Tehtäviin sopivat he, jotka voivat jättää myös ampumatta, Laitinen kertoo. Yleisen turvallisuuden lisäksi on pidettävä huolta SRVA-toimijoiden turvallisuudesta. Toimijoille on järjestetty koulutusta, jossa käydään eläimen lopettamisen lisäksi Pääkaupunkiseudun erikoisuutena osa kolarieläimistä myydään ruoaksi Korkeasaaren kissapedoille. Myös pahasti vaurioituneiden eläinten polttamista energiaksi selvitetään, koska maahan hautaaminen ei joka paikassa ole mahdollista. Vantaan rakentamattomilla alueilla liikkuu paljon ulkoilijoita. VANTAAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA VUONNA 2022 ? 2 083 jäsentä ? 9 ampumakoetta ? 270 ampumakokeen suoritusyritystä ? 5 metsästäjätutkintotilaisuutta ? 165 tutkinnon suoritusyritystä ? 5 536 metsästäjää asuu kaupungin alueella läpi taajama-alueen erityispiirteitä, turvallisuutta painottaen. – Olen korostanut, että kuollutta eläintä ei tarvitse kehäkolmoselta hakea aamuruuhkassa. Vantaalla yleisin SRVA-tapahtuma on autokolari metsäkauriin kanssa. Hirvikolari on harvinaisuus ja valkohäntäkolaritkin vähenemään päin. SRVA on organisoitu kaupunginosittain viiteen eri ryhmään, jotka hoitavat omat maantieteelliset alueensa. Porukka on osaavaa ja Laitinen luottaa heidän hallitsevan haastavan ympäristön. Villisikakolarit ovat Vantaalla päättyneet eläimen kuolemiseen tielle, mutta loukkaantuneen sian jäljestykseen on varauduttu harjoittelemalla ja hankkimalla viiltohousut ja ensiapuvälineitä. – Viiltohousuja ei ole tarvinnut pukea päälle. Eikä muitakaan vahinkoja ole sattunut, Laitinen huokaa helpottuneena. 17 Metsästäjä 2/2023 16-17_Vantaan_taajamaela?imet_ME0223.indd 17 16-17_Vantaan_taajamaela?imet_ME0223.indd 17 27.2.2023 13.44 27.2.2023 13.44
Oletko joskus miettinyt metsästyskoiran ottamista kaupunkiin? Päätimme avopuolisoni kanssa antaa tälle hullunkuriselle ajatukselle mahdollisuuden. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen H ullunkurinen ajatuksemme on harmaa norjanhirvikoira Mukka, joka kasvaa nyt Tampereen keskustassa. Ikää neitokaiselle on karttunut pian neljä kuukautta. Mitä aineksia tarvitaan, jotta Mukka-neidistä kasvaa kaupungissa hyväkäytöksinen metsästyskoira? Harjoittelu alkaa heti Yksiömme vanhat lautalattiat itkivät jo pennun nähdessään, joten ensimmäisenä aloitimme tietysti sisäsiisteyskoulutuksen. Tarvitaan sinnikkyyttä, oveluutta, aikaa ja paljon toistoja. Muina hirvikoirina kaupungissa Kaupungissa siihenkin tulee twistiä, sillä emme voineet laskea yhdeksänviikkoista pentua yksinään ulko-ovesta, kuten aiemmassa kodissani maaseudulla. Pieni pissalinko ei sentään ole valvottanut meitä öisin. Joka tapauksessa sisäsiistiksi oppiminen vaatii kaupungissa pidempiä hermoja lähinnä koiran omistajalta. Pentumme ei poikkea tyypillisestä norjanharmaasta ainakaan dominoivan luonteensa osalta. Mukka on Jäärä, isolla j:llä. Näin ollen aloitimme myös peruskäskyjen harjoittelun heti pennun saavuttua. Hirvikoiran ja yleensäkin metsästyskoiran tärkein taito on luoksetulo. Sen pitää olla varmaa ja ehdotonta. Tätä on harjoiteltu kaikissa mahdollisissa paikoissa, joissa pentua on ollut turvallista pitää vapaana. Määrätietoista kouluttamista Oma haasteensa jääräpäisen Mukan kanssa on ollut se, miten pennun saa tottelemaan opittuja taitoja ja käskyjä. Olemme lähteneet harjoittelemaan helpoista ympäristöistä ja lisänneet vaikeustasoa pikkuhiljaa. Joskus sekin tuntuu tökkivän. Hirvikoiraa kiinnostaa ympäristö lähtökohtaisesti enemmän kuin omistajan sananheilautukset. Jotta ihminen olisi kiinnostavampi kohde, meidän suurin tavoitteemme pentuvaiheessa on ollut kontaktin luominen. Koulutuksen eteneminen vilkkaimmillekin paikoille vaatii pennulta kontaktinhaluisuutta. Aloitimme harjoittelun ihan vain siitä, että pennun nimen sanomalla se katsoo silmiin. Katsomisesta saa palkaksi namin tai lelun, jolloin kontaktista tulee kiva juttu. Meidän ahmattipentumme oppi tämän todella nopeasti. Hirvikoiran ottaminen kaupunkiin tarkoittaa myös paljon liikuntaa. Meille se tarkoittaa arjessa paljon hihnalenkkejä. Vaihtoehtoisesti energinen pentumme leviäisi yksiössä käsiin tai kiusaisi saksanseisojamme hengiltä. Toisaalta hermot kiristyvät myös hihnalenkillä, jos pentu ei osaa käyttäytyä. Tähän kontaktiharjoittelumme on auttanut kaikkein eniten: kun pentu oppii ottamaan kontaktia, sitä voi soveltaa hihnassa kävelyyn. Jos toinen koira tai ihminen on kiinnostanut Mukkaa hirveästi, olemme pyytäneet kontaktia ja antaneet siitä aina namin. Ideana on, että pentu pikkuhiljaa oppii ottamaan kontaktia eikä enää kiinnostu häiriöistä. Nu rten toimitus 18 Metsästäjä 2/2023 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 18 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 18 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45
Luonnossa olemisen hyödyt Metsässä rämpimisestä on paljon hyötyä niin metsästystä kuin muutakin elämää ajatellen. TeksTi ja kuva Mika Linna M etsässä oppii paljon eläinten tavoista ja kulkureiteistä. Lisäksi kunto kehittyy ja maaston tuntemus kasvaa seuraavaa jahtia ajatellen. Metsä rauhoittaa ja tuo mukavaa vastapainoa arjen kiireelle. Suosittelen kaikille ajan viettämistä metsässä, harrasti metsästystä tai ei. Kannattaa aloittaa harrastus, joka vie metsään, kuten lintujen bongaus, vaeltaminen tai valokuvaus. Luontovalokuvaamisen harrastaminen Itselle valokuvaus on ollut eniten metsään vievä harrastus, sillä alle 15-vuotias ei saa vielä kulkea haulikon kanssa yksin. Valokuvaus on myös palkitsevaa. Välillä kohdalle sattuu täys osumia, kuten toissa keväänä ikuistamani kauris. Kävimme kaverin kanssa tarkistamassa läheisen pellon kauriiden varalta. Pellon laidasta huomasimme kolme kaurista syömässä pellon toisessa päässä. Kiersimme toista reittiä kauriiden taakse ja kävelimme pellon laitaa lähemmäksi aina, kun kauriilla oli pää alhaalla. Lopulta noin sadan metrin päässä pysähdyimme odottamaan. Pikkuhiljaa kaurispukki käveli lähemmäs ruoan perässä ja oli lopulta enää parinkymmenen metrin päässä. Sain napattua pari kuvaa hienosti näyttäytyvästä eläimestä ennen kuin se loikki metsään. Tällaisten tilanteiden takia tykkään valokuvaamisesta. Kun jokin harrastus antaa syyn mennä metsään, näkee ja kuulee monenlaista. Valokuvauksen yhtymäkohdat metsästykseen Valokuvaus on tekniikaltaan ehkä muista eräilymuodoista kaikkein lähimpänä metsästystä. Pyritään pääsemään tarpeeksi lähelle eläintä. joko kyttäämällä tai hiippailemalla, jotta saadaan hyvä otos. Olen myös hirvenmetsästyskauden ulkopuolella koiria haukuttaessa yrittänyt päästä haukulle kameran kanssa. Taktiikat ovat siis monesti samanlaisia. Tämän edellytyksenä on tietysti, että palkka on mieluisampi kuin häiriö. Siinä meillä onkin eniten tekemistä! ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa” Suurin ero pennun kasvattamisessa kaupungin ja maaseudun välillä on se, millaisen maailman koira kohtaa joka päivä. Siksi olemme pyrkineet viemään pentua erilaisiin paikkoihin ihan pienestä asti. Se tarkoittaa tunneleita, hissejä, ritilöitä, kaivonkansia, raitiovaunua, kahviloita, junia, liukuportaita ja taloyhtiön pelottavaa, kaikuvaa käytävää. Se tarkoittaa kaikkea mahdollista, jota aikuinen koira voi joutua kohtaamaan kaupungissa. Koiranpennun määrätietoisen kouluttamisen on oltava ainakin kaksi kertaa määrätietoisempaa kaupungissa. Tarvitaan sinnikkyyttä, oveluutta, aikaa ja paljon toistoja, että pieni metsästyskoiran alku sopeutuu kaikkialle. Tietysti myös vierailut tulevilla työmailla eli metsässä ovat tärkeitä. Kaupunki tuo oman kuransa tassuihin, mutta se on varmasti kaikkien tulevien hirvihaukkujen arvoista. ? Junassa matkustaminen oli 10-viikkoisen Mukan mielestä varsin rentouttavaa, kun ihmismatkaajan paikan sai varastaa vessareissun aikana. ? Kaupungissa pennun kanssa on helppoa harjoitella erilaisten kummajaisten, kuten sorsien ohittamista. 19 Metsästäjä 2/2023 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 19 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 19 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45
Riistahampurilaiset ovat herkullinen ja täyttävä ruoka, joka ehdottomasti voittaa kaupan valmishampurilaiset. TeksTi ja kuvaT Martta Malin K esäisin paistamme pihvit ulkona muurinpohjapannulla, jolloin maku on hieman erilainen. Lämpimällä säällä hampurilaiset maistuvat myös terassilla, ja syksyllä niitä voi tehdä evääksi metsästyspäiville. Nuotiolla paistettu hampurilainen maistuu jokaiselle metsästäjälle. Omat lempitäytteeni ovat hyvin yksinkertaiset. Tykkään laittaa hampurilaisen väliin juustoa, salaattia, tomaattia ja ketsuppia. Parasta hampurilaisissa on niiden muunneltavuus, joten kyllästymisen riski on olematon. Aikaa tietenkin kuluu, mutta lopputulos miellyttää varmasti. Riista hampurilaiset SÄMPYLÄT (10 isoa sämpylää) 5 dl maitoa 1 pussi kuivahiivaa 1 dl kaurahiutaleita 1 dl lesettä 3 dl vehnäjauhoja Kohota 20–30 min 2 tl sokeria 1 tl suolaa 5 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 5 dl vehnäjauhoja Sekoita reilusti kädenlämpöiseen maitoon ainekset. Kohota vesihauteessa 20–30 min. Lisää loput ainekset ja sekoita. Paista 225 asteessa 10 minuuttia. JAUHELIHAPIHVIT 100 g /pihvi hirven jauhelihaa suolaa, pippuria, mausteita oman maun mukaan Muotoile jauhelihasta palloja. Litistä pihvit. Kun pinta on ruskistunut, mausta pihvit suolalla ja pippurilla. Kokoa hampurilainen haluamallasi tavalla. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 GRAOF20 MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. HINNAT VOIMASSA 30.4.2023 SAAKKA. TILAA VERKKOKAUPASTA TAI KATSO MYYMÄLÄSAATAVUUS hankkija.fi JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 KAJAL001 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. HYVINVOINTIA ELÄIMILLE HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 15 15 5 kg 75 75 10 kg 116 90 (15,15 €/KG (15,15 €/KG) (11,69 €/KG) HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 53 80 10 kg 105 55 (10,76 €/KG) (10,56 €/KG) HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 64 50 (6,45 €/KG) RIISTAHERNE 30 kg 20 50 (0,68 €/KG) HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30 kg 18 50 (0,62 €/KG) TURNIPSI (REHUNAURIS) 1 kg 18 50 (18,50 €/KG) REHUJUURIKAS 1 kg 19 55 (19,55 €/KG) REHURAPSI 1 kg 8 15 25 kg 121 50 (8,15 €/KG) (4,86 €/KG) HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. KUN OSTAT RIISTAPELTOSIEMENIÄ YLI 100€:LLA, SAAT HIRVIKIVI 10 KG NUOLUKIVEN KAUPAN PÄÄLLE! KAMPANJA VOIMASSA 30.4.2023 SAAKKA. HIRVIKIVI 10 KG 6 90 VF30765 (0,69 €/KG) Hirvikivi on kivennäisiä, hivenaineita ja E-vitamiinia sisältävä suolakivi riistalle ja kotieläimille. 20 Metsästäjä 2/2023 Nu rten toimitus 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 20 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 20 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45