M et sä st äj ä Riistakameraharrastus palkitsee 4 l 2016 Lehtokurppa haastaa metsästäjän
2 l Metsästäjä 4 l 2016 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 faksi 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi ALUETOIMISTOT Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. riistapäällikkö Keijo Kapiainen , puh. 029 431 2261 riistasuunnittelija Harri Hepo-oja , puh 029 431 2262 hallintosihteeri Ritva Oksanen , puh. 029 431 2263 Pohjanmaa: Vapaudentie 32–34 B 22, 60100 Seinäjoki riistapäällikkö Mikael Luoma , puh. 029 431 2271 riistasuunnittelija Juha Heikkilä , puh. 029 431 2272 hallintosihteeri Sirpa Hakala , puh. 029 431 2273 Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala riistapäällikkö Jani Körhämö , puh. 029 431 2281 riistasuunnittelija Otto Hölli , puh. 029 431 2284 hallintosihteeri Leena Särkijärvi , puh. 029 431 2283 Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15 A, 80100 Joensuu riistapäällikkö Juha Kuittinen , puh. 029 431 2291 riistasuunnittelija Reijo Kotilainen , puh. 029 431 2292 Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio riistapäällikkö Jouni Tanskanen , puh. 029 431 2301 hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303 Rannikko-Pohjanmaa: Pitkäkatu 4, PL 16, 66531 Koivulahti riistapäällikkö Stefan Pellas , puh. 029 431 2311 hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog , puh. 029 431 2313 Satakunta: Porintie 9 B 6, 29250 Nakkila riistapäällikkö Antti Impola , puh. 029 431 2321 riistasuunnittelija Reima Laaja , puh. 029 431 2322 hallintosihteeri Tuija Korhonen , puh. 029 431 2323 Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki riistapäällikkö Visa Eronen , puh. 029 431 2331 riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332 hallintosihteeri Carola Lönnfors , puh. 029 431 2333 Varsinais-Suomi: Kuralankatu 2, 20540 Turku vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson , puh. 029 431 2342 vs. riistasuunnittelija Heli Paavola , puh. 029 431 2343 Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna riistapäällikkö Jyri Rauhala , puh. 029 431 2201 riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström , puh. 029 431 2203 riistasuunnittelija Marko Muuttola , puh. 029 431 2117 Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, 51900 Juva riistapäällikkö Petri Vartiainen , puh. 029 431 2211 vs. riistasuunnittelija Ohto Salo , puh. 029 431 2305 hallintosihteeri Tuula Varjus , puh. 029 431 2213 Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina riistapäällikkö Erkki Kiukas , puh. 029 431 2221 riistasuunnittelija Jouni Tolvanen , puh. 029 431 2222 hallintosihteeri Airi Karvinen , puh. 029 431 2223 Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi riistapäällikkö Jukka Keränen , puh. 029 431 2231 vs. riistasuunnittelija Janne Miettinen , puh. 029 431 2264 hallintosihteeri Ritva Juntunen , puh. 029 431 2233 Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä vs. riistapäällikkö Olli Kursula , puh. 029 431 2242 vs. riistasuunnittelija Teemu Lamberg , puh. 029 431 2212 hallintosihteeri Seija Kiiveri , puh. 029 431 2243 Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi riistapäällikkö Sami Tossavainen , puh. 029 431 2304 riistasuunnittelija Urpo Kainulainen , puh. 029 431 2252 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Metsästäjä -lehti Nro 4/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_04 Kansikuva : Pasi Parkkinen, Vastavalo
Metsästäjä 4 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 4 l 2016 5 Pääkirjoitus: Kohti uutta metsästysvuotta 6 Metsästysajat 8 Puheenjohtajan palsta: Metsästyksessä liikkuu paljon rahaa 9 Metsästäjän eettiset ohjeet 12 Lehtokurpan metsästys on haastavaa 16 Karhujahtia linssin läpi 20 Yhteistyöllä toteutetaan susireviirikohtaisia toimia 22 Varmistettua tietoa susipentueista 24 Riistakameraharrastus palkitsee 28 Virkeyttä, terveyttä ja luonnonantimia 30 Eräripari luo yhteishenkeä 32 Koulutusportaali pitää metsästäjän ajan tasalla 34 Metsästäjätutkinto uudistuu: Tunnista, mitä metsästät 40 Helsingin SRVA on aina valmiina 44 Juliste: Karhu 46 Metsästyskausi alkaa 50 Äänetön, hajuton ja näkymätön 52 ”Yksinkertaisemmat maut tekevät onnelliseksi” 58 Tunnelmia Riihimäen Erämessuilta 60 Yhdessä oppimista naisten metsästysseuroissa 62 Supikoira on vallannut Ahvenanmaan 65 Lajiesittely: Villisika 66 Turvaa kaikille tienkäyttäjille 68 Niksinurkka 70 Metsästysalueita vaihdettiin Orimattilassa 71 Riistaneuvostot arvioinnin kohteena 72 Vesilintukannat vuonna 2016 74 Malttia taantuvien vesilintujen metsästykseen 77 Syksy alkaa riistakolmiolaskennoista 78 Tuloksia vesilintujen siipikeräyksestä 80 Petopolitiikkaa ja kannanlaskentaa 82 Uutismakasiini 85 Eräilmoitukset 86 Áigeguovdilis ságat sámegillii 88 Luo Oma riista -tunnus Paperit, metsästäjät, koirat ja varusteet kuntoon! s. 46 Riista on lähiruokaa, s. 52 Yhteisty ötä susirevi irialueilla , s. 20 Jousimetsästys haastaa ja palkitsee, s. 50 Pe kk a H ei m o la Kl au s Ek m an
SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM HUIPPULUOKAN SUORITUSKYKY, TÄYDELLINEN MUOTOILU. Z8i on SWAROVSKI OPTIKin uusi merkkipaalu. 8-kertaisen zoomin ja erinomaisen optiikan ansiosta se soveltuu kaikenlaiseen metsästykseen. Ohut 30 mm:n runkoputki sopii erittäin hyvin mihin tahansa metsästysaseeseen. Joustava ballistiikkatorni ja ensimmäinen kytkettävä ristikko FLEXCHANGE varmistavat monikäyttöisyyden joka tilanteessa. Kun sekunnit ratkaisevat – SWAROVSKI OPTIK. H31_Metsastaja_A4_FI.indd 1 16.06.16 07:34
Metsästäjä 4 l 2016 l 5 Metsästysvuoden alku on jo muutaman viikon päässä. Metsästäjille se on monella tapaa vuoden kohokohta ja rytmittää koko vuoden kiertoa. On aika huoltaa koirat ja varusteet sekä varmistaa, että tarvittavat tiedot ja taidot ovat ajan tasalla. Samalla on syytä muistaa, että metsästäjien toimintaa arvioidaan joka vuosi uudelleen niin muiden ihmisten kuin yhteistyökumppaneiden taholta. Taitojen ja tietojen on siis oltava ajan tasalla ja toiminnan sääntöjen mukaista ja avointa. Meistä jokainen edustaa jahdissa toiminnallaan ja esimerkillään koko metsästäjäkuntaa! Erityisesti metsästyksen eettisyyden osalta toiminta on jatkuvan läpivalaisun kohteena. Muistetaan siis hyvät metsästystavat, turvallisuus ja saaliin kunnioittaminen tulevalla kaudella aina rauhoittamattomista linnuista suurpetoihin saakka. Riista on arvokas luonnonvara ja parhaiten sitä kunnioitetaan keskittymällä jokaiseen metsästystilanteeseen huolellisesti, käsittelemällä saaliiksi saatu riista oikein ja valmistamalla se kokonaan ruoaksi tai jos mahdollista, vaikkapa muistoesineeksi tai päälle puettavaksi. Päättyvänä metsästysvuonna suurpedot, erityisesti susi, ja sen kannanhoidollinen metsästys on puhuttanut paljon. Karhun ja Ilveksen hoitosuunnitelmia päivitetään parhaillaan ja suden kannanhoidollisen metsästyksen kaksivuotinen kokeilu on takana. Keskusteluissa välillä unohtuu, että riistakantojen hoito on paljon muutakin kuin metsästystä. Erityisesti hoitosuunnitelmat ovat työkalu, jolla riistakantojen kehitykseen vaikutetaan. Karhun ja ilveksen osalta voidaan todeta kehityksen olleen hyvin positiivista: molemmat lajit ovat vakiintuneet metsästettävien riistaeläinten joukkoon, ja niiden kannat voivat hyvin. Tämä on hyvä esimerkki onnistuneesta kannanhoitosuunnitelmien määrätietoisesta toteuttamisesta. Suden osalta on kaikki mahdollisuudet edetä samaan suuntaan hoitosuunnitelmaa toteuttamalla. Suden kannanhoidollisen metsästyksen tulosten arviointi on kesken, mutta metsästys on tapahtunut kokeilun aikana hallitusti ja keskustelu on muuttunut asiapitoisemmaksi. Tällaista viestiä on tullut myös valvontaviranomaisten suunnalta. Lisäksi kannankehitys kuulostaa tämänhetkisen tiedon perusteella positiiviselta eikä selittämätöntä poistumaa näyttäisi esiintyvän. Toivottavasti analyysien valmistuttua on suden kohdalla edellytykset jatkaa karhun ja ilveksen viitoittamalla tiellä. Tästä ministeriö tekee päätökset syksyllä sen jälkeen, kun kaikki tiedot ja analyysit ovat käytettävissä. Metsästäjillä on riistakantojen hoidossa suuri vastuu koko ajan on pystyttävä osoittamaan yhteiskunnalle aina Euroopan unionia myöten, että riistavaroja hoidetaan kestävästi. Vaikka tilanne joskus riistamailla saattaakin näyttää siltä, että päätökset tehdään kaukana todellista tilannetta huonosti ymmärtäen, kaikkien on kannettava vastuu ja toimittava sääntöjen puitteissa. Metsästysharrastuksen jatkuminen ja kehittäminen ei kestä yhtään salametsästystapausta tai edes salametsästyksen hiljaista hyväksymistä. Pidetään siis alkavalla jahtikaudella huolta siitä, että metsästys tapahtuu kaikkia sääntöjä noudattaen, turvallisesti ja kanssaihmisiä sekä riistaa kunnioittaen. Edessä on jälleen ikimuistoisia hetkiä ja virkistymistä yksin tai yhdessä riistavaroja hoitaen ja harkitusti verottaen. Muistetaan myös kunnioittaa riistaa loppuun saakka käyttämällä koko saalis! Kohti uutta metsästysvuotta Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 4 l 2016 Merihanhi on rauhoitettu sisämaassa Merihanhi rauhoitettiin kolmeksi vuodeksi 1.8.2013. Maaja metsätalousministeriö on antanut uuden asetuksen (586/2016), jolla merihanhen rauhoitusta jatketaan kolmella vuodella (1.8.2016– 31.7.2019) eräiden sisämaan maakuntien ja kuntien alueilla. Asetuksen avulla pyritään rajoittamaan sisämaassa pesivään ja levittäytyvään merihanhien kantaan kohdistavaa metsästyspainetta niin, että kanta vahvistuisi ja siitä tulisi arvokas riistavara myös sisämaahan. Suomen riistakeskus katsoo, että merihanhen runsastumista ja levittäytymistä kannattaa edistää sisämaassa. Merihanhen pääasiallisella esiintymisalueella rannikon merenrantavyöhykkeellä metsästystä ei ole rajoitettu. Siellä metsästää saa normaaliin tapaan 20.8 – 31.12. Merihanhen metsästys on kielletty Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, EteläPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa. Metsähanhi on rauhoitettu koko maassa yhden vuoden määräajaksi. Maaja metsätalousministeriö pyrkii täysrauhoituksella varmistamaan, ettei metsähanhikanta vaarannu vaan alkaa elpyä. Metsähanhen metsästys kiellettiin kokonaan vuonna 2014 ministeriön asetuksella (473/2014) ja sen jälkeen kieltoa on jatkettu edelleen vuonna 2015 asetuksella (789/2015) ja nyt vuonna 2016 asetuksella (585/2016). H an nu R äm ä, Va st av al o Ja n i Se pp än en , Va st av al o
Metsästäjä 4 l 2016 l 7 Metsästysajat 1.8.2016 – 31.7.2017 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.0031.12. Merilinnut *2 Koko maassa 1.9. – 15.6. Haahka, koiras Haahka Katso alue www.riista.fi Koko maassa 1.6. – 15.6. 20.8. klo12.00–31.12. Nokikana Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Merihanhi Tarkista alue Katso oheinen kartta Metsähanhi Koko maassa Rauhoitettu Kanadanhanhi Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. – 31.10. 1.9. – 31.10. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Huomautukset: *1) Sinisorsa,tavi,heinätavi, haapana,jouhisorsa, lapasorsa,punasotka, tukkasotka,telkkä. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.12. – 31.1. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. – 30.4. Piisami Koko maassa 1.10. – 19.5. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali, supikoira, minkki ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.11. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.11. – 31.3. Ilves Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.1. – 31.12. 1.10. – 28.2. 1.12. – 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Itämerennorppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. – 15.10., 16.4. – 31.5. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika Koko maassa Ks. www.riista.fi Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki 24.9. – 31.12. 1.9. – 20.9. ja 11.10. – 30.11. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 24.9. – 31.1. Metsäja kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 24.9. – 31.1. Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa Koko maassa Koko maassa 1.9. – 31.1., 16.5. – 15.6. 1.9. – 31.1. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 1.1. – 31.12. Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä *2) Alli,tukkakoskelo, isokoskelo Merihanhi on rauhoitettu sisämaassa Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme elokuun lopulla ja julkaistaan seuraavassa lehdessä 9. syyskuuta. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat lvaris, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastasPohjois-Pohjanmaan, KainuunjaLapinmaakuntienalueella1.5.—31.7.,Pohjois-SavonjaPohjois-Karjalan maakuntienalueella1.4.—31.7.jamuuallamaassa10.3.—31.7. lharakkaPohjois-Savon,Pohjois-Karjalan,Pohjois-Pohjanmaan,KainuunjaLapinmaakuntien alueella10.4.—31.7.jamuuallamaassa1.4.—31.7. lkorppiporonhoitoalueella10.4.—31.7.(muuallamaassarauhoitettukokovuoden) lharmaalokkikoloniatkokovuoden *3) Metsäkauristasaametsästää ajavaakoiraakäyttäen vain24.9–31.1.välisenäaikana.
8 l Metsästäjä 4 l 2016 Puheenjohtajan palsta Kesäkuussa ilmestyi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen riistatalouden hyvinvointivaikutuksia selvittänyt raportti, joka pohjautuu kyselytutkimuksella vuonna 2008 kerättyyn aineistoon. Näitä tuloksia metsästyksen kokonaistaloudellisista vaikutuksista on odoteltu hartaasti ja nyt saadut alustavat laskelmat ovat riistatalouden kannalta erittäin rohkaisevia. Metsästykseen käytetyn rahan määrä viime vuosikymmeninä on lisääntynyt merkittävästi varsinkin varusteisiin, matkustamiseen ja majoituspalveluihin käytetty rahasumma. Vuonna 2008 suomalainen metsästäjä käytti keskimäärin noin 950 euroa harrastukseensa vuodessa. Hintaja ansiotason muutokset huomioiden se vastaa noin 1100 euroa vuonna 2014. Metsästyskoirasta aiheutuvat kustannukset olivat selvityksen mukaan noin 500 euroa vuodessa. Analyysissä huomioitiin, että metsällä on käynyt hieman yli 200 000 metsästäjää vuosittain, joista noin 40 prosentilla on ollut käytössään koira. Vapaaehtoistyön osuus ei ole mukana näissä laskelmissa. Hyvinvointivaikutusten tarkastelussa otettiin huomioon kyselytutkimuksen jälkeen tapahtuneet hintaja ansiotason muutokset. Metsästykseen liittyvän kulutuksen vaikutukset talouteen olivat 279–359 miljoonaa euroa vuodessa, arvonlisäys 130–169 miljoonaa euroa vuodessa sekä työllisyysvaikutukset 2 245–2 986 henkilötyövuotta. Lisäksi riistanlihan arvo oli vuonna 2014 noin 62 miljoonaa euroa. Kun verrataan metsästäjien rahankäytön vaikutuksia esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden vastaaviin, niin voidaan todeta niiden olevan noin kaksinkertaiset. Tähän saakka luontomatkailun taloudellisia vaikutuksia on hehkutettu usealta taholta, mutta metsästyksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei ole huomioitu. Nyt voidaan osoittaa, että harrastuksemme on merkittävä työllistäjä ja työllistää myös siellä, missä on rajoitetusti tarjolla muita työmahdollisuuksia. Lisäksi metsästäjät ovat varsin uskollisia asiakkaita, joiden lähtökynnys on tunnetusti korkealla. Esimerkiksi lukuisille maassamme järjestettäville erämessuille näyttää edelleen riittävän kävijöitä entiseen malliin, vaikka niitä järjestetään nykyisin lähes jokaisessa maakunnassa. Maaja metsätalousministeriö lähetti alkukesästä lausunnolle metsästysasetuksen muutosesityksen. Keskeisimmät muutosesitykset kohdistuvat hirven metsästysaikaan, naaraan vasasuojan poistamiseen sekä lupahakumenettelyn keventämiseen. Merkille pantavaa on, että esitys noudattelee hyvin pitkälle valtakunnallisen riistaneuvoston linjauksia. Juuri tällaiseksi ministeriötä avustavaksi, riistapolitiikan linjauksia pohtivaksi elimeksi, valtakunnallinen riistaneuvosto perustettiin riistahallintolain uudistuksen yhteydessä. Kentällä asetusluonnos on otettu käsitykseni mukaan tyytyväisenä vastaan. Ehkä eniten keskustelua on aiheuttanut naaraan vasasuojan poistoesitys lokakuun toisen lauantain jälkeisen jahdin osalta. On hyvä muistaa, että nykyisellään voimassaolevaa naaraan vasasuojaa, josta vahingon sattuessa seurauksena on rikosoikeudellinen vastuu, ei ole käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Vakaa käsitykseni on, että asia hoituu valistuksen ja metsästyseettisten ohjeiden avulla kuntoon. Ei ole oletettavaa, että suomalainen hirvenmetsästäjä tarkoituksellisesti ampuisi emää, jota vasa tai vasat seuraavat. Käytännössä siis mikään muu kuin rikosoikeudellinen vastuu ei muuttuisi. Metsästyksen ohjeistuksessa emä, jota vasa seuraa, olisi jatkossakin ampumakiellossa. Asetusluonnoksen mukaan vasasuoja naaraalta poistuisi jo tulevan syksyn jahdin osalta, joten metsästäjien koulutukselle ja metsästyksen johtajien toiminnalle mahdollinen muutos tuo uusia haasteita. Muutos antaisi paremmat mahdollisuudet hirvikannan rakenteen oikaisuun, kun metsästäjät uskaltaisivat rohkeammin ampua myös naaraita. Mikäli kuitenkin vahinko sattuisi, niin uudistuksen myötä ampuja ei joutuisi rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaan metsästyksenjohtaja päättäisi mahdollisista seuraamuksista. Metsästyksessä liikkuu paljon rahaa Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus
Metsästäjän eettiset ohjeet 1. Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta Kunnioita luontoa ja riistaa. Ole avoin ja vastuullinen metsästäjäkunnan edustaja. Välitä tietoa metsästyksestä. 2. Huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta Osallistu riistakantojen arviointeihin, mitoita saaliisi riistakantaan sopivaksi ja metsästä valikoiden ja harkiten. Tee osuutesi riistanhoitotyöstä. 3. Osoita kunnioitusta riistaeläimille Ammu itsellesi varmoilta etäisyyksiltä ja vain varmuudella tunnistettua riistaa. Käytä koiraa apuna metsästyksessä aina, kun se on mahdollista. Tee kaikkesi haavoittuneen riistaeläimen löytämiseksi. Kunnioita saalistasi ja käsittele sitä arvostaen. 4. Kehitä tietojasi ja taitojasi Pyri oppimaan lisää luonnosta, riistasta ja metsästyksestä. Kehitä ja ylläpidä ampumataitojasi. Seuraa lainsäädännön kehitystä. 5. Pidä huolta turvallisuudesta Käsittele asettasi aina turvallisesti. Taukopaikalla pidä haulikko taitettuna ja kiväärin lukko avattuna. Varmista koiran sijainti ja taustan turvallisuus ennen kuin ammut. Seuruemetsästyksessä varmista kavereiden sijainti. 6. Huolehdi suhteista maanomistajiin Neuvottele maanomistajan kanssa tiestön käytöstä ja tulipaikoista. Keskustele ennakkoon riistanhoitorakenteiden, passitornien ja nuolukivien sijoittelusta. Huomioi viljelykset ja kotieläimet. 7. Kunnioita muita luonnossa liikkujia ja metsästäjiä Kunnioita muiden oikeutta metsästykseen ja ole reilu metsästyskaveri. Ole ystävällinen muita luonnossa liikkuvia ihmisiä kohtaan. Lisää eettisiä ohjeita metsästäjille on osoitteessa riista.fi/julkaisut/eettiset-ohjeet/. H an nu H ut tu Metsästäjä 4 l 2016 l 9
ENERGIALISÄ +ILMAINEN TOIMITUS 0€ KAUPAN PÄÄLLE VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE OHJELMISTOT • KARTAT • LISENSSIT • PUHELINLIITTYMÄT TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 ark. 9-17 TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% Suome? mestari? GARMIN ALPHA 100 + T5 PANTA GARMIN ASTRO 320 + T5 PANTA LUOLATUTKAT TEK 2.0 ULTRACOM SILVA KOIRA-GPS TRACKER G500 BLACK MAGNUM NOVUS TUTKAPANNAT TRACKER G1000 MAXIMAL TRACKER SUPRA • Uusi GSM-antenniratkaisu, kuuluvuudeltaan ylivoimainen • Uudistettu haukkulaskuri • Uusi muotoilu ja parhaat materiaalivalinnat • Menestynyt tehotesteissä YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! KAIKKI VALMIIKSI ASENNETTUNA! TUTKAPAKETIN OSTAJALLE! ASENNUSPALVELU 0€ • PUHELIMET • TABLETIT LAITTEET SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! TUTKATARJOUKSET www.koiravaruste.fi TAI PUHELIMITSE 0500 176 596 ark. 8-16 VHF-TUTKAUUTUUS! • Toimii VHF-yhteydellä 155 MHz • Välittää koiran paikkatiedon puhelimeen ilman GSM-verkkoa • Käyttää puhelimen Ultrapoint-ohjelmistoa • Tarkka haukkulaskuri ja GPS-paikannus • Toimintavarma ja helppokäyttöinen HUIPPUTARJOUS! HUIPPUTARJOUS! 50 KPL ERÄ! GARMIN ALPHA 50 +T5 KOIRA-GPS TILAAJAETU Tracker, Ultracom, B-bark tai SportDog tutkapannan ostajalle 0€ Alaska Barrow varustekassi, Noorvik reppujakkara tai Burrel G10 LED-otsalamppu kaupan päälle. Arvo jopa 129,90€. HUIPPU-UUTUUS! UUTUUS! NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! TARJOUS! TARJOUS! PARASTA TÄYSRAVINTOA JAHTIKAUDELLE! 0€ 2 SÄKIN OSTAJALLE (MIN. 30 KG) KOTIINTOIMITUS 26 90 /15 KG ALK. TARJOUS! UUTUUS! VALIO LIHA-ATERIA KANA 18 X 800 G KRONCH LOHIÖLJY LEMMIKEILLE Luonnollinen koiranmakkara. Korkea lihapitoisuus – erittäin herkullinen ravinto koiralle Apu ihon kuivumiseen ja iho-oireisiin. Sisältää runsaasti Omega -3 ja -6 -rasvahappoja. EASYWALK VEDONESTOVALJAAT PETSAFE EASYSPORTVALJAAT DUVO+ AUTOVALJAAT KUPPITELINEET, USEITA ERI MALLEJA! METRO HÄKKITUULETIN Katso kaikki mallit verkkokaupasta. Kierrättää tehokkaasti ilmaa lemmikin häkissä tai kuljetuslaatikossa. 18x 36 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! 14 90 ALK. TARJOUS! 14 90 ALK. ALUWAY KULJETUSHÄKKI AUTOON Kestävä kuljetushäkki on erinomainen tuote koiran kuljettamiseen. 4 eri kokoa. KAUPAN PÄÄLLE FOXYFUR ALUSTA! 219,HUIPPUTARJOUS! ALK. 17 90 TARJOUS! BRAVA METALLIHÄKIT Koiran kuljetushäkki auton tavaratilaan. Useita eri kokoja! 39,HUIPPUTARJOUS! ALK. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät 50 mm, styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Värit: punainen, ruskea ja harmaa. KOIRATARHAT Mukautuvat ja monikäyttöiset koiratarhat kaikenkokoisille koirille. Katso kaikki mallit verkkokauppamme laajasta valikoimasta! SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN KAUPANPÄÄLLE LÄMPÖMITTARI ASENNETTUNA! 699,HUIPPUSUOSITTU! 8 90 ALK. 19 90 ALK. 12 90 ALK. AGILITY 4100 • TRAIL 4300 • ENDURANCE 4800 VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE TOIMITUS 0€ -40% JOPA SPECIAL KAMPANJA! 49 90 TARJOUS! /15 KG 529,ALK. TARJOUS! 8 SÄKKIÄ VALIO-KOIRANRUOKAA VALINTASI MUKAAN! KATSO KOIRAVARUSTE.FI VOITA VUODEN RUOAT KOIRALLESI! OSALLISTU ARVONTAAN! PIENI ERÄ NOPEILLE! Tarjoukset voimassa 30.8.2016 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
ENERGIALISÄ +ILMAINEN TOIMITUS 0€ KAUPAN PÄÄLLE VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE OHJELMISTOT • KARTAT • LISENSSIT • PUHELINLIITTYMÄT TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 ark. 9-17 TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% Suome? mestari? GARMIN ALPHA 100 + T5 PANTA GARMIN ASTRO 320 + T5 PANTA LUOLATUTKAT TEK 2.0 ULTRACOM SILVA KOIRA-GPS TRACKER G500 BLACK MAGNUM NOVUS TUTKAPANNAT TRACKER G1000 MAXIMAL TRACKER SUPRA • Uusi GSM-antenniratkaisu, kuuluvuudeltaan ylivoimainen • Uudistettu haukkulaskuri • Uusi muotoilu ja parhaat materiaalivalinnat • Menestynyt tehotesteissä YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! KAIKKI VALMIIKSI ASENNETTUNA! TUTKAPAKETIN OSTAJALLE! ASENNUSPALVELU 0€ • PUHELIMET • TABLETIT LAITTEET SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! TUTKATARJOUKSET www.koiravaruste.fi TAI PUHELIMITSE 0500 176 596 ark. 8-16 VHF-TUTKAUUTUUS! • Toimii VHF-yhteydellä 155 MHz • Välittää koiran paikkatiedon puhelimeen ilman GSM-verkkoa • Käyttää puhelimen Ultrapoint-ohjelmistoa • Tarkka haukkulaskuri ja GPS-paikannus • Toimintavarma ja helppokäyttöinen HUIPPUTARJOUS! HUIPPUTARJOUS! 50 KPL ERÄ! GARMIN ALPHA 50 +T5 KOIRA-GPS TILAAJAETU Tracker, Ultracom, B-bark tai SportDog tutkapannan ostajalle 0€ Alaska Barrow varustekassi, Noorvik reppujakkara tai Burrel G10 LED-otsalamppu kaupan päälle. Arvo jopa 129,90€. HUIPPU-UUTUUS! UUTUUS! NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! TARJOUS! TARJOUS! PARASTA TÄYSRAVINTOA JAHTIKAUDELLE! 0€ 2 SÄKIN OSTAJALLE (MIN. 30 KG) KOTIINTOIMITUS 26 90 /15 KG ALK. TARJOUS! UUTUUS! VALIO LIHA-ATERIA KANA 18 X 800 G KRONCH LOHIÖLJY LEMMIKEILLE Luonnollinen koiranmakkara. Korkea lihapitoisuus – erittäin herkullinen ravinto koiralle Apu ihon kuivumiseen ja iho-oireisiin. Sisältää runsaasti Omega -3 ja -6 -rasvahappoja. EASYWALK VEDONESTOVALJAAT PETSAFE EASYSPORTVALJAAT DUVO+ AUTOVALJAAT KUPPITELINEET, USEITA ERI MALLEJA! METRO HÄKKITUULETIN Katso kaikki mallit verkkokaupasta. Kierrättää tehokkaasti ilmaa lemmikin häkissä tai kuljetuslaatikossa. 18x 36 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! 14 90 ALK. TARJOUS! 14 90 ALK. ALUWAY KULJETUSHÄKKI AUTOON Kestävä kuljetushäkki on erinomainen tuote koiran kuljettamiseen. 4 eri kokoa. KAUPAN PÄÄLLE FOXYFUR ALUSTA! 219,HUIPPUTARJOUS! ALK. 17 90 TARJOUS! BRAVA METALLIHÄKIT Koiran kuljetushäkki auton tavaratilaan. Useita eri kokoja! 39,HUIPPUTARJOUS! ALK. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät 50 mm, styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Värit: punainen, ruskea ja harmaa. KOIRATARHAT Mukautuvat ja monikäyttöiset koiratarhat kaikenkokoisille koirille. Katso kaikki mallit verkkokauppamme laajasta valikoimasta! SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN KAUPANPÄÄLLE LÄMPÖMITTARI ASENNETTUNA! 699,HUIPPUSUOSITTU! 8 90 ALK. 19 90 ALK. 12 90 ALK. AGILITY 4100 • TRAIL 4300 • ENDURANCE 4800 VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE TOIMITUS 0€ -40% JOPA SPECIAL KAMPANJA! 49 90 TARJOUS! /15 KG 529,ALK. TARJOUS! 8 SÄKKIÄ VALIO-KOIRANRUOKAA VALINTASI MUKAAN! KATSO KOIRAVARUSTE.FI VOITA VUODEN RUOAT KOIRALLESI! OSALLISTU ARVONTAAN! PIENI ERÄ NOPEILLE! Tarjoukset voimassa 30.8.2016 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
12 l Metsästäjä 4 l 2016 Teksti ja kuvat: Tuomo Karsikas – lehtokurpan metsästys on haastavaa Vauhtia ja nopeita tilanteita
Metsästäjä 4 l 2016 l 13 naruskea yläperä ja vaalea pyrstön kärki. Lehtokurppaa on mahdotonta päästä yllättämään, sillä sen pullottavat silmät antavat sille näkökenttää täydet 360 astetta. Se räpsähtää yleensä lentoon vasta aivan kulkijan jaloista. Lehtokurpan muoto on tukeva ja kyyhkymäinen, ja sen nokka pitkä ja suora. Huhtikuusta heinäkuuhun koiras lentää iltaisin soidinlentoa puunlatvojen tasalla ja ääntelee kurnuttavasti ja välillä sipisten. Korpien, lehtojen ja rantametsien asukki Lehtokurpan elinympäristön muodostavat lauhkean vyöhykkeen metsät ja havumetsät. Suomessa lehtokurppaa esiintyy erityisesti turvepohjaisilla kankailla ja korvessa, sekä lehdoissa ja rantametsissä. Muuttoaikoina lehtokurppia tavataan myös niityillä, ojissa ja jopa ulkomeren saarilla. Se elää kosteikoissa ja pesii harvakseltaan alueen rehevissä metsissä ja on hämäräaktiivinen. Lehtokurppaa tavataan kaikkialla leudossa ja subarktisessa Euraasiassa. Suomessa se pesii Lapin läänin rajoille saakka, ja pesimäkantamme on noin 120 000 paria. Euroopassa pesii 500 000–700 000 paria, mihin eivät sisälly Venäjän linnut, koska niistä ei ole laskennallista tietoa saatavilla. Maailman populaation kooksi arvioidaan 15–16 miljoonaa yksilöä. Pohjoisimmat populaatiot talvehtivat EteläEuroopassa ja Etelä-Aasiassa. Suomalaiset lehtokurpat talvehtivat etupäässä Ranskassa, Irlannissa ja Englannissa. Lajin naaras on sukukypsä 1-vuotiaana ja koiras 2-vuotiaana. Pesä on maassa kasvillisuuden tai nuoren kuusen oksien suojassa. Lehtokurpan poikaset ovat pesäpakoisia ja väriltään ruskeita. Ne oppivat lentämään noin viiden viikon ikäisinä. Kiistelyä herättää edelleen, kantaako lehtokurppa poikasiaan, mistä on muutamia havaintoja. Ravinnokseen lehtokurppa käyttää matoja, toukkia, etanoita ja muita kostean maan pikkueläimiä sekä siemeniä ja marjoja. Lehtokurpan metsästys Lehtokurppa on riistalaji, jota ammutaan Suomessa varsin vähän, noin 5 000 yksilöä vuodessa. Lehtokurpan metsästys alkaa meillä 20.8. klo 12.00 samoin kuin sorsajahti, ja sitä saa metsästää aina vuoden loppuun saakka. Lehtokurppa kestäisi paljon voimakkaamman verotuksen kuin sitä on tähän saakka pyydystetty. Vasta viime vuosikymmenen aikana sitä on alettu metsästää enemmän ja tositarkoituksella. Seisovalla sekä ylösajavalla koiralla lehtokurpan metsästys onnistuu erittäin hyvin: Koira osoittaa joko seisonnalla tai merkkaamalla riistan, jotta ampuja tietää varautua lehtokurpan nopeaan lentoon lähtöön. Erityisen ansiokasta on, jos seisova koira osaa tiedotuksen. Silloin peitteisessä maastossa koiran löytäminen on helpompaa, kun koira tulee ja hakee isäntänsä ja vie seisonnalle. Muutoin koiran etsiminen vie paljon aikaa ja useimmiten käy V Naaras munii pesään neljä munaa, joita se hautoo noin 22 vuorokautta. Lehtokurppa on riistalajina haastava ja mielenkiintoinen, ja se vaatii metsästäjältä nopeaa tähtäystä sekä laukausta. Muualla Euroopassa se on arvostettu riistalaji, mutta Suomessa sen pyynti ei ole vielä kovin suosittua. Vuosittain lehtokurppaa pyydetään Suomessa noin 5000 yksilöä. äritykseltään lehtokurppa on ruskean eri sävyjen sekä mustan ja valkoisen kirjava. Lennossa siitä erottuu kirkkaan puEuroopassa lehtokurppa on arvostettu ja suosittu riistalaji. Lehtokurpan lentoon lähtö on todella nopea ja mutkitteleva.
14 l Metsästäjä 4 l 2016 Lehtokurppa (Scolopax rusticola) l ruotsiksi morkulla, saksaksi Waldschnepfe, englanniksi Woodcock l Pituus: 33–38 cm, mukaan luettuna 6–7 cm pitkä nokka l Siipien kärkiväli: 55–65 cm l Paino: 145–420 g l Lehtokurppa nimitetään usein täysin erityyppisellä nimellä kuin muita kurppalajeja: Tästä ehkä tyypillisin esimerkki on Englannin woodcock, verrattuna muiden kurppien snipe-loppuiseen nimeen. Samoin Ruotsissa lehtokurppa on morkulla, kun muiden kurppien nimessä esiintyy sana beckasin. lll Näyttää siltä, että lehtokurppakannat ovat voimistuneet vuosien saatossa tai sitten niitä osaa jo etsiä oikeista paikoista. Kysymys kuuluukin: ammummeko itse kurppamme vai kutsummeko vieraita metsästämään, jos kerran emme itse satoa korjaa. Vai onko niin, että metsästäjät eivät ole vielä ”löytäneet” lehtokurppaa riistalinnuksi? Keski-Euroopassa korkealle arvostettu riistalintu voisi avata metsästysmatkailulle uusia ovia. Euroopassa lehtokurppa on saaliseläin, joka jahtien päätteeksi järjestettävissä riistaparaateissa on kunniapaikalla. Jokainen, joka on ampunut ensimmäisen lehtokurppansa Keski-Euroopassa, muistaa myös aivan varmasti tapahtuman jälkeiset seremoniat. Ne vaihtelevat metsästysseurueittain ja maittain, mutta yhteinen piirre niille kaikille on, että ampuja kokee hetken olevansa metsästäjäkunnan aatelia. Jo nyt meillä käy vuosittain muutama ranskalainen englanninsettereineen metsästämässä Etelä-Pohjanmaalla pelkästään lehtokurppaa. He tulevat tänne aina uudestaan viikoksi, ja heidän koiransa eivät seiso muille riistalinnuille kuin lehtokurpille. Päiväsaaliin noustessa neljään kurppaan pitävät he sitä erittäin hyvänä saavutuksena. Täällä he pääsevät metsästämään lehtokurppaa paljon ennen kuin ne loka-marraskuussa muuttavat talvehtimisalueilleen. Lehtokurpan metsästyksellä olisikin varmasti saatavissa uusia turisteja Suomeen Manner-Euroopasta. Lehtokurpan metsästys on haasteellista niin koirille kuin metsästäjillekin. Metsästäjälle haasteen tuo osuminen nopeaan lintuun. niin, että kun lehtokurppa lähtee lentoon, niin koirakin löytyy. Lehtokurpan lentoon lähtö on todella nopea ja mutkitteleva, joten ampuja joutuu varautumaan erittäin nopeaan ja vaistonvaraiseen laukaukseen. Jos metsästetään erittäin tiheissä olosuhteissa, ampujalle ei jää paljoa aikaa laukaukseen eikä varsinkaan tähtäämiseen. Karkeasti voidaan todeta, että vain joka kymmenes laukaus tuottaa tulosta. Mielenkiintoiseksi jahdin tekee se, että tunnissa saattaa saada jopa kuusi tai seitsemän tilannetta. Muihin luonnonvaraisiin lintuihin verrattuna tilanteita muodostuu paljon. Lehtokurppajahti voi tapahtua hyvinkin pienellä alueella, joten se säästää jalkoja. Alue voi olla vain kymmenen metrin levyinen pensaskaistale keskellä viljelysaukeaa. Arvostettu riistalaji Euroopassa lehtokurppa on korkealle arvostettu ja hyvin suosittu riistalaji. Sen arvostuksesta kertoo, että monissa maissa, esimerkiksi Englannissa on perustettu (1949) erityinen klubi ”lehtokurppa doublen” ampujille. Jäseneksi pääsee henkilö, joka on ampunut kurppadoublen ja pystyy antamaan kahden henkilön luotettavan todistuksen tapahtumasta. Ampumisen on tapahduttava siten, ettei asetta välillä lasketa, vaan molemmilla piipuilla ammutaan ilman viivettä. Hakemuksen kurppadoublesta voi osoittaa The Shooting Times Woodcock -klubiin. Jäseneksi päässyt henkilö kutsutaan vuosiillallisille, ja hän saa merkin sekä lehtokurpan kuvalla varustetun kravatin. Klubissa on tällä hetkellä jäseniä noin 1500. Lähin vastaava klubi on Tanskassa Dansk Sneppeklub. Monissa maissa on lisäksi tarkoin säädelty päivittäisen kurppasaaliin määrä: tavallisesti Lehtokurppa syömässä kuollutta mustarastasta, mikä ei ole kovin yleinen näky. Lehtokurpasta matkailuvaltti? päivässä saa ampua vain kolme kurppaa metsästäjää kohden. Seurue, jonka minimikoko on kolme metsästäjää, saa ampua vain kuusi kurppaa päivän mittaan. Näiden rajoitusten lisäksi koiralla ei saa olla mitään elektronisia laitteita apuna, ainoastaan kaulapannassa oleva tiuku on sallittu.
IP67 WATERPROOF VALITSE ROOSA TUET RINTASYÖPÄTUTKIMUSTA *ORANSSI MYÖS SAATAVANA • ROHKEASTI ROOSANA • KUISKAUSTOIMINTO • VESITIIVIS IP 67 • OPEN SPEAKER TOIMINTO • SUOMENKIELINEN VALIKKO • VESITIIVIS LISÄLAITELIITIN USKALLATKO EROTTUA? TÄYSIN OHJELMOITAVA AUTOMALLI Paketti sisältää: • monofooni • kiinnityssarja KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI WWW.GYTTORP.FI Transport 80M SUPERSUOSITTU easyHUNT II <<< HELPPOKÄYTTÖISTÄ TOIMIVUUTTA >>>
16 l Metsästäjä 4 l 2016 Teksti ja kuvat : Kaisa Huttunen Karhujahtia linssin läpi – eräsarjan kuvauksissa koettiin mieleenpainuvia hetkiä Syksyllä Ylellä starttaa uusi Eränkävijät-sarja, jonka jaksoissa seurataan muun muassa pohjoiskarjalaisten Turusten veljesten karhunmetsästystä. Elokuinen karhujahti oli intensiivinen kokemus niin kuvaajille kuin metsästäjille. uupovaarasta kotoisin olevat Ari ja Tuomo Turunen ovat metsästäneet suurpetoja pikkupojasta saakka. Kun veljekset kuulivat tuotantoyhtiö NTRNZ Median etsivän uuteen eräsarjaan keskushenkilöitä, he päättivät osallistua koekuvauksiin. – Ajateltiin, että pitäähän tällaista kerran elämässä kokeilla, kertoo Tuomo Turunen. – Yleensä eräohjelmissa kuvataan lähinnä hirvijahteja. Toivoimme, että uudessa sarjassa tuotaisiin esille myös suurpetojen metsästyskulttuuria, lisää Ari Turunen. Ennen kuin miehet päättivät osallistua sarjaan, he kysyivät metsästysporukkansa, Karhukoplan, mielipidettä asiaan. Karhukoplalle sopi ohjelmaan osallistuminen, kunhan kuvaus ei häiritsisi syksyn jahteja. – Team Karhukopla on paristakymmenestä intohimoisesta suurpetometsästäjästä koostuva kaveriporukka. Miehet ovat pääosin 30–40-vuotiaita, kokeneita ja sitoutuneita metsästäjiä. Porukalla on käytössä myös toimivia pysäyttäviä ja ajavia petokoiria, kertoo Ari Turunen. Ari ja Tuomo Turusen valinta ohjelmaan oli sarjan tuottajan Teemu Hostikan mukaan päivänselvää. Veljesten keskinäinen ilomantsin murteella höystetty huumori sekä tietotaito petoasioista vakuuttivat tuotantotiimin välittömästi. – Koekuvauspätkä itsessäänkin oli niin hersyvän hauska, ettei sitä voinut nauramatta katsoa. Lisäksi kaverit tiesivät selvästi mistä puhuvat, muistelee Hostikka. Sarjan ensimmäinen kuvausperiodi alkoi veljesten osalta viime vuoden elokuussa. Tuona aikana seurattiin seitsemän päivän ajan Ari ja Tuomo Turusen karhujahteja Ilomantsissa, Kuhmossa ja Taivalkoskella. Myöhemmin syksyllä miehiä kuvattiin ilvesmetsällä, T
Metsästäjä 4 l 2016 l 17 SRVA-toiminnassa ja perinteisemmällä peurametsällä. Eräohjelman kuvaus on haastavaa Sarjan tuottaja Teemu Hostikka on ollut mukana tekemässä suosittua Erätulilla-ohjelmaa, joten hänellä oli aikaisempaa kokemusta eräohjelman teon haasteista. – Ensinnäkin kuvaajilta vaaditaan todella paljon. Maastossa heidän tulee huolehtia, että kuvauskalusto, ja he itse pysyvät toimintakykyisenä säästä ja olosuhteista riippumatta. Lisäksi heidän tulee osata liikkua maastossa metsästäjien mukana niin, etteivät pilaa tilanteita, painottaa Hostikka. – Kuvaustauoillakaan ei päästä lepäämään, koska silloin pitää huoltaa kalustoa. Kaikissa sarjan kuvauspaikoista ei ole mökkimajoitusta saati sitten sähköä, joten sellaisissa paikoissa täytyy kantaa telttoja ja aggregaatteja mukana, Hostikka lisää. Sarjan kuvaajat Mikko Varjoranta ja Mika Hirvonen ovat molemmat tottuneita luonnossa liikkujia ja tietävät, miten metsästystilanteessa toimitaan. Varjoranta metsästää itse metsäkanalintuja, ja Hirvonen on käynyt aktiivisesti hirvijahdeissa appiukkonsa norjanharmaan kanssa – hänen tarkoituksenaan olisi suorittaa metsästyskortti vielä tämän vuoden aikana. Ampumaradalta haettiin luottamusta Karhunmetsästykseen ja sen kuvaamiseen kuuluu aina riskejä. Ari ja Tuomo Turunen ovat esimerkiksi joutuneet metsästäjänurallaan ampumaan useamman karhun alle viiteen metriin. Tällaisiin tilanteisiin piti varautua myös ohjelmanteossa. Kuvaajalle voi olla kova paikka lähteä metsästäjän selän takana kävelemään kohti mahdollisesti haavoittunutta karhua. Tällöin täytyy luottaa sataprosenttisesti metsästäjiin, joilla on ase kädessä. Jos luottamusta ei ole, kuvaajat eivät pysty keskittymään omaan tehtäväänsä eli kuvaamiseen. Tuotantotiimin kanssa käytiinkin tarkasti läpi turvallisuuteen liittyviä asioita. Kuvaajat kävivät veljesten kanssa ampumaradalla harjoittelemassa, miten toimitaan tilanteissa, jossa hiivitään haukulle tai etsitään pimeästä metsästä haavakkokarhua. Sovittiin, että kuvaajat kulkevat maastossa metsästäjien selän takana kosketusetäisyydellä. Jos ampuja joutuu pyörähtämään nopeasti ympäri, tiellä ei saa olla. – Arin selän takaa pääsin ensimmäistä kertaa eläessäni kosketuksiin karhun kanssa. Ilman enempiä juonipaljastuksia voin kertoa, että pimeässä metsässä karhun liikkeiden ja hengityksen kuuleminen oli ikimuistoinen kokemus, kertoo Hirvonen. Elokuisessa karhujahdissa kuvaajallekin tulee hiki. Karhukopla miettimässä uusia taktiikoita tien varressa.
18 l Metsästäjä 4 l 2016 Intensiivistä jahtia Karhunmetsästys on rankka laji kokeneellekin metsästäjälle. Päivän pituus on elokuussa noin viisitoista tuntia ja valoisa aika käytetään mahdollisimman tehokkaasti karhujahtiin. Viime vuoden elokuussa lämpötila pysyi päiväsaikaan hellelukemissa, mikä vaikeutti koirien työskentelyä. Kuumimpina keskipäivän tunteina koirien oli pakko antaa levätä. Silloin metsästäjätkin pääsivät pienelle tauolle. Seuraava paussi oli vasta auringon laskettua. Hyvissä ajoin ennen auringon nousua koirakot lähtivät maastoon etsimään tuoreita jälkiä. Vaikka tuotantotiimi oli etukäteen tietoinen karhunmetsästyksen intensiivisyydestä, jahtimuodon rankkuus yllätti kuvaajat. – Itse olen tottunut pohjoisen meininkiin, jossa pari miestä ja koira jahtaa hirveä. Karhujahti Ilomantsissa ja Kuhmossa oli aivan toista maata. Porukka muistutti hyvin organisoitunutta ja tehokasta iskujoukkoa. Taivalkoskella tahti onneksi hieman rauhoittui, kommentoi kuvaaja Mikko Hirvonen. – Homma oli todella hektistä. Miesten lisäksi hattua pitää nostaa koirille, jotka lähtevät pimeässä metsässä karhua haukkumaan, jatkaa Varjoranta. Kuvaajat eivät päässeet karhujahdeissa metsästäjiä helpommalla. – Unet jäivät sekä metsästäjillä että meillä aika vähille. Karhujahdin toisena päivänä saatiin purkkiin tilanne, jossa kuvasin päiväunia ottavaa Aria ja nukahdin itse kameran varteen, naureskelee Hirvonen. – Ensimmäisen kuuden päivän aikana meillä oli vuorokaudessa vain noin kolme tuntia lepoaikaa. Siitäkin osa meni peseytymiseen ja syömiseen. Aikaa meni kämpillä myös kameroiden muistikorttien tyhjentämiseen, varmuuskopioiden tekemiseen sekä useampien kameroiden lataamiseen. Syksyn aikana paiKeskipäivän kuumimpina tunteina huilattiin. noa tippui lähes 8 kiloa, kun kuljin maastossa Tuomon ja koirien perässä, jatkaa Varjoranta. Luonto ei noudata käsikirjoitusta Ilomantsissa on pitkät perinteet karhunmetsästyksessä. Onnistuminen kuvausryhmän edessä oli sattumankauppaa, sillä karhuja tavoitteli useampi taitava metsästysseura. – Hienointa karhunmetsästyksessä on, että vaikka olisi kuinka kokenut porukka ja hyviä koiria, niin aina niitä karhuja ei oteta. Onnistumisten eteen joutuu tekemään valtavasti töitä. Lisähaasteena meillä Ilomantsissa oli sudet, jotka aiheuttivat huolta koirien puolesta, kertoo Ari Turunen. Ennen jahdin alkua Ari ja Tuomo Turunen Karhunmetsästys on rankka laji kokeneellekin metsästäjälle.
Metsästäjä 4 l 2016 l 19 lll 12-osaisessa Eränkävijät-sarjassa seurataan pudasjärveläisten Sanna ja Antti Kokon, lievestuorelaisen Riikka Aaltosen, kilpisjärveläisen Aki Huhtasen sekä Tuupovaarasta kotoisin olevien Ari ja Tuomo Turusen erästelyreissuja. Päähenkilöt valittiin keväällä 2015 tehtyjen koekuvausten perusteella. – Järjestimme kuvauksia aina Turusta Kilpisjärvelle asti ja koekuvasimme yhteensä noin 50 henkilöä. Valitettavasti monia hyviä tyyppejä jouduttiin karsimaan pois joukosta ihan siksikin, että halusimme keskushenkilöiden edustavan erilaisia harrastajatyyppejä ja harrastavan eri puolella Suomea, kertoo Teemu Hostikka. Ohjelma on suunnattu niin kokeneille kuin aloittelevillekin metsästäjille ja kalastajille. Vaikka sarjan kohderyhmänä ovat metsästäjät ja kalastajat, Hostikka toivoisi Eränkävijöiden houkuttelevan myös muita katselijoita. – Haluamme näyttää, että metsästys ja kalastus ovat osa kulttuuriamme. Sarjan yhtenä ideana on tuoda tietoa näistä harrastuksesta myös sellaisille ihmisille, joilla ei ole niistä omakohtaista kokemusta. Toivoisin myös, että sarjan kautta ihmisille syttyisi kipinä luontoharrastusten pariin. Hostikka on ollut mukana tekemässä Erätulilla-ohjelmaa. – Peltsin juontama Erätulilla-sarja oli erittäin suosittu, ja paremmaksi samalla tyylillä olisi ollut hyvin vaikea pistää. Näin ollen lähdimme heti suunnitteluvaiheessa täysin eri suuntaan ja pyrimme tekemään ohjelman, jollaista ei Suomessa ole ennen nähty. Eränkävijät on enemmänkin dokumentin ja tositelevision välimaastoon asettuva formaatti, jossa seurataan keskushenkilöiden elämää ja harrastusta juuri sellaisina kuin ne ovat, kuvailee Hostikka. Sarjassa tulee Hostikan mukaan näkymään hienosti, miten vaihteleva ja rikas suomalainen luonto on. – Kun käsivarren erämaassa pilkitään, etelässä voidaan samanaikaisesti kalastaa avoimilla vesillä. Pitkässä maassa vuodenajat näyttäytyvät hyvin erilailla, Hostikka summaa. Kuvauksissa on normaalien tuotantokameroiden lisäksi käytetty 360-asteen kameraa, helikopterikameroita, koirakameroita sekä läjäpäin erilaisia actionkameroita. olivat pohjustaneet tuotantotiimiä Ilomantsin lupatilanteesta sekä jahdin todennäköisestä etenemisestä. Alueelle oli myönnetty kuusi lupaa, josta kaksi viimeistä oli soittolupia. – Aina kun karhu on kaatunut, siitä tehdään välittömästi ilmoitus aluejohtajalle. Metsästäjät pystyvät tekstiviestipalvelun kautta seuraamaan reaaliaikaisesti kaatotilannetta. Kun alueelta on ammuttu neljä karhua, kahta viimeistä lupaa ei voida käyttää ennen kuin niihin on saatu erikseen soittamalla lupa, Ari Turunen kertoo. Luvan voi saada, jos karhu on esimerkiksi koiran haukussa. – Monella porukalla saattaa olla yhtäaikaisesti tilanne päällä. Silloin joutuu odottelemaan omaa vuoroaan. Onhan se stressaavaa olla jonossa, kun karhu on haukussa, mutta tällä tavalla pystytään varmistamaan, ettei karhuja kaadu vahingossa liikaa, Turunen lisää. Ennakko-oletuksena viime elokuussa oli, että Ilomantsin kaikki kuusi lupaa tulisivat käytettyä ensimmäisen vuorokauden aikana. – Pidimme tätä todennäköisenä, sillä lupia oli edellisvuosia vähemmän, vaikka karhukanta Ilomantsissa oli ennätyssuuri, Ari Turunen jatkaa. Ohjelman käsikirjoitus karhujahdin kuvauksia varten tehtiin sen mukaan, miten jahti todennäköisesti tulisi etenemään. Käsikirjoituksen olemassaolo ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että tilanteita olisi lavastettu. – Käsikirjoitus oli meillä jonkinlainen rautalankamalli siitä, minne päivien aikana mennään ja mitä tehdään. Tilanteet kuitenkin elivät karhujahdin aikana. Kun kamerat laitettiin käyntiin, kässärin olisi voinut saman tien heittää nuotion sytykkeeksi. Sen jälkeen sitä elettiin täysin jahdin etenemisen ehdoilla, naureskelee Varjoranta. Realistinen kuva metsästyksestä Turusten mielestä sarja kuvaa realistisesti sitä, mitä karhunmetsästys nykypäivänä on. Elokuinen kuuma keli, väsymys, palava halu onnistua sekä tunneskaalan vaihtelut toivosta pettymykseen ja takaisin toivoon näkyvät hyvin sarjassa. Samoin näkyy ero Ilomantsin ja Kuhmon kiivastahtisen jahdin ja pohjoisemman Taivalkosken leppoisan karhunmetsästyksen välillä. Vaikka kuvaukset ovat tuoneet lisätöitä Turusten jahtisyksyyn, miehet pitävät kokemusta positiivisena. – Kameroihin tottui hetkessä ja kuvaajat miellettiin pian porukan jäseniksi. Syksystä on jäänyt paljon hauskoja muistoja. Toki valmiiksi lukkoon lyödyt kuvauspäivät vähän stressasivat. Sitä kun on vaikea etukäteen päättää, että karhujahtiin varattuina toisena päivänä saadaan purkkiin se karhunkaato. Parhaamme ollaan kuitenkin yritetty, naureskelee Tuomo Turunen. Eränkävijät syksyllä Ylellä
20 l Metsästäjä 4 l 2016 Samuli Karppinen ja Mikael Luoma , Suomen riistakeskus Yhteistyöllä toteutetaan susireviirikohtaisia toimia Kun sudenhoitosuunnitelmaa valmisteltiin vuonna 2014, halusivat paikalliset olla mukana vaikuttamassa oman alueensa susiasioihin.Keskeisimmäksi toimintamuodoksi esitettiin paikallisia reviiriyhteistyöryhmiä. arraskuussa 2015 Suomen riistakeskus järjesti paikallisia sidosryhmätilaisuuksia susireviirialueilla eri puolella Suomea. Tilaisuuksissa esiteltiin, millaista reviiriyhteistyöryhmän toiminta voisi olla sekä luotiin mahdollisuudet yhteistyöryhmän perustamiselle. Työryhmän perustamiseen päätyi lopulta 20 susireviirialuetta, joiden toimintaa tukee Suomen riistakeskus. Yhteistyö vähentää näkemyseroja Sidosryhmätyöllä on suomalaisessa riistataloudessa pitkät perinteet. Suurpetoneuvottelukuntia on järjestetty useilla suurpetoalueilla jo vuosien ajan. Uudet reviiriyhteistyöryhmät tuovat kuitenkin pohdinnan ja käytännön lähemmäksi paikallistasoa kuin aikaisemmin. Susireviirillä arkielämää asuvat ihmiset ovat parhaita määrittelemään alueelle sopivia toimenpiteitä. Toiminnan ydinajatuksena onkin keskustella, mitä alueella voitaisiin tehdä paikallisesti, että rinnakkaiselo suden ja paikallisten kanssa sujuisi suotuisammin. Tarkoituksena on toteuttaa toimenpiteet myös käytännössä. Yhteistyöryhmien kokoonpanot on pyritty muodostamaan useista, näkökannoiltaan erilaisista paikallisista tahoista ja asukkaista, M Ja rk ko A la ta lo , Va st av al o