Metsästäjä 06/2018 - Lehtiluukku.fi

M et sä st äj ä 6 l 2018 Ennustemalli: Susia nyt 228-311 yksilöä JÄNIS JÄLJITTÄMÄLLÄ
2 l Metsästäjä 6 l 2018 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2018/Met18_05 Kansikuva: HANNU HUTTU Metsästäjä -lehti Nro 6/2018 67. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 21.1.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
77 Tässä numerossa 6 l 2018 5 Pääkirjoitus: Vierasta vierastetaan, mutta tuttu on tervetullut kauempaakin 6 Metsäkanalintujen metsästysaikojen säätelyssä siirryttiin uudelle aikakaudelle 12 125 vuotisjuhlakokeet – Kanakoirat palasivat Boen kartanolle 15 Varapuheenjohtajalta: Jokamiehenoikeutta ja vähän hallinto-oikeutta 16 Siivet Kurjennevan yllä – elinympäristöjen hoitoa ja noutajakoirayhteistyötä 20 Pienpetoteema veti väkeä Mynämäellä 22 Jänis jäljittämällä 26 Kutsu valkohäntäpeuraa 29 Auta Metsästäjäliittoa kehittämään toimintaansa 30 Metsästäjän varusteet: Pakkanen riesana – kivääri ja sen patruunat 32 Aseen perushuolto 34 Karhukannan hallintaa Wisconsinin tapaan 38 Riistan vuoksi -kilpailun menestyjä: Kauhajoen metsästysseura 41 Ministeriön palsta: Riistatieto avasi uusia mahdollisuuksia metsästyspäiville 42 Metsästyksen valvonnassa yhteistyö on voimaa 44 Muutoksia valtionmaiden hirvenmetsästyksen aluelupien hakuun 46 Hirvieläinten pyyntilupahakemusten tiedot kuntoon 48 Uusi malli ennustaa kuinka susikanta muuttuu vuoden mittaan 50 Lounais-Suomen susien sukupuu on kahden suvun tarina 54 Mertemme suuriistaa on haasteellista hyödyntää 56 Ministeriön palsta: Susien GPS-pannoituksilla voidaan välttää metsästyskoirille aiheutuvia vahinkoja 57 Riistanliha tarkastetaan riistan käsittelylaitoksessa 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Itämeren norppa 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 63 Synkkä pilvi metsästyksen yllä 44 Muutoksia valtionmaiden hirvenmetsästyksen aluelupien hakuun 46 Hirvieläinten pyyntilupahakemusten tiedot kuntoon EE RO KE SK IN EN JU HA JO RM AN AI N EN Metsästäjä 6 l 2018 l 3 HA N N U HU TT U TU OM AS HE IN ON EN 20 Kutsu valkohäntäpeuraa 22 Jänis jäljittämällä 48 Uusi susikannan ennustemalli
VARMISTA TÄYDELLINEN OSUMA. BALLISTIC LASERSCOPE III ON AINUTLAATUINEN KIIKARITÄHTÄIN: NELJÄ TYÖKALUA YHDISTETTYNÄ KEHITTYNEESEEN OPTISEEN TÄHTÄIMEEN TAKAAVAT OSUMATARKKUUDEN VAATIVISSAKIN OLOSUHTEISSA. 1 OPTINEN TÄHTÄIN 4 TYÖKALUA TARKKUUSOPTIIKKA DIGITAALINEN KALTEVUUSMITTA ÄLYKÄS DOPE-LISTA LASERETÄISYYSMITTARI Jälleenmyyjä: Sako Oy | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi
R uuhka-Suomessa kuulee puhuttavan siitä, miten vaikea on päästä jahtiin. Samaan aikaa isossa osassa maata on vaikeuksia löytää uusia aktiiveja mukaan toimintaan. Tämän epäsuhdan ratkaiseminen on tulevan vuosikymmenen isoimpia ongelmia. Kuinka siis tulla tutuksi keskenämme niin, että hommat saadaan joka puolella maata jatkumaan? Vierasta vierastetaan, mutta tuttu on tervetullut kauempaakin. Jos osaamista ei saada siirrettyä uusille sukupolville, pahimmillaan osa siitä katoaa vanhenevien metsästäjien mukana. Nykyaikana varsinkin pitkäaikainen sitoutuminen on aiempaa vaikeampaa, joten tässä riittää haastetta kerrakseen. Voisi kai sanoa, että nykyisillä eväillä selviämme vielä jonkin aikaa, mutta väistämättä uusia toimijoita ja toimintatapoja tarvitaan. Onneksi on toisenlaisiakin esimerkkejä. Paikoin uusia harrastajia on jo ottamassa viestikapulaa vanhoilta konkareilta. Riittävä taitotaso vaativimpiin metsästysmuotoihin ei kehity hetkessä. Tarvitsemme kokeneita ja vastuullisia metsästäjiä olipa kyse sitten suurpetojahdeista, villisika-, hyljetai hirvieläinkannan rajoittamisesta, puhumattakaan monipuolisesta pienriistan metsästysperinteestämme. Hirvieläinjahdeissa tarvitaan jo kuluvana metsästyskautena kovaa työtä ja lupien ohjeiden mukaista hyödyntämistä, jotta kannat ja vahingot saadaan pidettyä hallinnassa. Samoin afrikkalaisen sikaruton leviämisriski edellyttää päättäväistä toimintaa meiltä metsästäjiltä. Kaikkiin metsästysmuotoihin sekä riistanhoidon eri tehtäviin tarvitaan uusia käsipareja, jotka ovat valmiita opettelemaan tarvittavat taidot. Ajan myötä luonnonlukemisen ja taitotason karttuessa uudet tekijät ovat valmiita myös vaativimpiin tehtäviin. Tässä tilanteessa tuntuu hieman vieraalta kuunnella puheita, joissa ruuhka-Suomen uudet metsästäjät ajoittain kertovat ulkomaille lähdön olevan ainoa mahdollisuus jahtiin. Jokaisen on tietenkin aloitettava perusteista ja vaativat suurriistajahdit eivät voi olla niitä aivan ensimmäisiä jahtitapahtumia. On mietittävä uusia ratkaisuja, joilla saamme riittävästi innostunutta väkeä pysymään riistanhoidon ja metsästyksen piirissä läpi koko Suomen. Tällä en tarkoita sitä, etteikö myös ulkomaille kannattaisi lähteä jahtiin, jos siihen mahdollisuus tarjoutuu. Meidän kaikkien etu on, että saamme uudet metsästäjät mukaan arkiseen kotipuolen riistanhoitotyöhön. Olisikin hyvä luoda mahdollisuuksia, joissa vieraat voisivat tulla tutuiksi. Toimivat mallit on kaikkialla haettava paikallisesti ja tämä voisi onnistua aluksi vaikka perinteisten pienriistaja lintujahtien tai pienpetopyynnin kautta. Sitä myöten on mahdollisuus kehittyä luotettaviksi tutuiksi ja osallistuviksi käsipareiksi muihinkin riistanhoidon ja metsästyksen tarpeisiin – aina niitä kaikkein vaativimpia tehtäviä myöten. Vierasta vierastetaan, mutta tuttu on tervetullut kauempaakin JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 6 l 2018 l 5 VARMISTA TÄYDELLINEN OSUMA. BALLISTIC LASERSCOPE III ON AINUTLAATUINEN KIIKARITÄHTÄIN: NELJÄ TYÖKALUA YHDISTETTYNÄ KEHITTYNEESEEN OPTISEEN TÄHTÄIMEEN TAKAAVAT OSUMATARKKUUDEN VAATIVISSAKIN OLOSUHTEISSA. 1 OPTINEN TÄHTÄIN 4 TYÖKALUA TARKKUUSOPTIIKKA DIGITAALINEN KALTEVUUSMITTA ÄLYKÄS DOPE-LISTA LASERETÄISYYSMITTARI Jälleenmyyjä: Sako Oy | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi
6 l Metsästäjä 6 l 2018 JUKKA KERÄNEN , MATTI KERVINEN , MIKAEL LUOMA , ANTTI SIIRA , MARKO SVENSBERG , MIKKO ALHAINEN ja SAMI TOSSAVAINEN , Kestävä metsästys -tiimi, Suomen riistakeskus Metsäkanalintujen metsästysaikojen säätelyssä siirryttiin uudelle aikakaudelle M etsäkanalintukannat vaihtelevat voimakkaasti eri alueiden ja vuosien välillä, mikä tuo erityisiä haasteita metsästysaikojen säätelyyn. Lajiryhmälle on tyypillistä syklinen eli jaksottainen kannanvaihtelu. Jaksojen pituus oli 1960–1980 -luvuilla 6–7 vuotta, aallonpohjaja huippuvuosien lintutiheyserojen Metsäkanalintujen metsästysaikoja pidennettiin alkukesällä annetussa metsästysasetuksen muutoksessa. Tämä ei tarkoita, että jatkossa olisi aina metsästysasetuksen mukaiset pitkät metsästysajat, vaan että metsäkanalintujen metsästysaikoja tarkastellaan joka vuosi riistakolmiolaskentojen jälkeen. Metsästyksen säätelyssä tärkein asia on kestävyyden varmistaminen. Jos metsästysaikoja on rajoitettava, asiasta annetaan maaja metsätalousministeriön asetus. Perustana metsästysajoille on lintukantojen kehitys riistakolmiolaskentojen perusteella. Pyylle määritettiin kuukauden metsästysaika Pohjois-Pohjanmaan maakunnan Raahen seudun tasolta alkavalle ja koko Lapin kattavalle vyöhykkeelle. Tällä pohjoisella alueella pyytiheydet olivat jo hieman runsastuneet, mutta edelleen kannat olivat hieman alhaisella tasolla. Alueen pyykannan pitkäaikaiskehitys on ollut pääosin laskevaa ja vakaata. Muualle Pohjois-Pohjanmaalta alkavalle ja Etelä-Suomen kattavalle alueelle määritettiin kahden kuukauden metsästysaika. Tällä alueella pyykannan pitkäaikaiskehitys on ollut pääosin vakaata tai kasvavaa ja kanta on keskimääräisen tason tuntumassa. PYYKANNAN KEHITYS 1997-2018 PYYTIHEYS 2018 Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot ollessa 2–3-kertaisia. Syklisyys muuttui 1990-luvulla epäsäännölliseksi satunnaisvaihteluksi, mutta syklisyys näyttäisi olevan palaamassa takaisin. Metsäkanalintukantojen pitkäaikaiskehityksessä on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Kannat pienenivät merkittävästi 1960-luvulta 1980-luvun loppupuolelle, todennäköisesti elinympäristömuutosten vuoksi. 1990-luvulta lähtien metso-, teerija pyykantojen kehitys on ollut valtaosassa maata vakaata, mutta nousevaa tai laskevaa kehitystäkin on havaittavissa eräillä alueilla. Riekko taas on taantunut selvästi YläLappia lukuun ottamatta. Keskeisimpinä syinä metsäkanalintujen metsästysaikojen pidentämiseen on, että lintukannat ovat viime vuosikymmeninä pysyneet vakaina tai kasvaneet suuressa osassa maata ja että tieto lintukantojen alueellisesta kehityksestä on tarkentunut. Lisäksi metsästyspaineessa on tapahtunut merkittävää pienenemistä. Metsästysajat pyritään vakioimaan Jatkossa metsästysajat pyritään vakioimaan metsästysaikojen selkeyttämiseksi. Metsästys alkaa aina samaan aikaan 10. syyskuuta. Alkukaudesta metsästysverotus kohdistuu erityisesti nuoriin lintuihin, joiden luontainen kuolleisuus on suurempaa kuin vanhoilla linnuilla. Lyhennykset metsästysaikoihin tehdäänkin kauden loppupäästä, jolla pyritään säästämään elinkykyisimpiä ja siten todennäköisimmin selviytyviä lintuja. Ajatuksena on, että metson, teeren tai pyyn metsästysaikoja olisi kolme: yksi, kaksi tai kolme kuukautta. Lintulajin kannan kehityksen perusteella metsästys päättyisi alueella joko 10.10., 10.11. tai 10.12. Erittäin huonossa kannan kehitystilanteessa laji rauhoitettaisiin kokonaan. Urosmetson ja -teeren metsästys tammikuussa sallittaisiin vain erittäin hyvässä tilanteessa.
Metsästäjä 6 l 2018 l 7 Teerelle määritettiin yhden kuukauden metsästysaika valtaosaa kaakkoista ja keskistä Suomea koskevalle alueelle. Tällä alueella teerikannan pitkäaikainen kehityssuunta on keskimäärin vakaa, mutta vuoden 2018 tiheys on keskimääräistä alhaisempi. Teerikanta ei siis lähtenyt vielä vastaavanlaiseen nousuun kuin muualla maassa. Muualle maahan määritettiin kahden kuukauden metsästysaika. Näillä alueilla kannan pitkäaikainen kehityssuunta on vakaa tai kasvava, ja vuoden 2018 tiheydet keskimääräisiä. Varsinaisiin huipputiheyksiin teerikanta ei kasvanut vielä millään alueella. TEERIKANNAN KEHITYS 1997-2018 TEERITIHEYS 2018 Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot HA N N U HU TT U Laadukas riistatieto varmistaa metsästyksen kestävyyden Metsäkanalintujen metsästystä on säädelty Suomessa voimakkaasti metsästysaikoja rajoittamalla. Riistahallinnon linjaus on, että metsästysoikeuden haltijoiden ja metsästäjien tulisi itse säädellä metsäkanalintujen metsästystä entistä suunnitelmallisemmin niin, että säännöksillä tapahtuva metsästyksen rajoittamistarve vähenisi. Metsästysseurojen kohdalla uusi linjaus tarkoittaa nykyistä parempaa riistatiedon käyttöä metsästyksen suunnittelussa, suunnitelmallisempia saaliskiintiöitä, syyssoidinten rauhoittamista metsästykseltä sekä mahdollisia muita metsästyksen rajoitustoimia. Yksittäisten metsästäjien tietotaitoa ja vastuuntuntoa tulee edelleen kehittää muun muassa saaliin määrän, metsästystapojen ja valikoivan pyynnin osalta. Edellytyksenä liberaalimpaan menettelyyn on hyvä tieto lintukannoista ja metsästyksestä. Tärkeimpiä tavoitteita on pitää riistakolmioverkosto kattavana. Tiedon puute johtaa väistämättä siihen, että riistahallinto joutuu tekemään varovaisuusperiaatteen mukaisia, todennäköisesti myös osin tarpeettomia, aluekohtaisia metsästysrajoituksia. Kanalintujen metsästyspaine on muuttunut Osa metsästäjistä on ihmetellyt, onko entisaikojen pitkiin metsästysaikoihin todella mahdollisuuksia, kun metsästäjiä on nyt paljon enemmän, metsäautotieverkosto on tiheä ja elintason noususta johtuen ihmisillä on varaa matkustaa ja hankkia hyvä varustus tehokasta pyyntiä varten. Lisäksi lintukannat ovat heikommat kuin 1970-luvulla, jolloin metsäkanalintuja sai viimeksi pyytää syksyisin lokakuun jälkeenkin. Useat tekijät ovat kuitenkin vähentäneet metsästyspainetta. Väestörakenteen muutoksen seurauksena metsästysmaiden tuntumassa asuu enää vähän aktiiviväestöä. Tämä koskee erityisesti Pohjoisja ItäSuomea, joissa kanalintuja metsästetään eniten. Metsästyspainetta on vähentänyt myös metsästäjien siirtyminen muuhun pyyntiin, ennen kaikkea hirvieläinten metsästykseen. Metsien käsittelyn seurauksena
8 l Metsästäjä 6 l 2018 entisten vanhojen metsien tilalle on tullut tiheitä nuoria metsiä, joissa kulkeminen ja saaliin saaminen voi olla haastavaa. Monin paikoin hirvikärpäsiä on niin paljon, ettei metsään haluta mennä metsästyskauden alkupuolella. Riekkokannat kohentuivat viime vuodesta. Tiheydet ovat kuitenkin edelleen pääosassa Suomea hyvin pienet ja kannan pitkäaikainen kehityssuunta laskeva. Näin ollen metsästystä ei voitu sallia lukuun ottamatta Pohjois-Suomen itäja pohjoisosaa. Kuusamosta Muonioon ulottuvalle, yhtenäiselle alueelle määritettiin kuukauden metsästysaika riistanhoitoyhdistyskohtaisten riistakolmiolaskentatulosten perusteella. Tällä alueella riekkotiheys oli pidempiaikainen kehitys huomioiden tasolla, jolla lyhyt metsästysaika voitiin sallia. Kolmen pohjoisimman kunnan metsästysaika on metsästysasetuksessa 10.9.2018–31.3.2019. Tämän metsästysajan lyhentämiseen ei nähty tarvetta. Alueella riekkokantaa seurataan riistakolmioiden lisäksi koira-avusteisilla linjalaskennoilla. Laskentojen perusteella alueen riekkokanta lähti varovaiseen nousuun kahden vuoden laskukauden jälkeen siten, että kokonaisuutena tiheydet ovat kymmenen vuoden keskiarvon tuntumassa. Tunturialueen riekkokannan kehitys pitkällä aikavälillä on vakaata, eikä siinä ole havaittavissa vastaavaa laskua kuin metsäalueen riekkokannassa. Metsolle määritettiin kolmen kuukauden metsästysaika Keskija Länsi-Lapin alueelle, koska alueella kannan pitkäaikainen kehityssuunta on kasvava ja tiheys vuonna 2018 keskimääräistä korkeampi. Valtaosaan Suomea tuli kahden kuukauden metsästysaika. Tällä alueella metsokannan pitkäaikaiskehitys on vakaa tai kasvava ja tiheys keskimääräinen. Pohjanmaan maakunnassa, osassa Etelä-Pohjanmaan maakuntaa, Kainuun eteläisimmissä kunnissa sekä PohjoisSavon pohjoisimmissa kunnissa metsokannan pitkäaikaiskehityksen suunta on keskimäärin vakaa, mutta vuoden 2018 tiheys keskimääräistä alhaisempi. Näille alueille määritettiin kuukauden pyyntiaika. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa metsästysasetuksen mukainen metsästysaika kestää vain syyskuun loppuun saakka. Asetuksen mukaiseen metsästysaikaan päädyttiin vain Uudenmaan itäisen osan kohdalla. Muulla osalla aluetta rauhoitusta jatkettiin varovaisuusperiaatteen mukaisesti, koska alueelta oli heikosti laskentatietoa. Riekkokannan kehittyminen kanakoiralaskennan perusteella vuosina 2008 – 2018. Keskitiheys tarkoittaa kanta-arviota (riekkoa/km2) koko Ylä-Lappiin. Kanta-arvioon liittyvää epävarmuutta kuvaavat 95 % luottamusvälin alaja ylärajat. Kuvaan on merkitty myös koko aineiston pitkäaikainen keskiarvo vuosilta 2008 – 2018, joka on noin 7,6 riekkoa/km2 (riistakolmiot.fi) Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot METSOKANNAN KEHITYS 1997-2018 METSOTIHEYS 2018 Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot Aineistona Luonnonvarakeskuksen riistakolmiotiedot Metsästyspaine on mahdollisesti pienentynyt senkin takia, että nykyisten metsästäjien keskimääräiset kävelymatkat ja pyynnissä vietetyt ajat taitavat olla lyhyitä entisiin verrattuina. Merkittävää metsästysverotuksen vähenemistä on aiheuttanut myös metsästysseurojen ja metsästäjien omaehtoinen metsästyksen säätely. Metsäkanalintujen pyynnin luonne on muuttunut. Nykyään metsästä haetaankin ensisijaisesti elämyksiä, eikä saaliin saanti ole niin tärkeää kuin ennen.
Metsästäjä 6 l 2018 l 9 S uomen riistakeskuksen (Antti Siira, Mikael Luoma) ja Itä-Suomen yliopiston (Lauri Kortelainen, Lauri Mehtätalo, Markus Melin) yhteistyönä on kehitetty tietokonesovellus riistakolmiolaskentatulosten tuottamiseen. Sovelluksella pystytään analysoimaan monipuolisesti ja nopeasti riistakolmiolaskentojen tietoja. Tällainen sovellus on välttämätön metsästysaikojen määrittämisessä jo siitä syystä, että kolmiolaskentakauden päätyttyä elokuun puolivälissä metsästysaikaesityksen valmisteluun jää vain muutama päivä aikaa. Sovelluksessa Suomi on jaettu ruutuihin, jonka koko on 25x25 km (Kuva 1). Jokaiselta ruudulta saadaan tieto kolmiolaskentatuloksista vuodesta 1996 lähtien. Ruudun tiheysym. tuloksiin on otettu ruudun keskipisteestä 50 kilometrin säteellä olevien kolmioiden tulokset. Joillakin alueilla kolmioita on vähän ja siellä on käytetty 75 km:n sädettä. Kultakin ruudulta saadaan lintulajin tiheys, poikasosuudet, kannan kehityksen suunta ja ns. boxplot-jakauma lintutiheyksistä vuodesta 1996 lähtien. Sovelluksen tuottamasta kannankehitysmallinnuksesta voidaan lisäksi varauksella arvioida kannan tulevaa kehityssuuntaa. Metsästyksen säätelyn kannalta on olennaista tarkastella, miten lintukanta on kehittynyt pitkällä aikavälillä nykyisenkaltaisissa elinympäristöissä. Tarkastelujakso ei voi olla lyhyt, koska kanalintukantojen vuosivaihtelu on suurta. Jakso ei voi olla liian pitkäkään, koska elinympäristöissä on saattanut tapahtua merkittäviä muutoksia kanalintujen menestymisen kannalta. Näin olemme päätyneet pitkäaikaisessa kannan kehitystarkastelussa 21 vuoden jaksoon. Se sisältää kolme normaalin mittaista (seitsemän vuotta) syklin vaihetta, eikä elinympäristöissä ole arvioidemme mukaan tapahtunut suuria muutoksia tuolla aikajaksolla. Kanalintusovellus antaa keskimääräisen vuosimuutoksen lintutiheydessä viimeiseltä 21 vuodelta. Olemme tulkinneet muutoksen suuruutta siten, että kannan kehitys on vakaa, jos keskimääräinen vuosimuutos on ±1 %. Jos muutos on suurempi kuin ?1 %, kannan kehityssuunta on tulkittu laskevaksi. Jos muutos on suurempi kuin +1 %, suunta on kasvava. Mitä suurempi keskimääräinen vuosimuutos on, sitä suurempi painoarvo sillä on metsästysaikojen määrittämisessä. Tarkastelujakson vuotuiset lintutiheydet kultakin alueelta on esitetty ns. boxplot-kuvana, jossa tiheysarvot on piirretty janalle päällekkäin niin, että pienin arvo on alimmaisena ja suurin ylimmäisenä. Neljäsosa arvoista sijaitsee laatikon alla, puolet laatikossa ja neljäsosa laatikon yläpuolella. Kaikkien arvojen mediaani, eli keskimmäinen arvo, on merkitty poikkiviivana laatikkoon. Olemme tulkinneet jakaumaa siten, että lintutiheys on alueella keskimääräinen, kun tiheysarvo on laatikossa. Kun tiheys on laatikon yläpuolella, kanta on keskimääräistä korkeampi. Tiheyden ollessa laatikon alapuolella, kanta on keskimääräistä alhaisempi. Metsästysaikojen määrittämisen pääperusteet V iime vuosina maaja metsätalousministeriön asetus metsäkanalintujen metsästysajoista on perustunut Suomen riistakeskuksen esitykseen, jonka on valmistellut Suomen riistakeskuksen Kestävä metsästys -tiimi. Valmistelussa ovat mukana olleet myös ministeriön ja Luonnonvarakeskuksen edustajat. Tällä konseptilla on tarkoitus toimia jatkossakin. Metsästysaikojen määrittämisessä tarkastellaan monia eri tekijöitä. Tärkeimpinä niistä ovat lajin kannan pitkäaikaisen kehityksen suunta sekä tuorein lintutiheys verrattuna aikaisempiin vuosiin. Molempien muuttujien kohdalla on tärkeää kiinnittää huomiota tarkasteluajanjakson pituuteen. Pienemmällä painotuksella otetaan huomioon lintukannan viimeaikaisen kehityksen suunta eli syklin vaihe, jos sellainen on arvioitavissa, lajiin kohdistuva metsästysverotusaste alueella sekä harkinnan mukaan muitakin tekijöitä. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan erityisesti, jos alueelta ei ole saatavissa kattavaa laskentatietoa. Metsästysaika-alueiksi rajataan suuret yhtenäiset kuntaryhmät. On tärkeää tiedostaa, että yhdenkään alueen metsästysaikapäätökset eivät perustu pelkästään kyseisen vuoden riistakolmiotuloksiin, eivätkä myöskään liian pienipiirteisesti muutaman lasketun kolmion tietoihin. Elinympäristöja muista tekijöistä johtuen lintutiheyksissä ja poikastuotossa on suuria eroja alueiden välillä. Tämä on otettava huomioon metsästysaikojen määrittämisperusteissa. Laskentaverkoston on oltava kattava, jotta kunkin alueen lintukantojen kehityksestä saadaan riittävästi tietoa metsästysaikojen säätelyä varten. Tällä hetkellä kolmioita lasketaan kattavasti, lukuun ottamatta joitakin harvaan asuttuja alueita ja etelärannikkoa. Kanalintusovellus avuksi metsästysaikojen määrittämiseen METSOTIHEYDEN KEHITYS 1997-2018 SUOMESSA RUUDUITTAIN (25x25 KM) JA VALITULLA RUUDULLA
* Verkkokaupassa tarjolla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto. Ei koske lavatoimituksia. BACKWOODS METSÄSTYSPUKU Hengittävä sekä vedenpitävä metsästyspuku erinomaista hintalaatusuhdetta arvostavalle metsästäjälle. HALF-ZIP 240G LÄMPÖPAITA Suositut, huipputekniset Half-zipit toimivat sekä kerrastona että paitana. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava ThermoDry-materiaali. Koot: XS-3XL. EXTREME LITE HIRVIMIEHEN PUKU Tekninen ja kevyt puku aktiiviselle eränkävijälle. Puvussa yhdistyvät keveys sekä äärimmäinen suorituskyky. COOLDRY 180G ALUSKERRASTO Korkealuokkainen mikrokuitu siirtää kosteuden pois iholta ja pitää vartalon viileänä ja kuivana. Neljä värivaihtoehtoa. Koot: XS-3XL. TUNDRA HIRVIMIEHEN PUKU Huippulämmin metsästyspuku kylmiin jahtipäiviin suurriistan pyytäjille. SuperLoft-kuitutäyte sekä vedenja tuulenpitävä Rain-Stop® -erikoiskalvo. MERINO 200G ALUSKERRASTO Hengittävää, kosteutta siirtävää ja nopeasti kuivuvaa 100% merinovillaa. Istuva leikkaus. Mallit miehille ja naisille. Sopii metsästykseen ja vapaa-aikaan. KÄÄNNETTÄVÄ FLEECETAKKI Tuulen ja vedenpitävä fleecetakki metsästykseen. Koiramiesten suosikkivalinta! H30 LADATTAVA OTSALAMPPU Tehokas otsavalo, jonka valoteho riittää 4000 lumeniin. H30 tuottaa tasaisen, laajan keilan. Sisältää tehokkaan 5100mAh -akun ja latauskaapelin. TUNDRA METSÄSTYSPUKU Monikäyttöinen topattu metsästyspuku vedenpitävällä ja hengittävällä RainStop -kalvolla. Runsaasti taskutilaa ja housuissa korotettu selkäosa henkseleillä. UNUK MERINOVILLANEULE Erittäin miellyttävää merinovillaa. Istuu hyvin ylle ja laskeutuu mukavasti. Puolikorkea kaulus ja 1/4-pitkä vetoketju. Tummanharmaa ja metsänvihreä. Koot: XXS-4XL. DAWSON FLEECETAKKI Vahva vedenpitävä ja hengittävä RainStop -kalvolla varustettu fleecetakki metsästykseen. KÄÄNNETTÄVÄ FLEECETAKKI + EXTREME LITE HENKSELIHOUSUT THERMODRY 220G VÄLIKERRASTO Huipputekninen välikerrasto viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava materiaali. Miehet: XS-3XL, Naiset: XXS-2XL. TUNDRA LUMICAMOPUKU Monikäyttöinen topattu metsästyspuku vedenpitävällä ja hengittävällä RainStop -kalvolla. Runsaasti taskutilaa ja housuissa korotettu selkäosa henkseleillä. MERINO 280G VÄLIKERRASTO Erittäin lämmin ja miellyttävä merinovillainen välikerrasto. Unisex-malli. Paidassa vetoketjullinen rintatasku ja korkea kaulus. CALIBRE METSÄSTYSTAKKI Suosittu hiljainen metsästystakki Rain-Stop -kalvolla. Lämmin fleecevohvelivuori. S12 HD+SMS LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA, TEHDASHUOLLETTU Takuu 6 kk. CALIBRE METSÄSTYSTAKKI + SUPERIOR HENKSELIHOUSUT SUPERIOR LUMICAMOPUKU Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. GLACIER SOFTSHELLTAKKI Lämmin ja hiljainen softshell-takki karvavuorella. Sopii metsästykseen tai vapaa-aikaan. SUOMI R16 ASEKAAPPI Uuden aselain mukainen kaappi 12-16 aseelle. Hyvät tilat tarvikkeille. Ulkomitat 1500 x 550 x 400 mm, paino tyhjänä noin 152 kg. Kotiinkuljetus 29,90. GPSMAP 64 Suosittu Garminin maasto-GPS 2,6” värinäytöllä. Kaksoisakkujärjestelmä ja varalla AA-paristot. KATSO HINTAA! 99 90 LOPPUERÄ! 27 90 KATSO HINTAA! 59 90 KATSO HINTAA! 34 90 PAITA+HOUSUT 99 90 SAIMME LISÄERÄN! 79 90 LOPPUERÄ! 179 90 ALK. 29 90 TAKKI+HOUSUT 279,TAKKI+HOUSUT 299,TAKKI+HOUSUT 299,PAKETTIHINTA! 179 90 PAKETTIHINTA! 199 90 TAKKI+HOUSUT 299,UUTUUS! 99 90 KATSO HINTAA! 499,UUTUUS! 99 90 RAJOITETTU ERÄ! 149 90 UUTUUS! 79 90 UUTUUS! 119 90 SUOSIKKIVALINTA! 79 90 60% 16 aseelle 4000 lm RETKITUKKU.FI VARASTON TYHJENNYS LISÄKSI ILMAINEN TOIMITUS 0€* MAASTOKARTTA + LIPPIS + KLIPSI GPSMAP 64 ostajalle Arvo yhteensä 98,90€ (Erikoistarjous) KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU! 199 90 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16, Su 12-16 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia). Hinnat voimassa vähintään 30.11.2018 tai niin kauan kun tavaraa riittää.
* Verkkokaupassa tarjolla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto. Ei koske lavatoimituksia. BACKWOODS METSÄSTYSPUKU Hengittävä sekä vedenpitävä metsästyspuku erinomaista hintalaatusuhdetta arvostavalle metsästäjälle. HALF-ZIP 240G LÄMPÖPAITA Suositut, huipputekniset Half-zipit toimivat sekä kerrastona että paitana. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava ThermoDry-materiaali. Koot: XS-3XL. EXTREME LITE HIRVIMIEHEN PUKU Tekninen ja kevyt puku aktiiviselle eränkävijälle. Puvussa yhdistyvät keveys sekä äärimmäinen suorituskyky. COOLDRY 180G ALUSKERRASTO Korkealuokkainen mikrokuitu siirtää kosteuden pois iholta ja pitää vartalon viileänä ja kuivana. Neljä värivaihtoehtoa. Koot: XS-3XL. TUNDRA HIRVIMIEHEN PUKU Huippulämmin metsästyspuku kylmiin jahtipäiviin suurriistan pyytäjille. SuperLoft-kuitutäyte sekä vedenja tuulenpitävä Rain-Stop® -erikoiskalvo. MERINO 200G ALUSKERRASTO Hengittävää, kosteutta siirtävää ja nopeasti kuivuvaa 100% merinovillaa. Istuva leikkaus. Mallit miehille ja naisille. Sopii metsästykseen ja vapaa-aikaan. KÄÄNNETTÄVÄ FLEECETAKKI Tuulen ja vedenpitävä fleecetakki metsästykseen. Koiramiesten suosikkivalinta! H30 LADATTAVA OTSALAMPPU Tehokas otsavalo, jonka valoteho riittää 4000 lumeniin. H30 tuottaa tasaisen, laajan keilan. Sisältää tehokkaan 5100mAh -akun ja latauskaapelin. TUNDRA METSÄSTYSPUKU Monikäyttöinen topattu metsästyspuku vedenpitävällä ja hengittävällä RainStop -kalvolla. Runsaasti taskutilaa ja housuissa korotettu selkäosa henkseleillä. UNUK MERINOVILLANEULE Erittäin miellyttävää merinovillaa. Istuu hyvin ylle ja laskeutuu mukavasti. Puolikorkea kaulus ja 1/4-pitkä vetoketju. Tummanharmaa ja metsänvihreä. Koot: XXS-4XL. DAWSON FLEECETAKKI Vahva vedenpitävä ja hengittävä RainStop -kalvolla varustettu fleecetakki metsästykseen. KÄÄNNETTÄVÄ FLEECETAKKI + EXTREME LITE HENKSELIHOUSUT THERMODRY 220G VÄLIKERRASTO Huipputekninen välikerrasto viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava materiaali. Miehet: XS-3XL, Naiset: XXS-2XL. TUNDRA LUMICAMOPUKU Monikäyttöinen topattu metsästyspuku vedenpitävällä ja hengittävällä RainStop -kalvolla. Runsaasti taskutilaa ja housuissa korotettu selkäosa henkseleillä. MERINO 280G VÄLIKERRASTO Erittäin lämmin ja miellyttävä merinovillainen välikerrasto. Unisex-malli. Paidassa vetoketjullinen rintatasku ja korkea kaulus. CALIBRE METSÄSTYSTAKKI Suosittu hiljainen metsästystakki Rain-Stop -kalvolla. Lämmin fleecevohvelivuori. S12 HD+SMS LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA, TEHDASHUOLLETTU Takuu 6 kk. CALIBRE METSÄSTYSTAKKI + SUPERIOR HENKSELIHOUSUT SUPERIOR LUMICAMOPUKU Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. GLACIER SOFTSHELLTAKKI Lämmin ja hiljainen softshell-takki karvavuorella. Sopii metsästykseen tai vapaa-aikaan. SUOMI R16 ASEKAAPPI Uuden aselain mukainen kaappi 12-16 aseelle. Hyvät tilat tarvikkeille. Ulkomitat 1500 x 550 x 400 mm, paino tyhjänä noin 152 kg. Kotiinkuljetus 29,90. GPSMAP 64 Suosittu Garminin maasto-GPS 2,6” värinäytöllä. Kaksoisakkujärjestelmä ja varalla AA-paristot. KATSO HINTAA! 99 90 LOPPUERÄ! 27 90 KATSO HINTAA! 59 90 KATSO HINTAA! 34 90 PAITA+HOUSUT 99 90 SAIMME LISÄERÄN! 79 90 LOPPUERÄ! 179 90 ALK. 29 90 TAKKI+HOUSUT 279,TAKKI+HOUSUT 299,TAKKI+HOUSUT 299,PAKETTIHINTA! 179 90 PAKETTIHINTA! 199 90 TAKKI+HOUSUT 299,UUTUUS! 99 90 KATSO HINTAA! 499,UUTUUS! 99 90 RAJOITETTU ERÄ! 149 90 UUTUUS! 79 90 UUTUUS! 119 90 SUOSIKKIVALINTA! 79 90 60% 16 aseelle 4000 lm RETKITUKKU.FI VARASTON TYHJENNYS LISÄKSI ILMAINEN TOIMITUS 0€* MAASTOKARTTA + LIPPIS + KLIPSI GPSMAP 64 ostajalle Arvo yhteensä 98,90€ (Erikoistarjous) KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU! 199 90 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16, Su 12-16 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia). Hinnat voimassa vähintään 30.11.2018 tai niin kauan kun tavaraa riittää.
12 l Metsästäjä 6 l 2018 JUHA IMMONEN Kuvat: MARKKU HANKONEN Kanakoirat palasivat Boen kartanolle Suomen ensimmäinen kanakoirien metsästyskoe järjestettiin 125 vuotta sitten Boen kartanolla Porvoossa. Kanakoirakerho – Hönshundssektionen ry halusi juhlistaa pitkää historiaansa Suomessa järjestämällä kanakoirien metsästyskokeet kartanon alueella. Kartano ympäristöineen tarjosi nostalgiset ja kunnioitusta herättävät puitteet hienolle viikonlopulle. S uomessa on harvoja paikkoja, jotka ovat säilyneet tai säilyttäneet toimintaympäristönsä siten, että yli vuosisatainen aktiviteetti on mahdollista toteuttaa uudestaan. Boen kartanon pitkä historia on saanut jatkoa nykyisen isäntänsä Leif Hagelstamin johdolla. Kartanon pihapiiriä vilkastuttaa nykyisin hevosjalostus ja -urheilutoiminta. Kartanorakennuksen kunnostustyöt ovat luoneet puitteet, jotka ovat kulttuurillisesti kauniit ja hyvällä maulla toteutetut. Kartanon nykyinen isäntä on myös intohimoinen metsästävien lintukoirien ystävä ja metsästää itse saksanseisojalla. Hän toimi kokeiden molempina päivinä niin ampujana kuin maasto-oppaana. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kartano on palannut takaisin samalle suvulle, jolla se oli ensimmäisen kanakoirien kenttäkokeen järjestämisen aikaan 125 vuotta sitten. Ensimmäinen kanakoirien kenttäkoe Finska Kennelklubben – Suomen kennelklubi, oli perustettu vuonna 1889. Klubin aloittaessa koetoimintansa Porvoossa 1893 oli kanakoiraväki ensimmäisten joukossa. Perustajat olivat aktiivisia metsästäjiä, jotka käynnistivät kenneltoiminnan nimenomaan metsästyksen tarpeisiin. Seuraava luonteva vaihe oli koetoiminnan käynnistäminen. Boen kartano Porvoon pohjoispuolella tarjosi pääkaupungin lähistöllä puitteet, jossa ensimmäiset kenttäkokeet englantilaisille kanakoirille voitiin järjestää. Kartanon pelloilla kilpailtiin syyskuussa 1893 ja mukana kisassa oli tuolloin yhteensä seitsemän koiraa, edustaen kaikkia kanakoirarotuja – yksi englannin-, gordoninja irlanninsetteri sekä neljä pointteria. Vauhdikkaan AVO3-palkinnon arvoisen suorituksen tarjosi Esa Karjalainen ja englanninsetterinarttu Huntingwhite Etta
Metsästäjä 6 l 2018 l 13 Kenttäkoe ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen, jopa Uusi Suometar -lehti uutisoi tapahtumasta. Ensimmäisen kanakoirien kenttäkokeen voitti pointteriuros Milton Totnes, omistaja ja ohjaaja hovineuvos D.J Waden. Palkintotuomareina toimivat tohtori A. Lindh, tuomari N. von Wendt sekä vapaaherra Otto Wrede. Ensimmäinen koepäivä Suomen vanhin koirakoemuoto, kanakoirien kenttäkoe, on säilynyt vuosikymmenien aikana lähes muuttumattomana. Settereiden ja pointtereiden työskentelyssä arvostetaan ja arvioidaan edelleen vauhdikasta sekä tyylikästä hakua, linnunlöytökykyä ja taitavaa linnun käsittelyä. Ohjaajan rooli on myös säilynyt ennallaan. Koiranohjaajan tehtävänä on ohjata koiraansa, kantaa asetta ja koeluokasta riippuen yhä myös itse ampua riistalintu. Kanakoirien metsästyskoe ei ole vaativa vain koiralle, vaan myös ohjaajalle. Kenttäkokeessa metsästyksen kohteena ovat Suomessa fasaani, peltopyy ja mahdollisesti lehtokurppa. Juhlakokeen ensimmäinen koepäivä valkeni koleana ja tuulisena. Suomenlahden yli vihaisesti henkäillyt etelätuuli sai syksyisen päivän ”kulkemaan seitsemällä hevosella”, päivän aikana sää vaihtui sateesta auringonpaisteeseen. Ensimmäisenä koepäivänä starttasi kolmessa ryhmässä yhteensä 28 ekipagea kaikissa kolmessa koeluokassa. Ensimmäisenä koepäivänä saatiin hienoja palkintoja voittajaluokan parhaana palkittiin VOI1-palkinnolla ja -sertifikaatilla englanninsetterinarttu M-16 ELIT-16 Ailigaslammen Beaivvas ohjaajana Jari Vettenniemi. Voittajaluokan tuomarina toimi kanakoirakerhon kunniapuheenjohtaja ja ylituomari Pentti Tapio. Lisäksi ensimmäisen palkinnon nuorten luokasta saivat englanninsetteriuros Finnstar Daddy’s Day, ohjaajana Matti Juuti ollen luokkansa paras koira sekä englanninsetteriuros Lammefjordens Liljestrom, ohjaajana Kari Valtonen. Yhdistetyn nuorten ja avoimen luokan ryhmän tuomarina toimi kanakoirakerhon kunniajäsen ja ylituomari Henrik Standertskjöld-Nordenstam. Juhlakilpailun kolmannen ryhmän ylituomarina toimi Juha Rutanen. Kaikkiaan palkinnon enKartano tarjosi nostalgisen kauniit puitteet juhlakokeiden järjestämiselle
14 l Metsästäjä 6 l 2018 simmäisenä koepäivänä saivat kahdeksan ekipagea. Juhlaillallinen Koejärjestelyistä vastannut työryhmä johtajinaan Petri Kesävaara sekä Ari Jalonen olivat onnistuneet tehtävässään erinomaisesti. Lauantai-iltana juhlaväkeä oli saapunut paikalle kymmenittäin ja Boen kartanon upouusissa ravintolatiloissa juhlaväkeä odotti tapahtuman arvoon erinomaisesti sopiva kattaus. Tarjoamisista ja tarjoilusta vastasivat Suomen kärkiammattilaiset Ari Jalosen johdolla. Kattauksen yksityiskohdista täytyy nostaa esiin vain tätä tapahtumaa varten luotu servettitaitos, jonka nimi oli ”Setterin häntä”. Illallista juhlistivat läsnäolollaan kartanon isännän Leif Hagelstamin ja Kanakoirakerhon kunniapuheenjohtajan Pentti Tapion lisäksi myös Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sekä Kanakoirakerhon kunniajäsen, Suomen Kennelliiton valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja sekä Euroopan FCI:n osaston hallituksen jäsen Eeva Anttinen. Illalliselle osallistui myös lukuisa joukko Kanakoirakerho – Hönshundssektionen ry:n kunniajäseniä sekä hallituksen edustajia. Kiitospuheissa haluttiin korostaa kanakoiraharrastajien arvostusta lajin pitkiin perinteisiin sekä kiitettiin mahdollisuudesta palata yli vuosisadan takaisiin maisemiin juhlistamaan merkittävää tapahtumaa. Unohtamatta järjestelyistä vastanneiden henkilöiden pyyteetöntä panosta koeviikonlopun järjestämiseksi. Toinen sertifikaatti Toinen koepäivä valkeni kirpeän pakkasen nipistellessä nenänpäätä. Yli kaksikymmentä ekipagea oli starttaamassa toiseen koepäivään. Toisenakin koepäivänä kilpailtiin kolmessa ryhmässä samojen ylituomareiden arvostellessa koirien ja ohjaajien toimintaa. Boen kartanon alueella oli hyvin kaikkia koeriistalintuja ja palkintoja jaettiin toisena päivänä kuudelle ekipagelle. Parhaimmasta suorituksesta vastasi pointterinarttu Riekkokirhveen Hertha saaden VOI1-palkinnon sekä -sertifikaatin, ohjaajana Marko Stålnacke. Molempien päivien voittajaluokan ensimmäisen palkinnon saajien suorituksen arvoa korostaa se, että VOI1-palkintoja sertifikaatilla jaetaan Suomessa vuosittain vain ykköskappaleita, jos ensimmäistäkään. Muita ensimmäisiä palkintoja ei sunnuntaina jaettu, mutta paras avoimen luokan koira AVO2-palkinnolla oli pointteriuros Myrteigens Harald, ohjaaja Guy Bardy. Paras nuorten luokan koira NUO3-palkinnolla oli englanninsetterinarttu Terrismäen Gitte, ohjaajana Maarit Murtosalo. Onnistuneen koeviikonlopun lopuksi kartanon isäntä kiitti osallistujia ja toivotti Kanakoirakerhon harrastajineen lämpimästi tervetulleeksi jälleen 250-vuotisjuhlakilpailuihin. Kaikki osallistuneet olivat halukkaita merkitsemään tulevat kokeet jo kalenteriinsa – niin ikimuistoiset ne olivat! Illallisvieraat kuuntelemassa Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry:n kunniajäsen Henrik Standertsköld-Nordenstamin juhlapuhetta. Kunniajäsen Guy Bardyn pointteriuros Myrteigens Harald sai sunnuntaina avoimenluokan toisen palkinnon.
Metsästäjä 6 l 2018 l 15 K eskustelu jokamiehenoikeuksista käy tällä hetkellä vilkkaana. Suomalaiset jokamiehenoikeudet ovat Suomen kansallisen elävän perinnön luettelossa ja nyt niitä ollaan viemässä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Nämä maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiset oikeudet sisältävät myös merkittävän vastuun, ollaanhan kuitenkin yksityismailla liikuttaessa aina jonkun toisen omistamalla maalla. Suhtautumisessa suomalaisten ainutlaatuiseen ja hienoon jokamiehenoikeuteen liikkua luonnossa olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Hankkeen taustalla olevat toimijat ovat valtakunnallisesti varsin pieniä mutta sitäkin äänekkäämpiä. Samat tahot ovat olleet valjastamassa myös yhteisillä veroillamme pyörivää YLEä ja sen ”mennään metsään” -kampanjaa. Ainut asia joka näissä hankkeissa on unohdettu, on suomalainen yksityinen maanomistaja, joita on kuitenkin yli 630 000. Tuntuu siis siltä, että pieni vähemmistö käyttää suurempaa äänivaltaa kuin suuri enemmistö. Hankkeesta ei ennen sen julkituloa ole puhuttu yksityisten maanomistajatahojen kanssa ja silloin yleensä näinkin ylevästä hankkeesta tulee helposti konfliktoitunut. Herää aina epäilys, että onko taustalla jotain kauaskantoisempia suunnitelmia, kun asiasta ei ole yhteisesti päätetty tai sovittu. Ollaanko esimerkiksi jokamiehenoikeuksilla ja sen luomalla brändillä lisäämässä matkailuliiketoimintaa, siis tilannetta, jossa joku muu tekee maanomistajan maalla bisnestä ilman, että maanomistaja saa tästä taloudellista hyötyä. Tämä ei liene tarkoitus, mutta epäilys helposti herää. Tämä sama keskustelu käydään jokamiehenoikeuksia merkittävästi vahvemman oikeuden eli metsästysoikeuden osalta maanomistajien ja metsästysoikeuden vuokraajien kesken. Kun metsästysoikeudet Suomessa vuokrataan paikallisille metsästysseuroille, on korvaus yleensä muodollinen. Metsästysoikeuden vuokrannut taho ei voi tällöin toteuttaa esimerkiksi kaupallista metsästystä alueella ilman, että tuottoa jaetaan myös maanomistajalle. Jokamiehenoikeudet ovat meillä ainutlaatuiset, älkäämme pilatko niitä liiallisen innostuksen vallassa. K aikki merkit viittaavat siihen, että edessä on vilkas susitalvi ja hallinto-oikeuksien ovet käyvät tiuhaan. Suomessa on kuusi alueellista hallinto-oikeutta: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, PohjoisSuomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet. Kun Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaa oltiin lakkauttamassa 1.9.2014, Suomen riistakeskus esitti, että Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa käsitellyt Suomen riistakeskuksen päätöksistä tehdyt valitukset keskitettäisiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa käsiteltäviksi. Esitys perustui siihen, että valituslautakunnan henkilöstö oli siirtymässä lakkautuksen myötä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Jos näin olisi tehty, olisi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ollut vuosien varrella hankittu osaaminen ja kokemus metsästysasioissa valmiina. Kuten nyt kokemuksesta tiedämme, eri hallinto-oikeuksissa tulkitaan täytäntöönpanokieltoihin liittyviä asioita riista-asioissa (mm. suden poikkeusluvat) eri tavoilla. Jokamiehenoikeutta ja vähän hallinto-oikeutta ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Varapuheenjohtajalta Metsästäjä 8 l 2018 l 15
16 l Metsästäjä 6 l 2018 JARKKO NURMI Siivet Kurjennevan yllä Elinympäristöjen hoitoa ja noutajakoirayhteistyötä Kurjennevan Eränkävijöiden alueelle luotiin riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life -hankkeessa lähes 20 hehtaarin laajuinen kosteikko, joka täydensi aiemmin ennallistettujen vesialueiden verkostoa. Alueella on nyt melkoinen elinympäristöjen mosaiikki. Kosteikkokohteilla metsästetään aluksi vain kerran viikossa ja jokaisella metsästäjällä on noutava koira apunaan. Tämän takaa yhteistyösopimus Lakeuden noutajakoirayhdistyksen kanssa. E ränkävijöiden majalla vastassani on seuran ehkä leppymättömin puurtaja Pertti Rinta-Nikkola, joka toimii myös Lakeuden ja Kyrönmaan riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajana. Hän esittelee metsästysseuran viimeisintä rakennusprojektia, EU:n Leader-rahoituksella tehtyä lahtiliiterin laajennusta. On ilo huomata, että
Metsästäjä 6 l 2018 l 17 Siivet Kurjennevan yllä Elinympäristöjen hoitoa ja noutajakoirayhteistyötä Valmiina lähtöön! riistakeskuksen tuottamat hirvieläinkantojen hoidon teemajulisteet ovat jo löytäneet tiensä uuden laajennusosan seinälle! – Meillä on sen verran innokasta porukkaa seurassa, että koko ajan on jonkinlainen kehittämishanke vireillä, kertoo RintaNikkola. Joskus tehdään kosteikkoja, joskus riistapeltoja ja keinopesiä vesilinnuille. Nyt
18 l Metsästäjä 6 l 2018 aloitettiin tämä yhteistyö Lakeuden noutajakoirayhdistyksen kanssa. Majan portailla juttelevien metsästäjien ja koirien ohjaajien poskilla hehkuu innostus. Koirienkin hännät vispaavat taajaan: pian päästään jahtiin. Eettisyys edellä Kosteikkojen kunnostaminen, eettisyyden korostaminen, vesilintulaskennat ja kestävän käytön takaavat metsästysjärjestelyt ovat toki tuttuja piirteitä suomalaisessa riistataloudessa, mutta harvassa seurassa niitä vaalitaan niin huolella kuin Kurjennevan Eränkävijöissä. Osaa kosteikoista pidetään jatkuvasti osittain ”pajuttuneena”, jotta vesilintupoikueille olisi tarjolla pesäja pienpoikasvaiheen suojaa. Umpeenkasvaneita alueita raivataan ja alueelle on tehty keinopesiä. Kosteikon saalis kiintiöidään vuosittain ja metsästäjät osallistuvat vesilintulaskentoihin. Kurjennevan Eränkävijät saattaa valitet
Metsästäjä 6 l 2018 l 19 Tietoa riistasta ja metsästyksestä tavasti olla mieluinen poikkeus Suomessa. Vesilintukantojen hoito on monin paikoin jäänyt muun riistanhoidon ja vastuunkannon varjoon, sillä muuttavaa riistavaraa ei välttämättä koeta metsästysseuroissa yhtä omaksi ja tärkeäksi asiaksi kuin vaikkapa kanalintukantojen hoitoa metsästysaikarajoituksilla ja kiintiöillä. Jatkossa olisikin tärkeää panostaa uudenlaisen vesilinnustuskulttuurin luomiseen, sillä vastuullisesti hoidetut vesilintukannat takaavat paljon metsästysmahdollisuuksia esimerkiksi nuorille metsästäjille. Kurjennevalla luodaan metsästysmahdollisuuksien lisäksi toimintaedellytyksiä myös noutajakoiraharrastajille, jotka eivät aina itse metsästä. Kaikki hyötyvät. Etenkin koirat! Samanlainen toiminta on nyt mahdollista kautta Suomen, sillä Suomen Noutajakoirajärjestö perusti taannoin Facebookiin ”Noutajakoirapörssin”, jonka kautta metsästäjät ja noutajakoiraharrastajat voivat löytää toisensa ja pudotetut vesilinnut! Tämä on erittäin hieno aloite. Sivustoa kannattaa hyödyntää muussakin metsästyksessä, sillä myös kyyhkyt ja kanalinnut saadaan varmemmin talteen treenattujen koirien ja ohjaajien avulla. Noutajat vauhdissa sorsanpyyntiä Kurjennevalla Sorsanpyynnin aloitusta on perinteisesti lykätty Kurjennevan kosteikolla viikolla. Yleensä kosteikolle onkin kerääntynyt muualta runsaasti vesilintuja. Nyt näyttää vaisulta. Iso taviparvi kohahtaa kosteikolta, mutta ne ovat läksynsä oppineet ja kiertävät metsästäjät kaukaa – ennen häipymistään horisonttiin. Saman tempun tekevät myös muutamat yksittäiset heinäsorsat. Kyllä koirillekin töitä saadaan, vaisusta alusta huolimatta, sillä kosteikkomosaiikin reunaosista vesilintuja löytyy ja koirat pääsevät töihin. Ne ratsaavat jokaisen ulottuvillaan olevan lutakon. Sorsia pölähtelee ylös, mutta valtaosa siivittää liian kaukana. Parista pompusta saadaan kuitenkin saalista. Tätä kirjoitettaessa on jo lokakuun alkupuoli ja Kurjennevan yllä viuhuvat muuttosorsien siivet. Sorsakausi jatkuu aina jäiden tuloon sillä kosteikot sijaitsevat Varpulan ja Hirvijärven tekoaltaiden lähellä, tunnetulla muuttoreitillä. Pertti Rinta-Nikkolan poika Jani, ja Lakeuden noutajakoirayhdistyksen Timo Nordberg ovat molemmat tyytyväisiä. – Perustimme WhatsApp-ringin koirattomien metsästäjien ja noutajakoirien omistajien välille ja lähtöjä on ollut syksyllä jo kymmeniä, toteaa Jani tyytyväisenä. Yhteistyö teki ainakin minun metsästyksestäni nautittavampaa, kun ei tarvinnut koko ajan pohtia, että putoaako ammuttu sorsa avoveteen siten, että saan sen pois. Koirat löysivät linnut tureikoistakin. Myös noutajakoirapuolella ollaan erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön ja sen toivotaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Idea syntyi alun perin Kurjennevalla vuonna 2015 pidetyissä noutajakoirien SM-kokeissa. Nyt ensimmäisenä vuonna toimintaan ilmoittautui 16 koirakkoa. – Täytyy kiittää idean isää Jani RintaNikkolaa tästä metsästäjäyhteistyöstä. Tämä antaa monelle koiranohjaajalle mahdollisuuden tarjota koiralle rotutyypillistä toimintaa, joka on koiralle elintärkeä virike, toteaa Lakeuden noutajakoirayhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Nordberg. Kurjennevan Eränkävijöiden ja Lakeuden noutajakoirayhdistyksen yhteistyö on hyvä esimerkki käytännön lähtökohdista tapahtuvasta vastuunkannosta ja pyrkimyksestä entistä eettisempään metsästykseen. Suomen Noutajakoirajärjestön Noutajapörssi-Facebook-sivun kautta metsästäjät voivat hakea noutavia koiria ja niiden ohjaajia kaverikseen pienriistanpyyntiin kautta maan. Kuvatun kaltainen metsästysseura-yhteistyökin on mahdollista. Rohkeasti mukaan!
20 l Metsästäjä 6 l 2018 MIKKO TOIVOLA Pienpetoteema veti väkeä Mynämäellä Pienpetopyynti ja lapsiperheet eivät välttämättä heti eksy samaan lauseeseen. Toimivalla ohjelmalla ja kourallisella osaavia henkilöitä voidaan kuitenkin saada aikaan tilaisuus, josta syntyy hyvällä suunnittelulla ajatus: ”Pienpetopyynti voi olla koko perheenkin harrastus.” M ynämäen riistanhoitoyhdistyksellä on pitkään ollut tapana järjestää toimintaa myös nuorisolle yhteistyössä alueensa metsästysseurojen kanssa. Koska alueella on myös pienpetojen pyynnistä innostuneita metsästäjiä, jalostui keväällä 2018 ajatus suunnitella tapahtuma, jossa molemmille ryhmille riittäisi kiinnostuksen kohteita. Riistanhoitoyhdistyksen aloitteesta toimintaa ryhtyivät organisoimaan paikalliset innostuneet pienpetopyytäjät. Tapahtumapaikaksi valittiin Mynämäen rhy:n ampumarata. Ohjelma päätettiin rakentaa muutamien kiinnostavien teemojen ympärille siten, että asiantuntijat kertovat niistä yleisölle. Lisäksi tilaisuuteen pyydettiin lähialueelta mukaan erilaisten metsästyskoirien omistajia – eläinkunnan edustajat kun yleensä kiinnostavat perheen pienempää väkeä. Tapahtumassa olivat mukana mm. Metsähallitus ja Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry esittelemässä omaa toimintaansa pienpetopyynteihin liittyen. Asiantuntevat luennot kiinnostivat Artikkelin kirjoittaja saapui paikalle Mynämäen riistanhoitoyhdistyksen alkusanojen jälkeen, kun äänessä oli jo näädänpyyntiin erikoistunut lokalahtelainen Voitto Takkunen. Näädänpyyntivinkkien jälkeen jatkoi houkuttelupyynnin erikoismies Aki S. Perälä. Hyvällä rytmillä etenevä ohjelma sai monet pysähtymään ja kuuntelemaan pienpetopyynnin saloja. Harvalle oli tuttua, että peuran rasva on erinomainen syötti näädän rautapyynnissä tai se, miten monipuolinen äänija käyttäytymismallien maailma voi metsästäjälle avautua supikoiran houkuttelupyynnin kautta. Perheen pyyntiponnistuksista vastaavien kuunnellessa kiinnostavia luentoja, oli perheen pienemmillä mahdollisuus tutustua erilaisiin koirarotuihin ja nauttia ilmaiseksi jaossa olleita virvokkeita ja makkaraa. Myös tilaisuuden loppupuolelle sijoittuneet varispyyntiin ja pienpetojen pyyntikilpailuja käsitelleet luennot jaksoivat kiinnostaa yleisöä. Malliesimerkki riistanhoitoyhdistyksen siipien alla suoritetusta koulutustapahtumasta Tulevaisuudessa riistanhoitoyhdistysten rahoitus tulee perustumaan erilaisiin suoritteisiin. Koulutustapahtumat ovat yksi toimintamuoto joka tulee kerryttämään myös alueen riistanhoitoyhdistyksen valtionapua. Luonnollisesti tavoitteena tulisi olla, että koulutustapahtuma on suunniteltu siten, että se saavuttaa riittävän yleisömäärän ja on ohjelmansa puolesta laadukas. Tällöin se antaa osallistujilleen myös metsästyksen toteutuksen kannalta oleellista tietoa. Voidaan rehellisesti todeta, että arviolta 200 henkilöä paikalle koonnut pienpetometsästyksen koulutustapahtuma täytti nämä edellä mainitut tavoitteet erittäinkin ansiokkaasti. Tilaisuudessa oli paikalla monia eri metsästyskoirarotujen edustajia ja se kiinnosti perheen nuorimpia. Juonnetut luennot eri metsästysaiheista kiinnostivat yleisöä. Kuvassa Voitto Takkunen kertoo näädän rautapyynnin erityispiirteistä.