Me tsästäjä 1 l 2015 Rahaa ympäristönhoitoon myös metsästysseuroille Tervetuloa riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen Susikannan hoitosuunnitelma valmis
2 l Metsästäjä 1 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 1/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.3.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola, (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Laura Ticklén, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_01 Kansikuva : Seppo Ronkainen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi kauppa.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201, riistasuunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117, riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211, riistasuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 029 431 2403, hallintosihteeri Tuula Varjus, puh. 029 431 2213. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221, riistasuunnittelija Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222, hallintosihteeri Airi Karvinen, puh. 029 431 2223. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231, erikoissuunnittelija Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232, hallintosihteeri Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241, riistasuunnittelija Olli Kursula, puh. 029 431 2242, hallintosihteeri Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 029 431 2251, riistasuunnittelija Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252 Karhupalvelunumero 029 431 2500. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261, riistasuunnittelija Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262, hallintosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263. Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki. Vs. riistapäällikkö Sami Tossavainen, puh. 029 431 2304, riistasuunnittelija Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272, hallintosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273. Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281, vs. riistasuunnittelija Otto Hölli, puh. 029 431 2284, hallintosihteeri Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291, riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292, hallintosihteeri Kaija Riikonen, puh. 029 431 2293. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301, riistasuunnittelija Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212, hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti. Riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311, hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321, riistasuunnittelija Reima Laaja, puh. 029 431 2322, hallintosihteeri Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331, riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332, hallintosihteeri Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Paula Laukkanen, puh. 050 347 2400. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342, vs. hallintosihteeri Heli Paavola, puh. 029 431 2343. Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116 ALUETOIMISTOT
Metsästäjä 1 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 1 l 2015 5 Pääkirjoitus: Susipolitiikka uusille urille 7 Luo Oma riista -tunnus 8 Jahtihistoria tallessa 12 Sudenhoitosuunnitelman keskeiset uudistukset 15 Puheenjohtajan palsta: Uusi vuosi ja entistä vaativammat haasteet 16 Hirvitalousalueet yhteisen kannanhoidon hyväksi 18 Allille kansainvälinen hoitosuunnitelma 20 Ministeriön kuulumisia: Metsästyslakia uudistetaan harkiten 22 Aseturvallisuuden ABC 26 Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 2: Riista hyötyy järkevistä tukiteoista 28 Investointitukea hyviin tekoihin myös metsästysseuroille 30 Laiduntamalla riistarikkautta 32 Juliste: Metsäjänis 34 Suojuoksua, hikeä ja paarmoja – ja hanhia! 36 Pohjoismainen yhteistyö supikoiran pysäyttämiseksi jatkuu 40 Nyt on aika laittaa metsästysvuokrasopimukset kuntoon 43 Vesilinnut palasivat Boträsketille 44 Miesajosta seisontahaukkuun 46 Riistatalous kansainvälistyy, osa 2: Muiden maiden kokemuksia kannattaa hyödyntää riistataloudessa 48 Metsästäjien luonnonhoito turvaa monimuotoisuutta 50 Riistantutkimuksen historiaa, osa 1: Riistantutkimuksen ensi askeleet 52 Lajiesittely: Lapasorsa 54 Kutsu riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen 58 Uutismakasiini 61 Kaupantekoa 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Nappaa juliste talteen keskiaukeamalta, s. 32 Ryhmä Räme kerää tietoa hanhista, s. 34 32 l Metsästäjä 1 l 2015 Metsästäjä 1 l 2015 l 33 Metsäjänis Lepus timidus Antti Saraja Huomioi turvallisuus radalla, seurueessa ja koirien kanssa, s. 22 Meteliä metsissämme kyllä riittää – siitä pitävät hirvikoirat huolen, s. 44
HUIPPUMERKKIMME Lapua® ja Vihtavuori voittamattomat yhdessä! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Ostaessasi 500 kpl Lapua®-hylsyjä tai Lapua®-luoteja, saat 25 € erikoisalennuksen kilosta Vihtavuori Premium -jälleenlatausruutia. N100 Vihtavuori -ruudit, 79,00 € / 1,0 kg (svh. 104,00 €) N500 Vihtavuori -ruudit, 85,00 € / 1,0 kg (svh. 110,00 €) N300 Vihtavuori -ruudit, 47,50 € / 0,5 kg (svh. 60,00 €) N300 Vihtavuori -ruudit, 149,00 € / 2,0 kg (svh. 199,00 €) Lisätietoja asiantuntevalta kauppiaaltasi! Nordis Oy Lapua ja Vihtavuori Metsästäjä nro 1 2015.indd 1 11.12.2014 11:41:59
Metsästäjä 1 l 2015 l 5 Uusi susikannan hoitosuunnitelma vahvistetaan maaja metsätalousministeriössä näinä päivinä. Voimaan tullessaan se kääntää susikannan hoidon aivan uusille urille. Vanha susipolitiikka on johtanut katkeriin konflikteihin ja susikannan taantumiseen. Susikantaa on hoidettu ilman yhteisiä pelisääntöjä. Uuden hoitosuunnitelman valmistelun työpajat järjestettiin susireviireillä. Mukana oli paikallisia asian kanssa tekemisissä olevia tahoja ja ihmisiä. Vallitseva mielipide oli se, että sudet hyväksytään, kunhan vain niiden aiheuttamiin vahinkoihin ja haittoihin voidaan puuttua. Susien ihmisarkuus on säilytettävä ja vahinkoa aiheuttavat yksilöt on voitava poistaa joustavasti. Uusi suunnitelma kääntääkin asiat tähän suuntaan. Susikannan hoitoa lähdetään rakentamaan reviirikohtaisesti paikallistasolta. Reviirialueiden asukkaille tulee vaikutusmahdollisuus susiasiaan. Tätä varten esitetään kokeiltavaksi reviirialueille perustettavia yhteistyöryhmiä, joiden tehtävänä on ottaa vastuuta ja omistajuutta reviirin susilauman hoidosta. Sudenhoitosuunnitelma ei ole tarkkoja pelisääntöjä saneleva sääntökirja vaan paremminkin tiekartta, jonka avulla susipolitiikkaa pyritään yhteistoimin uudistamaan. Suunnitelma esittää yhteensä yhdeksän eri hanketta, joiden avulla susikannan hoitoon haetaan uusia toimintatapoja. Susien ihmisarkuus pyritään säilyttämään kannanhoidollisella metsästyksellä. Asiaa kokeillaan ensin parivuotisella hankkeella. Jokaiseen elinvoimaiseen laumaan kohdistetaan metsästystä. Laumasta voidaan poistaa nuori susi, mutta päätavoite on, että susien arkuus lisääntyisi ja ne pelkäisivät ihmistä ja karttaisivat asutusta. Laillisen ja luvallisen metsästyksen toivotaan nostavan myös suden arvoa riistaeläimenä ja metsästyksen kohteena. Susien pihavierailut on koettu haitallisiksi. Hoitosuunnitelma esittää hanketta, jolla etsitään reviirillä asuvien ihmisten, poliisin ja riistahallinnon yhteisiä toimintamalleja puuttua pihoilla toistuvasti käyviin susiin. Tavoite on luoda selkeät kriteerit, joiden perusteella karkotustai poistotoimiin voidaan ryhtyä. Kokonaisuuteen sisältyy myös selventävä ohjeistus rikoslain pakkotilasäädösten soveltamisesta suden uhatessa koiraa tai kotieläimiä. Susireviirien seuranta ja kanta-arviot ovat kehittämistoiminnan keskiössä. Luonnonvarakeskuksen suurpetohavainnointijärjestelmä, Tassu, on seurannan perusjärjestelmä ja sitä täydennetään GPS-seurannoilla. Lisäksi kokeillaan tiedon tarkentamista riistakamerakuvilla sekä suden ulosteiden DNAyksilöinnillä. DNA-määritykset olisivat pohjana myös koirasusien määrittämiselle. Koirasusia tai villikoiria ei Suomen luonnossa hyväksytä. Reviirikohtaisen hoidon ja uusien toimintamallien tavoitteena on mahdollistaa ihmisten ja susien rinnakkaiselo ja ylläpitää elinvoimaista susikantaa. Pienin elinvoimainen kanta on suunnitelman mukaan 25 jälkeläisiä tuottavaa paria. Suomen ja Venäjän rajan molemmilla puolilla elävistä lisääntyvistä pareista puolet lasketaan osaksi Suomen susikantaa. Pienimmän elinvoimaisen susikannan tavoitteen ylittyessä ongelmallisimpia susilaumoja voidaan kokonaan poistaa. Suunnitelman linjauksista voidaan tehdä jatkopäätelmiä. Tavoitteeksi asetettu pienin elinvoimainen susikanta tuottaisi vuosittain toista sataa uutta sutta. Kun susikannan säätely tapahtuu vain laillisin keinoin ja otetaan huomioon luontaiset kuolinsyyt, tuotosta jää metsästettäväksi vuosittain useita kymmeniä yksilöitä. Huomattava on myös, että koko maa ei täyttyisi susireviireistä. Reviirien yhteispinta-ala olisi vajaa kymmenesosa maamme pinta-alasta. Susipolitiikalla on myös taloudellisia vaikutuksia reviirialueiden elämään. Vahinkojen korvaaminen nähdään yhteiskunnan tehtäväksi, mutta politiikka tarvitsisi tuekseen myös taloudellista kannustusta. Valtiontalous on ahdingossa ja hoitosuunnitelma esittääkin vaihtoehtoista mallia. Tulisi selvittää yksityiseen rahoitukseen perustuvaa korvausja palkkiojärjestelmää, joka toisi taloudellista kannustetta susikannan ylläpitoon. Susipolitiikka uusille urille Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 1 l 2015 Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painii käyn, ja maailma unholaan jääköön. Miten toimit kohdatessasi suurpedon? Runouden sankareilla on useimmiten kovat luulot voimistaan, mutta painiottelussa mesikämmen ottaa erävoiton sitkeästäkin urhosta. Suurpedot-sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa suomalaisista suurpedoista ja auttaa yhteiselossa petojemme kanssa. Tervetuloa uudistettuun verkkopalveluun! Aleksis Kivi, Metsämiehen laulu EUROPEAN OPTICS since 1933 EAN EA A AN AN N N Kuningas “Askelten äänet lähestyivät. Tiesin sen saapuvan, mutta en nähnyt vielä mitään peitteisessä ja varjoisessa metsässä. Viimein! Pitkän odotuksen ja hiljaisuuden jälkeen se seisoi edessäni. Kaikessa komeudessaan, aamuauringon ensisäteiden valaisemana, intohimoisesti kilpailijaansa etsien.” ? 6 –kertainen zoomi ? 8portainen valonsäätö ? “Battery Safe” –toiminto ? jopa 95%:n valonläpäisy ? saatavana myös 1,7-10x42 ja 2-12x50 Saavuta uusi taso Meostar R2 MeoStar R2 2.5-15x56 MeoStar R2 1-6x24 Kaikki R2-sarjan uutuudet sekä lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta: www.remes.? UUTUUS
Metsästäjä 1 l 2015 l 7 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Henkilökohtainen: Riistaloki Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Voit lisätä kuvan ja tarinaa saaliista. Tiedot tallentuvat automaattisesti Oma riista -palveluun. Onnistunut jahtireissu? – Kyllä! Voit kirjata saaliisi helposti talteen heti paikan päällä. Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 13.10.2014 11:00 Voit kirjoittaa myös kuvauksen jahtireissustasi Lakisääteinen: Saalisilmoituksen tekeminen Oma riista -palvelussa teet saalisilmoituksen helposti 1 2 3 Täytä ja tallenna kaavake Luvanvaraiset saaliit Metsäkauris Halli Ilves Karhu Ahma Saukko Susi 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa rekisteröidy ja anna sähköpostiosoitteesi 1 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI
8 l Metsästäjä 1 l 2015 Henna Väyrynen Jahtihistoria tallessa – riistalokin pitäminen verkossa helppoa Mikko Rautiainen, aktiivinen metsästäjä Laihian ja Vimpelin alueelta, otti käyttöönsä syyskuun loppupuolella Oma riista -palvelun. Liityttyään palveluun Rautiainen kirjasi kaikki muistissa olleet sen vuoden saalistapahtumansa ylös riistalokiin. Syksyn ensimmäisellä pohjoisen metsästysreissulla saadusta komeasta riekkoparista otettu kuva oli ensimmäinen Oma riista -palveluun ladattu otos. arikymmentä vuotta metsästystä harrastanut Mikko Rautiainen metsästää erityisesti pienriistaa, joskin kaurispyyntikin houkuttaa. Myös satunnaisesti hirvimetsällä käyvän Rautiaisen mielestä Oma riista -palvelussa on paljon hyvää niin riistahallinnon kuin metsästäjänkin kannalta. ? Palvelu mahdollistaa saaliin kirjaamisen ja oman riistalokin pitämisen vaivattomasti. Sen lisäksi, että riistahallinto saa tietoa metsästäjien saalismääristä, jää metsästäjälle itselleen henkilökohtaisempaa tietoa omista metsästyspäivistä. Kun palveluun kerran rekisteröityy, on sitä sen jälkeen todella helppo käyttää. Kynnys ilmoittaa oma saalinsa on todella matala, toteaa Mikko Rautiainen. Rautiainen kertoo, että hänen kohdallaan palvelu on auttanut säännöllisen metsästyspäiväkirjan pidossa. Aiemmin omia saaliita tai metsästystilanteita ei välttämättä tullut kirjattua ylös, mutta palvelun käyttöönoton jälkeen Rautiainen on ruvennut pitämään säännöllisesti kirjaa riistasaalistaan. Uutta ominaisuutta, mahdollisuutta kirjata saman lajin kohdalle useampi saalis, Rautiainen kiittelee. Käyttöominaisuudet ratkaisevat Millä tavalla palvelua tulisi sitten kehittää ja onko palvelulla pidempää tulevaisuutta nopeasti kehittyvän teknologian ja sovellusten maailmassa? P Mikko Rautiainen metsästää erityisesti linturiistaa koiransa, bretoni Maisan kanssa. Rautiaisen mielestä olennaista on käyttäjien mielenkiinnon säilyttäminen. ? Tieto ei saa kadota palvelun syövereihin. Käyttäjän on voitava hyödyntää tietoa ja pystyttävä myös palaamaan siihen nopeasti. Metsästäjän kannalta esimerkiksi oman metsästyshistorian tarkastelu vaivattomasti olisi hieno ominaisuus. Palvelua voisi myös kehittää kahteen suuntaan: niin peruskäyttäjille kuin ahkerammalle käyttäjäkunnalle. Enemmän ominaisuuksia vaativalle palvelu voisi esimerkiksi tarjota tietoa olosuhteista ja toisaalta antaa mahdollisuuden raportoida sääolosuhteista jälkikäteen, Mikko Rautiainen pohtii. Metsähallituksella erikoissuunnittelijana työskentelevän Rautiaisen mielestä mahdollisuus tehdä lakisääteinen saalisilmoitus Oma riista -palvelussa on kätevä ominaisuus. Tosin hän arvelee, että välttämättä kaikki metsästäjät eivät ole vielä valmiita siirtymään täysin sähköiseen ilmoitusmenettelyyn. Omien metsästäjärekisteritietojen tarkastelua sovelluksesta Rautiainen pitää hyvänä uutena lisänä palveluun. Lisäksi Rautiainen miettii, että tulevaisuudessa hieno ominaisuus palvelussa olisivat kartassa näkyvät lajien metsästysajat. ? Nykyään kanalintujen metsästysajat voivat vaihdella kuntatasolla. Palvelu voisi esimerkiksi metsästäjän sijaintitiedon perusteella ilmoittaa reaaliajassa alueen lajien pyyntiajat, ehdottaa Rautiainen. Apuväline riistahallinnolle ja metsästäjälle Tällä hetkellä Oma riista -palvelussa on erilaisia sovelluksia riistahallinnolle ja tavallisille käyttäjille. Esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilla ja pyyntitai poikkeusluvan saaneilla henkilöillä on palvelussa joitakin lisätoimintoja, joita rivimetsästäjät eivät vielä voi käyttää. Mikko Rautiaisen mielestä palvelusta voisi olla paljon hyötyä paikallisille riistanhoitoyhdistyksille ja metsästysseuroille. ? Metsästysseurat voisivat hyödyntää käyttäjien saalistilastoja ja saada sitä kautta esimerkiksi tietoa, kuinka moni jäsen metsästää kanalintuja ja kuinka he saavat saalista. Tämä voisi sitten auttaa seuraa säätelemään Mik ko R au ti ainen
Metsästäjä 1 l 2015 l 9 Jahtihistoria tallessa – riistalokin pitäminen verkossa helppoa Riistahallinnon sähköinen Oma riista asiointipalvelu otettiin käyttöön viime keväänä, ja sitä päivitetään ja kehitetään koko ajan metsästäjien antaman palautteen ja toiveiden mukaisesti. Oma riista -palvelua kehitetään myös isompia toiminnallisuuksia ajatellen, ja pohjana ovat palvelun laajemmat kehityssuunnitelmat. Vuoden 2016 syksylle Oma riista -palveluun on tarkoitus kehittää hirvitietojärjestelmä, joka mahdollistaa pyynnin edetessä tarkentuvat hirvikantaennusteet. Kun palveluun kerran rekisteröityy, on sitä sen jälkeen todella helppo käyttää. jäsentensä kanalintukiintiöitä perustuen luotettavaan riistatietoon. Oma riista -palvelun paikkatieto auttaisi varmasti myös riistanhoitotyössä, toteaa Rautiainen. Rautiainen painottaa kuitenkin, että yksityisyys palvelussa on säilytettävä. Hänen mielestään saaliiden paikkatiedot tulee säilyttää yksittäisen metsästäjän omana tietona. Valituilla henkilöillä riistanhoitoyhdistyksistä voisi kuitenkin olla pääsy saalisilmoitusten paikkatietotoihin, jolloin tietyn lajin metsästystä voitaisiin paremmin koordinoida. ? Saalistietojen jakaminen muille käyttäjille voisi olla kuitenkin vapaaehtoista. Parhaimmillaanhan kokemuksia voisi jakaa kaverin kanssa, Mikko Rautiainen ehdottaa. Citizen science Olennainen osa Oma riista -palvelua on myös tutkimustiedon ja saalistietojen kerääminen niin riistahallinnon kuin riistatutkimuksenkin käyttöön. Mikko Rautiainen tuo esille, että palvelu voisi myös olla eräänlaista kansalaistiedettä (citizen science). Termillä Rautiainen tarkoittaa palvelua, jossa metsästäjä ja luonnossa liikkuja voisi oman kiinnostuksensa mukaan tallentaa riistahavaintojaan ympäri vuoden. Saalistietojen lisäksi palveluun voisi siis tallentaa erilaisia riistahavaintojaan aina jäljistä lintujen muuttoon. ? Palvelu voisi tuottaa paljon luonnossa liikkujien keräämää aineistoa, josta voisi olla arvaamatonta hyötyä, Rautiainen pohtii. Hirvihavaintoja saalistiedon keruu sähköisesti Oma riista -palvelun kautta Havaintoja saalistiedon onlineseuranta Oma riista -palvelussa Metsästyksenjohtaja voi tallentaa havaintoja saalistiedot halutessaan mobiililla jo maastossa – tai myöhemmin internetissä Seurueen hirvilupa-alueen rajojen sähköinen määrittely sekä jakaminen seurueen jäsenille internetiin ja mobiiliin Mahdollistaa myös uudentyyppisen datan keruun – esimerkiksi riistakamerahavainnot Oma riista -palvelu kehittyy Hirvitietojärjestelmä testikäytössä syksyllä 2015 l l l l l
O€ kaupan päälle! Blind Max HDTM lumicamopipo ja TouchScreen älypuhelinhanskat Arvo yht. 49,80 € Talvimetsästykseen suunniteltu lumicamopuku, joka hyödyntää uusinta kalvoteknologiaa, pintakäsittelyä ja materiaaleja. Henkselihousuissa korkea selkäosa sekä lumilukot lahkeissa. Koot: XXS-3XL PUVUSSA henkSelihoUSUT! MOUNT HUNTER PRO ja BLiND MaX HDTM SNOw pakattavat untuvatakit hUiPPU-UUTUUS! Erittäin korkealuokkaiset ja lämpimät Alaska Mount Hunter Pro ja Blind Max HDTM Snow untuvatakit talvimetsästykseen ja vapaaaikaan. Kiinteä huppu, korkea kaulus ja hihojen lumilukot suojaavat tehokkaasti kylmältä. Pakattavaa untuvatakkia on helppo kuljettaa mukana takin kuljetuspussissa. Alaska untuvatakki päällä ei varmasti tule kylmä ääriolosuhteissakkaan! Koot: XXS-4XL TALVEN KOVImmAT TArjOuKsET jA uuTuudET – rETKITuKKu.fI pakattavissa pieneen tilaan extra-lämmin untuvatäyte Huippu-uutuus! 149€ vain vastaavat 329 € tai alk. 9 € / kk TiLaUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELiMiTSE p. 040 828 1000 ark klo 9-17 BLiND MaX HDTM PRO lumicamopuku TaLViMETSÄSTYKSEEN KETTUJa JÄNiSJaHTiiN O€aLaSKa neulepipo etusi 19,90 € aRVO 19,90 € O€aLaSKa ThermoDry -lämpösukat etusi 14,90 € aRVO 14,90 € aRVO 99,00 € aLaSKa MOUNT HUNTER PRO untuvaliivi HUiPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. 1990 Maksat vain etusi 79,10 € Tilaajaetuna 300 nopeimmalle yli 100 € ostosta yksi lahjatuote (0-19,90 €) Valitse tilauksen yhteydessä yksi lahjatuote puhelimessa tai Retkitukku.fi verkkokaupan ostoskorissa. TILAAJAeTu YLI 100 € OsTOksesTA! HESTRa aRMY LEaTHER HELi SKi sormikkaat KaMiK icEBREaKER -70° c lämpösaappaat 119,90€ vain tarjous! 49,90€ vain tarjous! HESTRa LEaTHER BOX MiTTEN nahka rukkaset Saatavana myös mustana! 239€ vain tarjous! BaffiN cONTROL MaX -70° c talvijalkineet Äärimmäisiin olosuhteisiin, aina -70° C asti. fiSHPOiNT pilkkitutkat Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. uutuuDet nyt varastOssa ! 99€ Valikot infrapunasalama takaa parhaat yökuvat. (44 lediä) erittäin tarkat HD kuvat ja videot. etäohjaus + kuvanpyyntö! toimii kaikilla operaattoreilla ja sähköposteilla! BURREL S10 HD+SMS lähettävä riistaja valvontakamera 17/2014 TESTIVOITTAJA aLaSKa LiTE -40° c neopreeni lämpösaapas Huippu-uutuus! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolosuhteissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. -40°C MAX. 8990 vain 200 kpl erä nOpeille! vastaavat 149 € TALVEN suOsITuIN TEsTImENEsTyjä! RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta 89,90€ vain tarjous! 90/10 199€ pieni erä nOpeille! vain ETU 430 € vastaavat 629 € tai alk. 12 € / kk maajoukkue suosittelee! 100% TYYTYVÄIVYYs TAkuu 249€ vain tarjous! tai alk. 14 € / kk VERKKOKaUPaN MYYMÄLÄ Kauppiaantie 30 Oulunsalo ark klo 9-17
O€ kaupan päälle! Blind Max HDTM lumicamopipo ja TouchScreen älypuhelinhanskat Arvo yht. 49,80 € Talvimetsästykseen suunniteltu lumicamopuku, joka hyödyntää uusinta kalvoteknologiaa, pintakäsittelyä ja materiaaleja. Henkselihousuissa korkea selkäosa sekä lumilukot lahkeissa. Koot: XXS-3XL PUVUSSA henkSelihoUSUT! MOUNT HUNTER PRO ja BLiND MaX HDTM SNOw pakattavat untuvatakit hUiPPU-UUTUUS! Erittäin korkealuokkaiset ja lämpimät Alaska Mount Hunter Pro ja Blind Max HDTM Snow untuvatakit talvimetsästykseen ja vapaaaikaan. Kiinteä huppu, korkea kaulus ja hihojen lumilukot suojaavat tehokkaasti kylmältä. Pakattavaa untuvatakkia on helppo kuljettaa mukana takin kuljetuspussissa. Alaska untuvatakki päällä ei varmasti tule kylmä ääriolosuhteissakkaan! Koot: XXS-4XL TALVEN KOVImmAT TArjOuKsET jA uuTuudET – rETKITuKKu.fI pakattavissa pieneen tilaan extra-lämmin untuvatäyte Huippu-uutuus! 149€ vain vastaavat 329 € tai alk. 9 € / kk TiLaUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELiMiTSE p. 040 828 1000 ark klo 9-17 BLiND MaX HDTM PRO lumicamopuku TaLViMETSÄSTYKSEEN KETTUJa JÄNiSJaHTiiN O€aLaSKa neulepipo etusi 19,90 € aRVO 19,90 € O€aLaSKa ThermoDry -lämpösukat etusi 14,90 € aRVO 14,90 € aRVO 99,00 € aLaSKa MOUNT HUNTER PRO untuvaliivi HUiPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. 1990 Maksat vain etusi 79,10 € Tilaajaetuna 300 nopeimmalle yli 100 € ostosta yksi lahjatuote (0-19,90 €) Valitse tilauksen yhteydessä yksi lahjatuote puhelimessa tai Retkitukku.fi verkkokaupan ostoskorissa. TILAAJAeTu YLI 100 € OsTOksesTA! HESTRa aRMY LEaTHER HELi SKi sormikkaat KaMiK icEBREaKER -70° c lämpösaappaat 119,90€ vain tarjous! 49,90€ vain tarjous! HESTRa LEaTHER BOX MiTTEN nahka rukkaset Saatavana myös mustana! 239€ vain tarjous! BaffiN cONTROL MaX -70° c talvijalkineet Äärimmäisiin olosuhteisiin, aina -70° C asti. fiSHPOiNT pilkkitutkat Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. uutuuDet nyt varastOssa ! 99€ Valikot infrapunasalama takaa parhaat yökuvat. (44 lediä) erittäin tarkat HD kuvat ja videot. etäohjaus + kuvanpyyntö! toimii kaikilla operaattoreilla ja sähköposteilla! BURREL S10 HD+SMS lähettävä riistaja valvontakamera 17/2014 TESTIVOITTAJA aLaSKa LiTE -40° c neopreeni lämpösaapas Huippu-uutuus! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolosuhteissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. -40°C MAX. 8990 vain 200 kpl erä nOpeille! vastaavat 149 € TALVEN suOsITuIN TEsTImENEsTyjä! RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta 89,90€ vain tarjous! 90/10 199€ pieni erä nOpeille! vain ETU 430 € vastaavat 629 € tai alk. 12 € / kk maajoukkue suosittelee! 100% TYYTYVÄIVYYs TAkuu 249€ vain tarjous! tai alk. 14 € / kk VERKKOKaUPaN MYYMÄLÄ Kauppiaantie 30 Oulunsalo ark klo 9-17
12 l Metsästäjä 1 l 2015 Sep po R o nk ainen Reviirikohtaista kannanhallintaa Vuoden ajan valmisteltu uusi susikannan hoitosuunnitelma on valmis. Se käsittää useita konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan ihmisten ja susien sopuisa rinnakkainelo sekä suojelemaan sutta kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Sudenhoitosuunnitelman keskeiset uudistukset Laura Ticklén
Metsästäjä 1 l 2015 l 13
14 l Metsästäjä 1 l 2015 uomen riistakeskus ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (1.1.2015 alkaen Luonnonvarakeskus) luovuttivat projektipäällikkö Mikael Luoman johdolla joulukuun puolivälissä susikannan hoitosuunnitelman luonnoksen sen tilanneelle maaja metsätalousministeriölle. Luonnosta tehtäessä kuultiin kansalaisia laajalti, ja ministeriö on viimeisen kuukauden aikana saanut lisäksi lausunnot asianosaisilta sidosryhmiltä. Hoitosuunnitelma aiotaan ottaa käyttöön pikaisesti, joten sudenpyynnin kannanhoidollisia poikkeuslupia on voinut ennakoivasti hakea jo tälle talvelle. Paikallista päätöksentekoa ja luotettavaa tutkimustietoa Susien kanssa samoilla alueilla asuvien ihmisten, suurpetoyhdyshenkilöiden, riistantutkimuksen ja riistahallinnon välinen luottamus perustuu avoimuuteen ja annettavan informaation oikeellisuuteen. Jatkossa Luonnonvarakeskus julkaisee paitsi suden kantaarvion myös aineiston, johon arvio perustuu. Luonnonvarakeskus myös tiedottaa susien pannoittamisesta paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle sekä verkkosivuillaan kaikille kiinnostuneille. Suomen riistakeskus puolestaan alkaa vuosittain järjestää reviirikohtaisia paikallistapaamisia, joissa voidaan keskustella kannanhoidon tilanteesta. Paikalliset toimijat järjestäytyvät yhteistyöryhmäksi, joka arvioi reviirin tilannetta, konfliktien ennaltaehkäisyn tapoja ja kannanhoidollisen metsästyksen tarvetta. Yhteistyöryhmä myös nimeää alueelleen susireviirivastaavan. Kunnollinen kannanhoito edellyttää tuoretta ja kattavaa tietoa laumoista. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus kouluttavat suurpetoyhdyshenkilöitä havainnoinnissa ja raportoinnissa. Susia aiotaan edelleen pannoittaa, mutta myös riistakameroiden avulla saatavaa tietoa sekä yhteistyöryhmien ja Suomen riistakeskuksen näkemyksiä hyödynnetään laumaja kantatutkimuksessa. Vakiintuneiden menetelmien rinnalle otetaan käyttöön dna-tutkimukset ulosteista. Tulevaisuudessa Luonnonvarakeskus julkaisee vuosittain yhden sijaan kaksi kanta-arviota: S Susikannan hoidon tavoitteet 1. Saavuttaa ja säilyttää susikanta suotuisalla suojelutasolla 2. Turvata susikannan seuranta 3. Luoda keinoja suden ja ihmisen rinnakkaiselon parantamiseksi 4. Rakentaa luottamusta toimijoiden välille 5. Reagoida suden tuomaan haittaan nopeasti ja ehkäistä vahinkoja ennalta 6. Puuttua suteen kohdistuvaan laittomaan tappamiseen tehokkaasti 7. Vahvistaa suden merkitystä arvokkaana luonnonvarana lokakuussa laumojen ja helmikuussa yksilöiden lukumäärän. Kannanhoidollinen metsästys tuo joustavuutta reagointiin Eniten huolta suomalaisille aiheuttavat pihapiireissä liikuskelevat sudet. Uuden suunnitelman mukaan Poliisi, Suomen riistakeskus ja suurriistavirka-apu SRVA päättävät tilannekohtaisesti, tuleeko häiritsevästi käyttäytyvä susi karkottaa tai jopa tappaa vai löytyisikö tilanteeseen jokin muu tyydyttävä ratkaisu. Suomen riistakeskus koostaa kokemukset karkotuksista ja Poliisi tiedottaa toteutetuista operaatioista. Kannanhoidolliset poikkeusluvat otetaan jälleen osaksi lupavalikoimaa – kokeilu kestää kaksi vuotta, ja luvan myöntämiselle ja käyttämiselle on määritelty selvät ehdot. Susikannan hoitosuunnitelmaa on tehty hartaudella, ammattitaidolla ja avarakatseisuudella. Suomen riistakeskus on kiitollinen kaikille, jotka keskustelufoorumilla, Taloustutkimuksen kyselyssä, työpajoissa, tilaisuuksissa tai vapaamuotoisesti ovat osallistuneet hoitosuunnitelman uudistamiseen. Kuitenkin myös tästä eteenpäin tarvitaan yhteistyöhalua ja hyvää tahtoa: työ susikantamme elinvoimaisuuden ja suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi jatkuu yhä vaativampana. Suomen susikannan hoitosuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa maaja metsätalousministeriön verkkosivuilla. Sep po R o nk ainen
Metsästäjä 1 l 2015 l 15 Viime vuonna metsästäjiä kiukutti ja keskustelutti lähes puun takaa tullut villisikojen ruokintakielto. Asetus oli valmisteltu täysin kuulematta riistatalouden asiantuntijoita, joten sen aiheuttama sekaannus oli melkoinen. Onneksi ruokintakielto kumottiin vuoden lopulla, kun metsästäjät sitoutuivat villisikojen vähennystalkoisiin sikaruton maahantulon ennaltaehkäisemiseksi. Talkoot ovat tuottaneet myös tulosta: villisikoja oli kaadettu vuoden loppuun mennessä jo yli 250. Metsästäjät hoitavat kyllä hommansa, kun asia heille hyvin perustellaan. Sikaruton kohdalla on kyse niin vakavasta asiasta, että jokaisen vastuuntuntoisen metsästäjän on tehtävä kaikkensa taudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi sikaruton esiintymisalueella vieraillessa täytyy olla erityisen varovainen, jottei tauti siirry varusteiden mukana maahamme. Maaja metsätalousministeriö asetti vuoden lopulla työryhmän laatimaan villisikastrategian. Alkaa varmaan olla käsillä viimeiset hetket, mikäli haluamme estää villisian nopean levittäytymisen eteläiseen Suomeen. Mahdollisen sikaruton lisäksi villisialla on huomattava vaikutus myös muihin riistalajeihin ja maatalouden harjoittamiseen, jos sen kanta vahvistuu merkittävästi. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan työryhmän linjauksia. Sudenhoitosuunnitelmaluonnos lähti myös vuoden lopulla lausunnoille, ja lausuntoaika päättyi tammikuun puolivälin paikkeilla. Ennakko-odotusten mukaan jo hoitosuunnitelman valmisteluvaiheessa asia herätti hyvin runsaasti keskustelua useilla foorumeilla, ja eri osapuolten näkemykset olivat kaukana toisistaan. Mikäli luonnoksen päälinjaukset pitävät, päästään tänä talvena vielä kannanhoidolliseen suden metsästykseen susireviirialueilla. On erittäin suuri haaste metsästäjille, että esitetty kannanhoidollinen metsästys onnistutaan hoitamaan jämäkästi lupaehtojen mukaisesti ja poistamaan laumoista juuri oikeita eläimiä. Susi on tunnetusti vaikea metsästettävä, eikä metsästäjällä ole aikaa hukattavaksi mahdollisessa ampumatilanteessa. Jahti kiinnostaa varmasti myös tiedotusvälineitä, mikä tuo omat lisämausteensa jahtijärjestelyihin. Hoitosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty runsaasti erilaisia toimenpiteitä, mutta kovin vaikeaa sieltä on kuitenkaan löytää lääkkeitä siihen, miten susireviirien asukkaille ja metsästäjille voitaisiin osoittaa jotain konkreettista hyötyä rauhallisesta rinnakkaiselosta susilauman kanssa. Lisäksi tietyillä alueilla maassamme joudutaan tuleman toimeen usean suurpedon tiheiden kantojen kanssa. Uutena avauksena luonnoksessa on esitetty yhteistyöryhmän perustamista susireviirialueille. Ryhmälle jäisi varsin suuri vapaus organisoida toimintansa haluamallaan tavalla. Erityisen haasteellinen rooli tulisi olemaan yhteistyöryhmän valitsemalla susireviirivastaavalla. Tehtävän hoitaminen vaatii todella laajaa paikallisen väestön luottamusta sekä itsensä likoon laittamista. Jatkon kannalta on olennaista se, millainen painoarvo yhteistyöryhmälle ja susireviirivastaavalle annetaan alueen susikannan hoidossa. Lisäksi riistahallintolaki ja -asetus eivät tunne nyt esitettyä uutta toimielintä. Myös alueellisen riistaneuvoston rooli jää luonnoksessa hyvin epämääräiseksi, vaikka sille riistahallintoasetuksen mukaan on säädetty monenlaisia oman alueensa riistatalouden suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Luonnoksessa esitetään myös, että metsäpeura-alueilla rajoitetaan susien määrää. Tätä on vaadittu jo kauan eri tahoilta, mutta asiassa ei ole tapahtunut juuri mitään. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä kyetään hoitamaan varsin rajallisen lupakiintiön puitteissa. Yhden suden poistamisella laumastaan ei ole käytännössä minkäänlaista vaikutusta metsäpeuran kannalta, vaan toimenpiteiden pitää olla selvästi järeämpiä. Toivottavasti uuden hoitosuunnitelman vahvistamisen myötä niitä uskalletaan myös käyttää. Yhteenvetona voi todeta, että uudistettu riistahallintoorganisaatio on sudenhoitosuunnitelman jalkauttamisessa selvästi historiansa vaikeimman ponnistuksen edessä, mutta hyvällä yhteistyöllä siitäkin selvitään! Uusi vuosi ja entistä vaativammat haasteet Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta
16 l Metsästäjä 1 l 2015 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström Uusi kannanhoitojärjestelmä otetaan käyttöön: Hirvitalousalueet yhteisen kannanhoidon hyväksi Suomi on saanut uudet hirvitalousalueet pitkän prosessin jälkeen. Maa on nyt jaettu 59 hirvitalousalueeseen, joissa metsästäjät ja riistanhoitoyhdistykset tekevät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden ja verotusperiaatteiden laatimiseksi. Kannanhoidon lähtökohtana on tarkoitus käyttää hirvien liikkumiskuvioita. uomeen on vahvistettu uudet hirvitalousalueet, koska hirvikannan kehitystä on voitava ohjata paremmin. Hirvien aiheuttamat hyödyt ja haitat halutaan pitää tasapainossa. Hirvet liikkuvat laajoilla alueilla, joten yksittäisellä metsästysseuralla S
Metsästäjä 1 l 2015 l 17 tai riistanhoitoyhdistyksellä on yleensä hyvin vähäiset mahdollisuudet hoitaa hirvikantaa yksin. Siksi tarvitaan sopivan laajoja ja yhtenäisiä hirvitalousalueita, joiden puitteissa riistanhoitoyhdistykset voivat yhdessä edistää yhteisiä tavoitteita ja verotusperiaatteita. Hirvitalousalueen sopiva koko riippuu siitä, miten suuria hirvien vuosikotialueet ovat. Etelä-Suomessa hirvi liikkuu keskimäärin noin 6 000 hehtaarin alueella vuodessa, kun taas Pohjois-Suomessa hirvi voi liikkua noin 30 000 hehtaarin alueella vuodessa. Jos halutaan, että 70 prosenttia hirvitalousalueen hirvistä on alueella koko ajan – mikä tarvitaan, jotta alueen hirviä voidaan tehokkaasti hoitaa – alueen pinta-alan olisi oltava suunnilleen 220 000 hehtaaria Etelä-Suomessa ja suunnilleen 1 100 000 hehtaaria Pohjois-Suomessa. Hirvitalousalueen rajat ovat sopivia silloin, kun alueesta tulee yhtenäinen. Niinpä alueen rajojen tulee noudattaa luonnollisia maantieteellisiä esteitä, jotka voivat rajoittaa hirvien liikkumista. Esimerkiksi laajat vesistöt ja riistaaidat ovat tällaisia esteitä. Mainittakoon, että yli viisi kilometriä pitkien riista-aitojen on osoitettu vähentäneen hirvikolarien vaaraa 70–80 prosenttia. Sitä vastoin hirvet eivät tietenkään tunne riistanhoitoyhdistysten tai riistakeskusalueiden rajoja. Monia vaiheita ja näkökantoja Uudet hirvitalousalueet ovat muodostuneet mittavassa prosessissa, joka käynnistyi puolitoista vuotta sitten. Ensimmäisessä vaiheessa kaikilta riistanhoitoyhdistyksiltä kysyttiin, miten ne kokevat hirvien liikkuvan alueillaan. Myöhemmin riistanhoitoyhdistyksilta kysyttiin, miten hirvitalousalueen rajat pitäisi niiden mielestä vetää, kun otetaan huomioon yllä kuvatut edellytykset. Seuraavaksi riistakeskusalueiden henkilöstö tutustui riistanhoitoyhdistysten näkökantoihin ja luonnosteli hirvitalousalueiden rajat paikallistuntemuksensa pohjalta. Tämän jäl2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % ”Omien” eläinten osuus hirvitalousalueesta Hir vit alousalueen k ok o, heht aar ia Pohjois-Suomi; vuosikotialue n. 30 000 ha Keski-Suomi; vuosikotialue n. 15 000 ha Etelä-Suomi; vuosikotialue n. 6 000 ha Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen hirvien liikkumiskuvioiden pohjalta. Mitä suurempi hirvitalousalue on pinta-alaltaan, sitä suurempi osuus hirvistä on alueella koko ajan. Pohjoisessa tarvitaan etelää suurempia hirvitalousalueita, koska pohjoisen hirvillä on laajemmat vuosikotialueet. Riistaneuvosto vahvistaa kunkin hirvitalousalueen tavoitteet kolmeksi vuodeksi kerrallaan,ja sen jälkeen hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat yhdessä vuosittaisen verotuksen tavoitteiden pohjalta.
18 l Metsästäjä 1 l 2015 Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Pohjoisella tundralla pesivä merilintu, alli, on yksi runsaslukuisimmista vesilinnuistamme. Itämerellä lentävät alliparvet ovat kuitenkin hälyttävästi harvenneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. askentojen perusteella allien kokonaismäärä maailmassa on pudonnut 65 prosenttia kahden vuosikymmenen aikana. Nyt allille ollaan laatimassa kansainvälistä hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on vähentää ihmistoiminnan aiheuttamaa kuolleisuutta ja ymmärtää allikannan taantumaan johtaneet syyt. Toivottavaa on myös se, että kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa allin metsästystä voidaan jatkaa kestävästi. Taantuman vuoksi alli on määritelty kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokittelussa maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi. Suomessa saalismäärä on kuitenkin ollut pari vuotta kasvusuunnassa. Leutojen talvien vuoksi Suomenlahdella on talvehtinut aiempaa enemmän lintuja. Tämä on todennäköisesti lisännyt paikallisesti metsästysmahdollisuuksia. Huhtikuussa 2014 kansainvälinen hoitosuunnitelmatyöpaja kokosi yhteen hallinnon Ja ri Nis ka nen L keen alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelivät hirvitalousalueita useaan kertaan ja esittävät näkökantansa. Kahdeksan käsittelyvaiheen jälkeen maaja metsätalousministeri vahvisti hirvitalousalueiden lopulliset rajat viime vuoden lopussa. Hirvitalousalueiden ominaisuudet Suomi on nyt jaettu kaikkiaan 59 hirvitalousalueeseen. Etelä-Suomessa hirvitalousalue kattaa keskimäärin 254 000 hehtaaria, mikä tarkoittaa, että karkeasti arvioiden 71 prosenttia hirvistä on hirvitalousalueen ”omia” hirviä. Hirvitalousalue koostuu Etelä-Suomessa keskimäärin kuudesta riistanhoitoyhdistyksestä. Maan keskiosassa hirvitalousalue kattaa keskimäärin 526 000 hehtaaria, ja siinä on näin ollen noin 69 prosenttia ”omia” hirviä ja noin 31 prosenttia naapurialueiden kanssa yhteisiä hirviä. Kussakin hirvitalousalueessa toimii keskimäärin kahdeksan riistanhoitoyhdistystä. Pohjoisessa hirvitalousalueen koko on keskimäärin 771 000 hehtaaria, joten noin 65 prosenttia hirvistä on alueella koko ajan. Keskimäärin kolme riistanhoitoyhdistystä muodostaa hirvitalousalueen. 30 prosenttia Suomen kaikista riistanhoitoyhdistyksistä kuuluu useampaan kuin yhteen hirvitalousalueeseen. Kaikki Pohjois-Suomen riistanhoitoyhdistykset toimivat pelkästään yhdellä hirvitalousalueella, kun taas esimerkiksi Etelä-Suomen monet riista-aidat pirstaloittavat maastoa, minkä vuoksi riistanhoitoyhdistykset toimivat usein monella hirvitalousalueella. Tavoitteena on sopeutettu kannanhoito Uusien hirvitalousalueiden myötä on saatu perusta niin sanotulle sopeutetulle kannanhoidolle. Se tarkoittaa selkeitä tavoitteita, joiden mukaan verotus sopeutetaan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Paikalliset metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset voivat ilmoittaa alueellisille riistaneuvostoille esimerkiksi sen, kuinka monta hirveä tuhatta hehtaaria kohti metsästäjät haluavat keskimäärin kaataa vuodessa. Alueellinen riistaneuvosto ottaa sen jälkeen huomioon, kuinka monta hirveä petoeläimet tarvitsevat ravinnokseen hirvitalousalueella, ja laskevat sitten yhteistyössä asianosaisten sidosryhmien kanssa, millainen talvikannan tulisi olla voidakseen tuottaa sopivan määrän hirviä vuodessa. Riistaneuvosto vahvistaa kunkin hirvitalousalueen tavoitteet kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja sen jälkeen hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat yhdessä vuosittaisen verotuksen tavoitteiden pohjalta. Paikalliset metsästysseurat toteuttavat sitten suunnitelmat kaatamalla oikean määrän hirviä, niin, että myös sukupuolija ikäjakauma pysyvät oikeina. Tällä tavoin voidaan vähentää hirvikannan koon suuria vaihteluita, jotka ovat viime vuosikymmeninä ajoittain johtaneet suuriin hirvivahinkoihin ja ajoittain liian vähäisiin metsästysmahdollisuuksiin. Yli viisi kilometriä pitkien riista-aitojen on osoitettu vähentäneen hirvikolarien vaaraa 70–80 prosenttia.
Metsästäjä 1 l 2015 l 19 Allille kansainvälinen hoitosuunnitelma edustajia, asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia yli kymmenestä maasta. Viron Roostassa rakennettiin kansainvälistä hoitosuunnitelmaa AEWAn (AfrikanEuraasian vesilintusopimuksen) sihteeristön ohjauksessa. Kannan taantuman syitä ei tiedetä Allin levinneisyys kattaa koko pohjoisen pallonpuoliskon, ja lajilla on tunnistettu neljä erillistä osapopulaatiota. Suomen rannikoilla liikkuvat linnut ovat osa Länsi-Siperian ja Pohjois-Euroopan allikantaa, josta suurin osa talvehtii Itämerellä. Meillä esiintyvän osapopulaation koko on tilastojen mukaan pudonnut 4,6 miljoonasta linnusta 1,6 miljoonaan parin vuosikymmenen aikana. Perimmäisiä syitä kannan taantumaan ei tiedetä. Tiedossa olevat kuolleisuutta aiheuttavat tekijät kuten öljypäästöt laivoista, kalastuksen sivusaaliskuolleisuus tai metsäsAllikannan status maailmanlaajuisesti vaarantuneena lajina on johtamassa siihen, että allin suojeluluokitusta esitetään tiukennettavaksi. On olemassa riski, että allin metsästys loppuu kokonaan. Toivottavaa kuitenkin on, että metsästys voi jatkua kestävästi kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa. tys selittää vain osan kannan taantumisesta. Taustalla on todennäköisesti monia muuttoreitin varrella tapahtuneita muutoksia, joiden yhteisvaikutus kertautuu aikuisten lintujen suurena kuolleisuutena ja huonona poikastuottona. Lintujen ravinnonsaantiin ja kuolleisuuteen vaikuttavat muun muassa tuulivoimapuistojen rakentaminen, lisääntynyt vesiliikenne, rehevöityminen, saasteet sekä vieraslajit kuten mustatäplätokko, joka kilpailee samasta ravinnosta. Lisäksi pesimäalueilla vaikuttavat ravintotilanteen muuttuminen ja kasvanut petopaine. Hoitosuunnitelman tavoitteena on vähentää ihmistoiminnan aiheuttamaa kuolleisuutta huomattavasti ja ymmärtää taantumaan johtaneet syyt. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään 22 toimenpidettä, joiden avulla tavoitteeseen voidaan päästä. Tärkeimmät toimet kohdistuvat laivareittien sijoittumiseen suhteessa tärkeisiin talvehtimisalueisiin, laittomien öljypäästöjen vähentämiseen sekä kalastuksen sivusaaliiseen. Metsästyksen osalta keskeistä on sen sovittaminen kestävälle tasolle, ja suosituksena on pyynnin kohdistaminen vain aikuisiin koiraisiin. Lisäksi tunnistettiin merkittäviä tutkimustarpeita. Suojeluluokitus voi tiukentua: miten käy metsästyksen? Allikannan status maailmanlaajuisesti vaarantuneena on johtamassa siihen, että allin suojeluluokitusta esitetään tiukennettavaksi AEWAssa. On olemassa riski, että allin metsästys loppuu kokonaan, vaikka hoitosuunnitelmatyöapajassa sille ei nähtykään tarvetta. Toivottavaa kuitenkin on, että järki voittaa ja AEWAn luokituksia voidaan muokata siten, että allin metsästystä voidaan jatkaa kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa. Tarkoituksenmukaista olisi, että allille laadittaisiin samanlainen metsästysverotusjärjestelmä kuin metsähanhelle on rakenteilla. Järjestelmän tavoitteena olisi turvata lajin metsästyksen kestävyys ja pyynnin tulevaisuus. Hoitosuunnitelma hyväksytään ja allin suojeluluokituksen tiukentamisesta päätetään AEWAn osapuolikokouksessa marraskuussa 2015. Hoitosuunnitelman tavoitteena on vähentää ihmistoiminnan aiheuttamaa kuolleisuutta ja ymmärtää allikannan taantumaan johtaneet syyt.
20 l Metsästäjä 1 l 2015 Itse olen esittänyt ajatuksen myös siitä, että hirvieläinten pyyntilupajärjestelmää voitaisiin keventää ja samalla siihen liittyvää byrokratiaa vähentää. Valtaosassa tapauksistahan toimitaan vakiintuneilla seura-alueilla hyvin pitkäjänteisesti. Oma käsitykseni on, että seurojen ja riistanhoitoyhdistysten ”paperisotaa” voisi vähentää tällaisissa tapauksissa ja siirtyä esimerkiksi 3-vuotisiin lupiin, jolloin samoilla papereilla selvittäisiin useamman vuoden ajan. Luotan myös vahvasti siihen, että metsästysseurat osaavat vastuullisesti säätää metsästystä pidempiaikaisillakin kiintiöillä juuri hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman periaatteilla. Luotan paikalliseen yhteistyöhön ja siihen että metsänomistajien, jotka ovat metsästysoikeuden haltijoita, ja metsästäjien välillä löytyy yhteinen näkemys hirvikannan suuruudesta ja verotuksesta hoitosuunnitelman mukaisilla hirvitalousalueilla. Jatkossa on tarkoitus kerätä sähköiseen tietojärjestelmään tarkempaa tietoa syksyn metsästyksen kaadoista ja havainnoista, jotta valikoivaa metsästystä ja lupapankkien käyttöä voidaan ohjata syksyn metsästyksen kuluessa ajantasaisen tiedon perusteella. Muitakin hyviä ajatuksia on nyt syytä keskustella ja testata osana lainvalmistelua. Metsästyslakia siis uudistetaan harkiten osauudistuksena ja tehdään tarpeellisia päivityksiä. Samalla on syytä harkita hallinnon ja byrokratian pienentämistä osana yhteiskunnan kehitystä. Metsästystä on syytä säädellä niin, että luodaan lainsäädännöllä tarpeelliset kehykset toiminnalle, mutta yhä enemmän voidaan myös luottaa metsästäjien omaan valvontaan ja säätelyyn yhdessä sovituilla periaatteilla. Metsästysjärjestöt ja myös muut tahot ovat viime vuosina esittäneet metsästyslakiin useita hyvinkin perusteltuja muutoksia. Lakia on paikkailtu pala kerrallaan, mutta nyt on tarkoitus tehdä kokonaisvaltaisempi osauudistus, jolla voidaan toteuttaa tarpeellisia muutoksia ja ajantasaistaa jo yli kaksi vuosikymmentä vanhaa lainsäädäntöä. Maaja metsätalousministeriö käynnisti lainsäädäntöhankkeen viime loppuvuodesta, ja tarkoitus on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2015. Esityksen laatimisessa toteutetaan jo hyväksyttyjä hirvikannan ja metsäkanalintujen kannanhoitosuunnitelmien linjauksia. Lisäksi otetaan huomioon valmisteilla olevan metsähanhen kannanhoitosuunnitelman ehdotukset. Lainvalmistelua tehdään vahvasti osallistavalla tavalla niin, että metsästysjärjestöt, ja sidosryhmät ovat tiiviisti mukana työssä. Hanketta tukemaan kutsutaan asiantuntijoista koostuva tukiryhmä. Ensimmäiset kokoontumiset on jo sovittu tammikuulle. Lisäksi alan viranomaiset ovat luonnollisesti mukana työssä: Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus. Lakimuutoksessa on tarkoitus toteuttaa monelta taholta esitettyjä perusteltuja ehdotuksia muun muassa hirveä pienempien hirvieläinten metsästyksestä jousella, selkiyttää metsästysaseen kuljettamista koskevia säädöksiä ja selkiyttää myös hirvieläinten metsästyssäädöksiä. Lisäksi esimerkiksi vasasuojaa koskevia säädöksiä on tarkoitus järkevöittää ja luoda säädöspohja metsästäjäkohtaisille kiintiöille. Metsästyslakia uudistetaan harkiten Juha Ojala Ylijohtaja, luonnonvaraosasto Maaja metsätalousministeriö Ministeriön kuulumisia