M et sä st äj ä 2 l 2019 HIRVIELÄINTEN PYYNTILUPIEN HAKU ALKAA 3.4. TEHOA SUPIKOIRAN PYYNTIIN
ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_02 Kansikuva: HANNU HUTTU Metsästäjä -lehti Nro 2/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 11.5.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. 2 l Metsästäjä 2 l 2019
77 Tässä numerossa 2 l 2019 5 Pääkirjoitus: Päättyneen jahtikauden kuulumisia 6 Hirvieläinten pyyntiluvat haettavissa huhtikuun aikana! 8 Uudellemaalle perustetaan luonnonsuojelualueita – ympäristöministeriö viimeistelee linjauksia asetuksiin juuri nyt 10 Hirvisaalis edellisvuotta suurempi 14 Riistan vuoksi -kilpailun kunniamainintoja 18 Riistapäivät 2019 21 Puheenjohtajalta: Pelisilmä koetuksella! 22 Perinnejousi on tehokas suurriista-ase 24 Metsästäjän varusteet: Kiväärin kiikarikiinnitys Sako, Tikka, Weaver, Picatinny, STANAG 27 Ministeriön palsta: Vaalikauden tilinpäätöstä odotellessa 28 Metsästysaseen ylläpito: Itselataavan haulikon huoltopurku 30 English sporting paras harjoituslaji metsästäjille? 32 Julkishallinnon mainetutkimuksen tuloksia 34 Pyyjahdissa Pohjois-Amerikan tiheiköissä 38 Majavajahti koukuttaa 42 Suosikkimetsästysmuotomme: Supikoiran pintapyynti 44 Supikoiria loukulla – pyyntitehoa vaivattomasti 46 Taistelu supikoiraa vastaan tehostuu entisestään Ahvenanmaalla 49 MMM tiedottaa: Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä teemana monilajinen kannanhoito 50 Näkökulma: Metsästysseuratoiminta nykyaikaan 52 Metsästysseuran verotus jahtien ja lihan myynti, osa 2 54 Kehittyvä riistatalous, osa 7: Metsästysseuran viestintä 56 Reseptit ála Akseli Herlevi 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Orava 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 22 Perinnejousi on tehokas suurriista-ase Metsästäjä 2 l 2019 l 3 6 Hirvieläinten pyyntiluvat haettavissa huhtikuun aikana! 38 Majavajahti koukuttaa 28 Metsästysaseen ylläpito: Itselataavan haulikon huoltopurku 42-48 Supikoiran pyyntiin tehoa
M ET SÄ STÄ JÄ N OP AS 67 .6 1 ISB N 97 895 270 31 -1 24 Su om en riis ta ke sk us ht tp s:/ /ko ulu tu s.r iis ta .fi/ ww w. riis ta .fi M ET SÄ ST ÄJ ÄN OP AS Ki rja va lm en ta a lu ki ja an sa m et sä st äj ät ut ki nn on su or itt am ise en . Uu di st et un tu tk in no n su or itt an ut m et sä st äj ä on ak tii vi se st i tie to ja an ja ta ito ja an ke hi tt äv ä, va st uu lli ne n rii st av ar oj en hy öd yn tä jä ja ho ita ja . H än tu nt ee su om al ai se n elä im ist ön , er ity ise st i m et sä st äm än sä ja ni itä lä he ise st i m ui st ut ta va t la jit . H än ha lli ts ee m et sä st ys tä ko sk ev an la in sä äd än nö n pe ru sa sia t. M et sä st äj ä tie tä ä, m itk ä py yn tim en et elm ät so ve ltu va t ju ur i ky se ise n rii st al aj in m et sä st äm ise en , ja os aa m et sä st ää va lik oi de n. H än os aa am pu a ha rk itt uj a rii st al au ka uk sia ja tie tä ä, m ite n as et ta kä sit ell ää n tu rv al lis es ti ja sä ily te tä än oi ke in . M et sä st äj ä ym m är tä ä rii st ak an to je n se ur an na n ja rii st at ied on m er ki ty ks en ja tu nt ee ke st äv än kä yt ön pe ria at te et se kä m et sä st yk se n va ik ut uk se t rii st a ka nt oi hi n. H än tu nt ee rii st an ja eli ny m pä ris tö je n ho id on pä äp er ia at te et . M et sä st äj ä os aa kä yt tä yt yä hy vi n to isi a m et sä st äj iä ja m ui ta lu on no ss a lii kk uj ia ko ht aa n. H än ku nn io itt aa sa al iik si sa am aa ns a rii st ae lä in tä ja os aa hy öd yn tä ä ja kä sit ell ä se n ru ua ks i as ti. 9 78 95 27 03 11 24 Metsästäjän oppaan verkkokurssin lukemiseksi tarvitset Oma riista -tunnukset Riistainfo.fi on tarkoitettu kaikille riistasta ja metsästyksestä kiinnostuneille: l Sähköinen Metsästäjän opas l Lait ja asetukset l Oma riista -palvelun käyttöohjeet l Lajitunnistusvideoita l Jälkiä ja jätöksiä l jne… Osta verkkokurssi
S yksyn ja talven valkohäntäpeuraja hirvijahti sujuivat kohtuullisen hyvissä olosuhteissa. Tämä oli meidän kaikkien kannalta hyvä, sillä peurakanta kaipasi tiheimmillä alueilla leikkaamista. Kaatomäärien valossa Luonnonvarakeskuksen arvioima kynnysarvo kantojen saamiseksi laskuun saavutettiin ja ylitettiinkin monella peuraalueella, mistä kiitokset kaikille jahtiin ja niiden järjestelyihin osallistuneille. Myös hirven osalta kaatomäärät kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Paikallinen vaihtelu molemmissa kannoissa on kuitenkin suurta. Paljon keskustelua on herättänyt se, oliko metsästäjillä kaikilla peuran tihentymäaluella riittävästi kaatolupia käytössään. Kannan hallinnan kannalta on tärkeää, että lupia haetaan riittävästi. Jatkossa pyritään levittämään seuroissa kehitettyjä peuran metsästykseen liittyviä hyviä käytäntöjä esimerkiksi käyttämättömien lupien jakamisesta uudelleen jahtikauden lopulla. Näissä asioissa lähti vuoden alussa liikkeelle parikin uutta hanketta, joissa yhteistyössä kehitetään hirvieläinten metsästykseen liittyviä käytäntöjä. Miltä sitten valkohäntäpeuran jäävän kannan tilanne näyttää? Monin paikoin vahingot ja kolarimäärät kertovat edelleen tiheästä kannasta, joten toimenpiteitä tarvitaan myös jatkossa. Työtä kannan hallinnassa riittää ja seuraava vaihe, ensi kauden lupien hakeminen, on pian käsillä. Odotamme parhaillaan jäävän kannan arvioita, joiden pohjalta suunnitellaan seuraavaa jahtikautta. Aikataulu on tiukka ja olisikin hyvä, ettei lupien haussa olla liian varovaisia, vaan haetaan varmasti riittävä määrä. Lisäksi tarvitsemme uusia metsästäjiä mukaan hirvieläinten pyyntiin. Nykyiset liipaisimen puristajat eivät tiheimmillä alueilla enää välttämättä pysty saalismääriä lisäämään. Innokkuutta varsinkin valkohäntäpeuran osalta ruuhka-Suomessa riittää, mutta väenvähyys alkaa koitella jahtien järjestäjiä. Vaikka ampujia saataisiinkin riittävästi, on jahtimahdollisuuksien järjestämisessä paljon työtä, johon kaivataan uusia käsipareja. Sekä ennen että jälkeen liipaisimen puristamisen niitä tarvitaan paljon! Ensin on pyöritettävä koko kanta-arvioja luparuljanssi, jotta pystymme toimimaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. On myös pidettävä metsästysseurat, -seurueet ja -paikat kunnossa sekä huollettava kalusto. Lisäksi on huolehdittava koirista ja myös toisistamme jahtien saamiseksi uuden kauden alussa sujuvasti liikkeelle. Eikä tekeminen pääty onnistuneeseen riistalaukaukseen. Hirvieläinten osalta on aina varauduttava mahdollisesti tarvittavaan jäljestykseen ja saaliin käsittelyyn. Usein nämä tehtävät, niissä tarvittava asiantuntemus ja työmäärä unohtuvat, kun heitetään ajatuksia siitä, millaista jahtia tulevana kautena tarvitaan. Päättyneen jahtikauden kuulumisia JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 2 l 2019 l 5 M ET SÄ STÄ JÄ N OP AS 67 .6 1 ISB N 97 895 270 31 -1 24 Su om en riis ta ke sk us ht tp s:/ /ko ulu tu s.r iis ta .fi/ ww w. riis ta .fi M ET SÄ ST ÄJ ÄN OP AS Ki rja va lm en ta a lu ki ja an sa m et sä st äj ät ut ki nn on su or itt am ise en . Uu di st et un tu tk in no n su or itt an ut m et sä st äj ä on ak tii vi se st i tie to ja an ja ta ito ja an ke hi tt äv ä, va st uu lli ne n rii st av ar oj en hy öd yn tä jä ja ho ita ja . H än tu nt ee su om al ai se n elä im ist ön , er ity ise st i m et sä st äm än sä ja ni itä lä he ise st i m ui st ut ta va t la jit . H än ha lli ts ee m et sä st ys tä ko sk ev an la in sä äd än nö n pe ru sa sia t. M et sä st äj ä tie tä ä, m itk ä py yn tim en et elm ät so ve ltu va t ju ur i ky se ise n rii st al aj in m et sä st äm ise en , ja os aa m et sä st ää va lik oi de n. H än os aa am pu a ha rk itt uj a rii st al au ka uk sia ja tie tä ä, m ite n as et ta kä sit ell ää n tu rv al lis es ti ja sä ily te tä än oi ke in . M et sä st äj ä ym m är tä ä rii st ak an to je n se ur an na n ja rii st at ied on m er ki ty ks en ja tu nt ee ke st äv än kä yt ön pe ria at te et se kä m et sä st yk se n va ik ut uk se t rii st a ka nt oi hi n. H än tu nt ee rii st an ja eli ny m pä ris tö je n ho id on pä äp er ia at te et . M et sä st äj ä os aa kä yt tä yt yä hy vi n to isi a m et sä st äj iä ja m ui ta lu on no ss a lii kk uj ia ko ht aa n. H än ku nn io itt aa sa al iik si sa am aa ns a rii st ae lä in tä ja os aa hy öd yn tä ä ja kä sit ell ä se n ru ua ks i as ti. 9 78 95 27 03 11 24
6 l Metsästäjä 2 l 2019 Hirvieläinten pyyntiluvat haettavissa huhtikuun aikana! Hirven, valkohäntäpeuran, saksanhirven, metsä-, kuusija japaninpeuran metsästys edellyttää Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa. Hakuohjeet tulevan metsästyskauden pyyntilupille löytyvät riistakeskuksen kotisivuilta (www.riista.fi). Sähköinen haku aukeaa Oma riista -palvelussa 3.4.2019. P yyntilupaa on haettava viimeistään 30. päivänä huhtikuuta 2019 Suomen riistakeskukselta. Luvan myöntämisen edellytysten tulee täyttyä hakemuksen jättöajan määräajan päättymishetkellä. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Yleishakemusohjeet ja Oma riista –ohjeet tulee lukea huolellisesti ennen hakemuksen jättämistä. Tarkista huolellisesti myös hakemusalueen yhtenäisyys ja oikeus metsästää hirvieläimiä hakemallasi alueella. Väärien tietojen antaminen on rangaistava teko! Metsästyslain 8 §:n alueella on lisäksi huomioitava, että ilmoitus metsästykseen osallistujista (ampujaluettelo) on täytetty huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti oikein (luvanhakijan varmistettava tiedot henkilökohtaisesti jokaiselta). Jos pyyntilupaa haetaan Metsähallituksen alueluvan perusteella, hakemukseen tulee liittää lisäksi kopio aluelupapäätöksestä. Sirpalealueilla ei voi metsästää ja ne tulee jättää pois hakemuksesta Hirvieläinten pyyntilupien hakuun on tullut merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, jotka tulevat kokonaisuudessaan voimaan alkavalla pyyntilupakierroksella. Uudistuneessa lainsäädännössä yksiselitteistä on se, ettei erillinen maapintaalaltaan alle 1000 hehtaarin alue, eli niin sanottu sirpalealue, ole metsästyslain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettua hirvenmetsästykseen sopivaa aluetta (peuroilla vaatimus vähintään 500 ha). Sirpalealueilla ei siis voi metsästää pyyntiluvanvaraisia hirvieläimiä. Hakijoiden tuleekin kiinnittää huomiota siihen, että hakemusalueesta on poistettu sirpalealueet, myös valtionmaiden osalta ennen hakemuksen jättämistä. Seuran yhteyshenkilö voi poistaa alueet seuran metsäsSähköinen haku aukeaa Oma riista -palvelussa 3.4.2019
Metsästäjä 2 l 2019 l 7 alueesta pois sellaiset alueet, jotka eivät täytä säädettyjä pinta-alan ja yhtenäisyyden vaatimuksia. Lisäksi on rajattava pois alueet, joihin hakijalla ei ole ollut tehtyjen selvitysten perusteella esittää metsästysoikeutta tai jotka ovat riidanalaisia. Päätöksillä on rajattava pyyntilupien käyttöä koskien pois ne alueet, joita ei ole pyyntilupaharkinnassa otettu huomioon. Pyyntilupia voidaan käyttää vain pyyntiluvassa rajatulla alueella. Riistakeskus kirjaa lupapäätökselle tiedot kiinteistöistä, jotka eivät kuulu lupa-alueeseen. Ennen metsästystä jokaisen lupaosakkaan yhteyshenkilön täytyy päivittää alueensa lupapäätöksen mukaiseksi. Lisäksi metsästysasetuksen 7 §: n perusteella riistakeskus voi päättää pyydettävien hirvieläinten iästä, sukupuolesta sekä hakijan pyyntilupien alueellisesta kohdentamisesta. Verotussuunnitelmat apuna metsästyksen mitoittamisessa Riistanhoitoyhdistykset laativat hirvieläinten verotussuunnitelmat yhdessä hirvitalousalueelle ja tämän perusteella omille alueilleen. Lupaa haetaan Oma riista -palvelussa: oma.riista.fi Ohjeet löytyvät osoitteesta: www.riistainfo.fi Apua hakemuksen jättämiseen antaa Oma riista -neuvonta arkisin 12.00 – 16.00 puh. 029 431 2111 sähköposti oma@riista.fi Lisätietoja saa Suomen riistakeskuksen riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta www.riista.fi/ yhteystiedot Lupaosakkaan tulee poistaa hakemusaluekartasta ns. sirpalealueet, jotka eivät yhdisty hakijan yhtenäiseen vähintään 1 000 ha (peuroilla 500 ha) maapinta-alan muodostavaan alueeseen. Myös tiealuekiinteistöt (punaisella merkitty), joihin ei ole metsästysoikeutta tai -lupaa, tulee poistaa hakemuksesta. Yksi yhteinen rajapyykki yhdistää alueet toisiinsa. Yhteisluvassa toisen osakkaan alueen sisällä olevat seurojen / seurueiden maa-alueet (vihreällä merkitty) voivat olla irrallisina alle 1000 ha:n kappaleina, kunhan ne ovat kiinteästi yhteydessä yhteislupa-alueeseen. Niiden käytöstä on syytä sopia yhteislupaosakkaiden kesken. Suunnitelmat perustuvat hirvitalousalueille asetettuihin hirvitavoitteisiin sekä tuoreimpiin arvioihin kannan koosta ja rakenteesta. Riistanhoitoyhdistykset esittelevät verotussuunnitelmiaan luvanhakijoille paikallisissa tilaisuuksissa. Luvanhakijoita suositellaan tutustumaan verotussuunnitelmiin ja Luonnonvarakeskuksen tuottamiin kanta-arvioihin ennen hakemusten jättämistä. Jos lupaa haetaan paperilomakkeella, on hakemukseen liitettävä mukaan kartta ja luettelo niistä kiinteistörekisterin yksiköistä tai niiden osista, joiden alueella hirvieläimen metsästys tapahtuu. Suomeen riistakeskus vaatii kiinteistöluettelon täydellisillä kiinteistötunnuksilla koska hakemusalue viedään sähköiseen järjestelmään maapinta-ala-, päällekkäisyysja sirpalealuetarkastelua varten. tysalueen määrittelyn kautta. Ohjeet metsästysalueen määrittelyyn löydät riista.fi -sivuilta. Seura tai seurue on voinut hakea yksityismaidensa perusteella valtionmaiden alle 1000 ha erillistai sirpalealueita Metsästyslain 8 §:n alueelle. Metsähallitus tuottaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa hakijakohtaisesti räätälöidyn geometrian näistä alueista. Ne ovat samalla tavalla Oma riista -palvelussa valittavissa kuin normaali hirvialue. Metsähallitus nimeää päätöksellään erillisalueen hakijakohtaisesti ja sillä on kuusimerkkinen tunnus, esim. Matti Meikäläinen, seurue 123456. Hakija löytää erillisalueen metsästysalueen määrittely -näkymästä Metsähallitus -välilehdeltä. Seuran yhteyshenkilön tulee huolehtia lupaosakkaan erillisalueiden lisäämisestä hakemusalueeseen ennen hakemuksen jättämistä. Pyyntilupaharkinnassa Suomen riistakeskus tekee selvityksiä ja tarkastuksia hakijoiden hakemuksissa ilmoittamien tietojen suhteen. Epäselvyyksien tai puutteellisten tietojen osalta pyydetään erikseen lisäselvityksiä. Esimerkiksi eri hakijoiden välillä olevat päällekkäisyydet tai muut epäselvyydet alueista johtavat aina laajempiin lisäselvityksiin. Pyyntilupia voidaan käyttää vain pyyntiluvassa rajatulla alueella Suomen riistakeskuksen on rajattava lupa% V V
10 l Metsästäjä 2 l 2019 JANI KÖRHÄMÖ , Suomen riistakeskus Hirvisaaliis edellisvuotta suurempi Kaudella 2018 metsästyksen tavoitteena oli monin paikoin kannan pienentäminen. Hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 58 000 hirveä, mikä on noin 1 500 yksilöä edellisvuotta enemmän. Luonnonvarakeskus tuottaa arviot hirvikannasta maaliskuussa. S uomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 55 000 pyyntilupaa, mikä oli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 82 prosenttia. Pyyntiluvalla sai pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista noin 54 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia. Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Lapissa ja Satakunnassa. Saalis pieneni suhteellisesti eniten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 18 500 yksilöä. Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Koiran käyttäminen metsästykseen oli kuitenkin kiellettyä vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuun aikana saaliiksi saaliin koko maassa hieman yli 500 hirveä. Tähtäimenä hirvitalousaluekohtaiset tavoitteet Kaikille Suomen 59 hirvitalousalueelle on asetettu alueellisten riistaneuvostojen toimesta lähivuosiksi hirvitiheJE SS IC A SN OE K, UN SP LA SH
Metsästäjä 2 l 2019 l 11 yshaarukka ja kannan rakennetta koskevat tavoitteet, joiden puitteissa kantaa säädellään. Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa tarkasteltuna hirvien talvikannan pysyttämistä 68 000– 85 000 hirven välillä. Tiheystavoitteet vaihtelevat hirvitalousalueiden välillä ollen monin paikoin Keskija Etelä-Suomessa lähellä kolmea hirveä tuhatta hehtaaria kohti ja Pohjois-Suomessa matalammat. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu VarsinaisSuomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet puolestaan löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta. Kannan rakenteen osalta noudatetaan pääasiassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetettuja tavoitteita, joiden mukaan naaraita on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti. Metsästyksen jälkeen jäävään kantaan on tavoitteena jättää 20–30 prosenttia vasoja. Aluekohtaisesti tavoitteita on voitu tarkentaa. Kanta-arviot verotussuunnitelmien pohjana Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä annetun kanta-arvion mukaan hirvikannan arvioitiin pienentyneen ja tuolloin Suomen hirvikannaksi arvioitiin 76 500–101 000 hirveä. Tiheys oli kuitenkin tavoiteltua korkeampi useimmilla hirvitalousalueilla, mikä edellytti kantaa leikkaavaa verotusta. Riistanhoitoyhdistykset laativat hirviverotussuunnitelmat hirvitalousalueille yhdessä muiden samaan hirvitalousalueeseen kuuluvien riistanhoitoyhdistysten kanssa ja tämän perusteella omille alueilleen. Riistanhoitoyhdistykset esittelevät verotussuunnitelmat pyyntiluvanhakijoille paikallisissa hirvipalavereissa. Keskeisenä pohjatietona verotussuunnitelmille ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta. Luonnonvarakeskus julkaisee tänä vuonna hirvikanta-arvion hirvitalousalueille viikolla 9. Riistanhoitoyhdistysten kanta-arviot sekä hirvitalousalueiden verotussuositukset julkaistaan viikolla 11. Lisäksi valkohäntäpeuran kanta-arvio julkaistaan viikolla 13. Aineistot ovat kaikkien saatavilla Luonnonvarakeskuksen Riistahavainnot.fi -palvelussa.
KEVÄÄN HUIPPU-UUTUKSIA RETKITUKUSTA! TUOTTEITA POISTOHINNOIN KEVÄTHANGILLE! RETKITUKUSTA KEVÄÄN AKTIVITEETTEIHIN! TREKKING LITE HOUSUT Uudistettu malli erittäin suosituista ulkoiluhousuista. Mallit miehille ja naisille. Useita värivaihtoehtoja. Sopii jokapäiväiseen käyttöön. TREKKING LITE TAKKI Uusi 2018-malli huippusuositusta ulkoilutakista. Kevyt, istuva ja hyvin hengittävä takki sopii erinomaisesti jokapäiväiseen käyttöön. S12 HD+SMS TEHOPAKETTI AKULLA S12 HD+SMS II riistakamera, lyijyhyytelöakku 6 V 10 Ah, akkujohto, 16 GB:n muistikortti, 12 kpl AA-paristoja ja asennuspalvelu. VÄINÖ BUNKER THERMAL XL JA XXL PILKKITELTAT Telttakangas on erikois-Thermal Fabric-3Layeria eli kolmikerroksista 300D Oxford-kangasta, jossa on PVC-pinnoitettu pinta, välissä eristyskerros ja sisällä vuorikangas. Teltta on 1000 mm vedenpitävä. STRIKER 4 -KAIKULUOTAINPAKETTI Merkitse parhaat kalapaikat, venerampit ja satamalaiturit, jotta osaat palata niihin. Lisäksi voit jakaa reittipisteitä ja reittejä muiden STRIKERja echoMAP™-karttaplotteriyhdistelmien kanssa. OZOOM MYHKYRI METSÄSUKSET 160 CM + TEGSNÄS EPOK -ERÄSITEET Pitopohja. Siteet valmiiksi asennettuna. TSL SEMNOZ XL ALUSAUVAT, 2-OSAINEN Vahvaa 7075-alumiinia. Säädettävissä portaattomasti sauvan yläosassa olevalla Clamper Lock -pikalukolla 130–155 cm. 120 mm sommat. Volframikärki. RETKITUKKU-HINTA 59,00 € TSL LUMIKENGÄT Kaikenlaiseen maastoon sekä kaikenlaisiin lumija jääolosuhteisiin soveltuvia lumikenkiä. Useita eri malleja. Katso kaikki mallit verkkokaupasta! CONIBEAR 120-2 PYYNTIRAUDAT 12 KPL Metsästysasetuksen mukaiset. Yksittäin 14,90 €/kpl. CONIBEAR 120-2 RST PYYNTIRAUDAT 12 KPL Rosteriset pyyntiraudat. Yksittäin 19,90 €/kpl. JALMARIN LAATIKKORAUTA Kotimainen loukku on helppokäyttöinen ja hetitappava pienpetopyydys. Loukku viritetään kyljessä olevasta kammesta kääntämällä. SEWARD TOPPATAKKI Alaskan laadukas Seward -toppatakki tarkoin mietityillä yksityiskohdilla. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. RETKITUKKU-HINTA 99,90 € GLACIER SOFTSHELLTAKKI Metsästykseen ja vapaa-aikaan lämmin softshell -takki. Kaksi eri väriä. RETKITUKKU-HINTA 99,90 € VAPOR METSÄSTYSPUKU Erittäin kevyt, hengittävä ja joustava puku sopii erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle. Ruskea tai BlindTech Invisible. WAVE KELLUNTAHAALARI 1-osainen, erittäin kevyt vain alle 2kg painava kelluntahaalari. EPE kelluntamateriaali. Vedenpitävä pintakangas ja lämmin sisävuori. RETKITUKKUHINTA 139,00 € CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä RainStop®-kalvo. RETKITUKKUHINTA 199,90 € TUNDRA TOPATTU METSÄSTYSPUKU Extralämmin SuperLoft-kuitutäyte. Vedenja tuulenpitävä, hengittävä RainStop®-erikoiskalvo. Llikaa ja vettä hylkivä Hi-Dry™-pintakäsittely. MERINO FLEECETAKKI Hyvin lämpöä eristävä mutta nopeasti kuivuva ja hengittävä materiaali tekee takista sopivan monenlaiseen käyttöön. RETKITUKKU-HINTA 129,90 € BUFFALO 2.0 SARKATAKKI Fleecellä viimeistelty suojaava kaulus, vetoketjulliset sivutaskut ja peukalolenkit. Soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. RETKITUKKU-HINTA 99,90 € ALKAEN 349,ALKAEN 139,UUTUUS! 259,ALK. 139,49 90 PAKETTIHINTA! 134 90 SUOSITTU! 69 90 NYT VAIN 229,KATSO HINTAA! 99,KATSO HINTAA! 79,POISTOHINTA! 175,KATSO HINTAA! 119,KÄYTTÖVALMIINA! 224,54 90 12 KPL 159,12 KPL 219,LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevyet, istuvat ja käyttömukavat neopreeni-saappaat. Lämmin 8 mm neopreenivarsi, alaosa luonnonkumia. VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Raskaat Suomi Rja RS -asekaapit ovat uusimman asetuksen mukaisia yli viiden aseen säilytykseen. KATSO HINTAA! 79,KATSO HINTAA! 69,ULKOILUUN! 99 90 ULKOILUUN! 79 90 ALKAEN 179 90 HOUSUT+TAKKI 149 90 12 kpl 12 kpl Hinnat voimassa vähintään 31.1.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. POLAR SKI STUMPY 145 CM + ARCTIC LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. Sisältää yleismallin siteet, jotka soveltuvat yleisimmille kengille. PAKETTIHINTA! 189,TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET – TOIMITUSAIKA 1-3 ARKIPÄIVÄÄ
KEVÄÄN HUIPPU-UUTUKSIA RETKITUKUSTA! TUOTTEITA POISTOHINNOIN KEVÄTHANGILLE! RETKITUKUSTA KEVÄÄN AKTIVITEETTEIHIN! TREKKING LITE HOUSUT Uudistettu malli erittäin suosituista ulkoiluhousuista. Mallit miehille ja naisille. Useita värivaihtoehtoja. Sopii jokapäiväiseen käyttöön. TREKKING LITE TAKKI Uusi 2018-malli huippusuositusta ulkoilutakista. Kevyt, istuva ja hyvin hengittävä takki sopii erinomaisesti jokapäiväiseen käyttöön. S12 HD+SMS TEHOPAKETTI AKULLA S12 HD+SMS II riistakamera, lyijyhyytelöakku 6 V 10 Ah, akkujohto, 16 GB:n muistikortti, 12 kpl AA-paristoja ja asennuspalvelu. VÄINÖ BUNKER THERMAL XL JA XXL PILKKITELTAT Telttakangas on erikois-Thermal Fabric-3Layeria eli kolmikerroksista 300D Oxford-kangasta, jossa on PVC-pinnoitettu pinta, välissä eristyskerros ja sisällä vuorikangas. Teltta on 1000 mm vedenpitävä. STRIKER 4 -KAIKULUOTAINPAKETTI Merkitse parhaat kalapaikat, venerampit ja satamalaiturit, jotta osaat palata niihin. Lisäksi voit jakaa reittipisteitä ja reittejä muiden STRIKERja echoMAP™-karttaplotteriyhdistelmien kanssa. OZOOM MYHKYRI METSÄSUKSET 160 CM + TEGSNÄS EPOK -ERÄSITEET Pitopohja. Siteet valmiiksi asennettuna. TSL SEMNOZ XL ALUSAUVAT, 2-OSAINEN Vahvaa 7075-alumiinia. Säädettävissä portaattomasti sauvan yläosassa olevalla Clamper Lock -pikalukolla 130–155 cm. 120 mm sommat. Volframikärki. RETKITUKKU-HINTA 59,00 € TSL LUMIKENGÄT Kaikenlaiseen maastoon sekä kaikenlaisiin lumija jääolosuhteisiin soveltuvia lumikenkiä. Useita eri malleja. Katso kaikki mallit verkkokaupasta! CONIBEAR 120-2 PYYNTIRAUDAT 12 KPL Metsästysasetuksen mukaiset. Yksittäin 14,90 €/kpl. CONIBEAR 120-2 RST PYYNTIRAUDAT 12 KPL Rosteriset pyyntiraudat. Yksittäin 19,90 €/kpl. JALMARIN LAATIKKORAUTA Kotimainen loukku on helppokäyttöinen ja hetitappava pienpetopyydys. Loukku viritetään kyljessä olevasta kammesta kääntämällä. SEWARD TOPPATAKKI Alaskan laadukas Seward -toppatakki tarkoin mietityillä yksityiskohdilla. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. RETKITUKKU-HINTA 99,90 € GLACIER SOFTSHELLTAKKI Metsästykseen ja vapaa-aikaan lämmin softshell -takki. Kaksi eri väriä. RETKITUKKU-HINTA 99,90 € VAPOR METSÄSTYSPUKU Erittäin kevyt, hengittävä ja joustava puku sopii erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle. Ruskea tai BlindTech Invisible. WAVE KELLUNTAHAALARI 1-osainen, erittäin kevyt vain alle 2kg painava kelluntahaalari. EPE kelluntamateriaali. Vedenpitävä pintakangas ja lämmin sisävuori. RETKITUKKUHINTA 139,00 € CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä RainStop®-kalvo. RETKITUKKUHINTA 199,90 € TUNDRA TOPATTU METSÄSTYSPUKU Extralämmin SuperLoft-kuitutäyte. Vedenja tuulenpitävä, hengittävä RainStop®-erikoiskalvo. Llikaa ja vettä hylkivä Hi-Dry™-pintakäsittely. MERINO FLEECETAKKI Hyvin lämpöä eristävä mutta nopeasti kuivuva ja hengittävä materiaali tekee takista sopivan monenlaiseen käyttöön. RETKITUKKU-HINTA 129,90 € BUFFALO 2.0 SARKATAKKI Fleecellä viimeistelty suojaava kaulus, vetoketjulliset sivutaskut ja peukalolenkit. Soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. RETKITUKKU-HINTA 99,90 € ALKAEN 349,ALKAEN 139,UUTUUS! 259,ALK. 139,49 90 PAKETTIHINTA! 134 90 SUOSITTU! 69 90 NYT VAIN 229,KATSO HINTAA! 99,KATSO HINTAA! 79,POISTOHINTA! 175,KATSO HINTAA! 119,KÄYTTÖVALMIINA! 224,54 90 12 KPL 159,12 KPL 219,LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevyet, istuvat ja käyttömukavat neopreeni-saappaat. Lämmin 8 mm neopreenivarsi, alaosa luonnonkumia. VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Raskaat Suomi Rja RS -asekaapit ovat uusimman asetuksen mukaisia yli viiden aseen säilytykseen. KATSO HINTAA! 79,KATSO HINTAA! 69,ULKOILUUN! 99 90 ULKOILUUN! 79 90 ALKAEN 179 90 HOUSUT+TAKKI 149 90 12 kpl 12 kpl Hinnat voimassa vähintään 31.1.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. POLAR SKI STUMPY 145 CM + ARCTIC LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. Sisältää yleismallin siteet, jotka soveltuvat yleisimmille kengille. PAKETTIHINTA! 189,TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET – TOIMITUSAIKA 1-3 ARKIPÄIVÄÄ
14 l Metsästäjä 2 l 2019 MIKKO ALHAINEN, JARKKO NURMI Riistan vuoksi kilpailun kunniamainintoja Hyvät riistakannat luovat hyvinvointia maaseudulle Riistan vuoksi -kilpailun kunniamaininnan saaneen VähäKomun metsäyhtymän toiminta on malliesimerkki paikallisesta vesilintukantojen hoidosta. S eitsemän kaveruksen porukka oli jo pitkään katsellut vanhaa piimaan nostoaluetta ”sillä silmällä”. Pusikoitunut ja kaivettujen kanavien kirjoma kuivattu lampi lähimetsineen oli tarkemman tarkastelun arvoinen, mahdollinen hiomaton riistanhoidollinen timantti. Suomalainen talkootyö, peräänantamattomuus ja kipinä riistanhoitoon olivat avaimia Vähä-Komun kosteikon kunnostamiseen ja reuna-alueiden riistametsänhoitoon. Lähes 20 hehtaarin kosteikon kunnostus parin vuoden aikana oli iso ponnistus. – Rakennustöiden jälkeen olemme hiukan vetäneet henkeä ja nauttineet työn hedelmistä. Ylläpitotöitä kuten vesakon raivausta ja penkereen kunnossapitoa on toki tehty, sorsanpesiä rakennettu ja pienpetoja pyydetty. Minkkejä on varsinkin tällä kauAA PO TI KK A Vesilinnut voivat hyvin Vähä-Komulla. Jouko Tikka vastavalmistuneen penkereen luona. – Iso urakka takana ja edessä mukavia jahteja ja hoitotalkoita. M IK KO AL HA IN EN KUNNIAMAININTA
Metsästäjä 2 l 2019 l 15 della ilmaantunut ja saaliiksi saatu, metsäyhtymän osakas Jouko Tikka kertoo. Vesilintujen vilskettä Laajasta ja pienipiirteisesti suojaa antavasta kosteikosta on tullut paikallinen luonnon monimuotoisuuden keidas. Vesilintulajisto on arkiluonnon kosteikoksi ilahduttavan monipuolinen. Sinisorsaa, tavia ja telkkää on kuten pitää. – Sorsien kannanvaihtelut näkyvät toki Vähä-Komullakin, mutta taantuviakin lajeja pesii säännöllisesti, kuten jouhisorsaa, lapasorsaa ja haapanaa. Mukavana lisänä on mustakurkku-uikku. Sotkiakin näkyy keväällä, mutta pesinnästä ei ole varmuutta, kuvailee vesilintujen pistelaskentoja alueella tehnyt Juha Rautiala. Tikka lisää kosteikkojen olevan myös nisäkkäiden suosiossa. – Taitaa olla lähes kaikki nisäkäslajit vierailleet kosteikolla ja majavakin patojaan rakennellut. Sopivaa vedenkorkeuden vaihtelua haetaan vesakon tukahduttamiseksi ja vesikasvillisuuden luomiseksi, ja majava yrittää auttaa omalla tavallaan. Maltillista jahtia ja talkoita Vesilinnustus oli kimmoke lähteä kosteikkoa kunnostamaan ja työn hedelmistä on päästy nauttimaan. Jahdissa on kuitenkin käyty maltilla ja sopivasti jaksottamalla sorsat viihtyvät alueella koko kauden. – Poikastuotto kosteikolla on huomattavasti saalismäärää isompi, joten se hyödyttää vesilintuja laajemminkin. Porukalla käydään JU HA SI EK KI N EN M IK KO AL HA IN EN Taukomakkaraa paistamassa Risto Ruotoistenmäki, Seppo S. Ruotoistenmäki, Jouko Tikka sekä metsästäjien uutta sukupolvea. JU HA RA UT IA LA jahdissa ja eniten talkoita tehnyt saa valita parhaan paikan, toteaa Jouko Tikka. Vähä-Komun puuhamiehet ovat saaneet myös paljon muuta aikaan. Iso osa vapaaajasta kuluukin kosteikolla. Kaksi taukolaavua sekä siltoja on rakennettu kahvinkeittoa ja sadesäitä varten. Vuosittain perustetaan riistapellot penkereille yhdessä paikallisen hirviporukan kanssa. Niistä on iloa myös vesilinnuille ja jäniksille. Riistametsänhoidon periaatteita noudatetaan reunametsissä ja kokonaisuutena työ näkyy alueella viihtyvänä riistakantana. Työ jatkuu ja palkitsee tekijänsä. Nordkalk OY:n omistama vanha piimaan nostoalue on mielenkiintoinen pala Suomen rakennuslevytuotannon historiaa viime vuosisadalla. Vähä-Komun lampi sai uuden elämän elävänä kosteikkona, kun paikallisten muodostama Vähä-Komun metsäyhtymä osti alueen ja lähti kehittämään sitä riistanhoidollisesti. Hankeavun turvin kosteikko saatiin kunnostettua kokonaisuutena vuosina 2011-2012. Kosteikon konetöiden ja patomateriaalin kustannukset olivat alle 1000 euroa hehtaarilla. Talkootöitä puuston poistossa ja hoidossa on tehty yli tuhat tuntia. Kosteikko toimii myös vesiensuojelussa, kun suurelta osin ojitettua turvemaata olevan 2 200 hehtaarin valuma-alueen vedet suodattuvat kosteikon läpi. Vähä-Komun kunnostamisesta on kerrottu tarkemmin esimerkiksi Metsästäjälehdessä 5/2012 R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
16 l Metsästäjä 2 l 2019 JARKKO NURMI Kartanon riista – riistayrittäjyyden pioneerit Kytäjän kartano lienee nimenä tuttu valtaosalle suomalaisista. Hyvinkäällä sijaitseva kartano on osa maamme vanhempaa riistahistoriaa ja riistayrittäjyyden evoluutiossa sillä on aktiivinen rooli tänäänkin. Kartanon riistan tarina huokuu maaja riistahenkeä. K aksi intohimoista metsästäjää kohtaa riistakursseilla, kumpikaan ei voi vakavissaan edes ajatella mitään muuta työtä kuin käytännön riistanhoitoa ja metsästystä. He perustavat yrityksen, vuokraavat Kytäjän kartanon maiden metsästysoikeudet ja alkavat myydä metsästysmahdollisuuksia. Riistakannat kasvavat, monimuotoisuus lisääntyy elinympäristötyön myötä, yrityskin kasvaa ja palkkaa lisää työntekijöitä. Koko seutu hyötyy. Antti Eklundin ja Niko Hytösen tarina kertoo maaseudulla piilevistä mahdollisuuksista, joita löytyy monesta paikasta, mikäli riista nähdään enemmän resurssina kuin riesana. Kartanon riistan alueet ovat tunnettuja riistarikkaudestaan ja runsaita sorkkaeläinkantoja on pystytty hoitamaan sidosryhmäyhteistyössä ilman suurempia ristiriitoja ja riistavahinkoja. Naapurialueiden maanomistajat ja metsästysseurat ovat mukana laaja-alaisessa yhteistyössä. – Aloitimme aika tavalla nollasta vuonna 1999. Suurin piirtein kaurapussin kanssa tulimme tänne, kertoo toinen pääriistanhoitajista Antti Eklund. Intoa oli paljon ja se olikin varmaan suurin resurssi alkuvaiheessa. Nyt jahtivieraiden käyttöön tarkoitetun uudisrakennuksen pihalla liehuu Kartanon riistan lippu, kennel on täynnä riistaverisiä koiria ja useita työntekijöitä häärii tulevien jahtien valmistelussa siellä täällä. Kuusipeuran kartano Kartanon riistan erikoisuus on sisämaassa harvinainen kuusipeurapopulaatio, joka on saanut alkunsa 1950-luvun siirtoistutuksista. Kannan koko Hyvinkään ja lähiympäristön alueella on vaihdellut rajusti, sillä sitä ovat aikoinaan kurittaneet ilvekset ja myös liiallinen metsästysverotus. Kannanhoidon niksit on nyt opittu, eivätkä kuusipeurat ole aiheuttaneet alueella vahinkoja. Kuusipeurojen luku lisääntyy nyt. Myös muiden sorkkaeläinkantojen tiheys on alueella varsin suuri. Uudenmaan ja Etelä-Hämeen rajaseuduille tuntuu vahvistuneen kulttuuri, jossa riistavarat nähdään osatekijänä maaja metsätalouden kokonaisarvossa ja riista osana maan ”tuottoa”. M AR I VE LA M A Antti Eklund suojasaarekkeella. Vehnäkaista, kuusia ja ruusuja. Suojaa ja sapuskaa peltoriistalle. Riistapeltoa on niitetty kaistoihin peltopyiden ehdoin. JA RK KO N UR M I KUNNIAMAININTA
Metsästäjä 2 l 2019 l 17 Tämä ilmiö on Kartanon riistan alueita laajempi ja heijastuu metsästysseuratoimintaan lähiseudulla. Maanomistajat ovat mukana uudessa ajatusmaailmassa ja erilaisia yhteistoimintaja tulonjakomuotoja on kehitetty. Kartanon riistalla on metsästysalueita myös Inkoon saaristossa. Peltoriistaympäristöjen hoitoa Kartanon riistanhoitajat lähtivät aikoinaan hyödyntämään maatalouden ympäristöohjelman erityistukien mahdollisuuksia peltoluonnonhoidossa. Pelloille laadittiin silloisessa Uudenmaan riistanhoitopiirissä peltosaarekkeiden, ojanvarsien ja kosteikkokohteiden hoitosuunnitelma, joka paransi elinympäristöjä merkittävästi. Työtä on sittemmin jatkettu ja keksitty monta uutta sovellusta riistan vuoksi. – Kesällähän kaikki alueet näyttävät hyviltä ja suojaisilta, mutta peltoriistanhoidon suunnittelu kannattaa aloittaa keskitalvella. Silloin näkee selvästi, kuinka monet peltoaukeat ovat varsin suojattomia. Pensaat, saarekkeet ja ojanvarsipusikot ovat tärkeitä alueita ja olemme pyrkineet lisäämään niiden antamaa suojaa kaikkina vuodenaikoina, kertoo Eklund. Kytäjällä suojaa luodaan riistapeltojen, viljelykierronja tekniikan sekä suojaistutusten avulla. Etenkin ojanvarret ja peltotien pientareet on otettu käyttöön riistakaistoiksi, joihin on istutettu matalana pysyvää pensaskasvillisuutta, joka ei haittaa viljelyä. – Peltopyy on riistalaji, jonka hoitoon olemme halunneet panostaa ja lajin menestyminen vaatiikin aktiivista hoitoa. Sille on tärkeää, että peltoalueelta löytyy noin sadan metrin pyrähdysten ulottuvilla suojapaikkoja, joihin parvi voi paeta. Kytäjällä pyrähtelijöiden linnakkeina toimivat siis istutuksin hoidetut ja luodut kohteet. Pikku metsäsaarekkeita, kivikasojen ympäristöjä sekä matalia pellon ja metsän vaihettumisvyöhykkeitä on käsitelty istuttamalla niihin kotimaisia ruusulajeja ja kuusia, jotka pidetään matalina. Peltopyyja fasaanikantoja tuetaan Kytäjällä istutuksin ja maisemarakenteen on oltava suotuisa, jotta linnut jäävät alueelle. Osana maatalouden ympäristötukien erityistukia hyödyntävää riistanhoidon kokonaispakettia kunnostettiin myös Kytäjärven vesijättömaa vesilintujen käyttöön, joten Kartanon riistan luonnonhoitotyö on hyödyttänyt laajaa lajiryhmäkirjoa. Maatalouteen sovittaen Antti Eklund ja Niko Hytönen hyppäävät tarvittaessa traktorin puikkoihin ja maataloustöihin itsekin, vaikka metsästysvuokralaisia ovatkin. Kartanon riistamaita hoidettaessa ei kannatakaan tyytyä vain metsästyksen järjestäjän rooliin, sillä aktiivinen ote ja maatalouden käytännön tuntemus on tuonut monta uuttaa ideaa. Riistan ja maatalouden tarpeet sekä hyötynäkökohdat on helppo yhdistää, kun tuntee molempien parhaat käytännöt. Usein tämä onnistuu täysin ilman kustannuksia ja jopa ”turhia” töitä välttäen. Joka nurkan nuoleminen on usein turhaa. Mielenkiintoinen sovellus on peltopyypelto, josta huolehtiminen ei Kytäjällä pääty onnistuneeseen kylvöön ja kasvun ihmeen odottamiseen. Peltoa ”hoidetaan” vielä syksyllä peltopyyn viihtyvyyttä silmällä pitäen. Luonnonhoitopeltoon on kylvetty vehnä-, rehurapsija rehukaaliseos ja syksyllä peltoon on niittokoneella vedetty kaistoja. Näin peltopyyparvilla on sopivasti avointa paikkaa kuivatteluun ja ympäristön tarkkailuun – ja lähellä myös suoja, johon pujahtaa korsien sekaan piiloon. Pyyt käyttävät peltoa lumisyvyyden kasvamiseen saakka, jonka jälkeen ne siirtyvät ojanvarsien ja peltosaarekkeiden tarjoaman tukevamman, pensasmaisen suojan turviin. Kytäjän kartano on merkittävä paikka Suomen riistahistoriassa. Se on toiminut ammattimaisen riistanhoidon näyttämönä ja kokeilutilana jo 1950-luvulla. Antti Eklund ja Niko Hytönen ovat yrittäjinä vieneet riistaviestiä eteenpäin ja he toivottavat riistanhoidosta kiinnostuneet ryhmät edelleen tervetulleiksi tutustumiskierrokselle. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä avoimuus on toiminnan edellytys. Hyviä luonnonhoitomalleja kannattaa markkinoida. Kytäjän kartanon riistanhoito kelpaa esimerkiksi tulevaisuuden maataloudesta, jossa muiden tuotteiden ohella tuotetaan myös konkreettista monimuotoisuutta. Kytäjärven ”vesilintulabyrintti” M AR I VE LA M A R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
18 l Metsästäjä 2 l 2019 Riistapäivät 2019 Riista-ala muutoksessa 160-vuotisjuhlavuottaan viettävä Metsähallitus vastasi 2019 Riistapäivien järjestelyistä. Teemana oli Riista-ala muutoksessa. I lmastonmuutos vaikuttaa metsästykseen ja riistaeläinlajeihin voimakkaasti. Luonnontieteellisen museon Aleksi Lehikoisen esityksessä ”Linnuston esiintyminen murroksessa” todettiin lajeilla olevan kolme vaihtoehtoa niille sopivan ilmaston siirtyessä kohti pohjoista: Sopeutua evoluution kautta, muuttaa levinneisyyttään tai kuolla sukupuuttoon. Levinneisyysmuutoksia on jo tapahtunut muun muassa ilmastossa ja elinympäristöissä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Nyt meneillään oleva ilmastonmuutos näkyy kevätmuuton ja pesinnän aikaistumisena sekä talvija pesimäalueiden siirtymisenä. Myös syysmuuton ajankohta voi lajista riippuen joko aikaistua tai siirtyä myöhempään ajankohtaan. Lajeja, kuten sepelkyyhkyä ja naakkaa lämpeneminen hyödyttää. Merkittävää on, että luonnontilaisen kaltainen ympäristö puskuroi pohjoisten lajien vetäytymistä, joten soiden ennallistamisella ja jatkuvan kasvatuksen metsätaloudella voidaan mahdollisesti vaimentaa lämpenemisen vaikutuksia. Luonnonvarakeskuksen Markus Melin esitelmöi otsikolla ”Ilmastomuutos, ihmisen toiminta ja riistakannat”. Melinin mukaan tulevaisuus on suotuisa villisian leviämiselle, koska sekä lumipeitteen että routaisuuden on ennustettu vähenevän etenkin Eteläja Keski-Suomessa. Lisäksi meillä on runsaasti ruokintapaikkoja pienille hirvieläimille, joita villisika hyödyntää. Tämä joudutaan huomioimaan, koska villisian talvikuolleisuuden on havaittu olevan korkea jopa Puolan leveysasteilla, jos talviruokintaa ei ole tarjolla. Alueilla, joissa oli talviruokintaa, kuolleisuus oli Markus Melin Aleksi Lehikoinen TERO KUITUNEN
jopa pienempää kuin muina vuodenaikoina. Metsäjänis kuuluu häviäjiin, ilmeisesti syksyisen lumipeitteen puuttumisen vuoksi. Asiasta on käynnissä tutkimus, jossa hyödynnetään Ilmatieteenlaitoksen sekä riistakolmioiden lumijälkilaskentojen tietoja. Alustavien tulosten mukaan lokaja marraskuun vesisateiden määrä sekä ”plus”päivien määrä vaikuttaa metsäjäniskantaan kielteisesti. Myönteisesti taas vaikuttaa lumen määrä joulukuussa. Valkoisen suojavärin ongelmallisuudesta kertoo myös riekon tilanne. Vaikka ojitukset on lopetettu ja metsästystä rajoitettu, on riekkokanta jatkanut Suomen eteläosassa laskuaan. Riekkokannan kehityksen ja säädatan välisistä yhteyksistä on tekeillä samankaltainen tutkimus kuin jäniksellä. Alustavissa tuloksissa selkein negatiivinen vaikutus havaittiin lumettomuuteen liittyvillä säämuuttujilla. Lisää tutkimustuloksia molemmista saadaan vuoden 2019 aikana. Sveriges lantbruksuniversitet:n professori Göran Ericsson kertoi ilmastonmuutoksen riistakantojen hoidolle ja hallinnalle aiheuttamista haasteista ruotsalaisesta näkökulmasta. Sorkkaeläinten osalta muutoksen ennustetaan olevan merkittävä. Tutut lajit, kuten hirvi ja metsäkauris, saavat seurakseen kokonaan uusia lajeja (esimerkiksi mufloni ja kuusipeura). Myös alkuperäislajit kuten villisika ja saksanhirvi levittäytyvät uusille alueille. Lajikirjon kasvusta ja elinolisuhteiden paranemisesta voi olla seurauksena jopa se, että nykyisin varsin harvalukuiset sorkkaeläimet muuttuvat runsaslukuisiksi haittaeläimiksi. Tällä olisi perinpohjainen vaikutus niiden kantojen hoitoon. Samanlainen kehitys on mahdollinen myös hanhilla, joiden talvehtimisalueet voivat muuttua. Kanalintumalli tuo kannanmuutokset näkyviksi S uomen riistakeskuksen Matti Kervinen esitteli kanalintumallia, jota käytettiin ensimmäistä kertaa viime kesänä. Tilastollinen malli avustaa metsäkanalintujen metsästysaikojen määrittämisessä analysoimalla riistakolmioilta kerättyä aineistoa. Mallia tarvitaan, koska metsästysajat määritetään tiukalla aikataululla saman kesänä kerätyn riistatiedon perusteella. Malli analysoi suuren määrän tietoa ja sovittaa yksittäisen riistakolmion tiedot lähiympäristön tietoihin. Mallin pohjalta rakennettu sovellus visualisoi alueellisia ja ajallisia muutoksia lintukannoissa. Malli vähentää manuaalista työtä ja tulkinnan subjektiivisuutta. Tulevaisuudessa mallisovellus automatisoidaan siten, että riistakolmioaineisto päivittää laskentaaikana mallia päivittäin ja sovellus tuottaa esityksiä metsästysaika-aluerajauksista ja metsästysajoista. Lisää mahdollisuuksia riistametsänhoitoon Riistametsänhoito sopii tavalliseen talousmetsään ja sitä voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa, painotti Suomen riistakeskuksen Janne Miettinen avatessaan Digiriistametsä-hanketta. Digiriistametsä-hankkeessa riistametsänhoitoon erityisen hyvin soveltuvat kohteet tuotiin metsänomistajan tietoon Metsään.fi -palvelussa. Kohteet on selvitetty lähes koko maan kattavan laserkeilausaineiston avulla. Metsään.fi -palveluun kirjautunut metsänomistaja löytää tiedot välilehdeltä ’Metsätilat ja kartat’ kohdasta ’Muut aineistot’. Aleksi Lehikoinen Göran Ericsson Matti Kervinen Janne Miettinen Tarkkaavaista yleisöä. Metsästäjä 2 l 2019 l 19
26 l Metsästäjä 1 l 2019 Metsästäjä 1 l 2019 l 27 ARTO MÄÄTTÄ Naiset jahtiin Metsästyksen tulevaisuutta ei voida enää nykyään rakentaa maaseudun miesväen varaan. Maaseutu tyhjenee ja potentiaalinen harrastajakunta siirtyy yhä kauemmas metsästysmailta. Mukaan on saatava tuoretta väkeä turvaamaan seuratoiminnan tulevaisuus ja metsästyksen velvoitteet. S uurin piilevä potentiaali uusissa harrastajissa ja metsästysseuratoimi nnan aktiiveissa piilee lähempänä kuin moni osaa edes ajatella. Valtaosassa metsästäviä perheitä vain miespuolinen väki metsästää. Nuorten muuttaessa hiljalleen kasvukeskuksiin koulutuksen ja töiden perässä, jäävät jäljelle kuitenkin paikkakuntien naiset. Aloituskynnystä matalammaksi Metsästysharrastuk sen aloittaminen on luonnollista, jos metsästys kuuluu perheen arkeen tai jos metsästys kuuluu oleellisesti kotiseudun harrastuksiin. Nykyaikana tilanne on kääntynyt epäedulliseksi uusien jäsenten hankintaan, sillä metsästys ei enää periydy ”isältä pojalle” väestön asuessa enenevässä määrin taajamissa. Metsästysseurojen jalkautuminen nuorten ja naisten keskuuteen jää ainoaksi luonnolliseksi keinoksi herättää metsästyskipinä. Metsästävillä naisilla on edessään kaksi haastetta. Naisia ei ole nähty perinteisessä mielessä metsästysharrastuks en jatkajina, joten heitä ei ohjata metsästyksen pariin samalla tavalla kuin perheiden poikia. Toisekseen naiset kokevat helposti olevansa yksin miesten maailmassa astuessaan metsästysseuratoim intaan. Useilla naisilla kipinä metsästykseen syntyy metsästävän puolison myötä, mutta tällöinkin ongelmana saattaa olla metsästysseurojen vanhakantainen asenneilmapiiri. Naisille suunnatut metsästysja ampumatapahtumat ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi metsästyksestä kiinnostuneiden naisten keskuudessa. Usein yhteen kerääntyy naisia, joiden lähtökohdat ovat yhteneviä ja usein myös heidän taustoissa on samankaltaisuuksia . Tämä saa aikaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ilmapiiri tapahtumissa onkin rento ja innostava. Yhteistyössä riistanhoitoyhdistysten kanssa Metsästysleirien ja ampumatapahtumien järjestäminen ei ole vaikeaa. Se kuitenkin vaatii panostuksia seuran aktiivisilta jäseniltä ja yhteistyötä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Nimenomaan riistanhoitoyhdistykset ovat voimavara, joiden osuutta ei voida korostaa liikaa. Yhdistysten toiminnan yhtenä tarkoituksena on tukea tällaisia tapahtumia ja järjestää koulutuksia, joten metsästysseurojen suunnalta tulleisiin yhteistyökuvioihin riistanhoitoyhdistyk sissä suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Riistanhoitoyhdistyk siltä on saatavissa apua niin opetusmateriaalin kuin rahallisenkin avun muodossa. Tulevaisuudessa osa yhdistysten rahoituksesta perustuu nimenomaan niiden tarjoamaan koulutukseen, joten intressi tällaisten tapahtumien järjestämiseen on myös riistanhoitoyhdistys ten tuloista kiinnostuneilla tahoilla. Käytännössä havaittua Naisille suunnattujen metsästystapahtumi en järjestämisessä sorrutaan helposti yliyrittämiseen. Jahdit sujuvat keskimäärin parhaiten silloin kun metsästys järjestetään siten kuin se järjestettäisiin muutenkin. Tämä on helppoa ja luontevaa järjestäjille ja toiminnasta huokuu sujuvuus. Ampumaopetuksess a vastuu kannattaa siirtää niille, jotka ovat kouluttaneet ammuntaa aiemmin ja ovat tottuneet opastamaan aloittavia ampujia. Nykyään tällaiseen toimintaan löytyy apua myös kaupalliselta puolelta, joten tapahtumien järjestämisessä voidaan hyödyntää myös ammattilaisia. Tällaisesta esimerkkinä ovat kiväärikoulu ja haulikkokoulu, jotka jalkautuvat tapahtumiin opettamaan ammuntaa. Hyvä ja kannustava alkukosketus toimii virikkeenä jatkaa ampumaharrastusta . Liian vaikea ja hankala alku taas lannistaa ja vie intoa siirtyä harrastuksen pariin. Leirien ja ampumatapahtumie n perusteella on myös saatu vahvistusta sille, että erilliset naisille suunnatut harjoitusillat madaltavat kynnystä opittujen asioiden harjoitteluun ja taitojen ylläpitämiseen. Tällöin naiset pysyvät harrastuksen parissa. Ampumaopetuksen kannalta on myös edullista, jos harjoitteluun osallistuu useita saman lähtötason omaavia ampujia. Tällöin ongelmakohtiin voidaan puuttua yhteisesti ja tehokkaasti. Eräkoppelot R ovaniemellä on järjestetty kahtena vuonna naisille suunnattu metsästysleiri, Eräkoppelot, jossa metsästyksen lisäksi kiinnitetään huomiota kiväärija haulikkoammun taan. Näiden lisäksi Rovaniemen riistanhoitoyhdis tys on järjestänyt leirin päätteeksi metsästäjätutkin totilaisuuden ja ampumakokeen paikan päällä. Useat leiriläiset ovat ilmaisseet tapahtuman olleen erittäin hyödyllinen ja valaiseva niin jahtien kuin opetuksenkin osalta. Metsästäjäkurss eihin verrattuna leirin sisällöstä on mahdollista tehdä yksilöllisempi ja leirillä on mahdollista paneutua leiriläisten mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Mahdollisuus osallistua jahteihin ilman ennakkoluuloja on ilahduttanut leiriläisiä ja tuottipa tämänvuotinen hirvijahti yhdelle leiriläisistä onnistumisen hirvenkaadon muodossa. Järjestäville seuroille leirien ja ammuntatilaisuu ksien järjestäminen on piristysruiske, jolla kaavoihin kangistuneet seurat saavat uudenlaista intoa toimintaansa. Leirin saama positiivinen palaute on innostanut järjestäviä seuroja jatkamaan toimintaa tulevaisuudessa kin. Niin Sierijärven metsästysseura ry kuin Oikaraisen eräja kalamiehet ry tulevat jatkossakin järjestämään tapahtuman ja toiveissa on saada aikaan Eräkoppeloista jokasyksyinen metsästysja ampumatapahtu ma. Mainitut seurat eivät suinkaan ole yksin Rovaniemen seudulla naisille järjestettävissä tapahtumissa. Myös Narkaus-Kämän erä ry järjesti ampumatapahtu man naisille, joka keräsi ammunnasta kiinnostuneita Ranuantien suunnalta. Toivon mukaan muutkin seurat ympäri maan lisäävät naisille suunnatut tapahtumat seuraavan vuoden kalenteriinsa. Metsästyksen hyödyntämätön voimavara Kivääriammunta kiinnostaa, sillä suuri osa metsästävistä naisista ohjautuu jo alusta pitäen hirvijahtiin. Haulikkoammunn an aloittaminen vaatii opetusta ja kärsivällisyyttä. Leireillä ja ampumatapahtum issa on mahdollista ohjata ampujia yksilöllisesti. Eräkoppelot 2 leirin osallistujat yhteiskuvassa Onnistunut hirvijahti on leirin huipennus. Tässä hirvenvedossa miehet näyttivät vain suuntaa ja leiriläiset hoitivat hirven kaadolta omin voimin. Nuotiokulttuuriin tutustuminen jahtitauolla on elämys. Metsästäjä 2 l 2019 l 20 Millaista lehteä SINÄ haluaisit lukea? Metsästäjä-lehti uudistuu vuoden 2020 alussa. Siksi keräämme lukijakyselyillä tietoa kaikista kuluvan vuoden numeroista. Kerro mielipiteesi ja anna palautetta tästä Metsästäjä-lehden numerosta (2/2019) osoitteessa www.riista.fi Kiitos kaikille jo palautetta antaneille! Edellisen numeron (Metsästäjä 1/2019) mielenkiintoisimmiksi artikkeleiksi arvioitte seuraavat: M et sä st äj ä M et sä st äj ä 1 l 2019 Osallistu riistanhoitoyhdisty ksesi kokoukseen! AMPUMAKOKEET NYT OMA RIISTA -PALVELUSSA H U I P P U M E R K K I M M E Ruutia, ruutia, ruutia erikoishintaan tammikuusta maaliskuuhun ! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis. fi Vihtavuori-ru utia tammikuussa • ostaessasi Lapua® .224tai .30-kaliiperisi a latauskompone tteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N133-jälleenla tausruutia erikoishintaa n 79,00 €/kg Vihtavuori-ru utia helmikuussa • ostaessasi Lapua® .224tai .30-kaliiperisi a latauskompone tteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N135-jälleenla tausruutia erikoishintaa n 79,00 €/kg Vihtavuori-ru utia maaliskuussa • ostaessasi Lapua® 6,5 mmtai 9,3 mm-kaliiperis ia latauskompone tteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N140-jälleenla tausruutia erikoishintaa n 79,00 €/kg Tarjoukset ovat voimassa mainitun kuukauden tai niin kauan kuin tarjoustuott eita riittää. Nordis Oy Lapua ja Vihtavuori Metsästäjä nro1 2019_210x267m m.indd 1 19.12.2018 9:59:26 44 l Metsästäjä 1 l 2019 Metsästäjä 1 l 2019 l 45 TERO KUITUNEN Pulttilukon huoltopurku Metsästysaseen ylläpito osa 1 Metsästäjä-lehden edellisen numeron artikkeli Aseen perushuolto aiheutti kimmokkeen ryhtyä käsittelemään aihetta tarkemminkin. Toimitukseen saapui eniten kysymyksiä pulttilukon purkamisen helppoudesta, joten se on nyt alkavan juttusarjan ensimmäisen osan aiheena. Puhdistamista ja perushuoltoa varten lukkoa ei yleensä tarvitse purkaa alkutekijöihinsä asti. Koska pulttilukkoja on lukuisia erilaisia, oheisissa kuvissa esitellään niistä vain muutamia esimerkkejä. Jos oma ase ei löydy joukosta, kannattaa etsiä ohjeita netistä hakusanoilla ”Aseen merkki ja malli bolt disassembly”. Ohjeita löytyy usein myös videomuodossa. Sako Kuvat TERO KUITUNEN Sako-kivääreissäkin lukkorakenteita on monenlaisia. Esimerkissämme lukko on hieman vanhempaa mallia, ajalta ennen nykyistä mallia 85 sekä sitä edeltänyttä mallia 75. Tällaisen Sakon lukon purkaminen on mitä yksinkertaisinta. Lukon takakappaletta käännetään ? (takaa katsottuna) myötäpäivään kunnes sisukalut vapautuvat tulemaan ulos. Kokoaminen tapahtuu päinvastaiTikka LSA-55 (M55) Kuvat TERO KUITUNEN Vanhempien Tikkojen lukon purkamiseen pätevät ohessa olevat Sakon ohjeet. ? Lukon takakappaletta käännetään (takaa katsottuna) myötäpäivään kunnes sisukalut vapautuvat tulemaan ulos ? . Kokoamisessa on pieni ero: iskurin jousi saadaan painumaan kokoon painamalla vain holkkimaista takakappaletta. Siihen tarvitaan erinomaiset näppivoimat tai sitten voi käyttää sopivaa apuvälinettä kuten teipillä pehmustettuja viilapenkin leukoja. ? Mosin Nagant Niin sanotun ”sotilaskiväärin” lukko on monimutkaisen näköinen, mutta helppo purkaa. Iskurikoneisto vapautetaan kääntämällä takakappaletta neljäsosakierros vastapäivään, jolloin lukon sivulla oleva listamainen osa sekä lukon etuosa irtoavat ? . Seuraavaksi iskupiikin kärkeä painetaan sopivan kovaa alustaa vasten ja pyöritetään takakappale irti, jolloin iskuri jousineen saadaan ulos. ? Kokoaminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. Huomaa, että lukon takapäässä on kohdistusviivat, jotka kertovat milloin takakappale on pyöritetty takaisin oikeaan asentoon. Remarin lukon purkamisessa tarvitaan pari apuvälinettä, mutta muutoin se on perin helppoa. Esimerkiksi kengännauhalla ? vedetään iskuria Kuvat MARKUS FORSSTRÖM Kuvat TERO KUITUNEN sessa järjestyksessä. Tällöin iskurin jousta joudutaan painamaan kokoon ? , joka on koko operaation ainoa edes hieman haasteellisempi osuus. Remington M700 taaksepäin, kunnes iskurin kyljessä oleva kolo tulee näkyviin. Koloon sopii esimerkiksi 5 sentin kolikko, joka estää iskuria painumasta takaisin etuasentoonsa. Nyt lukon takaosa voidaan pyörittää irti lukon rungosta ? . Kokoaminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. ? ? ? ? Tikka T3 ja T3x Kuvat: ARTO MÄÄTTÄ Nykyisen Tikan lukon purkaminen alkaa peräkappaleen irrottamisella. Peräkappaletta käännetään myötäpäivään niin kauan, että se pysähtyy. Tämän jälkeen peräkappale irtoaa. ? Nyt nallipiikin ja varsinaisen peräkappaleen väliin asetetaan esimerkiksi sopivan kokoinen kuusiokoloavain. ? Seuraavaksi lukon vire puretaan kiertämällä peräkappaletta avaimesta vastapäivään. Lukon jännityksen purkautuessa latauskampi voidaan irrottaa lukon rungosta. ? Nyt nallipiikki voidaan poistaa ja lukko on huoltopurettu ? . ? ? ? ? ? ? ? ? ? 8 l Metsäs täjä 1 l 2019 Metsäs täjä 1 l 2019 l 9 Suomala inen kosteikk ojen hoito maailma nkartalle Suomen riistakes kuksen Kotiseut ukosteik ko LIFE+ -hanke sai kansainv älisen riistansu ojeluneu voston CIC:n MARKH OR-palk innon. Se myönne tään kahden vuoden välein luonnon hoidossa ja suojelus sa ansioitu neelle henkilöl le, organisa atiolle tai projektil le. Palkinto myönne ttiin nyt ensimm äistä kertaa Euroopp aan. P alkitun tulee yhdistää luonnon monimuotoi suuden turvaami nen, paikallisten ihmisten hyvinvoin ti ja kestävän metsästyk sen periaattee t osaksi luonnonh oitoa. Kotiseutukos teikko oli maanomistajie n, metsästä jien, metsästy sseurojen ja Suomen riistakesk uksen yhteinen ponnistu s, jonka avulla kunnoste ttiin tai perustetti in 48 mallikost eikkoa ympäri maata. Yhteispin ta-alaa kohteilla on noin 340 hehtaaria . Hanke lisäsi tietoa vesilintuj en ja kosteikkojen merkityk sestä ja käytännö nläheiset mallisuun nitelmat auttoivat maanom istajia omien kohteide n suunnitte lussa myös hankkeen päätyttyä . Neuvonn alla ja suunnitteluavull a on toteutettu kunnostu ksia runsaast i hankkeen jälkeenki n, sillä metsästäj ien ja maanom istajien innokas työ jatkuu yhä. –Kosteik kojen kunnosta minen, perustaminen ja hoito on elinympä ristöjen hoitoa parhaimm illaan. Metsästys seurojen ja maanom istajien pitkät perinteet riistanhoitoon ja talkootyö hön loivat pohjan tälle hankkeel le, Suomen riistakeks uksen riistatalouspää llikkö Jarkko Nurmi kertoo. –Metsästä jien rooli luonnonh oitajina tuli näkyväks i ja se innosti maaseudu n ihmisiä kosteikko jen hoitoon. Niitä on perustettu maaja metsätalo uden tukijärjes telmien ja talkootyö n voimin ennätysm äärä viime vuosina. Kosteikk ojen kunnosta minen uudella asiakasläh töisellä tavalla johti myös eri hallinnonalo jen yhteistyö hön tiivistymi seen, sillä parhailla an on valmistei lla maaja metsätalo usministe riön ja ympärist öministeriön yhteinen jatkohank e vesilintuj en ja kosteikko jen hyväksi. Vesilintuj en tulevaisuu s riippuu elinympäristöjen laadusta ja määrästä , sekä metsästyksen kestävyyd estä. Kaikkiin näihin voivat maanomi stajat ja metsästäj ät alueillaan suoraan vaikuttaa . Kosteikko jen perustamin en, kunnosta minen ja hoito sekä tehokas pienpetoj en ja varislintu jen pyynti yhdistetty nä maltillise en metsästyk seen luo edellytyk set vesilintuk antojen kasvulle. –Toivotta vasti tämä tunnustu s entisestään vahvistaa motivaat iota vesilintuj en elinympä ristöistä huolehtim iseen. Se voi auttaa avaamaan lisää kansainvä lisiä rahoituskanav ia. Vesilintuj en hyvä poikastuo tto on Euroopan metsästä jien yhteinen etu, Suomen riistakeks uksen erikoissu unnittelija Mikko Alhainen kertoo. Vuosina 2010–201 5 toiminutt a hanketta rahoittiva t EU LIFE+, Suomen riistakesk us ja maaja metsätalo usministe riö. Lisää tietoa hankke esta www.k osteikko .fi International Council for Game and Wildlife Conservation CIC Markhor Award for Outstanding Conservation Performance George Aman President of the CIC George Aman Return of Rural Wetlands LIFE+ Coordinated by Finnish Wildlife Agency Co-fi nanced by Ministry of Agriculture and Forestry and EU LIFE+ JU HA SI EK KI N EN M et sä st äj ä 2 l 2019 HIRVIELÄINTEN PYYNTILUPIEN HAKUAIKA ALKAA 3.4. Pvm Paikkakun ta Yhteistyöss ä 4.4. Salo Metsästäjä liitto 11.4. Hyvinkää J. Kärkkäinen Oy 16.4. Nakkila Sissos-myy mälä Oy 10.5. Nokia Häijään Urheilutarv ike Ky 15.5. Ylistaro Asepaja M. Vuorela 21.5. Iisalmi Pohjois-Sa von Luontovaru ste Oy 5.6. Haapajärv i Raimo Olkkonen Oy 7.6. Leppävirta Green Trail Oy 13.6. Kajaani Aseja Optiikkahu olto H. Korhonen Oy Pvm Paikkakun ta Yhteistyöss ä 4.4. Salo Metsästäjä liitto 11.4. Hyvinkää J. Kärkkäinen Oy 16.4. Nakkila Sissos-myy mälä Oy 10.5. Nokia Häijään Urheilutarv ike Ky 15.5. Ylistaro Asepaja M. Vuorela 21.5. Iisalmi Pohjois-Sa von Luontovaru ste Oy 5.6. Haapajärv i Raimo Olkkonen Oy 7.6. Leppävirta Green Trail Oy 13.6. Kajaani Aseja Optiikkahu olto H. Korhonen Oy Lisätietoja: Nordic Distribution Oy Nordis Teuvo Louhisola Oy www.nordis.fi www. teuvolouhiso la.fi Lisätietoja: Nordic Distribution Oy Nordis Teuvo Louhisola Oy www.nordis.fi www. teuvolouhiso la.fi Premium Tour 2019 Premium Tour 2019 Menossa mukana myös: Team Karhukopla FinnHunting Oy Mitsubishi Delta Auto Oy Continental Rengas Oy Chipsters Food Oy Menossa mukana myös: Team Karhukopla FinnHunting Oy Mitsubishi Delta Auto Oy Continental Rengas Oy Chipsters Food Oy Nordis Oy Premium Tour 2019 VE Metsästäjä nro 2 210x267.indd 1 25.2.2019 10:34:42 TEHOA SUPIKOIRAN PYYNTIIN Metsästäjä 1 l 2019 l 17 16 l Metsästäjä 1 l 2019 Riistan vuoksi -kilpailun kolmas sija Satoja tunteja soilla, 10 000 kilometriä autossa, rengastuslupien hankinta, hanhien löytyminen, kiinni juokseminen, rengastus! Riistatiedon tuottaminen metsähanhen kannanhoidon tueksi vaatii hikeä, kärsivällisyyttä ja kovaa kuntoa. Metsähanhimiehissä on virtaa. METSÄHANHIMIEHET Metsästäjä 1 l 2019 l 13 12 l Metsästäjä 1 l 2019 AMPUMAKOKEET OMA RIISTA -PALVELUUN V uonna 2018 ampumakokeen sähköistä vastaanottoa testattiin ja kehitettiin saadun palautteen perusteella 16 riistanhoitoyhdistyksen avustamana. Tavoitteena oli helpottaa ja nopeuttaa ampumakokeen vastaanottajien ja toiminnanohjaajien työtä sekä tuottaa ampumakoetilastot riistanhoitoyhdistyksille ja ampumakoetodistukset metsästäjille nykyistä vaivattomammin. Pilotista saatu palaute oli rakentavaa ja testaajat innoissaan mistä suuret kiitokset osallistujille. Vuoden 2019 alusta nämä toiminnot laajenivat valtakunnallisiksi. Jatkossa jokaisen riistanhoitoyhdistyksen ampumakoetilaisuudet hoidetaan ja ampumakoetodistukset tallennetaan sähköisesti. Sujuvan ampumakoetilaisuuden läpivieminen edellyttää Tämän vuoden alusta alkaen ampumakoesuoritukset tulevat näkymään Oma riista -palvelussa. Sähköinen ampumakokeen suoritusmerkintä Oma riistassa on yhtä pätevä kuin edelleen jaettava pahvinen ampumakoetodistus. sähköisen vastaanoton hallintaa vähintään kahdelta, mieluiten kolmelta, vastaanottajalta. Tämän turvaamiseksi vastaanottajille tehdään seikkaperäiset ohjeet, avataan testiympäristö verkkopalveluun sekä järjestetään koulutusta kevään mittaan. Kokemusten mukaan ampumakokeiden vastaanottaminen sujuu varmimmin mobiilisovelluksella vastaanottajan omalla tutulla älypuhelimella tai tabletilla. Kadonneet ampumakoetodistukset historiaan Tänä vuonna suoritetun kokeen ampumakoetodistus siirtyy välittömästi maksamisen jälkeen Oma riistan verkkopalveluun sekä mobiilisovellukseen Omat tiedot -näkymään metsästyskortin seuraksi. Verkkopalvelusta metsästäjä voi tulostaa metsästyskortin mikä sisältää myös voimassaolevat ampumakokeet. Oma riistasta hyväksytyt suoritusmerkinnät siirtyvät lakisääteiseen Metsästäjärekisteriin. Hyväksytystä ampumakoesuorituksesta kirjoitetaan edelleen myös pahvinen ampumakoetodistus. Sähköisen merkinnän vuoksi metsästäjän ei enää tarvitse maksaa kadonneen pahvisen todistuksen jäljennöksestä riistanhoitoyhdistykselle. Ampumakoetietoja voidaan lisäksi hyödyntää myös muissa palveluissa. Esimerkiksi tulevaisuudessa metsästysseurat tai -seurueet voivat hyödyntää sähköisiä ampumakoetietoja Metsähallituksen aluelupahaussa. Asiakaspalvelu p. 029 431 2001 asiakaspalvelu@ riista.fi Verkkosivut www.riista.fi Sähköinen asiointi oma.riista.fi Kirjaamo Sompiontie 1, 00730 Helsinki kirjaamo@riista.f i Lupahallinto Sompiontie 1, 00730 Helsinki lupahallinto.kirja amo@riista.fi Y-tunnus 0201724-4 Verkkolaskut 003702017244 laskut@riista.fi Metsästäjän nimi: Pentti Mujunen Jakeluosoite: Mujunenkatu 33720 Mujunenkaupunki Kotipaikka: 203 Maksupäivä: 02.06.2018 Metsästäjänumero : 88888888 Syntymäaika: 11.11.1911 Riistanhoitoyhdist ys ja nro: Nokian seudun riistanhoitoyhdistys (368) TODISTUS RIISTANHOITO MAKSUN SUORITTAMISE STA METSÄSTYSKOR TTI 01.08.2018 ? 31.07.2019 TEHTÄVÄT RIISTANHOITOY HDISTYKSESSÄ: Ampumakokeen vastaanottaja Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) 1.8.2018 ? 31.7.2023 AMPUMAKOKEE T: Metsäkauris Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) Voimassa 6.11.2018 ? 6.11.2021 Hirvi / Peura Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) Voimassa 5.4.2018 ? 5.4.2021 Karhu Tampereen riistanhoitoyhdisty s (376) Voimassa 19.9.2017 ? 19.9.2020 Jousi Tampereen riistanhoitoyhdisty s (376) Voimassa 19.9.2017 ? 19.9.2020 HUOM! Tässä kuitissa mainittu metsästäjä on vastuuvakuutettu maksupäivästä lukien kuitin voimassaolon loppuun. Vakuutus kattaa ampuma-aseella toiselle aiheutetut vahingot ei kuitenkaan esinevahinkoja. Vakuutukseen liittyvä metsästäjän yksityistapaturmav akuutus kattaa aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä metsästäjälle itselleen aiheutuneet vahingot. Vakuutus on näiltä osin voimassa myös Pohjoismaissa ja EU-maissa. Vahingoittunutta eläintä poliisin toimeksiannosta Suomessa jäljittävä riistanhoitomaksu n maksanut metsästäjä kuuluu vakuutuksen piiriin samoin kuin hänen jäljitystehtävää suorittava koiransa. Vahingon tapahduttua ottakaa viipymättä yhteys LähiTapiolaan, puh. 010 19 5105 Jos haluatte vaihtaa riistanhoitoyhdisty stä, on siitä ilmoitettava metsästäjärekisteri in sähköpostilla, faksilla tai postitse. Kaikissa metsästyskorttiin ja Metsästäjä-lehden postitukseen liittyvissä asioissa Teitä palvelee: Metsästäjärekister i PL 22 00331 Helsinki puh 029 431 2002 (arkisin 8-18) e-mail: metsastajarekisteri @innofactor.com TULOSTETTU OMA RIISTA -PALVELUSTA 18.12.2018 1 / 1 Ampumakokeessa tarvittavat asiakirjat Ampumakoetilaisuuteen ilmoittaudutaan esittämällä voimassa oleva tai maksettu tulevan kauden metsästyskortti. Tämä hoituu kätevästi Oma riista -mobiilisovelluksella. Tilaisuuteen voi ilmoittautua myös nykyaikaisella virallisella henkilötodistuksella tai ajokortilla, jossa on viivakoodi. Metsästyskortti kannattaa maksaa hyvissä ajoin ennen koetilaisuutta, koska maksutieto siirtyy Oma riistaan noin viikon viiveellä. Lisäksi ampujan on ennen ampumakokeen suorittamista esitettävä ammunnanvalvojalle ampumakokeessa käytettävään aseeseen voimassa oleva oma hallussapitotai rinnakkaislupansa sekä pyydettäessä osoitettava henkilöllisyytensä. 34 l Metsästäjä 1 l 2019 Metsästäjä 1 l 2019 l 35 ARTO MÄÄTTÄ Vaatetus kyttäyspyynnissä Pakkanen on talven kyttäyspyytäjille tuttu kaveri. Pukeutumisen rooli on tärkeä kylmässä, mutta myös silloin kun halutaan kytätä pidempi ajanjakso leudommissa keleissä. N ykyaikaisessa pukeutumisessa suositaan kerrospukeutumista, mutta kyttäysmetsästäjälle se ei ole kaikkein kätevin pukeutumistapa, jos sitä ei sovelleta pyyntitapahtuman kulun mukaan. Vaatetuksen jatkuva säätäminen on hidasta, työlästä ja ennen pitkää epämiellyttävää. Tämän vuoksi kyttäyspyynnissä yksinkertaisemmat vaatetusratkaisut ovat usein toimivampia. Toimintatapojen muutos Tyypillisesti kyttäyspyynnin kulku alkaa pukeutumisesta. Tämän jälkeen pyytäjä siirtyy autolla lähelle metsästysmaastoa, jonka jälkeen hän kävelee loppumatkan kyttäyspaikalle. Tällainen tapahtumakulku luo kaikki edellytykset sille, että kylmä yllättää nopeasti ja kyttäyksestä tulee lyhyt ja epämiellyttävä. Syynä tälle on liian aikainen pukeutuminen ja vaatteiden kostuminen siirtymän aikana. Purettaessa kyttäysjahti eri osiin, voidaan huomata nimenomaan se, että siirtyminen kyttäyspaikalle tulisi suorittaa välttäen hiostumista. Tähän helpoin konsti on suorittaa matka kotoa kyttäyspaikalle kevyissä ja viileissä vaaatteissa ja pukea päälle kyttäysvarusteet ennen siirtymistä kyttäyspaikalle. Tällöin hiostumista ja alusvaatteiden tai sukkien kostumista ei pääse tapahtumaan, koska ruumiinlämpö lämmittää vaatteita vain kohtuullisesti siirtymän aikana. Vaatteiden muutos Yksi toimivimmista tavoista pukeutua kyttäyspyyntiin on käyttää alusasun päällä kevyttä metsästysasua ja tehdä siirtymät tämä asu päällä. Tällöin vaatetus riittää ajomatkalle ja mahdollisesti myös siirtymiseen autolta kyttäyspaikalle. Vasta paikan päällä vaatetusta lisätään pakkashousuilla ja takilla tai kokohaalarilla. Jalkineet kannattaa vaihtaa kevyistä jalkineista vasta viimeisenä toimenpiteenä. Matkailutyössä moottorikelkkaoppaiden vanha konsti on pukea kuivat ja kylmät kengät viimeisenä vaatekappaleena, jolloin jalat pysyvät kuivina. Kylmässä nimenomaan kosteus on pahin vihollinen ja kengistä kosteus ei pääse koskaan poistumaan tehokkaasti. Pakkasvaatteiden pukeminen auton takakontin tuntumassa tai kyttäyspaikalla voi tuntua epämiellyttävältä, mutta riittävän väljien vaatteiden pukeminen perusvaatetuksen päälle on vaivatonta. Erityisesti kokohaalaria käytettäessä toimenpide on nopea ja helppo. Lyhyttä kävelymatkaa varten haalarin voi toki pukea päälle jo ajoissa, mutta tällöin vetoketjut kannattaa pitää auki niin pitkän aikaa, kun vaatteet tuntuvat lämpimiltä. Tällä tavoin vältytään hikoamiselta. Vetoketjun voi sulkea silloin kun sille kokee tarvetta. Huomioitavaa kyttäysvaatetuksesta Kyttäysvaatetuksen päällimmäisen kerroksen ominaisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä mukavuudelle ja lämmöneristykselle. Vaatteet eivät missään tapauksessa saa kiristää istuttaessa ja niiden tulee olla ilmavia niissäkin asennoissa, joissa niitä käytetään. Tämän vuoksi vannoutuneiden kyttäyspyytäjien vaatetusta voidaan kuvata sanalla väljä. Housuissa tai haalareissa tärkeintä on niiden eristeiden määrä takapuolessa, polvissa, olkapäissä ja kyynärpäissä. Näissä kohdissa yksitai kaksiosaisen päällysvaatteen kangas on lähimpänä ihoa ja näistä kohdista kylmä hiipii käyttäjän iholle. Kyttäyshousuissa eristetystä ja jäykemmästä takamuksesta tai polvista ei todellakaan ole haittaa. Esimerkiksi polvien eristyksen jäykkyys usein nostaa päällimmäistä kerrosta kauemmas iholta, joten eristävää ilmakerrosta on reilummin. Jalkineissa pohjan eristävyydellä on korostunut merkitys. Mitä nopeammin kylmä johtuu kengän pohjasta jalkapohjaan, sen nopeammin jalat alkavat kylmettyä. Istuttaessa jalkojen verenkierto on heikompi ja kehon lämmönsäätelyssä raajojen verenkierto supistuu joka tapauksessa. Keho pitää ensisijaisesti huolen siitä, että ruumiin ydinlämpö säilyy. Tämän vuoksi palelu alkaa jaloista ja käsistä. Kylmän tunne voimistuu, jos jalkineiden pohja ei eristä. Päähine Ihmisen pää ja kaula ovat kuin avoin ovi lämpöhukalle. Tämän vuoksi päähineen pitää olla lämmin ja sen pitää suojata pää mahdollisimman laajalta alueelta. Karvalakki on hyvä valinta. Kauluri estää lämpövuotoja ja tekee kyttäämisestä miellyttävämpää. Hyväksi koettu konsti on pukea alkuvaiheessa kaulaa suojaava lämmin kypärämyssy ja lisätä karvalakki päähän siinä vaiheessa, kun päätä alkaa palella. Tällöin pää ei hiostu. Kuiva on pakkasessa yhtä kuin lämmin ja miellyttävä. Riistalaukauksen jälkeen Raskas ja pakattu pukeutuminen on hiostumisen lisäksi ongelma siinä vaiheessa, kun kyttääjä on ampunut onnistuneen riistalaukauksen. Saaliin hakeminen maastosta tai osuman saaneen eläimen etsintä on helpompaa riisuttaessa paksu kyttäyskerros pois. Tällöin jahdin liikkumista vaativa osuus on kevyempi, miellyttävämpi ja tehokkaampi suorittaa. Ruumiinlämpö nousee täydessä kyttäysvarustuksessa liikuttaessa ja olo on hyvin nopeasti tukalan kuuma. Metsästäjän varusteet Kengät ovat jalkojen mukavuuden kannalta ensisijaisen tärkeät. Hyvä pohjallinen ja helppo kuivatus ovat synonyymeja hyvälle kyttäysjalkineelle. Vedettäessä kengät jalkaan niiden ollessa kylmät, voidaan välttää jalkojen hiostuminen ja kylmettyminen. Aina kyttäyspyynnissä ei ole kyse armottomista pakkasista. Haasteeksi voi tulla myös kytiksellä vietetty aika. Vaatetus ei tällöin kuitenkaan poikkea mitenkään kovien pakkasten vaatetuksesta. Väljä haalari perusvaatetuksen päällä, kaulan ja pään huolellinen suojaaminen sekä lämpimät jalkineet ovat tae mukavaan pyyntiin. Päällimmäisen kerroksen riisuminen helpottaa saaliin noutamista maastosta. Lumihangessa tarpominen täydessä varustuksessa on raskasta. Muistilista pukeudu kevyesti liikkuessasi ja siirtymien aikana pue kyttäysvaatetus päälle vasta kun sille on tarvetta, vaatteiden ollessa viileitä suosi kahden vaatetuskerran käyttöä (perusvaatetus ja pakkasvaatetus) suojaa pää ja kaula huolellisesti vältä hikoamista ilma on paras eriste, suosi väljää vaatetusta