Metsästäjä 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Metsästäjä 2 l Mistä tila Suomen susille? 2013 Toiveena latvalinnustus
Tässä numerossa l 2 l 2013 Metsällä pienestä pitäen s. 28 Ilves saalistajana. s. 10 SRVA - metsästäjien virka-apu poliisille s. 20 3 Pääkirjoitus 4 Susikonfliktin biologia 6 Suoraa puhetta suurpedoista 8 Puheenjohtajan palsta 10 Ilves sorkkaeläinsaalistajana 13 MMM: Suurpetopolitiikan arviointi käynnistyy 16 Valtakunnallinen riistaneuvosto koolla 18 Riistapäivät 2013 20 SRVA huolehtii riistasta loppuun asti 24 Riista.fi uudistuu 25 Metsästäjä 50 vuotta sitten 28 Karjaa ja riistaa Johannan maatilalla 30 Metsästäjäliiton haasteena maineenhallinta 32 Riistalihaa omaan käyttöön ja myytäväksi 33 Riistamakkaroita käsityönä 34 Suomen pohjoisimpien metsäkauriiden mailla 2 l Metsästäjä 2 l 2013 Metsäkauriit Suomen pohjoisrajalla s. 34 36 Riistavalli ei nuku koskaan 38 Hirvi- ja peurasaalis 2012 39 Jäljestäjät tehdään kesällä 40 Sidosryhmäseminaari metsähanhen kannanhoidosta 42 Áigeguovdilis ságat sámegillii 44 Ajankohtaista 48 Merkillisiä tapahtumia 50 Rikoksia ja rangaistuksia 52 Törkeän metsästysrikoksen seuraamuksista 54 Ekin kanssa erällä 56 Isoahde ? metsäluonnon kosteikkohelmi 59 Lajiesittelyssä pyy 60 Junnupalsta 61 Kaupantekoa 63 Osoitteita
Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Mistä tila Suomen susille? Kuluvan talven susitapahtumat, laittomat tapot ja lailliset kansalaisten kokoontumiset vahvoine mielenilmauksineen, ovat roihauttaneet liekkiin kiivaan suurpetokeskustelun. Keskustelun toivoisi jatkuvan niin kauan, että saamme aikaan suomalaisen susirauhan; yhteiskunnallisen sopimuksen siitä, miten suurpetojen suojelutavoitteet sovitetaan toteutettavaan susipolitiikkaan niin, että maaseudun asukkaiden oikeutetut odotukset ja muiden kansalaisten arvomaailma saadaan yhteen. Keskustelussa olisi toivottavaa, että huomio keskittyisi kaikkia osapuolia palvelevien ratkaisuiden hakemiseen: Mistä tila Suomen susille? Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvä suurpetopolitiikan arviointihanke luo arvokeskustelulle hyvän kehyksen. Ulkopuolisen evaluoinnin tarkoitus on toiminnan tulosten arviointi, mutta maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannossa on korostettu, että hankkeen pitää tuottaa myös ideoita ja ehdotuksia petopolitiikan kehittämiseksi. On hyvä, että Suomi on avannut yhdessä Ruotsin kanssa keskustelut Brysselin suuntaan. On tärkeää saada loppumaan keskinäinen kinastelu siitä, mitä EU meiltä oikeasti vaatii; käydä keskustelu luontodirektiivin soveltamisesta pohjoismaisiin oloihin. Maamme tekemät sitoumukset EU:n suuntaan ovat joka tapauksessa edelleen voimassa. Suurpetopolitiikan arvioinnin ja EU keskusteluiden yhteydessä tai jälkeen tarvitaan korkean tason poliittiset päätökset kotoisen suurpetopolitiikan linjaukista. Tullaanko toimeen nykyisillä vai pitääkö jotain muuttaa. Näiden linjausten jälkeen on edellytykset sudenhoitosuunnitelman uusimiselle. Suomen riistakeskus onkin saanut jo toimeksiannon valmistautua työhön. Työssä otetaan huomioon evaluointityössä löydettävät kehittämisehdotukset. Nöyrä lähtökohta työlle on se, että aikaisemman sudenhoitosuunnitelman tavoitteissa on epäonnistuttu. Susikanta on hoitosuunnitelmakauden aikana puolittunut, mutta ? johtuen suden levittäytymisestä uusille alueille ? suteen liittyvät ristiriidat ovat lisääntyneet ja kärjistyneet. Susialueilla olevien ihmisten mielipideilmaukset tai heidän kokemansa pelot ja haitat eivät ole saaneet yhteiskunnalta ja hallinnoilta konkreettista vastausta tai apua. Tässä piilevät varmasti myös keskeiset avaimet lukkiutuneen tilanteen avaamiseen. Metsästäjäkunnalle kulunut talvi on ollut raskas. Laittomuuksien paljastuminen on pudottanut vaikenemisen suojaverhonverhon ja vahvistanut tutkijoiden jo pidempään esillä pitämän arvion, että susien laittomalla tappamisella on keskeinen merkitys susikantamme kehityksessä. Kaikki olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että myös petoasioita hoidetaan vain laillisin ja yhteisesti hyväksytyin keinoin. Metsästäjiin on luotettu. Metsästäjille on annettu Suomessa poikkeuksellisen suuri vastuu riistatalouden hallinnossa ja kestävän metsästyksen toteuttamisessa. Nyt tarvitaan moraalista ryhtiliikettä. Vetoan metsästäjien suureen lainkuuliaiseen enemmistöön. Laittomuudet on tuomittava ja saatava loppumaan. On palautettava luottamus avoimella yhteistyöllä. Metsästäjä 2 l 2013 l 3
Ilpo Kojola, Samuli Heikkinen ja Salla Kaartinen Susikonfliktin biologia Seppo Ronkainen Suden ja ihmisen välinen konflikti on tihentynyt. Susi ei ole pelkkä takamaiden asukki, vaan viihtyy myös kulttuurimaisemissa. Tilanne on synnyttänyt kansalaisliikkeitä ja kampanjoita, jotka näyttävät mustaavan suden imagoa entisestään. S uden aiheuttaman haitan ja vahingon taustalla on suden biologia. Ihmisen niin salliessa susikannan esiintymisalue laajenee tavattoman nopeasti, sillä nuoret synnyinlaumoistaan itsenäistyneet sudet jolkottavat usein satojen kilometrien päähän kotikonnuiltaan. Nuori uros ja naaras ovat suunnilleen yhtä innokkaita vaeltamaan,minkä takia uusi pari ja pentuelauma voi periaatteessa syntyä melkein minne tahansa Suomessa. Tämän tarkastelun juonena on tutkia susien liikuskelua ihmisasutuksen piirissä sekä susien aiheuttamien vahinkojen ja haitan taustoja. Provosoiva susi Luontaisesti susi elelee yksin vain nuorena,pariutumiskumppania etsiessään.Suomalaisissa syystalven perhelaumoissa on viime vuosina keskimäärin seitsemän yksilöä. Ennätys on Kuusamosta vuodelta 2009. Siellä kaadettiin 15 hukan ?tokka?, jossa oli nelivuotiaiden emojen matkassa kymmenen pentua ja kolme yksivuotiasta sutta. Sudet tekevät itsestään numeron tappamalla itseään kookkaampia saaliseläimiä.Kannanseurannan kannalta tämä on hyvä asia,sillä kaataessaan hirviä ja peuroja sudet eivät pysy piilossa.Tämä piirre kuitenkin myös voimistaa suden pelottavuutta ihmisen mielessä. Kun nuori susi on lähtenyt synnyinlaumastaan, mikä tavallisesti tapahtuu keväällä sen ollessa noin vuoden ikäinen, se alkaa etsiä pariutumiskumppania ja sopivaa aluetta pesimiseen. Alue, jonne susi asettuu, löytyy lyhimmillään vain muutaman kymmenen kilometrin päästä, mikä tarkoittaa synnyinlauman reviirin välitöntä naapuruutta. Susiparin hallitseman reviirin pinta-ala on Suomessa keskimäärin 1 200 km2. 4 l Metsästäjä 2 l 2013 Kun matkavauhti on noin 15 km vuorokaudessa, susi tulee uudelle alueelle useimmiten täysin yllättäen. Pienimpien tonttien koko on ollut Suomessa noin 600, suurimpien lähes 2 000 km2. Pisimmillään suora etäisyys uudelle reviirille on ollut Suomessakin lähes 500 km,mikä on lähellä maksimia,jonka Itä-Suomesta lähtenyt susi voi siirtyä, jos pysyy Suomen rajojen sisäpuolella. Reitti sinänsä on tavallisesti sangen polveileva, ja sillä voi enimmillään olla mittaa tuhansia kilometrejä. Nuoret sudet taittavat matkaa yöllä ja päinvastoin kuin tutulla reviirillään elävät sudet, ne käyttävät esimerkiksi metsäteitä harvoin kulkureitteinään. Kun matkavauhti on noin 15 km vuorokaudessa, susi tulee uudelle alueelle useimmiten täysin yllättäen.Aineistomme viittaa myös siihen,että susi voi löytää pariutumiskumppanin kesken matkanteon,minkä jälkeen pari vaeltaa yhdessä tulevalle pesimäalueelle. Nuorten susien joutuisa liikkuminen seuduille, mistä sudet ovat olleet pitkään poissa, on synnyttänyt tarinoita siirtoistutuksista,jollaisia ei ainakaan Suomessa ole koskaan tehty. Milloin sudet ovat lähellä asumuksia? Sudet liikkuvat tavallista useammin ihmis- asuntojen lähellä sellaisilla reviireillä, joissa asutusta on keskimääräistä enemmän. Suhtautuminen asutukseen vaihtelee kuitenkin yksilöstä toiseen, kuten jutun mukana olevasta pylväiköstä voi helposti havaita. Kaksi samanikäistä ja asutuksen pirstomalla alueella elävää sutta voi suhtautua asutukseen lähes äärimmäisiä ääripäitä edustavalla tavalla. Lumijoelle Sotkamosta vuonna 2003 jolkottanut ja sinne asettunut vuoden ikäinen uros (oikeanpuoleisin pylväikön susista) vältteli uudella reviirillään aika tavalla huolellisesti asuinrakennusten lähiympäristöjä, siinä missä samanikäinen Keuruulta 2012 Äänekosken pohjoispuolelle siirtynyt uros (korkea punainen pylväs) on uudella elinalueellaan kuljeskellut talojen lähellä huomattavan paljon. Vierailut asuinrakennusten tuntumassa tapahtuvat ensisijaisesti yöllä. Milloin sudet tappavat koiria? Sudet tappavat Suomessa merkittävän määrän koiria. Tilasto valtion varoista korvattujen koirien määrästä ei ilmaise tapausten kokonaismäärää, mutta on vuosien välillä
vertailukelpoinen. Tapausten määrä on ollut 2000-luvulla vahvasti korreloitunut susien lukumäärää koskevan arvion kanssa. Kannan ollessa suurimmillaan vuonna 2006, valtion varoista korvattiin 54 koiraa, viime vuonna 37 koiraa. Vahinkojen määrä on todennäköisesti monen tekijän summa. Kun verrataan tilastoja naapurimaiden välillä, vastaan tulevat erot erilaisten metsästyskoirien käytön suosiossa. Vahva vaikutus näyttää olevan myös luontaisilla saaliseläinkannoilla. Esimerkiksi Virossa, missä on runsaasti villisikoja, on normaalisti kyse vain muutamasta tapauksesta vuosittain.Tämä kertoo myös siitä,että pihapiireistä koiria tappavat sudet ovat siellä harvinaisia. Jossain määrin sopivampi vertailukohta on Ruotsi, missä valtion varoista korvattujen koirien määrä suhteutettuna susilaumojen määrään on ollut viime vuosiin asti samaa luokkaa kuin Suomessa. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana susien tappamien koirien määrä on kuitenkin noussut susilaumojen määrään suhteutettuna selvästi suuremmaksi Suomessa kuin Ruotsissa. On ennenaikaista päätellä Suomen hankalamman tilanteen johtuvan siitä, että Ruotsin susialueiden hirvikanta on 3-5 kertaa tiheämpi kuin Suomen susireviireillä, mutta olisi loogista olettaa susien olevan motivoituneempia tappamaan toinen koiraeläin tontiltaan, jos sorkkaeläinkanta on harva. Susiparin tai -lauman alttius tappaa koiria on yhteydessä urossuden ikään. Kun uros on alle kolmevuotias, riski toistuvista koiran kimppuun käynneistä on suurempi kuin alfauroksen ollessa varttuneempi ja kokeneempi. Taustalla on todennäköisesti alfauroksen iän vahva vaikutus menestymiseen hirvenpyynnissä, mikä on tullut esiin Ruotsissa kerätyissä aineistoissa. Kun uros oli yksivuotias, saalistusyrityksistä onnistui keskimäärin 10 %, kaksivuotiaiden urosten johtamissa laumoissa 40 % ja viisivuotiaiden noin 70 %. Sudet poronhoitoalueella Poronhoitoalueella liikkuvat sudet käyvät harvoin koirien kimppuun, mihin on ilmeisenä syynä porojen tarjoama helppo ja runsas saalis. Susien tappamia poroja löytyy vuosittain 600 ? 900. Vahingot ovat viime vuosina keskittyneet poronhoitoalueen kaakkoisosiin sekä Koillis-Lappiin. Etelä- ja kaakkoisosan paliskunnissa vahinkojen määrä linkittyy Suomen susikannan edellisvuoden pentuelaumojen määrään. Selityksenä on se, että pesivä susikanta keskittyy poronhoitoalueen eteläpuoliselle vyöhykkeelle, johon kuuluu Kainuu,Ylä-Karjala ja Pohjois-Savo. Osa tällä alueella synnyinlaumoistaan itsenäistyneistä nuorista susista vaeltaa pohjoiseen, missä lähimmät porotokat ovat suden liikkumisen mittakaavassa suhteellisen lähellä. Nuorten susien vaellusreittejä synnyinreviireiltä (mustat ympyrät). 12 10 8 % Lähellä asuinrakennuksia olevien paikannusten prosenttiosuus kaikista paikannuksista (paikannus < 100 m lähimmästä talosta) Etäisyysvyöhykkeen (< 100 m lähimmästä talosta) prosenttiosuus reviirin pinta-alasta 6 4 2 0 Susi (22 eri yksilöä) Pannallisten susien GPS -paikannusten sijoittuminen asuinrakennusten lähelle on yleisintä reviireillä, missä asutusta on keskimääräistä enemmän. Yksilöllinen vaihtelu on huomattavaa, mutta suurin osa tutkituista susista (22 sutta, yhteensä 34 688 GPS -pistettä) on vältellyt asuinrakennusten lähellä liikkumista. Kuvassa ovat mukana aineistomme kaikki sellaiset sudet, joiden reviirillä ihmisasutuksen tiheys on ollut keskimääräistä suurempi. Lisäksi on satunnaisia esimerkkejä reviireiltä, missä asutusta on vähän. 9 8 Päivä 7 Paikannus < 100 m lähimmästä talosta (% kaikista paikannuksista) 6 Yö 5 4 3 2 1 0 Susi (22 eri yksilöä) Sudet liikkuvat asuinrakennusten lähellä pääasiassa yöllä. Suden onnistuminen hirvenpyynnissä vaikuttaa sen kiinnostukseen tappaa koiria. Kun uros on alle kolmevuotias, riski toistuvista koiran kimppuun käynneistä on suurempi kuin lauman alfauroksen ollessa varttuneempi ja kokeneempi. Metsästäjä 2 l 2013 l 5
Jarkko Nurmi Suoraa puhetta suurpedoista MMM jalkautui riistakeskuksen toiminta-alueiden sidosryhmätilaisuuksiin Suomalainen suurpetopolitiikka on vuonna 2013 murroskohdassa. Suurpetokannat ovat kasvaneet ja levittäytyneet uusille elinalueille, joiden asukastiheys on suurempi kuin ?perinteisillä? suurpetoalueilla. Ongelmilta ei ole vältytty. Maaja metsätalousministeriön virkamiehet jalkautuivat syksyllä kuulemaan kansalaisten tuntoja alueellisten riistaneuvostojen järjestämiin kuulemistilaisuuksiin. Suurpetomielipiteiden kirjo Tilaisuuksissa kartoitettiin ihmisten kokemia suurpeto-ongelmia ja niiden alueellista sijoittumista, mutta niissä pohdittiin myös mahdollisia lajeihin liittyviä hyötynäkökohtia, yhteiselon kehittämisideoita ja lainsäädännön muutostarpeita. Suurimmat koetut ongelmat liittyivät suteen. Laji on viime vuosien aikana levinnyt uudelleen myös Länsi-Suomeen, josta se on ollut käytännössä poissa toistasataa vuotta. 6 l Metsästäjä 2 l 2013 Seppo Ronkainen T ilanne etenkin suden osalta on kärjistynyt, kun Perhossa ja Sonkajärvellä on paljastunut epäily susien salatapoista ja niiden yrityksestä. Tapaukset vaikuttanevat laajasti suurpetopolitiikkaan ja metsästyksen valvontaan lähitulevaisuudessa. Ministeriön jalkautumisessa alueille oli kyse uudenlaisen riistapolitiikan toteuttamisesta. Riistaneuvostot vastaavat alueensa sidosryhmien osallistamisesta päätöksentekoon ja niiden tehtävänä on varmistaa se, että riistapolitiikkaan liittyvä päätöksenteko tapahtuu moniarvoisesti ja eri osapuolia kuullen. Riistaneuvostot järjestivät tilaisuudet ja MMM:n virkamiehet pitivät suurpetoihin liittyvät asiantuntijaesitykset sekä kuuntelivat kansalaisten kokemuksia. Alueen ihmistiheys on paljon korkeampi kuin Itä-Suomessa, jossa ihmiset ovat ehkä tottuneet paremmin suurpetojen läsnäoloon. Koti- ja tuotantoeläinvahinkojen lisäksi suteen liittyvät sosiaaliset kysymykset ? ihmisiin kohdistuvan uhkan tunne ja pelko ? ovat nousseet voimakkaasti esiin. Ratkaisuina näihin ongelmiin tarjottiin muun muassa tarkennettua tietoa susilaumojen liikkeistä ja lainsäädännön joustavoittamista pyynnin osalta. Useassa susipalautteessa todettiin, että hallinnon tulisi tunnustaa se tosiasia, että lajin vaikutuspiirissä elävät ihmiset pelkäävät sutta, eikä tätä pelkoa saa vähätellä. Hyötynäkökohtiakin susista löytyi: metsäalan ja liikenteen toimijat pitivät hyvänä sitä, että sudet vähentävät hirviä ja lajista todettiin olevan hyötyä luontomatkailulle. Karhukannan hoidon osalta tilanne oli palautteen perusteella paljon helpompi. Karhu koetaan jo arvokkaaksi riistalajiksi, jota voidaan metsästää kestävän käytön perusteella. Lajin aiheuttamat mehiläisvahingot mainittiin etenkin Länsi-Suomen kehittyvän kannan vyöhykkeellä ongelmana,johon tulisi reagoida panostamalla vahinkojen ennaltaehkäisyyn.Lisäksi karhukannan hoitosuunnitelman vyöhykejaon todettiin vanhentuneen kannan alueel-
Miten susikanta jatkossa hoidetaan? Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston neuvotteleva virkamies Sami Niemi on ollut pitkään suomalaisen susikonfliktin myrskyn silmässä. Hänen vaativiin tehtäviinsä kuuluu tasapainoilu susikannan hoidon kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämisen ja kansalaisten kokemien susiongelmien välisellä ohuella nuoralla. EU katsoo, että Suomen elinkelpoisen susikannan minimikokovaatimus on 20 lisääntyvää laumaa. Nyt virallinen kanta-arvio on reilusti tämän alle, mutta kansalaisten kokemat susiongelmat ovat lisääntyneet. Esitimme Samille pari kysymystä vaativan yhtälön ratkaisemiseksi. rän pinta-alayksikköä kohden, mutta petojen lukumäärää se ei suoraan kerro. Punaisella esitetyllä alueella on tehty runsaasti petohavaintoja ja vastaavasti vihreällä esitetyllä alueella havaintoja on vähän. (Kartta: RKTL) listen muutosten takia. Päivitys olisi tarpeen biologisen tiedon tarkentumisen perusteella. Ilveskannan hoidon suurimmaksi ongelmaksi koettiin se, että kannan koosta saatava tutkimustieto ei ole pysynyt nopean kasvun kyydissä ja kannan koko on aliarvioitu. Lajin todettiin aiheuttavan riistataloudellisia ongelmia etenkin pienten hirvieläinten kannanhoidolle Länsi- ja Etelä-Suomessa. Metsäpeuran direktiivilajistatus todettiin painavana perusteena ilveksen poikkeuslupien kohdentamisen alueellisessa harkinnassa. Tähän Suomen riistakeskuksessa reagoitiin jo kuluneena metsästyskautena ja poikkeuslupia ohjattiin metsäpeura-alueille.Ilveskantojen kasvun hyötynäkökohtana todettiin, että ilves saalistaa kettuja ja supikoiria. Vaikutusten arvioitiin jo näkyvän joidenkin alueiden vahvistuneina metsäkanalintukantoina. Ahman porotaloudelle aiheuttamat ongelmista keskusteltiin, mutta selkeitä lainsäädännöllisiä muutostarpeita ei ahman osalle esitetty. Susikannan hoitosuunnitelman päivitys alkaa syksyllä 2013 Susikannan hoitosuunnitelman päivitys alkaa Suomen riistakeskuksessa syksyllä 2013.Epäillyt susien salakaatotapaukset ovat lisänneet Mitkä ovat omat neuvosi sudenhoitosuunnitelman päivitystä aloittavalle Suomen riistakeskukselle? Toivon, että riistakeskus onnistuu luomaan prosessin, jossa vuorovaikutus, tieteellinen tieto, tunteet ja toisten näkökulmien kunnioitus johtavat laajaan yhteisymmärrykseen susikannan hoitamiseksi. Olennaista olisi se, että ymmärretään, että tähän konfliktiin ei ole yhtä ratkaisua, vaan sen hallinta edellyttää useiden eri toimien samanaikaista ja jämäkkää toteuttamista. tehtävän haasteellisuutta ja susikanta-arvio on laskenut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola arvioi Suomen susikannan kooksi tällä hetkellä noin 120 ? 135 yksilöä. Suomi on sitoutunut susikannan kestävään hoitoon kansainvälisillä sopimuksilla ja kannanhoito tulisi jatkossa toteuttaa tavalla, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon susien vaikutuspiirissä elävien ihmisten mielipiteet ja vahingot. Vastuu Suomen susikannan hoidosta ei saa jäädä muutamien alueiden kontolle, vaan jatkossa on todennäköisesti tavoiteltava kannan nykyistä tasaisempaa jakautumista. Sen tueksi tarvitaan laaja yhteiskunnallinen tahtotila ja poliittisen järjestelmän tuki. Kimmo Pöri Karttkuva kertoo susihavaintojen lukumää- Voidaanko valtionhallinnon toimilla edistää susikonfliktin ratkaisua? Maa- ja metsätalousministeriön ikävänä roolina on aina nostaa esille se, että susikannan hoidon linjaukset eivät ole vain meidän itsemme päätettävissä. Susi on luontodirektiivin suojelema laji, jonka metsästystä säädellään hyvin tiukasti. Tämä sääntely on seurausta muun muassa aiemmista komission käynnistämistä valvontamenettelyistä Suomen kohtaan. Ruotsi on hakenut luontodirektiivin puitteissa joustavampia ratkaisuja kannanhoidollisten lupien avulla. Komissio on kuitenkin suhtautunut hyvin kielteisesti näihin avauksiin ja näyttääkin siltä, että Ruotsi löytää itsensä pian EU- tuomioistuimesta. Maa- ja metsätalousministeriö aikoo yhdessä Ruotsin viranomaisten kanssa avata neuvottelut komission kanssa siitä, minkälaisia joustavia ratkaisuja olisi löydettävissä erityisesti asutuksen läheisyydessä liikkuvien susien aiheuttamien ongelmien hallintaan. Suomen ja Ruotsin tilanne poikkeaa monen Keski-Euroopan maan susitilanteesta siinä, että täällä sudet eivät elä vuoristoalueilla, joissa on hyvin vähän asutusta. Onnistuessamme näissä neuvotteluissa, voimme osaltamme auttaa hoitosuunnitelman valmistelussa tarjoamalla nykyistä laajempia keinoja ongelmien hallintaan Metsästäjä 2 l 2013 l 7
Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Riistanhoitoyhdistykset suurpetopolitiikan häränsilmässä Viime vuoden lopulla eri puolilla maatamme liikuttaessa alkoi vahvistua käsitys, että suurpetopolitiikkamme tietynlainen kulminaatiopiste oli saavutettu. Asioista puhuttiin hyvin kärkevään sävyyn ja sellaisetkin metsästäjät, jotka aikaisemmin olivat olleet hyvin pidättyväisiä petoasioissa, ottivat reippaasti kantaa nykyiseen menoon. Tammikuun lopulla viikon sisään kaikki pahimmatkin uhkakuvat olivat toteutuneet suurpetojen salatappotapausten paljastuessa. Edessä on samantyyppinen uskottavuuden palautuskampanja, kuin konsanaan murtomaahiihdossa Lahden käryn jälkeen. Ilman puolueettoman tutkimuslaitoksen mukana oloa laskentojen tuloksilla ei ole uskottavuutta ulkopuolisten tahojen suuntaan. Suurpetohavaintojen panttaamisella tai kokonaan ilmoittamatta jättämisellä metsästäjät vain vetävät mattoa altaan ja varmistavat jatkossa kielteisten poikkeuslupapäätösten saamisen. On erittäin valitettavaa, mikäli yhteistyö riistantutkimuksen ja kentän metsästäjien välillä katkeaa. Tämä esimerkillinen yhteistyö on ollut yksi keskeisimpiä peruspilareita maamme korkeatasoisen riistantutkimuksen saralla. Luottamuksen palauttaminen on yksi lähiajan keskeisimpiä tehtäviä. Erityisen ihmetyksen kohteena on ollut, että näihin laittomuuksiin on epäilty osallistuneen myös riistahallinnon eriasteisissa luottamustehtävissä toimineita henkilöitä. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat joutuneet todella pahaan välikäteen suurpetopolitiikan linjausten ja haja-asutusalueen väestön asettaman paineen välimaastossa. Kun otetaan huomioon, että toiminta on sekä oma- että vapaaehtoista, niin tilanne käy yhä tuskallisemmaksi. Herää kysymys, kuinka jatkossa saamme toimi- ja luottamushenkilöitä kentällä tehtäviin, joiden hoitaminen on nykyisessä tilanteessa petoalueilla muuttunut näin vaikeaksi. Suurpetojen kantojen hoidon perusasioita pitäisi olla, että niiden aiheuttamat tuhot korvataan täysimääräisesti ja että sen lisäksi tarjolla olisi myös porkkanoita alueille, joilla suurpetojen tihentymiä esiintyy. Valtakunnallinen riistaneuvosto käsitteli viime kokouksessaan esitystä, jonka mukaan riistanhoitomaksuvarojen kohdentamisessa alueille otettaisiin huomioon myös suurpetojen määrä eri alueilla. On kiistämätön tosiasia, että suurpedot työllistävät riistanhoitoyhdistyksiä huomattavasti ja aiheuttavat monenlaista painetta kentän toimijoille. Viime päivinä on sieltä täältä kantautunut tietoja, että suurpetotietojen tallentamisesta Tassujärjestelmään tultaisiin kieltäytymään. Osin ilmiö on varmaan jo täyttä totta, joten ilmeisesti RKTL:n viimeisimmässä susikanta-arviossa on kysymys myös siitä, että kaikki susihavainnot eivät ole tutkijoiden tiedossa. Samoin on oltu virittelemässä oma-aloitteisia laskentoja, joissa riistantutkimus ei olisi mukana millään tavalla. Kannattaisi tarkoin miettiä, mitä hyötyä tästä on, ja kenelle? 8 l Metsästäjä 2 l 2013 Jos noista viime aikojen hyvin traagisistakin asioista haluaa jotain myönteistä hakea, niin viimeistään nyt on käynyt selväksi, että ongelman lakaisu maton alle ei enää onnistu: on tullut aika käydä perusteellinen yhteiskunnallinen arvokeskustelu suurpetopolitiikan linjauksista. Meillä tulisi olla nyt malttia odottaa, millaisia muutoksia suurpetopolitiikkaan on tulossa. Ilman paikallisten ihmisten hyväksyntää ei suurpetojenkaan suojelu tule onnistumaan. Hallitusohjelmassa mainittu suurpetopolitiikan evaluointi ja tänä vuonna aloitettava sudenhoitosuunnitelman päivitys eivät voisi ajoittua juuri parempaan ajankohtaan.
Avattu uusi edullinen verkkokauppa! Koiravaruste.fi Kaikki vakuumipussit maalis- ja huhtikuun ajan -15% Elementtejä saatavana myös yksittäin. Tilaa haluamasi kokoinen tarha! Helppo ja nopea pystyttää! PetSafe 3x3 koiratarha 529,- Tyylikäs ja neutraali 3x3 m koiratarha kotipihaan tai mökille! Sinkitty ja jauhemaalattu teräsrunko 4mm hitsatulla teräs-verkolla. Uusi elementtien kiinnitys-mekanismi. Elementin leveys n. 150cm ja korkeus n. 180cm. Hinta sisältää rahdin kotipihaan (poislukien erikoisalueet). 3 värivaihtoehtoa Huippusuositut koiranruoat edullisesti ? toimitus kotiovelle 0 ? Maintenance 15 kg 6,70 /100 kpl Garmin Astro 320 ja DC40-panta Uusi erittäin monipuolinen koira-GPS. Garminin navigointiominaisuudet ovat tunnetusti parasta laatua. us! 749,- Tarjo 598,- Koiravaljas Astroon Huippuus! o 599,j r a T Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995 Erinomaiset ravintoainekoostumukset ? korkeat lihapitoisuudet Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita Laaja valikoima suosittuja eri kokoisia vakuumipusseja suoraan maahantuojalta! alk. Pyydä tarjous suuremmista eristä! Laajenna! 0? Premium Vakuumipussit ? Täysin uudistettu verkkokauppa ? Laajempi tuotevalikoima ? Parasta palvelua ? parhaat tarjoukset Toim. kotipihaan Meiltä Pointer / Tracker GPS-pantojen huollot edullisesti! Esim. Akunvaihto 69 ? Kaikkien kausien ruoat ? kestävään suoritukseen Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille Meiltä myös penturuoat! Super 15 kg Myös ruokien rullakko- tai lavatoimitus edullisesti! 79,- HUIPPUUUTUUS! Koko Suomen Tarjous! maastokarttaasennus ,Garminiin 59 Bellman & Flint 1900 luolatutka HUIPPU-UUTUUS! Helppokäyttöinen ja suosittu, täysin digitaalinen veden- ja iskunkestävä luolatutka. Active 15 kg 529,- Puriste HE 15 kg HUIPPUUUTUUS! Lihaa 30 % 2290 / 15 kg Min. tilaus 2 säkkiä Lihaa 44 % 2790 / 15 kg Min. tilaus 2 säkkiä Lihaa 51 % 2990 / 15 kg Min. tilaus 2 säkkiä Lihaa 44 % 3290 / 15 kg Min. tilaus 2 säkkiä Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! www.koiravaruste.fi tai soita 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
Teksti ja kuvat: Mikael Wikström Ilves Ilveksen vaikutusta sorkkaeläinkantoihin ei ole vielä erityisen paljon Suomessa tutkittu. Muissa maissa tutkimus on osoittanut, että ilvesten esiintymisellä saattaa olla hyvinkin ratkaiseva merkitys sorkkaeläinkantojen kehitykselle. sorkkaeläinsaalistajana Ilves on viimeisten vuosikymmenten aikana lisääntynyt voimakkaasti Suomessa. Sorkkaeläinkannat eri puolilla maata ovat taas selvästi pienentyneet. I lvesten vaikutus alueen sorkkaeläinkantoihin riippuu muun muassa ilveskannan tiheydestä, ilvesten saaliseläinvalinnasta, saalistustahdista, sorkkaeläinkantojen tiheyksistä ja sorkkaeläinkantojen lisääntymiskapasiteetista. Merkitystä on myös sillä, onko ilvesten tiettyyn sorkkaeläinkantaan kohdistama saalistaminen ?additiivista? vai ?kompensoivaa?. Mikäli saalistaminen on additiivista, tietää uuden saalistajan eli uuden ilvesyksilön tulo kuvaan, että saalislajin kokonaiskuolleisuus kasvaa, mikä taas johtaa saaliseläinkannan tiheyden pienenemiseen. Jos taas saalistaminen on kompensoivaa,saalistajat tappavat yksilöitä, jotka olisivat muista syistä kuolleet muutenkin. Kompensoivalla kuolleisuudella ei siis ole merkittävää seurausta saaliseläinkannan tiheydelle. Kysymys siitä,onko saalistaminen additiivista vai kompensoivaa,riippuu lähinnä saaliseläinkannan tiheydestä suhteessa alueen kantokykyyn. Jotta saalistaminen olisi kompensoivaa, on saaliseläinkannan tiheyden oltava erittäin korkea,lähellä alueen kantokykyä niin että heikkoja ja nujerrettuja saaliseläimiä löytyy. Jos saaliseläinkannan tiheys on alhainen ja metsästyspaine kova, saalistus on additiivista, koska jäljellä on vain hyväkuntoisia saaliseläimiä. Ilveksen ravintotottumukset Ilvekset syövät 1,5?2,5 kiloa lihaa vuorokaudessa. Tämä tietää suurin piirtein noin 730 kiloa lihaa ilvestä kohden vuodessa. Minkälaista lihaa ilvekset syövät,riippuu siitä,millaisia saaliseläimiä alueella on. Muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa, Sveitsissä, Sloveniassa,Valkovenäjällä ja jossain määrin myös Suomessa on tutkittu sitä, mitä ja paljonko ilvekset syövät. 10 l Metsästäjä 2 l 2013 Kaikissa näissä maissa tulokset ovat samat; ilves on erikoistunut saalistamaan sorkkaeläimiä, mutta sen on todettu myös syövän tavattoman monia erikokoisia lajeja aina myyrästä hirveen. Jos alueella on sorkkaeläimiä, ilvekset syövät pääasiassa juuri niitä, mutta niiden puutteessa ilvekset tyytyvät myös pienriistaan. Tapetuista sorkkaeläimistä ilvekset hyödyntävät 5 - 90 %.Missä sorkkaeläimiä on saatavilla, nämä muodostavat yleensä 80 - 90 % kaikesta ilvesten syömästä lihasta. Kauris tärkein saaliseläin Ilveksen levinneisyysalueella Euroopassa kauris on selvä suosikki ja muodostaa myös suhteellisen alhaisen kauristiheyden alueilla niiden tärkeimmän ravinnon.Norjan Hedmarkin maakunnassa, jossa kauriskannan tiheys oli noin 3 kaurista 1 000 hehtaaria kohti, kauris oli ilveksen lukumääräisesti tärkein saalis,ja muodosti peräti 83 % syödystä biomassasta. Skandinaviassa myös poro ja saksanhirvi kuuluvat ilveksen tärkeimpiin saaliseläimiin.
Kausi Tapetut sorkkaeläimet / 100 vuorokautta Tapetut keskimäärin UrosYksinäinen Pennullinen vuodessa ilves naarasilves naarasilves Norja; Hedmark Metsäkauris kesä talvi 10,7 10,3 17,6 17,0 11,2 20,2 52,9 Norja; Akershus, Østfold Metsäkauris kesä talvi 22,4 22,0 10,1 25,4 21,9 41,7 87,3 Norja; Buskerud, Metsäkauris, Telemark, Vestfold saksanhirvi, lammas kesä talvi 18,1 12,8 14,8 10,4 11,1 14,4 49,6 Norja; Troms, Finnmark Poro kesä talvi 35,7 17,5 11,6 7,7 10,6 12,0 57,9 Ruotsi; Sarek Poro kesä talvi 30,3 16,4 20,8 18,2 16,9 24,4 75,4 Ruotsi; Bergslagen Metsäkauris koko vuosi 12,5 8,9 18,4 49,2 Sveitsi; Jura Metsäkauris, gemssi koko vuosi 15,2 16,1 20,0 60,8 Puola; Bialowieza Metsäkauris, saksanhirvi koko vuosi 21,3 12,0 28,1 67,6 Ilvesten sorkkaeläinsaalistus eri alueilla Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Puolassa riippuen ilvesten statuksesta. Missä sorkkaeläimiä esiintyy, jokainen ilves tappaa tavallisesti noin 50 ? 70 sorkkaeläintä vuosittain. Tapettujen sorkkaeläinten lisäksi, ilvekset ovat jokaisella alueella tappaneet myös pienriistaa. Verotusaste % Talvikanta / 1 000 ha 2011 Verotuksen osuus talvikannasta, % 0% 2012 0 2010 5% 2009 1 2007 10 % 2008 2 2006 15 % 2004 3 2005 20 % 2003 4 2001 25 % 2002 5 1999 30 % 2000 6 1997 35 % 1998 7 1996 40 % 1994 8 1995 45 % 1993 9 1991 Ilveksen vaikutus saaliseläinkantoihin Norjan Nord-Trøndelagin ja Hedmarkin maakunnissa sekä Ruotsin Bergslagenin maakunnassa on kauriiden kuntoa tutkittu luuytimen rasvapitoisuuden avulla. Tutkimukset osoittavat että ilvekset tappavat kauriita sattumanvaraisesti kannan eläimistä. Toisin sanoen ilvekset eivät valikoi esimerkiksi heikompia yksilöitä,jotka olisivat kuolleet muista syistä. Kauriskannan sukupuolijakauman, ikäjakauman tai kunnon suhteen ei ole mitään valikointia. Ilvesten saalistaminen on siis additiivista. Suden kauriisiin kohdistuva saalistaminen on muuten todettu seuraavan samaa mallia. Konkreettisia seurauksia tästä on havaittavissa monella alueella. Bergslagenin maakunnassa Keski-Ruotsissa on ilveksillä havaittu olevan merkittävä vaikutus kauriskantoihin. Eräällä alueella, missä kauristiheys oli noin 5 kaurista / 1 000 hehtaaria talvikannassa, kauriiden lukumäärä väheni neljän vuoden aikana noin 2 kauriiseen / 1 000 hehtaaria. Toisella alueella, jolla oli noin 32 kaurista / 1 000 hehtaaria, Sorkkaeläinlaji 1992 Saalistustekniikka Ilvesten taktiikka perustuu hiipimiseen hiljaa lähelle saalista. Hiipiminen huipentuu hyökkäykseen nopealla ryntäyksellä. Ilvesten ryntäys saaliin perään on yleensä muutamasta metristä aina muutamaan kymmeneen metriin. Kun ilves on saavuttanut saaliinsa, se tappaa uhrinsa puraisulla kaulaan,joskus sekä kaulaan että niskaan. Mitä isompi saaliseläin on, sitä tehokkaampaa näyttäisi ilvesten saalistaminen olevan. Ilvesten porojen saalistamisyrityksistä noin 80 % johtaa tapettuun saaliiseen.Ilvesten saalistaessa kauriita 59 - 86 % saalistamisyrityksistä onnistuu ja kun kyse on pienriistan saalistamisesta,keskimäärin noin 50 % yrityksistä onnistuu. Alue Metsäkauriita / 1000 ha Muualla Euroopassa esiintyy muun muassa gemssi, saksanhirvi ja villisika ruokalistalla. Suomessa kauris ja valkohäntäpeura ovat tärkeitä saaliseläimiä niillä alueilla, joilla näitä esiintyy. Ilvekset kykenevät tappamaan myös aikuisia valkohäntäpeuroja, sekä uroksia että naaraita. Jos sorkkaeläimiä ei ole saatavissa, ilvekset syövät lähinnä jäniksiä. Verotus / 1 000 ha Uudenmaan läntisimmän rannikkoalueen kauriskanta on esimerkki siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa. Alue käsittää Tammisaaren seudun, Hankonniemen, Inkoon-Snappertunan, Karjaan, Pohjan ja Tenholan riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueet, kaikkiaan 140 000 hehtaaria. Oltuaan hävitettynä pitkät ajat, kauriskanta alkoi palautua vuoteen 2003 saakka, minkä jälkeen kehitys on jälleen selvästi taantuva huolimatta vaatimattomasta metsästyksestä. Vuonna 2011 kaadettiin kaikkiaan kahdeksan kaurista 140 000 hehtaarilla. tiheys laski neljässä vuodessa noin 15 kauriiseen / 1 000 hehtaaria. Yhdeltä Sveitsin alpeilla sijaitsevalta alueelta kauriit hävisivät kokonaan, sen jälkeen kun ilveksiä oli palautusistutettu samalle alueelle ja Kun ilves on tavoittanut saaliinsa, se tappaa tämän kaulaan osuvalla purennalla. luotu ilveskanta, joka käsitti noin 0,143 ilvestä / 1 000 hehtaaria. Kun kauriit olivat poissa, ilvekset siirsivät saalistuspaineen alueen gemssikantaan, mikä kuuden vuoden aikana kutistui noin 60 %. Alueilla joilla ilvesten lisäksi esiintyy myös joku muu suurpetolaji, sorkkaeläimiin kohdistuva saalistuspaine on tietenkin kovempi, kun kuolevaisuus on additiivista. Lumipeitteen paksuudellakin on merkitystä. Tällöin pedoilla on helpompi saalistaa hangen vaikeuttaessa saaliseläinten pakoa. Ilvesten esiintyminen Suomessa Suomen ilveskanta on lisääntynyt keskimäärin 32 % vuodessa 1980-luvulta alkaen. Nykyään ilveksiä esiintyy runsaasti koko eteläisessä Suomessa. Metsästäjä 2 l 2013 l 11
Tammikuussa 2010 Länsi-Uudellamaalla jälkihangessa toteutetun laskennan mukaan, 482 700 hehtaarin suuruiselta alueelta löytyi 19 ilvespentuetta tai 110 - 155 ilvestä.Tämä tietää 0,228 - 0,321 ilvestä / 1 000 hehtaaria eli 0,039 ilvespentuetta / 1 000 hehtaaria. Tämä on äärimmäisen korkea tiheys verrattuna muissa maissa oleviin ilvespopulaatioihin. Ruotsissa 0,030 ilvespentuetta / 1 000 hehtaaria pidetään äärimmäisen tiheänä ilveskantana ja sellaiset tiheydet ovat hyvin harvinaiset. Talven 2009 ? 2010 ilveslaskenta osoitti, että Ruotsin korkein ilvestiheys oli Uppsalassa. Siellä löydettiin 0,030 ilvespentuetta / 1 000 hehtaaria. Jo lyhyen matkan päässä Uppsalasta pohjoiseen, ilvestiheydet laskivat tasolle 0,006 ilvespentuetta / 1 000 hehtaaria. Norjasta saatujen tietojen mukaan sikäläiset ilvestiheydet ovat suuruusluokkaa 0,03 0,05 ilvestä / 1 000 hehtaaria. Sorkkaeläimet ja ilvekset Suomessa Mikäli Suomen ilvekset käyttäytyvät kuin ilvekset naapurimaissa ja muualla Euroopassa, voidaan odottaa suurilukuisia saalistusmääriä sorkkaeläinkantojen esiintymisalueilla.Ilvesten on todettu tappavan sorkkaeläimen ravinnokseen 4-7 päivän välein. Eri puolella Suomea on jo useita alueita,joilla kauriskantoja ei enää voi metsästää kestävän käytön periaatteen,eli kaiken metsästyksen perusedellytyksen mukaisesti. Tilanne on vastaavanlainen kuusi- ja metsäpeurakantojen osalta. Monella suunnalla myös valkohäntäpeurojen määrät ovat kutistuneet merkittävästi. Tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia ajatellen, olisi todennäköisesti tärkeätä, etteivät valkohäntäkannat enää pienenisi.Mikäli valkohäntätiheydet laskevat liikaa, lisääntymiskapasiteetti voi laskea liian pieneksi tuottamaan ravintoa sekä nelijalkaisille että kaksijalkaisille metsästäjille. Esimerkiksi Ruotsissa ja Puolassa saadut kokemukset osoittavat, että saattaa olla hyvin vaikeata päästä tilanteesta, jossa saaliseläinkantojen kokoa on harvennettu ja pedot jatkavat pitämään kannat harvalukuisina. Suhteessa naapurimaihin ja muihin Euroopan maihin, Suomen sorkkaeläinkannoilla on hyvin alhaiset tiheydet. Sen sijaan petoeläinten tiheydet ovat paikoin varsin korkeat.Esimerkkinä voidaan mainita että Ruotsissa talvella 2011 ? 2012 laskettiin 243 ilvespentuetta, kun taas Suomessa, Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen mukaan,vuonna 2011 oli ainakin 431 ? 487 ilvespentuetta. Ruotsin eduskunta on Ruotsin hallituksen esityksestä asettanut tavoitteeksi pitää ilveskannan tasolla, joka vastaa 250 ilvespentuetta eli noin 1 250 ilvesyksilöä.Suomen ilveskanta on kahdenkymmenen vuoden ajan kasvanut yhtäjaksoisesti. Olisiko Suomessakin aika asettaa selkeät tavoitteet ilveskannan koolle? 12 l Metsästäjä 2 l 2013 Metsästysmahdollisuudet riippuen ilvesten ravinnonvalinnasta lll On vaikeaa arvioida montako pientä hirvieläintä ilvekset tappavat ja montako hirvieläintä jää meille kaksijalkaisille metsästäjille kaadettavaksi. Tässä esitetään yksinkertaistettu malli perustuen tutkimustuloksiin Ruotsista ja Norjasta. Mallin lähtökohtana on että jokainen ilves syö keskimäärin 2,0 kiloa lihaa vuorokaudessa ja että ilves hyödyntää keskimäärin 50 % jokaisen saalistetun hirvieläimen lihamäärästä. Ilveksen oletettu talvikanta on 0,27 ilvestä / 1 000 hehtaaria, kuten Länsi-Uudellamaalla vuonna 2010. Pienten hirvieläinten tuottavuus on oletettu olevan 60 %. Mallissa ei ole huomioitu hirvieläinten muuta kuolevaisuutta, kuten esimerkiksi liikenneonnettomuudet ja hukkumiset. Pienten hirvieläinten osuus ilvesten ravinossa Tapettuja pientä hirvieläintä / ilves Tapettuja pientä hirvieläintä /1 000 ha 0% 0 50 % 40 90 % 70 kaataa yhtä monta saaliseläintä kuin aikana, jolloin ilvekset eivät vielä vaikuttaneet hirvieläinkantoihin, talvikantaa on kasvatettava noin 40:een pieneen hirvieläimeen / 1 000 ha, jos 50 % ilvesten ravinnosta muodostuu pienten hirvieläinten lihasta. Jos 90 % ilvesten ravinnosta muodostuu pienistä hirvieläimistä, tarvitaan talvikantaa, joka kooltaan on noin 50 pientä hirvieläintä / 1 000 ha. Jos metsästäjät jatkossakin kaatavat yhtä paljon hirvieläimiä kuin aikaisemmin, ottamatta huomioon ilvesten saalistamista, hirvieläinkantojen tiheydet alenevat. Vaihtoehtoisia toimenpiteitä Ajatellen tulevaisuuden sorkkaeläinkan- Esimerkki A Esimerkki B Esimerkki C Pientä hirvieläintä metsästäjille / 1 000 ha Pientä hirvieläintä metsästäjille / 1 000 ha Pientä hirvieläintä metsästäjille / 1 000 ha 0 12 24 30 11 1 13 19 19 0 5 11 Jos ilvekset eivät söisi hirvieläimiä ollenkaan, metsästäjät voisivat kaataa suurin piirtein sen määrän pieniä hirvieläimiä, mitä taulukon ylin rivi osoittaa. Jos ilvesten syömä lihamäärä koostuisi puoliksi hirvieläinten lihasta ja puoliksi pienriistasta, tämä tietäisi noin 40 saalistettua hirvieläintä / ilves vuodessa. Tämä taas tietäisi Länsi-Uudenmaan ilvestiheydellä noin 11 saalistettua hirvieläintä 1 000 hehtaarilta. Jos pienten hirvieläinten osuus ilvesten ravinnosta nousisi 90 %:iin, mikä on yleinen tilanne muissa maissa, tietäisi tämä noin 70 tapettua hirvieläintä / ilves eli 19 pientä hirvieläintä / 1 000 hehtaaria. Yllä olevan asetelman pohjalta voidaan karkeasti laskea montako pientä hirvieläintä jää metsästäjien kaadettavaksi. Taulukon esimerkissä A on pienten hirvieläinten talvikanta 20 eläintä / 1 000 hehtaaria, mikä on ollut yleinen tiheys Uudenmaan läntisimmällä rannikkoalueella. Esimerkissä B on pienten hirvieläinten talvikanta 40 eläintä / 1 000 hehtaaria ja esimerkissä C on talvikannan tiheys 50 pientä hirvieläintä / 1 000 hehtaaria. Jos metsästäjät haluavat jatkossa toja, petoeläinkantoja ja metsästystä Suomessa, on käytännössä olemassa kolme vaihtoehtoista toimenpidettä. Voidaan joko rakentaa sellaisia sorkkaeläinkantoja, että ne pystyvät täyttämään sekä petoeläinten että ihmisten saaliseläintarvetta. Toinen mahdollisuus on laskea petoeläinten tiheyksiä ja siten pienentää saaliseläinten tarvetta. Mikäli ei valita kumpaakaan näistä kahdesta vaihtoehdosta, on vielä jäljellä kolmas vaihtoehto; voidaan lopettaa sorkkaeläinten metsästäminen jos petoeläimet ottavat koko sorkkaeläinkantojen tuoton. Mikä toimenpide tai mitkä vaihtoehtojen yhdistelmät on järkevin/ovat järkevimmät, on jokaisen metsästäjän punnittavissa. Selvää on, että kaikki jonkin alueen lajit ovat osaa paikallista ekosysteemiä. Kaikki nämä lajit pitäisi luonnollisesti voida hoitaa sellaisella tavalla että kaikille lajeille löytyisi olemassaoloedellytyksiä. Suurpetokysymykset ovat viime aikoina synnyttäneet voimakkaita reaktioita Suomessa. Petokantojen kokoa on luonnollisesti hoidettava toimivan lainsäädännön mukaisesti.
Ministeriön kuulumisia Sami Niemi Neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö Suurpetopolitiikan arviointi käynnistyy Hallitusohjelmaan kirjataan kerran neljässä vuodessa asioita maan ja taivaan väliltä. Monet isot uudistukset (esim. SOTE-uudistus tai kuntauudistus), joita hallitus aikoo aikaan saada, on aina linjattu hallitusohjelmassa. Samoin on lähes kaikkien pienempienkin uudistusten ja muutosten laita. Maa- ja metsätalousministeriön organisaatiouudistuskin pohjautuu hallitusohjelmaan: ?Maa- ja metsätalousministeriön ja sen alaiset hallintorakenteet uudistetaan vastaamaan paremmin ajanmukaisen maaseutu- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita?. Metsästysasioita ei enää käsitellä yhdessä poroasioiden kanssa, vaan osana luonnon virkistyskäyttöä luonnonvaraosastolla. Suurten - ja vähän pienempien - uudistusten ja muutosten rinnalla hallitusohjelmassa on aina myös yksityiskohtia. Meidän kannaltamme tietenkin nousevat esille nk. hallitusohjelmalajit. Eli luonnonvaraiset eläinlajit, jotka nousevat yhteiskunnallisesti niin merkittäviksi tekijöiksi, että hallitusohjelmasta löytyy niistä usein erityismaininnat. Viimeaikoina näitä lajeja ovat olleet saimaannorppa, lohi, merimetso, merihylkeet ja tietenkin susi, karhu, ilves ja ahma. Tosin on sanottava, että nämä neljä viimeksi mainittua harvoin ovat suoraan lajina mainittu, vaan ne ovat aina niputettu yhteen suurpedoiksi. ?Suomen suurpetopolitiikan onnistumisesta tehdään kokonaisarvio?. Näin hallitusohjelmassa linjattiin. Ministeriö halusi odottaa, että Suomen riistakeskuksen toiminta ja erityisesti riistaneuvostojen toiminta vakiintuu, ennen kuin arviointiin lähdetään. Toisaalta meille oli jo lähtökohtaisesti selvää, että tämänkaltainen arvio on syytä teettää ulkopuolisella taholla ja että laajalti eri intressit olisivat mukana ohjaamassa arvioinnin edistymistä. Maa- ja metsätalousministeriö on valinnut suurpetopolitiikan arvioinnin toteuttajaksi Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin. Kehittämisarvioinnin tavoitteena on arvioida, kuinka tarkoituksenmukais- ta, tuloksellista, vaikuttavaa ja tehokasta kansallinen suurpetopolitiikka on vuosien 2007-2012 välisenä aikana ollut. Lisäksi arviossa listataan kehittämismahdollisuuksia tulevaisuutta varten. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota suurpetopolitiikan ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Ekologista kestävyyttä arvioitaessa tarkastellaan uhanalaisuusselvitystä, metsästyksen mitoitusta sekä sitä, kuinka suurpetokannat ovat kehittyneet tarkastelujaksolla. Taloudellisen kestävyyden tarkastelussa otetaan huomioon mm. hallinnon ja tutkimuksen kustannukset sekä määrärahat, jotka on osoitettu suurpetovahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Sosiaalisen kestävyyden tarkastelussa huomioidaan politiikan avoimuus, osallistavuus sekä sen yhteiskunnallinen hyväksyntä. Ministeriö on asettanut arvioinnin tueksi ohjausryhmän, jossa on maa- ja metsätalousministeriön lisäksi edustajat ympäristöministeriöstä, sisäasianministeriöstä, Suomen riistakeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta, Rajavartiolaitoksesta, Poliisihallituksesta, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitosta, Suomen metsästäjäliitosta, Suomen Luonnonsuojeluliitosta, WWF Suomesta, Paliskuntain yhdistyksestä sekä Saamelaiskäräjistä. Lisäksi ohjausryhmä kuulee myös muita asiantuntijoita työn aikana. Ohjausryhmän työtä johtaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Arvioinnin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, mutta sen alustavia tuloksia käytetään jo syksyllä käynnistyvässä susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä. Työ käynnistyy huhtikuussa. Kun on seurannut talven aikana käytyä kiivasta julkista keskustelua suurpetopolitiikan eri ulottuvuuksista pihasusista laittomiin jahteihin ja huimiin ahmavahinkoihin, niin on todettava, että ei hetkeäkään liian myöhään. Metsästäjä 2 l 2013 l 13
Alensimme hintoja ? Katso uskom attomat tarjoukset Retkitukku.fi! 100% tyytyväisyystakuu! Nopea ja edullinen toimitus 1-3 päivää! ä yT R ! N i e Le iL eN e pi op N Alaska Superior metsästyspuku Scout Guard 550M-8M lähettävä riistakamera Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Uusinta kalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Runsaat yksityiskohdat ja ylivertaiset ominaisuudet monipuoliseen käyttöön. Kulutusta kestävä äänetön pintamateriaali sekä takin ja housujen säätömahdollisuudet takaavat täydellisen mukavuuden. Reilu mitoitus. Koot: XXS-XXL. e-MaiL / GpRS 30 iR led 159 ? 40 ? tarjous voimassa 30.4. 2013 asti SÄÄSTÄ 70 ? 100 Kpl eRä! ? norm. 199 1? metsästyspuku ALEHINTA Jättimenestys! Kevyt uuden sukupolven metsästyspuku Rain-Stop® -kalvolla. Miellyttävän pehmeät materiaalit, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Soveltuu erityisesti teknisyyttä ja keveyttä arvostavalle liikkuvalle metsästäjälle. 159 ? X-Light Camo HD lumipuku -50 % /paRi ? norm. 9,90 TM 15 iR led norm. 79 ? ALEHINTA 179 ? ? norm. 249 99 ? Kodiak Light kalvokengät ? tarjous voimassa 30.4. 2013 asti Tyylikäs ja lämmin Alaska-villapaita on suunniteltu kerrospukeutumiseen, metsästykseen sekä vapaaaikaan. Materiaali 80 % villa, 20 % nylon. Koot XS-XXXXL. 30 iR led stealth muistikortti max. 32GB Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle Ajastintoiminto mahdollistaa kuvaamisen valitulla aikavälillä. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen RiiSTaKaMeRaTaRViKKeeT Tehoantenni (GSM/GpRS) 29,00 ? akkupaketti maastoon 29,90 ? asennuspalvelu + liittymä 35,00 ? Uuden teknologian liiketunnistin, inframustasalama ja -ledit (30 kpl) takaavat erinomaisen kuvanlaadun Näkymättömän leditekniikan ansiosta soveltuu erinomaisesti myös valvontakäyttöön. Myös videokuva Edullinen vaihtoehto riistan kuvaamiseen ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös videokuva muistikortti max. 32GB 2.0? Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Valikkojen kieli suomi tai ruotsi. 100 nopeimmalle riistakameran ostajalle 299 ? Valikot U ODOTETT ! S U UUTU uWay hD MB500 NoRDiC riistakamera e-MaiL / GpRS Muuta asetuksia etänä helposti tekstiviestikomennoilla. Lue tarkemmat ohjeet verkkokaupasta. eTäohJauS 60 iR led muistikortti max. 32GB stealth 2.0? Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua Uusinta lediteknologiaa ? enemmän valotehoa! Näkymättömät inframustaledit 60 kpl Huipputarkat kuvat. LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Valikkojen kieli suomi tai ruotsi. Transcend 2GB muistikortti panasonic 8 x AA-paristo kaupan päälle! 79 ? -23 % Arvo yht 18,90 ? ALEHINTA 79 ? Karibu softshell Rain-Stop® Shoftshell -kalvolla varustettu vettähylkivä, tuulenpitävä ja hengittävä Karibu-takki on paras valinta metsästykseen ja vapaa-aikaan. Koot XXS-XXXXL. TiLauKSeT www.retkitukku.fi tai puheLiMiTSe p. 040 828 1000 ark. 9-17 NouTopiSTe ? MyyMäLä Kauppiaantie 30, oulunsalo ark. 9-17. TeRVeTuLoa! VeNTuReheaT epiC ladattavat lämpöhanskat FiShpoiNT FiShFiNDeR pilkkitutka Tehokas apu pilkkimiseen. Löydä kalaparvet ja maksimoi kalasaalis. Laske luotain pilkkiavantoon ja näet heti onko reiällä kalaa. Tutka kertoo veden syvyyden, lämpötilan, pohjanmuodot ja kalahavainnot. 159 ? Värinäyttö! Villapaita Valikot Suosituin ! riistakamera uWay u250B NoRDiC riistakamera Laadukas kuvakenno, tehokkaat infrapunaledit (15kpl) takaavat tarkat kuvat yöllä ja päivällä ALE Max 2 pr/asiakas maaliskuun ajan! Tekninen hyvin istuva ja hengittävä Huippukevyt, täysin vedenpitävä sukka. Anatominen muotoilu. Koot: metsästysjalkine ympärivuotiseen 39-42 ja 43-47. käyttöön. Erinomainen istuvuus. 39 ? 159 ? Suomen pilkkimestaruusmaajoukkue suosittelee! ALEHINTA R CoolDry sukat pieni ja ton huomaama ! riistakamera Parhaat varusteet kevään pilkkireissulle Retkitukusta! ? norm. 129 TrekLite ALEHINTA 39 13 Kauden 20 erikoismalli! Kysy myös edullista liittymää alK. 3,90/KK Alaska Light ALE 30 infrapunalediä takaavat selkeät kuvat pimeässä. Myös videokuva LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja kaukosäädin asetusten muokkaamiseen. 1.5? 99 ? poiNTeR CoNTRoL o CX5 riistakamera Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS) Reaaliaikaiseen riistan seurantaan. Uusi tehoantenni toimii heikossakin kentässä ALEHINTA SÄÄSTÄ Koot: XXS-XXXXL JÄTTITARJOUS! Pointer Control ? Erälehden riistakameratestin voittaja 2013. Kysy lisää! Valikot FiShpoiNT FiShFiNDeR pRo pilkkitutka 104 ALE ? -30 % ? Loppuerä -30%. Pitää sormet norm. 149 lämpimänä kovallakin pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100 g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 h. Koot: M, L ja XL 299 ? FiShpoiNT FiShCaM CoBRa pilkkikamera Uutuus! Entistä tarkempi Pro -malli on varustettu Uutuus! Pilkkikameralla seuraat reaaliaikaikahdella keilalla. Seuraa kalaparvien liikkeitä sesti mitä pilkin ympärillä tapahtuu. Suuri 7? suurella värinäytöllä. Nopea ja helppokäyttöinen. värinäyttö, tehokkaat ledit pimeään. Hintoihin lisätään toimituskulut 5,90 - 9,90 ? (asusteet ja kengät) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 ?:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86 %. 50 nopeimmalle FishPoint -pilkkitutkan tai ?kameran ostajalle kaupan päälle! Tyylikäs nahkainen lupakotelo Arvo 15,00 ? RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
Alensimme hintoja ? Katso uskom attomat tarjoukset Retkitukku.fi! 100% tyytyväisyystakuu! Nopea ja edullinen toimitus 1-3 päivää! ä yT R ! N i e Le iL eN e pi op N Alaska Superior metsästyspuku Scout Guard 550M-8M lähettävä riistakamera Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Uusinta kalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Runsaat yksityiskohdat ja ylivertaiset ominaisuudet monipuoliseen käyttöön. Kulutusta kestävä äänetön pintamateriaali sekä takin ja housujen säätömahdollisuudet takaavat täydellisen mukavuuden. Reilu mitoitus. Koot: XXS-XXL. e-MaiL / GpRS 30 iR led 159 ? 40 ? tarjous voimassa 30.4. 2013 asti SÄÄSTÄ 70 ? 100 Kpl eRä! ? norm. 199 1? metsästyspuku ALEHINTA Jättimenestys! Kevyt uuden sukupolven metsästyspuku Rain-Stop® -kalvolla. Miellyttävän pehmeät materiaalit, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Soveltuu erityisesti teknisyyttä ja keveyttä arvostavalle liikkuvalle metsästäjälle. 159 ? X-Light Camo HD lumipuku -50 % /paRi ? norm. 9,90 TM 15 iR led norm. 79 ? ALEHINTA 179 ? ? norm. 249 99 ? Kodiak Light kalvokengät ? tarjous voimassa 30.4. 2013 asti Tyylikäs ja lämmin Alaska-villapaita on suunniteltu kerrospukeutumiseen, metsästykseen sekä vapaaaikaan. Materiaali 80 % villa, 20 % nylon. Koot XS-XXXXL. 30 iR led stealth muistikortti max. 32GB Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle Ajastintoiminto mahdollistaa kuvaamisen valitulla aikavälillä. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen RiiSTaKaMeRaTaRViKKeeT Tehoantenni (GSM/GpRS) 29,00 ? akkupaketti maastoon 29,90 ? asennuspalvelu + liittymä 35,00 ? Uuden teknologian liiketunnistin, inframustasalama ja -ledit (30 kpl) takaavat erinomaisen kuvanlaadun Näkymättömän leditekniikan ansiosta soveltuu erinomaisesti myös valvontakäyttöön. Myös videokuva Edullinen vaihtoehto riistan kuvaamiseen ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös videokuva muistikortti max. 32GB 2.0? Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Valikkojen kieli suomi tai ruotsi. 100 nopeimmalle riistakameran ostajalle 299 ? Valikot U ODOTETT ! S U UUTU uWay hD MB500 NoRDiC riistakamera e-MaiL / GpRS Muuta asetuksia etänä helposti tekstiviestikomennoilla. Lue tarkemmat ohjeet verkkokaupasta. eTäohJauS 60 iR led muistikortti max. 32GB stealth 2.0? Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua Uusinta lediteknologiaa ? enemmän valotehoa! Näkymättömät inframustaledit 60 kpl Huipputarkat kuvat. LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Valikkojen kieli suomi tai ruotsi. Transcend 2GB muistikortti panasonic 8 x AA-paristo kaupan päälle! 79 ? -23 % Arvo yht 18,90 ? ALEHINTA 79 ? Karibu softshell Rain-Stop® Shoftshell -kalvolla varustettu vettähylkivä, tuulenpitävä ja hengittävä Karibu-takki on paras valinta metsästykseen ja vapaa-aikaan. Koot XXS-XXXXL. TiLauKSeT www.retkitukku.fi tai puheLiMiTSe p. 040 828 1000 ark. 9-17 NouTopiSTe ? MyyMäLä Kauppiaantie 30, oulunsalo ark. 9-17. TeRVeTuLoa! VeNTuReheaT epiC ladattavat lämpöhanskat FiShpoiNT FiShFiNDeR pilkkitutka Tehokas apu pilkkimiseen. Löydä kalaparvet ja maksimoi kalasaalis. Laske luotain pilkkiavantoon ja näet heti onko reiällä kalaa. Tutka kertoo veden syvyyden, lämpötilan, pohjanmuodot ja kalahavainnot. 159 ? Värinäyttö! Villapaita Valikot Suosituin ! riistakamera uWay u250B NoRDiC riistakamera Laadukas kuvakenno, tehokkaat infrapunaledit (15kpl) takaavat tarkat kuvat yöllä ja päivällä ALE Max 2 pr/asiakas maaliskuun ajan! Tekninen hyvin istuva ja hengittävä Huippukevyt, täysin vedenpitävä sukka. Anatominen muotoilu. Koot: metsästysjalkine ympärivuotiseen 39-42 ja 43-47. käyttöön. Erinomainen istuvuus. 39 ? 159 ? Suomen pilkkimestaruusmaajoukkue suosittelee! ALEHINTA R CoolDry sukat pieni ja ton huomaama ! riistakamera Parhaat varusteet kevään pilkkireissulle Retkitukusta! ? norm. 129 TrekLite ALEHINTA 39 13 Kauden 20 erikoismalli! Kysy myös edullista liittymää alK. 3,90/KK Alaska Light ALE 30 infrapunalediä takaavat selkeät kuvat pimeässä. Myös videokuva LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja kaukosäädin asetusten muokkaamiseen. 1.5? 99 ? poiNTeR CoNTRoL o CX5 riistakamera Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS) Reaaliaikaiseen riistan seurantaan. Uusi tehoantenni toimii heikossakin kentässä ALEHINTA SÄÄSTÄ Koot: XXS-XXXXL JÄTTITARJOUS! Pointer Control ? Erälehden riistakameratestin voittaja 2013. Kysy lisää! Valikot FiShpoiNT FiShFiNDeR pRo pilkkitutka 104 ALE ? -30 % ? Loppuerä -30%. Pitää sormet norm. 149 lämpimänä kovallakin pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100 g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 h. Koot: M, L ja XL 299 ? FiShpoiNT FiShCaM CoBRa pilkkikamera Uutuus! Entistä tarkempi Pro -malli on varustettu Uutuus! Pilkkikameralla seuraat reaaliaikaikahdella keilalla. Seuraa kalaparvien liikkeitä sesti mitä pilkin ympärillä tapahtuu. Suuri 7? suurella värinäytöllä. Nopea ja helppokäyttöinen. värinäyttö, tehokkaat ledit pimeään. Hintoihin lisätään toimituskulut 5,90 - 9,90 ? (asusteet ja kengät) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 ?:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86 %. 50 nopeimmalle FishPoint -pilkkitutkan tai ?kameran ostajalle kaupan päälle! Tyylikäs nahkainen lupakotelo Arvo 15,00 ? RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
Valtakunnallinen riistaneuvosto koolla Latvalinnustusta ja riistanhoitoyhdistysten varainjakoa Valtakunnallisen riistaneuvoston kanalintualoitteen yksi tavoite on se, että latvalinnustus olisi mahdollista kanalintukantojen Hannu Huttu huippuvuosina. Reijo Orava Valtakunnallisen riistaneuvoston aseman vakiintumiselle on oleellista se, miten sen asiantun- Valtakunnallisen riistaneuvosto on riistapolitiikan aloitteentekijä. Neuvoston työ on löytänyt uomansa. Helmikuisessa kokouksessaan neuvosto otti kantaa muiden muassa susikonfliktiin, metsäkanalintujen metsästysaikoihin ja riistanhoitomaksuvarojen jakoperusteisiin. temusta, työtä ja kannanottoja arvostetaan luonnonvarapolitiikkaa ohjaavissa ministeriöissä, sanoo puheenjohtaja Hannu S. Laine. 16 l Metsästäjä 2 l 2013 Reijo Orava S uomen riistakeskuksen yhteydessä toimii valtakunnallinen riistaneuvosto. Se on riistapolitiikan strategiseen suunnitteluun osallistuva toimielin,jonka tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Mitä tämän kapulakielen taakse kätkeytyy,selvisi seuraamalla neuvoston helmikuista kokousta Helsingissä. Riistahallinto painetestissä Maa- ja metsätalousministeriön uuden Luonnonvaraosaston uunituore osastopäällikkö Juha Ojala toi ministeriön tervehdyksen kokoukseen. Hän esitteli ministeriön uutta organisaatiota ja arvioi myös pari vuotta vanhan riistahallintouudistuksen onnistumista: Suurpetokonflikti on uuden riistahallintolain ja -organisaation painetesti. Saadaanko luontodirektiivin suojeluvaatimukset ja paikallisen väestön odotukset sovitetuksi yhteen käytännön petopolitiikassa, kysyi Ojala. Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajana on sen perustamiset asti toiminut Hannu S. Laine. Hän on neuvostossa Etelä-Hämeen riistanhoitoyhdistysten valitsemana edustajana. Laine arvioi, että riistaneuvostotyö on alkanut alun harjoittelun jälkeen löytää uomansa. Oleellisena tekijänä Laine pitää sitä, että hoitosuunnitelmien tai riistapolitiikan valmisteluprosesseista tulee neuvostolle käsiteltäväksi strategisesti merkittäviä asioita.
Valtakunnallisen riistaneuvoston aseman vakiintumiselle on oleellista se, miten sen asiantuntemusta, työtä ja kannanottoja arvostetaan luonnonvarapolitiikkaa ohjaavissa ministeriöissä, totesi Laine. Havainnot pihasusilupien perusteeksi Valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontui hiihtolamaviikon vuoksi osin varamiehityksellä. Kokoonpanoon vaikutti myös valtakunnan susimyllerrys.Pohjanmaata edustanut neuvoston jäsen erosi neuvoston jäsenyydestä tammikuussa tultuaan kytketyksi Perhossa ilmi tulleeseen susien salatapon tutkintaan. Susikonflikti oli myös riistaneuvoston esityslistalta. Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt valtakunnallista neuvostoa laatimaan yhteenvedon alueellisten riistaneuvostojen pihasusiongelmaa koskevista selvityksistä. Ministeriön uuden asetuksen perusteella sallitaan poikkeusten myöntäminen ns. sosiaalisin perustein. Lupaharkinnan ja lupapäätökset tekee itsenäisesti riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö. Kun neuvosto ei voi ottaa kantaa yksittäisiin lupahakemuksiin, se antoi kannanoton, jonka mukaan viiden suden lisäkiintiö tulisi suunnata niihin direktiivin reunaehdot täyttäviin kohteisiin, joissa on eniten havaintoja tai ilmoituksia asutuksen lähellä liikkuneista susia. Yksimielinen neuvosto ei asiassa ollut,vaan Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja jätti eriävän mielipiteen. Liitto ei hyväksy viiden lisätappoluvan suuntaamista muuten kuin todennettujen vahinkojen perusteella ja välittömien vahinkojen ehkäisemiseen.Salametsästyksestä johtuva susikannan heikkeneminen estää liiton mielestä lisälupien myöntämisen. Jos salametsästys saadaan kuriin ja kanta kasvu-uralle,se mahdollistaa myös tappolupien myöntämisen lievemmillä perusteilla,tiivisti liiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävät on säädetty riistahallinnosta annetun asetuksen 4 §:ssä seuraavasti: 1) osallistua Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun ja valmisteluun sekä valtakunnalliseen riistatalouden suunnitteluun; 2) osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä valtakunnallisesta sidosryhmien kuulemisesta; 3) tehdä esityksiä riistatalouden valtakunnallisesta kehittämisestä; 4) käsitellä alueellisten riistaneuvostojen aloitteet ja päättää jatkotoimista; sekä 5) tehdä Suomen riistakeskuksen hallitukselle esitys riistanhoito yhdistysten ja Suomen riistakeskuksen varainjaon periaatteista. viimeisteli kokouksessaan maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen,että kanalintujen perusmetsästysaika olisi syyskuun 10. päivästä tammikuun loppuun.Tämä mahdollistaisi sen,että kolmiolaskentatulosten niin näyttäessä, metsästysaikaa voitaisiin myös pidentää nykyisestään. Näin huippulintukannoilla myös talvinen latvalinnustus voisi toteutua. Riistaneuvosto arvioi, että tällä olisi myönteinen vaikutus riistakolmiolaskentoihin. Kolmiolaskennat voisivat tuoda lintukantojen salliessa myös positiivisia vaikutuksia metsästysaikoihin, tiivistivät riistapäällikkö Jukka Keränen ja riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jotka olivat valmistelleet neuvostolle asiaa koskevat esitykset ja niiden perustelut. Riistanhoitoyhdistysten valtionosuudelle uudet perusteet Riistanhoitoyhdistysten ja riistakeskuksen valtionosuuden jakoperiaatteiden esittäminen kuluu myös valtakunnallisen riistaneuvoston tehtäviin.Eduskunta linjasi jo riistahallintolain hyväksymisen yhteydessä kehityssuunnan: yhä suurempi osa riistanhoitomaksukerty- Reijo Orava Latvalinnustus mahdolliseksi Viime vuonna pystyttiin ensimmäistä kertaa hyödyntämään metsäkanalintujen kolmiolaskentatuloksia saman vuoden metsästysaikoja päätettäessä. Valtakunnallinen riistaneuvosto Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävät Valtakunnallinen riistaneuvosto on riistapolitiikan valmisteluun ja kehittämiseen osallistuva toimielin. Neuvosto koostuu riistanhoitoyhdistysten edustajista ja metsästyksen ja riistanhoidon tärkeimmistä sidosryhmistä. Neuvosto kokoontuu kolmesti vuodessa. Suomen riistakeskus vastaa neuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta. mästä on suunnattava riistanhoitoyhdistyksille. Näin on myös tapahtumassa. Seuraavana kolmivuotiskautena riistanhoitoyhdistysten valtionosuuden on suunniteltu kasvavan 27 prosenttia, kun taas riistakeskuksen osuus vain inflaatiota ennakoiden on noin 7 prosenttia.Lopulliset päätökset tekee eduskunta,joka vuosittain päättää riistanhoitomaksun käytöstä. Maksu nousee 33 euroon, mutta pysyy sen jälkeen samana ainakin kolme vuotta. Riistanhoitoyhdistysten keskinäisen varainjaon perusteita on toivottu uudistettavaksi niin, että ne vastaisivat paremmin työmäärää. Riistaneuvosto päättikin antaa riistakeskuksen johtoryhmälle tehtäväksi valmistella yhdessä alueneuvostojen kanssa valtionosuuskriteerien uudistuksen.Riistanhoitoyhdistyksiä kuullaan kevään aluekokouksissa ja uuden jakomallin on tarkoitus valmistua neuvoston hyväksyttäväksi syksyllä. Alueneuvostot ja riistanhoitoyhdistysten aluekokoukset voisivat käyttää uutta mallia vuoden 2015 valtionosuuden jakoa päätettäessä. Kokouksessa esiteltiin myös ideoita kriteereistä, joista yhdistyksen palveluntarve ja työmäärä riippuu. Tällaisia voisivat olla yhdistyksen jäsenmäärä, pinta-ala, suurpetojen määrä alueella sekä alueella asuvan väestön määrä. Riistataloustoiminnan laajuus pitäisi myös kuulua perusteisiin ja sitä kuvaavat metsästysseurojen määrä, pyyntilupahakemusten määrä ja riistalaskentojen suoritusaktiivisuus. Valtionosuuteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden painoarvosta tullaan varmaan käymään syksyyn mennessä laaja keskustelu niin, että riistaneuvostolla on perusteet tehdä mahdollisimman oikeudenmukainen päätös. Tärkeää on, että kriteerit eivät jarruta yhdistysten yhteistoimintaa ja palveluiden ja toiminnan kehittämistä. Metsästäjä 2 l 2013 l 17
Marko Svensberg Kuvat: Marja Lammi l Riistapäivät 2013 Riistatieto metsästyksen perustana Mihin riistatietoa tarvitaan ja miten sitä kerätään? Mitä on selvinnyt susikonfliktin taustalta ja miten saada metsäkanalinnut viihtymään? Näihin kysymyksiin saatiin tietoa Riistapäivillä. S uomalainen metsästys ja sen oikeutus perustuu tietoon erilaisten riistalaskentojen tuottamista kanta- ja tiheysarvioista sekä saalistiedoista. Metsästäjien vastuullisuus riistatiedon tuottamisessa on erittäin keskeisellä sijalla ? toivottavasti myös tulevaisuudessa. Lahdessa tammikuun lopulla pidetyillä riistapäivillä teemana oli Riistatieto päätöksenteon perustana. Järjestelyistä vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen riistakeskus. Metsästyksen oikeutukseen tarvitaan tietoa Oikeus metsästää ei ole enää yhteiskunnassa itsestäänselvyys,vaikka se olisi ekologisesti täysin kestävää.Metsästystä ympyröi monitahoinen ja kiistanalainen arvo- MMM:n Luonnonvaraosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Juha Ojala vastaamassa kysymyksiin. jen ja intressien joukko, valotti aluepäälliköksi Pirjo Ilvesviita Metsähallituksesta. Ilvesviidan mukaan metsästykseen liittyy aina vähintäänkin mielikuva eläimen tappamisesta. Eläimelle aiheutetulle kärsimykselle ja kuolemalle on löydettävä hyväksyttävä syy. Ilvesviidan mukaan metsästyksen yhteiskunnallinen hyöty ja arvo joudutaan aina perustelemaan uudelleen yhteiskunnan muuttuessa. Metsästäjien etua korostavista perusteista on siirrytty yhä enemmän riistaa ja luonnon intressejä korostaviin luonnonhoidollisiin perusteisiin.Tieto riistakannoista ja metsästyksen kestävästä mitoittamisesta onkin noussut keskeiseen asemaan metsästyksen oikeutuksen perustana, Ilvesviita totesi. Uuden teknologian ennakkoluuloton hyödyntäminen riistatiedon keruussa ja jakamisessa täytyy Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmen mukaan nostaa riistahallinnon yhteiseksi tavoitteeksi. Jotta tiedonkeruu vapaaehtoisvoimin kiinnostaisi vastaisuudessakin, palkka on saatava näkyvänä hyötynä: käyttökelpoiseen ja visuaalisen muotoon purettuna. Tietoa on myös käytettävä hallinnon päätöksenteossa ajantasaisesti ja joustavasti aina ministeriön metsästysaika-asetuksesta paikallisen metsästysseuran päätöksentekoon asti. Riistatiedon käsittelyyn ja jakamiseen on suunnitteilla yhteinen nettiportaali, työnimeltään Riistapäiväkirja. Tähän sovellukseen voitaisiin koota hyvinkin kattavasti erilaisia metsästäjien saalis- ja havaintotietoja, Nurmi kertoi. Päätökset metsästysajoista tarvitaan nopeammin Hyvä esimerkki ajantasaisen riistatiedon käytöstä on metsäkanalintujen metsästysajan säätely riistakolmiolaskentojen perusteella. Viime syksynä Suomen 18 l Metsästäjä 2 l 2013
riistakeskuksen kestävä metsästys -tiimi valmisteli metsäkanalintujen metsästysaika-asetusta ja varsinainen rajoittamispäätös tehtiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, valotti asiaa tiimin vetäjä,riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskuksesta. Asetus annettiin vasta 13.9, kun jahtikausi alkoi 10.9. Riistakeskuksen metsästysaikasivustolla olikin kesällä yli 120 000 kävijää ja puhelinlinjatkin olivat kuumina ministeriön metsästysaikapäätöstä odotellessa. Jotta rauhoitukset ja metsästysajan lyhentämispäätökset tulisivat voimaan ennen metsästyskauden alkua, aikataulua pitäisi kiristää. Kolmiolaskentakausi tulisi aikaistaa loppumaan elokuun 10. päivän tienoilla ja asetusluonnoksen lausuntoaika ja asetuksen voimaantuloaika olisi lyhennettävä viikkoon nykyisen parin viikon sijaan, Keränen kertoi. Susikonflikti puhutti ohjelmassa olleiden esitysten välillä. Keskustelemassa vas. erityistutkija Ilpo Kojola RKTL:sta, viestintäpäällikkö Klaus Ekman riistakeskuksesta ja neuvotteleva virkamies Sami Niemi MMM:stä. Taustaa susikonfliktien ratkaisuihin Susikonfliktin taustoja riistaväelle esitteli Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetotutkija Ilpo Kojola.Sudet tappavat Suomessa laumojen määrään suhteutettuna enemmän koiria kuin Ruotsissa. Kojolan mukaan mahdollisia syitä tähän ovat esimerkiksi Ruotsin tiheämmät sorkkaeläinkannat tai koirien vähäisempi käyttö metsästyksessä. Susien aiheuttamat vahingot ovat yhteydessä ravinnonsaantiin. Susilauman menestyminen hirvenpyynnissä riippuu alfauroksen iästä ? parivuotiailla uroksilla 40 % saalistusyrityksistä onnistuu kun taas viiden vuoden ikäisillä alfauroksilla onnistumisprosentti on jo 80 % luokkaa. Kun lauman alfauroksen ikä ja sitä mukaa kokemus hirvenpyynnissä lisääntyy, riski tappaa koiria vähenee. Poronhoitoalueella ongelmia aiheuttavat pääasiassa etelästä siirtyneet nuoret sudet. Kojolan mukaan pentuelaumojen lukumäärällä ja sijoittumisella poronhoitoalueen etelärajan tuntumaan on vahva yhteys susien tappamien porojen määrään. Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan Juha Hiedanpään mukaan susiristiriitojen ratkaisu edellyttää jalkautumista reviireille ja yhteistoimintaa,jonka päämäärä tulisi olla yhteisesti hyväksytty ja riittävän yleinen, jotta eri osapuolet voisivat sitoutua sen toteuttamiseen. Hiedanpään mukaan susikannan hoitosuunnitelman päivittäminen voisi olla tämän tyyppinen päämäärä. Hoitosuunnitelmatyön alkaessa on selvää, että vääryyskokemukset ja oikeudet nousevat esiin ja silloin avautuu toive konkreettisille paikallisille kokeiluille ja ratkaisuille. Yksi keskeinen kysymys Hiedanpään mukaan on se, kuka ottaa hoitaakseen reviirikohtaisen yhteistyön koordinoinnin, vääryyskokemusten vähentämisen sekä kokeiluista seuraavien mahdollisuuksien vähentämisen? Kohti parempia kanalintumetsiä Metsäkanalintukannat ovat viimeisen 50-70 vuoden aikana taantuneet valtaosassa Eurooppaa ja monin paikoin ne ovat hävinneet kokonaan,valotti asiaa saksalainen kanalintututkija Ilse Storch Freiburgin yliopistosta. Syitä ovat elinympäristöjen heikkeneminen, häviäminen ja pirstoutuminen maankäytön seurauksena. Metsästys ja muiden eläinten aiheuttamaan saalistus vaikuttavat etenkin alueellisesti, ja kantoihin vaikuttavat myös ihmisen aiheuttamat häiriöt ja ilmastonmuutos, kertoi Storch. Storchin mukaan metsän rakenne vaikuttaa moniulotteisesti metsäkanalintujen keskinäisiin suhteisiin, niiden ravintotilanteeseen ja saalistajiin. Sää ja ilmasto lisäävät tämän monimutkaisen palapelin vaikeusastetta.Storchin mukaan esimerkiksi ilmastonmuutos ei vaikuta suoraan kanalintujen poikasiin vaan vaikutus tulee elinympäristössä tapahtuvien kasvillisuusmuutoksien kautta. Suomessa valtion mailla askel kohti parempia kanalintumetsiä on kenties otettu. Metsähallituksen vuonna 2011 uudistetun ympäristöoppaan riistanhoitolinjauksissa otetaan erityisesti huomioon metsäkanalinnut, kertoi ympäristöpäällikkö Antti Otsamo Metsähallituksesta. Esille nostettiin neljä pääkohtaa: taimikoiden monipuolistaminen, kasvatusmetsien soveltuvuuden parantaminen, varvuston turvaaminen sekä avainelinympäristöjen turvaaminen ja lisääminen. Nämä pääkohdat on hyvä pitää mielessä myös yksityismetsien puolella. Metsähallituksessa erityisasemaan on nostettu metson soidinalueiden hoito soidinkeskusta laajemmalla alueella. Varvuston turvaamiseksi taimikonhoitotyöt ja kasvatushakkuut pitää tehdä ajallaan. Varpujen elpyminen nopeutuu kun kenttäkerroksen valon määrä lisääntyy puuston harventuessa. Myös säästöpuuryhmien jättämisessä suositaan runsasvarpuisia maastonkohtia. Suon ja kankaan välisten vaihettumisvyöhykkeiden ja riistatiheikköjen säästäminen ovat tärkeitä toimenpiteitä. Metsähallituksen saamat kokemukset riekkosoiden ennallistamisesta ovat olleet hyvin rohkaisevia, Otsamo kertoi. Turvemaiden avohakkuut puntariin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan mukaan turvemaita pitäisi käsitellä avohakkuuttoman metsätalouden periaatteiden mukaan. Siis jatkuvan kasvatuksen periaatteilla. Vesiensuojelun kannalta suurimmat ongelmat liittyvät toimintaan turvemailla. Kunnostusojitus aiheuttaa ensimmäisinä vuosina suuremman vesistöpäästön kuin uuden ojan kaivaminen. Ojitus- ja naveromätästys on vaikutuksiltaan vähintään samaa luokkaa. Myös kantojen nosto aiheuttaa turpeenostoalueeseen verrattavia päästöjä, kertoi Sulkava. Monissa tapauksissa metsää kasvavaa suota ei tarvitse kunnostusojittaa lainkaan. Sulkavan mukaan noin 100 kuution puusto hehtaarilla riittää haihduttamaan kaiken ylimääräisen veden. Vähempikin puustomäärä riittää, jos sekapuuna on turvemaiden peruslajistoon kuuluvaa, runsaasti haihduttavaa hieskoivua. Periaatteellisesti turvemaiden metsätalouden vesiensuojelu on siis yksinkertaista ? ilman avohakkuita ei tarvittaisi työläitä kunnostusojituksia ja ojitusmätästyksiä,Sulkava tiivisti. Myös moni kanalinnun poikanen säästyisi tuhoisien ojien aiheuttamilta hukkumiskuolemilta, ojaverkoston petopainetta nostavalta vaikutukselta sekä elintärkeiden ruokailumaastojen, kuten mustikka-aittojen hupenemiselta. Metsästäjä 2 l 2013 l 19
Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi SRVA huolehtii riistasta loppuun asti kallisten metsästäjien käsiin.Ja kukapa sen osaisi paremmin tehdä.Metsästäjillä on paikallinen maastotuntemus, sopiva aseistus, jäljityskoiria, ruhojen käsittelytilat jne. Organisaation mukaan jokaisessa riistanhoitoyhdistyksessä on 3 ? 4 virka-apupyyntöjä vastaanottavaa yhteyshenkilöä.Heidän yhteystietonsa on ilmoitettu poliisille ja ne löytyvät myös Riistawebistä. Riistanhoitoyhdistyksen alueen metsästysseuroissa vastaavasti on omat yhdyshenkilöt ja SRVA avustajat, joiden tietoja yhdistys ylläpitää ja päivittää.Avustajilla on toimiessaan normaalisti oranssit huomioliivit, joissa on SRVA-merkintä. SRVA kutsutaan paikalle, kun riistaeläin on ollut kolarin osapuolena. Loukkaantuneen eläimen jäljitys ja lopettaminen vaatii sitkeyttä, taitoa ja oikeat apuvälineet. S uurriistavirka-apu ( SRVA ) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Näitä ovat hirvieläin- ja suurpetokolarit sekä suurpedot taajamissa ja vahinkokohteissa. Valtaosa tapauksista on hirvieläinkolareita ja tässä artikkelissa keskitytään pääosin niiden hoitoon. Suurpetoasioista,kuten kaikista SRVA-ohjeista löytyy monipuolista tietoa Riistakeskuksen nettisivuilta. SRVA-organisaatio saatettiin Poliisihallituksen ohjeistamana nykymuotoonsa vuonna 2009. Sitä ennen oli jo monin paikoin tehty poliisin ja riistanhoitoyhdistysten kesken sopimuksia, joilla kolaritapausten hoito jäi pai- 20 l Metsästäjä 2 l 2013 Jäljityshommia varten rakennettu ase. Avotähtäimet, kiikari ja valopistetähtäin pikajaloilla. Lampun kiinnitystä varten tukissa Weaver-kisko. Kevyen äänenvaimentajan käyttömahdollisuus. Tieto tarkasta kolaripaikasta ensisijaista Kun poliisi, joskus myös Hätäkeskus tai Pelastuslaitos ilmoittaa avun tarpeesta, ottaa ensiksi tavoitettu riistanhoitoyhdistyksen yhdysmies tilanteen hoitoonsa ja järjestää tarvittavat toimenpiteet. Hän selvittää minkä seuran alueella kolari on sattunut ja ilmoittaa paikalliselle seuralle tapahtuneesta. Kolarieläin kuuluu periaatteessa riistanhoitoyhdistykselle, mutta usein paikalli-