• Metsästäjä 1 l Riistanhoitoa riekkosuolla Monimuotoista metsämaiden hyödynnystä 2013 Mukana muutolla - satelliittilähetin antaa uutta tietoa taigametsähanhesta Dál siiddut maid sámegillii Nyt sivut myös saameksi
• Tässä numerossa l 1 l 2013 Metsähanhet satelliittiseurannassa s. 10 Riista-asiaa nyt myös saameksi s. 46 Jänispata on suussasulava herkku s. 48 3 Pääkirjoitus 4 Riistanhoitoa riekkosuolla 7 Kanalintuesittelyssä riekko 10 Mukana muutolla - satelliittilähetin antaa uutta tietoa taigametsähanhesta 13 Metsästäjä-lehti on tärkeä lukijoilleen 16 Puheenjohtajan palsta 17 Hae poikkeuslupaa keväälle 2013 nyt! 18 Hirvenmetsästäjä jo kahdeksalla vuosikymmenellä 21 Metsästäjä-lehti 50 vuotta sitten 24 Lakimuutoksia aseiden säilytykseen ja kuljetukseen 28 Some-palveluja seuroille 30 Merkillisiä tapahtumia 32 Ekin kanssa erällä, Suksi kairaan! 34 Koko Suomi mukana riistaneuvostojen kautta 2 l Riistanhoitoyhdistykset tarkistavat toiminta-alueensa s. 54 36 38 40 42 46 48 51 52 54 56 57 60 61 63 Metsästäjä 1 l 2013 Monta kanavaa vaikuttamiselle Rikos ja rangaistus Niksinurkka Uutismakasiini Áigeguovdilis ságat sámegillii Nyt syödään jänistä Junnupalsta Riistahallinnon kivijalka ? 298 rhy:tä Toiminta-alueet vahvistetaan vuoden 2013 aikana Riistanhoitoyhdistysten kokouskutsu Riistanhoitoyhdistysten kokoukset Kirjoituskilpailun satoa Kaupantekoa Osoitteita
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Metsästäjä uudistuu On kulunut tarkalleen 50 vuotta siitä, kun Metsästäjä-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran lakisääteisen riistahallintoorganisaation tiedotuslehtenä. Metsästäjä-lehden painos on nyt noin 308 000 ja se jaetaan kuusi kertaa vuodessa kaikille riistanhoitomaksun maksaneille. Lehti julkaistaan kokonaisuudessaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Ruotsinkielisen Jägaren-version osuus painoksesta on kuusi prosenttia. Tehokas tiedotus on järjestäytyneen suomalaisen metsästyksen kulmakivi. Tavoite on, että jokainen metsästyksen harrastaja toimii laillisten ja eettisten pelisääntöjen mukaan ja tuntee riistavaran kestävän käytön periaatteet. Se on harrastuksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden perusedellytys. Uudistamme Metsästäjä-lehteä. Työn pohjaksi järjestimme lukijakyselyn. Saimme runsaasti palautetta. Lehteä pidettiin yleisesti hyvänä ja informatiivisena, mutta myös kehittämistarpeita ja -ideoita nousi esiin. Lehden luettavuutta pyritään parantamaan. Viestejä tiivistetään ja terävöitetään. Tavoite on, että otsikko, jutun alku ja kuvatekstit välittävät kiireiselle lukijalle viestin ytimen. Asian yksityiskohdat ja laajemmat perusteet löytyvät syvemmältä. Tiivistämisellä ei aiota hukata lehden asiantuntevaa ja luotettavaa mainetta. Tutkimustietoa, asiantuntija-arvioita ja päättäjien näkemyksiä esitellään edelleen vaikka käytännön toimijoille ja kokemuksille annetaan jatkossa enemmän palstatilaa. Lehden sisältöä pyritään suuntaamaan metsästyksen monipuolistuvalle ja tulevaisuuden harrastajakunnalle: lapsille, naisille ja kaupungissa asuville. Riistaruoka on nyt trendikästä. Saaliin käsittelylle ja ruokakulttuurille annetaan huomiota. Niin myös kaikelle sille hyvinvoinnille ja arvoille, joita riistatalous tuottaa. Metsästäjälehti on suosittu mainoskanava. Mainostuottojen ansiosta lehden vuosikerta on voitu kantaa jokaiselle metsästäjälle kotiin alle kahden euron hinnalla. Mainokset jakavat kuitenkin voimakkaasti mielipiteitä. Metsästysvarusteet, laitteet ja välineet kuuluvat kiinteästi harrastukseen ja siksi mainokset nähdään tarpeelliseksi osaksi lehden tietosisältöä. Toisaalta mainosten koon paisuminen ja hallitsevuus lehden tilankäytössä ärsyttää monia. Uudistuksessa haetaan tähän kompromissia. Toivottavasti se löytyy ilman, että lehdestä metsästäjille aiheutuvat kustannukset nousevat merkittävästi. Lehden lukijoiden tyytyväisyyttä ryhdytään mittaamaan reaaliajassa. Riistakeskuksen kotisivuille avataan kevään kuluessa pysyvä tutkimuskysely, joka kautta lukijamme voivat antaa jatkuvaa palautetta onnistumisestamme. Kädessäsi oleva uudistunut lehti näyttää erilaiselta, mutta sen perustehtävä pysyy ennallaan: Lehti tuo jokaiselle metsästäjälle kotiin ajantasaisen tiedon alan lainsäädännöstä, riistakantojen tilasta ja kestävästä metsästyksestä. Metsästäjä 1 l 2013 l 3
• Teksti ja kuvat: Eerika Niemelä, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Riistanhoitoa riekkosuolla Tuomo Karsikas Monimuotoista metsämaiden hyödynnystä 4 l Metsästäjä 1 l 2013
• Ojitetut huonosti tuottavat puustoiset suot voidaan ennallistaa riistalinnuille soveltuviksi elinympäristöiksi. Monimuotoinen elinympäristö luo mahdollisuuksia rikkaalle ja kestävälle riistakannalle. V iime kesän kylmyys ja kosteus tekivät hallaa riistalintukannoille Lapissa. Parhaaseen poikasaikaan vallinnut viileä ja sateinen sää kuritti kanaja vesilintukantoja, ja monin paikoin pesintä epäonnistui. Riistakantojen menestymiseen vaikuttavat sään lisäksi soveltuvien elinympäristöjen määrä ja niiden tila. Maanomistajat voivat osaltaan parantaa tilannetta luomalla ja hoitamalla riistalle sopivia elinympäristöjä. Riistaa riekkosuolta Riekkosuot,metsähanhimaat ja kanalintutiheiköt ovat riistan ja metsästävän maanomistajan mieleen. Vesilinnut vaativat avovettä,kahlaajat kiittävät rantaviivasta ja metsäkanalintuja miellyttävät suojaisat tiheiköt ja vaihettumisvyöhykkeet. Heikkotuottoisista ojitetuista soista voi pienin panostuksin muokata riekkosoita ja riistakosteikkoja. Vedenpinnan nosto nevoilla muodostaa sopivia ruokailupaikkoja esimerkiksi hanhille. Ojien täyttäminen vähentää poikaskuolleisuutta. Luonnollistetut suoalueet vesipintoineen tarjoavat vesilinnuille tärkeitä pesimis-,lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, myös monet muuttolinnut hyötyvät alueista. Monimuotoisessa maisemassa viihtyvät kaikki linnuista metsän virkistyskäyttäjiin. Tukea ja tietoa tarjolla Löytyykö mailtasi luonnollistettava suo tai kunnostettava korpi? Monimuotoisten metsä- ja suoalueiden hoitoon on nyt tarjolla tietoa ja tukea.NATNET Life+ -hankkeessa luonnon monimuotoisuutta ja samalla riistakantojen hyvinvointia turvataan Lounais-Lapissa. Maanomistaja voi vapaaehtoisesti suojella hankealueella sijaitsevista (ks.kartta) metsistä ja soilta arvokkaita elinympäristöjä ns. METSO-kohteita. Hankkeessa toteutetaan myös elinympäristöjen ennallistamisia.Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tapahtuvat maanomistajan aloitteesta, eikä niistä aiheudu kustannuksia maanomistajalle. Toteutetuista suojelutoimenpiteistä maksetaan maanomistajalle korvaus, joka kattaa puunmyynnin korvaavan tulon täysimääräisenä ja verovapaana. Maanomistus säilyy Hankkeessa toteutetuissa suojelusopimuksissa maanomistus säilyy maanomistajalla, jolloin maanomistaja voi edelleen määrätä mm.metsästyksestä alueella.Maanomistaja päättää suojelualueen rajauksista maillaan. Hanke tarjoaa lisäksi maanomistajille veloituksetta selvityksen tilan monimuotoisuusarvoista.Metsänomistajalle voidaan laatia luontoarvot huomioiva metsäsuunnitelma ns. luonnonhoitosuunnitelma. Suunnitelma sisältää esimerkiksi kuviokohtaisia suosituksia luontoarvojen ylläpitoon ja lisäämiseen. Metsästäjä 1 l 2013 l 5
• Maanomistajan valinta NATNET Life+ -hanke tekee yhteistyötä Kotiseutukosteikko-Life ?hankkeen ja Riistaa reunoilta METSOyhteistoimintaverkostohankkeen kanssa ennallistamistoimissa ja riistakosteikoiden perustamisessa. Maanomistajien ja hankkeiden välisellä yhteistyöllä saavutetaan onnistuneita tuloksia - elävöitetään maisemaa ja tarjotaan lajeille elinympäristöjä. Riistamaiden hoidossa maanomistajien kiinnostus ja toimeliaisuus ovat avainasemassa. Huonosti tuottava ojitettu suo voidaan kunnostaa riistalinnuille soveltuvaksi elinympäristöksi, mikäli maanomistajien keskuudesta löytyy innostusta. Hankkeet tarjoavat rahoituksen lisäksi tietotaitoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli haluat tiedustella oman kohteesi sopivuutta riistakosteikoksi tai METSOkohteeksi ota yhteyttä suunnittelijoihimme yhteystietojen kautta! METSO - ohjelmaa toteutetaan Lounais-Lapissa. Luonnollistetut riistaelinympäristöt tarjoavat elämyksiä metsästäjille ja muille virkistyskäyttäjille. METSO ?ohjelma Esa Niemelä Seteleitä suojelusta, kestävyyttä käyttöön Luonnonsuojelu ja ?hoito voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto metsänomistajalle. Vihreästä kullasta tuloja voi karttua myös ilman hakkuita. Heikoilla puuntuottoalueilla suojelutulo voi olla varteenotettava vaihtoehto. Aineellisten hyötyjen ohella luonnollistetut ympäristöt tarjoavat monia aineettomia tuloja. Ennallistamistoimet lisäävät alueiden monimuotoisuus- ja virkistysarvoja.Halutessaan maanomistajat tai metsästysseurat voivat hyödyntää alueita metsästyksen lisäksi myös muuhun toimintaan. Onnistunut ennallistamistoimi näkyy ympäristössä lisääntyneinä kana- ja vesilintujen määrinä. Lajistollisten etujen lisäksi riistakosteikoilla on positiivinen vaikutus vesiensuojeluun. Ennallistetut suot tasaavat tulvahuippuja ja nappaavat kiintoainesta sekä ravinteita itseensä. Luonnonhoidosta hyötyy koko seutu. Hoito ja kestävä käyttö turvaavat luonnon monimuotoisuutta myös tuleville sukupolville. METSO-ohjelma on metsänomistajan vapaaehtoinen valinta monimuotoisen metsäluonnon puolesta. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden saada tuloja metsästä ilman hakkuita. Suojelusta maksetaan puunmyynnin korvaava tulo verovapaana. Ohjelmassa turvataan erityisesti luonnontilaisia metsiä ja erityisiä elinympäristöjä. Lisätietoa METSOsta www.metsonpolku.fi. NATNET Life+ -hanke (2012? 2016) pyrkii parantamaan ja turvaamaan monimuotoisuutta Lounais-Lapissa toteuttamalla METSO-ohjelmaa. Lisätietoja hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä sivuillamme www.natnet.fi. Ota yhteyttä ja tiedustele lisää: Esa Niemelä Projektipäällikkö Noora Raasakka, puh. 0295 037 501, noora.raasakka(at)ely-keskus.fi. Mosaiikkimainen rakenne luo monimuotoisuutta. 6 l Metsästäjä 1 l 2013
• Kuvitus: Asmo Raimoaho Keväällä valkea lumipuku alkaa vaiheittain vaihtua Kirkkaan punainen ihopoimu Punaruskea ja mustan kirjava höyhenpuku (kevät) Ruosteenkeltainen ja mustan kirjava höyhenpuku (alkukesä) (kesä) Mustat pyrstösulat (talvi) (talvi) Noin 37 cm cm 450?650 g g Variksenmarjat Koivun silmut Riekkosaaliit Vuosittaiset saalismäärät 120 Tuhatta kappaletta 100 80 60 Jäljet Kieppi lagopus lagopus Ravinto Papanat Noin 43 cm g 550?720 g Riekko Hyönteiset Talvella pajujen ja koivujen silmut, urvut ja oksat. Kesällä lehdet, versot ja marjat. Poikaset syövät myös hyönteisiä. cm Siivet ja vatsa pysyvät valkoisina Riekko suojautuu saalistajilta ja kylmältä kaivautumalla yöksi kieppiin. Willow ptarmigan/Willow Grouse Riekko on Pohjois-Suomen kana- on aina ollut erityinen merkitys, lintu, joka viihtyy puoliavoimilla mistä kertoo nimitys ?elämän lintu?. rämeillä ja tunturikoivikoilla. Nykyäänkin Lapin pohjoisimmilla Aiemmin riekkoja on ollut koko alueilla harjoitetaan ammattimaista maassa, mutta nykyisin lajia tava- riekon ansapyyntiä. Kuten muillakin taan etelämpänä enää Satakunnan kanalinnuilla, myös riekolla luontaiset kannanvaihtelut ovat erittäin ja Etelä-Pohjanmaan laajoilla suuria ja siksi myös saalismääsuoalueilla. rät vaihtelevat huomattaMetsäalueilla elävä riekvasti. kokanta on selkeästi Riekkoa metsästetään vähen-tynyt elinympäUtsjoen, Inarin ja Enonristöjen katoamisen tekiön kunnissa 10.9. seurauksena. Viime alkaen maaliskuun lopaikoina onkin aloitettu puun ja muualla Suoriekkosoiden ennallistamessa lokakuun loppuun. misprojekteja, joissa avosoiden ojia on täytetMetsästysaikoja rajoitety ja soilta on poistettu taan ajoittain riistakolmioMunia puuainesta. Näillä toimenpi- 8?12 kpl laskennoista saatavien tietoteillä monet riekkosuot ovat jen perusteella. Riekkoa metsässaaneet asukkaansa takaisin. tetään esimerkiksi seisovien ja karkottavien koirien avulla. Pohjois-Suomessa riekolla Kannan tiheys 50 x 50 km ruuduissa kesällä 2012 Lintuja / km2 ?1,5 1,6?3,0 3,1?4,5 4,6?6,0 6,1? 40 Kesällä 2011 Suomen kanalinnut suuruusjärjestyksessä 20 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Peltopyy Pyy Kiiruna Riekko Teeri Fasaani Metso Lähde: RKTL Metsästäjä 1 l 2013 l 7
• Jäätävät talvikauden uutuudet ny Hurja Talvikampanja ? hyödynnä nopean tilaajan etu Alaska Light Alaska Superior Uuden sukupolven puku täysin veden- ja tuulenpitävällä sekä hengittävällä Rain-Stop® -kalvolla. Uusi materiaaliteknologia tekee puvusta kevyen ja miellyttävän. Puvun pehmeä pintamateriaali hylkii vettä ja likaa. Puku testattu alan johtavissa testilaboratorioissa ja käyttäjillä. Soveltuu kuoriasuna kerrospukeutumisen ansiosta ympärivuotiseen käyttöön. Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Runsaat yksityiskohdat ja ylivertaiset ominaisuudet monipuoliseen käyttöön. Reilu mitoitus. Koot: XXS-XXL Koot: XXS-XXXXL NETTIHINTA NETTIHINTA 159 ? 199 ? / kk tai alk. 9 ? / kk tai alk. 9 ? O? O? Alaska X-Light Snow Camo -asu kaupan päälle! arvo 79 ? Alaska X-Light Snow Camo -asu kaupan päälle! arvo 79 ? Metsästyspuvun ostajalle lumipuku kaupan päälle! 2 pARIA VAIN 15 ? 0? norm. 29,8 Alaska X-Light Snow Camo HD INTA VAIN 1990 ? 0? norm. 29,8 TrekLite R Villasukat TM Helposti metsästyspuvun päälle puettava kevyt asu soveltuu erinomaisesti talvimetsästykseen. Aito Snow Camo HD -kuvio takaa parhaan maastoutumisen lumisessa maastossa. Materiaali vettähylkivää ja kulutusta kestävää Rip-Stop -kangasta. Mukana kuljetuspussi. TARJOUSH Väliasu Lämmin ja tekninen keskipaksu Pehmeä ja lämmin Microfleecesukka. Materiaali 85 % villaa, 10 % väliasu oloasuksi ja kerrosnylon ja 5 % elastaani. Koot 39-42 pukeutumiseen. Koot XXS-XXXL. ja 43-47. TM Koot: XXS-XXXXL A NETTIHINT 39 ? AJALLE pUVUN OST O? NETTIHINTA 79 ? Villapaita Tyylikäs ja lämmin Alaska-villapaita on suunniteltu kerrospukeutumiseen, metsästykseen sekä vapaaaikaan. Materiaali 80 % villa, 20 % nylon. Koot XS-XXXXL. A NETTIHINT 49 ? Teddytakki Erityisesti passi- ja koirapyytäjälle suunnitellussa fleecetakissa on runsaat säilytystilat, erinomainen hengittävyys ja lämmittävyys. Väri huomio-oranssi. Koot XXS-XXXXL. TILAUKSET www.retkitukku.fi tai pUHELImITSE p. 040 828 1000 klo 9-17 Hintoihin lisätään toimituskulut 5,90 - 14,90 ? (asusteet ja kengät) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 ?:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86 %.
• t vain Retkitukusta ? Tilaa heti! Uutuudet ja kestosuosikit nettohintaan suoraan maahantuojalta UUTUUS! NETTIHINTA NETTIHINTA 249 ? 159 ? NETTIHINTA 99 ? / kk tai alk. 9 ? ? / kk tai alk. 12 ? / kk tai alk. 11 Täydellinen asevalaisinpaketti sisältää: Suosituin riistakamera! DEFIER X0 -asevalaisin, piippukiinnikkeet, vihreä valosuodatin, etäkytkin, rannelenkki ja paristot. Lähettävä GpRSkamera! SG-550m Valikot SKILHUNT DEFIER X0 asevalaisinpaketti UWAY U250B NORDIC riistakamera Toimme markkinoille entistäkin tehokkaamman asevalon järisyttävällä 550 lm valoteholla ja 224 m kantamalla. Vihreä filtteri auttaa paikallistamaan riistan verijäljet pimeässä. Tukkiin kiinnitettävä etäkytkin. Voidaan käyttää myös tavallisena käsivalaisimena. Suosittu riistakamera suomenkielisellä valikolla! Laadukkaat kuvat valoisalla ja pimeällä. Soveltuu riistakuvauksen lisäksi valvontakameraksi näkymättömän salaman ansiosta. Herkkä liiketunnistin reagoi jopa 20 m päästä liikkeeseen. Suuri värinäyttö. 219 ? SCOUT GUARD SG-880mK riistakamera Tarkat kuvat ja tehokas ulkoinen antenni. Värinäyttö ja kaukosäädin. Lähettää edullisesti kuvia kännykkään tai sähköpostiin GPRS- yhteydellä. Näkymätön salama. Herkkä liiketunnistin. Laaja valikoima suosittuja Baffin-talvijalkineita nyt verkkokaupassa! LOppUERÄ NETTIHINTA VAIN 159 ? 99 ? ? norm. 129 Koot: 39-44 Alaska Kodiak edustaa uusimman teknologian kevyttä metsästysjalkinetta ja Rain-Stop X-Proof? -erikoiskalvon ansiosta se on täysin vedenpitävä ja hengittävä. Lämpimän Thinsulate-vuoren ja pohjarakenteen ansiosta soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Pitävä ulkopohja. 239 ? / kk tai alk. 6 ? -23% ALASKA KODIAK metsästyskengät NETTIHINTA Pilkille ja een metsästyks / kk tai alk. 8 ? -40°C BAFFIN NORTHWOOD talvisaappaat Koot: 39-50 Baffin Northwood -saappaat soveltuvat uuden patentoidun neopreeniteknologian ja lämpimän pohjaratkaisun ansiosta kaikkiin säihin. Miellyttävä käyttää aina -40° C asti. Erittäin kevyet ja kestävät saappaat ovat miellyttävät jalalle kaikilla alustoilla. ja kelkkailuun n u ilu o talviulk -70°C BAFFIN CONTROL mAX talvikengät Koot: 39-50 Kevyet Control Max -talvikengät on testattu pohjoisnavan ääriolosuhteissa ja niiden käyttölämpötila yltää aina -70° C asti. Irrotettava sisäjalkine. Patentoitu 8-kerroksinen eristys- ja pohjarakenne. Päällysmateriaali lujaa TimberWolf -nahkaa. Kelkkailijalle ja pilkkijälle. Kauden parhaat uutuudet pilkkijälle vain Retkitukusta HUIPPUUUTUUS! NETTIHINTA 79 ? *** ? / kk tai alk. 11 pilkkijän unelma! LäMPöHAnSkAT NETTIHINTA 149 ? NETTIHINTA FISHpOINT FISHFINDER pilkkitutka Uutuus! Tehokas apu pilkkimiseen. Löydä kalaparvet ja maksimoi kalasaalis FishPoint -pilkkitutkalla. Laske luotain pilkkiavantoon ja näet heti onko reiällä kalaa. Laite kertoo syvyyden, lämpötilan, pohjanmuodot ja kalahavainnot. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen. Sopii myös kesäkalastukseen. Toimii AAA-paristoilla. 299 ? ? / kk tai alk. 11 ? / kk tai alk. 11 FISHpOINT FISHCAm COBRA pilkkikamera Uutuus! Pilkkikameralla seuraat reaaliaikaisesti mitä pilkin ympärillä tapahtuu. Kamera on helppo laskea veteen kaapelin varassa. Suuri 7? vesitiivis ja pakkasenkestävä värinäyttö ja häikäisysuoja. Kamerassa tehokkaat ledit pimeään. Toimii 12V lyijyhyytelöakulla. Mukana kätevä kantopussi. Osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). VENTUREHEAT EpIC ladattavat lämpöhanskat Pitää sormet lämpimänä kovalla pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 h. Mukana akut, laturi ja säilytyspussi. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Teksti: Antti Paasivaara, RKTL Mukana muutolla Satelliittilähetin antaa uutta tietoa taigametsähanhesta Suomessa pesivien metsähanhien pesimäbiologiasta, poikastuotannosta ja vuosikierron aikaisista liikkeistä saadaan tietoa satelliittiseurannalla. V uonna 2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) aloitti kotimaista taigametsähanhea (Anser fabalis fabalis) tutkivan hankkeen jo 1970-luvulla käynnistyneen yhteispohjoismaisen metsähanhitutkimuksen jatkoksi. Samana vuonna aloitettiin myös satelliittilähetinseuranta, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa Suomessa pesivien metsähanhen pesimäbiologiasta,poikastuotannosta ja vuosikierron aikaisista liikkeistä. Muutto- ja talvehtimisalueet tunnetaan aikaisemman kaularengasaineiston perusteella hyvin, mutta nykyinen satelliittiseuranta täydentää tätä aineistoa erityisesti sulkasatomuuton osalta. Jari Niskanen Merkkihanhet ensin vähäliikkeisiä Utajärvellä otettiin kiinni viisi pesivää sulkasatoista taigametsähanhea, joihin asennettiin teflonvaljailla Microwave Inc. valmistamat 30 gramman Solar Argos/GPS PTT satelliittilähettimet. Vuonna 2011 merkittiin naaras sekä kaksi koirasta ja vuonna 2012 naaras ja koiras. Laitteita olisi ollut jälkimmäisenä vuonna käytettävissä kymmenen kappaletta,mutta hanhia ei löytynyt kuin muutamia.Kesällä 2012 yritettiin merkitä metsähanhia myös Sallassa,mutta siellä pesimäalueet olivat lähes tyhjiä hanhista,mihin saattoi olla syynä pesinnän epäonnistuminen ja sulkasatomuutto. Heinä-elokuun vaihteen tienoilla merkkihanhet pysyttelivät aukeilla rimpisoilla tai kolusivat metsänreunoja siirtymien ollessa lyhyitä ja epämääräisiä. Ilmeisesti hanhet liikuskelivat marjoja ja muuta ravintoa syöden, mutta syvältä metsästä ei paikannushavaintoja juurikaan tullut. 10 l Metsästäjä 1 l 2013
• Lentokyvyn parantuessa liikkeet laajenivat ja selkiintyivät siirtymien ollessa joitain kilometrejä toistuvasti muutaman mieluisan rimmen tai lammen välillä. Syysmuuttoon joustavasti Yleisen oletuksen mukaan tutkimusalueen metsähanhet lähtevät muutolle viimeistään syyskuun alkuun mennessä vesilinnunmetsästyksen siivittämänä.Vuonna 2011 ensimmäinen merkkihanhi lähti muutolle odotusten mukaisesti 31.elokuuta,mutta seuraavat lähtivät vasta 15. syyskuuta, siis pari päivää ennen metsähanhen metsästyksen alkua. Syksyllä 2012 uudet merkkihanhet viipyivät vielä myöhempään eli ensimmäinen lintu lähti 23. syyskuuta ja toinen vasta 24. syyskuuta. Kaikki hanhet olivat merkintähetkellä vähintään kolmivuotiaita, joten niillä on todennäköisesti kokemusta myös aikaisemmista metsästyksen aloituksista. Nykyinen pieni aineisto antaa aihetta ajatella,että metsähanhet osaavat olla joustavia syksyisen muuttoaikataulunsa suhteen heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Lisäksi muu metsästys ei ilmeisesti ajanut merkkihanhia muutolle, vaikka niiden tuntumassa metsästettiin pienriistaa erityisesti kanalintukauden alkaessa. Parvilla erilaisia muuttoreittejä Merkkihanhien syysmuutto oli nopeaa ja suoraviivaista. Ainoastaan yksi selkeä pysähdys havaittiin Suomen puolella yhdellä hanhella. Jos pesimäalueelta lähdettiin aikaisin aamulla, oltiin illalla jo Ruotsin puolella Uppsalan seudulla. Muuttopyrähdyksen pääkohde oli kaikilla merkkihanhilla Kvismarenin lintuaseman kosteikot ja pellot Örebron eteläpuolella. Matka jatkui eteenpäin marraskuun alkupuolella kohteena Skånen pellot (Lund-KristianstadYstad) ja yhdellä merkkilinnulla eteläisin talvehtimispaikka sijaitsi Kaakkois-Tanskassa eli kaiken kaikkiaan niillä paikoilla, mistä on aikaisempia havaintoja kotimaisista kaularengashanhista. Mielenkiintoista tässä oli se,että kaikki viisi merkkihanhea noudattelivat hiukan eri reittejä ja aikatauluja, vaikka ne oli merkitty samalta alueelta. Eri perhekuntien tai parvien kesken on siis muuton suhteen hiukan eroja, vaikka ne olisivatkin olleet kesällä sulkimassa samalla suoalueella tai jopa samassa sulkasatoparvessa. Kuvassa on lähettimellä merkitty ja Einariksi nimetty vanha uroshanhi kiinniottajansa varmoissa käsissä juuri ennen vapauttamista. Einarilla oli jalassaan vanha parantunut vamma, joten Risto Karvonen se vaappui normaalia enemmän. Einarin lähetin toimi noin vuoden ja se lopetti toimintansa itäisellä Kuolan niemimaalla 9.7.2012 sulkasadon aikaan. Metsästäjä 1 l 2013 l 11
• Kevätmuuttoa Uppsalasta Kevätmuutto 2012 noudatteli kutakuinkin samoja reittejä kuin syysmuutto erityisesti Ruotsin puolella, mutta Suomen puolella merkkihanhet hiukan hajaantuivat. Aikaisin niistä muutti Ruotsista Ahvenanmaan kautta Säkylän Pyhäjärven koillispuolelle AlastaronVampulan-Rutavan pelloille jo 24. maaliskuuta . Tämä n. 300 kilometrin matka Uppsalasta taittui noin kuudessa tunnissa. Sitten matka jatkui vasta 10. huhtikuuta Lappajärven kautta niin, että 21. huhtikuuta oltiin pesimäalueen äärellä Muhoksella. Seuraavat merkkihanhet saapuivat 28. maaliskuuta jälleen Uppsalasta, toinen Porin kaupungin eteläpuolisille pelloille ja toinen Merikarvian pelloille. Muuttoreitti oli siis suoraan Selkämeren yli ja noudatteli rannikon peltoalueita niin, että huhtikuun 21. ja 22. päivä saavuttiin Limingan, Tyrnävän ja Muhoksen alueelle. Merkkihanhet viettivät ainakin muutamia päiviä näillä alueilla, joista ne kävivät katsomassa pesimäalueiden tilannetta ja palasivat sitten takaisin sulalle pellolle odottelemaan talven taittumista. Hanhet jäivät pesimäalueilleen Utajärven soille vasta aivan huhtikuun loppupäivinä, koska kevät 2012 oli myöhäinen. Muutenkin kevät oli hiukan poikkeuksellinen ja metsähanhia pysähtyi ilmeisesti sellaisille paikoille, joilla tavallisesti niitä ei juuri nähdä ainakaan niin sankoin joukoin. Satelliittilähettimin merkittyjen metsähanhien syysmuuttoreitit talven eteläisimpään havaintoon asti vuosina 2011 ja 2012. Yksilöt on merkitty eri värein. Satelliittilähettimin merkittyjen metsähanhien kevätmuuttoreitit talven eteläisimmästä Sulkasatomuutto Satelliittihanhet eivät onnistuneet pesinnässään,joten ne muuttivat sulkimaan kesäkuun aikana joko Novaja Zemljalle (naaras 12.6. ja koiras 15.6.) tai Kuolaan (koiras 24. - 29.6) kukin omia reittejään. Molemmista sulkimisalueista on jo muutamia havaintoja, joten nykyinen satelliittilähetinseuranta tuki aikaisempia havaintoja ja arveluita Novaja Zemljan tai Kuolan niemimaan tärkeydestä meikäläisten taigametsähanhien sulkimisalueina. Samoilla alueilla sulkivat ehkä myös Suomessa syntyneet esiaikuiset, mutta se asia on vielä selvittämättä. Valitettavasti vuonna 2011 merkittyjen koiraiden lähettimet lakkasivat toimimasta loppukesällä, mutta lähetinnaaraan syksyinen paluureitti Novaja Zemljalta paljastui ja viimeiset havainnot siitä saatiin 6.10.2012 Miekojärven länsipuolelta Kuusivaaran ja Piekkolanvaaran välisiltä rimmiköiltä. Toivottavasti havaintoja tästä naaraasta saadaan vielä lisää. havainnosta takaisin pesimäalueelle vuonna 2012. Yksilöt on merkitty eri värein. Satelliittilähettimin merkittyjen metsähanhien sulkasatomuuttoreitit Kuolan niemimaalle ja Novaja Zemljalle kesällä 2012. Yksilöt on merkitty eri värein. Palauta lähetin riistantutkimukselle Jos lähetinhanhi saadaan metsästyssaaliiksi tai tavataan kuolleena, RKTL pyytää palauttamaan lähettimen Oulun toimipaikkaan ja nilkkarenkaan Helsingin Eläinmuseoon. Hanhilähettimistä saa paikannuksia ainoastaan RKTL, jolla on sopimus paikkatiedon vastaanotosta Argos-tietopalvelun kanssa. Lisäksi näköhavaintoja lähetinhanhista voi ilmoittaa Oulun toimipaikkaan osoitteeseen: Antti Paasivaara Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Paavo Havaksentie 3 PL 413, 900014 Oulun Yliopisto antti.paasivaara@rktl.fi p. 0205 751 753 12 l Metsästäjä 1 l 2013 Satelliittilähettimellä merkityn metsähanhinaaraan muuttoreitit kevättalvesta syksyyn vuonna 2012. Pituutta muuttomatkoille tulee lokakuun alkuun mennessä noin 4700 kilometriä ja taivalta talvehtimispaikkaan on vielä noin 1400 kilometriä viimeisestä havainnosta, joten pelkästään muuttomatkaa kertynee vuosittain jopa yli 6000 kilometriä.
• Teksti: Marja Lammi, viestintäsuunnittelija, Suomen riistakeskus Metsästäjä-lehti on tärkeä lukijoilleen Metsästäjä-lehden uudistuksen pohjaksi kysyimme, millaista lehteä metsästäjät haluavat vastaisuudessa lukea. Napakoita kommentteja, hyviä ideoita ja loistavia ehdotuksia jutuiksi tuli runsaasti, sillä kyselyyn osallistui peräti 1316 vastaajaa. kansantajuisempaa ja vähemmän virkamiesmäistä. Käytännön tietoa toivottiin mm. riistan käsittelystä, nahkojen talteenotosta, koirien kanssa toimimisesta, aseista ja niiden käytöstä metsästyksessä sekä jokaiselle metsästäjälle tärkeästä lakitiedosta.Tärkeänä pidettiin myös päättäjien ajatuksia ja linjauksia mm. petopolitiikasta. Metsästäjien ?sukupolvenvaihdos? näetsästäkyi toiveina jutuista, joissa huomioitaisiin jä-lehden myös nuoret ja nopeasti kasvava naismetverkkokysästäjien osuus. Alueellisen näkökulman selyyn vastanneista lisäksi toivottiin juttuja lisäksi Suomen ylivoimainen enemrajojen ulkopuolelta. Metsästysmatkailu mistö kertoi metsäsSuomessa ja muualla sekä maattomien EMIÖ Puh. (02) 423 804 tävänsä itse aktiivimahdollisuudet metsästää kiinnostivikkeet, optiikka, , verran vat etenkin kaupungeissa asuvia. Myös palvelutJonkin asesepän sesti. UU , kiikariasennukset, Monimuotoista S tuli-myös hyville riistaruokaohjeille aseet. n ide i, custom-vastauksia ma ter I V tsä me E vet ulo R K K hyödynnystä harvemmin metsästuntuu olea O tut Laser Genetics ND ust K A 0 Sub Zero 3x4 täviltä sekä henkivan jatkuva UP um aa P dwell Ro Jr nw A A -amm ck .? löiltä, jotka eivät itse tilaus. 0 unta 37 ww V tuki LaserL .m A T T yte ko hdis idw .22 - .5 mutU metsästäneet, Monet vas0 kalii tuslaite a pereille y.fi Ameris tep D 6/2012 ta joiden perheeseen taajat toivoivat kaappi Ase kyttäy oghouse 6 mm skoju 25 5,50 ? 80? SP 88 kuului metsästäjä. lehteen enem700 ? SP 75 Vastaajat pitivät män henkilöku? 100? 570 ? XLA P 39 ivo m, kiin t Metsästäjä-lehteä Metsäs via ja tarinoita itMidw ay Do n kara nitys täjä-leh gtown vahin an varmin koelä ? vasta injahti t a kysely i selleen varsin tarpeelsekä tavallisen u in .22 tluoti u ta La d 500kp kei 5 n vik y istuu sky tar0gr mme ri l jin valikoima ase kaikill Deluxe tero ista.fi ?s ilman laa e terille itussa kokeneen metsäslisena (3,98 / 5). Suurin illa ivuilla tav rja saa 8 jän + stä ta 0 tsä it me n toveit ? alaise uom si 2 933 09 512 osa vastaajista kertoi täjän neuvoja aloitfi ?1 idway. ww w.m 2 0 12-1 ?7 valikPuh elinpalvelu arkisinlehden oim televille. Riistanlukevansa a aseta tsästä 7 0? rvikke jän sa ita tetta atavil la. hoitoyhdistysten perusteellisesti ja yli koa vuilla w ww.m kisko picatinny puolet kertoi myös säija riistaneuvostojen EGW n id w pu a dstar 3-18x44 en in y.fi Tikk fo@mid hea liT3:e npalv allistic ristikolla way.fi lyttävänsä lehden pa- elu arkis työ kiinnosti myös in 12ustelut ja lis 17 09 51 latakseen siihen myös monia. Hyvä lehti ias@aseja ätietoa: era.fi 2 2013 12 9 33 ? 70 Dál siiddut maid myöhemmin. Lehden tarjoaa lukijoilleen 0? 29 illii eg sám one Tecla TC en pitki myös mahdollisuuden sisällöstä kysyttäessä Jo Mukana muutolla es LRX .308 175gr llySte L 330 Barn 39 0930 Chucker Rock suurriistaluoti 50 kplel INOX ojen matk Nyt sivut myös - satelliittilähetin ja me lataussar vertailla ja jakaa kokeparhaat arviot lehti sai ksi me uutta tietoa aa saa ant 490 ? taigametsähanhesta n asiantuntevasta tiedosmuksia sekä osallistua uoti 70? 0? 49 taan (4,21 / 5) ja ajankohkeskusteluun. 804 Leona taisuudestaan (4,09 / rdi lihamyll Kiitämme kaikkia vasyt aera.f 5). taajia osallistumisesta alk. 3 heli Artikkeleita pidettiin myös 60 ? arvikk posti ymmärrettävinä (4,02 / 5). kyselyyn ja toiveista, joita eet, o pti ukset, kiikari ikka, louk ut, asenn Myös lehden kuvat Metsästäjä lähtee toteutkoira saivat kiitosta ukset, korjau tutkat, ase se s, enti tamaan jo tästä ensimmäi(3,99/5). söinti, pän Norpat custom -a liikkuvuyllättivät Vaisuimmat arviot, jotka ne- seet. sestä uudistuneesta numes. 54 udellaan, s. 4 Arvioi luodin kään eivät olleet silti huonoja, lehti rosta alkaen. Toivomme lentora Ilveslask s. 58 ta, tuloksia ennan sai kiinnostavuudesta ja viihdyttävyydestä Sinun viihtyvän uudistuneen , s. 32 (3,61 / 5). Viihdyttävyys nousi esille myös krilehtesi parissa! ejaera.fi TUOTE NRO 518138 UOTEN RO 682485 TUOTE NRO 274844 TUOTENRO 937051 Julkaisij a: TUOTE NRO 921336 TUOTENRO 412774 O Riistanhoitoa Riekkosuolla TUOTE NRO 875691 SP 88 TUOTE NRO 682659 Metsästäjä © Mikael Wikström M tiikissä ja toiveissa, kun kysyttiin vapaamuotoisemmin, millaista sisältöä vastaaja lehteen toivoisi. Jos toiveet kiteyttää yhteen lauseeseen, se voisi olla ?enemmän käytännön tietoa, hyötyä ja iloa tavalliselle metsämiehelle ja ?naiselle.? Vaikka lehden vankkaan asiantuntijuuteen oltiinkin tyytyväisiä, kielen toivottiin olevan l TUOTENRO 185355 Valkoh on paik äntäpeura kausko llinen Metsästäjä 1 l 2013 l 13
• Avattu uusi edullinen verk Valio koiravarusteet uudistui ? en Koiravaruste.fi ? Täysin uudistettu verkkokauppa ? Laajempi tuotevalikoima ? Parasta palvelua ? parhaat tarjoukset Avajaisetu! Skilhunt -37% arjous! Skilhunt T Defier X0 Defier X3 Power Bank 5200 mAh maastoakku asevalaisin 25,- tehovalaisin Uuden verkkokaupan avajaisten kunniaksi ladattava maastoakku shokkihintaan! Antaa lisävirtaa maastoissa ja matkoilla. 1/asiakas Norm. Skilhunt Defier X3 soveltuu erinomaisesti jokapäiväiseen käyttöön tai jäljitykseen kiikarin päälle kiinnitettynä. Valaisimessa on erittäin kirkas Cree XM-L T6 LED, joka tuottaa huikean 700 lm valotehon ja yli 307 m kantaman. Toimii paristoilla tai akuilla. 39 90 PetSafe PetSafe N ALKAE PetSafe Premium Spray koulutuspanta Näkymätön Pihavahti Haukunestopanta sitruuna us! 209,Tarjo 249,- 209,PetSafe us! 99,Tarjo 199,PetSafe Ulkotilan haukunestojärjestelmä 69,- PetSafe Sisätilan haukunestojärjestelmä us! 99,- Staywell oviluukku alumiini us! 69,- Tarjo N Tarjo 199 ,69,- ALKAE 49,- 74,- Huippu-uutuus nyt Suomessa Tilaa ruokien rullakko- tai lavatoimitus puhelimitse! Valio HE Pressed Food! Valio HE Pressed Food -koiranruoka ensimmäisenä Suomessa! ? Uudenlaisen valmistusprosessin aikana ruokamassaa ei kuumenneta yli 70 asteen Ruoka ei turpoa vatsassa Ravintoaineet imeytyvät paremmin Ei lisättyjä säilöntä- ja makuaineita Normaalia pienemmät annoskoot riittävät 149,- Puriste HE koiranruoka 15 kg Paketti tilausmäärä 2 sk 3290 /sk Rullakko tilausmäärä 16 sk 3190 /sk Lava tilausmäärä 45 sk 2990 /sk Toim.kulut 0 ? toimitus kotiovelle! Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! www.koiravaruste.fi tai soita 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
• kokauppa Koiravaruste.fi! tistä laajempi valikoima vä Lähettä amera k a t s ii r S R P G Suosittu ! riistakamera Pointer Control CX8 -riistakamera Testivoittajan uusi parannettu malli erittäin tehokkailla ledeillä (36kpl). Paras kuvanlaatu ja valoteho. Hyvä valinta riistakameraksi tai valvontakameraksi. 159,- Scout Guard Lähettää edullisesti kuvia kännykkään tai sähköpostiin GPRS -yhteydellä. Näkymättömät inframustaledit 30kpl. Uusi erittäin monipuolinen koira-GPS. Garminin navigointiominaisuudet ovat tunnetusti parasta laatua. 219,- Tracker Classic +Intello -panta us! 749,Tarjo 598,- Koiravaljas Astroon 79,- SG-550MK -riistakamera Garmin Astro 320 ja DC40-panta HUIPPUUUTUUS! s! Koko Suomen Tarjou maastokartta,asennus Garminiin 59 Bellman & Flint 1900 luolatutka HUIPPUUUTUUS! lma +ohje l erä p k 0 2 nyt Panta erä kpl nyt 20 199,- 599,- ovh. 449,- ovh. 758,+puhelin tai tabletti HUIPPUUUTUUS! Meiltä myös tarvikkeet ja lisävarusteet! Koiralle parasta Valio-laatua! Hinta sis. rahdin kotipihaan Maintenance perusruoka 15 kg Pakettitoimitus, tilausmäärä 2 sk Toim.kulut 0 ? toimitus kotiovelle! 2290 /sk Rullakkotoimitus tilausmäärä 16 sk 2090 /sk Lavatoimitus tilausmäärä max 45 sk 1890 2990 /sk Rullakkotoimitus tilausmäärä 16 sk 2790 /sk Helppo ja nopea pystyttää! /sk Active erikoisruoka 15 kg Pakettitoimitus, tilausmäärä 2 sk 529,- Lava (Huom! 20 kg/sk), tilausmäärä 42 sk 3090 Osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). /sk PetSafe 3x3 koiratarha Huippuus! 599,Tarjo 499,- Tyylikäs ja neutraali 3x3 m koiratarha kotipihaan tai mökille! Sinkitty ja jauhemaalattu teräsrunko 4mm hitsatulla teräsverkolla. Uusi elementtien kiinnitysmekanismi. Elementin leveys n. 150cm ja korkeus n. 180cm. Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen Riistaneuvostot ja sidosryhmät hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Onnistuuko osallistaminen? Uusitun riistahallintolain myötä maa- ja metsätalousministeriö nimitti maahamme valtakunnallisen riistaneuvoston sekä 15 alueellista riistaneuvostoa. Näiden neuvostojen keskeisiä tehtäviä ovat mm. osallistuminen riistatalouden strategiseen suunnitteluun sekä riistakonfliktien hallintaan. Lisäksi yhdeksi keskeisimmistä tehtävistä on säädetty sidosryhmien kuuleminen sekä osallistaminen riista-asioiden valmisteluun. Viime syksynä Suomen riistakeskus toteutti varsin laajan sidosryhmäkyselyn, jonka perusteella voidaan tehdä alustavia arvioita riistaneuvostojen onnistumisesta keskeisissä tehtävissään. Lisäksi kyselyssä haluttiin saada tietoa siitä, miten riistaneuvostojen toiminta on vastannut riistakonsernin asettamiin neljään vaikuttavuustavoitteeseen sekä miten riistahallinto yhdessä on onnistunut näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kyselyyn vastasi noin 220 henkilöä, joista valtaosa edusti eri sidosryhmätahoja. Vastanneista sidosryhmätahoista maa- ja metsätalouden osuus oli selvästi suurin. Alueelliset riistaneuvostot ovat pitäneet 3 ? 4 kokousta vuosittain sekä järjestäneet tähän mennessä kolme sidosryhmäfoorumia. Näistä kahdessa on keskitytty valmisteilla olevaan hirvikannan hoitosuunnitelmaan ja viimeisimmässä teemana olivat suurpedot. Suurpetofoorumissa oli mukana myös maa- ja metsätalousministeriön edustus, joka koettiin osallistujien keskuudessa hyvin myönteisenä ilmiönä. Osallistuminen riistaneuvostojen kokouksiin sekä riistaneuvostojen järjestämiin sidosryhmäfoorumeihin oli ollut varsin kattavaa. Sidosryhmätilaisuudet oli koettu varsin tarpeellisiksi kaikissa vastaajaryhmissä. Riista-asiat koskettavat tavalla tai toisella laajoja kansalaispiirejä, joten asioihin vaikuttamismahdollisuus jo niiden valmisteluvaiheessa koettiin hyvin tärkeäksi. Sidosryhmäfoorumeja pidettiin hyvinä tilaisuuksina nimenomaan tiedonkulun ja mielipiteiden vaihdon kannalta. Lisäkommenteissa vastausten kirjo oli hyvin vaihteleva: toisaalta kiiteltiin laajaa osallistumismahdollisuutta, kun taas toisaalta pahoiteltiin tiettyjen tahojen puuttumista tilaisuuksista. Pääosa näistä 16 l Metsästäjä 1 l 2013 kommenteista oli kuitenkin hyvin myönteisiä, joten oikealla tiellä ollaan! Riistakonserni on asettanut itselleen neljä vaikuttavuustavoitetta, jotka ovat seuraavat: riistatalous luo hyvinvointia, riistakannat säilyvät elinvoimaisina, riistakonfliktit ovat hallinnassa sekä metsästys ja riistanhoito ovat eettistä ja vastuullista. Vastaajien mielestä riistaneuvostojen toiminta oli parhaiten vastannut viimeksi mainittuun vaikuttavuustavoitteeseen. Sen sijaan riistakonfliktien hallinnassa riistaneuvostojen toiminnassa olisi eniten kehittämistä jatkoa ajatellen. Kun kysyttiin, miten Suomen riistakeskus ja riistaneuvostot yhdessä ovat onnistuneet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa, lopputulos oli hyvin samansuuntainen. Tulos ei ole mitenkään yllättävä, kun on seurannut esim. suurpetokeskustelua valtakunnan tasolla. Noin puolet vastaajista arvioi, että heidän vaikutusmahdollisuutensa riistatalouteen liittyvissä kysymyksissä ovat aikaisempaa paremmat. Aikaisempaa heikompina vaikutusmahdollisuuksiaan piti noin neljännes vastaajista. Tulos on rohkaiseva jatkoa ajatellen, sillä juuri tätä vaikutusmahdollisuutta jo valmisteluvaiheessa tavoitellaan laajalla osallistamisella. Myös se näkökohta, että Suomen riistakeskus ja riistaneuvostot ovat ?riistan edunvalvojia?, näyttää vastaajien mielestä toteutuvan hyvin riistaneuvostojen työssä. Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset osoittavat, että riistaneuvostojen työ on lähtenyt käyntiin kohtalaisen hyvin, vaikka uuden toimintakulttuurin omaksuminen vaatii aina oman aikansa. Riistaneuvostoilla on ollut käsiteltävänään mielenkiintoisia hoitosuunnitelmaluonnoksia, koska vuorossa ovat olleet metsäkanalintujen ja hirvikannan hoitosuunnitelma. Suurpetofoorumissa osallistujat kysyivät tiukkaan sävyyn, onko näillä tilaisuuksilla mitään merkitystä maassamme harjoitettavaan suurpetopolitiikkaan? Käsitykseni mukaan todellinen testi riistaneuvostoilla on vielä edessäpäin: lähiaikoina aloitetaan sudenhoitosuunnitelman päivittäminen. Silloin mitataan lopulta se, mikä vaikutus sidosryhmien kuulemisella ja osallistamisella on lopputuloksen kannalta!
• a a p u l s u e k Hae poik ! t y n 3 1 0 2 e l l kevää S uomen riistakeskus muistuttaa,että poikkeusluvat mm.variksen ja räkättirastaan rauhoituksesta poikkeamiseksi keväälle ja kesälle 2013 tulee hakea hyvissä ajoin ? ennakoitavissa olevissa tapauksissa mieluiten jo heti vuoden vaihteen jälkeen. Syynä tähän on se, että ennen ennakoitavissa olevan poikkeusluvan täytäntöönpanoa on odotettava valitusaika (30 + 7 vrk).Koska lintujen pyyntiä koskeviin säännöksiin on luultavasti tulossa muutoksia kevään 2013 aikana, ennen hakemista kannattaa vielä tarkistaa Suomen riistakeskuksen kotisivuilta (www.riista.fi) hakemista ja poikkeuslupakäytäntöjä koskevat yksityiskohdat. Ennakoitavissa olevissa vahinkotilanteissa hakemukset on syytä jättää Suomen riistakeskukseen mahdollisimman aikaisin, mieluusti vähintään 2 ? 2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua,jotta päätösten valmisteluun jäisi kohtuullinen aika. Suurin osa rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupapäätöksistä tehdään vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.Tällöin hakemusten käsittely voi ruuhkautua.Hakemukset käsitellään lähtökohtaisesti siinä järjestyksessä, kuin ne on pantu vireille. Olemalla ajoissa liikkeellä pääset todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti haetun lupa-ajan alusta. Ohjeita hakemuksen laatimiseen Hae poikkeuslupa Poikkeusluvan hakija Hakijana tulee ensisijaisesti olla vahingonkärsijä. Hän voi poikkeusluvan saatuaan sopia sen käytöstä valitsemiensa henkilöiden kanssa. Useamman hakijan yhteishakemuksessa tulee olla jokaisen osakkaan yhteystiedot, selvitys vahingosta ja pyydettävien lintujen määrät selkeästi esitettynä. Lisäksi yhteisluvan osakkailta tulee olla valtuutus hakijana toimivalle henkilölle. Rekisteröidyn yhdistyksen (esimerkiksi metsästysseura) hakemuksen allekirjoittaa siihen oikeutettu henkilö. Alue Alue rajataan hakemuksen mukaan liitettävään karttaan. Marjanviljelykohteissa poikkeuslupaa voidaan hakea viljelykselle ja sen läheisyyteen. Jos vahinkoja torjutaan laajalta alueelta, on toivottavaa, että jo hakemusvaiheessa merkitään kartalle ne kohteet (ampumapaikat), joilla poikkeuslupapyyntiä tultaisiin harjoittamaan. Selvitys vahingosta Hakijan tulee antaa mahdollisimman tarkat tiedot estettävän vahingon ja vahingon uhan suuruudesta ja luonteesta sekä vahinkojen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Lisäksi hakijan tulee selvittää syyt, miksi vahinkoa ei voida estää muutoin kuin lintuja ampumalla. Loukku kielletty, mutta ääntä synnyttävä koneellinen laite sallittu - ainakin vielä Loukun käyttöön rauhoittamattomien lintujen pyynnissä ei vieläkään voi saada lupaa. Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön lupaa ei tarvita. rauhoittamattomien lintujen pyyntiin nyt! Säännöksiin todennäköisesti muutoksia Esimerkiksi loukun käytön ja ääntä synnyttävän koneellisen laitteen osalta lainsäädäntö voi olla muuttumassa. Eduskunnassa on käsittelyssä metsästyslain muutos, joka tullee vaikuttamaan myös rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupapyyntiin ja siihen tarvittavien poikkeuslupien hakemiseen. Lisäksi vireillä on muutoksia mm. metsästysasetukseen. Muutoksista tiedotetaan Suomen riistakeskuksen kotisivuilla (www.riista.fi) ja Metsästäjä -lehdessä. Ennen poikkeuslupien hakua kannattaakin vielä käydä tarkistamassa ovatko menettelyt jo ehtineet muuttua. Ohjeet ja lomakkeet internetistä: www.riista.fi ? Luvat ja lomakkeet ? Poikkeusluvat ? Riistalinnut ja rauhoittamattomat linnut Metsästäjä 1 l 2013 l 17
• Hirvenmetsästäjä jo kahdeksalla vuosikymmenellä Tuomo Karsikas Teksti: Veikko Räisänen 18 l Metsästäjä 1 l 2013
• ehtoisena sotapalvelukseen. Viiden alokaspäivän jälkeen telinevoimistelussa maajoukkueeseen tähdännyt nuorukainen oli jo aliupseerikoulussa. Kun maaliskuussa tuli rauha,Jouko oli silloin jo rintamalla Kuhmon Saunajärvellä. Uusi rytinä alkoi reilun vuoden päästä. Luodit ja kranut kiersivät nuoren upseerin aina maaliskuun 29. päivään 1944. Hän oli silloin komennettuna Päämajan kaukopartio?osastoon ja siellä Vehniäisen komppaniaan. Kaikki tunsivat ja tiesivät, että elettiin Suomen kannalta ratkaisevia elämän ja kuoleman aikoja. Suomen suurin kaukopartio oli maaliskuun lopussa tuhoamassa venäläistä hiihtoprikaatia Suopasjärvellä Vienan Karjalassa. Jouko hiihti joukkonsa edessä auttamaan taistoon kiinni juuttuneita maamiehiään, kun naapuri avasi tulen. Oikea jalka katosi alta ja saappaaseen tulvi verta, kaveria ei kuitenkaan jätetty. Jouko ehti juuri ja juuri tarkistaa sukukalleuksiensa säilymisen, kun hän oli jo ahkiossa yli sadan kilomerin paluumatkalla kohti koti-Suomea. Perillä hänet piti kopistella yli kahden vuorokauden matkan jälkeen irti ahkiosta ja vietiin lämpimään. Joukon sota oli ohi, edessä olivat rauhantyöt. Metsästysharrastus pitää kunnon korkealla ja mielen virkeänä. Paras todiste tästä on 92-vuotias Jouko Korhonen, jonka ensimmäinen hirvi kaatui lokakuussa 1942, viimeisin lokakuussa 2012. Y Ukin hirvi. Jouko Korhosen poika Matti otti kuvat viimeisim- Nuoruusvuodet sodassa Joulukuussa 1939 Jouko Korhonen ilmoittautui vapaa- mästä hirvenkaadosta lokakuussa 2012. Hirvenlihaa komppanialle Ensimmäisen hirvensä Jouko ampui Uhtualla lokakuussa 1942. Kesken suurten ampumaharjoitusten hän oli huomannut kahden hirven liikkuvan hitaasti metsän- Matti Korhonen ksinään omakotitaloaan asustava entinen Toppila?yhtiön metsäpäällikkö on virkeääkin virkeämpi eläkeläinen. Hän hoitaa taloa itsenäisesti ja aikaa riittää vielä puuhailuun metsänhoitotöissä omalla palstalla. Pilke silmäkulmassaan elämäntarinaansa kertova Kajaani Oy:n Ponteman Erän mies ajelee omalla autolla vielä täyttä päätä. Syksyisin Korhosen mieli vetää saloille ja korpiin, joissa luontoa kunnioittava mies on samoillut pienestä pitäen. Hän sai isältään ensimmäisen haulikkonsa, sen piippu vain oli laajentunut kovassa käytössä.Jouko tuuvasi sen parafiinilla ja saikin saalista. Nuoruuden jahdeista parhaiten on jäänyt mieleen tehtävä herrasmiesmäisen kirkkoherra Virkkusen vesilintukoirana Iijoen suistossa - Onnistuneen laukauksen jälkeen piti lintukoiran riisua vaatteet pois ja uida hyöläiseen veteen lintua hakemaan, hän muistelee. Metsästäjä 1 l 2013 l 19
• 20 l Metsästäjä 1 l 2013 Hirvijahtia kahvitauolla Hauskin hirvenkaato tapahtui Vaalassa viisikymmentäluvulla.Silloin Jouko oli ajomiehenä ja hallintopäällikkö Lääveri ja metsäpäällikkö Blomqvist vierekkäin passissa. Lääveri näki kuinka Blomqvist avasi reppunsa ja alkoi juoda kahvia ja samaan aikaan kaksi hirveä kulki hänen selkänsä takaa. Lääveri heilutti kättään ja mallasi kahteen kertaan käsillään ampumaliikkeitä.Blomqvist vain heilutteli kättään takaisin, että terve, terve. Näin tapahtui kahteen kertaan.Onneksi hirvet palasivat toiselta puolen passia takaisin ja lopulta myös Blomqvist huomasi ne ja ampui. Se oli hieno laukaus,luoti kulki koko hirven läpi selkärangan alla.Ei edes pötsi vahingoittunut, Jouko kertoo. Voimisteluohjelma pitää vetreänä Viimeisin hirvi oli helppo tapaus. Jouko oli ollut passissa poikansa Matin kanssa vierekkäin. Hirvi tuli heidän välistään, matkaa oli vajaat sataviisikymmentä. Yksi laukaus riitti, meni enää muutaman kymmenen metriä.Se oli ylivuotinen mullikka, pari sarventynkää kummallakin puolella. Jouko arvelee, että joko lienee ollut viimeinen. Tuskinpa, sillä aamuin ja illoin tiukan voimisteluohjelmansa suorittava Jouko Korhonen on yhdeksän lapsenlapsen vilkkuvasilmäinen teräsvaari vielä pitkään. Jouko Savonen Matti Korhonen peittoon. Hän komensi neljä miestä mukaansa, otti kolme kampaa eli viisitoista panosta ja tarkkuuskiväärin.Sitten lähdettiin hiihtämään hirvien perään. Eikä kauankaan, kun hän huomasi hirvien seisovan parinsadan metrin päässä. Hän käski miestensä ampua oikeanpuoleista ja otti itse tähtäimeensä toisen. - Ensimmäinen laukaus, hirvi vain katseli. Toisen jälkeen se liikahti jonkin matkaa ja kaatui toisen, miesten ampuman kanssa samaan läjään. - Sitten oli edessä tenkkapoo, sillä kukaan ei ollut ennen suolistanut hirveä. Joku ehdotti, että tehdään kylkeen reikä ja otetaan siitä suolet pois. Jouko oli kuitenkin sen verran kuusalla,että hän kielsi ja aloitti kaulavaltimoista.Ennen kuin he ehtivät pidemmälle, paikalle hiihti kaksi vantteraa miestä, jotka sanoivat hiihtäneensä kaksi päivää hirvien perässä. Se selittikin hirvien vaisun liikkeen, energiat olivat olleet lopussa. - Miehet huomasivat, että olimme vasta?alkajia hirvihommissa. Sanoivat,että jos saisivat rintapäästä keittolihat, neuvoisivat miten hirvi suolistetaan ja paloitellaan, Jouko kertoo. Hän oli kuullut salakaatajien tavoista ja lupasi kummastakin elikosta vasemman lavan. Miehet katsahtivat toisiinsa, poikahan taisi tietää metkut. - Lihat veimme komppaniaan ja aijjai, kyllä se maistui hyvälle. Rippe arvosti toimintaa Jouko Korhonen valmistui Metsätieteellisestä hyvillä papereilla metsänhoitajaksi 1948 ja ensimmäinen työmaa oli Kurun metsäoppilaitoksessa opettajana.Metsästys säilyi vaativien töiden ohessa mieluisana harrastuksena koko ajan. Jouko oli voimakkaasti myös mukana metsästyksen organisoituessa viisi- kuusikymmentä -lukujen taitteessa metsästysseuroihin. Ensimmäisen oman seuran nimi oli Kuorikosken Erä Ylikiimingissä. Samoihin aikoihin hän hankki myös ensimmäisen karjalankarhukoiransa. Rippekolmonen oli omaa luokkaansa: viiden ja puolen kuukauden iässä ensimmäinen hirvenkaato. Koirakokeessa Rippe haukkui ja haukkui hirveä, lopulta kyllästyi, tuli ja otti kivääristä, että ammu.Sitten koira tarttui tuomarin kynäkäteen ja ravisteli, että elä tyhjää kirjoittele. Se oli kyllä yliveto koiraksi.