M et sä st äj ä 6 l 2019 EU-ennakkoratkaisu linjasi kannanhoidollista metsästystä Latvalinnustus vaatii malttia H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää edustuksistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou s on vo im as sa 31 .1 2. 20 19 sa ak ka . GRS-uutuudet: GRS Ragnarok, GRS Bifrost ja GRS Warg GRS Warg Tikka T3 -tukin ostajalle Tikka T3 -pikavaihtojalusta Optilockrenkaille sekä GRS-ampumatukipussi kaupan päälle! GRS Bifrost -synteettinen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •Picatinny-kisko mahdollistaa lisävarusteiden kiinnittämisen •kumiset otepinnat Suositusvähittäishinta 599,00 € GRS Warg -synteettinen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •erilaiset lisävarusteet kiinnitettävissä etutukkiin •M-Lok yhteensopiva Suositusvähittäishinta 799,00 € GRS Ragnarok -alumiininen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •erilaiset lisävarusteet kiinnitettävissä etutukkiin •M-Lok yhteensopiva Suositusvähittäishinta 1 499,00 € Tu ot ek uv is sa es iin ty vi ä va ru st ei ta (a se , ää ne nv ai m en ni n, tä ht äi nk iik ar i, la m pp u, bi po d) ei to im it et a G RS -t uk in m uk an a. Nordis Oy GRS uutuudet_Metsästäjä nro6 2019_210x245mm.indd 1 21.10.2019 9:02:49
2 l Metsästäjä 6 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_06 Kansikuva: ANTTI TURPEINEN Metsästäjä -lehti Nro 6/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.1.2020. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
Tässä numerossa 2 l 2019 AR TO M ÄÄ TT Ä Metsästäjä 6 l 2019 l 3 Tässä numerossa 6 l 2019 5 Pääkirjoitus: Lyijyn tulevaisuus ja terveysriskit metsästyspatruunoissa 6 Tammikuinen latvalinnustus 12 Mäyräkoira sai uusia kavereita 16 Valkohäntäpeuran metsästyskausi alkoi vauhdikkaasti 18 Hyvinvointia riistasta -hankkeesta apua metsästysseurojen toimintaan 20 Riistalaukauksen jälkeen, osa 3: Nahasta taljaksi 24 Hirven metsästystavat, osa 1: Houkuttelumetsästyksen salat 28 Oma riista: hyödynnä ajantasaista hirvitietoa 30 Ajantasaista tietoa hirvikannan koosta 31 Sattui erästellessä: hirven raju pakomatka 32 Matkalla kohti parempaa hirvieläinkantojen hoitoa 33 Varapuheenjohtajalta: Susikonflikteista 33 Metsähanhien epäonnen kesä 36 Susikannan hoito on pitkäjänteistä työtä 38 Ennakkoratkaisu rajoittaa luontodirektiivin tulkintaa 40 Tangojuniori Henri Jokinen: Metsästys inspiroi laulamaan 41 Ministeriön kuulumisia: Älä ammu myrkyllistä raskasmetallia omaan paistiin 42 Metsästäjän aseet: Haulikko peurajahtiin? 46 Metsästäjän patruunat: Lyijytön vaihtoehto, monometalliluodit 48 Lyijyn käytön rajoittaminen ammuksissa ja kalastusvälineissä 50 Riistapainotteiset metsänhoitokoulutukset 52 Valtion pyyntimaiden vartija 54 Erätaidot valinnaisaineena 55 Vanajanlinna – Suomen ainoa metsästyslinna 58 Kehittyvä riistatalous, osa 11: Metsästysseuran puheenjohtaja paljon vartijana 60 Reseptit ála Akseli Herlevi: Hirvi 62 Uutismakasiini 65 Eräilmoitukset 66 Lajiesittely: Villikani 67 Áigeguovdilis ságat sámegillii 24 Hirven metsästystavat, osa 1: Houkuttelumetsästyksen salat 48 Lyijyn käytön rajoittaminen ammuksissa ja kalastusvälineissä 46 Metsästäjän patruunat: Lyijytön vaihtoehto monometalliluodit 6 Tammikuinen latvalinnustus AR TO TA KK IN EN VI LL E VI IT AN EN X
W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018
JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 6 l 2019 l 5 M onet meistä muistavat ajat, jolloin bensiinin lisäaineena käytettiin lyijyä. Tämä johti sen kertymiseen luontoon ja sieltä marjojen ja sienien mukana aina ihmisten elimistöön saakka. Lyijyn kieltäminen polttoaineissa oli hyvä ratkaisu, jonka vaikutukset tuntuivat melko nopeasti. Samalla tavoin jo 1990-luvulla herättiin siihen, että lyijyhaulit saattavat päätyä vesilintujen syömiksi ja sitä myötä jauhautua lihasmahoissa niin, että lyijyä päätyy lintujen elimistöön. Tähän Suomessa reagoitiin kieltämällä lyijyhaulit vesilinnustuksessa. Lyijyn myrkyllisyydestä sen päätyessä eläviin eliöihin ei ole epäilystäkään, vaikkei se patruunoissa käytettävässä metallisessa muodossa kovin herkästi liukenekaan. Samoin on selvää, ettei se ole valikoitunut ampumatarvikkeisiin sattumalta vaan metsästyksessä hyödyllisten patruunoihin soveltuvien ominaisuuksiensa takia. Tästä on seurannut se, että iso osa käyttämistämme aseista on suunniteltu toimimaan nimenomaan lyijypatruunoilla. Samalla tavoin on selvää, että lyijyn kertyminen luontoon niin, että se päätyy ravintoketjussa ylöspäin, on pyrittävä välttämään. Uusien tutkimustulosten mukaan riistaan patruunoista päätyvä lyijy on terveydelle vaarallisempaa kuin tähän asti olemme ymmärtäneet. EU onkin ottanut lyijyasian omakseen. Jo jonkin aikaa on ollut käsittelyssä ehdotus, jossa lyijyhaulien käyttö Ramsar-määritelmän mukaisilla kosteikoilla kiellettäisiin. Määritelmä on Suomen kannalta ongelmallinen, sillä Ramsar-kosteikot kattavat ison osan maa-alueesta, jonka me miellämme tavalliseksi metsäksi. Tarjosimmekin EU:n rattaisiin ehdotusta, jossa rajoitusalueet olisi määritelty niin, että ne oikeasti sisältävät vesialueita ja samalla varmistaisivat tavoitellut suojeluvaikutukset vesilinnustuksessa. Esityksemme kohtalo on EU:ssa vielä auki ja mahdollisesti se tulee pohdittavaksi marraskuussa. Uutena asiana EU on pyytänyt selvitystä lyijyn kieltämisestä kaikissa ampumatarvikkeissa. Yhtenä tarkoituksen on varmistaa, ettei lyijyä missään olosuhteissa päätyisi haulien tai luotijäämien muodossa haitallisessa määrin riistaruokaan ja siten vaarantaisi riistan mainetta puhtaana ja terveellisenä ruokana. Lyijykielto olisi iso muutos nykytilanteeseen. Meidän täytyisi hakea korvaavat materiaalit kaikkien lyijyhaulien ja -luotien tilalle. Monille metsästäjille se tarkoittaisi myös uusien aseiden hankintaa. Toivottavaa on, että mahdolliset rajoitukset ovat suhteessa riskeihin. Kaikki metsästäjät eivät näytä vielä huomanneen, että uusia rajoituksia on todennäköisesti tulossa. Missä laajuudessa ja millä aikataululla on vielä auki. Toivottavaa on, että jos hyvin tiukkoja rajoituksia tulee, niin korvaavat materiaalit kehittyvät edelleen, niiden saatavuus paranee sekä hinnat laskevat. On hyvin ikävää, jos uusien lyijyttömille patruunoille sopivien aseiden hankkimistarve muuttuisi sellaiseksi, että se pahimmillaan saattaisi lopettaa jonkun metsästysharrastuksen kokonaan. Tutkijoiden varoitukset lyijyn vaaroista terveydelle niin meidän metsästäjien kuin kaikkien riistaruokaa nauttivien osalta on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Lyijyn tulevaisuus ja terveysriskit metsästyspatruunoissa
6 l Metsästäjä 6 l 2019 MIKAEL LUOMA , ARTO TAKKINEN , ANTTI TURPEINEN ja JAAKKO TURPEINEN Tammikuinen latvalinnustus R uotsissa metson talvinen latvalinnustus on vuosittain sallittua ja siellä suomalaisia vierailee pyynnissä säännöllisesti. Ulkomailla hankittuja kokemuksia metsästysmuodosta pystyy joiltain osin hyödyntämään meilläkin. Hakopuut paljastavat metsojen ruokailualueet Talvella metson ravinto koostuu lähes yksinomaan männyn neulasista. Kangasmänniköiden nuoret kasvatusmetsät ja vaarojen lakialueet ovat tyypillisiä metsojen ruokailualueita. Kokemuksen mukaan metsoja löytyy talvella vaaroista yli 300 metrin korkeudesta. Toisen selkeän ruokailualueen muodostavat rämeiden laitamat. Niistä löytyy kitukasvuisia, käkkärälatvaisia mäntyjä, joiden neulasia metsot käyttävät ravintoTalvinen metsäkanalintujen pyynti poikkeaa monesta muusta metsästyksestä. Suurimpia eroja ovat metsästysmuodon vaatima hyvä fyysinen kunto sekä talviset olosuhteet. Latvalinnustuksessa ei pysty myöskään hyödyntämään koiraa, koska keliolosuhteet ovat pääsääntöisesti sellaiset, ettei koira pysty liikkumaan. Siten linnun löytäminen on kovan hiihtämisen, maastoja lajituntemuksen sekä pienen onnenkaupankin tulosta. ARTO TAKKINEN
Metsästäjä 6 l 2019 l 7 na. Niin kangasmänniköillä, vaarojen lakialueilla kuin rämeillä metsot suosivat puita ja puuryhmiä, joista niillä on hyvä näkyvyys ympäristöön. Varmistaakseen hyvät tarkkailuasemat, metsot ruokailevat pääsääntöisesti puun latvustossa. Nämä metsojen ruokailualueet tunnistaa hakopuista. Tyypillisesti hakopuu on vanha, kitukasvuinen tai vahingoittunut ja sen hennoimpien oksien päissä on neulastupsuja, jotka ovat säästyneet syömiseltä. Metso käyttää samoja puita ja alueita vuodesta toiseen. Latvalinnustajan kannattaa jo syksyn metsästysretkillä kiinnittää huomiota hakopuihin ja suunnata sitten talvipyyntiin näille alueille. Metsot ruokailevat verrattain yleisesti myös hangen päällä kävellen, kiertäen ja samalla hakoen havupuiden alaoksien neulasia. Jälkinauha kiertelee puulta toiselle, päättyen siipien lentoonlähtökuvioihin tai kieppiin kaivautumiseen. Yhtenäisiltä metsäalueilta ja vaarojen lakialueilta metsojen pyytäminen on usein hankalaa, koska näkyvyyttä on rajallisesti. Metso huomaa ruokailuhetken häiritsijän, ja paljastaa olinpaikkansa vasta lentoon lähtiessään. Sen sijaan avoimilla rämeillä metsästäjällä on paremmat mahdollisuudet havaita metso etäältä ja siten päästä ampumatilanteeseen. Kokemukseni mukaan metso ei kuitenkaan käytä esimerkiksi täysin avointen neva-alueiden reunapuita, vaan ovat selvästi rämeen laidoilla, usein suojaisan rämepoukaman kainalossa. Metson ja teeren ruokailukäyttäytyminen ohjaa metsästystä Metsolla on talvella kaksi aktiivista ruokailuhetkeä. Hetket ajoittuvat aamuja iltahämärän aikaan. Radioseurattujen metsojen ruokailuaika on talvipäivän aikana ollut noin kolmen tunnin luokkaa, painottuen iltahämärään. Aamuhämärässä pyytäjän tuleekin jo olla liikkeellä otollisilla alueilla. Aamun lyhyessä ruokailuhetkessä metso ahmii kuvun täyteen männynneulasia, jonka jälkeen se AN TT I TU RP EI N EN
8 l Metsästäjä 6 l 2019 sujahtaa kieppiin päiväksi. Kokemuksieni mukaan kieppi ei ole kaukana ruokailupuusta. Usein metso on pudottautunut puun lähelle hangelle, syöksyen tai kaivautuen kieppiin. Iltapäivällä metsot ruokailevat selvästi aamuista pidempään, joka lisää metsästäjän mahdollisuuksia metson havaitsemiseen. Sääolosuhteilla on oma vaikutuksensa. Tuulisella säällä ruokailuhetket ovat lyhyitä, mutta pakkasen kovuudella ei ole niinkään merkitystä. Ehkä pieniä kokemuksen tuomia viitteitä on siitä, että erityisen kovalla pakkasella kiepistä ajetun metson lentomatka olisi lyhyempi. Tosin tällöin metso saattaa kaivautua kieppiin saman tien uudelleen, metsästäjältä piiloon ja lämpöön. Metsosta poiketen teeret liikkuvat isommissa parvissa ja myös ruokailuaktiivisuus on erilainen. Teeret lähtevät aamun valjettua liikkeelle hakeutuen koivikoihin urpujen ja silmujen syöntiin. Aamun ruokailuhetki kestää muutaman tunnin. Tällä aterioinnilla teeri pärjää seuraavaan aamuun. Tyypillisesti teeret eivät metsojen tapaan enää iltapäivällä ruokaile, vaan viettävät aamupäivän ruokailuhetkiä lukuun ottamatta koko vuorokauden kiepissä. Löytöjä puusta ja kiepistä Yleinen mielikuva latvalinnustuksesta on, että metso löydetään puusta ruokailemasta aamutai iltahämärän aikaan. Kokemuksien mukaan ehkäpä puolet metsästystilanteista toteutuukin näin. Toinen varsin tyypillinen metsästystilanne saa alkunsa ruokailupaikan läheltä, hangen alta syöksyvästä ja metsästäjää lentoon pakenevasta linnusta. Kiepistä metson pakoetäisyys on verrattain lyhyt, parista kymmenestä metristä muutamaan metriin. Kiepistä pakenevaa metsoa kannattaa tarkkaan seurata, painaa mieleen lentosuunta ja etäisyydet. Tyypillisesti metso lentää 200-300 metriä, josta sen voi löytää puusta tarkkailemasta. Jotta metsoja löytää kiepistä, kannattaa rämeen laitoja hiihdellessä kiinnittää huomioita mäntyjen latvaosiin. Hiihtoreitti kannattaa suunnata hakomäntyjä kiertäen. Joskus männyn latvoista voi jo kaukaakin havaita lumettomia kohtia, jotka viestivät metson ruokailleen puussa aikaisemmin. Puiden latvaosien tarkkailussa katselukiikarit ovat kätevät. Lopulta ruokailujäljet, puun alle varisseet neulaset ja ulostejätökset varmistavat puun ravintokohteena. Havainto on arvokas, sillä ruokailija saattaa löytyä läheltä. Ampumatilanteessa maltti on valtti Se yksi metson tai teeren ampumistilanne saattaa olla koko kauden ainoa. Tilannetta ei kannata pilata sillä, ettei asetta ole etukäteen kohdistettu käytettäville patruunoille, ampumaetäisyys lintuun arvioidaan väärin tai aseelle ei malteta tehdä kunnon tukea. Ampumatilanteessa hyvältä tuelta ammutaan kiväärillä tarkkoja laukauksia tyypillisesti 130 170 metrin etäisyydelle. Siten ase kannattaa etukäteen radalla kohdistaa 150 metrille. Tärkeää on tiedostaa myös Pieni epätoivo jo iskee; ovatko nämä seudut metson talvisia alueita? Vanhojen hakopuiden säestämä alue vaikuttaa kuitenkin otolliselta. Suksea työntäessä sen kärki tulee hangen alta esiin. Katse kiertää rämemäntyjen lumisia latvoja. Musta möykky ottaa silmään, kiikaria ei tarvitse, siinä se on! Metso männyn latvassa. Vaistonvaraisesti vedän itseni takaisesti puun taakse piiloon, tihentynyt syke tuntuu rinnassa. Tätä hetkeä on hiihdetty koko päivä! Tarkka laukaus hyvältä tuelta tuottaa arvokkaan metsästyssaaliin. ARTO TAKKINEN M IK AE L LU OM A
Metsästäjä 6 l 2019 l 9 ampumasuunnan takamaaston turvallisuus, sillä yläviistoon ammuttaessa luoti lentää kilometrejä. Erityisesti vieraassa maastossa kännykkäkartan maastokartalta pystyy kätevästi selvittämään asutuskeskuksien sijainnin suhteessa aiottuun ampumasuuntaan. Turvallisuus latvalinnustuksessa Syksyisestä linnunpyynnistä poiketen erityisesti kylmyys on huomioitava reitin suunnittelussa, vaatetuksessa sekä varusteissa. Esimerkiksi 30 asteen pakkasessa poikki napsahtanut suksenside pysäyttää umpihangessa etenemisen väistämättä. Paita hiestä märkänä, kaukana lähimmältä metsäautotieltä, ollaan ikävässä pinteessä. Varaside repun sivutaskussa on kantamisen arvoinen asia. Kännykkä on hyvä turvaväline niin yhteydenpitoon kuin suunnistamiseen. Pelkästään puhelimeen et voi kuitenkaan luottaa. Akun loppumiseen tai puhelimen rikkoutumiseen on varauduttava. Turvallisuutta lisää myös, jos etukäteen kertoo metsästyskaverille suunnitellusta reitistä ja aikataulusta. Reitin suunnittelussa on huomioitava luVarusteet Lumipuku Lumipuvulla maastoudutaan talviseen maisemaan. Ulkovaatteiden päälle puettava kevyt ja hengittävä kuoripuku mahdollistaa sääolosuhteiden mukaisen vaatetuksen muuttamisen alle. Sukset, siteet ja sauvat Suksien tulee olla riittävän pitkät upottavassa lumessa hiihtämiseen. Suksien ja siteiden suhteen mieltymyksiä on useita. Suksessa tulisi kuitenkin olla riittävän notkea kärki, joka helpottaa etenemistä upottavassa lumessa. Sauvoissa iso sompa on välttämätön. Kenkien tulee olla riittävän isot, jotta tarvittaessa voi käyttää myös villasukkia. Lumikengät voi latvalinnustuskäytössä unohtaa. Suunnistusvälineet Mukana oltava metsästysalueen paperinen kartta ja kompassi. GPS-laitteet ja kännykkäkartat ovat käteviä, mutta niiden rikkoutumiseen on varauduttava. Monissa karttaohjelmissa voi karttapohjan vaihtaa ilmakuvaan, joka auttaa reitin suunnittelussa. Reppu Kätevin on aseenkantoreppu, jossa ase kulkee mukana lähes hiihtoa haittaamatta. Aseelle on paras ommella oma kuljetuspussi, jossa kivääri säilyy lumettomana koko päivän. Muut varusteet Metsästysreppuun kuuluvat aina tulentekovälineet, puukko ja eväät. Sulana pysyvää juomista on syytä olla mukana riittävästi. Kovemmilla pakkasilla kädenlämmittimet ovat ylellisyyttä. Jos suunnitelmissa on pitää myös nuotiotaukoja, mukaan on varattava esimerkiksi kevyt untuvatakki. Vain harva saa saalista Tammikuisen latvalinnustuksen kestävyys perustuu siihen, että pyynti sallitaan vain parhaimpina lintuvuosina ja silloinkin saalismäärä on pieni. Viimeksi Suomessa on ollut sallittua metson latvalinnustus vuonna 1965 ja teeren vuonna 1980. Tulevana talvena metsästys on sallittua rajatulla alueella 20.1.–31.1.2020. men upottavuus, sillä polveen upottavassa lumessa eteneminen on varsin hidasta. Erityisesti joet ja purot kannattaa huomioida jo reitin suunnittelussa. Yllättävästi monet virtavedet pysyvät hangen alla sulina ja ovat pahimmillaan petollisia ansoja hiihtäjälle. Uppolumessa hiihto vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Pareittain hiihtäessä, vuorovedolla, eteneminen helpottuu ja samalla on tuplasti enemmän silmäpareja lintujen huomaamiseen. Pareittain hiihto lisää turvallisuutta ja luo sosiaalisuutta metsästykseen. Eettisyys avainasemassa Talveksi erityisesti teeret parveutuvat parhaimmillaan monikymmenlukuiseksi parveksi. Metsotkin saattavat esiintyä parvina, mutta yksilömäärä on tyypillisesti alle viisi lintua. Joskus metsästäjälle saattaa tulla tilaisuus useammankin linnun pudottamiseen, mutta silloin tulee säilyttää maltti. Yksittäisen linnun kannat kestävät pyytää, mutta ahneuteen ei ole varaa. Latvalinnustukseen ei kuulu moottorikulkuneuvojen hyödyntäminen. Talvisen linnunpyynnin toivoisi säilyvän perinteisenä umpihankihiihtona erämaissa, jossa saalis ei ole tärkeintä. Tärkeämpää on nauttia talvisesta luonnosta, nähdä vaivaa lintujen löytämiseksi ja oppia luonnontuntemusta. Joskus voit onnistua saamaan arvostetun saaliin perheen juhlapöytään. M IK AE L LU OM A
139,VAIN! Marttiini Talviyö Vuosipuukko 2020 Valon ja varjon kisailu on ikuistettu Marttiinin vuoden 2020 vuosipuukon mustavalkoiseen ilmeeseen. Vhattu visakoivuinen kahva, krominkirkas terä ja musta nahkatuppi. Myymälät ja Karkkainen.com 79 Telwin Drive 13000 12V apukäynnistin Ultra kompakti mukana kulkeva hätä-apustartti autoille, moottorikelkoille, moottoripyörille venemoottoreille, metsästäjille Teho 12V 450A (max 800A) USB lataus 1A ja 2,1A älypuhelimia ym. varten 12V ja 19V ulostulo kannettavien tietokoneiden lataamiseen 13000mah Burrel DSGR laservalo setti Erittäin pitkällä, jopa 1500m kantava säädettävällä laserkeilalla varustettu, vihreä laservalosetti. Setti sisältää: laservalaisin, säädettävä jalusta, adapteri 1" ja 30mm tähtäinkiikariin, etäkytkin 149 ,Burrel X20 Hunter 2000lm otsavalo Tehokas 2000lm -otsavalo laajalla valokeilalla ja kätevällä säätökytkimellä. Mukana toimitetaan Micro -USB -ladattava 3100mAh, 18650 -akku. 94 90 Conibear RST 120 Pyyntirauta Kaksijousinen pyyntirauta minkille ja piisamille. Ruostumattomuutensa vuoksi huoltovapaa. Tukkulaatikossa nyt 16,58,-/kpl. Norm. á 27,90 -41 % 199 /12kpl Vern Chopper korkea kokkiveitsi Aasialaisten keittiömestareiden suosiman veitsimallin mukaan valmistettu, korkealla teräprofiililla varustettu kokkiveitsi. Terämateriaali on kiillotettua ja korkealaatuista saksalaista ruostumatonta 1.4116-terästä 44 90 Wildgame Cloak Pro 14 Lightsout riistakamera 14 megapikselin kuvakenno inframustasalama, jossa 36 Led-valoa (kantomatka jopa 21 m) liiketunnistimen kantomatka jopa 18 m laukaisuviive alle 0,75 sekuntia muistikorttipaikka maks. 32 GB värilliset stillja videokuvat päivällä mustavalkoiset stillja videokuvat yöllä kuvausviiveen säätö (15 s – 1 min) 79 /20rs 119,VAIN! Geco 7,62x39 patruuna Geco Target sarjan tarkka harjoituspatruuna. Luodin tyyppi ja paino: FMJ 8,0 g Lähtönopeus: 740 m/s Rasiassa 50 kpl Tukkulaatikko 1000 patruunaa: 499 Nokian Jalkineet Naali talvisaappaat Lämmin talvisaapas kovaan käyttöön. Armeijasaappaan siviiliversio, jossa kuivatettava irtohuopavuori. Päällyskerros erikoiskumia, tuplavahvikkeet kärjessä ja kannassa. maastosuksiin mitoitettu kärki. 100% vesitiivis. Norm. 159,00 149 ,Beretta 690 12/76 30 White haulikko 690 sarjan kisalaukaisukoneisto.Piiput on sportingmalliset ja ventiloidut. Piipunmateriaalina Steelium pitkällä ylimenokartiolla rekyylin hallintaa varten.Säädettävä poskipakka ja puut ovat valikoitua luokkaa 2,5+. Etutukki on mallia rounded. Kumitettu toplever. Ase toimitetaan neljällä Optima HP vaihtosupistajalla. Kuminen Microcore perälevy. Aseessa on manuaalivarmistin. Paino noin 3550g. Aseessa on numerointi 1 of 300. 2890 ,Fjällräven Singi Stubben reppu Uudistettu malli klassisesta Stubben -repusta. Tässä kestävässä rinkassa on sisäänrakennettu kehikko, joten sen päälle on mukava istahtaa Norm. 239,00 -13 % 209 ,Neverfind oranssi koiramiehen liivi Hirviliivi, joka kehitetty erityisesti liikkuvien koiramiesten vaatimuksia huomioon ottaen. Norm. 39,00 -49 % 19 90 Muck Boot Arctic Sport lämpösaappaat Legendan paluu! Arctic sport talvisaapas on kevyt, siro, jalassa miellyttävä ja todella lämmin saapas, joka mullistaa käsitykset lämpökengistä. Sopii niin passikengäksi, pilkkisaappaaksi kuin myös liikkuvan metsästäjän jalkineeksi. Ei hiosta jalkaa lämpimälläkään kelillä. 119 ,499,VAIN! Queen 7 asekaappi Queen 3 mm täysteräksinen asekaappi. Täyttää uuden aselain vaatimukset, EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Jopa 7 aseelle Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Tähän malliin mahtuu myös 30 " piipulla varustettu puoliautomaattiase, maksimi pituus aseelle: 1310 mm Norm. 549,00 Safety 10 asekaappi Safety 10 täysteräksinen asekaappi. Täyttää uuden aselain vaatimukset, EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Jopa 10 aseelle Vahva, kaksiseinäinen ovi Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Pidikkeet puhdistusvälineille Teräskoukut oven sisäpuolella Seinäkiinnitysmahdollisuus Aseen maksimi pituus: 1300 mm Avainlukitus Mitat: 1500 x 700 x 335 mm Paino: 95 kg Norm. 599,00 -17 % Anar Hirvas metsästyspuku miehille tai naisille Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne Myös vihreä 249,VAIN! Anar Garra miesten tai naisten housut Monikäyttöiset vaellushousut kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Housut sopivat yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Joustavat lisäkappaleet ja viimeistelty istuvuus antavat mahtavan liikkuvuuden. Ruskea ja vihreä väri Suomessa suunniteltu ja testattu Anar Garra miesten tai naisten takki Erinomaisesti hengittävä ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Takki sopii yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Suunnittelussa erityishuomio on ulkonäössä ja toimivuudessa ja materiaalit on valittu kestävyys edellä. Ruskea ja vihreä väri Suomessa suunniteltu ja testattu. 149,VAIN! Anar Jussa merinovillapipo Materiaali: 100% erittäin hieno mulesing free merinovilla. Made in Finland Ei kutita eikä purista Yksi koko sopii kaikille Useita värejä Myymälät ja Karkkainen.com 29 90 Anar Sarrit kengät Erittäin kevyet ja hyvin jalkaa tukevat kengät metsästykseen sekä vaelluksille. Vedenpitävä mutta hengittävä kalvo pitää jalkasi kuivina säästä ja aktiivisuudestasi riippumatta. 79 ,Anar Njahkat kengät Notkeat, joustavat ja vedenpitävät maastojalkineet. Hiljaiseen ja miellyttävään maastossa liikkumiseen.Suunniteltu tyypillisiin suomalaisiin maastoihin; lehtoihin, kangasmetsiin, soille. 149 ,Anar Leather asepussi Täysnahkainen asepussi. Koko pitkä YKK-vetoketju Mukana nahkainen asehihna Pituus: 130 cm Korkeus korkeimmasta kohdasta: 25 cm 199 ,Tarjoukset voimassa 31.12.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Tarjoukset voimassa 31.12.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
139,VAIN! Marttiini Talviyö Vuosipuukko 2020 Valon ja varjon kisailu on ikuistettu Marttiinin vuoden 2020 vuosipuukon mustavalkoiseen ilmeeseen. Vhattu visakoivuinen kahva, krominkirkas terä ja musta nahkatuppi. Myymälät ja Karkkainen.com 79 Telwin Drive 13000 12V apukäynnistin Ultra kompakti mukana kulkeva hätä-apustartti autoille, moottorikelkoille, moottoripyörille venemoottoreille, metsästäjille Teho 12V 450A (max 800A) USB lataus 1A ja 2,1A älypuhelimia ym. varten 12V ja 19V ulostulo kannettavien tietokoneiden lataamiseen 13000mah Burrel DSGR laservalo setti Erittäin pitkällä, jopa 1500m kantava säädettävällä laserkeilalla varustettu, vihreä laservalosetti. Setti sisältää: laservalaisin, säädettävä jalusta, adapteri 1" ja 30mm tähtäinkiikariin, etäkytkin 149 ,Burrel X20 Hunter 2000lm otsavalo Tehokas 2000lm -otsavalo laajalla valokeilalla ja kätevällä säätökytkimellä. Mukana toimitetaan Micro -USB -ladattava 3100mAh, 18650 -akku. 94 90 Conibear RST 120 Pyyntirauta Kaksijousinen pyyntirauta minkille ja piisamille. Ruostumattomuutensa vuoksi huoltovapaa. Tukkulaatikossa nyt 16,58,-/kpl. Norm. á 27,90 -41 % 199 /12kpl Vern Chopper korkea kokkiveitsi Aasialaisten keittiömestareiden suosiman veitsimallin mukaan valmistettu, korkealla teräprofiililla varustettu kokkiveitsi. Terämateriaali on kiillotettua ja korkealaatuista saksalaista ruostumatonta 1.4116-terästä 44 90 Wildgame Cloak Pro 14 Lightsout riistakamera 14 megapikselin kuvakenno inframustasalama, jossa 36 Led-valoa (kantomatka jopa 21 m) liiketunnistimen kantomatka jopa 18 m laukaisuviive alle 0,75 sekuntia muistikorttipaikka maks. 32 GB värilliset stillja videokuvat päivällä mustavalkoiset stillja videokuvat yöllä kuvausviiveen säätö (15 s – 1 min) 79 /20rs 119,VAIN! Geco 7,62x39 patruuna Geco Target sarjan tarkka harjoituspatruuna. Luodin tyyppi ja paino: FMJ 8,0 g Lähtönopeus: 740 m/s Rasiassa 50 kpl Tukkulaatikko 1000 patruunaa: 499 Nokian Jalkineet Naali talvisaappaat Lämmin talvisaapas kovaan käyttöön. Armeijasaappaan siviiliversio, jossa kuivatettava irtohuopavuori. Päällyskerros erikoiskumia, tuplavahvikkeet kärjessä ja kannassa. maastosuksiin mitoitettu kärki. 100% vesitiivis. Norm. 159,00 149 ,Beretta 690 12/76 30 White haulikko 690 sarjan kisalaukaisukoneisto.Piiput on sportingmalliset ja ventiloidut. Piipunmateriaalina Steelium pitkällä ylimenokartiolla rekyylin hallintaa varten.Säädettävä poskipakka ja puut ovat valikoitua luokkaa 2,5+. Etutukki on mallia rounded. Kumitettu toplever. Ase toimitetaan neljällä Optima HP vaihtosupistajalla. Kuminen Microcore perälevy. Aseessa on manuaalivarmistin. Paino noin 3550g. Aseessa on numerointi 1 of 300. 2890 ,Fjällräven Singi Stubben reppu Uudistettu malli klassisesta Stubben -repusta. Tässä kestävässä rinkassa on sisäänrakennettu kehikko, joten sen päälle on mukava istahtaa Norm. 239,00 -13 % 209 ,Neverfind oranssi koiramiehen liivi Hirviliivi, joka kehitetty erityisesti liikkuvien koiramiesten vaatimuksia huomioon ottaen. Norm. 39,00 -49 % 19 90 Muck Boot Arctic Sport lämpösaappaat Legendan paluu! Arctic sport talvisaapas on kevyt, siro, jalassa miellyttävä ja todella lämmin saapas, joka mullistaa käsitykset lämpökengistä. Sopii niin passikengäksi, pilkkisaappaaksi kuin myös liikkuvan metsästäjän jalkineeksi. Ei hiosta jalkaa lämpimälläkään kelillä. 119 ,499,VAIN! Queen 7 asekaappi Queen 3 mm täysteräksinen asekaappi. Täyttää uuden aselain vaatimukset, EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Jopa 7 aseelle Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Tähän malliin mahtuu myös 30 " piipulla varustettu puoliautomaattiase, maksimi pituus aseelle: 1310 mm Norm. 549,00 Safety 10 asekaappi Safety 10 täysteräksinen asekaappi. Täyttää uuden aselain vaatimukset, EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Jopa 10 aseelle Vahva, kaksiseinäinen ovi Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Pidikkeet puhdistusvälineille Teräskoukut oven sisäpuolella Seinäkiinnitysmahdollisuus Aseen maksimi pituus: 1300 mm Avainlukitus Mitat: 1500 x 700 x 335 mm Paino: 95 kg Norm. 599,00 -17 % Anar Hirvas metsästyspuku miehille tai naisille Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne Myös vihreä 249,VAIN! Anar Garra miesten tai naisten housut Monikäyttöiset vaellushousut kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Housut sopivat yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Joustavat lisäkappaleet ja viimeistelty istuvuus antavat mahtavan liikkuvuuden. Ruskea ja vihreä väri Suomessa suunniteltu ja testattu Anar Garra miesten tai naisten takki Erinomaisesti hengittävä ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Takki sopii yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Suunnittelussa erityishuomio on ulkonäössä ja toimivuudessa ja materiaalit on valittu kestävyys edellä. Ruskea ja vihreä väri Suomessa suunniteltu ja testattu. 149,VAIN! Anar Jussa merinovillapipo Materiaali: 100% erittäin hieno mulesing free merinovilla. Made in Finland Ei kutita eikä purista Yksi koko sopii kaikille Useita värejä Myymälät ja Karkkainen.com 29 90 Anar Sarrit kengät Erittäin kevyet ja hyvin jalkaa tukevat kengät metsästykseen sekä vaelluksille. Vedenpitävä mutta hengittävä kalvo pitää jalkasi kuivina säästä ja aktiivisuudestasi riippumatta. 79 ,Anar Njahkat kengät Notkeat, joustavat ja vedenpitävät maastojalkineet. Hiljaiseen ja miellyttävään maastossa liikkumiseen.Suunniteltu tyypillisiin suomalaisiin maastoihin; lehtoihin, kangasmetsiin, soille. 149 ,Anar Leather asepussi Täysnahkainen asepussi. Koko pitkä YKK-vetoketju Mukana nahkainen asehihna Pituus: 130 cm Korkeus korkeimmasta kohdasta: 25 cm 199 ,Tarjoukset voimassa 31.12.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Tarjoukset voimassa 31.12.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
12 l Metsästäjä 6 l 2019 Mäyräkoira sai uusia kavereita Tapio Nikkasen Nisse saaliin vieressä. Tänä vuonna Nisse saa metsään uusia kavereita uusista roduista.
Metsästäjä 6 l 2019 l 13 JOUNI KANTONEN Hirvieläinten, kuten valkohäntäpeuran ja kauriin, metsästys ajavalla koiralla oli aikaisemmin käytännössä mäyräkoirien hommia. Uudet tuulet kuitenkin puhaltavat, sillä hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta korotettiin asetuksen entisestä 28 senttimetristä 39 senttimetriin. M uutoksen tarkoituksena on ollut tehostaa etenkin valkohäntäpeuran pyyntiä ja tuoda uusia koiraharrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Uudistus on saanut sekä epäilevää, että positiivista palautetta. Uuden asetuksen myötä laillisia hirvieläinten ajureita ovat muun muassa beagle ja dreeveri sekä basset. Metsästys ajavilla koirilla on monille ”peuraseuroille” vielä varsin outoa, vaikka etenkin rannikolla sille on tilausta. Talvi ja hyvät kyttäyskelit kun tulevat etelässä myöhään. Seuruejahti on sosiaalinen ja nopeatempoinen metsästysmuoto. Nopeatempoisuus tekee siitä mielenkiintoista ja haastavaa. Mäyräkoiran valitseminen hirvieläinten pyyntiin juuri Etelä-Suomessa on ollut luontevaa. Mäyräkoirat sopivat hyvin pienten alueiden sorkkaeläinpyyntiin ja monet etelän seurat ovatkin alueiltaan varsin pieniä, jos niitä vertaa muuhun Suomeen. Sorkkaeläinkannat ovat vahvat ja jahdin sosiaalinen puoli korostuu etenkin rannikolla. Hyvä seura ja tasapuolisesti jaettu ampumamahdollisuus kaikille passimiehille on tärkeää. Uusien rotujen käyttö arveluttaa Toivo Kangas on beaglemies henkeen ja vereen. Hänellä ja monella muulla beagleharrastajalla on epäilyksensä uudistuksen suhteen. Hän korostaa sitä, että Suomen Beaglejärjestö ei ole kantaansa vielä määrittänyt vaan se tapahtunee järjestön vuosikokouksessa ensi maaliskuussa. -beagle on ajossa aivan liian nopea, kaikkea muuta kuin metsästysasetuksen tekstissä mainittu ”hitaasti ja jälkitarkasti ajava koira”, hän toteaa Kankaan mukaan beagle on sitkeä ajuri, joka ei luovu ajosta, vaikka ajoeläin loittonee kauas. Kangas kuvaa rodun toimintaa seuraavasti: -Valtaosa beagleista ottaa ajettavan ylös herättelemättä, jolloin ajoeläin pakenee paniikinomaisesti. Myös 39 cm säkäkorkeus jakaa rodun kahteen kastiin, laillisiin ja laittomiin ajureihin. Kuka mittaa koiran ja kenen mittaustulos on virallinen, kun ulkomuototuomareidenkin mittaukset poikkeavat toisistaan jopa 4 cm? Hänen mukaansa vaarana on, että osa kasvattajista alkaa tarkoituksellisesti jalostaa pienikokoisia beagleja. Koetoiminta on yksi asia. Ruotsissa beagle saa ajaa ”pikkusorkkaa” kuten metsäkaurista ja esimerkiksi kuusipeuraa. Valkohäntäpeuraa Ruotsissa ei ole ja hirveä koira ei saa ajaa. Ruotsalaisessa ajokokeessa tuomari arvioi myös koiran soveltuvuutta sorkkaeläimen ajajaksi (sopiva/ei sopiva). Luokittelun perustana ovat ajonopeus ja sitkeys / Dreeverin hakunopeus yllätti kirjoittajan.
14 l Metsästäjä 6 l 2019 luopuminen ajosta. Yleensä ruotsalaisessa hirvieläinten ajurissa, rotuun katsomatta, arvostetaan juuri ajonopeuden sopivuutta ja sitä, ettei ajava koira ole liian sitkeä. EteläRuotsissa, jossa näitä pienten sorkkaeläinten ajureita on eniten, metsästysalueet ovat yllensä pieniä ja liian sitkeästä koirasta on vain haittaa. Dreeveripuolella asiaan on hieman positiivisempi kanta. Juha-Matti Virta Satakunnan Dreeverikerhosta totesi asian olevan sen verran uusi, että varsinaista kokemusta rodun toiminnasta esimerkiksi valkohäntäpeuran kanssa on vähän. Dreeverin toimintatapa on kuitenkin melkoisen erilainen kuin beaglen. Dreeveri peura-ajossa Pienen selvittelyn päätteeksi pääsin todellisen koiramiehen, Timo Grundströmin mukaan katsomaan miten dreeveri toimii käytännön peurajahdissa. Kovin montaa halukasta dreeverinomistajaa näytösjahtiin ei kyllä löytynytkään. Timon oma dreeveri, 11 vuotias Maija, on hankkinut peurakokemusta SRVA-tehtävissä, joten sorkan ajaminen ei sille aivan uutta työtä ole ollut. Timo kuulu Kokemäellä toimivaan Metsästysseura Teljon porukkaan. Seuran läpi kulkee vilkasliikenteinen valtatie 2, joten kovin sitkeän ja omapäisen koiran päästäminen ajoon olisi silkkaa hulluutta. Maija osoittautui erittäin helpoksi hallita ja sen toimintaa oli mielenkiintoinen seurata. Koiran hakutyöskentely oli nopeaa ja ehdin jo mielessäni ajatella sitä miten vauhdikasta dreeverin ajo on verrattuna mäyräkoiraan, joiden työskentelyä olen todistanut yli 10 vuotta. Herättelyn jälkeen haukku oli kirkas ja kuuluva. Ja mikä yllätti positiivisesti, oli itse ajon hitaus. Maijan edessä ollut valkohäntäpeura tuli kohdallani pellonlaitaan rauhallisesti ja pomppi myös metsään kuvionsa tehtyään. Perässä haukkuva Maija tuli paikalle paljon myöhemmin, nenä maassa viistäen, pitkin jälkeä. Peuralla ei siksi ollut sen edessä mikään kiire. Pellolla Maijalle tuli pieni hukka, sillä peuran paluu metsään tapahtui samasta paikasta kuin hetki aiemmin pellon ylittäneillä hirvillä. Maija on kerännyt kokemusta sorkkaeläimistä SRVA–tehtävissä ja on tottunut peurankäsittelijä. Ajometsästyksen suunnittelu on tärkeä osa sitä, että koira voi suorittaa menestyksekkäästi oman osuutensa jahdista. Koiranohjaajien strategiapalaveri on siksi aina paikallaan.
Hajuja oli paljon ja niiden setvimiseen meni aikaa. Ja mikä hienointa, koiran sai pois jäljeltä jopa vetovieras jahtiukko parilla vislauksella. Maaja metsätalousministeriö odottavalla kannalla Maaja metsätalousministerin avustajan Teppo Säkkisen mukaan ministeriö on odottavalla kannalla ja on varannut mahdollisuuden asetuksen tarkennukseen esimerkiksi rotujen kohdalla, jos ylilyöntejä tapahtuu. Hänen mukaansa tarkoituksena ei ole eläinten rääkkäys, vaan parantaa ja monipuolistaa suomalaista jahtia ja koirakulttuuria. Hirvieläinten jahti ajavalla koiralla on monille uusi kokemus Uusien rotujen näkyminen jahdissa voi viedä muutamia vuosia. Monille seuroille se tarkoittaa myös uusien pyyntitekniikoiden opiskelua, sillä hirvieläinten pyynti ajavalla koiralla vaatii omat niksinsä. Hirvenpyynnissä opiskellut niksit eivät välttämättä toimi. Passitus, eläimen kaato ja yhteistyö koiranohjaajan sekä passimiesten välillä ovat varsin erilaisia kuin monessa muussa ajometsästyksessä. Toisaalta pyyntimuoto on oikein järjestettynä ja toteutettuna varsin tehokas ja sosiaalisessa mielessä palkitseva pyyntimuoto. Haukkua metsään! Seuruemetsästys on parhaimmillaan mukavaa yhdessäoloa ja samalla erittäin tehokas metsästysmuoto. jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Jahti&Vahti -täydennysrehut tarjouksessa marraskuun ajan! KIILTÄVÄN TURKIN SALAISUUS? MIKÄ ON KOIRASI Kerro se meille kuvan kera ja osallistu marraskuun aikana Jahti&Vahti -kilpailuun osoitteessa: facebook.com/jahtivahti ja voita tuotepaketti! (arvo n. 100 €) KILPAILU! -10%
16 l Metsästäjä 6 l 2019 ANTTI RINNE , Suomen riistakeskus Valkohäntäpeuran metsästyskausi alkoi vauhdikkaasti Aloitetaan juttu kehuilla: Metsästäjät tekivät valtavan hienon työn syyskuun aikana, sillä tiheimpien peurakantojen riistakeskusalueilla syyskuun kyttäysjahdin kokonaissaalis nousi 4 829 yksilöön. Viime vuonna vastaavana aikana ammuttiin 3516 peuraa, eli kasvua saaliissa oli lähes 40 prosenttia! V alkohäntäpeuran metsästys on tärkeää aloittaa heti syyskuun alussa, kun jahtiin saa lähteä vahtimalla. Vahtimismetsästyskausi jatkuu syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään, jonka jälkeen saa käyttää myös muita sallittuja pyyntimenetelmiä. Lakiuudistusta, jolla vahtimiskausi lisättiin pyyntiaikoihin, perusteltiin hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyllä. Maaja metsätalousministeriön muistiossa vuonna 2016 luki esimerkiksi seuraavasti: ”Vahtimismetsästyksellä kantaa voitaisiin paikallisesti vähentää esimerkiksi vilkkaasti liikennöityjen teiden lähellä, ilman että metsästys itsessään lisäisi eläinten liikkumista ja siten kolaririskiä.” Tähän huutoon onkin vastattu hyvin ja alkukaudesta metsästystä on kohdistettu erityisesti teiden ja muiden vahinkokohteiTämä orpo urosvasa ammuttiin etelähämäläiseltä pellolta 50 metrin päästä tiestä, jossa sen emä oli jäänyt auton alle viikko sitten. Alkukauden metsästyksellä pyritään ennaltaehkäisemään peurakolareita. AN TT I RI N N E
Metsästäjä 6 l 2019 l 17 den läheisyyteen. Hyvin alkanutta työtä on myös syytä jatkaa koko kauden, sillä suurin osa hirvieläinten aiheuttamista kolareista sattuu loka-marraskuun aikana. Myös esimerkiksi monet juurekset nostetaan pelloilta vasta myöhään syksyllä, joten maanomistajien kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä läpi kauden. Hyvä esimerkki Satakunnasta Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen alueella valkohäntäpeurojen pyyntilupamäärät nousivat viime vuodesta yli 80 prosenttia. Tälle kaudelle lupia myönnettiin 2 250 kappaletta 37 500 hehtaarin alueelle, joten peuralupia on noin 60 kappaletta tuhatta hehtaaria kohden. Tällaisen lupamäärän käyttäminen vaatii hyvää suunnittelua ja vankkaa yhteistyötä metsästysseurojen kesken. Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen alueella on neljä metsästysseuraa ja yksi seurue. Metsästysporukat ovat hyvissä väleissä keskenään ja ajatusten vaihtoa käydään seurojen, riistanhoitoyhdistyksen ja luvansaajan välillä jatkuvasti. Oma riista on kovassa käytössä, sillä sieltä pystyy helposti seuraamaan metsästyksen etenemistä. ”Ennen kauden alkua sovimme yhteisluvan osakkaiden kesken yhteisistä tavoitteista hyvässä hengessä. Panostamme alkukaudesta vasojen ja naaraiden verotukseen, sillä vain sitä kautta saamme leikattua kannan tuottavuutta. Olemme myös pyrkineet luopumaan turhista rajoitteista, jotta ne pääsisivät jahtiin, ketkä sitä eniten haluavat”, toteaa Punkalaitumen yhteisluvan haltija Janne Uusi-Kämppä. Suunnittelu ja yhteistyö onkin tuottanut tulosta, sillä syyskuun loppuun mennessä alueelta oli ammuttu jo 550 valkohäntäpeuraa, joista vasoja oli 64 prosenttia ja aikuisista naaraiden osuus oli 73 prosenttia. Metsästys on sujunut juuri suositusten mukaan, mikä helpottaa loppukauden metsästystä. Alkukaudesta kannattaa aloittaa vasojen ampumisella, jotta naaraita vapautuu metsästettäväksi. Lisäksi panostetaan voimakkaasti naaraiden verotukseen, jotta tuottoa saataisiin laskettua. Pukkeja säästetään enemmän loppusyksyyn, mutta pieniä ja heikkosarvisia voidaan verottaa jo alkukaudesta. Metsästyksen hyvinvointivaikutukset kasvussa Toiminnanohjaaja Kalervo Loposen mukaan yhteistyö ja keskustelu Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen sisällä toimii erinomaisesti. Valtava peuramäärä on tuonut mukanaan myös hienon lisän metsästyskulttuuriin: ”On ollut hieno huomata, että ruuanlaittoon on alettu panostamaan monessa taloudessa enemmän. Myös sellaiset ihmiset, jotka eivät ole ennen ruokaa juuri laittaneet, ovat alkaneet peuranlihan suuren tarjonnan myötä opettelemaan ruuanlaittoa. Peuranlihaa on alettu arvostamaan enemmän ja sitä kautta myös metsästyksen hyvinvointivaikutukset kasvavat.” Kokkaustaitojen kehittyminen on edesauttanut myös suhteita maanomistajiin. ”Kun viemme lihaa maanomistajille, on maanomistaja usein kysellyt ruuanlaittovinkkejä. Nyt yhä useampi pystyy lihanpalaa luovuttaessa samalla kertomaan, miten siitä voisi laittaa ruokaa. Tämä taas luo seuratoiminnalle parempaa imagoa”, Loponen iloitsee. Pyyntiluvilla kontrollia metsästykseen Aika ajoin eri tahojen keskuudessa nousee keskustelua valkohäntäpeuran pyyntiluvanvaraisuuden tarpeellisuudesta. Luvilla saadaan kuitenkin kontrolloitua lupamääriä ja rakenteellista verotusta, mikä ei olisi mahdollista, jos pyyntilupia ei olisi. Samaa mieltä ollaan myös Punkalaitumella. ”Kauden alussa määrittelimme, montako lupaa jokaisen osakkaan tulisi käyttää, jotta tavoitteisiin päästään. Luvan pääkäyttäjän ja metsästyksenjohtajan roolissa pystyn Oma riistan kautta seuraamaan peurasaaliin määrän ja rakenteen kehittymistä. Tällainen tehokas seuratoiminta olisi vaarassa, jos luvat poistuisivat”, kertoo Janne UusiKämppä. Riistakeskusalueiden kokonaissaalis vuosien 2017-2019 välillä syyskuun kyttäysjahdin aikana. Esitettynä vain ne alueet, joilla peurakanta on vahva. Vaalkohäntäpeurasaalis syyskuun vahtimismetsästyksessä E te lä -H äm e Po h jo o is -H äm e S at ak u n ta U u si m aa Va rs in ai sS u o m i 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 2017 2018 2019
18 l Metsästäjä 6 l 2019 PETTERI PIETARINEN ja MIKAEL WIKSTRÖM , Suomen riistakeskus Hyvinvointia riistasta -hankkeesta Apua metsästysseurojen toimintaan Hyvinvointia riistasta -hankkeen tavoitteena on helpottaa ja kehittää metsästysseurojen ja -seurueiden valkohäntäpeurojen hyödyntämistä. Hanke tähtää erityisesti vierasmetsästyskäytäntöjen sekä peuranlihan käsittelyn ja myynnin kehittämiseen. V alkohäntäpeuran kanta on ennätyksellisen suuri, Luonnonvarakeskuksen keväällä 2019 tekemän arvion mukaan noin 111 500 eläintä. Tästä johtuen kaatolupia on tälle kaudelle ennätyksellisen paljon, yli 58 000. Paikoitellen varsin tiheä kanta mahdollistaa peuranlihan tarjoamisen muillekin kuin metsästäjille, hänen lähipiirilleen ja maanomistajille. Samalla avautuu metsästysmahdollisuuksia yhä suuremmalle metsästäjäjoukolle. Ei sovi unohtaa, että tiheä kanta näkyy myös peurakolareissa ja vahinkoina viljelyksillä. Peurakannassa suuria mahdollisuuksia Hanke kokoaa tietoa siitä, miten seura tai seurue voi myydä pieniä määriä tarkastamatonta peuranlihaa kuluttajille ja vähittäismyyntiin, esimerkiksi ravintoloille. Hanke tarjoaa osaamista muun muassa elintarvikehuoneistoihin ja kuluttajamyyntiin liittyvissä toimintatavoissa. Peurakanta on runsas alueella, jossa asuu valtaosa Suomen väesMyynti on jo suhteellisen yleistä Peuratiheän alueen (Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Satakunta, Uusimaa ja VarsinaisSuomi) metsästyseuroille ja -seurueille teetettiin keväällä 2019 kysely, johon saatiin yli 1 000 vastausta. Noin 20 prosenttia vastaajista ilmoitti seuransa tai seurueensa myyvän peuranlihaa. Noin viidennes ilmoitti, ettei heille oteta vieraita valkohäntäpeuran metsästykseen, josta voidaan päätellä, että noin 80 prosentissa on vieraita mukana peuranmetsästyksessä. Noin 65 prosenttia ilmoitti seuran tai seurueen sopineen säännöistä, joilla vieraita voi ottaa mukaan peurajahtiin. Noin 44 prosenttia vastasi, että seuralla tai seurueella on maksavia vieraita mukana valkohäntäpeuran metsästyksessä. Vieraista yli viidesosa on ulkomaalaisia. Kysely osoitti seurojen ja seurueiden kaipaavan lisää tietoa muun muassa lihan ostajista, markkinoinnista ja elintarvikelainsäädännöstä. Myös lihankäsittelytaidoissa koettiin tarvittavan apua. Lähes puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostuneita oman metsästysseuran tai -seurueen toiminnan kehittämisestä koskien valkohäntäpeurojen hyödyntämistä.
Metsästäjä 6 l 2019 l 19 Ypäjän riistamiehet ry on yksi monista seuroista, jotka haluavat kehittää valkohäntäpeurakannan hyödyntämistä. Vasemmalta Topi Niiranen, riistakeskuksen Petteri Pietarinen, Hannu Saarikoski, Tero Mäkilä ja Janne Hakamäki. RI ST O RA N TA N EN töstä. Moni metsästäjä on kuitenkin vailla lajin metsästysmahdollisuutta. Metsästysseurat ja -seurueet voivat hankkeen kautta saada tietoa mahdollisuuksista erilaisiin vieraskäytäntöihin. Vierasmetsästyksen järjestäminen voi parhaimmillaan tuoda paikalliselle yhteisölle ja aluetaloudelle tuloja muun muassa matkailun kautta. Pilottiseurat ja -seurueet: Tietoa haasteista ja hyvistä kokemuksista Hankkeeseen osallistuu pilotteina noin 20 seuraa tai seuruetta Etelä-Hämeessä, Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Mukana on sekä pieniä että suuria seuroja, joilla pyyntilupien määrä liikkuu sadoissa. Pilottien tehtävänä on kertoa haasteista ja hyvistä kokemuksista koskien peuranlihan myyntiä ja jalostusta sekä vierasmetsästyskäytäntöjä. Seurojen tukena on laaja joukko asiantuntijoita ja apunaan toimii myös Suomen riistakeskuksen projektityöntekijä (Petteri Pietarinen). Suomen riistakeskuksen vastuulla on hankkeen metsästysasiantuntemus. Seurat ja seurueet saavat runsaasti tietoa erilaisten työpajojen kautta, jotka käsittelevät riistalihaa ja myytävän riistalihan ympärille muodostuvia pienimuotoisia palvelujen kokonaisuuksia. Hankkeen osallistujatahot ja rahoittajat Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 20142020 ja rahoitukseen osallistuvat VarsinaisSuomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, KantaHämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan ELY-keskukset. Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia (jolla on vetovastuu hankkeesta), Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken. Hanke on käynnissä yhteensä 2,5 vuotta ja päättyy 31.7.2021. Lisää tietoa hankkeesta löytyy hankkeen nettisivulta: www.novia.fi/valmaendeavvilt/ tiedot-metsastajille Valkohäntäpeura on Lounais-Suomen tärkein riistalaji tarjotessaan suuria määriä lihaa, virkistystä ja trofeita. Yhä useampi metsästäjä ja maanomistaja näkee myös lajin taloudellisia arvoja.
20 l Metsästäjä 6 l 2019 Toimi näin riistalaukauksen jälkeen, osa 3 SUOMEN ELÄINTENTÄYTTÄJÄT RY NAHASTA TALJAKSI A ivan ensimmäiseksi pidä huoli, etteivät mahdollisesti paikalla olevat metsästyskoirat pääse repimään karvoja turkista. Syötäväksi aiotun eläimen suolistaminen tulee tietenkin tapahtua kohtapuoliin kaadon jälkeen. Tärkeää on avata vatsanahka täysin keskeltä suoralla, yhtenäisellä viillolla. Tämä leikkaus jää luonnollisesti tulevan taljan reunoihin. Kuljetettaessa ruho pois metsästä on pienemmät eläimet tietysti hyvä kantaa, mutta etenkin hirvieläinten ja karhun kohdalla joudutaan eläintä usein vetämään. Tässä on hyvä mahdollisuus pilata karvapeite. Vetopulkka tai tukeva pressu ruhon alla paitsi helpottaa vetämistä, myös suojelee nahkaa. Siltikään ei ruhoa kannata vetää kivikoiden tai vasta raivatun taimikon kantojen yli. Kaatajan huoleksi jääkin, miten saada jahtikaverit vetämään eläin autolle pidemmän kautta, jos lyhin reitti olisikin kivikon tai kannokon yli. Nylkeminen Eläin on saatu nylkemispaikalle, lahtivajalle tai kotiin. Kun syötäväksi aiottu riistaeläin on yleensä jo metsässä suolistettu, on nylkemistapa jo käytännössä silloin valittu. Eli tavallisesti isommat eläimet nyljetään niin sanotusti auki. Eläin olisi hyvä saada tuettua pysymään suorassa selällään, koivet ylöspäin. Jos tässä vaiheessa vielä mietit hirvieläimen pään täyttämistä seinälle, voit unohtaa taljan. Molempia et voi saada, joko täytetyn pään jossa kaula jää todella lyhyeksi tai taljasta puuttuu puolet. Täytettävään päähän kun tarvitaan nahkaa etujalkojen takaa saakka. Jos päätät ettet halua täytettyä päätä, on edessä seuraava päätös: haluatko taljaan mukaan pään ja sorkat? Villisian kohdalla ne lähes poikkeuksetta otetaan mukaan. Hirvillä ja peuroilla on kahta koulukuntaa. Mikäli et halua sorkkia mukaan, voit aloittaa piirtämällä koipinahat ympäri, takajalat sorkan ja kintereen puolivälistä ja etujalat sorkan yläpuolelta. Jos sorkat halutaan mukaan, nylje sorkka irti koivesta nahan mukana. Piirrä takajalkojen nahat auki koiven takareunaa ja vaaleamman Komea eläin on kaadettu. Mieli tekisi saada siitä pitkäikäinen muisto, mutta kokonaisen eläimen täyttäminen ei aina eri syistä tule kysymykseen. Entä jos haluankin eläimestä taljan kotini seinälle. Miten toimin kaadon jälkeen?