M et sä st äj ä 3 l 2017 Sudenmetsästys pykäläviidakossa Osumavarmuutta ampumaradalta ? Kilpailu alkaa
2 l Metsästäjä 3 l 2017 Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2017/Met17_03 Kansikuva: Suomen metsästysmuseo Metsästäjä -lehti Nro 3/2017 66. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 14.7.2017. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
Tässä numerossa 3 l 2017 Metsästäjä 3 l 2017 l 3 5 Pääkirjoitus: Sus sentään 6 Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja: Kritiikkiä oikeaan osoitteeseen 7 Susi puhuttaa – Kuka vastaa? 8 Susiasiat hoituvat yhteisvoimin 10 Riistan vuoksi –luonnonhoitokilpailu 12 Puheenjohtajan palsta: Susi ja kansallispuistokeitos 14 Minkälainen metsästäjä olet? –kysely: Mitä suomalaiset metsästävät? 18 Metsästysammunnan ABC –koulutus 20 Metsästäjän välineet: Kiväärin kohdistaminen helposti ja tehokkaasti 22 Metsästäjä – rohkeasti radalle! 24 Patruunoiden käyttöikä on rajallinen 26 Jousimetsästys muutoksissa 28 Jousiharrastus kasvaa maailmalla 30 Oma riista: Viestit – ajantasaista tiedonvälitystä 32 Juliste: Suomi 100 34 Lentolaskennat metsähanhija vesilintukantojen arvioinnissa 36 Hoitosuunnitelmatyö Suomen riistakeskuksessa 40 Talven 2017 riistakolmiolaskennat 42 Afrikkalainen sikarutto: Desinfioimalla varusteet puhtaiksi 44 Afrikkalainen sikarutto: Näytteenotto-ohjeet 46 Lajiesittely: Haahka 48 Ministeriön palsta: Luonnonhoitaja hyväksyy myös sudet 50 Merimetson häirintämetsästys toimii Ahvenanmaalla 52 Vuoden nuori eränkävijä Ida Palviainen 54 Riista taiteessa: Ihmisen ja eläimen kohtaamisen alkulähteillä 56 Metsästäjän eväät: Tomaattinen makkaramuhennos 58 Uutismakasiini 60 (Mehtä)kaveria ei jätetä 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 34 Vesilinnut löytyvät helikopterilla 22 On aika hankkia varmuutta riistalaukauksiin – radalle mars! 10 Riistan vuoksi –kilpailu alkaa oletko sinä Suomen paras riistanhoitaja? AK U AH LH OL M 30 Oma riista –palvelun viestitoiminnoilla tavoitetaan tehokkaasti AN TT I SI IR A JA RI KO ST ET
Myynnin aloitus Maanantai 5.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Tiistai 6.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Keskiviikko 7.6. Pohjanmaa ja Kainuu Torstai 8.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Perjantai 9.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Maanantai 12.6. Vesilintuja jänisluvat, osakausiluvat, pienpetoluvat Osta lupasi Eräluvat-verkkokaupasta verkkokauppa.eraluvat.fi tai palvelunumerosta 020 69 2424 (klo 9–16) Huomaa , että myynti alkaa nyt klo 9 aamulla. Myös Erälupien palvelunumero palvelee nykyisin klo 9–16 ! Kanalintulupien myynti alkaa kesäkuussa Metsähallituksen kanalintuluvat tulevat myyntiin porrastetusti. Osa kiintiöstä vapautuu myyntiin kesäkuussa ja osa elokuussa riistakolmiolaskentojen jälkeen.
K uluneen talven susikeskustelua seuratessa on tullut monta asiaa mieleen aina vanhoista sananlaskuista alkaen. Mielipiteet ovat lyöneet ajoittain ristiin ja joskus on tuntunut siltä, että itse susi on kadonnut metakan taakse. Susia meillä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Niiden kanssa on aina eletty – keinot ovat aikojen saatossa vaihdelleet samoin mielipiteet. Ovatpa tutkimukset tulleet sellaiseenkin lopputulokseen, että ongelma on ratkaisematon. Nykykielellä sitä kutsuttaisiin varmaankin ”pirulliseksi” ongelmaksi, jolle ei ole yksinkertaista ratkaisua jos ratkaisua ollenkaan. Niitäkin toki esitetään. Joku haluaisi vähentää petojen määrää huomattavasti ja toinen taas suojella niistä jokaista syötyjen koirien ja tuotantoeläinten uhalla. Keskustelussa unohtuu välillä, että EU:hun liittymisen jälkeen asia livahti osin omista käsistämme isompiin pöytiin, sinne kuuluisaan Brysseliin. EU-säädökset asettavat rajat ratkaisuille, joita voimme kansallisesti toteuttaa. Brysselin määräysten puitteissa ministeriö ja viimekädessä poliittiset päättäjät asettavat rajat, joissa voimme toimia. Varmaa on, että ainoat kestävät ratkaisut ovat lakien ja pykälien mukaisia ja nämä lait ja pykälät muuttuvat hitaasti jos olleenkaan. Varsinkin silloin kun on kysymys siitä Brysselin päästä. Käytännössä todellisuus kulkee siis tapansa mukaan jossakin siellä ääripäiden puolivälissä. Joskus tuntuu, että ääntä pidetään, ei niinkään suden takia, vaan enemmän ideologisista syistä. Silloin ollaan alueella, jossa riistahallinnolla ei oikein ole toimintamahdollisuuksia. Asia kun on ihan riittävän hankala hoidettavaksi ilman ideologista kamppailuakin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että metsästyksen ja metsästäjien sekä paikallisten ihmisten mielipiteiden huomioimisen tulee kuulua osana susikannan hoitoon niin nyt kuin jatkossakin. Sudet aiheuttavat todellisia ongelmia ja pelkoja ja tästä syystä kantaa joudutaan metsästyksellä rajoittamaan. Samaan aikaan tulee EU-säädösten mukaan turvata kannan elinvoimaisuus. Ongelmia aiheuttavia susia tulee esiintymään tulevaisuudessakin ja niihin on puututtava etteivät susien aiheuttamat haitat muodostu yksittäisille ihmisille tai alueille kestämättömiksi. Poliisi vastaa ihmisten turvallisuudesta ja riistahallinto pyrkii pykälien sallimissa puitteissa puuttumaan vahinkoihin. Käytännön toteutus tapahtuu vapaaehtoisten metsästäjien toimesta. He ovat ainoat toimijat, jolta löytyy tilanteen sitä vaatiessa koirat, varusteet ja ammattitaito. Paikalliset toimijat ovat joutuneet vaikeaan välikäteen. Riistanhoitoyhdistysten hallitukset ovat osa välillistä riistahallintoa ja heille kuuluu suurriistavirka-avun järjestäminen paikallistasolla. Tämä melkeinpä ”virkavastuu” ei kuitenkaan tuo käskyvaltaa toimijoihin, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin. Jokainen vapaaehtoinen, joka lähtee suuriistavirka-aputehtävälle, ansaitsee muulta yhteiskunnalta ison kiitoksen. Varsinkin kun työ tapahtuu pääosin omin kustannuksin. Toimintaedellytysten arviointi, esimerkiksi salliiko tilanne koiran laskemisen irti, on ratkaisu, joka kuuluu jokaiselle vapaaehtoiselle itselleen. Jos edellytyksiä koiran irrottamiseen ei ole, päätöstä on turha kritisoida matkojen päästä. Tilanne ja toimintaedellytykset ratkaisevat. Meille on vuosien saatossa rakentunut suurriistavahinkojen hoitoon järjestelmä, joka on valtion ja veronmaksajien kannalta toimiva ja edullinen. Tarvitsemme nyt yhteistyötä ja ymmärtämystä, niin että saamme asiat hoidettua. Olisiko siis käsillä se kuuluisa suden hetki ettei meitä hukka peri. Sus sentään JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 3 l 2017 l 5
6 l Metsästäjä 3 l 2017 HANNU S. LAINE , Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Kritiikkiä oikeaan osoitteeseen Metsästäjäkentältä kuuluu enenevässä määrin kritiikkiä Suomen riistakeskuksen toimintaa kohtaan. Kritiikki on tärkeä osa kaiken toiminnan jatkuvaa kehittämistä, mutta sen pitää kuitenkin mennä oikeaan osoitteeseen. K ritiikin kohteena ovat lähes yksinomaan suurpetoasiat. Suomen riistakeskukseen (jatkossa Riistakeskus) ja erityisesti sen Julkisiin hallintotehtävien (JHT) yksikköön kohdistuva kritiikki menee kuitenkin suurimmalta osin väärään osoitteeseen. Kritiikin väärä kohdentaminen johtuu varmasti siitä, että kaikissa suurpetojen poikkeuslupapäätöksissä, niin hyväksytyissä kuin hylätyissä, on allekirjoittajana Riistakeskus. Riistakeskus tai sen JHT-yksikkö ei kuitenkaan luo petopolitiikkaa, joten Riistakeskus ei ole vastuussa siitä. Maaja metsätalousministeriö määrää asetuksella Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvioiden perusteella kullekin suurpetolajille enimmäislupamäärät. Riistakeskuksen tehtävänä on jakaa luvat luvanhakijoille mahdollisimman oikeudenmukaisesti tilanteessa, jossa hakemuksia tulee paljon enemmän kuin ministeriön määräämä enimmäislupamäärä. Jos Riistakeskus myöntäisi lupia enemmän kuin ministeriön asetuksessa sanotaan, JHT-päällikkö saisi välittömästi kenkää ja olisi hyvin pian käräjillä virkarikossyytteessä. Jos kentällä halutaan kritisoida lupamääriä, oikea osoite on ministeriö. Jos taas ollaan sitä mieltä, että jako on epäoikeudenmukainen, mutta kokonaismäärä riittävä, eli jonnekin päin lupia myönnetään liikaa ja jonnekin liian vähän, niin silloin oikea osoite on Riistakeskus. Kun viime vuosina kaikki luvanhakijat ovat olleet tyytymättömiä saamiinsa lupamääriin, Riistakeskuksen niukkuuden jakaminen on onnistunut hyvin. JHT-yksikölle ja sen päällikölle pitäisi siis antaa kiitosta onnistuneesta lupien jakamisesta. Ei ole ministeriönkään asema helppo. Se yrittää tasapainoilla suomalaisten toiveiden ja EU-byrokraattien välissä niin, ettei Suomi joutuisi EU:n tuomioistuimeen petopolitiikan toteuttamisesta. Susiluvat ovat olleet kuumin aihe. Susiluvissa niin ministeriö kuin Riistakeskuskin ovat onnistuneet byrokratian näkökulmasta hyvin. Parin vuoden ajan kaikista luvista valitettiin. Hallinto-oikeudet ja Korkein hallinto-oikeus ovat todenneet kaikki luvat EU:n direktiivien ja Suomen lainsäädännön mukaisesti oikein myönnetyiksi. Mitä ilmeisimmin jotkut järjestöt ovat viemässä susipäätöksiämme EU:n käsittelyyn. Sieltä voi tulla millaisia päätöksiä tahansa. Siellä ei enää ole kovinkaan suurta vaikutusta sillä, onko jokin päätös direktiivien mukainen. Ratkaisevaa on lobbaus ja poliittinen suuntautuneisuus. Jos byrokratian näkökulmasta susiluvissa on onnistuttu hyvin, niin susikannan hallinnan osalta menee huonommin. Viime vuonna ihmisen aiheuttama susien kokonaispoistuma, myös auton alle jääneet mukaan lukien, oli 75 yksilöä ja Luken kanta-arvion mukaan kanta kasvoi hieman. Suomen nykyinen susikanta siis näyttää kestävän noin 80 yksilön verotuksen vuosittain edellyttäen, että ravintotilanne pysyy hyvänä eikä mikään tartuntatauti iske kantaan. Tälle ja seuraavalle vuodelle asetettu kokonaispoistuman yläraja, 53 yksilöä / vuosi, näyttää hyvin pieneltä. Todellinen sylttytehdas Suomen petopolitiikassa on Bryssel. Petopolitiikan kiemurat ovat osa sitä hintaa, jonka joudumme maksamaan Suomen EU-jäsenyydestä. Liittyessään Euroopan Unioniin Suomi ei hoksannut neuvotella itselleen valtuuksia itsenäiseen suurpetopolitiikkaan. Tämä on toki ymmärrettävää, kun neuvottelijoillamme oli haasteena saada vapauksia maatalouden tukemiseen. Petomäärät sekä niiden aiheuttamat ongelmat olivat siihen aikaan melko vähäisiä. Maatalouden menestyminen on sentään Suomen talouden ja maaseudun asutuksen ylläpitämisen kannalta monin verroin tärkeämpi asia kuin sudet. Niin ministeriön kuin Riistakeskuksenkin virkamiesten pitää elää EU:n säännöillä, tai muuten he ovat entisiä virkamiehiä. Kansanedustajat ja mepit ovat henkilöitä, joilla voisi olla vaikutusvaltaa EU:n suuntaan, mutta heillä lienee mielestään tärkeämpiäkin asioita kuin suurpetopolitiikka. Petopolitiikan kritiikin oikea osoite on kuitenkin Eduskunta ja Suomen mepit Brysselissä, sekä jossain määrin asioita valmistelevat virkamiehet ministeriössä.
Metsästäjä 3 l 2017 l 7 Susi puhuttaa – kuka vastaa? Suhtautuminen suteen ei jätä ketään kylmäksi. Keskustelu on taas käynyt kuumana koko talven ja erityisesti ääripäät ovat olleet äänessä; joko poikkeuslupia on myönnetty liikaa tai liian vähän, riippuen siitä miltä taholta kysytään. Susi kuuluu meillä kuitenkin EU-direktiivien kautta lajeihin, joiden kannansäätelyn osalta kansallinen päätösvalta on varsin kapea. Kysyimme maaja metsätalousministeriön Sami Niemeltä, miten tähän tilanteeseen oikein ajauduttiin. etukäteen ja jäsenyysneuvotteluissa annoimme vahvasti tukea Viron vaatimuksille. Ajatus oli, että myöhemmässä vaiheessa EU:ssa käytäisiin kokonaisarviota liitteiden lajeista. Tätä nyt vielä odottelemme. 3. Suomi joutui taannoin (2006?) EYtuomioistuimeen vastaamaan susikannan säätelystä EU-komission nostamaan kanteeseen. Minkälaisia vaikutuksia sillä oli susikannan säätelyymme? Vaikutukset olivat moninaiset. Tulos olisi voinut olla paljon huonompikin. Komission tulkinnat luontodirektiivistä olivat varsin tiukat ja jos olisimme pärjänneet huonommin, niin sillä olisi voinut olla vielä pahemmat seuraukset kuin nyt. Olisi hyvin voinut olla niin, ettei susien metsästys olisi voinut olla mahdollista lainkaan ennen kuin susikanta Suomessa olisi ns. suotuisalla suojelun tasolla. Nyt lupia voidaan myöntää kunhan susikannan tilannetta ei heikennetä. Tämä tulkinta oli yksi seuraus tuomiosta. Toinen merkittävä vaikutus kohdistui vahinkoperusteisten lupien kohdentamiseen ja määräaikaan. Suomi sai tuomion siitä, että tuomioistuimen mukaan emme olleet osoittaneet, että metsästyksellä voidaan vähentää vahinkoja. Tuomion ja sitä seuranneen ns. sakkovalvontamenettelyn seurauksena jouduimme rajaamaan poikkeusluvat vahinkokohteesta jäljitettävään yksilöön, jotta metsästys nimenomaisesti kohdentuu vahinkoa aiheuttaneeseen yksilöön. Jos näin emme olisi tehneet, niin seurauksena olisi voinut olla useiden miljoonien eurojen sakot Suomen valtiolle. suden suojelusta. Suomi sai tämän saman eli susi listattiin liitteeseen V poronhoitoalueen osalta. Kun Suomi kävi jäsenyysneuvotteluita, niin vastapuolella oli valtioita, joissa tuolloin vain kolmessa Espanja, Italia ja Kreikka oli mainittavasti susia. Ilveksiä ja karhuja oli tuolloisen EU:n alueella todella vähän. Ehkäpä vain muutamia kymmeniä ja nekin syrjäisillä vuoristoseuduilla. Ymmärrystä emme siis saaneet osaksemme, eikä jäsenyyden kokonaisarvioinnissa Suomessa sitten haluttu nostaa suurpetoja yhtä merkittävään asemaan kuin maataloutta. 2. Miksi Virossa susi on luontodirektiivin osalta eri liitteessä kuin Suomessa? Maaja metsätalousministeriöllä on hyvät suhteet Viron riistahallintoon ja me olimme konsultoineet virolaisia hyvissä ajoin 1. Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa käytiin neuvottelut myös metsästykseen liittyvien lintuja luontodirektiivien soveltamisesta Suomessa. Miten neuvotteluissa oikein päädyttiin suden osalta nykyisen kaltaiseen tilanteeseen? Suomi oli ainoa tuolloin jäsenyysneuvotteluita käynyt valtio, joka haki poikkeuksia luontodirektiivin liitteisiin. Direktiivihän oli säädetty muutamaa vuotta aiemmin. Neuvotteluissa Suomi onnistui poistamaan suden, karhun ja ilveksen liitteestä II eli Natura-alueita ei tarvinnut osoittaa näille lajeille. Suomi haki myös sutta, karhua ja ilvestä liitteen IV sijasta liitteeseen V. Suomi ei kuitenkaan saanut tukea muilta jäsenmailta, joten lopputuloksena oli vain se mitä oli jo aiemmin direktiivin säätämisen yhteydessä hyväksytty. Espanjalla ja Kreikalla oli tiettyä aluetta koskeva poikkeus SAMI NIEMI Neuvotteleva virkamies Maaja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto, erätalousyksikkö PE N TT I SO RM UN EN , Va st av al o
8 l Metsästäjä 3 l 2017 RI IS TA KE SK US KO UL UT TA A Kansalaiset Suurpetoyhdyshenkilöt SUOMEN RIISTAKESKUS • kannanhoitosuunnitelman toimeenpano • poikkeuslupien myöntäminen MMM • lainsäädäntö • kannanhoitosuunnittelu • päätös poikkeuslupien määrästä EU • luontodirektiivi: susien suotuisa suojelutaso METSÄHALLITUS erävalvonta • POLIISI • turvallisuusperusteiset poikkeusluvat • erävalvonta Kaadettu susi Lähete tään Lukeen (tauti => Eviraan) Tie to ka ad os ta TIETOA SUSISTA Riistahavainnot.? Suurpedot.? • • TASSU KA N TA -A RV IO POIKKEUSLUPIE N MÄÄ RÄ LUKE • tutkimus • kanta-arvio • jälkiseurannat • DNA-näytteet • pantasudet SINIKKA JORTIKKA , Luonnonvarakeskus Susiasiat hoituvat yhteisvoimin Suomen riistakeskuksen kouluttamat petoyhdyshenkilöt kirjaavat omat ja kansalaisten tarkastetut susihavainnot Tassujärjestelmään. Tassun havainnot ovat perusta, jolta Luonnonvarakeskus (Luke) lähtee työstämään kanta-arviota. Luken kanta-arvio kertoo Suomessa tavattujen susien määrän ja maantieteellisen jakautumisen. Maaja metsätalousministeriö tekee susikannan hoitosuunnitelmaa koskevat päätökset ja päättää mahdollisen metsästyksen sallimisesta. Luken tuottama kanta-arvio on yksi päätöksenteon työkaluista. Ministeriö huomioi toimissaan myös Euroopan unionin luontodirektiivin, jossa säädellään muun muassa suden suojelua. Suomen riistakeskus vastaa hoitosuunnitelman toteutuksesta ja myöntää hakemusten pohjalta myöntämiskriteerien puitteissa poikkeusluvat metsästykseen. Metsähallitus ja poliisi huolehtivat, että metsästys tapahtuu säännöksien mukaan. Poliisi voi myös antaa määräyksen esimerkiksi pihapiirissä toistuvasti liikkuvan ja turvallisuutta vaarantavan suden kaatamiseen. Kaadetusta sudesta tehdään ilmoitus Suomen riistakeskukseen, ja metsästetyt sudet toimitetaan Lukeen tutkittaviksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan toimitetaan tautitapaukset ja muutoin, kuten liikenteessä kuolleet sudet. ES SI PU RA N EN / LU ON N ON VA RA KE SK US Susiasioiden hoitaminen on monen tahon yhteistyötä, jossa kullakin toimijalla on omat vastuualueensa. Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.3.2017.
SX3 puoliautomaattihaulikko 12/89 28” Messuhintaan! 799,Affinity synteettinen puoliautomaattihaulikko 12/76 musta, camo tai puu 26”, 28” tai 30” asekaupan AMMATTILAISELTA Olemme mukana isolla osastolla oulun Erämessuilla 25-28.5. osasto d 1-10. www.HHsport.fi 1490,Menossa mukana parhaat merkit 895,M2 Comfortech 12/76 puoliautomaatti haulikko 26” tai 28” nyt kick´s full supistin (arvo 74,90) kaupan päälle! 1495,A400 Xplor Unico puoliautomaatti 12/89 Tikka T3X Lite SS sis. Burris 2-7x32 Fullfield kiikarin, Tikka rengasjalat, asepussin ja kantohihnan 1590,1295,HHsportin Kivääripaketti 2017 308, tai 6,5 x 55 Saapuu lähipäivinä varastoomme! A350 puoliautomaattihaulikko 12/89 28” Myymälät löydät seuraavilta paikkakunnilta: IISALMI KIIMINKI KOKKOLA NIVALA RAAHE Löydät meidät myös verkosta www.hhsport.fi www.HHsport.fi
Kilpailu Suomen parhaasta luonnonhoitajasta! Suomen riistakeskus ja Retkitukku järjestävät Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi valtakunnallisen riistan elinympäristöjen hoidon kilpailun. Kilpailu on tarkoitettu metsästysseuroille ja metsästysoikeuden haltijoille, jotka aktiivisesti hoitavat riistan elinympäristöjä. Kilpailuun voi osallistua myös yksittäinen metsästäjä omalla riistanhoitoteollaan. K ilpailussa haetaan ensisijaisesti riistan elinympäristöjen hyväksi vuonna 2017 toteutettua työtä. Riistanja luonnonhoidon monipuolisuus ja pitkäjänteisyys erilaisissa toimenpiteissä lasketaan eduksi. Kilpailun tavoitteena on aktivoida metsästäjät ja metsästysseurat hoitamaan riistaa Tärkeää kilpailussa on arvioida, miten riistan kannalta tärkeät seikat – ravinto, suoja ja vesi on huomioitu toimenpiteissä. Uusien ja työn alla olevien kohteiden osalta tulee arvioida edellä mainittuja tekijöitä. Riistan vuoksi –kilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Yhdessä tekemistä Metsäelinympäristöissä huomiota kiinnitetään riistaeläinten suojaan, sekapuustoisuuden säilyttämiseen, vaihettumisvyöhykkeiden ja korpien hoitoon sekä soiden ennallistamiseen. Maatalousympäristöissä tärkeimpiä kilpailussa huomioitavia toimenpiteitä ovat riistapellot, talviaikainen kasvipeitteisyys, puimattomat viljakaistat, JA RI KO ST ET 10 l Metsästäjä 3 l 2017 R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta ja järjestävät yhteistyössä:
Metsästäjä 3 l 2017 l 11 Vinkit ajankohtaisiin toimenpiteisiin Osallistu riistapeltojen verkoston tekoon. Sijoita kasvustoja myös peltoaukean keskiosiin peltolinnuille ja reunoille hirvieläimille ja jäniksille. Kylvä peruslohkon alaan kuuluvia riistatai nurmikaistoja satokasvin reunoille Kunnosta kosteikoita, rantaniittyjä ja hoida niitä laiduntamalla Säästä riistatiheikköjä ja alikasvosta kaikenikäisiin metsiin Suosi sekapuustoisuutta Säästä varvustoa ja pensaskerrosta Suojaa riistalintujen pesät erityisesti muokattavilla hakkuuaukoilla Täydennä riistaeläinten ravintoaineiden saantia nuolukivillä Osallistu vesilintujen pistelaskentaan Lue lisää: www.riistametsa.fi , www.kosteikko.fi, www.riista.fi Yhteistyössä mukana: peltosaarekkeiden, reunametsien sekä perinnebiotooppien hoito. Vesistöissä näitä toimenpiteitä ovat uusien lintukosteikkojen perustaminen ja kunnostaminen, rantaniittyjen kunnostus ja hoito sekä pöntötys. Yhdessä tekeminen kantaa hedelmää elinympäristöjen hoidossa. Parhaat tulokset syntyvät usein hyvän maaomistajayhteistyön kautta. Metsästäviä maanomistajia on paljon ja he pystyvät omilla maillaan tekemään tärkeää työtä riistan vuoksi. Henkilökohtaisesti jokainen metsästäjä voi osallistua kilpailuun tekemällä yhdenkin riistanhoitoteon. Tietoa kilpailusta Lisätietoa kilpailusta löytyy riistanvuoksi.fi -sivustolla. Sivustolla on vinkkejä minkälaisia toimenpiteitä riistan hyväksi voi tehdä. Facebookissa voi liittyä Riistan vuoksi -ryhmään. Kilpailun aikana ajankohtaisista riistanja luonnonhoitoon liittyvistä toimenpiteistä tiedotetaan Riistan vuoksi -blogin kautta. Ilmoittautuminen Kilpailussa on seura ja henkilökohtainen sarja. Kilpailuun ilmoittaudutaan 15.1.2018 mennessä riistanvuoksi.fi -nettisivuilta löytyvillä sähköisillä lomakkeilla. Seurasarjaan ilmoittautuneilta vaaditaan tarkempia tietoja. Henkilökohtaiseen sarjaan ilmoittautuminen on helppoa. Arvostelu Seurasarjaan osallistuneiden toiminnan arvioinnin suorittaa Suomen riistakeskuksen asiantuntijaraati ja parhaimpiin kohteisiin tutustutaan. Arvostelussa otetaan huomioon riistanja luonnonhoidon monipuolisuus ja mahdollisuudet, seuran/metsästysoikeuden haltijan toiminta-alueen koko ja jäsenmäärä. Raadin arvostelusta ei voi valittaa. Suomen riistakeskus ja Retkitukku toivovat runsasta osanottoa kilpailuun. 1. 3000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 2. 2000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 3. 1000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja Henkilökohtaiseen ja seurasarjaan ilmoittautuneiden kesken arvotaan lisäksi kuusi kappaletta 500 € arvoisia lahjakortteja Retkitukkuun R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Arvokkaat palkinnot: Seurasarjan kilpailussa palkitaan 3 parasta. Palkittuja esitellään Metsästäjä-lehdessä. Seurakohtaisen sarjan palkintoja ovat kunniakirjat ja lahjakortit Retkitukkuun: Henkilökohtaisen sarjan osalta ei suoriteta tarkempaa arvostelua. Kaikki sarjaan hyväksytysti osallistuneet ovat mukana palkintojen arvonnassa. Ilmoittaudu RIISTANVUOKSI.FI
M elko tarkalleen vuosi taaksepäin kirjoitettiin tällä palstalla susisopasta. Tänä keväänä keitos lämpeni uudelleen Itä-Suomessa. SRVAhenkilöstön mitta tuli täyteen harjoitetusta petopolitiikasta. Paikalliset toimijat katsoivat, että koirien turvallisuus on vaarantunut suorittaessaan virkaaputehtävää. Suurriistavirka-aputoiminta (SRVA) on yksi monista lakisääteisesti perustettujen riistanhoitoyhdistysten hoidettavaksi annetuista tehtävistä. SRVA tunnetaan kansalaisten keskuudessa hyvin, sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä yhdistysten ylläpitämistä tehtävistä. Suurriistan aiheuttamat tilanteet voivat olla äärimmäisen vaarallisia ja vakavia. Viranomaiset ovatkin katsoneet, että kokeneilta metsästäjiltä löytyy tehtävän hoitamiseen riittävä osaaminen ja taito. Yhteiskunnassa ei taida löytyä muuta tahoa, joka voisi yhtä kustannustehokkaasti tämän tehtävän hoitaa. Tätä yhteiskunnankin kannalta tärkeää tehtävää ovat sitoutuneet hoitamaan harjaantuneet metsästäjät, jotka ovat alan ammattilaisia. Jokainen tehtävä on erilainen ja vaatii sitä suorittamaan lähtevältä henkilöltä kokemuksen lisäksi taktillista osaamista. Taktillinen osaaminen liittyy yleensä pitkään kokemukseen, jossa on opittu tuntemaan ja ennakoimaan eläimen ajatusmaailma sekä sen liikkeet. Näin ollen ei ole aivan yhdentekevää, ketkä näitä vaativia tehtäviä jatkossakin hoitavat. Toivotaan, että nyt vuodeksi eteenpäin saatu ”välirauha” tuo tulleessaan kestävät ratkaisut, joilla voidaan turvata pitemmällä aikavälillä häiriötön SRVA-toiminta. Asia on todella hankala, kun tiedetään miten kaukana toisistaan maamme eri intressiryhmien näkemykset petopolitiikasta ovat. Kun aletaan puhua petopolitiikasta ja siihen vaikuttamisesta, niin katseet tulee kääntää poliittisiin päättäjiin eduskuntaan sekä EU-meppeihin, sillä heidän käsissään on melko pitkälti se, millaista petopolitiikkaa maassamme voidaan toteuttaa. Heillä on siihen parhaat vaikutusmahdollisuudet. Kansallispuiston lakiesitys rutistusta vaille valmis Kansallispuiston avajaiset pidetään Hossassa 17.6. Kirjoittaessani tätä artikkelia tuli julkisuuteen ympäristövaliokunnan mietintö, joka pääpiirteittäin tukee jo aikaisemmin lausunnolla ollutta lakiesitystä. Valiokuntakäsittelyn aikana päättäjät kävivät vääntöä rajoituksista, ketkä puistossa saavat metsästää ja mitä. Maaja metsätalousvaliokunta näki lausunnossaan asian hyvin eri lailla kuin ympäristöministeriön lainvalmistelija. Riistaorganisaatioilta (riistanhoitoyhdistys / Suomen riistakeskus) on pyydetty lausuntoja, sekä kuultu asiantuntijoina valiokunnissa. Riistaorganisaatioilla on ollut yhtenevät näkemykset, sekä esitykset perustettavan kansallispuiston rajauksista. Olemme puolustaneet nykymuotoisten metsästysjärjestelyjen säilyttämistä tulevassa puistossa. Lisäksi olemme vaatineet, että vahinkoa aiheuttavien suurpetojen poistamiseen liittyvän lupabyrokratian tulee olla joustavaa ja nopeaa. On syntynyt tuttu tilanne, kun muistellaan muiden perustettujen suojelualueiden lainvalmisteluun liittyviä vaiheita. Ilmapiiri asian ympärillä on ”lämmin”. Hermostuneessa ilmapiirissä helposti unohtuu, missä asemassa eri tahot lausuntojaan antavat. Hyvänä esimerkkinä ovat olleet riistanhoitoyhdistykset, jotka antavat lausuntonsa lakisääteisinä organisaatioina pyrkien kohtelemaan kaikkia metsästäjiä tasavertaisesti. Niiden tehtäviin ei kuulu edunvalvonta. Riistanhoitoyhdistysten toimintaa ohjaa ja valvoo Suomen riistakeskus Maa-ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Susi ja kansallispuistokeitos ASKO KESKI-NISULA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Varapuheenjohtajalta 12 l Metsästäjä 3 l 2017
33 90 TARJOUS! € ILMAINEN TOIMITUS VÄHINTÄÄN 30 KG RUOKATILAUKSIIN 35 90 TARJOUS! 37 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 26 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 31 90 TARJOUS! Koiranpäivien tarjous voimassa 21.5.2017 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Muut tarjoukset voimassa 31.5.2017 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Voimassa 21.5.2017 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. KOIRAVARUSTE MUKANA ERÄMESSUILLA! OSASTO G 11-18 2,8 L VALIOKUPPI KÄYTÄ TILATESSA KAMPANJAKOODIA SAAT VALIO-RUOKAKUPIN TILAA NYT VÄHINTÄÄN 2 SÄKKIÄ VALIO-KOIRANRUOKAA KAUPAN PÄÄLLE! Suome? mestari? 649 00 (699,-) Kuumasinkitty, Suomessa valmistettu koiratarha, 10 vuoden ruostumattomuustakuulla. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. Helppo kasata ja purkaa. Toimitetaan täydellisenä pakettina. SUOMI KOIRATARHA 3m x 3m HUIPPU-UUTUUS! OSTA VÄHINTÄÄN 1,5 KG ROYAL CANIN -KOIRANRUOKAA, SAAT KYLMÄLAUKUN KAUPAN PÄÄLLE! 10.–21.5.2017 KOIRANPÄIVÄT JÄMPTI PRO MEDI+ 4M X 4M BRAVA PENTUAITAUS JÄMPTI ECO 3M X 3M Kuumasinkitty. Pyöreä kehysputki. Verkon materiaalipaksuus 4 mm ja silmäkoko 50 mm x 100 mm. Korkeat elementit 184 cm. Jauhepolttomaalattu teräs. Koostuu neljästa osasta, helppo koota. Irrotettava lisäkynnys sekä muovinen pohjakaukalo. Kaksi kokoa. Kestää ruostumatta vuodesta toiseen. Sisältää teräsrunkoiset peruselementit 7 kpl ja yhden ovielementin. 549,HUIPPUTARJOUS! 699,ERIKOISERÄ! SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN 149,TARJOUS! ALK. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI PEHMUSTI KUIVIKE Ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Värit: punainen, ruskea ja harmaa. Auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. 24 90 TARJOUS! 44 90 2 KPL 699,HUIPPUSUOSITTU! n. 10kg SIS. RAHDIN KAUPAN PÄÄLLE! PEHMUSTI KAUPAN PÄÄLLE! TARHAN OSTAJALLE KÄÄNTYVÄ KUPPITELINE JA KUPIT (2,8L) ARVO 49€ Etutuote lisätään ostoskoriin automaattisesti. TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9-17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9-18 ja La 10-15 54 90 TARJOUS! ENDURANCE 4800, TRAIL 4300 TAI AGILITY 4100 SETTER TAI BEAGLE ROTURUOAT 15 kg 12 kg € ILMAINEN TOIMITUS VÄHINTÄÄN 30 KG RUOKATILAUKSIIN
14 l Metsästäjä 3 l 2017 KAISA HUTTUNEN Mitä suomalaiset metsästävät? Osa 3 Riistakeskuksen Minkälainen metsästäjä olet –kyselyn yli 23 000 vastaajaa kertoivat, millaista riistaa he metsästävät. Tutkimuksesta selviää, miten erilaiset taustamuuttujat – ikä, sukupuoli, asuinpaikkakunta ja metsästyskokemus – vaikuttavat riistalajivalintoihin. K yselyyn vastanneista metsästäjistä lähes 65 prosenttia kertoi pyytävänsä metsäkanalintuja. Seuraavaksi suosituinta oli jänisten ja vesilintujen metsästys. Vähän yli puolet vastaajista ilmoitti metsästävänsä hirvieläimiä. Pienpetopyynti oli viidenneksi suosituinta. Melkein joka viides vastaajista kertoi metsästävänsä suurpetoja (ks. Kaavio 1). Viidennes Suomen metsästäjistä tuskin metsästää suurpetoja. Tutkimustulosten tulkinnassa täytyykin ottaa huomioon, että tällaisiin sosiaalisen median harrastajayhteisöissä jaettaviin kyselyihin vastaavat usein kaikista innokkaimmat metsästäjät. Kysely ei myöskään kerro saalismääristä tai siitä, kuinka usein käydään jahdeissa. Vesilinnustajaksi kun itsensä voi mieltää myös vain kerran tai pari sorsajahdissa käynyt metsästäjä. Vertaamalla tuloksia vastaajien taustamuuttujiin saadaan kuitenkin mielenkiintoista tietoa siitä, miten esimerkiksi asuinpaikkakunta tai tutkinnon suorittamisesta kulunut aika vaikuttavat riistalajivalintoihin. Kyselyyn vastanneista 4,7 prosenttia ilmoitti, ettei toistaiseksi ollut metsästänyt mitään. Tähän joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Osa on suorittanut tutkinnon vastikään. Jollain metsästyskortti on voinut olla vuosia lompakossa, mutta sitä pidemmälle ei jostain syystä olla päästy. Vastaajina voi olla myös ilman asetta metsästykseen osallistuvia harrastajia kuten koiranohjaajia. Miehet metsästävät naisia monipuolisemmin Kyselyn vastaajista noin 6 prosenttia oli naisia. Luku vastaa melko hyvin tämänhetkistä naisten prosentuaalista osuutta suomalaisessa metsästäjäkunnassa. 15,8 prosenttia heistä ilmoitti, ettei ollut vielä metsästänyt mitään. Miehillä vastaava luku oli 2,7 prosenttia. Miehet metsästivät naisia monipuolisemmin. Myös riistalajityyppien suosituimmuusjärjestys oli erilainen: Metsäkanalinnut olivat molemmilla suosikkilaji, mutta seuraavina miehillä tulivat jänikset ja vesilinnut (ero näiden välillä oli hyvin pieni), naisilla jänikset ja hirvieläimet (ks. Kaavio 2). Tarkasteltaessa eri riistalajien harrastajaryhmien sisäistä sukupuolijakaumaa huomataan, että naisten suhteellinen osuus hirvieläinten metsästäjissä on suurempi kuin muiden riistaeläinten pyytäjissä. Suurpetoporukoissa naisia oli vähiten (ks. Kaavio 3). Nuorena pienriistaa, vanhempana hirvieläimiä Myös ikä vaikutti siihen, minkälaista riistaa metsästettiin. Kuten kaaviosta 4 näkyy, pienriistan – metsäkanalintujen, jänisten ja vesilintujen – metsästys väheni iän myötä. Hirvieläinten metsästyksessä suunta oli toinen: Mitä iäkkäämpi metsästäjä oli, sitä todennäköisemmin hän metsästi hirvieläimiä. Tämä voi selittyä osittain sillä, että passimetsästys ei vaadi samanlaista fyysistä kuntoa kuin mitä esimerkiksi metsäkanalinnustus usein vaatii. Toinen selitys voi löytyä ukkoontuvista metsästysMinkälainen metsästäjä olet? Kaavio 1 Kaavio 2 Kaavio 3
Metsästäjä 3 l 2017 l 15 seuroista, jonne nuoret eivät joko halua tai pääse mukaan. Pienpetopyyntiä kuvaava käyrä ei laskenut samalla tapaa ikääntymisen myötä kun muun pienriistan metsästys, vaan jopa nousi kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen. Kaaviota voi tulkita iän lisäksi sukupolvinäkökulmasta: Vanhemmat vastaajat ovat saattaneet harrastaa pienpetometsästystä nuorempia sukupolvia enemmän myös nuoruudessaan. Osalla heistä tämä harrastus on voinut säilyä ikääntymisestä huolimatta. Suurpetometsästystä kuvaava käyrä oli tasaisin. Vanhimmasta ja nuorimmasta ikäluokasta löytyi suurpetopyytäjiä hiukan muita ikäluokkia vähemmän. Mitä kokeneempi metsästäjä, sitä suurempi riista kiinnostaa Ikääntymisen lisäksi tutkinnon suorittamisesta kulunut aika korreloi positiivisesti hirvieläinten metsästämisen kanssa. Kun alle 2 vuotta sitten tutkinnon suorittaneista vain kolmannes metsästi hirvieläimiä, yli 10 vuotta tutkinnon suorittaneista heitä oli jo kaksikolmasosaa ( Kaavio 5). Yksi selitys tähän voi olla, että harrastusvuosien lisääntyessä on helpompi päästä mukaan hirvieläimiä metsästäviin seuroihin ja seurueisiin. Metsästyskokemus vaikutti ikää enemmän suurpetojen metsästykseen (vert. Kaaviot 4 ja 5). Yli 10 vuotta sitten tutkinnon suorittaneista lähes 25 prosenttia ilmoitti metsästävänsä suurpetoja. Kuten aikaisemmin mainittiin, prosenttiluvut saattavat olla todellista korkeampia aineiston keruutavan vuoksi. Aktiivisten harrastajien mahdollinen yliedustus aineistossa ei kuitenkaan selitä käyrien suuntia. Myös pienpetopyynti lisääntyi metsästysvuosien karttuessa. Yksi selitys tähän voi olla, että kokemus lisää ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää pienpetojen metsästys on riistakannoille. Kiinnostus pienriistaa kohtaan puolestaan väheni hieman yli kymmenen vuotta sitten tutkinnon suorittaneiden joukossa. Tähänkin voi olla useita eri syitä. Hirvieläinten ja suurpetojen metsästys voi viedä enemmän aikaa tai sitten pienriistan metsästys ei tuo enää samanlaista jännitystä kuin aikaisemmin. Asuinpaikan metsästysmahdollisuudet vaikuttavat riistalajivalintoihin Tutkimus toi esille asuinpaikkaan liittyviä eroavaisuuksia. Eniten eri riistalajeja metsästivät pohjoiskarjalalaiset ja vähiten uusimaalaiset metsästäjät (ks. Kaavio 6). Uusimaalaisten kohdalla tilanne johtunee siitä, että heidän metsästysmahdollisuutensa ovat maakunnittain tarkasteltuna kaikkein huonoimmat (ks. Metsästäjä 2/2017, s. 13). Näin ollen he myös metsästävät oman maakuntansa ulkopuolella muita harrastajia todennäköisemmin. Innokkaimmat metsäkanalinnustajat löytyivät Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Vähiten tämän lajin harrastajia asui Varsinais-Suomessa. Varsinaissuomalaisten kiinnostuksen puute johtuu todennäköisesti metsäkanalintujen rauhoituksista. Jänisten metsästäjiä löytyi vähiten Lapista, missä metsäjänistiheys on pitkään ollut huono. Eniten jäniseläinten metsästäjiä oli Pohjois-Savossa, missä metsäjäniksiä on paljon ja rusakoitakin jonkin verran. Vesilinnustus kiinnosti etenkin pohjoispohjanmaalaisia, pohjoissavolaisia, keskipohjanmaalaisia ja eteläpohjanmaalaisia metsästäjiä. Vähiten vesilinnustajia löytyi Kainuusta, Lapista ja Päijät-Hämeestä. Pienpetopyytäjiä oli eniten VarsinaisSuomessa ja vähiten Lapissa, Kainuussa ja Uudellamaalla. Lapissa ja Kainuussa lähes olematon supikanta vaikuttaa varmasti tuloksiin. Uudeltamaalta ei supeja puutu, mutta harrastajamääriä voi vähentää se, että siellä asuu eniten maattomia ja metsästysseuroihin kuulumattomia metsästäjiä. Hirvieläinten metsästäjiä löytyi eniten Kymenlaaksosta, Varsinais-Suomesta, Lapista ja Satakunnasta. Vähiten heitä oli Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Suurpedot kiinnostivat erityisesti Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan metsästäjiä, missä petokanta on suuri. Vähiten harrastajia löytyi luonnollisesti Uudeltamaalta. Minkälainen metsästäjä olet –kysely tuo kiinnostavaa tietoa siitä, kuinka ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja metsästyskokemus vaikuttavat siihen, millaista riistaa metsästetään. Tulosten analysoinnin jatkaminen on tärkeää, jotta ymmärrettäisiin syvällisemmin tuloksia selittäviä tekijöitä. Kaavio 4 Kaavio 5 Kaavio 6
179 90 (249,-) 59 90 (79,90) 79 90 (99,90) 29 90 (59,90) KEVÄÄN HUIPPU-UUTUUDET MESSUHINNOIN! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9-17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TUTUSTU LAAJAAN VALIKOIMAAMME VERKOSSA! NYT EDULLISET TOIMITUKSET • alk. 2,90€ Tarjoukset voimassa 31.5.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! TREKKING LITE HOUSUT Alaskan uudet trekking lite -housut vakuuttavat teknisyydellään ja loistavat komeissa väreissä. Hyvin istuvissa ja hengittävissä housuissa neljä väriä miehille ja kolme naisille. TREKKING LITE TAKKI Erinomainen takki kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyt ja erittäin tekninen takki, jossa on mukavasti joustoa ja kulutuskestoa lisäävä Ripstop-materiaali. 79 90 (89,90) HUIPPU-UUTUUS! SLIM FIT SLIM FIT LADY FIT TAKKI+HOUSUT 159 90 (189,80) KAUPAN PÄÄLLE! GANZO G104S MONITOIMITYÖKA LU 500 KPL ERÄ! GLENMORE PIKEE Hengittävä materiaali, joka siirtää tehokkaasti kosteutta. Paidan materiaalissa on mukana merinovillaa, mikä tekee paidasta erittäin mukavan ja pehmeän päällä. CARGO HOUSUT Perinteinen, nopeasti kuivuva outdoor-housu niin maastoon kuin vapaa-aikaankin. Kaksi värivaihtoehtoa. VAPOR METSÄSTYSHOUSUT Kevyet ja tekniset metsästyshousut alkukauteen. Stretchosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta, camo-osioissa vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo. PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Ympärivuotiseen metsästykseen, kalastukseen ja eräretkeilyyn joka säällä. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop® -kalvo. BUCKLAND TREKKING PAITA Erittäin kevyt ja ilmava ulkoilupaita niin retkeilyyn kuin arkikäyttöön. Kangas siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. Joustava stretch-materiaali lisää käyttömukavuutta. TRIDENT KALASTUSPUKU Uskomattoman kevyt ja huipputekninen kalastuspuku. Rain-Stop -kalvo tekee puvusta vedenja tuulenpitävän. Takissa kalastajia varten suunniteltu taskutus. STRYN GTX METSÄSTYSKENKÄ Kevyt ja jämerä kenkä liikkuvalle metsästäjälle. Gore-Tex Performance -kalvo antaa suojaa äärimmäisissäkin olosuhteissa. T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. HUNTER GTX METSÄSTYSKENKÄ Tukeva ja kestävä, nahkainen kenkä. Gore-Tex takaa sääsuojan, ulkopohja rullaa hyvin ja välipohja tarjoaa tukea. Leveä lesti. XT-1200 ETÄISYYSMITTARI Ammattitason etäisyysmittari metsästykseen ja golfiin jopa 1100 metrin kantamalla ja kaltevuusmittauksella. R8 MAXI ASEKAAPPI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300. Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230. Paino tyhjänä: n. 130 kg. ELK HUNTER GTX 9 METSÄSTYSKENKÄ Laatua ja kestävyyttä vaativalle metsästäjälle. Vahva pintamateriaali, GoreTexin antama säänkesto ja erinomainen pito vaativissakin maastoissa. VAPOR METSÄSTYSPUKU Kevyt metsästyspuku alkukauden lämpimiin keleihin. Sateelle alttiit osat on suojattu tuulenja vedenpitävillä Rain-Stop 3-layer -vahvikkeilla, muu materiaali joustaa neljään suuntaan ja hengittää erinomaisesti. BlindTech Invisible camo tekee metsästäjästä saaliin silmissä näkymättömän. YUKON METSÄSTYSHOUSUT Metsästys/ulkoiluhousut huipputeknisillä ominaisuuksilla. Harkistusti sijoitellut stretch-osiot sekä muotoillut polviosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta. HUIPPU-UUTUUS! 39 90 (49,90) HUIPPU-UUTUUS! 119 90 129 90 HUIPPU-UUTUUS! 99 90 HUIPPU-UUTUUS! HUIPPU-UUTUUS! HUIPPU-UUTUUS! 169 90 (229,90) 29 90 (34,90) 219 00 (299,-) HUIPPU-UUTUUS! 199 90 499 00 199 90 (249,-) HUIPPU-UUTUUS! 199 90 ASEKAAPIN OSTAJALLE BURREL X10 POWERBANK € KAUPAN PÄÄLLE SLIM FIT OLEMME MUKANA POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUILLA TUTUSTU LAAJAAN ASEKAAPPIMALLISTOOMME VERKOSSA! TÄYTTÄÄ ASELAIN VAATIMUKSET € 2 PARIN PAKETTI KAIKKIIN KENKÄTILAUKSIIN KAUPAN PÄÄLLE ALASKA COOLDRY METSÄSTYSSUKAT
179 90 (249,-) 59 90 (79,90) 79 90 (99,90) 29 90 (59,90) KEVÄÄN HUIPPU-UUTUUDET MESSUHINNOIN! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9-17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TUTUSTU LAAJAAN VALIKOIMAAMME VERKOSSA! NYT EDULLISET TOIMITUKSET • alk. 2,90€ Tarjoukset voimassa 31.5.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! TREKKING LITE HOUSUT Alaskan uudet trekking lite -housut vakuuttavat teknisyydellään ja loistavat komeissa väreissä. Hyvin istuvissa ja hengittävissä housuissa neljä väriä miehille ja kolme naisille. TREKKING LITE TAKKI Erinomainen takki kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyt ja erittäin tekninen takki, jossa on mukavasti joustoa ja kulutuskestoa lisäävä Ripstop-materiaali. 79 90 (89,90) HUIPPU-UUTUUS! SLIM FIT SLIM FIT LADY FIT TAKKI+HOUSUT 159 90 (189,80) KAUPAN PÄÄLLE! GANZO G104S MONITOIMITYÖKA LU 500 KPL ERÄ! GLENMORE PIKEE Hengittävä materiaali, joka siirtää tehokkaasti kosteutta. Paidan materiaalissa on mukana merinovillaa, mikä tekee paidasta erittäin mukavan ja pehmeän päällä. CARGO HOUSUT Perinteinen, nopeasti kuivuva outdoor-housu niin maastoon kuin vapaa-aikaankin. Kaksi värivaihtoehtoa. VAPOR METSÄSTYSHOUSUT Kevyet ja tekniset metsästyshousut alkukauteen. Stretchosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta, camo-osioissa vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo. PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Ympärivuotiseen metsästykseen, kalastukseen ja eräretkeilyyn joka säällä. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop® -kalvo. BUCKLAND TREKKING PAITA Erittäin kevyt ja ilmava ulkoilupaita niin retkeilyyn kuin arkikäyttöön. Kangas siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. Joustava stretch-materiaali lisää käyttömukavuutta. TRIDENT KALASTUSPUKU Uskomattoman kevyt ja huipputekninen kalastuspuku. Rain-Stop -kalvo tekee puvusta vedenja tuulenpitävän. Takissa kalastajia varten suunniteltu taskutus. STRYN GTX METSÄSTYSKENKÄ Kevyt ja jämerä kenkä liikkuvalle metsästäjälle. Gore-Tex Performance -kalvo antaa suojaa äärimmäisissäkin olosuhteissa. T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. HUNTER GTX METSÄSTYSKENKÄ Tukeva ja kestävä, nahkainen kenkä. Gore-Tex takaa sääsuojan, ulkopohja rullaa hyvin ja välipohja tarjoaa tukea. Leveä lesti. XT-1200 ETÄISYYSMITTARI Ammattitason etäisyysmittari metsästykseen ja golfiin jopa 1100 metrin kantamalla ja kaltevuusmittauksella. R8 MAXI ASEKAAPPI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300. Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230. Paino tyhjänä: n. 130 kg. ELK HUNTER GTX 9 METSÄSTYSKENKÄ Laatua ja kestävyyttä vaativalle metsästäjälle. Vahva pintamateriaali, GoreTexin antama säänkesto ja erinomainen pito vaativissakin maastoissa. VAPOR METSÄSTYSPUKU Kevyt metsästyspuku alkukauden lämpimiin keleihin. Sateelle alttiit osat on suojattu tuulenja vedenpitävillä Rain-Stop 3-layer -vahvikkeilla, muu materiaali joustaa neljään suuntaan ja hengittää erinomaisesti. BlindTech Invisible camo tekee metsästäjästä saaliin silmissä näkymättömän. YUKON METSÄSTYSHOUSUT Metsästys/ulkoiluhousut huipputeknisillä ominaisuuksilla. Harkistusti sijoitellut stretch-osiot sekä muotoillut polviosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta. HUIPPU-UUTUUS! 39 90 (49,90) HUIPPU-UUTUUS! 119 90 129 90 HUIPPU-UUTUUS! 99 90 HUIPPU-UUTUUS! HUIPPU-UUTUUS! HUIPPU-UUTUUS! 169 90 (229,90) 29 90 (34,90) 219 00 (299,-) HUIPPU-UUTUUS! 199 90 499 00 199 90 (249,-) HUIPPU-UUTUUS! 199 90 ASEKAAPIN OSTAJALLE BURREL X10 POWERBANK € KAUPAN PÄÄLLE SLIM FIT OLEMME MUKANA POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUILLA TUTUSTU LAAJAAN ASEKAAPPIMALLISTOOMME VERKOSSA! TÄYTTÄÄ ASELAIN VAATIMUKSET € 2 PARIN PAKETTI KAIKKIIN KENKÄTILAUKSIIN KAUPAN PÄÄLLE ALASKA COOLDRY METSÄSTYSSUKAT
18 l Metsästäjä 3 l 2017 JUSSI PARTANEN , Suomen Metsästäjäliitto ? Kuvat: AKU AHLHOLM Metsästäjätutkinnon suorittamisen jälkeen monella menee sormi suuhun. Ampumaan pitäisi oppia, mutta missä ja miten? Vastaus on Metsästysammunnan ABC -koulutus. M etsästysammunnan ABC -koulutus on kehitetty juuri tutkinnon suorittaneille tai muuten vähän ampuneille metsästäjille. Koulutuksessa opit ammunnan perusasiat heti oikein. Siitä on hyvä jatkaa kohti itsenäistä rataharjoittelua. Aluksi digiloikkaa Ennen varsinaista koulutusta voit tutustua ennakkoon sähköisiin materiaaleihin, jotka löydät osoitteesta ammunnanabc.fi. Sivustolla on koulutusvideoita sekä animaatioita ja voit lukea myös Metsästysammunnan ABC -oppaan näköisversiota. Sivusto on kaikille avoin ja maksuton. Jatkossa voit koulutuskalenterin avulla etsiä itsellesi sopivan koulutuksen ja ilmoittautua siihen. Valitettavasti ampumaan oppii vain ampumalla, ja varsinainen ampumaradalla järjestettävä ABC-koulutus pureutuukin juuri käytännön opetukseen. Ratakoulutus Ratakoulutus kestää yhteensä noin kuusi tuntia ja se on jaettu kahteen osaan. Haulikko-osio kestää kolme tuntia ja siinä käydään läpi muun muassa silmän hallitsevuus, osumakuvion ampuminen ja sen tarkastelu, paikallaan olevaan maaliin ampuminen sekä liikkuvaan ja lentävään maaliin ampuminen. Jos sinulla on oma haulikko, voit käyttää sitä koulutuksessa. Samalla voit saada hyviä vinkkejä sen sovittamisesta juuri sinulle. Kivääripuolella kesto on myös kolme tuntia, ja opetus keskittyy aseen kohdistamiseen, kasan ampumiseen sekä paikallaan olevan ja liikkuvan maalin ampumiseen. Koulutuksessa opetellaan myös erilaisten ampumatukien käyttöä. Kiväärirastit ammutaan pienoiskiväärillä. Pienoiskivääri valittiin koulutusaseeksi pienen rekyylin vuoksi. Se on kuitenkin ruutiase, johon pätevät samat lainalaisuudet kuin varsinaiseen metsästyskivääriin. Koulutuksessa keskitytään myös turvallisuusasioiden huomioimiseen ampumaKiväärin kohdistaminen on metsästäjän rutiinitoimia. Siksi se kannattaa opetella tekemään oikein. Metsästysammunnan ensiaskeleet
Metsästäjä 3 l 2017 l 19 Haluatko kouluttajaksi? M etsästysammunnan ABC -kouluttajia tarvitaan lisää. Lehden ilmestyessä kevään kouluttajakoulutuksia on vielä jäljellä. Jos tunnet soveltuvasi uusien metsästäjien kouluttajaksi ja olet metsästyskortin omaava täysi-ikäinen henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot metsästysammunnasta haulikolla ja kiväärillä, tule koulutukseen! Seuraa koulutuskalenteria osoitteessa www.ammunnanabc.fi/ kouluttajakalenteri Lisätietoja hankevastaava Jussi Partanen puh. 010 841 0065. radalla: suojien käyttö, sormija piippukontrolli sekä esimerkiksi aseen kuljetus radalla. Jatka harjoittelua Koulutuksen käytyäsi saat postissa luottokorttikokoa olevan Metsästysampumakortin. Voit käyttää korttia hakiessasi esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyttä. Eikä kortti varmasti ole ainakaan haitaksi aselupaa hakiessasi. Varsinainen työ alkaa koulutuksen jälkeen. Jokainen ymmärtää, että kuudessa tunnissa ei kukaan opi mestariampujaksi. Koulutus on kuitenkin lähtölaukaus rataharjoittelulle, joka lopulta on ainut oikea paikka kehittyä metsästysampujana. Jo pilottikoulutuksesta saatujen kokemusten perusteella kävi selväksi, että uuden metsästäjän kynnys tulla radalle on yllättävän korkea. Metsästysammunnan ABC tarjoaa sen ylittämiseen pehmeän laskun. Metsästysammunnan ABC on Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen yhteinen hanke. Erilaisten ampumatukien käyttö metsästyksessä helpottaa jo valmiiksi stressaavaa riistalaukausta. Tuen käyttöä on myös harjoiteltava radalla. Aluksi lentävät kiekot tuntuvat liian nopeilta. Keskittymällä oikeisiin asioihin ne ovat kuitenkin saavutettavissa.
20 l Metsästäjä 3 l 2017 Kiväärin kohdistaminen helposti ja tehokkaasti Teksti ja kuvat: ARTO MÄÄTTÄ Väärä kohdistus on syypää suurimpaan osaan ongelmista metsästyksessä ja ampumakokeessa. Nyt käymme kohdistamisen läpi kohta kohdalta. P aras lähtökohta saadaan tekemällä ensin raakakohdistus. Kivääri asetetaan tukevaan telineeseen osoittamaan halutulla kohdistusetäisyydellä olevaan tauluun. Suuntaaminen tehdään piipun läpi tähystämällä. Kun ase sitten osoittaa tauluun, säädetään tähtäin ASETTA LIIKUTTAMATTA samaan pisteeseen. Raakakohdistuksen jälkeen aseella ammutaan osumakuvio. Tähtääminen tulee suorittaa aina haluttuun osumapisteeseen ja käytettävän taulun tulee olla niin suuri, etteivät osumat mene kokonaan siitä ohi. Vaihtoehto 1 – mitataan ja lasketaan naksut Jos raakakohdistus on tehty edes jokseenkin huolella, osumat tulevat tauluun. Nyt vaaditaan rohkeutta toteuttaa tarvittavat kiikarin säädöt. Virhe usein tapahtuu siinä, että tehdään vain muutamien senttimetrien säätö kun tarve olisi kymmenille senteille. Pahimmillaan alimitoitetun säätötoimen vaikutukset hukkuvat aseen käyntitarkkuuden sisään ja ampujalle jää mielikuva, ettei säätö vaikuttanut lainkaan. Oleellista on siis mitata osumakuvion etäisyys tähtäyspisteestä ja tehdä sen mukaiset, riittävän reilut, säädöt. Näin osumien sijainnin muutos nähdään konkreettisesti. Eurooppalaisissa tähtäimissä yksi naksu siirtää osumaa tyypillisesti yhden senttimetrin verran sadan metrin ampumaetäisyydellä ja amerikkalaisissa tähtäimissä 7,3 mm (1/4 MOA). Lähes poikkeuksetta säätönaksu siirtää osumaa siihen suuntaan mihin säätörummun nuoli osoittaa. Eli jos osumat ovat alhaalla, niin vääntämällä tähtäimen päällä olevasta korotornista suuntaan U (up) osumat saadaan ylöspäin. Oikealle vastaavasti kääntämällä tähtäimen kyljessä olevaa sivusäätötornia suuntaan R. Kohdistajan ei tule miettiä sitä mitä tapahtuu kiikarin sisällä, vaan keskittyä siirtämään osumia haluttuun suuntaan. Kun säädöt on tehty, ammutaan uudestaan. Ja tarvittaessa toistetaan, jotta osumat tulevat tähtäyspisteeseen. Vaihtoehto 2 – kohdalleen minimilaukausmäärällä Vaihtoehto naksujen laskemiselle on se, että ase asetetaan tukevasti ampumatuelle ja suunnataan ristikko haluttuun tähtäyspisteeseen. Tämän jälkeen ase pidetään täysin paikoillaan ja säädetään tähtäimen ristikko osoittamaan äsken ammutun osumakuvion keskeispisteeseen. Jos ase pysyy paikoillaan prosessin ajan, tähtäin on nyt kohdallaan ja tarvitaan enää pari varmistuslaukausta. Tämä tapa on hyvä siinäkin mielessä, etteivät tähtäinten säätönaksut aina ole ilmoitetun suuruisia. Esimerkiksi 1 cm/100 m saattaakin olla käytännössä vaikkapa 1,5 cm. Metsästäjän välineet