Metsästäjä 06/2016 - Lehtiluukku.fi

M et sä st äj ä Haastattelussa Tauno Partanen 6 l 2016 Villiturkikset hyötykäyttöön Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi H U I P P U M E R K K I M M E Kysy kauppiaaltasi! Lapua Naturalis 9,3x62 N560, 16,2 g., svh. 89,00 € Nordis Oy_Lapua 9,3x62_Naturalis_Metsästäjä nro6_210x267mm.indd 1 18.10.2016 12:35:21 Uusi Metsästäjän opas ilmestyy pian!
2 l Metsästäjä 6 l 2016 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12 – 16) oma@riista.fi Metsästäjä -lehti Nro 6/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 23.1.2017. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Annamari Alanne, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marko Mikkola, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Laura Ticklén. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_06 Kansikuva : Pekko Heimola
Metsästäjä 6 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 6 l 2016 5 Pääkirjoitus: Tarvitsemme luotettavaa tietoa riistakannoista 6 Itsenäinen riistahallinto säilyi 8 Hirvitiedon vuodenajat 12 Metsästyksenvalvojien matkassa 14 Susi – pirullinen konflikti vai helppo nakki? 15 Peurasaaliit talteen myös sähköisesti 16 Susiasiaa aidan molemmin puolin 20 Kaupallinen metsästys – vaihtoehto yhä useammalle 22 Elävää kuvaa riistametsistä 24 Juliste: Hirvi 26 Metsästäjät ilman aseita 30 Uusi metsästäjätutkinto lähes valmis 32 Afrikkalainen sikarutto uhkaa Suomea Baltiasta 33 Aimo annos mäyrää 34 Villiturkis taipuu moneksi 36 Suomenlahden hylkeenmetsästysalueet selvitettiin 38 Entisajan metsämiehen joulu-uskomukset 39 Ruoka tuo joulun 40 Riistan ja viinin liitto 42 Uutismakasiini 44 Lajiesittely: Metsäpeura 45 Eräilmoitukset 46 Áigeguovdilis ságat sámegillii Riistaa joulupöytään ja viinin kaveriksi, s. 38 Metsästäjät ilman aseita, s. 26 Metsästyksenvalvojat työssään, s. 12 Ka is a H ut tu n en M in na H ur m e Peurasaa liit voi ilmoitta a nyt Oma riista -palvelu ssa!, s.15 A n na m ar i A la n n e
4 l Metsästäjä 6 l 2016 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa ”luo Oma riista -tunnus” ja anna sähköpostiosoitteesi 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa 1 Hirvitietojen kirjaaminen Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen Lataa ilmainen mobiilisovellus Googlen, Applen tai Microsoftin sovelluskaupasta Havaintojen tarkka aika ja paikka säilyvät nyt riistalokissasi. 1 3 4 LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI Kirjaa hirvihavainto tai -saalis Oma riista -palveluun suoraan maastosta. 2 Metsästyksenjohtaja hyväksyy tietokoneella hirvihavainnot ja -saaliit Oma riista -palvelussa. Reaaliaikainen hirvenmetsästyksen seuranta kaikille seuran jäsenille verkossa. C M Y CM MY CY CMY K omariista_hirvihavainnot.pdf 1 12/08/16 12:36
Metsästäjä 6 l 2016 l 5 Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että metsästyksen tulee olla kestävää. Tämä edellyttää hyvinvoivia riistakantoja, jotta metsästysmahdollisuudet säilyvät myös tuleville sukupolville ja metsästys hyväksytään yhteiskunnassa jatkossakin. Kestävä metsästys tarkoittaa metsästysaikojen ja pyyntilupien määrän säätelyä, mikä joka vuosi herättää paljon keskustelua. Tarvitsemme siis luotettavaa tietoa riistakannoista, ja niiden kehityksestä: työtä, jota riistakonsernissa tekevät tutkijat. Arviot riistan määrästä ja kantojen kehityksestä tulee olla luotettavia ja perusteltuja, ja siksi maassamme on kehitetty luotettavia laskentajärjestelmiä yhteistyössä metsästäjien, muiden riistasta kiinnostuneiden ulkoilmaihmisten ja tutkijoiden kesken. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa riistakolmiolaskennat, koiraihmisten tekemät riekkojen linjalaskennat pohjoisessa sekä hirvenmetsästäjien hirvihavainnot, suurpetohavaintojärjestelmää unohtamatta. Tutkijat käyttävät erilaisia ekologisia ja matemaattisia malleja muuttaakseen laskentatulokset kanta-arvioiksi ja kehitysennusteiksi, joiden pohjalta voimme suunnitella riistan kestävää verotusta. Tämä viimeinen vaihe herättää usein paljon keskustelua ja polemiikkiakin. Ovatko numerot oikein? Tilanne näyttääkin joskus hassunkuriselta, kun meillä jokaisella on taipumus tarkastella maailmaa omasta pihapiiristämme ja metsästysalueeltamme. Verrataanpa tilannetta keskusteluun maamme metsien riittävyydestä erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Toiset ovat pelänneet puiden loppuvan Kustaa Vaasan ajoista lähtien ja toiset taas väittävät vanhojen puiden hävinneen kokonaan. Tällainen kuva saattaa syntyä, jos käsityksen Suomen metsistä muodostaa pelkästään kesämökin terassilta tai auton ikkunasta katsellen. Keskustelussa unohtuu, että tutkijat mittaavat joka vuosi systemaattisesti tuhansia ja tuhansia koealoja, joiden perusteella lasketaan ennusteet metsien kehitykselle. Tiedän toki itsekin, mitä omassa metsässäni tapahtuu, mutta kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan paljon havaintoja – ei kymmeniä tai satoja vaan kymmeniä tuhansia. Niiden perusteella näkyy, että puuta on metsissämme enemmän kuin ikinä aikaisemmin ja isojakin puita edelleen on. Tämä usein unohtuu keskustelussa ja yleistämme usein oman lähipiirimme näkymän koko maata tai vähintäänkin maanosaa koskevaksi. Tutkimus on mahdollistanut metsävarojen käytön moneen tarkoitukseen ja hyvinvoinnin rakentamiseksi tulevan kehityksen vaarantumatta. Kun tutkijoiden määrärahojen puitteista tekemät parhaat mahdolliset ennusteet näyttävät erilaiselta kuin oma takapiha, tekee joskus mieli väittää, että väärässähän he ovat tai peräti vääristelevät tuloksia. Vuosikymmeniä tutkimusmaailmaa seuranneena minulle on kuitenkin syntynyt vahva käsitys siitä, että näin eivät asiat ole. Meidän täytyy pystyä katsomaan koko maan tai maanosan metsien kokonaiskuvaa, ja sitä ei pysty luotettavasti muodostamaan muuten kuin tutkimuksen keinoin suuresta määrästä havaintoja sekä niihin perustuvilla koko ajan parantuvilla malleilla. Sama pätee riistakantoihin. Päätösten ja metsästyksen suunnittelun on perustuttava luotettaviin numeroihin, emmekä saa niitä mistään muualta kuin tutkimuksesta. Tutkijat tarvitsevat metsästäjien keräämiä riistatietoja luotettavien arvioiden tekemiseen. Kentällä työskentelevä tutkimushenkilöstö ansaitsee meidän tukemme ja arvostuksemme työstä, jota he tekevät parhaansa mukaan myös meidän hyväksemme! Jos oman takapihan havainnot joskus poikkeavat tutkimuksen tuottamista kanta-arvioista, kyseessä on useimmiten paikallinen poikkeama ja määrärahat tai havaintomäärät eivät ole riittäneet paikallisen vaihtelun kuvaamiseen. Silloin tarvitaan lisää luotettavia havaintoja, jotta tutkimus voi kehittää parempia ennusteita, jotka toimivat myös entistä pienemmillä alueilla. Tilanne menee aivan väärään suuntaan, jos alamme nähdä tutkimuksen vastustajanamme. Pidetään kaikki huoli siitä, että tuemme riistakantojen arviointia ja sen parissa työtään tekeviä. Tarvitsemme luotettavaa tietoa riistakannoista Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 6 l 2016 Klaus Ekman Tauno Partanen: Itsenäinen riistahallinto säilyi Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011. Hallituksen puheenjohtaja Tauno Partanen voi nyt toisen puheenjohtajakautensa kääntyessä loppupuolelle todeta, että uudistus oli onnistunut. Itsenäinen riistahallinto on koko metsästäjäkunnan ja tietysti riistatalouden etu, Partanen korostaa. etsänhoitaja Tauno Partanen, syntynyt Sotkamossa vuonna 1954, on kulkenut pitkän ”virkatien” rivimetsästäjästä riistahallinnon huipulle. Jo pikkupoikana metsästyksen aloittanut Partanen on aina ollut pystykorvamiehiä. Alussa enemmän tai vähemmän puhdasrotuisilla pystykorvilla metsästettiin metsäkanalintuja, mutta sittemmin koirat ovat muuttuneet hirvikoiriksi. – Ensimmäisen hirveni ammuin opiskeluaikana Hyytiälässä, metsäylioppilaiden hirvijahdissa. Toki olin hirvijahdissa ollut jo aiemminkin, mutta Hyytiälässä tuli ensimmäinen oma kaato, Partanen muistelee. Riistahallinnon luottamusmiehenä Tauno Partanen on kulkenut pitkän tien. Ensimmäinen merkittävä luottamustehtävä oli valinta Pohjois-Savon riistanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 1995. Taustalla oli vahva järjestökokemus esimerkiksi Pohjois-Savon pystykorvakerhosta, Suomen harmaahirvikoirajärjestön eri tehtävistä ja metsästysseuratoiminnasta. Myös leipätyö Pohjois-Savon metsälautakunnassa, sittemmin Pohjois-Savon metsäkeskuksessa ja OTSO metsäpalveluiden metsätalouspäällikkönä, oli antanut hyvät valmiudet sopeutua organisaatioltaan varsin samankaltaiseen riistahallintoon. Keskelle isoa muutosta Riistanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaM Tauno Partanen on hirvikoiramiehiä. Kuva kuluvan syksyn hirvijahdista susirajalla.
Metsästäjä 6 l 2016 l 7 jana Tauno Partanen nousi silloisen Metsästäjäin Keskusjärjestön (MKJ) hallitukseen ja lopulta puheenjohtajaksi vuonna 2009 eli samana vuonna, kun MKJ:n edustajakokous päätti, että MKJ lähtee mukaan valmistelemaan uutta riistahallintoa, ja sen perustamiseen tähtäävää riistahallintolakia. – Tuo 2009 tehty päätös, jota edelsi tiukka vääntö ja joka vaati paljon taustatyötä sekä perusteluja, oli ratkaiseva. Ilman sitä uudistusta ei olisi lähdetty tekemään riista-alan ehdoilla, vaan muutoksen olisivat vieneet läpi muut tahot, ja itsenäinen riistahallinto olisi muisto vain, Partanen pohtii. Alkoi kiivas valmistelu. Lukemattomat työryhmät kokoontuivat ja suuri joukko luottamusmiehiä ja toimihenkilöitä valmisteli eri osa-alueita ja lopulta silloisen eduskunnan lähestulkoon viimeisenä lakina helmikuussa 2011 hyväksyttiin nykyinen riistahallintolaki. – Oli siinä jännitettävää loppuun saakka. Kaikista tiukin oli perustuslakivaliokuntakäsittely, jonka jäljiltä rima heiluu vieläkin, Partanen muistelee. – Nyt, kun saa jo hieman perspektiiviä riistahallintouudistuksen merkitykseen, voi hyvällä omallatunnolla todeta, että uudistus on onnistunut. Suomen riistakeskus on saavuttanut laajasti tunnustetun aseman ja uskottavuuden puolueettomana riista-alan asiantuntijana ja riistatalouden edistäjänä. Erityisesti strategisesti tärkeät hoitosuunnitelmat ovat tukeneet tätä työtä. Myös palomuurin takana olevat julkiset hallintotehtävät ja siellä tehtävät päätökset ovat kestäneet lähes poikkeuksetta korkeimpien oikeusasteidenkin tarkastelun. Erityiskiitos kaikille asiaa edistäneille, Tauno Partanen kiittelee, mutta muistuttaa samalla, että homma ei ole edelleenkään valmis, vaan työtä tarvitaan jatkossakin. Susi nousee keskiöön Tauno Partasen puheenjohtajakauteen on toki mahtunut muitakin kovia vääntöjä. Kaikista vaikein ja raskain on ollut vääntö sudesta. Susikannan nousu ja sen mukanaan tuoma yhteiskunnan ääripäiden jakautuminen susien suojelijoihin ja susien vastustajiin, on asettanut riistahallinnon ensimmäistä kertaa todellisen haasteen eteen. Metsästäjät ja erityisesti kiihkeimmät susien vastustajat, ovat vaatineet Suomen riistakeskukselta tiukempaa suhtautumista suteen ja voimakkaampia toimia susikannan vähentämiseksi. Vastaavasti susien suojelijat ovat haukkuneet Suomen riistakeskusta liian leväperäisestä poikkeuslupien myöntämisestä. – Kyllä susi on henkisesti ollut kaikista raskain osa tätä hallitustyöskentelyä. Tulen itse susialueelta ja olen varmaan ensimmäisten joukossa menettänyt oman koirani kesken metsästystapahtuman suden tappamaksi. Tunnen ja tiedän sen tuskaisan tunnekuohun tällaisen tapauksen jälkeen. – Silti on koko ajan pidettävä tiukasti mielessä, että Suomen riistakeskus ainoastaan toteuttaa valtakunnan riistapolitiikkaa, eikä tee sitä. Politiikkaa tekevät muut tahot, kuten poliitikot ja maaja metsätalousministeriö sekä riistaneuvostot niin aluekuin valtakunnankin tasolla, Tauno Partanen muistuttaa. – Politiikkaan vaikuttamisessa tarvitaan kaikkien metsästäjien yhteistyötä, ja siinä on metsästäjien kesken löydettävä oikeat kanavat, jotta asiat etenevät. Sutta saatava metsästää Tauno Partanen on yhä vakuuttuneempi siitä, että riittävä sudenmetsästys on lähes ainut ja samalla paras keino EU-direktiivien vaatiman, joskus omituiselta ja epämääräiseltäkin tuntuvan, suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Metsästys vähentää susikonflikteja ja lisää suden hyväksyttävyyttä myös arvokkaana riistalajina susireviireillä. – Susireviireiden asukkailla pitää olla entistä enemmän vaikutusvaltaa susiasioihin, koska he joutuvat elämään suden ja suden aiheuttamien ongelmien kanssa ympäri vuoden. Nyt päättyneellä kannanhoidollisella metsästyskokeilulla oli hyvin myönteinen vaikutus ihmisten asenteisiin sutta kohtaan susialueilla, Partanen korostaa. – Näyttäisi myös siltä, etteivät sudet ole vähentyneet, mihin toivottavasti saadaan varmistus lumien tultua maahan, Partanen jatkaa. – Riittävällä metsästyksellä ja toisaalta kattavalla valvonnalla pidetään myös susien laiton tappaminen minimissään. Kentälle ei jää juurikaan liikkumavaraa salametsästykselle ja salametsästäjille, koska ei haluta vaarantaa laillista metsästystä laittomuuksien hiljaisella hyväksynnällä, Partanen muistuttaa. Metsästyskokemukset ulkomailta avartavat sopivasti maailmankuvaa. Sitä oppii arvostamaan meidän omaa tapaamme metsästää, Tauno Partanen muistuttaa. Oman kasvatin KVA Sarvilehdon Lipen tarina päättyi 14.11.1998 Varpaisjärven Juudinsalolla mielityönsä ääressä eli susi iski hirvihaukulle.
Metsästyksenjohtaja: Paperisavottaa ei enää tarvita, eivätkä lippuset ja lappuset huku kauden kuluessa. Metsästyksenjohtaja käy läpi kotitietokoneella tai tabletilla metsästyspäivän aikana kirjatut hirvihavainnot ja -saalisilmoitukset. Jos virheitä on, hän korjaa ne ja hyväksyy merkinnät. Seurueen niin halutessa, johtaja voi myös kirjata saaliit tai havainnot sekä määritetyn metsästysalueen ulkopuolelle kaatuneet hirvet. Sähköisen metsästyspäivän raportointiin kuluu aikaa murto-osa paperiseen vaihtoehtoon verrattuna. Hirvitiedot siirtyvät suoraan Oma riista -palvelun tietokantaan ja ovat siellä metsästäjien, metsästyksenjohtajien, aluetoimistojen sekä Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimuksen käytössä. Mahdolliset lisäselvitykset pyydetään aluetoimistolta saman tien, eikä väärä tieto kertaudu monessa portaassa. Helppoa ja nopeaa! Alueelliset riistaneuvostot (ARN): jokainen alueellinen riistaneuvosto tekee oman hirviverotussuunnitelmansa kolmivuotiskaudekseen. Kannanvaihtelutnäkyvät selkeästi vain monien vuosien jatkumona. Vuosittaista vaihtelua on, mutta tavoitteet säilyvät melko muuttumattomina ARN:in kauden ajan. Alueelliset riistaneuvostot (ARN): jokainen alueellinen riistaneuvosto tekee oman hirviverotussuunnitelmansa kolmivuotiskaudekseen. Kannanvaihtelutnäkyvät selkeästi vain monien vuosien jatkumona. Vuosittaista vaihtelua on, mutta tavoitteet säilyvät melko muuttumattomina ARN:in kauden ajan. Alueet: Pyyntilupahakemukset ja niihin liittyvät kysymykset työllistävät aluetoimistoja. Alueilla lupahakemukset syötetään lupahallintaan. Myös aluetoimistot ovat voineet seurata hirvenmetsästyksen etenemistä syksystä saakka. Haettuja lupia verrataan jäävän kannan arvioihin, riistavahinkorekisterin tietoihin ja ARN:in tavoitteisiin. Ylimääräisten raporttien ja tietojen pyytäminen postitse tai sähköpostilla vähenee merkittävästi. Aluetoimistot: Aluetoimistot lähettävät sekä myönteiset että kielteiset lupapäätökset luvanhakijoille. Paperisavotta on edelleen melkoinen: lupapäätös, saalisilmoitukset, yksilöidyt saaliseläintiedot, hirvenmetsästyksen johtajan ilmoituslomake, uusi pyyntilupa ihmisravinnoksi kelpaamattoman tilalle ja vino pino ohjeita lähtee postilla luvanhakijalle. Seurat: Metsästyksen päättymisen jälkeen seurat tekevät arvion alueensa jäljelle jäävästä kannasta. Tutkimus: Viime vuosina arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta ovat tulleet maaliskuun tienoilla. Kun hirvitiedot tänä vuonna menevät Luonnonvarakeskukselle (Luke) jo hirvenmetsästyksen aikana voidaan tutkimukselta saada jo helmikuun aikana melko tarkat kanta-arviot. Paperisten hirvitietokorttien käsittely vie edelleen aikaa, mutta huomattavasti pienemmän paperimäärän vuoksi Luke käsittelee ja rekisteröi tiedot nopeammin. Reaaliaikainen hirvitieto ja aiemmin valmiina olevat kanta-arviot antavat lisää valmisteluaikaa verotussuunnitteluun. Riistanhoitoyhdistykset: Riistanhoitoyhdistyksissä on käytössään kaikki mahdollinen tieto verotussuunnittelunsa tueksi. Suunnittelua ei tarvitse enää tehdä kiireessä, sillä Lukelta tulevat kanta-arviot tulevat aiemmin, ja metsästystä on voinut seurata koko kauden ajan. Arpominen ja virheet karsiutuvat – tieto korostuu. Metsästäjät: Lupahaku käynnistyy. Luvat haetaan edelleen paperilla, mutta seurojen aluerajojen piirtäminen kartalle jää unholaan. Oma riista -palveluun kerran määritelty metsästysalue on tallessa vuodesta toiseen. Yksittäiset metsästysalueen muutokset pystytään helposti muokkaamaan karttatyökalujen avulla. Sähköinen kartta helpottaa melkoisesti myös aluetoimistojen työtä ja luvanhakija voi tulostaa kartan lupahakemuksen kylkeen. Tarkemman ja selkeämmän tiedon ansioista sekä yliettä alimitoitetut lupahakemusmäärät vähenevät riistakeskusalueilla. Metsästäjä: Metsästäjien ei tarvitse kuitenkaan odottaa kirjepostia, sillä kirjatut lupapäätökset näkyvät saman tien Oma riista -palvelussa perusteluineen. Syksyn hirvenmetsästyksen käytännön suunnittelu seuratasolla voi alkaa jälleen… Metsästäjä: Metsästyksen aikana tehdyt hirvihavainnot sekä hirvisaaliit voi tallentaa Oma riista -palveluun suoraan maastosta. Palveluun kirjataan muun muassa hirven sukupuoli, ikä ja uroksella sarvipiikit. Tieto kaatopaikasta ja -ajasta tulee palveluun automaattisesti. Kotiin päästyään hirvenmetsästäjien ei tarvitse enää käyttää aikaa saalisilmoitusten täyttämiseen tai tietojen kirjaamiseen. Koska metsästysalueet on määritelty Oma riista -palvelussa, saalista ei voi edes kirjata väärään paikkaan. Virheiden mahdollisuus eliminoituu. Luvansaaja: Pyyntilupamaksun maksaminen helpottuu, koska saalisja maksutiedot ovat suoraan Oma riista -palvelussa. Erityisesti luvansaajalla, mutta myös metsästyksenjohtajalla, yötä myöten jatkuva puhelinrumba loppuu. TEKSTI: ANNAMARI ALANNE KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Kiitos Etelä-Savon aluetoimiston työntekijät Ohto Salo, Tuula Varjus ja Petri Vartiainen, hirvitiedon liikkeiden avaamisesta. Oma riista -palvelun ansiosta hirvenmetsästyksen eteneminen näkyy koko ajan metsästäjille, seuroille, aluetoimistoille ja tutkimukselle. Yhtenä valtavana tiedostona aluetoimistoille tulevat tiedot ovat historiaa; avoimuus sekä valmiit taulukot ja kuvaajat ovat tätä päivää. Tänä kesänä ja syksynä metsästäjät ovat valmistautuneet hirvestykseen myös sähköisesti. Reilut 4500 metsästysseuraa ja -seuruetta vajaasta kuudesta tuhannesta on ottanut oman metsästysseuran tai -seurueen haltuun Oma riista -palvelussa. Hirvijahdissa paperisulkeiset ovat suurelle osalle metsästysseuroja vihdoin historiaa, kun saalisilmoitukset ja muut hirvitiedot voi täyttää ja lähettää sähköisesti. Katoaako tieto bittiavaruuteen? Vähentääkö sähköisyys ihmiskontakteja? Keskittyykö tieto entistä harvemmalle? Pelko pois! Tosiasiassa tieto palautuu metsästäjälle, sähköisyys lopettaa moninkertaisen työn tekemisen eri portaissa ja tieto on vihdoin avointa kaikille. Metsästäjän kotona syksyä ja hirven pyyntiä on valmisteltu jo pitkään: varusteet on kaivettu esille, aseet huollettu ja termospullo pesty kerrankin kunnolla. vuodenajat Hirvitiedon Kanta-arvioiden kautta kevääseen Käsittelyrumba kruunaa kesän Tutkimusta tehdään talvella Syksyn saaliista suuntaviivat C M Y CM MY CY CMY K hirvi_vuosi.pdf 1 07/11/16 22:41 8 l Metsästäjä 6 l 2016
Metsästyksenjohtaja: Paperisavottaa ei enää tarvita, eivätkä lippuset ja lappuset huku kauden kuluessa. Metsästyksenjohtaja käy läpi kotitietokoneella tai tabletilla metsästyspäivän aikana kirjatut hirvihavainnot ja -saalisilmoitukset. Jos virheitä on, hän korjaa ne ja hyväksyy merkinnät. Seurueen niin halutessa, johtaja voi myös kirjata saaliit tai havainnot sekä määritetyn metsästysalueen ulkopuolelle kaatuneet hirvet. Sähköisen metsästyspäivän raportointiin kuluu aikaa murto-osa paperiseen vaihtoehtoon verrattuna. Hirvitiedot siirtyvät suoraan Oma riista -palvelun tietokantaan ja ovat siellä metsästäjien, metsästyksenjohtajien, aluetoimistojen sekä Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimuksen käytössä. Mahdolliset lisäselvitykset pyydetään aluetoimistolta saman tien, eikä väärä tieto kertaudu monessa portaassa. Helppoa ja nopeaa! Alueelliset riistaneuvostot (ARN): jokainen alueellinen riistaneuvosto tekee oman hirviverotussuunnitelmansa kolmivuotiskaudekseen. Kannanvaihtelutnäkyvät selkeästi vain monien vuosien jatkumona. Vuosittaista vaihtelua on, mutta tavoitteet säilyvät melko muuttumattomina ARN:in kauden ajan. Alueelliset riistaneuvostot (ARN): jokainen alueellinen riistaneuvosto tekee oman hirviverotussuunnitelmansa kolmivuotiskaudekseen. Kannanvaihtelutnäkyvät selkeästi vain monien vuosien jatkumona. Vuosittaista vaihtelua on, mutta tavoitteet säilyvät melko muuttumattomina ARN:in kauden ajan. Alueet: Pyyntilupahakemukset ja niihin liittyvät kysymykset työllistävät aluetoimistoja. Alueilla lupahakemukset syötetään lupahallintaan. Myös aluetoimistot ovat voineet seurata hirvenmetsästyksen etenemistä syksystä saakka. Haettuja lupia verrataan jäävän kannan arvioihin, riistavahinkorekisterin tietoihin ja ARN:in tavoitteisiin. Ylimääräisten raporttien ja tietojen pyytäminen postitse tai sähköpostilla vähenee merkittävästi. Aluetoimistot: Aluetoimistot lähettävät sekä myönteiset että kielteiset lupapäätökset luvanhakijoille. Paperisavotta on edelleen melkoinen: lupapäätös, saalisilmoitukset, yksilöidyt saaliseläintiedot, hirvenmetsästyksen johtajan ilmoituslomake, uusi pyyntilupa ihmisravinnoksi kelpaamattoman tilalle ja vino pino ohjeita lähtee postilla luvanhakijalle. Seurat: Metsästyksen päättymisen jälkeen seurat tekevät arvion alueensa jäljelle jäävästä kannasta. Tutkimus: Viime vuosina arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta ovat tulleet maaliskuun tienoilla. Kun hirvitiedot tänä vuonna menevät Luonnonvarakeskukselle (Luke) jo hirvenmetsästyksen aikana voidaan tutkimukselta saada jo helmikuun aikana melko tarkat kanta-arviot. Paperisten hirvitietokorttien käsittely vie edelleen aikaa, mutta huomattavasti pienemmän paperimäärän vuoksi Luke käsittelee ja rekisteröi tiedot nopeammin. Reaaliaikainen hirvitieto ja aiemmin valmiina olevat kanta-arviot antavat lisää valmisteluaikaa verotussuunnitteluun. Riistanhoitoyhdistykset: Riistanhoitoyhdistyksissä on käytössään kaikki mahdollinen tieto verotussuunnittelunsa tueksi. Suunnittelua ei tarvitse enää tehdä kiireessä, sillä Lukelta tulevat kanta-arviot tulevat aiemmin, ja metsästystä on voinut seurata koko kauden ajan. Arpominen ja virheet karsiutuvat – tieto korostuu. Metsästäjät: Lupahaku käynnistyy. Luvat haetaan edelleen paperilla, mutta seurojen aluerajojen piirtäminen kartalle jää unholaan. Oma riista -palveluun kerran määritelty metsästysalue on tallessa vuodesta toiseen. Yksittäiset metsästysalueen muutokset pystytään helposti muokkaamaan karttatyökalujen avulla. Sähköinen kartta helpottaa melkoisesti myös aluetoimistojen työtä ja luvanhakija voi tulostaa kartan lupahakemuksen kylkeen. Tarkemman ja selkeämmän tiedon ansioista sekä yliettä alimitoitetut lupahakemusmäärät vähenevät riistakeskusalueilla. Metsästäjä: Metsästäjien ei tarvitse kuitenkaan odottaa kirjepostia, sillä kirjatut lupapäätökset näkyvät saman tien Oma riista -palvelussa perusteluineen. Syksyn hirvenmetsästyksen käytännön suunnittelu seuratasolla voi alkaa jälleen… Metsästäjä: Metsästyksen aikana tehdyt hirvihavainnot sekä hirvisaaliit voi tallentaa Oma riista -palveluun suoraan maastosta. Palveluun kirjataan muun muassa hirven sukupuoli, ikä ja uroksella sarvipiikit. Tieto kaatopaikasta ja -ajasta tulee palveluun automaattisesti. Kotiin päästyään hirvenmetsästäjien ei tarvitse enää käyttää aikaa saalisilmoitusten täyttämiseen tai tietojen kirjaamiseen. Koska metsästysalueet on määritelty Oma riista -palvelussa, saalista ei voi edes kirjata väärään paikkaan. Virheiden mahdollisuus eliminoituu. Luvansaaja: Pyyntilupamaksun maksaminen helpottuu, koska saalisja maksutiedot ovat suoraan Oma riista -palvelussa. Erityisesti luvansaajalla, mutta myös metsästyksenjohtajalla, yötä myöten jatkuva puhelinrumba loppuu. TEKSTI: ANNAMARI ALANNE KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Kiitos Etelä-Savon aluetoimiston työntekijät Ohto Salo, Tuula Varjus ja Petri Vartiainen, hirvitiedon liikkeiden avaamisesta. Oma riista -palvelun ansiosta hirvenmetsästyksen eteneminen näkyy koko ajan metsästäjille, seuroille, aluetoimistoille ja tutkimukselle. Yhtenä valtavana tiedostona aluetoimistoille tulevat tiedot ovat historiaa; avoimuus sekä valmiit taulukot ja kuvaajat ovat tätä päivää. Tänä kesänä ja syksynä metsästäjät ovat valmistautuneet hirvestykseen myös sähköisesti. Reilut 4500 metsästysseuraa ja -seuruetta vajaasta kuudesta tuhannesta on ottanut oman metsästysseuran tai -seurueen haltuun Oma riista -palvelussa. Hirvijahdissa paperisulkeiset ovat suurelle osalle metsästysseuroja vihdoin historiaa, kun saalisilmoitukset ja muut hirvitiedot voi täyttää ja lähettää sähköisesti. Katoaako tieto bittiavaruuteen? Vähentääkö sähköisyys ihmiskontakteja? Keskittyykö tieto entistä harvemmalle? Pelko pois! Tosiasiassa tieto palautuu metsästäjälle, sähköisyys lopettaa moninkertaisen työn tekemisen eri portaissa ja tieto on vihdoin avointa kaikille. Metsästäjän kotona syksyä ja hirven pyyntiä on valmisteltu jo pitkään: varusteet on kaivettu esille, aseet huollettu ja termospullo pesty kerrankin kunnolla. vuodenajat Hirvitiedon Kanta-arvioiden kautta kevääseen Käsittelyrumba kruunaa kesän Tutkimusta tehdään talvella Syksyn saaliista suuntaviivat C M Y CM MY CY CMY K hirvi_vuosi.pdf 1 07/11/16 22:41 Metsästäjä 6 l 2016 l 9
Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE!
Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE!
12 l Metsästäjä 6 l 2016 Teksti ja kuvat: Kaisa Huttunen Metsästyksenvalvojien matkassa rätarkastaja Tommi Suonpää sekä merivartijat Lauri Karjunen ja Aleksi Kolsi pakkaavat venettä Hurpun merivartioasemalla. Ollaan menossa tekemään tehovalvontaa itäiselle Suomenlahdelle. – Toimialuettani ovat valtion vesistöt Porista Virolahdelle saakka. Lisäksi valvon mantereella Pori–Hämeenlinna–Lappeenranta-akselin eteläpuoleisia Metsähallituksen hallinnoimia maa-alueita, kertoo Etelä-Suomen erätarkastaja Suonpää. Metsästyksenvalvontaa tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yhteistyö takaa sen, että yleisten vesialueiden lisäksi voidaan tarkastaa yksityisiä alueita. Merivartioilla on myös paikallistuntemusta, ja he tietävät usein suositut metsästyspaikat. Tällä kerralla ulkomerellä on kovat maitystä vaan samalla tarkastetaan myös kalastuslupia, vesilläliikkujien kuntoa ja venevarustuksia, kertoo Suonpää. Metsästäjät ovat riistanhoitajia Kierroksen jälkeen palataan asemalle ja siirrytään pienempään veneeseen. Sillä päästään liikkumaan mantereen puoleisilla matalilla vesialueilla. – Vilkkilänturan kaislikko on suosittu sorsastuspaikka. Kun mennään ajoissa, ei häiritä parasta iltalentoa, selostaa Karjunen. Alueelta kuuluu haulikonlaukauksia. Reijo Pesonen, Juha Hiltunen, Kristian Kontkanen sekä Jesse Repo ovat tulleet Vantaalta saakka sorsapassiin. Papereiden, ammusten ja rajoitinten tarkastuksen lomassa ehtii tarkastella myös saalista: heinäsorsia veneen pohjalla. Repo on sitä mieltä, että sorsien puuttuessa voi tehdä vaikka riistanhoitotyötä eli poistaa rauhoittamattomia lokkeja ja variksia. Lyhyen jutustelun jälkeen valvojat kiittävät miehiä ja lähtevät ajamaan eteenpäin. E Reijo Pesosen (vas.) ja Juha Hiltusen mielestä valvonta on hyvä asia ja sitä voitaisiin tehdä enemmänkin. Tehostetussa metsästyksenvalvonnassa tehdään yhteistyötä eri viranomaisten ja tahojen kanssa. Itäisellä Suomenlahdella metsästyksenvalvonnan lomassa valvotaan myös muita vesillä liikkujia. Suuriin rikkeisiin valvojat törmäävät vain harvoin. ningit, eikä metsästäjiä näy Ulko-Tammioon ulottuvalla kierroksella. Reissulla päästään kuitenkin tarkastamaan kalastuslupia. – Harvemmin valvotaan pelkästään metsäsNiillä yksittäistapauksilla, jotka eivät noudata säännöksiä, onkin sitten usein kaikki asiat pielessä. Tommi Suonpää
Metsästäjä 6 l 2016 l 13 Metsästyksenvalvojien matkassa Pian kuuluvasta pamauksesta päätellen vantaalaiset pääsevät tekemään riistanhoitotöitä. Valvontaan suhtaudutaan myönteisesti Metsästyksenvalvojien mukaan metsästäjät suhtautuvat yleisesti myönteisesti valvontaan. – Etelä-Suomessa metsästyspuoli on hyvällä tolalla. Niillä yksittäistapauksilla, jotka eivät noudata säännöksiä, onkin sitten usein kaikki asiat pielessä. Ammutaan vaikkapa liikkuvasta moottoriveneestä rauhoitettua eläintä. Metsästäjäkunnassa kuitenkin tuomitaan tällaiset väärinkäytökset, pohtii Suonpää. Illalla tehdään vielä autolenkki Porolahdelle, mutta siellä on hiljaista. Aamulla tehovalvonta jatkuu Kotkan ja Pyhtään kansallispuistoalueella yhdessä Metsähallituksen suojelubiologi Ari Laineen kanssa. – Karut luodot ovat tärkeitä vesilintujen ja kahlaajien levähdyspaikkoja. Osa niistä on kokonaan rauhoitettuja. Osa taas on retkeilijöiden ja lintubongarien suosiossa, kertoo Laine. Puistoa ympäröivät vesialueet ovat päälll Metsähallituksen erätarkastajat ovat erävalvontaviranomaisia, joiden tehtävänä on valvoa laillisuutta ja luvallisuutta valtion alueilla tapahtuvassa metsästyksessä, kalastuksessa, luonnonsuojeluasioissa sekä maastoja vesiliikenteessä. Erätarkastajat tekevät erävalvontaa myös muiden lainvalvontaviranomaisten kuten Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin kanssa. Lainvalvontaviranomaisten lisäksi Metsähallituksen muu henkilöstö sekä Suomen riistakeskuksen nimittämät metsästyksenvalvojat valvovat metsästyksen luvallisuutta omilla alueillaan ja tekevät yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa. Kalastuksen laillisuutta valvovat myös ELY-keskuksen ja vesialueen omistajan valtuuttamat kalastuksenvalvojat. Erätarkastaja Tommi Suonpää ja vanhempi merivartija Lauri Karjunen tarkastavat Tero Ristolan papereita ja asetta. Hyvin maastoutunut Ristola löydettiin kaaveiden perusteella kaislikon seasta. Perheenlisäyksen jälkeen pitkästä aikaa sorsastamassa ollut metsästäjä toivoi, että metsästyksenvalvojat hätyyttelisivät sorsia hänen suuntaansa. osin yleisvettä, jossa kaikilla on vapaa metsästysoikeus. Lisäksi paikallisilla asukkailla on metsästysoikeuksia tietyissä puistoalueen osissa. Vaihtelevien oikeuksien takia valvontaa on tärkeää tehdä. Vaikka meri on tyyntynyt edellisillasta, metsästäjiä ei näy. Ulkona ei juuri näy lintujakaan merimetsoja, lokkeja ja kotkia lukuun ottamatta. Kansallispuiston alueella kuitenkin törmätään paikalliseen vetouistelijaan, joka ei selvästikään tunne luvallisen kalastusalueen rajoja. Näin päästään ennaltaehkäisemään luvatonta kalastusta. – Metsästäjät tietävät yleensä metsästyksen laillisuuden puolen. Kalastajilla olisi parantamisen varaa, pohtii Suonpää.
14 l Metsästäjä 6 l 2016 Olen seurannut viime vuodet susikeskustelua aivan ytimestä. Virkaa hoitaessani olen puuttunut vakaviin metsästysrikoksiin yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Metsästyksen harrastajana puuttuminen ei ole ollut miellyttävää, niin paljon on lentänyt lantaa tuulettimeen koko metsästäjäkunnalle. etsästystä valvoville viranomaisille työ susikonfliktin ympärillä on helppoa, sillä lainsäädäntö määrittelee työn rajat. Kysymys ei ole mielipiteistä: Emme tue yhtäkään mielipidettä tai periaatetta, emmekä valitse puolia, mutta toimimme tinkimättömästi Suomen lakia noudattaen. Suojelemme niin laillista metsästystä kuin luontoakin lainsäädännön ohjaamina. Paljastuneita rikoksia on selitetty eri perustein; vihaa ja uhmaa, ymmärtämättömyyttä ja tyhmyyttä, itsekkyyttä ja kunnian tavoittelua mutta myös inhimillistä huolta ja pelkoa. Kuuntelemme ja ymmärrämme, mutta emme hyväksy laittomuuksia. Myös viranomaisten keskuudessa mielipiteet laittomuuksista ja niiden hyväksyttävyydestä vaihtelevat. Kiihkeimmät ottavat riskejä jopa virkansa tai luottamustehtävänsä vaarantaen. Samalla vaarantuu myös rakas harrastus. Viran tai julkisen hallintotehtävän mukana kulkee virkavastuu, joka velvoittaa toimimaan lainsäädännön mukaan omista tai lähipiirin mielipiteestä huolimatta. Ellei tähän voi sopeutua, on syytä itse hakeutua muihin tehtäviin. Esiintyneet rikostapaukset ja vastuuttomat kannanotot ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta siitä, mikä edustaa virallista kantaa ja on hyväksyttävää, mikä laitonta. Valtaosa metsästäjistä on vastuuntuntoisia ja lainkuuliaisia ihmisiä, joita tämä yhteiskunta tarvitsee. Metsästyksen ympärille on saatu luotua luotettavuuden ilmapiiri. Sitä murentavat henkilöt, jotka käyttävät luotua ilmapiiriä härskisti omien etujensa tavoitteluun. He ovat valmiita tinkimään yhteisesti sovituista pelisäännöistä, mikäli se palvelee heidän omia etujaan. Heidän toimistaan kärsii koko muun metsästäjäkunnan maine ja lopulta jokainen metsästäjä itse. Metsästäjien täytyy saada harrastukselleen laajaa tukea koko yhteiskunnalta. Sitä ei tule laittomuuksia hyväksymällä. Suden kannanhoidollisen metsästyskokeilun metsästyksenjohtajille ja luvanhaltijoille on tehty kysely metsästyksen toteutuksesta. Kyselyn mukaan ensimmäisenä kokeilutalvena valvontaa oli jopa liiaksi, toisena vuonna valvontaa ilmoitettiin olleen liian vähän. Vähäinen valvonta viime talvena ei johtunut aikaisemmin saadusta arvostelusta vaan ensisijaisesti viranomaisten resurssien riittämättömyydestä. Toivottavasti valvonnan vähäisyys ei vaikuttanut metsästyksen lopputulokseen, joka ei kaikkien mittareiden mukaan mennyt suunnitelmien mukaan. Mikäli valvontaa toivotaan tehostettavan, on hallinnon annettava viranomaisille riittävät resurssit ja toimivaltuudet, joilla paljastetaan ja ennalta estetään rikoksia. Yhteiskunnassamme on käytetty runsaasti resursseja suden ja salametsästyksen ympärillä kaikenlaiseen taustatyöhön. On järjestetty seminaareja, susi-iltoja ja työryhmiä, perustettu yhdistyksiä, laadittu lakeja ja annettu lausuntoja. Lopputuloksena ovat usein olleet väitteet ”väärin sammutettu” tai ”jonninjoutavaa tuhlausta”. Eikö jo olisi syytä antaa asian parissa työskenteleville työrauha ja antaa hallinnon hoitaa hommansa? Asioita läheltä seuranneena vakuutan, että hallinto yrittää aidosti tehdä parhaansa sekä EU:n että kansan vaatimusten välissä. Tilanteeseen ei löydy kaikkia tyydyttävää ratkaisua vaan kaikkien on sopeuduttava. Suden olemassaoloa on yksinkertaisesti siedettävä. Olemmehan sopeutuneet metsässä harrastamiseen muidenkin epämiellyttävien ilmiöiden kanssa; meillä on hirvikärpäset, punkit, aukkohakkuut ja vaihtelevat olosuhteet. Me eränkävijät selviydymme. Ratkaisuehdotukseni on seuraava: jokainen hoitakoon oman tonttinsa mahdollisimman hyvin. Annetaan hallinnon ja tutkimuksen tehdä työnsä, hankitaan hallinnolle luotettavaa tietoa, hoidetaan metsästys lakia ja eettisiä periaatteita kunnioittaen, tuomitaan laittomuudet ja annetaan valvojille tuki laittomuuksien kitkemisessä. Mielipiteitä tulee esittää, mutta esitetään tueksi myös ratkaisuehdotuksia. Me luonnossa kulkijat ymmärrämme, mitä hyötyä on vastatuuleen huutamisesta. Markus Aho erätarkastaja Metsähallitus – pirullinen konflikti vai helppo nakki? SUSI M H an nu H ut tu Näkökulma
Metsästäjä 6 l 2016 l 15 Ville Hokkanen , Suomen riistakeskus Peurasaaliiden kirjaamistoiminnot aukesivat Oma riista -palvelussa lokakuun lopussa 2016. Lakisääteiset saalisilmoitukset voi nyt raportoida sähköisesti. ma riista -palvelussa voi tästä syksystä lähtien syöttää lakisääteiset saalistiedot valkohäntä-, kuusija metsäpeurasta sekä lopuksi liittää maksukuitin ja päättää metsästyksen. Sähköisen palvelun ansiosta luvansaajan ja lupaosakkaiden ei tarvitse enää lähettää paperisia saalisilmoituksia riistanhoitoyhdistykselle. Osakkaat päättävät ilmoitustavan Yhteisluvan lupaosakkaat (seurat/seurueet) voivat itse valita toisistaan riippumatta toimittavatko saalisilmoitukset sähköisesti Oma riista -palvelussa, josta se menee automaattisesti riistanhoitoyhdistyksille ja aluetoimistoille, vai perinteisesti paperiversioina ensin luvansaajalle, joka toimittaa ne edelleen riistanhoitoyhdistykselle. Riistanhoitoyhdistys toimittaa puolestaan peurojen paperiset saalisilmoitukset Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle. Lupaosakkaan sisällä toimivien peuraa metsästävien ryhmien on puolestaan sovittava keskenään, palauttavatko he tiedot sähköisesti vai paperilla. Mikäli lupaosakas päättää toimittaa saalisilmoitukset paperisesti, olisi erittäin tärkeää saada paperit mahdollisimman nopeasti eteenpäin, koska paperit kulkevat monen portaan kautta. Metsästyksen päättäminen sähköisesti on mahdollista vasta, kun kaikki saalisilmoitukset – myös paperisena toimitetut – on syötetty Oma riista -palveluun. Oma riista -palvelussa jokaista hirvieläinlajia käsitellään itsenäisesti, eli vaikka lupaosakas olisi palauttanut hirvitiedot paperilla, voi peuratiedot palauttaa sähköisesti. Saaliiden kirjaaminen on helppoa Sähköisten peurasaalistietojen syöttäminen edellyttää Oma riista -palvelussa määriteltyä metsästysaluetta, eläinlajikohtaisesti perustettua peuraryhmää ja peuraryhmälle merkittyä lupaa sekä metsästyksenjohtajaa. Aiemmin luodun hirvialueen voi helposti kopioida sekä muokata ja nimetä peuraalueeksi. Jos hirvija peura-alue on täsmälleen sama, voi samaa aluetta käyttää molemmille. Peuroilla kirjataan vain saalistiedot: erillisiä havaintoja tai metsästyspäivän olosuhdetietoja ei voi kirjata metsästysnäkymässä seuralle. Jos seuran jäsenet ovat tällä kaudella jo kirjanneet talteen peurasaaliita seuran alueella, niin ne tulevat nyt hyväksyttäväksi seuran Oma riista toimii myös tabletilla! O metsästyksenjohtajalle. Halutessaan metsästyksenjohtaja voi kirjata kaikki saaliit itsekin. Seurojen jäsenien kannattaa merkitä saaliit talteen Oma riista -mobiilisovelluksella, joka toimii maastotallentimena. Tällöin kaadon tiedot, koordinaatit ja päivämäärät tulevat sujuvasti talteen muutamalla älypuhelimen painalluksella. Luvat näkymässä voi seurata hirvieläinten saalistilannetta niin taulukosta kuin kartaltakin sekä tietenkin (osakkaittain) kertyviä maksutietoja. Luvan päättämiseen liittyvät toiminnot tehdään eläinlaji kerrallaan, samalla tapaa kuin hirvilläkin. oma.riista.fi www.riista.fi riistahallinto Oma riista –palvelu Oma riista -helpdesk , 029 431 2111, oma@riista.fi (arkisin 12–16) Peurasaaliit talteen myös sähköisesti A sm o R ai m oa ho
16 l Metsästäjä 6 l 2016 K Antti Rinne , SusiAita-hanke Susiasiaa aidan molemmin puolin Salon seudulla toimivan SusiAitahankkeen tavoitteena on kehittää suden ja ihmisen rinnakkaiseloa vahinkojen ennaltaehkäisyn ja tiedon jakamisen kautta. esän ja syksyn yleisötilaisuuksissa on ollut yhteensä noin 400 osallistujaa. SusiAita-hankken tilaisuudet on suunniteltu yhteistyössä luonnonsuojelijoiden, eläintilallisten ja metsästäjien kanssa, jotta susiasiaa käsiteltäisiin monesta näkökulmasta. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen sekä Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhteistyöhanke sai alkunsa paikallisten toiveista saada konkreettisia keinoja susilta suojautumiseen. Idea ja aloite hankkeesta lähti Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä (SSLY). Paikallisyhdistys tuntee hyvin oman alueensa, joten susiasiaan pystyttiin reagoimaan hyvissä ajoin. Pieni paikallisyhdistys ei kuitenkaan pystynyt yksin käynnistämään hanketta. – Meille oli heti selvää, että yhteistyö metsästäjien, eläintenpitäjien ja asukkaiden kanssa veisi asiaa parhaiten eteenpäin. Vastakkainasettelulla ei voitettaisi mitään, päinvastoin. On tärkeää, että kaikkien osallisten näkemykset ja tieto saadaan hankkeen kautta jaettua eteenpäin, kuvailee hankesuunnitelman tekemisestä vastannut Sanna Tikander SSLY:stä. – Faktoihin perustuvan tiedon jakaminen suden ekologiasta ja käyttäytymisestä vähentävät pelkoja ja vihaa sutta kohtaan, mikä taas edistää suden hyväksyntää. Vaikka hankkeessa ei olla otettu kantaa susipolitiikkaan, on sillä vaikutusta siihen, pohtii SSLY:n asiantuntija Jarmo Markkanen. Marko Laineen karjalankarhukoira Jakke sai suojaliivin ylleen. O lg a Kl em o la Yhteistyö vähentää konflikteja Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri toimii hankkeen vetäjänä. Luonnonsuojelupiiri halusi hankkeen kautta tuoda jotain konkreettista alueella käytyyn susikeskusteluun, kun huoli kotija tuotantoeläinten puolesta nousi susien lisäännyttyä alueella. – Yleisötilaisuudet ovat olleet hyvin opettavaisia. Erilaisista keinoista on saatu kerättyä paljon tietoa ja kokemuksia. Yhteistyö on toiminut erinomaisesti, ja Suomen riistakeskus on ottanut hankkeessa ison roolin tarjoamalla riistakameroita ja koiran suojaliivin hankkeen käyttöön, kehuu luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Saija Porramo.
Metsästäjä 6 l 2016 l 17 Suomen riistakeskus lähti empimättä mukaan hankkeeseen, sillä yhteistyöllä suojelupuolen kanssa voitaisiin välttää ja vähentää konflikteja. Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermanssonin mukaan hanke sopii hyvin myös susikannan hoitosuunnitelmassa esiteltyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. – Kun etsitään muita tyydyttäviä ratkaisuja susivahinkoihin ennen kaatolupien myöntämistä, edistetään myös suden säilymistä Suomen luonnossa. Tiedon ja kokemusten karttuessa ymmärretään enemmän ja tilanne paranee myös susien ja ihmisten rinnakkaiselon kohdalla. Kaikki ongelmat eivät ole ratkaistavissa, mutta vahinkoja voidaan vähentää. Tässä hanke on onnistunut erinomaisesti, Hermansson jatkaa tyytyväisenä. Teoria ja kokemukset rinta rinnan Hankkeessa jaettava tieto ja menetelmät perustuvat faktoihin ja oikeisiin kokemuksiin. Tämä näkyy myös tilaisuuksissa: ensin kerrotaan teoria, jonka jälkeen jaetaan kokemuksia. Aiheina ovat olleet esimerkiksi petoaidat, metsästyskoirien suojaaminen ja laumanvartijakoirat. Jotta uudet tiedot ja käytännöt eivät jäisi vain penkiltä kuuntelemisen tasolle, on järjestetty myös ulkoilmanäytöksiä. Koska susitilanne on Salon seudulla uusi, on toimivia menetelmiä haettu alueilta, joilla susia on ollut kauemmin, kuten Satakunnasta. Suojautumiskeinoista kerrotaan sekä hyvät että huonot puolet, jotta keinoista välittyy realistinen kuva. Suojaliivi koiralle kokeilussa Yhtenä hankkeen toimenpiteenä tilattiin koiran suojaliivi kokeiluun salolaisen Marko Laineen karjalankarhukoiralle. Laine metsästää neljän karjalankarhukoiransa kanssa ympäri Suomen, mutta pääosin Varsinais-Suomessa, jossa riski törmätä suteen on kasvanut. – Koirani ovat kohdanneet susia metsästyksen yhteydessä kolmasti siten, että susista on tehty näköhavainto. Toistaiseksi on onni ollut myötä ja kaikista kohtaamisista koirat ovat selvinneet vahingoitta. Ruotsalainen Mithril valmistaa mittatilaustyönä koirien suojaliivejä, joista myös Laine oli kuullut paljon hyvää. Liivin kangas suojaa viilloilta ja pistoilta, mutta on silti pehmeää ja notkeaa koiran liikkuvuuden takaamiseksi. Liivi saattaisikin toimia hyvin Suomen olosuhteissa myös ilveksen sekä yleistyvän villisian metsästyksessä. Laineen koirat ovat tottuneet käyttämään erilaisia tutkaliivejä, joten sopeutuminen liivin käyttöön oli helppoa. Koiran liikenopeus on arviolta hieman pienempi liivin kanssa kuin ilman liiviä. – Liivi saattaa antaa juuri sen verran lisäaikaa suurpetotilanteessa, että ohjaaja ehtii paikalle. Paras tapa välttää suurpetotilanteita on kuitenkin maaston etukäteistiedustelu ja havaintojen jakaminen verkostojen kautta, päättää Laine. lll SusiAita-hanke toteutetaan toukokuusta 2016 maaliskuun 2017 loppuun saakka. Tavoitteeksi asetettiin puolueettoman tiedon jakaminen susista sekä kotija tuotantoeläinten suojaamiseen soveltuvista keinoista. Rahoitus saatiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Leader-ryhmä Ykkösakselin kautta. Kohderyhmään kuuluvat karjankasvattajat, harrasteenaan eläimiä pitävät, luonnonsuojelijat, metsästäjät, perinnemaisemien hoitajat sekä maaseudun asukkaat. Hankkeelle perustettiin myös ohjausryhmä, jossa on jäseniä jokaisesta kohderyhmästä. Lisätietoa hankkeesta ja videokoosteet yleisötilaisuuksista näet osoitteessa: www.sll.fi/varsinais-suomi toiminta susiaitahanke Yhteistyöllä voitaisiin välttää ja vähentää konfLikteja. Ihmisten mielikuviin susista voidaan vaikuttaa esimerkiksi kertomalla niiden käyttäytymisestä ja ekologiasta. Yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa Tenholassa järjestetyssä tilaisuudessa puhui Ruotsin maatalousyliopiston tutkija Olof Liberg. Idea paikallisille järjestettävästä infotilaisuudesta syntyi susireviirialueen yhteistyöryhmässä. A n de rs Fa ge rh o lm O lg a Kl em o la SusiAita-hanke DE SIN FIO I PUH DIS TAA H O I T A A EI KIR VEL E METSÄSTYSKOIRILLE VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN Hunting Dog Care “ALL-IN-ONE” Antiseptinen spray haavoihin, iholle, silmiin & korviin. Turvallinen myös nuoltuna ! UUTUUS !!! 34 9 90 240 ml 145 9 42 €/l EI SISÄLLÄ ALKOHOLIA. Suunniteltu Suomessa. Markkinointi: Symppis International Oy, puh. 0207 353333 www.microcynAH.?, www.microcynAH.se, www.symppis.com Myynti: Metsästys& eräliikkeet, Hankkija
Laadukkaat kengät! IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE www.HHsport.fi Tarjoukset voimassa 30.11.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi HUIPPULAADUKKAAT Blaser-tekstiilit SÄÄSTÄ -50% Ram2 Light Takki norm. 453,norm. 286,norm. 189,norm. 285,norm. 235,norm. 579,Mailand parkatakki Active Hanna Fleecetakki Adrian Untuva Kääntötakki Active Ram2 Housut 199,143,89,139,229,117 50 ruotsalaista laatua Royal 66XT VHF-puhelin 299,Micro5+ 269,alensimme hintaa Avius GPS/VHF panta Beretta A400 Shadow 12/76 26’’ Lynx Td 15 Black Suoravetolukko 1195,2690,Suomalaista laatutyötä Fred Paita Fleecesormikkaat 35,39 95 Winter Kengät tuotteita myös naisille norm. 79,90 Blaser-tuotteet vain verkosta lisää blaser-valik oimaa osoitteessa Hhsport.fi 679,uusinta uutta! Rajattu kampanja-aika 999,699,899,Benelli Montefeltro synteettinen 12/76 Franchi Affinity Puu 12/76 26” ja 28” Yliv oim aine n 7 vuo den taku u 2699,Benelli 828 U Musta 12/76 28” Meopta R1R312X56RD + BHT 35 Säätötorni norm. 79,90 norm. 1195,Rajattu kampanja-aika Rajattu kampanja-aika
Laadukkaat kengät! IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE www.HHsport.fi Tarjoukset voimassa 30.11.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi HUIPPULAADUKKAAT Blaser-tekstiilit SÄÄSTÄ -50% Ram2 Light Takki norm. 453,norm. 286,norm. 189,norm. 285,norm. 235,norm. 579,Mailand parkatakki Active Hanna Fleecetakki Adrian Untuva Kääntötakki Active Ram2 Housut 199,143,89,139,229,117 50 ruotsalaista laatua Royal 66XT VHF-puhelin 299,Micro5+ 269,alensimme hintaa Avius GPS/VHF panta Beretta A400 Shadow 12/76 26’’ Lynx Td 15 Black Suoravetolukko 1195,2690,Suomalaista laatutyötä Fred Paita Fleecesormikkaat 35,39 95 Winter Kengät tuotteita myös naisille norm. 79,90 Blaser-tuotteet vain verkosta lisää blaser-valik oimaa osoitteessa Hhsport.fi 679,uusinta uutta! Rajattu kampanja-aika 999,699,899,Benelli Montefeltro synteettinen 12/76 Franchi Affinity Puu 12/76 26” ja 28” Yliv oim aine n 7 vuo den taku u 2699,Benelli 828 U Musta 12/76 28” Meopta R1R312X56RD + BHT 35 Säätötorni norm. 79,90 norm. 1195,Rajattu kampanja-aika Rajattu kampanja-aika
20 l Metsästäjä 6 l 2016 Tommi Häyrynen , Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö & Mikael Wikström , Suomen riistakeskus l Kuvat: Rika Nakamura Kaupallinen metsästys – vaihtoehto yhä useammalle Riistatalouden yksi tulonhankkimisen muoto on kaupallinen metsästys. Myös kotimainen kysyntä kasvaa metsästäjäkunnan rakennemuutoksen sekä muuttuvan asiakastarpeen myötä. erinteisten metsästysseurametsästäjien rinnalle on kasvanut merkittävä joukko ”uuden sukupolven metsästäjiä”, joilla lähtökohdat osallistua perinteiseen metsästykseen sekä metsästysseuratoimintaan ovat rajalliset. Omaa maata ei juuri ole, eikä sitoutuminen jatkuvaluonteiseen metsästykseen ole mahdollista kaupunkiasumisen, pitkien siirtymisten sekä rajallisen vapaa-ajan vuoksi. On muotoutumassa uusi metsästäjäryhmä, joka on kuitenkin valmis käyttämään metsästyselämyksien ja laadukkaiden oheispalvelujen ostamiseen rahaa. Tämä mahdollisuus ulkomaisen metsästyspalvelukysynnän lisäksi voi suunnitelmallisesti toteutettuna tuottaa taloudellista arvoa niin elinkeinotoimijoille, maanomistajille kuin metsästysseuroillekin. Metsästyspalveluiden hyödyntäminen kullekin sopivalla tavalla kiinnostaa yhä suurempaa joukkoa. Laadukkaiden ja turvallisten metsästyspalvelujen suunnittelu sekä toteuttaminen koostuvat useista eri elementeistä ja niiden jäsentämisestä konseptien tasolle. Konseptointi tässä yhteydessä on tärkeää erityisesti sujuvan metsästystapahtuman suunnittelun sekä toteutuksen kannalta, mutta myös selventämään kaikille osapuolille mitä ollaan konkreettisesti tekemässä. P Biologisesti hyvin toimiva riistakanta on myös kaupallisen metsästyksen näkökulmasta paras kanta.