METSÄPEURAN PALAUTUKSILLA LUPAAVA ALKU HAULIKON PÄIVITYS TERÄKSELLE KOIRAT REKISTERIIN TUULIVOIMA VAIKUTTAA RIISTAAN RIISTANHOITOYHDISTYKSET VUOTTA 60 OSALLISTU VUOSIKOKOUKSEEN Lehti yli 300 000 metsästäjälle 1/2023 01_Kansi_ME0123.indd 1 01_Kansi_ME0123.indd 1 2.1.2023 8.41 2.1.2023 8.41
METSÄSTYS 10 Maakrapu saaristossa 14 Kaupallinen peurajahti jousella houkuttaa 22 Pennusta pyytökoiraksi, osa 3 24 Peltoriistajahti jatkaa kautta 38 Varusteet: Nylkyveitset 40 Varusteet: Vanha haulikko teräshaulikäyttöön 43 Turvallisuus ensin: Näy ja näe 46 Peurasaippua 52 Riistareseptit a la Micke Björklund RIISTA 30 Metsäpeura – tarhausvaihe onnistui 33 Petoyhdyshenkilöiden verkkokurssi sopii myös konkareille 34 Tuulivoima vaikuttaa riistaan ja metsästykseen 44 Afrikkalaisen sikaruton torjuntaa harjoiteltiin 48 Maanomistajat hyötyvät suurista hirvieläinmääristä 50 Rakkaudesta riistaan 64 SOTKA-kosteikot-hanke jatkuu AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 26 Uuden metsästäjän koulutus 28 Metsästysvideo somessa 36 Koirien rekisteröinti pakolliseksi 37 Uusi linjaus: Aseen kuljettaminen maastossa 56 Rikos ja rangaistus 58 Riistanhoitoyhdistykset 60 vuotta 60 Kutsu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 55 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 54 Hirvieläinten pyyntiluvan sulkeminen ja luvan maksaminen 55 Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat 55 Metsästysasetus: Pienpetoraudat suojattava huolellisesti 30 Metsäpeuran siirtoistutusten tarhausvaihe onnistui 40 Vanhakin haulikko voidaan muokata teräshauleille sopivaksi 34 Tuulivoima vaikuttaa riistaan ja metsästykseen 58 Riistanhoito yhdistykset 60 vuotta 2 Metsästäjä 1/2023 Sisältö 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0123.indd 2 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0123.indd 2 2.1.2023 8.43 2.1.2023 8.43
Vapaaehtoisten juhlavuosi T änä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta riistanhoitoyhdistysten muuttumisesta lakisääteisiksi toimijoiksi. Ratkaisu oli kauaskantoinen, sillä riistanhoitoyhdistyksistä on kehittynyt koko riistahallinnon selkäranka. Taival ei ole ollut helppo. Riistanhoitoyhdistysten toiminta nojaa vapaaehtoistyöhön ja käytettävissä olevat resurssit ovat niukat. Silti toiminta on kehittynyt ja riistanhoitoyhdistykset hoitavat monia virallisia tehtäviä, kuten uusien metsästäjien kouluttamisen, metsästäjätutkintojen sekä ampumakokeiden järjestämisen ja suurriistavirka-avun. Tehtävien menestyksekäs hoitaminen perustuu yhteistyöhön metsästysseurojen ja -seurueiden sekä yksittäisten metsästäjien kanssa. Riistanhoitoyhdistykset kehittävät edelleen aktiivisesti toimintaansa ja varautuvat tulevaisuuteen. Kehitystyö tehdään ja täytyykin tehdä paikallistasolla ja sen lähtökohdista. Paikallistuntemus näkyy yhteistyönä sekä riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisina yhdistymisinä siellä, missä se koetaan parhaaksi tulevaisuuden kannalta. Muutokset eivät ole aina helppoja ja paikoin on vietetty hiljaisiakin hetkiä tutun toimijan ja toimintojen siirtyessä isompaan kokonaisuuteen. Tärkeintä on, että päätökset tehdään paikallisesti ja tulevaisuutta turvaten. Näin juhlavuoden alussa haluan onnitella kaikki riistanhoitoyhdistyksiä ja kiittää niissä toimivia metsästäjiä merkittävästä yhteiskunnan hyväksi tehtävästä työstä. * * * Tämän numeron myötä palaamme arkeen ja Metsästäjä-lehti ilmestyy totutusti paperi-, verkkoja näköislehtenä. Pyysimme ja myös saimme paljon palautetta kokeilunomaisesti vain verkossa julkaistusta numerosta. Siitä kiitokset kaikille palautetta antaneelle. Verkkolehdessä olleen kyselyn perusteella valtaosa metsästäjistä haluaa lukea lehtensä edelleen perinteisenä paperilehtenä ja näin tulemme toimimaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 14 Kaupallinen peurajahti jousella houkuttaa 46 Peurasta voi valmistaa myös saippuaa Pääkirj itus 3 Metsästäjä 1/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0123.indd 3 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0123.indd 3 2.1.2023 8.43 2.1.2023 8.43
Suomalainen metsästäjä ja maanpuolustaja S uomessa on yleinen asevelvollisuus, pakollinen miehille ja vapaaehtoinen naisille. Suomalaisten maanpuolustustahto on omaa luokkaansa mihin tahansa maahan verrattuna. Koulutettuja reserviläisiä on yli 900 000 ja Puolustusvoimien sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Luvallisia ampuma-aseita suomalaisilla on yli 1,5 miljoonaa ja luvan haltijoita noin 600 000. Metsästyskortin suorittaneita metsästyksen harrastajia on yli 300 000. Kaikki nämä ovat vaikuttavia lukuja, jotka kertovat jotain yhteiskunnastamme ja antavat selvän signaalin ulospäin. Suomalaiset ovat käytännöllisiä ihmisiä, joille yhteiskunnan turvallisuus on tärkeä asia. Suuresta asemäärästä huolimatta onnettomuuksia ja väärinkäytöksiä tapahtuu todella vähän. Suomalaiset hyväksyvät laajasti metsästyksen ja ymmärtävät sen merkityksen. Vapaaehtoinen SRVA -toiminta on yksi osoitus siitä, miten metsästäjät ovat valmiita antamaan aikaansa ja osaamistaan yhteiskunnan käyttöön. Sama vapaaehtoisuus näkyy maanpuolustuksessa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen osuus on koko ajan ollut merkittävä lisä Puolustusvoimien antamaan koulutukseen. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena vapaaehtoiseen koulutukseen hakeutuneiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Kursseille on enemmän tulijoita kuin on paikkoja, ja reserviläisjärjestöjen jäsenmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi. Kaikessa tässä näkyy suomalaisten paljon puhuttu pragmaattisuus ja halu tarttua toimeen, kun tilanne sitä edellyttää. Nuoret metsästäjät tai kilpa-ammuntaa harrastavat omaavat jo hyviä taitoja tullessaan asepalvelukseen. Se näkyy varmasti ammuntatuloksissa ja aseen käsittelyssä, kun koulutus aloitetaan. Vastaavasti myöhemmin metsästyksen aloittavat ovat varusmiespalveluksen aikana saaneet hyvän aseja ampumakoulutuksen, joka helpottaa metsästysammunnan aloittamista. Perusasiat aseen turvallisessa käsittelyssä ovat keskiössä sekä Puolustusvoimien koulutuksessa että metsästystilanteessa. Ammunnan harjoittelu vuosittain vahvistaa osaamista ja antaa varmuutta toimia eri tilanteissa. Suomalaiseen metsästyskulttuuriin kuuluvat olennaisena osana erätaidot ja luonnossa liikkuminen. Nämä taidot ovat osa myös sotilaskoulutusta. Selviytyminen erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa on kaiken kaikkiaan tärkeä kansalaistaito; puhutaan sitten pitkistä sähkökatkoksista tai pahemmista katastrofeista. Opitut ja harjoitellut taidot auttavat selviytymisessä. Yksin ei tarvitse jäädä, vaan porukalla hommat hoidetaan. Tämä yhteisöllisyyden merkitys ja sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeää sekä sotilaskoulutuksessa että metsästysporukassa toimimisessa. Entä johtamistoiminta? Puolustusvoimien johtamiskoulutusta arvostetaan yhteiskunnassamme ja siinä saatuja oppeja voi hyödyntää monessa eri tilanteessa. Seuruemetsästyksessä johtamisella on tärkeä rooli. Selkeät käskyt ja hyvä suunnitelma mahdollistavat onnistuneen metsästystapahtuman ja lisäävät turvallisuutta. Jokainen tietää tehtävänsä ja paikkansa joukossa. Sotilaallisessa maanpuolustuksessa puhutaan Suomen mallista. Sen keskiössä ovat korkea maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus, laaja reservi, kärkisuorituskyvyt sekä kansainvälinen yhteistoiminta. Varmasti voidaan puhua myös metsästyksessä Suomen mallista. Olisivatko sen kulmakiviä yhteisöllisyys, kestävyys, turvallisuus ja metsästystaidot? ILKKA KORKIAMÄKI Kenraaliluutnantti (evp) Metsästäjä Kanta-Hämeestä 4 Metsästäjä 1/2023 Vi raskynä 4-9_Uutisia_ME0123.indd 4 4-9_Uutisia_ME0123.indd 4 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
Verkkolehti: metsastajalehti.fi Näköislehti: lehtiluukku.fi/lehdet/metsastaja Lukijatutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin seuraavassa Metsästäjä-lehdessä. PERINTEINEN LEHTI PITÄÄ PINTANSA Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain näköisja verkkolehtenä. Verkkolehden (metsastajalehti.fi) lukijoilla oli mahdollisuus osallistua lukijatutkimukseen. L ukijoilta kysyttiin, missä muodossa haluavat lukea Metsästäjä-lehteä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita itseään miellyttäviä vaihtoehtoja. Perinteistä lehteä haluaa lukea noin 80 prosenttia vastanneista ja verkossa ilmestyviä verkkoja näköislehtiä yli 40 prosenttia vastanneista. Vaikka palautetta pyydettiin nimenomaan verkkolehdestä, moni vastaaja oli kirjoittanut paperilehden puolustuspuheenvuoron: – Metsästäjä on harvoja lukemiani painettuja lehtiä ja on ollut kiva saada tauko laitteiden ääreltä. – Kun Metsästäjä tulee postiluukusta, ilahdun aidosti ja luen lehden kokonaan. Myös verkkolehdellä on paljon kannattajia: – Älkää vahingossakaan luopuko verkkomuotoisesta lehdestä. – Tutustuin ensimmäistä kertaa, mutta tästä lähtien taidan tutustua enemmän. Valinnanvaraa kaikille Vuonna 2023 Metsästäjä tulee ilmestymään sekä painettuna että verkkoja näköislehtinä, joten jokainen voi valita itselleen sopivimman. Verkkolehti kannattaa ottaa seurantaan, koska sieltä löytyvät ajankohtaiset uutiset, videot, podcastit ja muut sisällöt, joita ei löydy paperilehdestä. Lisäksi verkkolehdessä on suosittu metsäkanalintujen metsästysaikahaku. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Paperille painettuna Verkkolehtenä Näköislehtenä 79% 28% 14% Haluan lukea Metsästäjä-lehden TE RO SA LM EL A 5 Metsästäjä 1/2023 Uutis t 4-9_Uutisia_ME0123.indd 5 4-9_Uutisia_ME0123.indd 5 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
Pienpetokilpailut menivät tunteisiin S uomussalmella järjestetty pienpetopyynnin kilpailu aiheutti uskomattoman somemylläkän ja järjestäjätahon sekä kisoihin osallistuneiden metsästäjien suoranaisen maalittamisen. Kiivaimmissa kannanotoissa tuntui kokonaan unohtuneen, että etenkin supikoiran ja minkin tehokas pyytäminen on yksi kannatettavimpia luonnonhoitokeinoja. Vieraspedot ovat vakava uhka luontomme monimuotoisuudelle ja tavoitteena tulee olla kantojen vähentäminen mahdollisimman pieniksi. Pyyntiä onkin pyritty tehostamaan kahden eri ministeriön rahoittamilla Helmija Sotkahankkeilla ja mietinnässä on jatkuvasti uusia keinoja ja kampanjoita. Kilpailut ovat selkeästi osa tätä keinovalikoimaa. Kaikessa metsästyksessä on muistettava eettisyys, joka tarkoittaa eläinten mahdollisimman nopeaa ja kivutonta lopettamista. Kilpailuihin osallistuva metsästäjäjoukko on taatusti alansa parhaita osaajia, joille saaliin kunnioittaminen on keskeinen osa ammattimaista pyyntiä. Mutta olisiko jatkossa kilpailut parempi järjestää minkkija supikoiratiheillä alueilla, jolloin luonnonhoidollinen vaikutus olisi suurin? Kilpailut ovat metsästäjille mahdollisuus verkostoitua ja ne toimivat erinomaisena oppimismahdollisuutena. Silti kannattaa miettiä, onko tapahtumaa tarve markkinoida kilpailuna, koska se näyttää aiheuttavan monenlaisia tunteita. Samalla tulee mieleen toinen ilmiö, josta näyttää muodostuneen jonkinlainen ”kilpailu”: mediassa on syksyisin juttuja, joissa kerrotaan erittäin nuoren metsästäjän hirvenkaadosta. Vaikka joukkoomme kaivataan lisää nuoria metsästäjiä, lasten voi antaa kasvaa metsästäjinä rauhassa. Suurriistan kaatoon ehtii myöhemminkin, kunhan pyyntitaidot ovat kaikilta osin hallussa. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Uusi Riistavahingot-palvelu — Avointa tietoa vahingoista Maaja metsätalousministeriö on avannut kaikkien kansalaisten käyttöön Riistavahingot-palvelun, jossa on ajantasaista tietoa suurpetojen, villisikojen ja hirvieläinten aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista. Palvelussa voi tarkastella vahinkoja kokonaisuudessaan tai rajaamalla hakua riistaeläimen, vahingon kohteen, ajan tai alueen mukaan. Saatavilla on raportteja vahingoista eri mittaisille ajanjaksoille. Palvelu hyödyntää samaa tietoa kuin riistahallinnon sisäisessä käytössä oleva työkalu riistavahinkorekisteri. Haettavissa ovat muun muassa liikenneonnettomuudet, joiden tietolähteenä ovat suurriistavirka-avun kirjaamat tapahtumat. Myös suurpetojen aiheuttamat poro-, kotieläinja koiravahingot ovat saatavilla. Vahingot esitetään 10 km x 10 km ruudun tarkkuudella. Tapahtuman tarkkaa sijaintia ei esitetä. Vahinkojen esitetyt euromäärät ovat arvioita, sillä maksettaviin korvauksiin vaikuttavat monet tekijät. Liikenneonnettomuuksista ei esitetä arvioitua vahingon määrää, sillä ne korvataan autoilijoiden vapaaehtoisista kaskovakuutuksista. Myöskään porovahingoissa ei ole otettu huomioon laskennalliselta pohjalta määräytyvää vasahävikkiä. Aluksi palvelu toimii koeversiona (beta) osoitteessa riistavahingot.mmm.fi, mutta virallinen sivu riistavahingot.fi avataan kesään 2023 mennessä. Palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palvelua ylläpitää Ruokavirasto ja sitä kehitetään yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Sometilit seurantaan Kuule ensimmäisenä riista-alan tärkeimmät uutiset seuraamalla Suomen riistakeskusta Facebookissa ja Twitterissä. Instagramin puolella voit seurata erätunnelmia lehden tililtä @metsastajalehti. Videot voit katsoa Youtubessa. K lumni Metsästäjä 1/2023 6 4-9_Uutisia_ME0123.indd 6 4-9_Uutisia_ME0123.indd 6 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
@maremki Jämtlanninpystykorvat ja hirvenmetsästys ovat lähellä kauhajokelaisen Maria Kiviluoman sydäntä. "Isla muutti meille muutama päivä sitten. Ensimmäiset päivät vierähtivät tutustuessa uuteen kotiin. Nyt oli aika lähteä ensikäynnille metsään, jossa tutustuttiin talutushihnaan ja autoiluun. Samalla juoksutimme toista koiraani Xenaa. Isla on utelias hirvikoiranalku ja metsässä vierähti aikaa kiinnostavien jälkien ja hajujen parissa. Muutama hirvi oli kulkenut yöllä ja huomasimme myös ahman jäljet. Kuvassa odotamme Islan kanssa Xenaa hakulenkiltä. Pian pienokaisesta vei väsymys voiton ja torkut maistuivat emännän sylissä." MAANOMISTAJIEN HYÖTY HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSESTÄ 100 000 000€ OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin versio. Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen lajeittain omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut. Poikkeusluvat ? Hae poikkeusluvat riistalinnuille ja rauhoitetulle linnuille hyvissä ajoin Oma riista -palvelussa. Toiminnanohjaaja ? Valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten. ? Lisää alkaneen toimintavuoden ampumakokeet, tutkinnot, koulutukset ja muut tapahtumat Oma riista -palveluun. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Sinäkin voit lahjoittaa riistalle Suomen Riistanhoito-Säätiö aloitti vuoden 2021 alussa yksityisten varojen keräämisen ja kanavoimisen elinympäristötyöhön ja riistantutkimukseen. Säätiön ensimmäinen varainkeruujakso kosteikkohankkeiden tukemiseksi aloitettiin vuoden 2022 alkupuolella. Kerätyillä varoilla tuettiin SOTKA-hankkeen kosteikoiden kunnostusta Torniossa, Vöyrissä ja Rovaniemellä ja Waterfowlers’ Networkin koordinoiman Project Penelope -haapanatutkimuksen toteutusta Suomessa. Lahjoitusvaroja saatiin yksityislahjottajilta, yrityssponsoreilta ja Waterfowlers’ Networkin kautta jopa Italian Metsästäjäliitolta. Suomen Riistanhoito-Säätiö kiittää jokaista tukijaansa, henkilölahjoittajia ja yrityssponsoreitaan – Uittokalustoa, Sastaa ja Swarovskia – ensimmäisen keräysvuoden panostuksista vesilintujen elinympäristöjen parantamiseen. Aktiivinen ennallistaminen on mitä tärkeintä työtä, ja sen tukeminen jatkuu entistä voimallisempana tulevina vuosina! Uutis t 7 Metsästäjä 1/2023 SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 4-9_Uutisia_ME0123.indd 7 4-9_Uutisia_ME0123.indd 7 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
Suomen riistakeskus hakee KOSTEIKKOSUUNNITTELIJAA määräaikaiseen työsuhteeseen vuoden 2024 marraskuuhun saakka Lue lisää: riista.fi/avoimet-tyopaikat Lyijyhaulit kielletään kosteikkoalueilla 15.2.2023 alkaen Kielto perustuu EU:n komission hyväksymään lyijyhaulirajoitukseen ja se tulee voimaan koko EU:n alueella. Kosteikkoalueiksi määritellään kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muuttotai pesimäpaikkoja. Kielto koskee myös 100 metrin levyistä suojavyöhykettä, joka alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta. Rajoituksen tarkempi tulkinta ei ollut tiedossa kirjoitushetkellä. Metsästyksen lisäksi rajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja, eli niissäkin lyijyhaulien käyttö on kiellettyä 15.2.2023 alkaen. Asiasta on kerrottu laajemmin Metsästäjä-lehden 5/2022 sivulla 54. Riistakolmiolaskenta käynnistyy alkuvuodesta Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2023 ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3.2023. Peltokolmioilla laskenta-aika on koko maassa 1.1.–28.2.2023. Laskenta kannattaa suorittaa heti keliolosuhteiden salliessa. Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset sähköisen Riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Sivustolta löytyy ohjeita ja opastusta, oma kolmiokohtainen raportti koko laskentahistoriasta sekä perustietoa laskettavista lajeista ja niiden lumijälkien tunnistamisesta. Lisätietoa ja ohjeistusta riistakolmiot.fi Mikä on riistakolmio? Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat neljän kilometrin pituisia, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen eteläja länsisuomalaisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. Myös peltokolmiot ovat muodoltaan tasasivuisia, mutta niiden sivut ovat pituudeltaan lyhyemmät, kaksi kilometriä. Muista ekinokokkilääkitys Metsästyskoirat tulisi lääkitä ekinokokkia vastaan sekä metsästyskauden alkupuolella että etenkin lopussa, jotta koira ei tuo tartuntaa metsästä mukanaan kotiin. Matolääkkeeksi tulee valita heisimatoihin tehoava pratsikvanteli-valmiste. HUIPPUUUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 5.10.2022 8.14 5.10.2022 8.14 M AR I TI KK UN EN TE RO KU IT UN EN 8 Metsästäjä 1/2023 Uutis t 4-9_Uutisia_ME0123.indd 8 4-9_Uutisia_ME0123.indd 8 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
HUIPPUUUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 5.10.2022 8.14 5.10.2022 8.14 4-9_Uutisia_ME0123.indd 9 4-9_Uutisia_ME0123.indd 9 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
Manner-Suomessa metsästävälle saaristo tarjoaa täysin uuden metsästyskokemuksen. Metsästäjälehden toimitus sai kunnian osallistua sorkkaeläinjahtiin merellisissä olosuhteissa. TeksTi Tero Kuitunen kuvaT Tero Salmela Maakrapu saaristojahdissa T artun vaistomaisesti veneen kaiteeseen keulan osuessa toisen veneen peräaaltoon. Veneen kallistuessa sisuksissa käy vääntävä tunne ja mielessä häivähtää huoli. Vilkaisen venettä varmoin ottein kipparoivaa Thomas Lindströmiä ja rentoudun. Seurailen kartalta etenemistämme kohti saarta. Jopa se tuntuu oudolta, koska peltojen, metsien, soiden ja teiden tilalla kartalla näkyy vain vettä ja lukemattomia saaria, luotoja ja karikoita. Pienen orientoitumisen jälkeen huomaan hyödyntäväni paikannuksessa itselleni uusia asioita, kuten saarien muotoja ja niiden välisiä 10 Metsästäjä 1/2023 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 10 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 10 2.1.2023 8.46 2.1.2023 8.46
etäisyyksiä. Tiedostan kartalla pysymisen tunteen olevan pinnallinen ja olen erittäin tyytyväinen, että vastuu perille osaamisesta, ja muustakin, on näissä vieraissa olosuhteissa paikallisoppaan harteilla. Katsellessani saarien välissä porhaltavien valkoisten veneiden armadaa pohdin mielessäni uuden kokemuksen ensiminuutteja. Käskynjako ennen veneisiin nousua taisi olla alkaneen metsästyspäivän viimeinen aikaisempaan kokemusmaailmaani sopiva asia. Karua kauneutta Lähestyessämme passipaikaksemme määrätyn pienen Vasiklot-saaren rantaa näen saariketjun, jolla metsästys tulee tapahtumaan. Ketjussa on kolme suurempaa, kokoluokaltaan 500 metriä kertaa kilometri olevaa saarta, joilla koirat ryhtyvät työhön. Ketjun molemmissa päissä on pienet saaret, joille valkohäntäpeuroilla on taipumus karata ajosta uimalla. Passipaikan valinta on helppoa. Yleensä peura valitsee lyhyimmän uintireitin, joten asetumme saaren kärkeen, josta on Heinlot-nimiselle suuremmalle naapurisaarelle 100 metriä. Vastaava järjestely on saariketjun toisessa päässä. Suurin osa ampujista sijoitetaan suuremmille saarille, joilla mäyräkoirat laittavat peurat ja kauriit liikkeelle. Kun passit ovat valmiit ja koirat päästetty töihin, huomaan jälleen uuden asian. Näkyvyyttä riittää niin että silmät rasittuvat, eikä muutamasta rantaviivassa kasvavasta karun saaristoluonnon puunkäppyrästä tai pensaasta ole näköesteeksi. Passissa ei tarvitse olla jatkuvassa toimintavalmiudessa ja katselukiikareilla ? Saariston vierasjahdissamme tarvittiin runsaasti veneitä ja niitä kipparoimaan olosuhteet tuntevia paikallisoppaita. ? Satamassa pidetyn käskynjaon yhteydessä kaikilla oli tilaisuus tutustua metsästysalueeseen kartalla. Katso video Haastattelimme vierasjahdin järjestäneen Norrbyarnas jaktlag:n jäseniä vieras metsästäjien roolista ja peuran merkityksestä saariston metsästäjille. metsastajalehti.fi Yleensä peura valitsee lyhyimmän uintireitin, joten asetumme passiin saaren kärkeen. 11 Metsästäjä 1/2023 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 11 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 11 2.1.2023 8.46 2.1.2023 8.46
Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. LähiTapiola Yhteismetsä. Se vaivattomampi tapa omistaa metsää. Omistatko metsää, mutta et tiedä, miten sitä pitäisi hoitaa tuottavasti? Jätä metsänomistajan huolet taaksesi ja anna Suomen suurimman metsävakuuttajan pitää huolta metsästäsi, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Osakkaana sinä saat tuottoa osuutesi perusteella. Sopisiko LähiTapiola Yhteismetsä sinulle? lahitapiola.fi/yhteismetsa voi rauhallisin mielin tarkkailla ohi lentäviä merilintuja ja muuta meriluontoa. Uimalla passiin tuleva peura ei voisi jäädä huomaamatta ja ampumatilanteeseen ennättää taatusti. Suuremmilla saarilla, ajon keskellä, passittaminen muistuttaa enemmän mantereen ajometsästystilanteita. Ajon jatkuttua arviolta puolisen tuntia kuuluvat ensimmäiset laukaukset. Ne kuulostavat oudon kajahtavilta ja kaikuisilta, koska metsä ei vaimenna niitä ja ääni etenee veden päällä. Paljon sorkkariistaa Oppaanani toimiva Thomas Lindström kertoo kauriiden ja peurojen hyödyntävän pieniäkin saaria ja koska saaria on lukemattomia, metsästettävää riittää. Edessämme olevan kaltaisella saarella on kuulemma useimmiten 4–5 peuraa, mutta joskus sellaisella saattaa olla oikea lauma. Kaikkein suurimmilla saarilla eläimiä on luonnollisesti eniten ja niissä jahti muistuttaa mantereen pyyntiä. Isäntänä toimivan Norrbyarnas jaktlag:n peuralupamäärät ovat kasvaneet ja vierasjahdit ovat osa urakasta selviämistä. Myös koiria saadaan avuksi mantereelta, esimerkiksi tänään työnsä ansiokkaasti hoitavia mäyräPeuralupamäärät ovat kasvaneet ja vierasjahdit ovat osa urakasta selviämistä. Kaadettu eläin odottaa kuljetusta. Rantojen kivikkoisuudesta huolimatta niille pystytään rantautumaan veneillä. Jahdin jälkeen kokoonnuimme tauolle saareen, jossa saalis myös suolistettiin. Koirat työskentelivät kolmessa saaressa, joissa oli myös valtaosa passituksista. Läheskään kaikki metsästykseen osallistuneet eivät näy kuvassa. 12 Metsästäjä 1/2023 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 12 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 12 2.1.2023 8.46 2.1.2023 8.46
Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. LähiTapiola Yhteismetsä. Se vaivattomampi tapa omistaa metsää. Omistatko metsää, mutta et tiedä, miten sitä pitäisi hoitaa tuottavasti? Jätä metsänomistajan huolet taaksesi ja anna Suomen suurimman metsävakuuttajan pitää huolta metsästäsi, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Osakkaana sinä saat tuottoa osuutesi perusteella. Sopisiko LähiTapiola Yhteismetsä sinulle? lahitapiola.fi/yhteismetsa Vierasmetsästäjät ovat tervetulleita Saaristojahdista kiinnostuneet voivat olla yhteydessä saaristoalueiden riistanhoitoyhdistyksiin. Niiden kautta löytyvät vierasjahteja järjestävät seurat. Liikkeellä kannattaa olla viimeistään alkukesällä, sillä saaristojahti oppaineen ja veneineen vaatii tavallista enemmän aikataulutusta ja järjestelyitä. koiria ohjaajineen on saapunut Porista ja Raumalta. Peurat kiertävät saarissa koiran edellä pieniä, vain muutaman sadan metrin lenkkejä. Aikansa kierrettyään peura saattaa poistua ahtaasta saaresta. Radiosta kuulemme, että eräs koirista on pysähtynyt rantaan. Se on merkki siitä, että peura on lähtenyt uimaan. Oletettu uintisuunta on meistä oikealla, joten kiikaroimme ulappaa ja saarten rantoja saamatta kuitenkaan havaintoa. Rajallinen maa-ala ja hyvä näkyvyys tuovat metsästykseen näennäistä helppoutta, mutta valkohäntäpeuroilla ja metsäkauriilla on täälläkin omat keinonsa ja katoamistemppunsa. Vaikka saaressa olisi yhä peuroja, metsästys lopetetaan usein saaren ollessa täynnä peuran hajua. Se tekee koirien tehtävän mahdottomaksi. Jahtimme tuloksena kaadetaan valkohäntäpeuroja ja yksi metsäkaurispukki. Kaksi peuroista kaadetaan uintireissun päätteeksi saariketjun toisesta päästä. 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 13 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 13 2.1.2023 8.46 2.1.2023 8.46
Valkohäntäpeuran jousimetsästys liikuttaa miljoonia metsästäjiä Pohjois-Amerikassa, ja kiinnostaa myös Euroopassa. Salossa päädyttiin kehittämään jousimetsästystoimintaa metsästysvieraiden näkökulmasta. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa M uutamien lihapeurojen pyynti ja myynti on ollut vuosittain osa Halikon metsästysyhdistyksen toiminnan rahoittamiseksi tehtyjä talkoita. Samalla on saatu riistalihaa järkevään hintaan lähiseudun ihmisille, jotka eivät ole maanomistajia. Vuonna 2017 metsästysseurassa kiinnostuttiin jousimetsästyksestä ja aloitettiin suunnitelmallinen jousimetsästystoiminnan kehittäminen metsästysvieraiden kannalta. Vierailevien jousimetsästäjien odotukset ja metsästystavat tuntuivat sopivan yksiin seuran toimintakulttuurin kanssa. Vuonna 2021 metsästysseura sai ensimmäisen kerran kyselyitä myös ulkomaiselta palveluntarjoajalta, joka etsi metsästysmahdollisuuksia asiakkailleen. Ei ristiriitoja Jousimetsästystoiminnan kehittämisen myötä Halikon metsästysyhdistys ottaa vuosittain vastaan pari metsästyspalveluntarjoajan tuomaa metsästysporukkaa ja jonkin verran muita vierailijoita, etupäässä jäsenten omia ystäviä. Metsästysseura korvaa vierasjahdeissa kaadetulla muutamalla peuralla ja kauriilla muutoin Kaupallinen peurajahti jousella houkuttaa 14 Metsästäjä 1/2023 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 14 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 14 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
metsästettyjen ja eteenpäin myytävien peurojen synnyttämää myyntituloa. Varat käytetään seurassa yhteisten tilojen rakentamiseen ja ylläpitoon, eivätkä vierasja asiakasjahdit sopivassa määrin toteutettuna synnytä ristiriitaa seuratoiminnan, metsästyksen ja yhteisöllisen toiminnan kanssa. Lisäksi vieraista hyötyvät paikalliset majoittajat ja catering-toimijat. Vierasjahdeilla on halikkolaisen metsästysseuran mukaan myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuus. Metsästysvieraat hyödyttävät paikallisia Metsästyspalveluita tarjoavan Finnhuntingin perustaja Eki Vähäkallio on vienyt asiakkaitaan metsästämään kymmenen vuoden ajan eri puolille maailmaa. Metsästyspalvelun tavoitteena on tarjota asiakkailleen laadukkaita ja kokonaisvaltaisen positiivisia kokemuksia. Vaikka palvelun keskiössä ovat mieleenpainuvat metsästystapahtumat ja riistatilanteet, ovat asiakaskokemuksen puolesta muut puitteet lopulta yllättävän suuressa roolissa. – Metsästys on metsästystä eikä lopputulos ole ennustettavissa, teki opas mitä tahansa. Tärkeintä on pitää asiakkaasta huolta ja siinä tarvitaan itse metsästyspalveluntarjoajan lisäksi aina paikallisia toimijoita, Vähäkallio kertoo. Tyypillinen viikonloppuun ajoittuva Vähäkallion tarjoama metsästysreissu pitää sisällään metsästyksen lisäksi ainakin majoitusta, ruokailua, mahdollista opaspalvelua ja saaliin käsittelyä. Catering-palvelut, paikalliset majoitustilat ja osaaminen ovat metsästyspalveluntarjoajalle elintärkeitä hyvän asiakaskokemuksen mahdollistamisessa. Selkeä osa asiakkaan maksamasta kustannuksesta meneekin suoraan näiden tarjoamiseen. ? Jousimetsästys on sallittua noin puolessa Euroopan maista. Tanska ja Suomi ovat ainoat Pohjoismaat, joissa jousella voi metsästää sorkkaeläimiä. Eurooppalaisille metsästäjille valkohäntäpeura on erikoisuus. 15 Metsästäjä 1/2023 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 15 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 15 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
Pohjois-Amerikassa jousimetsästys pidentää kautta Valkohäntäpeuraa on tuotu Suomen lisäksi muutamaan muuhunkin Euroopan maahan, mutta ainoastaan Suomessa valkohäntäpeurakanta on 100 000 yksilön myötä kasvanut merkittäväksi riistaeläimeksi. Pohjois-Amerikassa valkohäntäpeurakanta alalajeineen on kooltaan miltei 30 miljoonaa yksilöä ja sen taloudellinen arvo metsästykseen liittyvine lupamaksuineen, metsästystarvikkeineen ja palveluineen pyörii kymmenissä miljardeissa dollareissa. Suomalaisten jousimetsästäjien lukumäärää on hankala arvioida, sillä lupavapaita jousiaseita ei listata omistajarekisteriin eikä käytettyä asetyyppiä merkitä saalisilmoituksiin. Suomen Jousimetsästäjäin Liiton karkea arvio suomalaisista jousimetsästäjistä hipoo 10 000 harrastajan kokoluokkaa ja kasvaa tasaisesti, erityisesti valkohäntäpeuran tultua sallituksi jousiriistaksi vuonna 2017. Pohjois-Amerikassa on usein eri asetyypeille eripituiset metsästyskaudet. Kaudet suhteutetaan toisiinsa sen mukaisesti, miten asetyypillä voidaan verottaa riistakantaa. Valkohäntäpeuran ja kanadanhirven eli vapitin jousimetsästyskausi alkaa tyypillisesti ensimmäisenä elokuussa ja kestää pisimpään erityyppisten kiväärikausien ajoittuessa lyhyempinä jaksoina sen oheen. Tähän on päädytty, koska jousimetsästys vaatii keskimäärin enemmän ajankäyttöä ja valmistautumista saalista kohden. Se mahdollistaa pidemmän metsästyskauden pitäen silti riistaeläinkannan verotuksen halutussa haarukassa. Pitkä metsästyskausi saa liikkeelle enemmän metsästäjiä, aktivoi enemmän palveluntarjoajia ja pitää varusteja tarvikekaupan virkeänä. Suhteessa saalismääriin jousimetsästys siis tuottaa hyvin elinkeinoja liiketoimintatuloja. – Suomessa tapahtuvalle valkohäntäpeuran jousimetsästykselle on jatkuvaa kysyntää, erityisesti ulkomailta. Jousella metsästämisessä korostuu opaspalveluiden merkitys, sillä metsästystapa on perin vaativa, Vähäkallio painottaa. Valkohäntäpeura sekä jousella että ruutiaseilla metsästettynä houkuttelee metsästäjiä joka puolelta. Ainoaksi haasteeksi Vähäkallio mainitsee tällä hetkellä vieraille ja asiakkaille tarjolla olevien alueiden niukkuuden, huolimatta paikoin hyvästä valkohäntäpeurakannasta. – Toivon seuroilta avointa mieltä asian suhteen. Valkohäntäpeura on rikkaus, ja monipuolisiin metsästystapoihimme yhdistettynä vielä vahvempi resurssi, hän toteaa. HINNAT VOIMASSA 28.2.2023 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 95 NORM. 89,95 Lämmin ja pehmeä alusasu, lämmittää myös kosteana. 100% merinovillaa, nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali. Huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 3 KG /12 KG 14 39 /35 95 NORM. 15,99/39,95 (4,80/2,99 €/KG) Herkän koiran täysravinto. Ruuassa mahaa hellii ainutlaatuinen, patentoitu Progut®-valmiste. ALASKA TUNDRA BLAZE 299,Topattu metsästyspuku kylmälle säälle. Takissa pitkä helma, housuissa korotettu vyötärö. Hirvilaillinen väritys. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. MYÖS RUSKEANA METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00 Kevyt lumipuku aktiiviseen metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. HAALARI SWEDTEAM RIDGE ZERO 299,Erittäin lämmin tuulenja vedenpitävällä Covertex kalvolla vuorattu haalari talvikeleille. 240 g vanuvuori. Runsaasti taskuja. Säädettävä huppu. Lahkeissa kokopitkät vetoketjut. KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90 €) LIUKULUMIKENGÄT HAGHUS SKINNER 145 249,Lyhyet ja leveät sukset metsässä ja umpihangessa hiihtämiseen. Valmiiksi kiinnitetyt siteet. Huippuluokan mohairpolyester -pitokarva. Pituus 145 cm. LUMIKENGÄT HAGHUS 9X30” 79 95 Kevyet alumiinirunkoiset lumikengät. Pikakiristyssiteet, kantavuus n. 100 kg saakka. Mitat 23 x 76 cm. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT RAJOITETTU ERÄ! RAJOITETTU ERÄ! UUTUUS! 16 Metsästäjä 1/2023 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 16 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 16 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
HINNAT VOIMASSA 28.2.2023 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 95 NORM. 89,95 Lämmin ja pehmeä alusasu, lämmittää myös kosteana. 100% merinovillaa, nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali. Huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 3 KG /12 KG 14 39 /35 95 NORM. 15,99/39,95 (4,80/2,99 €/KG) Herkän koiran täysravinto. Ruuassa mahaa hellii ainutlaatuinen, patentoitu Progut®-valmiste. ALASKA TUNDRA BLAZE 299,Topattu metsästyspuku kylmälle säälle. Takissa pitkä helma, housuissa korotettu vyötärö. Hirvilaillinen väritys. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. MYÖS RUSKEANA METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00 Kevyt lumipuku aktiiviseen metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. HAALARI SWEDTEAM RIDGE ZERO 299,Erittäin lämmin tuulenja vedenpitävällä Covertex kalvolla vuorattu haalari talvikeleille. 240 g vanuvuori. Runsaasti taskuja. Säädettävä huppu. Lahkeissa kokopitkät vetoketjut. KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90 €) LIUKULUMIKENGÄT HAGHUS SKINNER 145 249,Lyhyet ja leveät sukset metsässä ja umpihangessa hiihtämiseen. Valmiiksi kiinnitetyt siteet. Huippuluokan mohairpolyester -pitokarva. Pituus 145 cm. LUMIKENGÄT HAGHUS 9X30” 79 95 Kevyet alumiinirunkoiset lumikengät. Pikakiristyssiteet, kantavuus n. 100 kg saakka. Mitat 23 x 76 cm. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT RAJOITETTU ERÄ! RAJOITETTU ERÄ! UUTUUS! 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 17 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 17 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
Hirvisaaliin paras mahdollinen hyödyntäminen alkaa laukauksesta. Hyvä osuma takaa lihan ja nahan säilymisen ja mahdollistaa niiden käyttämisen tulevaisuudessa. Mutta mitä kaikkea hirven eri osista voi tehdä? TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala U seat seurat tuntevat lihan hyödyntämisen salat ja omaavat kokemusta vuosien varrelta sen leikkuusta. Joitain hirven sisäelimiä voi löytää monipuolisesti valmistettuna monen kodin juhlapöydästä. Lihan ja sisäelinten lisäksi hirvessä on paljon muutakin hyödynnettävää, mutta ne jäävät usein varjoon. Nahka taipuu moneksi Lihanleikkuun yhteydessä hirven nahka nyljetään mahdollisimman ehjänä kappaleena, joka myöhemmin peitetään suolalla. Suola estää nahkaan jääneen lihan pilaantumisen ja poistaa vettä ennen nahan käsittelyä. Parkitsemisen tarkoitus on tehdä herkästi pilaantuvasta raakavuodasta kestävä, irti, toiset antavat sarvien kuivua nahan ja sametin kanssa. Kallosta kaavitaan ylimääräinen nahka ja liha pois terävällä veitsellä, minkä jälkeen se keitetään. Keittäminen irrottaa loput nahasta ja jättää kallon puhtaan valkoiseksi. Koruja, nappeja tai avaimenperiä tehdessä kannattaa valita yksitai kaksipiikkiset sarvet ja sahata ne sarven tyvestä. Pienistä sarvista on helppo sahata vannesahalla pieniä kiekkoja tai paloja, joita voi työstää eteenpäin hiomalla, kaivertamalla ja kolvaamalla. Isot yksittäiset lapiosarvet voi hyödyntää sisustuksessa useilla tavoilla ja löytösarvista saa tehtyä ainutlaatuisen naulakon. säilyvä, helposti jalostettava raaka-aine eri tarkoituksiin. Jotkut metsästäjät osaavat parkita nahan itse kotikonstein. Nahan voi myös lähettää yrityksille, jotka hoitavat sen käsittelyn. Yritykset ottavat vastaan hyväkuntoisia nahkoja, jotka käsitellään jatkojalostusta varten. Seuroille maksetaan nahasta rahallinen korvaus ja nahan jatkojalostajat, kuten monet käsityöalan yrittäjät voivat lunastaa nahkoja omaan käyttöönsä. Nahasta valmistetaan muun muassa vaatteita, pussukoita, reppuja ja koruja. Sarvista helppoja projekteja aloittelijalle Monille hirvestäjille sarvitrofeet ovat tuttuja, mutta komea metsästysmuisto ei ole ainoa käyttötarkoitus sarville. Sarvia voi hyödyntää itsetehdyissä koruissa, napeissa ja avaimenperissä, naulakkoina, taiteena tai muuten kodin sisustuselementteinä. Käyttötarkoituksesta riippuen sarvet voidaan irrottaa kallosta erikseen tai päälaen kanssa. Pääkallotrofeeta tehdessä voidaan hyödyntää myös koko kallo sarvineen. Arvokkaimmat sarvitai kallotrofeet kannattaa jättää ammattilaiselle, mutta sarvet ja kallon voi puhdistaa myös kotikonstein. Jotkut puhdistavat sarvet keittämällä nahan, sametin ja jäljelle jääneen lihan Hirvennahkaa voi hyödyntää monipuolisesti. Tein kirveen teräsuojan pajulla ja kuusella parkitusta vasan nahasta. Nahan parkitsi seuramme metsästyksen johtaja Janne Paldán. ? Hirvensarvesta tehdyn koiran nimilaatan olen koristellut kolvatulla tassun jäljellä. Nimilaatan taakse voi kolvata omistajan puhelinnumeron ja koiran kutsumanimen. Kaikki irti hirvisaaliista 18 Metsästäjä 1/2023 Nu rten toimitus 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 18 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 18 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
Miksi metsään? M etsästys ja eräily merkitsevät minulle paljon. Metsästys on minulle lähtökohtaisesti harrastus, mutta syvemmin asiaa pohtiessani se on paljon enemmän. Harrastus on jatkuvasti läsnä elämässäni ja on tehnyt minusta sen mitä olen. Se ohjaa lähes kaikkea toimintaani koko ajan. Käyn metsällä kymmeniä kertoja vuodessa, mutta se ei rajoitu siihen. Metsästys on minulle ikään kuin elämäntapa. Kulutan siihen syksyisin lähes kaiken vapaa-aikani, pidän lomiani metsästysaikojen mukaan ja suurin osa ystävistäni liittyvät siihen. Se suurelta osin määrittää arvojani ja vaikuttaa tapaan, jolla näen maailman. Se ei siis ole vain mikä tahansa harrastus, jossa käyn säännöllisesti muutaman kerran viikossa. Miksi sitten harrastan sitä? Yksinkertaisin vastaus on, että pidän siitä. Se on suurin syy, jonka takia jaksan joka kerta lähteä uudelleen ja uudelleen metsään rämpimään. Pääsen viettämään aikaa luonnossa ja saan paljon hienoja kokemuksia, jotka säilyvät muistoissani ikuisesti. Lisäksi saan pakkasen täyteen kotimaista lihaa, joten kaupasta sitä ei tule ostettua lähes yhtään. Harrastukseni on hyödyksi myös koko yhteiskunnalle: riistakannat pysyvät kurissa, mikä vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi kolarien määrään ja metsävahinkoihin. Joku voi tietysti sanoa minun metsästävän, koska olen sydämetön, tappamista rakastava murhaaja. Se on kuitenkin totuuden peilikuva, sillä metsästyksessä itse tappamista on vain murto-osa. Metsästyksellä pidän yllä vanhaa perinnettä tekemällä sitä, mitä jo esi-isämme tekivät. Metsästys on hieno ja arvokas harrastus, jolla on vahva kulttuuri Suomessa. Harrastamalla ja viemällä harrastusta eteenpäin seuraaville sukupolville huolehdin omalta osaltani eräperinteen jatkumisesta tässä kaupunkilaistuvassa maailmassa. KARLO RUOTSALAINEN Kirjoittaja on 19-vuotias metsästäjä Tampereelta, joka harrastaa laajasti metsästyksen parissa. Koruja hirven kynsistä Myös hirven sorkat ja luut kannattaa ottaa talteen. Pienet luut ovat helppoja pakastettuja herkkuja koirille, kun kuumat kesäpäivät iskevät talven jälkeen. Hirvenluista ja jaloista pääsevät usein nauttimaan karvaiset metsästyskaverit lihanleikkuun yhteydessä, mutta niitä voi hyödyntää myös käsitöissä. Luista irrotetaan luuydin ja jäljelle jääneet lihat poistetaan keittämällä. Tämän jälkeen luita voi käyttää yhtä monipuolisesti kuin sarvia. Sorkista voi tehdä esimerkiksi ainutlaatuisia hirven kynsikoruja. Sorkkien työstäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin sarvien, mutta harjoittelu tekee mestarin. ? Avaimenperän voi ripustaa vaikka retkireppua koristamaan. Hirvensarvikiekosta tehtyyn avaimenperään olen kolvannut vapaalta kädeltä suunnitellun hirven. Kiekon toiselle puolelle kaiversin nimikirjaimet ja onnea tuovia riimuja. Olen Siiri Niskala Rovaniemeltä. Parasta on metsästää ukin ja suomenpystykorvan, Rikun, kanssa. Metsästän metsäkanalintuja ja hirviä, mutta haluan tulevaisuudessa kokeilla muidenkin lajien metsästystä. K lumni 19 Metsästäjä 1/2023 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 19 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 19 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
Englannista kotoisin oleva shepherd's pie tehdään perinteisesti peruna muusista. Meillä se on kuitenkin aina ollut pannupiirakka, jonka päälle on tehty perunavoitaikina. TeksTi ja kuvaT Martta Malin P iirakka toimii melkein lämpimänä ruokana, sillä se on hyvin täyttävää. Meillä piirakkaa tykätään syödä erityisesti iltapalalla ja se onkin koko perheen suosikki. Teemme piirakkaa liian harvoin, koska se tulee aina vasta iltapalan syömisen aikaan mieleen. Emme saa unohtaa metsästyskoiriamme, jotka himoitsevat piirakkaa jo ruuanlaiton aikana: Tärkeää on varata myös niille oma annoksensa ruokaa ja rapsutuksia jo ruuanlaiton aikana. Tunnetusti koirat rakastavat keittiötä ja ruuanlaittoa. Piirakka on helposti muunneltavissa. Halutessaan siihen voi lisätä erilaisia täytteitä, kuten pekonia ja suppilovahveroita. Täytteeseen voi kokeilla erilaisia tuorejuustoja tai dippejä. Jauhelihana toimii vaikkapa riistalinnun liha, jos siitä tykkää. Shepherds pie on maukas riistapiirakka, joka sopii hyvin vieraille tarjoiltavaksi ja tietenkin syötäväksi oman porukan kesken. TAIKINA 200 g keitettyä perunaa tai pakasteperunamuusia 200 g voita 4 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta Sulata voi. Sekoita hienonnettu peruna, pehmeä voi ja vehnäjauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu. Laita taikina jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi. Käytä 2/3 taikinasta kuoreksi ja 1/3 koristeluun. TÄYTE noin 600 g hirven tai peuran jauhelihaa pippuria suolaa persiljaa 1 rkl sipulijauhetta tai iso sipuli (suppilovahveroita, jos haluaa) 1 prk (250 g) Koskenlaskija Savupekoni Ruoka & Dippi 1 dl ruokakermaa Ruskista jauheliha. Lisää joukkoon oman maun mukaan mausteet ja sekoita. Lisää ruokakerma ja Koskenlaskija. Sekoita. Kaada seos vuokaan. Ota taikina jääkaapista ja kauli se vuoan kokoiseksi leivinpaperin päällä. Noin 1/3 taikinasta jää koristeluun. Kippaa taikinalevy leivinpaperin avulla jauhelihaseoksen päälle. Koristele. Paista uunissa 225 asteessa noin 30 minuuttia. Shepherd's pie 1. Tee ensin taikina sekoittamalla ainekset tasaiseksi massaksi. 2. Valmis taikina saa odottaa jääpissa täytteen valmistuksen ajan. 3. Herkullisen kermaisa täyte valmistuu hirven tai peuran jauhelihasta. Halutessasi voit lisätä myös sieniä. 4. Leivinpaperin avulla taikina on helppo asettaa täytteen peitoksi. Pistele taikina haarukalla ennen uunin laittamista. 20 Metsästäjä 1/2023 Nu rten toimitus 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 20 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 20 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47