M et sä st äj ä Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen! ERÄOPETUS KIINNOSTAA KOULUJA 1 l 2016 Ilveksen talviravintoa selvitetty
2 l Metsästäjä 1 l 2016 Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna riistapäällikkö Jyri Rauhala , puh. 029 431 2201 riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström , puh. 029 431 2203 riistasuunnittelija Marko Muuttola , puh. 029 431 2117 Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, 51900 Juva riistapäällikkö Petri Vartiainen , puh. 029 431 2211 vs. riistasuunnittelija Ohto Salo , puh. 029 431 2305 hallintosihteeri Tuula Varjus , puh. 029 431 2213 Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina riistapäällikkö Erkki Kiukas , puh. 029 431 2221 riistasuunnittelija Jouni Tolvanen , puh. 029 431 2222 hallintosihteeri Airi Karvinen , puh. 029 431 2223 Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi riistapäällikkö Jukka Keränen , puh. 029 431 2231 vs. riistasuunnittelija Janne Miettinen , puh. 029 431 2264 hallintosihteeri Ritva Juntunen , puh. 029 431 2233 Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä vs. riistapäällikkö Olli Kursula , puh. 029 431 2242 vs. riistasuunnittelija Teemu Lamberg , puh. 029 431 2212 hallintosihteeri Seija Kiiveri , puh. 029 431 2243 Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi riistapäällikkö Sami Tossavainen , puh. 029 431 2304 riistasuunnittelija Urpo Kainulainen , puh. 029 431 2252 Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. riistapäällikkö Keijo Kapiainen , puh. 029 431 2261 riistasuunnittelija Harri Hepo-oja , puh 029 431 2262 hallintosihteeri Ritva Oksanen , puh. 029 431 2263 Pohjanmaa: Vapaudentie 32–34 B 22, 60100 Seinäjoki riistapäällikkö Mikael Luoma , puh. 029 431 2271 riistasuunnittelija Juha Heikkilä , puh. 029 431 2272 hallintosihteeri Sirpa Hakala , puh. 029 431 2273 Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala riistapäällikkö Jani Körhämö , puh. 029 431 2281 riistasuunnittelija Otto Hölli , puh. 029 431 2284 hallintosihteeri Leena Särkijärvi , puh. 029 431 2283 Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15 A, 80100 Joensuu riistapäällikkö Juha Kuittinen , puh. 029 431 2291 riistasuunnittelija Reijo Kotilainen , puh. 029 431 2292 Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio riistapäällikkö Jouni Tanskanen , puh. 029 431 2301 hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303 Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti riistapäällikkö Stefan Pellas , puh. 029 431 2311 hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog , puh. 029 431 2313 Satakunta: Porintie 9 B 6, 29250 Nakkila riistapäällikkö Antti Impola , puh. 029 431 2321 riistasuunnittelija Reima Laaja , puh. 029 431 2322 hallintosihteeri Tuija Korhonen , puh. 029 431 2323 Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki riistapäällikkö Visa Eronen , puh. 029 431 2331 riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332 hallintosihteeri Carola Lönnfors , puh. 029 431 2333 Varsinais-Suomi: Kuralankatu 2, 20540 Turku vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson , puh. 029 431 2342 vs. riistasuunnittelija Heli Paavola , puh. 029 431 2343 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: puh. 050 347 2400 ALUETOIMISTOT ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 faksi 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_01 Kansikuva : Hannu Huttu Metsästäjä -lehti Nro 1/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 18.3.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen
Metsästäjä 1 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 1 l 2016 4 Luo Oma riista -tunnus 5 Pääkirjoitus: Metsästäjäkuva muuttuu 6 Metsästäjät ovat tärkeä osa tuloksellista luonnonsuojelua 9 Puheenjohtajan palsta: Riistanhoitoyhdistysten vuosikokousaika lähestyy 12 Vähällä vaivalla riistalle elinympäristöjä 14 Vakain askelin kohti riistametsänhoitoa 16 Reijo Orava eläkkeelle: Vihdoin aikaa omalle metsästysharrastukselle 18 Hyvinvointia sorkkaeläimistä 20 Koulutetut metsästäjät mieltävät riistan lähiruoaksi 24 Miten eräkauppa voi? 28 Naismetsästäjät peurajahdissa Sastamalassa 30 Koulut ottivat eräopetuksen omakseen 32 Juliste: Kettu 34 Poronhoitoalueen ilvesten talviravintotottumukset selvitetty 36 Ilvessaaliin iän ja sukupuolen määritys vaatii tarkkuutta 38 Suomen aktiivisuus pelasti metsähanhen metsästyksen 40 Hirvitiedot näppäimen takana 42 Metsästäjätutkinto uudistuu: Saaliista on moneksi 44 Pienpetopyynti on tärkeää merialueiden kansallispuistoissa 47 Lajiesittely: Valkohäntäpeura 48 Kuusipeura 125 vuotta Suomessa: Leviäminen Suomessa 50 Valkohäntäpeuran tuliainen Suomen hirvieläimille 51 Erämedia digitalisoituu 52 Valmiutta vaikeidenkin asioiden käsittelyyn 54 Kutsu riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen 58 Uutismakasiini 60 Riistanhoidon vuosikello 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Vahdinvaihto s. 16 Sorkkaeläimistä hyötyä maanomistajille, s. 18 H en na V äy ry n rn Eräliikk eet: Nyt halutaan laatua, s. 24 Riistametsänhoidosta valtavirtaa? s. 14 M ik ae l W ik st rö m Ja ri Ko st et
4 l Metsästäjä 1 l 2016 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Sähköinen metsästyskortti Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa ”luo Oma riista -tunnus” ja anna sähköpostiosoitteesi 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen 1 Riistanhoitomaksu maksettu? Sähköinen metsästyskortti päivittyy Oma riista -palveluun. Lataa ilmainen mobiilisovellus Googlen, Applen tai Microsoftin sovelluskaupasta. Nyt sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi Yhtä pätevä kuin paperinen! Voit myös tulostaa Oma riista -palvelusta todistuksen riistanhoitomaksun maksamisesta ja sertifikaatin ulkomaan metsästysreissua varten. 1 5 2 3 4 Kirjaat myös helposti riistahavainnot ja saaliit sekä teet saalisilmoitukset Oma riista -palvelussa! 6 LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI C M Y CM MY CY CMY K omariista_paivitys.pdf 1 21/08/15 23:34
Metsästäjä 1 l 2016 l 5 Yhteiskunta muuttuu ja väestö keskittyy kaupunkialueille samalla kun maaseudulla väki harvenee ja ikääntyy. Suomalaisen metsästäjän stereotyyppi on ollut riistanhoitaja-metsästäjä, joka on varsinaisen metsästyksen ohessa pyörittänyt metsästysseurojen toimintaa, tehnyt riistanhoitotyötä ja riistalaskentoja. Hän on aktiivisuudellaan rakentanut harrastusmahdollisuuden metsästysseurassa toimiville ja sosiaalista hyvinvointia alueensa kyläyhteisössä. Suurten ikäluokkien vanhetessa nuo toiminnan peruskivet vähenevät huolestuttavasti ukkoutuvissa metsästysseuroissa. Kuka kohta vetää hirvet metsästä? Kuka korvaa hupenevan talkoojoukon? Seurojen nuorisotyö tuottaa toki tulosta mutta vain seuran lähipiirissä – kaupungistuneet serkut jäävät sen ulottumattomiin. Valtaosassa seuroja aktiivitoimijoiden ikäpoistuma on suurempaa kuin nuorten mukaan tulo. Metsästys kiinnostaa kuitenkin myös urbanisoituvaa suomalaista. Jos lähipiiri ei ole ohjaamassa erälle lapsesta, innostus saattaa syntyä vasta aikuisiällä. Työ ja perhe sitovat nykypäivän suomalaista, mutta jo asuinpaikastakin johtuen täyspainoinen osallistuminen metsästysseuratoimintaan on lähes mahdotonta. Perinteisen suomalaisen metsästäjätyypin rinnalle voidaankin sanoa syntyneen uusi urbaanin metsästäjän stereotyyppi. Uudelle metsästäjätyypille on luonteenomaista, että hän haluaisi lyhytkestoisempia ja vaihtelevia metsästysmahdollisuuksia vapaamuotoisessa kaveriporukassa. Erätaitojen puutteet tunnustetaan ja kokeneempien neuvoja etsitään netistä ja ampumataitoa hankitaan nöyrin mielin ampumaradalta. Kurssittajaksi ja oppaaksi eräpolulle hyväksytään mieluusti kokeneempi harrastaja. Uusi metsästäjätyyppi panostaa myös taloudellisesti harrastukseensa. Jahtivarusteiden ohella hän on valmis maksamaan metsästykseen osallistumisesta tai korvaamaan kustannuksia metsästysseurojen toimijoille niiltä osin kuin ei itse pysty talkoisiin osallistumaan. Hän myös ostaa pidemmälle rakennettuja palveluita ja jahtipaketteja. Uusi metsästäjätyyppi synnyttää eräpalveluiden kysyntää. Yritysasiakkaille kohdistettua metsästyspalveluiden tarjontaa on Suomeen jo viime vuosien aikana syntynyt, mutta yksityishenkilöille suunnattu tarjonta on toistaiseksi pitkälti Metsähallituksen tarjoamien lupapalveluiden varassa. Uusia toimintamalleja pohditaan jo monilla jahtitulilla. Metsästysseurat pyörittävät suomalaista riistataloutta, mutta maaseutuyhteisöön sovitettu talkoovetoinen toimintakulttuuri ei helposti muunnu palveluiden tarjoajaksi. Rahan tulo mukaan toimintaan nostaa lisäksi heti kysymyksen metsästyksen tuottaman hyödyn oikeudenmukaisesta jaosta maanomistajien ja metsästysseuran toimijoiden kesken. Kuka siis vastaa eräpalveluiden kasvavaan kysyntään? Samalla on ilmassa myös muita odotuksia: Maaseudun erähenkiset yrittäjät etsivät mahdollisuuksia metsästykseen ja eräpalveluihin liittyvästä liiketoiminnasta. Riistatalouden maanomistukselle tuottama lisäarvo kiinnostaa sekä maalla että kaupungissa asuvaa maanomistajaa. Muutosodotuksia aiheuttaa myös innostus villiruokaan. Kuluttajia kiinnostaa saada riistaa ruokapöytään, mutta nykyisillä toimintamalleilla vain pieni murto-osa päätyy metsästäjätalouksien ulkopuolelle. Riista luo hyvinvointia. Se voisi tuottaa sitä enemmänkin, jos se jakautuisi laajemmin aktiivimetsästäjien piirien ulkopuolelle, kuten kaupungistuneille metsästyksestä kiinnostuneille, kuluttajille ja maanomistajille. Suomalaisen metsästyksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta on kohtalonkysymys, että metsästyksestä kiinnostunut urbanisoituva suomalainen ei syrjäydy eräpolulta. Metsästäjäkuva muuttuu Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 1 l 2016 Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus Metsästäjät ovat tärkeä osa tuloksellista luonnonsuojelua trategiassa korostetaan erityisesti maanomistajien osallistamista ja hyvää yhteistyötä heidän kanssaan, missä metsästäjillä on pitkät perinteet. Metsästyksen ja luonnonsuojelun tavoitteet on Suomessa usein nähty vastakkaisiksi, ja pääsääntöisesti metsästys on kielletty kokonaan luonnonsuojelualueilla. Muualla maailmassa tällainen ajattelu on historiaa, ja luonnonsuojelualueita hoidetaan yhteistyössä metsästäjien kanssa. Tuloksekkaan luonnonsuojelun kannalta yhteistyö on välttämätöntä, sillä esimerkiksi vesilintuja on vaikea suojella, jos lintuvesi kuhisee supikoiria ja minkkejä. Tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä Arkiluonnon hoitaminen maaja metsätalouden toimenpiteiden osana on ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä. Luonnonsuojelualueiden verkosto on aina sirpaleinen ja palvelee usein erikoislajiston hoidon tavoitteita. Maaja metsätalouden pinta-alat taas ovat laajoja, joten niiden yhteydessä toteutetulla riistanhoidolla ja elinympäristöjen ennallistamisella on tärkeä rooli lajien laajakirjoisessa hoidossa ja koko Suomen monimuotoisuuden lisäämisessä. Lisäksi monet riistalajit ovat niin sanottuja avainlajeja. Jos metsokanta on vahva, kertoo se koko metsäluonnon hyvinvoinnista. Vahva peltopyykanta kertoo taas maatalousympäristöjen rikkaudesta. Riistalajien hyvällä hoidolla voidaan tukea koko lajikirjoa. Metsästävissä maanomistajissa suuri potentiaali Kestävä metsästys perustuu aina riistaeläinkantojen hyvinvointiin, ja sitä on pyrittävä turvaamaan tehokkaasti pitkällä aikavälillä. Monien riistalajien kannat ovat heikentyneet ihmisen aiheuttaman elinympäristöjen pirstoutumisen ja laadun heikkenemisen takia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset taas ovat kaikkien alueiden ongelma maailmanlaajuisesti. Ihmistoiminnan laajasti muuttamassa maisemassa ekosysteemipalvelujen sekä lajien ja elinympäristöjen turvaaminen ei onnistu ainoastaan perinteisen luonnonsuojelun keinoin. Parempaan luonnontilaan pääsemisessä avainasemassa on maisematasolla toteutettu järkevä, vaikuttava ja tapauskohtainen luonnonhoitoja suojelu. Siinä voidaan erottaa kolme elementtiä: maaja metsätalouden osana harjoitettava luonnonhoito, aktiivinen riistanhoito ja ennallistaminen sekä perinteinen luonnonsuojelualueiden hoito. Suomen riistakeskus tuo uudella strategiallaan oman panostuksensa luonnonsuojeluun ja toivoo sen nostavan riistaväen tekemän luonnonhoidon arvostusta. Riistahallinto ja metsästäjät haluavat tuoda esiin omat vaihtoehtonsa arkiluonnon ja luonnonsuojelualueiden tilan parantamiseksi. S Suomen riistakeskus valmisteli syksyn aikana luonnonsuojeluja luonnonhoitostrategiansa, jonka tavoitteena on parantaa riistatalouden asemaa luonnonsuojelualueiden hoidossa ja nostaa esiin työtä, jota metsästäjät ja maanomistajat tekevät luonnon hyväksi. Kosteikkojen hoito, riistaystävällinen metsänhoito ja maatalouden toimenpiteiden ohessa tehty peltoluonnonhoito ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä osia eettistä elinkeinoketjua.
Metsästäjä 1 l 2016 l 7 Ju ha Si ek ki n en VISIO LUONNONHOITO lll Suomen riistakeskus pyrkii hoitosuunnitelmatyöllä ja niihin liittyvillä kehityshankkeilla parantamaan riistalajien elinympäristöjen tilaa maaja metsätalouskäytössä olevilla alueilla. Tämä tapahtuu aina yhteistyössä maa-, metsäja ympäristöalan toimijoiden ja paikallisten ihmisten kanssa. Paikallinen metsästysseura kunnosti talkootyöllä umpeenkasvaneen Pyhäjärven Vähä-Komun alueen noin 20 hehtaarin laajuiseksi, ihanteelliseksi vesilintujen elinympäristöksi. Myös vaateliaat ja rauhoitetut lajit, kuten mustakurkku-uikku, pesivät nyt alueella. VISIO LUONNONSUOJELU lll Suomen riistakeskus ei vastusta suojelua, vaan haluaa tarjota oman vaihtoehtonsa suojelualueiden luonnon hoitoon. Metsästystä tarvitaan myös suojelualueilla, ja niiden hoidosta saadaan paljon tehokkaampaa sitouttamalla paikalliset toimintaan. Tämä säästää myös valtion varoja ja lieventää suojeluun liittyvää konfliktia. Monien suojelualueiden luonto kärsii kategorisista metsästyskielloista ja vaihtoehtojen puutteesta.
8 l Metsästäjä 1 l 2016 ”Riistanhoitotyöllä on vaikutusta myös muun luonnon monimuotoisuudelle”, kiteytti maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puheenvuorossaan Ympäristöakatemian Metsästys ja kestävä riistakantojen hoito -seminaarissa. Tilaisuus oli jatkoa maastoseminaarille, joka järjestettiin 3.–4.9.2015. lll Maapallolla on käynnissä laaja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian tavoite on, että vähintään 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä tulisi ennallistaa vuoteen 2020 mennessä. Vaikka tavoite on tärkeä, kehotti seminaarissa puhunut professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta kaikkia tunnustamaan tosiasiat: — Tavoite ei tule onnistumaan. Kotiaho kuitenkin painotti, että luovuttaa ei saa. Aiemmin tänä vuonna julkaistussa ELITE-työryhmän raportissa Kotiaho ryhmineen esittää ratkaisuiksi maankäytön ja hakkuiden parempaa suunnittelua sekä kompensointimenetelmää (Habitat Bank of Finland), jonka kautta yritykset voisivat maksaa kompensaatiota tekemistään monimuotoisuusvahingoista. Näitä varoja voisi käyttää muualla elinympäristöjen ennallistamiseen. Pehmeämpi metsänhoito kunniaan Sekä Luonnonja riistanhoitosäätiön edustaja Fredrik von Limburg Stirum että ministeri Tiilikainen toivat esille metsänhoidon vaikutuksen luonnon monimuotoisuudelle. Tästä esimerkkeinä molemmat nostivat Tapion Riistametsänhoitooppaan ja Suomen riistakeskuksen Kipinä riistametsänhoitoon -kampanjan (KIRI). Seminaarissa tuotiin selkeästi esille myös toive riistataloudesta kiinteänä osana biotaloutta ja talouden piristäjänä. — Suomi suurena riistamaana on harhaanjohtavaa sanahelinää. Riistakantojen paremmalla hoidolla voidaan saada potentiaaliset ulkomaiset metsästäjät ja heidän mukanaan tuomat eurot Suomeen, von Limburg Stirum kaavaili. Yhteiset tavoitteet Seminaarin osanottajista huokui selkeä tahto tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Paneelikeskustelussa Panu Hiidenmies (Suomen Metsästäjäliitto), Risto Sulkava (Suomen luonnonsuojeluliitto) ja Jarkko Nurmi (Suomen riistakeskus) korostivat, että heidän kaikkien yhteisenä tavoitteenaan on elinympäristöjen tilan parantaminen. — Usein yhteistyö järjestöjemme välillä on parempaa ja monipuolisempaa kuin mediassa annetaan ymmärtää, totesi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Teksti ja kuva: Annamari Alanne Ympäristöakatemiassa keskusteltiin luonnon monimuotoisuudesta Metsästävät maanomistajat omistavat lähes 50 % Suomen yksityismetsien pintaalasta. Jos tämä joukko saadaan sitoutettua ja osallistettua entistä tehokkaammin elinympäristöjen hoitoon osana maaja metsätaloutta, näkyvät vaikutukset laajasti Suomen luonnossa. Yhteistyö tuottaa tulosta ja hälventää konflikteja Vanhakantainen suojeluideologia on todettu toimimattomaksi, sillä monimuotoisuus vähenee edelleen ja luonnonsuojelualueiden tila on todettu erilaisissa selvityksissä kehnoksi. Tarvitaan siis uusia, tuloksekkaita keinoja, joilla vahvistetaan metsästyksen ja riistatalouden asemaa luonnonsuojelun osa-alueena. Metsästykseen suhtaudutaan osittain vielä mustavalkoisesti, ja riistatalouden keinojen hyödyntäminen luonnonsuojelualueilla on byrokratian takia vaikeaa. Ympäristöviranomaisten suhtautuminen metsästykseen osana alueiden käytännön suojelutyötä on muuttunut suvaitsevammaksi ja luonnonsuojelualueiden käyttöja hoitosuunnitelmissa on viime aikoina haettu yhteistyömahdollisuuksia. Rahoituksen kohdentaminen on kuitenkin aivan alkutekijöissä, vaikka esimerkiksi minkin ja supikoiran pyytäminen luonnonsuojelualueilla parantaa kohteiden luontoarvoja merkittävästi. Käytännön esimerkit osoittavatkin, että suojelualueiden arvokkaiden erityispiirteiden vaalimisessa tarvitaan metsästäjien ja paikallisten apua. Vapaaehtoisen suojelun edistäminen ja entistä moniarvoisempi ja tapauskohtaisempi suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelu sitouttaisi paikallisia osallistumaan niiden hoitoon. Samalla voitaisiin lieventää metsästyksen ja luonnonsuojelun välisiä konflikteja ja parantaa luonnonsuojelupolitiikan sosioekonomista kestävyyttä. Käytännön tieto auttaa osallistamisessa Osana strategiaa Suomen riistakeskus on tuottanut metsästysoikeuden haltijoille tietopaketin, jonka tavoitteena on osallistaa heitä luonnonsuojelualueiden käytön ja hoidon kuulemistilaisuuksissa, joita tulevina vuosina järjestetään ympäri maan. Materiaalia jaetaan alueiden metsästysoikeuden haltijoille sitä mukaa, kun kuulemistilaisuudet käynnistyvät. Tietopaketissa kerrotaan käytännön esimerkein yhteistyövaihtoehdoista, ja niiden hyödyistä luonnonsuojelualueiden hoidossa. Luonnonhoitoja luonnonsuojelustrategia pyrkii osoittamaan, etteivät metsästäjät vastusta luonnonsuojelua, vaan haluavat olla osa entistä käytännönläheisempää toimintaa ja tarjota oman vaihtoehtonsa tulevaisuuden luonnon puolesta.
Metsästäjä 1 l 2016 l 9 Asko Keski-Nisula varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta Työjärjestyksen mukaan riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset on pidettävä helmikuussa. Suomessa on lähes kolmesataa riistanhoitoyhdistystä, joiden jäsenmäärä vaihtelee suuresti. Riistakeskuksen perustamisvaiheessa nousi keskusteluissa esille yhdistysten kehittäminen muun muassa mahdollisten yhdistymisten kautta. Silloin hieman aralta kuulostanut ja lievää vastustusta herättänyt asia ei jäänyt siihen. Muutamat riistanhoitoyhdistykset ovat liittyneet omaaloitteisesti yhteen. Syy yhdistymiseen on yleensä ollut vaikeus saada uusi toiminnanohjaaja tai omien voimavarojen puute yhdistyksille velvoitettujen lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Yhdistymisprosessin läpikäyneiltä palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista rohkaisten muitakin yhdistymisiä harkitsevia aloittamaan keskustelut. Usealla riistanhoitoyhdistyksellä on ollut huoli tulevaisuudesta. Miten pystytään vapaaehtoispohjalta huolehtimaan, että yhteiskunnan kannalta tärkeä toiminta voidaan turvata? Uskon, että tulevissa vuosikokouksissa uusista yhteenliittymistä tullaan käymään keskusteluja. Suomen riistakeskuksen hallitus esittää tulevassa toimintasuunnitelmassaan on toimenpiteitä, joilla riistakeskus tulee kehittämään ja tukemaan riistanhoitoyhdistyksiä. Eräs tällainen toimenpide on riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämishanke, jossa selvitetään, miten yhdistysten yhteistoimintamahdollisuuksia voitaisiin lisätä. Hankkeessa selvitetään, kuinka riistanhoitoyhdistysten yhdistymisen esteitä vähennetään ja sen kannustimia lisätään. Myös kokopäivätoimisen toiminnanohjauksen mahdollisuuksia selvitetään kehittämällä samalla toiminnanohjaajan työtä. Riistanhoitoyhdistysten evaluointi tullaan suorittamaan aikaisempien suunnitelmien mukaisesti. Evaluointihanketta suunnitellaan yhteistyössä maaja metsätalousministeriön kanssa. Toiminnan evaluoinnin pohjalta tapahtuvan kehittämisen tavoitteena on hallinnollisen taakan ja byrokratian keventäminen ja jatkossa vapaaehtoistoimijoiden resurssien keskittäminen tärkeimpiin ydintehtäviin. Kirjoittaessani tätä palstaa hirvenmetsästys on jo loppusuoralla. Paineet hirvenmetsästyksen aloitus-ajankohdan muuttamiseksi kasvavat. Etelä-Suomesta Oulu–Kainuu -akselille moni metsästäjä haluaisi näyttää vihreätä valoa sille, että aloitusajankohtaa myöhennettäisiin lokakuun puoliväliin hirven kiimarauhan turvaamiseksi. Hirvikoirien kouluttaminen on myös herättänyt kysymyksiä. Tulisiko sekin kieltää kiima-aikana? Mielestäni ei, koska valvonnan kannalta se menisi todella vaikeaksi samaan aikaan olevan karhun metsästyksen kanssa. Karhun sijasta koira voi metsällä ottaakin hirvihaukun. Hyvä mehtäkaveri -hanke sai viime vuonna paljon positiivista julkisuutta. Toimintaa esiteltiin valtakunnallisilla Riistapäivillä ja Erämessuilla Oulussa. Monet ovat olleet kiinnostuneita tämänmuotoisesta toiminnasta. Koulutuksessa mukana olleille metsästäjille hanke on antanut valmiuksia auttaa esimerkiksi mielenterveydellisistä syistä vaikeuksiin joutuneita kavereita. Hyviä mehtäkavereita on koulutettu Kainuussa vuodesta 2012 lähtien. Toiminta sopii erittäin hyvin metsästäjille. Suosittelen riistanhoitoyhdistyksiä eri puolella Suomea ottamaan Hyvä mehtäkaveri -toiminnan tiimoilta yhteyttä oman alueensa sosiaalialan ammattilaisiin. Kainuusta annamme mielellämme apua asiasta kiinnostuneille. Emmehän jätä kaveria! Suomen riistakeskukselle nimitettiin joulukuun alussa uusi johtaja, MMT Jari Varjo. Varjo aloittaa tehtävät 1.2.2016. Onnittelut Jari Varjolle nimityksen johdosta. Hyvää alkanutta uutta vuotta 2016! Riistanhoitoyhdistysten vuosikokousaika lähestyy
BlindTECH INVISIBLE ™ camopuku BlindTech Invisible TM camo SLIM -mitoitus Harmaa/oranssi BlindTech Invisible TM BlindTECH SNOW ™ lumicamopuku BlindTech Snow Colours: 1. Bright white 11-0601 TPX Bright white 2. Dark white 11-4601 TPX Bit of Blue 3. Grey 18-4005 TPX Steel Grey 4. Dark Brown 19-0814 TPX Slate Black Please note! The pattern below is NOT in scale. This is only for illustrating the printing colours BlindTech Snow TM camo SLIM -mitoitus Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! TESTIVOITTAJA! NYT LISÄETU! Burrel kameran ostajalle kaupan päälle muistikortti, paristot ja asennus 0€! (arvo yht. 39,90€) BURREL S10 HD Huomaamaton ja erittäin tehokas liiketunnistin. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. 159 90 TARJOUS! ALK. TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 299,255,-15% EXTRA ALENNUS ASELAKI MUUTTUI! RASKAAT SUOMI-ASEKAAPIT NETTOHINTAAN! SUOMI R8 asekaappi Mitat: K 1250 x L 500 x S 300 mm Paino tyhjänä n. 90 kg Katso tarkemmat tiedot ja koko asekaappimallisto verkkokaupasta! SUOMI R8 MAXI 499 € SUOMI R16 629 € SUOMI R20 899 € Tarjoushinta 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU OSTA NYT – MAKSA HUHTIKUUSSA! KORKO 0% TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 HURJA TALVIKAMPANJA: -15% EXTRA -ALENNUS YLI 100€ OSTOKSESTA! * PIENI ERÄ HUIPPULAADUKKAITA ALASKA UNTUVATAKKEJA! ALASKA MOUNT HUNTER PRO untuvatakit Korkealaatuiset untuvatakit metsälle tai vapaa-aikaan. Vettähylkivä ja kestävä Ripstop-kangas. Blind Max HD TM Snow camo Musta/vihreä Musta/sininen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Alaska LIGHT untuvatakit Kevyet Light-untuvat aktiiviseen ympärivuotiseen käyttöön. Huippuominaisuudet ja istuva mitoitus. Koot: XXS-4XL *Koskee kaikkia vaatteita ja jalkineita poislukien Outlet-tuotteet ja erikoistarjoukset. Alennus lasketaan automaattisesti verkkokaupan ostoskorissa tai puhelimessa tilausta tehdessäsi. Tarjous voimassa 15.2.2016 asti. KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET ALASKA POLAR TALVIHUPPARIT JA GLACIER TALVITAKIT Istuvat ja miellyttävän lämpimät talvihupparit ja -takit vapaa-aikaan. Lämmin teddyvuori! 100% merinovilla! FISHPOINT PILKKITUTKA JÄTTISUOSIO! 50kpl ERÄ vain 79 90 (99,90) KATSO HINTAA! 40kpl ERÄ vain 429,ALASKA LITE NEOPREENISAAPPAAT Laadukas ja lämmin lämpösaapas 8mm neopreenivarrella talvikäyttöön. Pitävä urakuviointi ja hyvä istuvuus. KAMIK ICEBREAKER LÄMPÖSAAPPAAT Erinomaisen lämmin rakenne -40°C asti! Varustettu 8mm irroitettavalla huopavuorella. BAFFIN CONTROL MAX TALVIKENGÄT Huippulämmin ja kevyt talvikenkä ääriolosuhteisiin. Pakkasenkesto -70°C. TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 249,212,-15% EXTRA ALENNUS TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 129,90 111,-15% EXTRA ALENNUS TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 149,90 128,-15% EXTRA ALENNUS Aito untuva 79 90 TALVITARJOU S! (89,90) 79 90 TALVITARJOU S! (89,90) 204,TALVIKAMPA NJA! (239,-) ALASKA THERMODRY 220G lämpökerrasto Huipputekninen lämpökerrasto viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja jaoustava THERMODRY -materiaali. Koot: XXS-XXL ALASKA 100% MERINOVILLA 200G aluskerrasto Lämmin aito merinovilla 200G aluskerrasto kylmiin olosuhteisiin. Erinomainen valinta metsästykseen, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Koot: XS-XXL TALVITARJOUS! 69 90 Normaalihinta 79,90 ALK. TALVITARJOUS! 39 90 Normaalihinta 49,90 VAIN TALVITARJOUS! 79 90 Normaalihinta 89,90 VAIN
BlindTECH INVISIBLE ™ camopuku BlindTech Invisible TM camo SLIM -mitoitus Harmaa/oranssi BlindTech Invisible TM BlindTECH SNOW ™ lumicamopuku BlindTech Snow Colours: 1. Bright white 11-0601 TPX Bright white 2. Dark white 11-4601 TPX Bit of Blue 3. Grey 18-4005 TPX Steel Grey 4. Dark Brown 19-0814 TPX Slate Black Please note! The pattern below is NOT in scale. This is only for illustrating the printing colours BlindTech Snow TM camo SLIM -mitoitus Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! TESTIVOITTAJA! NYT LISÄETU! Burrel kameran ostajalle kaupan päälle muistikortti, paristot ja asennus 0€! (arvo yht. 39,90€) BURREL S10 HD Huomaamaton ja erittäin tehokas liiketunnistin. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. 159 90 TARJOUS! ALK. TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 299,255,-15% EXTRA ALENNUS ASELAKI MUUTTUI! RASKAAT SUOMI-ASEKAAPIT NETTOHINTAAN! SUOMI R8 asekaappi Mitat: K 1250 x L 500 x S 300 mm Paino tyhjänä n. 90 kg Katso tarkemmat tiedot ja koko asekaappimallisto verkkokaupasta! SUOMI R8 MAXI 499 € SUOMI R16 629 € SUOMI R20 899 € Tarjoushinta 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU OSTA NYT – MAKSA HUHTIKUUSSA! KORKO 0% TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 HURJA TALVIKAMPANJA: -15% EXTRA -ALENNUS YLI 100€ OSTOKSESTA! * PIENI ERÄ HUIPPULAADUKKAITA ALASKA UNTUVATAKKEJA! ALASKA MOUNT HUNTER PRO untuvatakit Korkealaatuiset untuvatakit metsälle tai vapaa-aikaan. Vettähylkivä ja kestävä Ripstop-kangas. Blind Max HD TM Snow camo Musta/vihreä Musta/sininen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Alaska LIGHT untuvatakit Kevyet Light-untuvat aktiiviseen ympärivuotiseen käyttöön. Huippuominaisuudet ja istuva mitoitus. Koot: XXS-4XL *Koskee kaikkia vaatteita ja jalkineita poislukien Outlet-tuotteet ja erikoistarjoukset. Alennus lasketaan automaattisesti verkkokaupan ostoskorissa tai puhelimessa tilausta tehdessäsi. Tarjous voimassa 15.2.2016 asti. KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET ALASKA POLAR TALVIHUPPARIT JA GLACIER TALVITAKIT Istuvat ja miellyttävän lämpimät talvihupparit ja -takit vapaa-aikaan. Lämmin teddyvuori! 100% merinovilla! FISHPOINT PILKKITUTKA JÄTTISUOSIO! 50kpl ERÄ vain 79 90 (99,90) KATSO HINTAA! 40kpl ERÄ vain 429,ALASKA LITE NEOPREENISAAPPAAT Laadukas ja lämmin lämpösaapas 8mm neopreenivarrella talvikäyttöön. Pitävä urakuviointi ja hyvä istuvuus. KAMIK ICEBREAKER LÄMPÖSAAPPAAT Erinomaisen lämmin rakenne -40°C asti! Varustettu 8mm irroitettavalla huopavuorella. BAFFIN CONTROL MAX TALVIKENGÄT Huippulämmin ja kevyt talvikenkä ääriolosuhteisiin. Pakkasenkesto -70°C. TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 249,212,-15% EXTRA ALENNUS TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 129,90 111,-15% EXTRA ALENNUS TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 149,90 128,-15% EXTRA ALENNUS Aito untuva 79 90 TALVITARJOU S! (89,90) 79 90 TALVITARJOU S! (89,90) 204,TALVIKAMPA NJA! (239,-) ALASKA THERMODRY 220G lämpökerrasto Huipputekninen lämpökerrasto viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja jaoustava THERMODRY -materiaali. Koot: XXS-XXL ALASKA 100% MERINOVILLA 200G aluskerrasto Lämmin aito merinovilla 200G aluskerrasto kylmiin olosuhteisiin. Erinomainen valinta metsästykseen, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Koot: XS-XXL TALVITARJOUS! 69 90 Normaalihinta 79,90 ALK. TALVITARJOUS! 39 90 Normaalihinta 49,90 VAIN TALVITARJOUS! 79 90 Normaalihinta 89,90 VAIN
12 l Metsästäjä 1 l 2016 Mirja Rantala , Suomen riistakeskus Vähällä vaivalla riistalle elinympäristöjä Pirkanmaalla kotitilansa metsiä hoitava Jaakko Toijala on huomioinut riistaa metsänhoidossa jo lähes 15 vuoden ajan. Idean ja opit riistaystävälliseen metsätalouteen hän sai metsäalan opinnoissaan vuosituhannen vaihteessa. uloksia syntyy sittenkin vähällä vaivalla ja rahalla. Tuloista ei tarvitse tinkiä, Jaakko Toijala toteaa. Toijala liikkuu metsässä paitsi omatoimisena metsänomistajana myös työkseen Metsänhoitoyhdistys PohjoisPirkan metsäasiantuntijana. Lisäksi metsään vetää metsästysharrastus. Riistan hän huomioi omissa metsissään muun muassa ennakkoraivauksissa ja taimikonhoidossa. – Kanalintujen metsästäjänä se tapahtuu kuin luonnostaan. Palkintona saan hyvän mielen ja vuosi vuodelta paremmat saaliit, tai ainakin toivon niin, tamperelainen metsämies myhäilee. Metsästäjä säästää leppäpuskia Toijalan mielestä metsänhoidon perimmäinen tavoite on taloudellinen kannattavuus, joka voidaan saavuttaa myös monimuotoisuutta ja riistalajien hyvinvointia edistämällä. – Satunnaisen leppäpuskan käsittelemättä jättäminen ei juuri aiheuta kustannuksia tai tulonmenetyksiä, hän toteaa. Muille riistasta kiinnostuneille metsänomistajille Toijala antaa pari vinkkiä; jättäkää raivaussahatöissä riittävästi lehtipuita ja kysykää tarvittaessa neuvoa metsäammattilaisilta. – Taimikonhoidossa voi nauhoittaa etukäteen muutaman jätettävän puskan. Pienellä etukäteissuunnittelulla tiheiköiden jättäminen ei hidasta raivaustyötä lainkaan, hän sanoo. Riistaa suosiva metsänhoito perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen eikä siihen liity sopimuksia tai velvoitteita. Riistametsänhoidossa pienelläkin osaamisella pääsee alkuun, ja halutessaan vinkkejä voi hakea Suomen riistakeskuksen sivuilta osoitteesta riistametsa.fi. lll Suomen riistakeskus on kehittänyt ja testannut käytännössä riistametsänhoitoa esimerkiksi Askel riistametsään -hankkeessa. Hankkeen aikana on kannustettu metsänomistajia katsomaan metsänhoitoa ja omistusta uudesta näkövinkkelistä. Useimmiten maanomistajaa motivoi metsänhoitotöihin lupaus tulevista hakkuutuloista, mutta ajatuksella tehdyllä metsänhoidolla voidaan vaikuttaa paitsi metsän puuntuotokseen myös riistalajien, kuten kanalintujen, elinympäristöihin. – Riistan voi ottaa huomioon tavanomaisissa metsätaloustoimissa, joita sitten maustetaan riistaa suosivilla vivahteilla. Usein pienet teot riittävät ja kyse on lähinnä ajattelutavan muuttamisesta, sanoo projektipäällikkö Janne Miettinen Suomen riistakeskuksesta. Riistan menestymisen näkökulmasta avaintekijöitä ovat metsän sekapuustoisuus, peitteisyys ja vaihettumisvyöhykkeiden hellä käsittely. Myös varpuja pensaskerroksen säästäminen takaa kanalintujen metsästäjille entistä parempia saaliita. Oikein hoidettuna riistaa suosivalla metsänhoidolla omistajalle koituu selkeää säästöä ja vältytään turhalta työltä. Yksi hyvä keino parantaa riistan elinmahdollisuuksia on järkeistää ennakkoraivausta. Miettinen painottaa, että raivauksen järkeistämisellä metsänomistaja säästyy turhalta työltä ja samalla linnuille tarjoutuu suojaa. – Riistametsässä raivataan vain siellä, missä on todellista tarvetta. Toisinaan tunnollinen metsänomistaja tekee ennakkoraivauksen turhan tarkkaan peläten tyytymätöntä metsäkonekuskia, Janne Miettinen sanoo. T Jaakko Toijala arvioi alueen pyykantojen vahvistuneen viime vuosina. Hän uskoo riistaystävällisen metsänhoidon omalta osaltaan tukeneen kanalintujen menestystä. Uutta ajattelua metsänhoitoon Tuloista ei tarvitse tinkiä Jaakko Toijala Ja ri R au ha m ak i
Metsästäjä 1 l 2016 l 13 Löydä kipinä riistametsänhoitoon! www.riistametsa.fi
14 l Metsästäjä 1 l 2016 Janne Miettinen , Suomen riistakeskus Vakain askelin kohti riistametsänhoitoa Askel riistametsään -hankkeessa saavutettiin ensimmäinen etappi matkalla kohti riistaa suosivan metsänhoidon yleistä ja laajamittaista käyttöä. Hankkeessa toteutettiin 20 mallikohdetta, jotka olivat pinta-alaltaan yhteensä noin 100 hehtaaria. Lisäksi tehtiin riistametsänhoidon työohjeet, koulutettiin toimijoita niiden käyttöön, toteutettiin paikkatietoanalyysejä ja tiedotettiin laajasti aiheesta. uosien 2014–2015 aikana toteutetusta hyvin edenneestä hankkeesta kuuluvat suuret kiitokset mallikohteiden toteutukseen osallistuneille metsänomistajille ja samoin metsäalan toimijoille, joista useat osallistuivat mallikohteiden toteutuksen lisäksi työohjeiden laatimiseen. Askel riistametsään -hankkeen aikana huomattiin, parantaa rutkasti: EU-komission rahoituspäätöstä odottavassa Taiga Grouse -hankkeessa eli Riistametsä Life -hankkeessa tavoitellaan jo useamman sadan kohteen ja ainakin 3 500 hehtaarin toteutusmäärää. Osaksi arkipäivän metsänhoitoa Tavoitteena on, että jo seuraavan vuosikymmenen aikana riistametsänhoito saadaan kirittyä miljoonaluokan suosioon. Tämä vaatii sen, että hankkeiden mallikohteiden rinnalla riistametsänhoito pääsee osaksi arkipäivän metsänhoitoa. Metsämaata Suomessa on kaikkiaan hieman yli 20 miljoonaa hehtaaria. Tästä metsästäjät perheineen omistavat noin 6 miljoonaa ja valtio yli 5 miljoonaa hehtaaria. Taimikonhoidon ja harvennushakkuiden Metsään säästetyt riistatiheiköt antavat suojaa riistalle. Kuva Limingan mallikohteelta. M ir ja R an ta la Riistametsä tuottaa ekologisten hyötyjen ohella taloudellista hyvää. että metsäalalta löytyy aitoa halua kehittää metsätaloutta riistaystävällisempään suuntaan. Askel riistametsään -hankkeen kohdemäärä on Suomen yli 100 000 metsästävän maanomistajan maiden määrään suhteutettuna pieni, mutta liikkeelle on päästy hyvin, ja suunta on oikea. Tulevaisuudessa vauhtia on aikomus V M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN
Metsästäjä 1 l 2016 l 15 vuotuinen pinta-ala on noin 750 000 hehtaaria. Jos kaikista taimikonhoidoista ja harvennushakkuista neljäsosalla otetaan riista huomioon kymmenen vuoden ajan, niin aiempaa laadukkaampaa elinympäristöä syntyy kaikkiaan lähes 2 miljoonaa hehtaaria. Pinta-ala, ja sen sisältämän riistallisen hyvinvoinnin potentiaali on valtava. Mikä parasta, riistametsä tuottaa ekologisten hyötyjen ohella myös taloudellista hyvää siinä missä tavallinen talousmetsäkin. Suunta on oikea Huomioida kannattaa myös PEFCja FSC-metsäsertifikaattien positiiviset riistavaikutukset sekä se, että valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen ohella monet muutkin suuret metsänomistajat ottavat riistan koko ajan paremmin huomioon toiminnassaan. Kun lasketaan yhteen tulevaisuuden riistametsänhoidon, muun talousmetsien luonnonhoidon ja suojelualueiden vaikutus, tulee kokonaisvaikutus riistaan ja moniin muihin metsälajeihin olemaan hieno. Toivotaan, että hyvien asioiden ketju johtaa myös vapaisiin metsästysaikoihin ja runsaisiin eräharrastusmahdollisuuksiin. Sekä suojelualueita että talousmetsien luonnonhoitoa tarvitaan. Monille eliölajeille suojelualueverkosto on kriittisen tärkeä, mutta riistan kannalta suurin potentiaali on arkisissa talousmetsissä, ja niissä toteutettavissa pienissä mutta hyvin tärkeissä kehitysaskelissa. Suomen riistakeskus ja Askel riistametsään -hankkeessa mukana olleet työntekijät kiittävät mallikohteiden toteuttamisessa mukana olleita ja hanketta tukeneita tahoja. Metsäalan toimijoista erityiskiitos Metsä Groupille, Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle, Lakeuden Metsänhoitoyhdistykselle, Biowatille, Tornatorille, Metsä-Multialle ja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton säätiölle. Nykylainsäädäntö tukena lll Riistan elinympäristöjen huomioon ottaminen oli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaan toimittaessa likimain mahdotonta, mutta nykyisin se onnistuu hyvin kiitos hyvän lakiuudistuksen. Nykylainsäädäntö on riistallisesta näkövinkkelistä ohjausvaikutukseltaan neutraali tai hieman positiivinen: riistatiheikköjä saa olla jopa 10 prosenttia taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoitokohteen kokonaisalasta. Tavoitteeksi kannattaa kuitenkin ottaa, että tulevaisuudessa riistan kannalta hyvistä ratkaisuista jopa palkittaisiin. Riistametsänhoito tuottaa metsälle lisäarvoa. Miltei aina se on kustannuksetonta, eikä se juuri koskaan rajoita puuntuotannon tai muun metsän käyttömuodon mahdollisuuksia. Kansantaloudellisesti katsoen olisi erittäin fiksua ja resurssitehokasta kehittää kestävän metsätalouden rahoituslakia siten, että metsänomistajalle myönnettäisiin tukea haluttujen metsän rakennepiirteiden tuottamisesta ja todentamisesta. Keskeistä olisi, että lainsäädännön rajoitteiden sijaan käytettäisiin METSOohjelman tapaan kannustimia. Riistametsälle tärkeitä rakennepiirteitä voisivat olla riistatiheiköt, sekametsäisyys ja tilan runsas metsäpeitteisyys. Muita luonnonhoidollisesti tärkeitä rakennepiirteitä voisivat olla ainakin lahopuut, palaneet puut, järeät puut ja tietyt puulajit, kuten haapa ja pihlaja. Nämä olisivat hyviä tapoja käyttää Suomen niukkoja luonnonvaroja mahdollisimman järkevästi. Luomalla kannustimia metsänomistajille riistametsänhoito ja muu talousmetsien luonnonhoito ottaisivat ison harppauksen – ihan sinne miljoonaluokkaan. Askel riistametsään -hankkeessa mallikohteita toteutettiin pääosin Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa (punaiset tähdet). Riistametsä Life -hankkeen läpimenosta riippuen Suomen riistakeskus voi päästä tänä vuonna toteuttamaan hankekumppaneidensa kanssa lukuisia uusia kohteita ympäri maan. Kysyntää ainakin riittää: sen varmisti viime syksyn nettikysely, jossa halukkaat saivat ehdottaa metsäpalstaa mallikohteeksi. Näistä koostettiin läpi Suomen kulkeva kohdepankki (vihreät merkit). Kartassa näkyvät vain ne tarjotut kohteet, joista saatiin tarkat sijaintitiedot. Riistametsä tuottaa ekologisten hyötyjen ohella taloudellista hyvää.
16 l Metsästäjä 1 l 2016 Annamari Alanne ”Vihdoin aikaa omalle metsästysharrastukselle” Suomen riistakeskuksen johtajan, Reijo Oravan, tunnelmat ovat ristiriitaiset: Oravalla tuli lokakuussa 30 vuotta täyteen riistahallinnon palveluksessa, ja tammikuun lopussa hän jää eläkkeelle. Pitkän uran suuri ylpeyden aihe on metsästysharrastuksen imagon muuttuminen yhä hyväksytymmäksi harrastukseksi yhteiskunnassa. Metsästyksen 15-vuotiaana aloittanut Orava odottaa, että eläkkeellä on taas aikaa omille riistaharrastuksille. eijo Orava kertoi aloittaessaan Suomen riistakeskuksen johtajana runsaat neljä vuotta sitten (Metsästäjä 6/2011) vievänsä Suomen riistakeskusta kohti asiakaslähtöistä palveluorganisaatiota. Hän kokee, että asiassa on oltu oikealla tiellä. — Tärkein asiakas, eli perusmetsästäjä, on ollut meillä kehittämisen keskiössä. Koen, että palveluitamme on kehitetty, ja varsinkin niiden laatu on viime vuosien aikana parantunut. Vuonna 1986 Orava käynnisti Metsästäjäin keskusjärjestön tiedotuspäällikkönä ensimmäisen metsästystä koskevan mielipidetutkimuksen, joka on toistettu nyt neljänä vuosikymmenenä peräkkäin. Ensimmäiset tulokset eivät olleet metsästäjäkunnan kannalta mairittelevia, ja Orava kertoo korostaneensa jo tuolloin metsästäjien omaa vastuuta sekä avoimen tiedotuksen merkitystä metsästyksen imagon luomisessa. Visio on koettu toimivaksi, sillä viimeksi vuonna 2013 toteutetun tutkimuksen eräs tärkeimmistä havainnoista on, että metsästyksen hyväksyttävyys yhteiskunnassa on lisääntynyt. Reijo Orava pitää tutkimussarjan käynnistämistä Eläköityvän Eräneuvoksen suuri ilonaihe on, että metsästyksen hyväksyttävyys yhteiskunnassa on parantunut. H en na V äy ry n en R
Metsästäjä 1 l 2016 l 17 M ar it ta O ra va ja asenteiden muuttumista yhtenä suurimmista saavutuksistaan. — Tulokset kertovat, että riistaväki tekee asioita oikein. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tällainen yhteiskunnallinen muutos ei ole vain alan organisaatioiden ansiota, vaan koko harrastajakunnan toiminnan kehittymistä. Jokainen metsästäjä on harrastuksensa mainostaja. ”Tulevaisuus on haasteellinen mutta valoisa” Suomen riistakeskuksen toiminnan tulevaisuus on Reijo Oravan silmissä haasteellinen mutta valoisa. Perinteiset tehtävät, kuten julkiset hallintotehtävät, kestävän riistatalouden tehtävät, lupahallinto ja palvelut ovat varmasti tulevaisuudessakin tärkeitä. Suurin haaste on konkretisoida riistaja erätalouden mahdollisuudet ja hyvinvointivaikutukset yhteiskunnassa. — Suomessa on hieno eläimistö, luonnonrauhaa ja erämaita, jotka tarjoavat sekä elämyksiä että villiruokaa. Niiden hyödyntäminen elinkeinona ja biotalouden osana vaatii vielä paljon työtä. On myös vihdoin aika keskustella siitä, miten riistatalouden hyöty jaetaan oikeudenmukaisesti maanomistajan ja metsästäjän kesken, Orava painottaa. Orava kehuu riistahallinnon ainutlaatuisuutta omatoimisena hallinnonalana, joka rahoittaa toimintansa itse. — Suurin osa riistahallinnossa tehtävästä työstä on vapaaehtoisja talkootyötä. Tällainen inhimillinen resurssi on nykyisessä valtion taloudellisessa tilanteessa tärkeä, eikä se ole helposti korvattavissa. Kaupungistuva väestö tarvitsee eräpalveluita Metsästys nykyisessä muodossaan kokee haasteita väestön yhä edelleen kaupungistuessa ja yhteiskunnan muuttuessa. Reijo Orava uskoo, että erätalous kokonaisuudessaan tarvitsee säilyäkseen yhä enemmän kaupunkilaisia harrastajia. Hän toivoo, että metsästysseuratoiminta, ja sen eri muodot kehittyvät, sillä nykymenolla aktiiviset seuratoimijat vanhenevat ja vähenevät kiihtyvällä vauhdilla. — Metsästys harrastuksena on edelleen vetovoimainen ja mielenkiintoinen. Kaupungistuva väestö ja harrastus pitää vain tulevaisuudessa saattaa yhteen paremmin. Hiljalleen on syntymässä metsästäjäryhmä, jonka jäsenet ovat yhä enemmän metsästyspalveluiden kuluttajia. Siksi vaaditaan myös erätalouspalveluiden kehittymistä ja ammattimaistumista, Orava visioi. Aktiiviset eläkepäivät tulossa Suomen riistakeskuksen käynnistämisvuodet ovat olleet Oravalle hektistä aikaa, eikä aikaa omalle metsästysharrastukselle ole Reijo Orava Agronomi (1977) Riistahallinnon palveluksessa viimeiset 30 vuotta Metsästäjäin keskusjärjestön tiedotuspäällikkö (1985–1988) Uudenmaan riistapäällikkö (1988–2010) Suomen riistakeskuksen perustamisprojektin päällikkö (2010–2011) Suomen riistakeskuksen johtaja (2011–2016) Tasavallan presidentti myönsi Reijo Oravalle Eräneuvoksen arvon vuonna 2015 Mäyräkoira Kamu lähdössä isäntänsä kanssa peuranajoon. Kateellinen saksanseisoja Lili joutuu jäämään tällä kertaa kotimieheksi. ollut niin paljon kuin hän itse olisi toivonut. Eläkkeellä hänen tarkoituksenaan on lähteä seuratason toimiin entistä aktiivisemmin. Tarkoituksena on myös edistää riistataloudesta saatavaa hyvinvointia uusissa foorumeissa. Reijo Oravalle metsästys ei ole metsästystä ilman koiria. Kotona onkin kaksi metsästyskoiraa, joiden kanssa metsällä vietetään tulevaisuudessa paljon aikaa. Tilauksessa on myös uusi mäyräkoiran pentu, jonka koulutuksen pitäisi alkaa jo ensi syksynä. Vapaa-ajan ongelmia lievittää niin ikään neljä lastenlasta, joista vanhin on tällä hetkellä kahdeksan vuotta. Reijo Oravalla onkin selkeä visio myös eläkepäivilleen: — Minulla on unelma, että enemmistö lastenlapsistani on eräihmisiä rippikouluiässä.
18 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström, Suomen riistakeskus Hyvinvointia sorkkaeläimistä – Suomen ja Ruotsin käytäntöjen vertailua Yksi suurista Suomen ja Ruotsin välisistä eroista on, että Ruotsissa maanomistajat näkevät sorkkaeläimet tärkeänä voimavarana: mitä enemmän riistaa maa tuottaa, sitä enemmän tuloja maanomistajat riistasta saavat. Suomessa keskitytään usein mahdollisiin vahinkoihin, vaikka metsästysoikeus kuuluu maanomistajille sekä Suomessa että Ruotsissa. uotsin suurin sorkkaeläintuotto (kaadetut eläimet tuhannella hehtaarilla) saadaan Skånessa, missä on monin paikoin yli sata kaadettua sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla. Skånen maat ovat kuitenkin hedelmällisempiä kuin Suomessa, joten eteläisimmän Ruotsin tilannetta ei voida suoraan verrata Suomeen. Eteläisimmän Suomen kasvillisuusvyöhyke on hemiboreaalinen, joten Suomen ja Ruotsin hemiboreaalisia, eteläboreaalisia ja keskiboreaalisia vyöhykkeitä voidaan verrata keskenään. Tässä artikkelissa esitellään sorkkaeläinten metsästystulokset v. 2013–2014 Suomen ja Ruotsin erojen havainnollistamiseksi. Suomen ennätys kilo lihaa hehtaarilta Varsinais-Suomen Loimaan seudun riistanhoitoyhdistys sai Suomen kaikista riistanhoitoyhdistyksistä suurimman sorkkaeläinsaaliin: runsaat tuhat kiloa lihaa eli lähes 30 kaadettua eläintä tuhannella hehtaarilla. Valkohäntäpeura oli tärkein saaliseläin. Sen osuus kaikista kaadetuista eläimistä oli noin 96 % ja kokonaislihamäärästä lähes 90 %. Hirvi oli toiseksi tärkein saaliseläin muodostaen vajaat 4 % kaadetuista eläimistä ja noin 10 % lihasta. Metsäkaurissaaliin osuus jäi erittäin pieneksi. Keskimääräisellä tukkuhinnalla, 7 euroa kilolta, laskettuna lihan arvo hehtaaria kohti on noin seitsemän euroa. Uudellamaalla sijaitseva Tenhola oli lihamäärällä mitattuna toiseksi tuottoisin: hieman alle tuhat kiloa tuhannella hehtaarilla. Tenholassa valkohäntäpeuran osuus lihasta oli 55 % ja hirven osuus noin 45 %. Kaikista kaadetuista eläimistä (noin 20 eläintä 1000 hehtaarilla) valkohäntäpeura muodosti 81 % ja hirvi 19 %. Suomen riistanhoitoyhdistystasoa vastaava organisaatio on Ruotsissa nimeltään jaktvårdskrets. Södermanlandin Öster-Malma Jaktvårdskrets sijaitsee hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, ja sen sorkkaeläintuotto oli vyöhykkeen suurin. Alueella kaadettiin lähes 80 sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla, mikä tuotti noin 2200 kiloa lihaa. Kuusipeuran osuus oli tärkein, 68 % kaadetuista eläimistä ja lähes 55 % lihamäärästä. Kaadetuista eläimistä villisian osuus oli 16 %, metsäkauriin 7 %, saksanhirven 5 % ja hirven noin 4 %. Ruotsi on myös aluetasolla kaukana edellä Södermanlandissa oli maakuntatai riistakeskusaluetasollakin mitattuna Ruotsin korkeimmat luvut. Maakunnassa kaadettiin keskimäärin 43 sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla, mikä tuotti 1400 kiloa lihaa. Suomessa korkeimmat luvut ovat Varsinais-Suomesta, jossa kaadettiin keskimäärin kymmenen sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla, mikä vastaa noin 400 kiloa lihaa. Lukuja vertailtaessa on mielenkiintoista huomata, että Suomen korkein taso on samaa luokkaa Ruotsin Jämtlandin karun vuoristoseudun kanssa, kun taas Ruotsin matalin taso on samaa luokkaa Kaakkois-Suomen hedelmällisten mustikkaja lehtotyyppien metsien kanssa. Koko Keskija Pohjois-Ruotsissa kaadettiin keskimäärin viisi sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla, mikä tuotti lähes 400 kiloa lihaa. Tällaisella riistatiheydellä Suomessa voitaisiin kaataa 150 000 sorkkaeläintä vuodessa. R
Metsästäjä 1 l 2016 l 19 Riistan taloudellinen merkitys Ruotsissa maanomistajan mailta saadulla riistalla on suuri merkitys maanomistajan tuloihin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että metsäpalstojen myyntihinnat näyttävät olevan voimakkaammin yhteydessä lihantuottoon kuin puuntuottoon. Mitä enemmän alueella on riistaa, sitä enemmän palstat Ruotsissa maksavat. Ruotsissa metsästäjät maksavat usein suhteellisen korkeaa metsästysvuokraa, jonka suuruus on riippuvainen alueen metsästysmahdollisuuksista. Mitä enemmän metsästyskelpoisia riistalajeja alueella on ja mitä enemmän riistaa voidaan kaataa, sitä korkeampi hehtaarivuokra on. Keski-Ruotsin vuokrat ovat usein noin 70 kruunua hehtaarilta mutta paikoittain ne voivat olla jopa yli 250 kruunua. Metsästys tuottaa monesti suuren määrän lihaa, joten metsästäjät voivat rahoittaa metsästysvuokrasta koituvat kustannukset myymällä osan lihasta. Tämän ansiosta monissa tavallisissakin ruokakaupoissa myydään Ruotsissa riistaa. Maa tuottaa siis niin suuren määrän lihaa, että metsästäjät saavat sitä yli oman tarpeensa, jolloin suuri osa lihasta päätyy markkinoille ei-metsästäjienkin nautittavaksi. Ruotsin suurista sorkkaeläinkannoista aiheutuu tietenkin haasteita liikenteelle sekä maaja metsätaloudelle. Ruotsissa on paljon Suomea enemmän riista-aitoja suhteessa tieverkon pituuteen, ja metsätaloudessa on panostettu ravintoa tuottaviin toimenpiteisiin, jotta saatavilla olevan ravinnon ja sen syöjien välinen tasapaino säilyisi sopivalla tasolla. Suomessa pulaa sorkkaeläinten lihasta Suomessa sorkkaeläinten lihaa riittää periaatteessa vain metsästäjille ja heidän lähipiirilleen. Vain pari prosenttia lihasta päätyy markkinoille. Sen sijaan Suomeen tuodaan suuria määriä hirvieläinten lihaa muun muassa Ruotsista, Virosta ja Uudesta-Seelannista. Suomella olisi biologisesta näkökulmasta hyvät mahdolRuotsissa metsäpalstojen hinnat ovat voimakkaasti yhteydessä maan sorkkaeläintuottoon. (Lähde: viltdata.se, algdata. se, Skogsstatistisk årsbok 2014) Ruotsissa metsästysalueiden vuokra riippuu pitkälti siitä, paljonko sorkkaeläimiä metsästäjät voivat kaataa. (Lähde: viltdata.se, algdata.se, Lönnqvist 2011) Kasvillisuusvyöhykkeissä näkyy ilmaston ja maaperän yhteisvaikutus alueen tuottavuuteen. Sorkkaeläinten perusedellytykset ovat samankaltaiset suuressa osassa Suomea ja Ruotsia. (Lähde: Moen 1998) Ruotsissa on tiheämmät ja tästä syystä suurituottoisemmat sorkkaeläinkannat. (Lähde: Riistaweb, viltdata.se, algdata.se) lisuudet tuottaa huomattavasti enemmän riistanlihaa. Voisimme siis tuonnin sijasta viedä lihaa maastamme. Suomessa kaadettiin metsästyskaudella 2013–2014 yhteensä noin 63 000 sorkkaeläintä, mikä oli tuhannella hehtaarilla keskimäärin kaksi sorkkaeläintä, eli noin 180 kiloa lihaa. Jalostamattoman lihan arvo oli tukkukaupassa 35–40 miljoonaa euroa. Maanomistajat voisivat vuosittain saada useita miljoonia euroja metsästysvuokratuloina, jos Suomen sorkkaeläinkantoja nostettaisiin lähemmäs Ruotsin tasoa. Samalla metsästäjät saisivat lisää metsästysmahdollisuuksia ja ei-metsästäjät saisivat korkealaatuista riistanlihaa. Myös yrittäjyyden mahdollisuudet, esimerkiksi lihankäsittelyssä ja metsästysmatkailussa, kohentuisivat maaseudulla.
20 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvat: Kirsi-Marja Kasteenpohja Lähiruokaa metsästä – koulutetut metsästäjät mieltävät riistan lähiruoaksi uurin osa metsästäjien terveysja hygieniakurssin suorittaneista eli koulutetuista metsästäjistä on sitä mieltä (kaikista vastaajista 82 prosenttia), että Suomessa metsästetty riista on lähiruokaa. Vaikka riistaa ei luokitella varsinaiseksi lähiruoaksi, riista täyttää useita lähiruoan kriteereitä: sitä on mahdollista metsästää Suomen mittakaavassa lähellä, sen kuljetusmatkat ovat lyhyet, sille on kysyntää ja se on sesonkiruokaa. Koulutettujen metsästäjien käsityksiä riistasta lähiruokana ei ole tutkittu aikaisemmin, eikä heidän ajatuksiaan riistanlihan saatavuudesta yleisessä kulutuksessa ole selvitetty. Vastauksia sähköisellä kyselylomakkeella tehtyyn tutkimukseen tuli 266, joten vastausprosentiksi saatiin 39. Kaikista vastaajista naisia oli 22, eli 8 prosenttia. Voidaan katsoa, että koulutetut metsästäjät edustavat suomalaista metsästäjää monipuolisesti. Lähiruokaa arvostetaan Viime vuosina tehdyissä valtakunnallisissa selvityksissä riistaa ei mainita varsinaiseksi lähiruoaksi. Kuitenkin riistanlihaa voidaan pitää lähellä tuotettuna, oman alueen raaka-aineena sekä kuluttajien toiveita vastaavana ruokana. Lyhyet toimitusreitit vat esiin myös lyhyet hankintaja toimitusketjut sekä mahdollisimman lyhyet säilytysajat. Koulutettujen metsästäjien käsitykset lähiruoasta olivat odotettuja ja ne vastasivat lähiruoan yleisiä käsityksiä. Lähiruokaan suhtaudutaan myönteisesti ja sitä arvostetaan. Lähiruoka mielletään laadukkaaksi, tuoreeksi, puhtaaksi ja turvalliseksi ruoaksi, jolla on myös työllistävä vaikutus. Koulutetut metsästäjät olivat tutkimuksen mukaan aktiivisia lähiruoan käyttäjiä, jotka haluavat tietää ruoan alkuperän. Riistanliha kulutetaan kotitalouksissa Suurin osa riistanlihasta kulutetaan metsästäjien talouksissa tai heidän lähipiirissään. Hirvieläinten lihaa käytti liki jokainen vastanneista. Kolme neljästä valmisti ruokaa linnuista ja yli puolet jäniseläimistä. Kyselyn mukaan koulutetut metsästäjät käyttävät monipuolisesti riistaa ja valmistavat S vahvistavat riistan elintarviketurvallisuutta. Lähiruoan määrittely on ollut kirjavaa: ensimmäisen kerran lähiruoasta on puhuttu 1990-luvulla, mutta varsinaisen määrittelyn teki vasta Lähiruokatyöryhmä vuonna 2000. Kasteenpohjan tekemässä tutkimuksessa lähiruoka käsitVuonna 2015 ilmestyneen Kirsi-Marja Kasteenpohjan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tekemän opinnäytetyön mukaan suurin osa koulutetuista metsästäjistä mieltää riistan lähiruoaksi. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten riistaa voitaisiin koulutettujen metsästäjien mielestä saada paremmin myyntiin. teenä ymmärrettiin pääosin hyvin samalla tavalla. Termit lähellä tuotettu, omassa maakunnassa tuotettu, kotimainen ruoka, Suomessa kasvanut, alle 100 kilometrin päässä kasvanut tai kotona kasvatettu löytyivät liki jokaisesta vastauksesta. Riista, riistanliha tai itse metsästetty liha mainittiin 89 vastauksessa. Vastauksista nousiPihapiirin lähiruokaa.