Metsästäjä 03/2019 - Lehtiluukku.fi

M et sä st äj ä 3 l 2019 Vieraslajien pyyntiin tulossa muutoksia ASELAKI MUUTTUU – tietopaketti metsästäjille
2 l Metsästäjä 3 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_03 Kansikuva: TOMMY ARFMAN Metsästäjä -lehti Nro 3/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 12.7.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
Tässä numerossa 2 l 2019 Metsästäjä 3 l 2019 l 3 Tässä numerossa 3 l 2019 5 Pääkirjoitus: Metsästä lautaselle 6 Vieraslajit: Lainsäädäntömuutoksia tulossa supikoiran ja minkin pyyntiin 8 Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke käynnistyi 14 Hirvenmetsästyksen sosiaaliset hyvinvointivaikutukset 16 Varapuheenjohtajalta: Metsästys on parasta luonnonsuojelua 18 Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen estämisessä 22 Johtoajatus riistanhoitoon! 28 Sorsaja haukitehtaat – poikastuotto kuntoon 32 Ministeriön kuulumisia: Vieraslajien pyyntiin lisää toimijoita 34 Metsästäjä – millaista lehteä sinä haluaisit lukea? 36 Aselaki muuttuu – tietopaketti metsästäjille 42 Metsästysaseen ylläpito: Lakkatukista öljytukiksi 44 Metsästäjän varusteet: Kiikarikiinnitys, osa 2 46 Metsästäjän patruunat: 6.5 Creedmoor, patruunailmiö vailla vertaa 50 Bengtskärin haahkaihme 54 Haahkakannan hoito Ahvenanmaalla 58 Kehittyvä riistatalous, osa 8: Metsästysseura oikeustoimien kohteena 60 Reseptit ála Akseli Herlevi 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Euroopan majava 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 46 Metsästäjän patruunat -juttusarja alkaa 42 Metsästysaseen ylläpito: Lakkatukista öljytukiksi 8 HTA-hanke: tukea seuroille ja riistanhoitoyhdistyksille 50 Bengtskärin haahkaihme 36 Aselaki muuttuu 6 Lainsäädäntömuutoksia supikoiran ja minkin pyyntiin HA N N U HU TT U M AR KU S FO RS ST RÖ M TO M M Y AR FM AN AR TO M ÄÄ TT Ä HA N N U UR ON EN
4 l Metsästäjä 3 l 2019 Nähdään metsällä ja täällä: tracker.fi – facebook.com/tracker.fi PYSY EDELLÄ IOT 4G Uusi Tracker Artemis -koiratutka on varustettu hyväksi todetulla sekä uudella teknologialla. Siinä on tuki 2G-verkolle, mutta myös NB-IoT / LTE-CAT M1, joka on uusi vähän energiaa kuluttava ja kuuluvuudeltaan aiempia parempi IoT 4G-teknologia. Tulevaisuudessa vanhat 2Gja 3G -verkot tulee korvaamaan IoT 4G, joka takaa huomattavasti paremman kuuluvuuden pienemmällä virrankulutuksella. Tracker Artemis pitää sisällään myös paljon muuta. Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy jälleenmyyjältä. NB-IOT LTE-CAT M1 TARKKA HAUKKULASKURI ETÄKÄYTETTÄVÄT LED-VALOT GPS/GLONASS 3200 mAh
JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 3 l 2019 l 5 R iistaruuasta puhutaan paljon. Siihen liitetään monenlaisia myönteisiä ajatuksia kuten terveysvaikutuksia, perinteitä ja pieni ympäristöjalanjälki. Kysyntää näyttää olevan enemmän kuin mitä markkinoille tulee. Kyseessä onkin rajallinen arvokas luonnonvara. Tästä herää ajatus, hyödynnämmekö me metsästäjät tämän resurssin täysipainoisesti. Ruokakulttuuri on hyvin henkilökohtainen asia ja sen käsittelyssä on oltava varovainen. Ei ole syytä asettaa vastakkain eri mieltymyksiä, mutta on tärkeää että hyödynnämme saaliimme sitä kunnioittaen. Seuraavan jahtikauden valmistelujen olleessa jo hyvässä vauhdissa kannattaa kurkistaa pakastimeen. Jos siellä vielä sattuu olemaan herkkuja viime kaudelta, kannattaa niiden käyttösuunnitelmalle uhrata ajatus. Parhaimmillaan riistaruoka on tietenkin tuoreena heti esikäsittelyn jälkeen. Tämä koskee etenkin herkimpiä ruhonosia kuten sisäelimiä. Joskus ne tuntuvat unohdetuilta herkuilta. Ehkäpä niiden oikeaoppinen valmistaminen on nykyihmisiltä paljon pyydetty, mutta onnistuessaan melkoinen elämys. Tiedän vaikkapa linnun sisälmystai peuran vasan munuaispadan maistuvan hyvin valmistettuna lähes kaikille, siitä tuoreena oikein paistetusta maksasta puhumattakaan. Moni meistä on vieraantunut näiden ruhonosien käytöstä ja pahimmillaan ne jäävät kokonaan hyödyntämättä. Tässä on haastetta myös keittiömestareillemme ja ruokaohjeiden kirjoittajille sekä tietysti kaikille, joilla on riistaruokia mahdollisuus ystäväpiirilleen esitellä. Sen käyttämättä jääneen ruuan ympäristöjalanjälki lienee se kaikista suurin. Myös perinneruuat ovat erinomaisia. Vanhaan aikaan oli osattava loihtia syömäkelpoista joskus lähes olemattomista tarpeista. Näyttää siltä, että perinteisiä riistaruokia vaivaa sama katoavan kansanperinteen riski kuin sisäelimiä, vaikka taitajia toki vielä löytyy. Uuttakin tietenkin tarvitaan, koska yhteiskunta muuttuu ja ruokakulttuuri sen mukana. Siitä taas tulee mieleen se harvinaisemmin käytettyjen ruhonosien kohtalo. Kukapa meistä nautiskelee kupeista tai palleasta? Nämä kaikki isossa maailmassa hienoilla nimillä kutsuttuja herkkuja, mutta meillä pahimmillaan hyödyntämättä jäävää tavaraa. Tuntuukin siltä, että pakastimen tyhjentämisen lisäksi voisimme uhrata ajatuksen sille, miten tulevan jahtikauden saaliista saadaan kaikki herkut irti. Samat ruhonosat löytyvät noista kotoisista saaliselikoista kuin sieltä hienosta ulkomaan lihakaupasta, jota joskus on päässyt telkkarissa tai peräti reissunpäällä ihmettelemään. Tietenkin myös riistan suhteen kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Jos sinua kiinnostaa enemmän metsästys kuin saaliin ruuaksi valmistaminen, olen melko varma, että ympäriltä löytyy kiinnostuneita, jotka mielellään kokeilevat näitä herkästi käyttämättä jääneitä herkkuja. Luonto ja metsästys ovat parhaimmillaan suuria elämyksiä, jotka jatkuvat onnistuneen jahdin jälkeen vielä ruokapöydässä ja muistoissa. Kun metsä antaa antejaan nautitaan niistä kaikista kukin tavallamme riistaa kunnioittaen kaikki käyttökelpoiset osat hyödyntäen. Metsästä lautaselle
Haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin pyynti helpottuu. Vielä vahvistamattoman lain myötä näiden lajien pyynnissä saa käyttää tulevaisuudessa apuna valoa ja yötähtäimiä. Haitallisten vieraslajien pyynti tullaan sallimaan myös ilman metsästyskorttia. V ieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia tullaan muuttamaan. Pääajatuksena on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki tullaan siirtämään kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lakiehdotus hyväksyttiin eduskunnassa 19.3.2019 ja nyt odotetaan lain voimaantuloa ja asetuksen viimeistelyä. Tätä kirjoitettaessa tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan kesällä. Mikä muuttuu? EU:n ja kansallisella haitallisten vieraslajien listalla säädettyihin lajeihin sovelletaan, mitä rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta säädetään metsästyslainsäädännössä. Merkittävimpiä muutoksia supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä tulee olemaan niiden poistuminen metsästyslain 20 § kestävän käytön vaatimuksen piiristä sekä keinovalon ja yötähtäinten käytön salliminen. Lajien pyynti sallitaan myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa. Sallituksi on tulossa myös EU:n ja kansallisella listalla olevien haitallisten vierasperäisten eläinten lopetus ampumalla loukkuun alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista. Kaupunkialueilla lopetus on hyvä hoitaa ilmoittamalla siitä etukäteen poliisille tai hätäkeskukseen, jotta vältetään kansalaisilta tulevia huolestuneita yhteydenottoja. Supikoira ja minkki siirtyvät pois riistalajiluettelosta. Metsästysseurojen tulee olla tarkkana uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. 6 l Metsästäjä 3 l 2019 LAKIPYKÄLÄT MUUTTUMASSA Lainsäädäntömuutoksia tulossa supikoiran ja minkin pyyntiin JA RI N IS KA N EN
Metsästäjä 3 l 2019 l 7 Lakimuutoksien lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi säätää muun muassa rajoituksia metsästyslaissa ja -asetuksessa säädettyihin pyyntivälineisiin ja -menetelmiin sekä antaa tarkempia säännöksiä käytettävistä aseista. Myös terminologia muuttuu, koska haitallisten vieraslajien poistaminen ei ole enää metsästystä vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit eivät kuitenkaan siirry rauhoittamattomiin lajeihin vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Pois riistalajiluettelosta. Muuttunut asema lainsäädännössä sekä muuttunut terminologia vaikuttavat useaan eri lakiin ja asetukseen sekä niiden soveltamiseen. Lakiuudistuksen myötä Suomen riistakeskukselle tulee vieraslajien torjuntaan liittyviä tehtäviä. Vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden osalta Suomen riistakeskus vastaa lajien torjunnan ja kannanhallinnan asiantuntijapalveluista erityisesti aiempien riistalajien osalta. Metsästyskoirien käyttö säilyy entisellään -Metsästyslaissa on useita pykäliä, jotka sanamuotonsa mukaan koskevat vain metsästystä, mutta joita on vakiintuneesti sovellettu myös rauhoittamattomiin eläimiin, kertoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maaja metsätalousministeriöstä. -Koirapykäliä ei ole toistaiseksi ollut tarpeen soveltaa rauhoittamattomiin nisäkkäisiin, koska koirien käyttäminen myyrien ja hiirten ja muiden nykyisten rauhoittamattomien lajien pyynnissä ei ole ollut käytännössä tarpeen. Esimerkiksi koiran käyttöön liittyviä pykäliä voidaan soveltaa supikoiran pyyntiin myös jatkossa, vaikka kyse ei käsitteellisesti ole enää metsästyksestä, Kemppainen tulkitsee. Noutajia on vastaavasti käytetty rauhoittamattomien lintujen pyynnissä. Vieraslajien metsästysoikeudet -Supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa, kertoo Kemppainen. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Vanha käytäntö jatkuu vanhojen sopimusten osalta eli mikään ei muutu vieraslajilainsäädännön myötä. Vieraslajilain 16 §:n mukaisesti supikoiran ja minkin pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan, mitä metsästyslaissa säädetään rauhoittamattomista eläimistä. Metsästyslain 48.2 § koskee siten myös oikeutta pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Jos voimassa olevassa vuokrasopimuksessa ei ole erikseen määrätty, että metsästysvuokraoikeuteen ei sisälly oikeutta pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä, vuokralainen voi tämän sopimuksen perusteella pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Sama oikeus sisältyy vastaavasti metsästyslupaan, jollei oikeutta ole luvassa erikseen suljettu pois. Vuokranantaja voi kuitenkin katsoa, ettei sopimuksessa ole tarkoitettu oikeutta supikoirien ja minkkien pyydystämiseen. Vuokranantajan pitää silloin ilmoittaa tulkinnastaan vuokralaisille. Kyse on tavanomaisesta sopimusneuvottelusta vuokranantajan ja vuokralaisen kesken. Lainsäädännön muuttuessa ja uusittaessa sopimuksia tulee metsästysseurojen ottaa huomioon haitallisten vieraslajien metsästysoikeus. Eläinten lopetus Kaikkien eläinten, myös vierasperäisten, lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja lopetuksen saa tehdä vain se, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Esimerkiksi supikoiran osalta ainoa suositeltava lopetusmenetelmä on ampuminen. Eläinten hukuttaminen on kiellettyä. Eläinsuojelulainsäädännön sääntöjen rikkominen on rangaistavaa. Jos eläinten lopettamiseen liittyviä taitoja ei ole itsellä, niin lähialueen metsästäjien taidoille ja avulle on tarvetta. Metsästäjien kannattaa miettiä sopivia yhteistyömuotoja eimetsästäjien kanssa, sillä yhteistyö on tarpeen vieraslajiongelman ratkaisemisen ja metsästyksen hyväksyttävyyden turvaamiseksi. Kultasakaalin siirto riistalajeihin esillä Hallituksen esityksessä mahdollinen tulokaslaji kultasakaali esitettiin lisättäväksi riistalajeihin. Maaja metsätalousvaliokunta ei nähnyt siirtoa tarpeellisena, vaikka valiokunnan mietinnön ja eduskuntakeskustelun mukaan kultasakaali tulee poistaa luonnosta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen valiokunnan mietinnön mukaisesti. Kultasakaalia ei lisätty riistalajiksi. Luontaisesti leviävä kultasakaali on tulokaslaji, johon ei sovelleta vieraslajilainsäädäntöä. Ihmisen luontoon päästämään kultasakaaliin taas sovelletaan Suomessa kansallista vieraslajilainsäädäntöä. Todennäköisimmin kultasakaali leviää Suomeen idästä omin jaloin. Koska sakaali ei ole riistalaji, ovat nämä yksilöt tulokaslajeina luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. Metsästäjien oikeusturvan vuoksi lähtökohta on, että luonnossa havaitut sakaalit ovat rauhoitettuja, ellei etukäteen ole todistettu niiden olevan Suomessa luontoon karanneita yksilöitä. Yötähtäimen ja valon käyttö on tulossa sallituksi haitallisten vieraslajien kuten supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä. Tämä koskee siis vain haitallisiksi vieraslajeiksi säädettyjä lajeja, ei metsästyslain vierasperäisiä riistalajeja.
8 l Metsästäjä 3 l 2019 JARKKO NURMI Riistakeskus tukee metsästysseuroja ja riistanhoitoyhdistyksiä Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke käynnistyi Suomen riistakeskus käynnisti maaliskuussa mittavan hankkeen, jonka tavoitteena on tukea metsästäjien ja metsästysseurojen paikallista toimintaa hirvieläinkantojen hoidossa. Riistakeskusalueille palkattiin kolmen vuoden määräajaksi yhdeksän suunnittelijaa, jotka jalkautuvat kentälle metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten tueksi. T ärkeimmässä roolissa suomalaisen metsästyksen kestävyyden varmistamisessa ovat vapaaehtoistyöllään riistantutkimusta ja -hallintoa tukevat metsästäjät ja metsästysseurat. Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke tukee tärkeimpien toimijoiden riistatiedon tuottamista ja siihen pohjautuvaa päätöksentekoa. Hanke on kaksisuuntainen: hirvitalousaluesuunnittelijat jakavat parhaita niksejä ja tietoa hirvieläinkantojen hoidosta ja samalla he oppivat asiakkaiden tarpeista Oma riista -palvelun kehittämiseksi. Paikallinen koulutus ja tuki ovat tärkeitä hankkeessa, mutta sen avulla pyritään kehittämään muitakin hirvija sorkkaeläinkantojen hoidon kokonaisuuksia, jotta metsästystä voidaan toteuttaa sidosryhmien ja yhteiskunnan tavoitteiden mukaan. On tärkeää yhtenäistää riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden verotussuunnittelun käytäntöjä avoimiksi, läpinäkyvään riistatietoon perustuviksi prosesseiksi, joissa toimitaan samojen, valtakunnallisten pelisääntöjen mukaisesti. Hirvitalousaluesuunnittelijoiden tehtäviin kuuluu myös metsäja tieliikennevahinkojen ennaltaehkäisytoiminnan kehittäminen alan viranomaisten kanssa sekä pienten hirvieläinten kannanseurannan ja verotussuunnittelun kehittäminen. Valkohäntäpeuraja villisikakannan hallinta Hirvitalousaluesuunnittelijoiden työtehtävät on suunniteltu paikallisuuden ehdoilla. Joillakin alueilla keskitytään hirvikannan säätelyn käytäntöjen kehittämiseen, kun taas toisilla paneudutaan valkohäntäpeurakannan verotuksen kehittämiseen tai villisikakannan hallintaan. Valkohäntäpeurakantojen kasvu lounaisessa Suomessa on ollut yksi viime vuosien riistailmiöistä. Mustat talvet ovat syöneet vahtimismetsästyksen tehoa ja kasvattaneet naaraiden tuottavuutta. Kuluvan talven metsästys onnistui hyvin ja toivottavasti valkohäntäpeurakannan kasvu saatiin jo paikoin pysäytettyä tai ainakin hidastettua sitä. Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet tavoitteeksi tiheimpien valkohäntäpeurakantojen leikkaamisen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Eteläja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueilla. Viimeaikaisten metsästysajan pidennysten (syyskuun ja helmikuun kahden ensimmäisen viikon metsästys) aikana kaadettiin lähes 9 000 peuraa. Lisälääkkeitä kuitenkin tarvitaan ja Lounais-Suomen hirvitalousaluesuunnittelijat saavat ensi töikseen ryhtyä purkamaan mahdollisia pyynnin te hostamisen esteitä. Määrätietoista kolarien vähentämisohjelmaa pahimpien onnettomuusteiden varsille aletaan valmistella heti. Kaakkois-Suomessa on saatu hyvään alkuun villisikatiheyden leikkaaminen, sillä Luonnonvarakeskus arvioi kannan pienentyneen jopa kolmanneksella. Työtä jatketaan hirvitalousaluesuunnittelijoiden tukemana. HA N N U HU TT U
Metsästäjä 3 l 2019 l 9 Suomalainen riistatieto on maailman parasta Hankkeen päätavoite on edistää hirvieläintiedon käyttöä metsästyksen suunnittelussa ja jalkautua metsästysseurojen pariin kuuntelemaan, tukemaan ja kehittämään riistahallinnon palveluita asiakkaille. Oma riista -palvelun hirvieläintietojen ja muiden ominaisuuksien tehokas hyödyntäminen mahdollistaa tietopohjaisen hirvieläinkantojen täsmämetsästyksen, mikäli palvelun ominaisuuksia käytetään koko riista-alan toimijakentässä. Paperilomakkeista on päästy eroon ja digitaalisuus ja Luonnonvarakeskuksen tuottama hirvikantaennuste mahdollistavat ajantasaisen ja joustavan tutkimustiedon käytön metsästyksen ohjaamiseen jo metsästyksen aikana. Tämä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista ja mahdollista suomalaisten metsästäjien talkootoiminnan ansiosta. Tiedon avulla hirviseurueet voivat kohdistaa metsästystä siihen kannanosaan (urokset, naaraat, vasat), jonka verotus tukee alueellisia tavoitteita tai tehdä kestäviä päätöksiä siitä millainen osuus pyyntiluvista käytetään. Tärkein kysymys on tietenkin: vastaako jäävän kannan tiheys ja rakenne sidosryhmien kanssa kannanhoidolle asetettuja tavoitteita? Oma riista tarjoaa työkalut hirvieläinkantojen hallintaan.
10 l Metsästäjä 3 l 2019 Monilajista kannanhoitoa kehittämään Aivan uudenlainen haaste on aloittaa monilajisen kannanhoidon kehittäminen Suomessa. Termillä tarkoitetaan sitä, että hirvieläinkantojen tavoitetiheyksiä määritettäessä tulisi ottaa huomioon myös suurpetokantojen alueellinen tila ja runsaus. Etenkin sudelle ja karhulle hirvieläimet ovat erittäin tärkeä ravintoresurssi, jonka runsaus tai niukkuus voi vaikuttaa merkittävästi suurpetojen aiheuttamien vahinkojen yleisyyteen. Yhdistämällä monilajista riistatietoa osaksi käytännön verotussuunnittelua ja kannanhoitoa, voidaan jatkossa todennäköisesti helpottaa myös suurpetoja hirvieläinkonflikteja. Käytännössä tämä tarkoittaa hankkeen tiivistä yhteistyötä riistantutkimuksen ja eri sidosryhmien kanssa. Monilajisen kannanhoidon, vahinkojen ennaltaehkäisyn ja reaktiivisemman hirvieläinkantojen hoidon kehittäminen edellyttää entistä parempia riistatiedon malleja, jotka yhdistävät Oma riista -palvelun, riistavahinkorekisterin, kolaritilastojen, metsävahinkojen ja suurpetotietojen dataa samalle alustalle. Tavoitteena on luoda visuaalinen päätöksentekosovellus, joka on käytettävissä hirvitalousalue-, riistanhoitoyhdistyssekä metsästysseuratasoilla. Hankkeessa toimitaan monipuolisesti paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Toivottavasti tällä lähestymistavalla voidaan kehittää tietopohjaisempaa hirvieläinten verotussuunnittelua ja kantojen hallinnan ketjua ja siten vastata myös sidosryhmien tarpeisiin. Hirvitalousaluesuunnittelijoiden päätehtäviä ovat: hirvitiedon käytön ja valikoivan verotuksen koulutus riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa yhteislupakäytäntöjen ja -mallien kehittäminen metsästysseurojen toimintatapana pankkilupaperiaatteiden ja -mallien parhaiden käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen hirvitalousalueiden verotussuunnittelun kehittäminen riistanhoitoyhdistystason verotussuunnittelun kehittäminen hirvitalousalueverkoston päivittämiseen osallistuminen sidosryhmäyhteistyön lisääminen riistakeskusalueella ja riistanhoitoyhdistystasolla vahinkojen ennaltaehkäisytoiminnan kehittäminen mukaan lukien tiehallintoyhteistyö ja metsäviranomaisyhteistyö maastokatselmusten vahinkotarkastajien koulutus pienten hirvieläinten kannanseurannan ja verotussuunnittelun kehittäminen Ville Viitanen , Lappi Tervolasta kotoisin oleva Ville Viitanen toimii Lapin alueen HTA-suunnittelijana Rovaniemeltä käsin. Viitanen on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja maatalousja metsätieteen maisteri. Riistaeläintieteeseen erikoistunut Viitanen on aiemmin työskennellyt Metsähallituksen eräpalveluissa ja Luonnonvarakeskuksella. Intohimoisen näädän rautapyytäjän metsästyskaverina vesija kanalinnustuksessa toimii pohjanpystykorva. Timo Toivonen , Kainuu Timo Toivonen hoitaa HTA-suunnittelijan tehtäviä Kainuussa. Paltamossa asuva Toivonen on toiminut Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana. Metsästysseuratoiminnasta Toivosella on kokemusta muun muassa puheenjohtajan ja metsästyksenjohtajan tehtävistä. Koulutukseltaan hän on rakennusmestari. Metsästyskipinä maalaispoikaan iski jo lapsuudessa. Esimerkkiä ei tarvinnut etsiä kaukaa, sillä kotikylän lähes jokaisessa savussa metsästettiin. Risto Paakkonen , Oulu Oulussa HTA-suunnittelijana on Risto Paakkonen. Piippolasta lähtöisin olevan Paakkosen tie on kulkenut Perhon riistalinjan kautta Oulun yliopistoon, missä hän opiskeli tilastotiedettä ja ekologiaa. Paakkosella on kokemusta riistanhoidosta ja -tarhauksesta sekä metsästysoppaan tehtävistä. Paakkonen on toiminut Suomen Metsästäjäliiton Oulun piirin toiminnanjohtajana. Hän kokee erityisesti nuorisotyön kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi. Paakkosen voi tavata niin hirvijahdissa kuin jäljestämässä näätää. Joni Saunaluoma , Pohjanmaa ja RannikkoPohjanmaa Koko ikänsä metsästystä ja riistanhoitoa harrastanut Joni HTA-suunnittelijat esittäytyvät H irvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hankkeeseen palkattiin yhdeksän uutta suunnittelijaa. He työskentelevät riistakeskusalueilla kouluttaen ja tukien riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen toimijoita.
Metsästäjä 3 l 2019 l 11 Saunaluoma työskentelee HTA-suunnittelijana Pohjanmaan ja RannikkoPohjanmaan alueella. Merikarvialta kotoisin oleva Saunaluoma on opiskellut Helsingin yliopistossa metsäja riistaeläintiedettä. Jahtimuodoista Saunaluoman sydäntä lähellä ovat pienpetojen pyynti ja sorkkaeläinkantojen hoito. Aktiivinen metsästäjä on aiemmin toiminut yhteisluvan hakijana ja tuntee näin järjestelmän mahdollisuudet ja haasteet. Lauri Itkonen , Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala Leppävirtalainen maatalousja metsätieteen maisteri Lauri Itkonen aloitti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden HTA-suunnittelijana. Itkonen on toiminut Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana. Toiminnanohjauksen ohessa hän on työskennellyt Oma riistan neuvonnassa ja tuntee palvelun läpikotaisin. Itkonen metsästää hirviä jämtlanninpystykorvan kanssa. Esko Paananen , Keski-Suomi ja Etelä-Savo Ekologiaa ja evoluutiobiologiaa Jyväskylän yliopistossa opiskellut Esko Paananen toimii Keski-Suomen ja Etelä-Savon HTA-suunnittelijana. Opinnäytetyössään Paananen tutki hirven laidunnuksen vaikutusta puuston uusiutumiseen eriikäisrakenteisissa metsissä. Metsästämässä Paananen on kulkenut isän mukana siitä asti, kun on maastossa osannut kävellä. Mieluisin metsästysmuoto hänelle on metsäkanalintujen pyynti suomenpystykorvan kanssa. Antti Rinne , Varsinais-Suomi ja Satakunta Isän selkärepussa eräharrastuksen aloittanut Antti Rinne hoitaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden HTA-suunnittelijan pestiä. Rinne on opiskellut Turun yliopistossa maantiedettä ja biologiaa sekä suorittanut aineenopettajan opinnot. Koulutusten pitäminen onkin Rinteelle mieleistä. Hänelle lempijahtimuotoja ovat erilaiset seuruejahdit sekä kanalinnustus saksanseisojan kanssa. Lisäksi Rinne tekee nuorisotyötä Suomen Metsästäjäliitossa ja Metsähallituksen eräkummina. Valto Kontro , Uusimaa ja Kaakkois-Suomi Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueiden HTA-suunnittelija Valto Kontro on vastikään valmistunut Helsingin yliopistosta maatalousja metsätieteen maisteriksi. Riistaeläintieteeseen erikoistunut Kontro on tehnyt selvityksen seitsemän Länsi-Uusimaalla sijaitsevan riistanhoitoyhdistyksen mahdollisesta yhdistymisestä. Lisäksi Kontro on toiminut Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin hallituksessa. Kontro on kiinnostunut kaikenlaisesta metsästyksestä, mutta eniten hän viettää aikaansa rusakko-, kyyhkyja hirvijahdeissa. Timo Ruuska , Pohjoisja Etelä-Häme Riistaeläintieteeseen erikoistunut maatalousja metsätieteen maisteri Timo Ruuska on Pohjoisja Etelä-Hämeen alueiden HTA-suunnittelija. Ruuska on työskennellyt aiemmin muun muassa kaupallisen metsästyksen ja erävalvonnan parissa. Pikkupojasta lähtien metsästänyt Ruuska on kiinnostunut laaja-alaisesti eri metsästysmuodoista. Metsällä hän kulkee pohjanpystykorvan kanssa.
Kärkkäinen erämessuilla osastot J19-39 ja K11-13 Hirvas metsästyspuku Huippuluokan toimivuus! Tuulenja vedenpitävä puku Ei kahise! Täyttää metsästysasetusten vaatimukset! Erittäin tyylikäs! Testattua toimivuutta! Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Savka lippis (Arvo 58,90) Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Luondu lippis (Arvo 48,90) Anar Miella-kevytpuku on suunniteltu lämpimiin säihin, sekä eteläisempien seutujen kuvaus ja jahtireissuihin. Puvun parhaimpia ominaisuuksia ovat keveys ja maastouttavuus. E TUSI 58,90 E TUSI 4 8,90 Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne. Takki 149,Housut 119,249,tai 46,23 € (6kk) Pakettitarjous takki + housut Suohtas / Magga metsästyspuku Pohjoisen metsissä testattu! Moderni eräpuku! Suomalainen suunnittelija! Takki 159,Housut 129,Suohtas on erinomainen valinta alkukauteen ja paljon liikkuvalle. Erinomaiset leikkaukset tuovat lisää istuvuutta ja käyttömukavuutta. Tässä takissa yhdistyvät moderni suunnittelu, ja parhaat nykyaikaiset materiaalit . Anar Magga on erityisesti naisille suunniteltu ja mitoitettu puku. Magga edustaa modernia suomalaista metsästyspukusuunnittelua. Puku sopii erinomaisesti yleisjahtipuvuksi, mutta on tyylikäs vaihtoehto useimpiin outdoor-lajeihin. 229,Alk. 42.75 /kk (6 kk) Pakettitarjous takki + housut Navdi metsästyspuku Takki 129,Housut 99,Anar Navdi –metsästystakissa yhdistyvät sekä kalvollisen, että kalvottoman takin parhaat puolet. Takki istuu erittäin hyvin ja saa metsästäjän tuntemaan olonsa miellyttäväksi jahdin eri vaiheissa. -Suomessa huippusuunnittelijan suunnittelema Strategisista paikoista kalvotettu Hyvin maastouttava Suomessa suunniteltu digicamo-kuosi tai perinteinen metsänvihreä yleisväri Erittäin kevyt, hengittävä, mutta pitää metsästäjän kuivana Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Luondu lippis (Arvo 48,90) E TUSI 4 8,90 Takki 129,Housut 99,Miella kevytanorakkipuku Kaupan päälle Luondu lippis (arvo 9,90) HUIPPUETU! 69,26.48 /kk (3 kk) Metsästäjän ja retkeilijän tavaratalo 189,Alk. 35.79 /kk (6 kk) Pakettitarjous takki + housut Vihreä puku Enna kkomyynnissä Voit shoppailla myös myymälöissämme: Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Anar Queen 10 asekaappi 3mm täysteräksinen asekaappi Jopa 7 aseelle. Sisäinen, lukittava ammuslaatikko. 5-pisteen lukitussalvat suojaavat porausja lävistyshyökkäyksiltä. 70.50 /kk (12 kk) 749,Anar Safety 10 asekaappii EN14450 sertifioitu ja hyväksytty Jopa 10:lle aseelle. 56.96 /kk (12 kk) 599,Anar Queen 7 asekaappi EN14450 sertifioitu ja hyväksytty 3 mm täysteräksinen asekaappi. Jopa 7 aseelle Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Tähän malliin mahtuu myös 30" piipulla varustettu puoliautomaattiase, maksimi pituus aseelle: 1310 mm 52.45 /kk (12 kk) 549,Anar Safety 7 asekaappi EN14450 sertifioitu ja hyväksytty Jopa 7 aseelle 38.01 /kk (12 kk) 389,Pakettiedut voimassa 16.5. 22.5.
Kärkkäinen erämessuilla osastot J19-39 ja K11-13 Hirvas metsästyspuku Huippuluokan toimivuus! Tuulenja vedenpitävä puku Ei kahise! Täyttää metsästysasetusten vaatimukset! Erittäin tyylikäs! Testattua toimivuutta! Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Savka lippis (Arvo 58,90) Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Luondu lippis (Arvo 48,90) Anar Miella-kevytpuku on suunniteltu lämpimiin säihin, sekä eteläisempien seutujen kuvaus ja jahtireissuihin. Puvun parhaimpia ominaisuuksia ovat keveys ja maastouttavuus. E TUSI 58,90 E TUSI 4 8,90 Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne. Takki 149,Housut 119,249,tai 46,23 € (6kk) Pakettitarjous takki + housut Suohtas / Magga metsästyspuku Pohjoisen metsissä testattu! Moderni eräpuku! Suomalainen suunnittelija! Takki 159,Housut 129,Suohtas on erinomainen valinta alkukauteen ja paljon liikkuvalle. Erinomaiset leikkaukset tuovat lisää istuvuutta ja käyttömukavuutta. Tässä takissa yhdistyvät moderni suunnittelu, ja parhaat nykyaikaiset materiaalit . Anar Magga on erityisesti naisille suunniteltu ja mitoitettu puku. Magga edustaa modernia suomalaista metsästyspukusuunnittelua. Puku sopii erinomaisesti yleisjahtipuvuksi, mutta on tyylikäs vaihtoehto useimpiin outdoor-lajeihin. 229,Alk. 42.75 /kk (6 kk) Pakettitarjous takki + housut Navdi metsästyspuku Takki 129,Housut 99,Anar Navdi –metsästystakissa yhdistyvät sekä kalvollisen, että kalvottoman takin parhaat puolet. Takki istuu erittäin hyvin ja saa metsästäjän tuntemaan olonsa miellyttäväksi jahdin eri vaiheissa. -Suomessa huippusuunnittelijan suunnittelema Strategisista paikoista kalvotettu Hyvin maastouttava Suomessa suunniteltu digicamo-kuosi tai perinteinen metsänvihreä yleisväri Erittäin kevyt, hengittävä, mutta pitää metsästäjän kuivana Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Luondu lippis (Arvo 48,90) E TUSI 4 8,90 Takki 129,Housut 99,Miella kevytanorakkipuku Kaupan päälle Luondu lippis (arvo 9,90) HUIPPUETU! 69,26.48 /kk (3 kk) Metsästäjän ja retkeilijän tavaratalo 189,Alk. 35.79 /kk (6 kk) Pakettitarjous takki + housut Vihreä puku Enna kkomyynnissä Voit shoppailla myös myymälöissämme: Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Anar Queen 10 asekaappi 3mm täysteräksinen asekaappi Jopa 7 aseelle. Sisäinen, lukittava ammuslaatikko. 5-pisteen lukitussalvat suojaavat porausja lävistyshyökkäyksiltä. 70.50 /kk (12 kk) 749,Anar Safety 10 asekaappii EN14450 sertifioitu ja hyväksytty Jopa 10:lle aseelle. 56.96 /kk (12 kk) 599,Anar Queen 7 asekaappi EN14450 sertifioitu ja hyväksytty 3 mm täysteräksinen asekaappi. Jopa 7 aseelle Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Tähän malliin mahtuu myös 30" piipulla varustettu puoliautomaattiase, maksimi pituus aseelle: 1310 mm 52.45 /kk (12 kk) 549,Anar Safety 7 asekaappi EN14450 sertifioitu ja hyväksytty Jopa 7 aseelle 38.01 /kk (12 kk) 389,Pakettiedut voimassa 16.5. 22.5.
14 l Metsästäjä 3 l 2019 GHITA BODMAN Hirvenmetsästyksen sosiaaliset HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Hirvenmetsästyksen merkitystä metsästäjille selvitettiin vuonna 2018 haastattelututkimuksella, jossa haastateltiin harrastajia eri puolilla Suomea. Artikkeli tiivistää tutkimuksen päätulokset. Hirvenmetsästys on monille elämäntapa, jolla on pitkät perinteet. Se on vuoden huipennus, joka kokoaa yhteen eri sukupolvet. Usein metsästysseura on kylän ainoa ja tärkein yhdistys. Hekin, jotka eivät asu enää paikkakunnalla, palaavat metsästämään kotiseudulle lapsuudenmaiseJA RI N IS KA N EN H irvenmetsästys ei ole vain ampumista. Se on harrastus, joka kokoaa ihmiset yhteen. Harrastajat ovat samalla aaltopituudella, puhuvat samaa kieltä ja heillä on samat arvot riippumatta taustasta, koulutuksesta tai työstä.
Metsästäjä 3 l 2019 l 15 ASIAKASMATKA SAKSAAN Hanki laatuase Krieghof? n tehdaskäynnillä! Lento, majoitus sekä kulj.kustannukset hyvitetään aseen tilaajalle. Mikäli valitaan parempi tukkipuu tai käsintehty kaiverrus, hyvitetään ostajalle lisäksi 500 € tehdaskäyntietu. Matkan kesto 2 pv, Lähtöpäivä 02.09.2019 Tiedustelut/ilmoittautumiset viim. 25.06.2019 (Huom! Rajoitettu määrä osallistujia) Pohjoisranta 22 00170 Helsinki, Finland Puh: (09) 135 1358 william.wadstein@? nnenterprise.? www.? nnenterprise.? Metsästys on enemmän Tärkeintä on olla luonnossa vailla häiriötekijöitä. Luonto koetaan rauhoittavana ja rentouttavana henkireikänä. Se koetaan arjen vastapainoksi ja paikaksi, jossa voi levätä. Liikunta metsässä auttaa jaksamaan myös paremmin arjessa, sillä metsässä hermot lepäävät, verenpaine laskee ja ajatukset nollautuvat. Metsästys koetaan harrastukseksi, joka lisää hyvinvointia. Metsästyskumppaneiden välisen yhteisöllisyyden lisäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi koetaan yhteistyö koiran kanssa ja liikkuminen metsässä yksin. Silloin on aikaa keskittyä, pohdiskella ja työstää ajatuksia. Metsästys on syy mennä metsään, mutta kun riistaa ei näy, kerätään sieniä ja marjoja. Metsästys onkin elämäntapa, jolla on hyvinvointivaikutuksia. Yhteistä aikaa Metsästäjien mukaan hirvenmetsästys on haja-asutusalueilla tärkeä harrastus, joka kokoaa yhteen kylien väen. Se on tapa viettää aikaa yhdessä, kun kulttuuripalveluita ei ole. Metsästys on tärkeää myös heille, jotka eivät enää asu kotiseudullaan. Ampuminen ei ole metsästyksessä tärkeintä. Tärkeintä on kaikki muu siihen kuuluva. Riistan kunnioitus onkin oleellinen osa metsästystä. Metsästäjien ääni kuuluviin Haastatellut kokivat, että metsästäjien ääni ei kuulu yhtä hyvin kuin sen vastustajien. Tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä metsästys on ja, miten paljon aikaa metsästäjät käyttävät harrastukseensa. Metsästäjät myös miettivät, mitä tapahtuisi, ellei metsästäjiä olisi ja toivoivat, että heitä arvostettaisiin enemmän. Haastatellut toivovat hirvenmetsästyksen jatkuvan myös tulevina vuosina. He haluavat, että heidän lapsensa voivat jatkaa pitkiä perinteitä. Kaupallisuus nähtiin uhkana hyvinvoinnille. Jos metsästystä aletaan kaupallistaa, koko yhdistystoiminta voi vaarantua. Koko tutkimusraportti julkaistaan kevään 2019 kuluessa. miin suvun ja ystävien kanssa. Metsästys onkin tärkeä yhdistävä tekijä. Metsästys on sosiaalista Metsästäessä ollaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ryhmässä. Ryhmä koostuu ihmisistä, joita kiinnostaa samat asiat. Metsästyksen ansiosta ihmiset kuuluvat yhteisöön ja tuntevat yhteenkuuluvuutta. Iäkkäämmille metsästysseura voi olla ainoa sosiaalinen yhteisö, johon he kuuluvat. Metsästäjät istuvat nuotiolla, paistavat makkaraa ja käyvät arkea keventäviä keskusteluja. Yhteenkuuluvuus metsästysseurassa on vertaansa vailla. Metsästys ei ole vain ampumista tai saaliin saamista. Se on jotain enemmän. Hyvä tunnelma ja utuinen aamu ovat hieno kokemus, jossa saalis on sivutuote. Ruoka on myös eettistä, kun eläin on saanut elää hyvän elämän luonnossa ja se lopetetaan kunnioittavasti. Lisäksi metsästäjä tietää, mitä syö. Vastuullinen metsästäjä haluaa hyvää luonnolle. Riistan hyvinvoinnista huolehtiminen onkin tärkeä osa metsästystä. Metsästäjät pitävät yllä luonnon tasapainoa ja tekevät niin voidakseen itse hyvin.
M etsästyksen hyväksyttävyys on suomalaisten keskuudessa viimeisten tutkimusten mukaan noussut entisestään. Kuitenkin on aika vähän puhuttu siitä, kuinka suuri tekijä metsästys on luonnonhoidossa ja luonnonsuojelussa. Suomi on koko pinta-alaltaan asuttu maa. Sen vuoksi luonnon tasapainon ja monimuotoisuuden säilymisen kannalta ihminen on pakotettu säätelemään monia eläinlajeja, jottei jokin toinen eläinlaji kuolisi sukupuuttoon ja toinen laji lisääntyisi kohtuuttomasti toisten lajien kustannuksella. Esimerkiksi koko maailman laajuisestikin uhanalainen metsäpeura häviäisi Suomen luonnosta, mikäli suurpetojen määriä ei metsäpeurojen esiintymisalueilla säädeltäisi metsästyksellä. On täysin absurdia kuvitella, että metsäpeura ja sen pahimmat saalistajat kuten susi, karhu ja ilves eläisivät sulassa sovussa ja tasapainossa Suomen luonnossa, ellei ihminen säätelisi tasapainoa harkitulla petojen metsästyksellä. Metsästys on luonnonsuojelua metsäpeuran säilymisen kannalta katsottuna. Samoin hirvieläimiä, kuten hirveä ja tietyillä alueilla valkohäntäpeuraa on metsästäjien pakko säädellä metsästämällä. Mikäli hirvieläinten metsästystä ei tapahtuisi, mäntymetsien kasvatus Suomessa loppuisi ja liikenneonnettomuudet saattaisivat ainakin autoliikenteen turvallisuuden kestämättömäksi. Meillä on luonnonpuistoja, jotka eivät aluskasvillisuuden osalta ole enää luonnontilaisia. Tämä johtuu hirvitihentymistä, johon ei metsästyskiellon vuoksi voida vaikuttaa, edes ajattamalla niitä sieltä ulos. Itämeren hyljekannan (harmaahylkeen ja Itämeren norpan) hysteerinen suojeleminen gynekologisilla (kymmeniä vuosia sitten osalla norppia tavattiin kohdunsuunkuroumatautia) ynnä muilla verukkeilla on johtanut molempien hylkeiden määrien kasvun niin suureksi, ettei niitä pystytä enää edes metsästyksellä säätelemään. Itämerennorppia saadaan saaliiksi noin 2/3 vuosittaisesta kiintiöstä ja harmaahylkeistä vain noin 1/5. Metsästyksen rajoituksilla saatiin aikaan se, ettei meillä ole enää hylkeenpyytäjiä tarpeeksi. Kun siihen vielä lisätään EU:n viisaus kieltää hyljetuotteiden kauppa, on hylkeiden lisääntyminen Itämerellä täysin hallitsematonta. Monilla alueilla ammattikalastus on loppunut hylkeiden vuoksi kokonaan ja hyljevahingot Suomessa nousevat jo miljooniin euroihin vuodessa. Merellä pysyäkseni, meillä on myös toinen iso ongelma, jolle pitäisi ehdottomasti pyrkiä etsimään jokin laillinen ratkaisu ja se on merimetso. Kun palaamme maalle ja katsomme Suomen luontoon kuulumattomia vieraslajeja, on meillä monta ongelmaa, joita ei ilman metsästystä pystytä hallitsemaan. Koko Suomeen levinnyt minkki on ollut jo usean vuosikymmenen iso ongelma vesilinnuillemme ja muillekin vesistöjemme rannoilla pesiville linnuille. Voi vain kysyä, mikä minkin kanssa olisi tilanne, jos aktiiviset pienpetopyytäjät eli metsästäjät eivät olisi pyytäneet minkkejä ympäri Suomen maata. Supikoirasta on tullut viimeisen reilun 10 vuoden aikana yksi suurimmista riesoista koko Suomeen. Se leviää, kulkee uskomattomia matkoja ja lisääntyy erittäin tehokkaasti. Mikä olisikaan tilanne, jos supikoiran lisääntymistä ja leviämistä ei olisi metsästäjien aktiivisella pienpetopyynnillä rajoitettu. Se olisi varmuudella levinnyt jo Ruotsiin ja Norjaankin, mikäli meidän läntisellä maarajallamme ei olisi ollut aktiivista pyyntiä metsästäjien ja jopa yhden täyspäiväisen ammattimetsästäjänkin voimin. Supikoira on kosteikoissa ja vesien rannoilla ehkä kaikkein pahin munapesien hävittäjä. Se levittää myös tauteja. Tällaisen Suomen luontoon kuulumattoman vieraslajin kannan leviämisen ja kasvun estäminen on luonnonhoitoa ja luonnonsuojelua parhaimmillaan. Metsästys on parasta luonnonsuojelua ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Varapuheenjohtajalta 16 l Metsästäjä 3 l 2019
KESTÄVÄT KOIRATARHAT – kotipihaan toimitettuna! SUOSITUT TÄYSRAVINNOT AKTIIVISILLE KOIRILLE! Korkealaatuiset, vehnättömät ja energiapitoiset Smurretäysravinnot aktiivisille koirille Rokka viljattomat makupalat 200 g ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden (min. 30 kg) Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle Etutuotteen arvo 3,20 28 50 ALKAEN / 15 KG KOIRATARHOILLE ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! PEHMUSTI TAI RUTIREX KOIRANKOPINKUIVIKE Kotimainen kuivike auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. Kymmenen kilon paalista riittää jopa vuoden tarpeiksi. VALION LIHA-ATERIAT 12 X 800 G Makuvaihtoehdot kana, nauta tai sikanauta. Herkullinen, viljaton koiranmakkara. KOLARI KOIRALIIVI Laadukas, kotimainen huomioliivi, jonka kirkas neonväri näkyy kauas. Värit oranssi ja keltainen. Koot XS-XL. Ilmainen kotiintoimitus! KOIRANKOPPI Kotimainen, kestävä koirankoppi Suomen sääolosuhteisiin. Lämpöeristeenä mineraalivilla. Valmiiksi asennetut oviläpät suojaavat vedolta. Avattava katto. 549,KOTIMAINEN! 24 90 19 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! 14 90 H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 26 .5 .2 01 9 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . Puristeruoka! Puristeruoka! Puristeruoka! 35 90 15 KG 37 90 15 KG 40 95 15 KG 29 90 15 KG 33 90 15 KG 40 95 15 KG 24 90 15 KG 49 90 15 KG Viljaton! UUTUUS! Valio-ruokakuppi 2,8 l ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden (min. 30 kg) Valio-koiranruokasäkin tilaajalle Etutuotteen arvo 12,90 549,499,SUOMI KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkitty, kotimainen koiratarha 10 vuoden ruostumattomuustakuulla. Kestää aikaa ja Suomen sääolosuhteita. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. KOIRATARHA 3M X 3M Sinkitty ja jauhepolttomaalattu tarhapaketti sisältää yhden ovielementin ja seitsemän peruselementtiä. Elementin leveys 150 cm, korkeus 180 cm. Verkon paksuus 4 mm ja silmäkoko 50 x 100 mm. Kaikkiin koiratarhatilauksiin Hundra-juomasanko 8 l KAUPAN PÄÄLLE! € Arvo 23,90 € 20 kg 20 kg 20 kg 34 90 KEVYT 38 90 VOIMA 39 90 SUPERVOIMA Tilaa 2 kpl MAKSA VAIN 44 90 12x Kolme makua! PROTEIINIA 23 % RASVAA 10 % PROTEIINIA 32 % RASVAA 24 % PROTEIINIA 35 % RASVAA 25 % TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16
18 l Metsästäjä 3 l 2019 MIKAEL WIKSTRÖM ja EEROJUHANI LAINE , Suomen riistakeskus sekä NIKO TEIKARI Metsänomistajille, metsäammattilaisille ja metsästäjille on tuotettu tietoa metsänhoitokeinoista hirvivahinkojen vähentämisessä. Tämä tieto on kaikkien saatavilla ilmeiseksi riistainfo.fi -sivustolla. Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen vähentämisessä aiheesta kattavaa materiaalia H irvien metsille aiheuttamista vahingoista on todennäköisesti puhuttu siitä lähtien, kun ihmisestä ja hirvestä tuli kilpailijoita. Kirjallisuudesta voidaan nähdä, että hirven ravinnonkäyttö on katsottu hyvin haitalliseksi myös aikoina, jolloin Suomessa on ollut hyvin vaatimaton hirvikanta. ”Kuulat ja ruuti ovat pontevin lääke hirvituhojen torjumiseksi”, kuultiin 1800-luvun loppupuolella. Tässä artikkelissa lähdetään metsänhoidon näkökulmasta. Millaisilla metsänhoidollisilla keinoilla hirvivahinkoja voidaan vähentää etenkin haastavilla talvilaidunalueilla? Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan Ainakin 1980-luvulta lähtien on joka vuosikymmen julkaistu neuvontamateriaalia
Metsästäjä 3 l 2019 l 19 hirviä, sitä enemmän on metsävahinkoja. Toisaalta saatavilla olevalla ravinnolla on päinvastainen vaikutus eli mitä enemmän hirville on saatavilla ravintoa, sitä vähemmän on metsävahinkoja. Hirvikannan säätelyllä vaikutetaan hirvien määrään ja metsänhoidon keinoilla saatavilla olevan ravinnon määrään sekä laatuun. Hirven ravinnonkäyttö vaihtelee vuodenaikojen mukana ja valikoivana märehtijänä hirvi tekee jatkuvaa ravinnonvalintaa kasvien sekä kasviosien välillä. Näin ollen muun muassa riittävällä taimitiheydellä, oikea-aikasilla metsänhoitotoimenpiteillä ja turhan siistimisen välttämisellä voidaan vaikuttaa metsävahinkojen syntymiseen. Toisaalta myös ihmisestä riippumattomat tekijät, kuten metsän maalaji, ravinteisuus ja sijainti vaikuttavat hirvien elinympäristövalintaan ja sitä kautta vahinkoihin. Tarkasteltaessa hirvien puihin kohdistaman laidunnuksen voimakkuutta eri alueellisilla mittakaavoilla, on saatavilla olevan ravinnon määrä todettu merkittävimmäksi tekijäksi. Hirvien talvilaidunalueiden metsänhoidolla voidaan vaikuttaa Tärkeintä on pitää kasvatettava pääpuulaji riittävän tiheänä, kunnes taimikko ohittaa hirvivahinkoriskin yli 5 metrin valtapituudessa. Lisäksi alle 5 metrisen lehtipuuston säästäminen kaikissa metsänhoidon vaiheissa vähentää yksittäisen taimen todennäköisyyttä tulla syödyksi. Älä päästä lehtipuustoa männyntaimia pidemmäksi. Älä kuitenkaan poista hirven vioittamia puita ennen kuin taimikko on ohittanut hirvivahinkoriskin (taimikon valtapituus yli 5m). Suosi reikäperkausta, jotta poistetaan vain pääpuulajia haittaava puusto. siitä, miten metsävahinkoja voidaan vähentää suojaamalla metsätaloudelle arvokkaita kohteita, suorittamalla metsänhoitotoimet oikea-aikaisesti ja säästämällä hirville sopivaa ravintoa. Nyt aiheesta on tuotettu päivitettyä materiaalia, joka nojaa ajantasaiseen tutkimustietoon. Maaja metsätalousministeriön rahoittama neuvontamateriaali tehtiin Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä, mutta myös Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ovat kommentoineet sen sisältöä. Lopputuloksena on kattava koulutuspaketti maanomistajien, metsäammattilaisten ja metsästäjien käyttöön. Materiaali tehtiin osana Suomen riistakeskuksen Hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen -hanketta. Hirvivahinkoihin vaikuttavat tekijät metsätaloudessa Hirvien aiheuttamat metsävahingot syntyvät ravinnonkäytön seurauksena yleensä nuoriin mäntyja rauduskoivutaimikoihin talvikautena. Kasvuja laatutappioita voi syntyä pääpuulajin latvakasvaimen tai päärangan taitoksesta sekä merkittävästä oksien syönnistä tai kuoren riipimisestä. Sen sijaan maltillisen ravinnonkäytön kohdistuminen kasvatettavan puulajin sivuoksiin tai muihin puulajeihin ei aiheuta merkittävää vahinkoa. Hirvien määrä vaikuttaa suoraan metsävahinkojen määrään – mitä enemmän on
20 l Metsästäjä 3 l 2019 Vihreät soikiot kuvaavat taimikoita, joihin on säästetty hirville mieluisaa ravintoa. Hirvien talvilaidunalueilla rauduskoivun ja erikoispuiden viljelyä ei suositella tai muutoin on syytä varautua aitaamaan alue hirvivahinkojen välttämiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että kokonaisten taimikoiden aitaaminen ohjaa laiduntamisen muualle. Karkoteaineiden tehtävänä on suojella taimen metsätaloudellisesti tärkeintä osaa; latvakasvainta. Käsittely täytyy uusia vuosittain, kunnes taimikko on ohittanut hirvivahinkoriskin. Hirvivahinkoihin voidaan vaikuttaa säästämällä hirville sopivaa ravintoa ja hoitamalla metsät ajallaan. Yksittäinen metsänomistaja voi vaikuttaa ravinnon saatavuuteen lisäämällä kasvatettavan puuston tiheyttä ja välttämällä ylimääräistä raivaamista – ravintomäärän kasvaessa vahingoittuneiden puiden suhteellinen osuus vähenee ja samalla voidaan säästää hoitokustannuksissa. Taimikkovaiheessa ravinnon säästämisen pitäisi kuitenkin olla laaja-alaista, mielellään kuntatason toimintaa (oikeanpuoleinen kuva). Mikäli vain muutama metsänomistaja säästää ravintoa, voi vaikutus olla jopa kielteinen. Hirvien kerääntyminen runsaille ravintokohteille voi lisätä vahinkoja (vasemmanpuoleinen kuva). hirvivahinkojen syntymiseen useilla keinoilla, joihin kannattaa tutustua riistainfo.fi -sivustolla. Lisätietoja tarvitaan Ravinnon saatavuuden vaikutuksista laidunpaineeseen Suomen olosuhteissa tarvittaisiin lisätietoa. Kuinka paljon metsävahinkojen riski eri hirvitalousalueilla vähenee tai kasvaa, riippuen ravinnon saatavuudesta Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa eri tavoin tai hirvitiheydestä? Siis kuinka paljon vahinkoriski pienenee tietyllä hirvitalousalueella, jos alueella olisi esimerkiksi 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla 3,5 hirven sijaan? Samalla kun pohditaan haittavaikutuksia, pitää tietysti pohtia hyötyvaikutuksia. Kuinka paljon enemmän tai vähemmän metsästystilanteita ja saaliseläimiä saadaan tietyltä hirvitalousalueelta, jos tiheystavoite olisi 3,0 tai 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Nämä olisivat tärkeitä tietoja, kun alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteita hirvitalousalueille. Lisätietoja metsävahinkoriskin vähentämisestä: https://www.riistainfo.fi/ kurssi/metsanhoitokeinothirvivahinkojen-vahentamisessa/