M et sä st äj ä Hirvitietojen keruu sähköistyy 3 l 2016 Riistataloudella moninaiset hyvinvointivaikutukset Nuorissa on metsästyksen tulevaisuus!
2 l Metsästäjä 3 l 2016 Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_03 Kansikuva : Hannu Huttu Metsästäjä -lehti Nro 3/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.7.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen
Metsästäjä 3 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 3 l 2016 Ka is a H ut tu n en 5 Pääkirjoitus: Riistatalouden hyödyt ovat moninaiset 6 Riistatalouden hyvinvointivaikutukset selvityksessä 14 Puheenjohtajan palsta: Riistahallinto muutosten kohtaajana 16 Hirvitietojen keruu sähköistyy 17 Ohjeet Oma riista -seuraominaisuuksien haltuunottoon seuran yhteyshenkilöille 22 Ajantasaista ja tarkkaa tietoa hirvistä 24 Oma riista -palvelun SRVA-toiminnot testikäytössä 28 Muutoksia kalkasjahdissa 30 Tehohoitoa taantuville riistavesilinnuille 32 Hoidettu kosteikko kuhisee elämää 34 Nuorisotyön veteraani John-Erik Jussila 38 Juliste: Haapana 39 Juliste: Haapana 40 Metsästäjäliitto kehittää nuorisotoimintaa 42 Rohkeasti ampumaradalle 46 Metsästäjätutkinto uudistuu: Vastuullisuus metsästyksen keskiössä 50 Biotalousosastolla digiä ja kilpailuja erästelijöille 52 Trofeiden tuontikielto kaataisi elinkeinoja 54 Karhun kohtaaminen on harvinaista 57 Lajiesittely: metsäkauris 58 SRVA-pilotin koulutuksessa hiottiin ampumataitoja 62 Sisäiset palvelut – Suomen riistakeskuksen moottori 64 Luo Oma riista -tunnus 66 Lumijälkilaskennat onnistuivat hyvin 69 Uutismakasiini 73 Eräilmoitukset 75 Áigeguovdilis ságat sámegillii Karhut ovat heränneet talviunilta, s. 54 Aloittelijana ampumaradalla, s. 42 Tutustu riistake skuksen sisäisii n palvelui hin, s. 66 Paikkatietoikkuna apuna kesän kalkasjahdissa, s. 28 Va st av al o, Pe nt ti So rm un en Se pp o Ro n ka in en
NYT ERÄ PETSAFE TUOTTEITA TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 VERKKOKAUPAN MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% VALITSEMASI TUOTE TILAAJAETU YLI 120€ OSTOKSESTA! € € KATSO KOIRAVARUSTE.FI ARVO 759,Suome? mestari? JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät 50 mm, styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Värit: punainen, ruskea ja harmaa. PREMIUM 4X4 KOIRATARHA Kestävä ja tilava Premium -koiratarha 4x4m. Sinkitty ja jauhepolttomaalattu. Elementin leveys 200 cm, korkeus 184 cm. Verkon paksuus 4 mm ja 32 mm pyöreä teräsrunko. 699,HUIPPUSUOSITTU! Kolme väriä SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN 829,HUIPPUTARJOUS! KAUPANPÄÄLLE LÄMPÖMITTARI ASENNETTUNA! KATSO PALJON MUITA TUOTTEITA JA TARJOUKSIA koiravaruste.fi TARHAT • KOPIT KOIRANRUOAT • HERKUT KOULUTUS • AKTIVOINTI KOIRATUTKAT • YM. YM. ASUMISEEN... VOITA IPHONE 6S Osallistu arvontaan! RAJOITETTU ERÄ ROYAL CANIN RUOKIA JOPA SUPERTARJOUS! -40% Tarjoukset voimassa toukokuun loppuun saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin. SIS. TOIMITUSKULUT KOTIIN KUN TILAAT 30 KG TAI ENEMMÄN! esim. 49 90 TARJOUS! /15 KG ENSILUOKKAISTA TÄYSRAVINTOA KOIRILLE JO VUODESTA 1995 40 90 TARJOUS! 31 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 26 90 TARJOUS! 37 90 TARJOUS! 35 90 TARJOUS! 33 90 TARJOUS! -30 % jopa PETSAFE PIHAVAHTI PERUS Laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä pihavahdilla. Peruspaketilla jopa 1400 m2 alue! 194,TARJOUS! (249,-) esim.
Metsästäjä 3 l 2016 l 5 Riistatalouden merkitys yhteiskunnalle puhuttaa niin hyötyjen kuin haittojenkin osalta. Jotta riistatalous voidaan asettaa sille kuuluvaan asemaan, on selvitettävä, mikä on riistatalouden rahallinen arvo. Usein rahallisesta arvosta puhuttaessa riistatalouden tai metsästyksen merkitys ymmärretään hyvin suppeasti. Riistatalouden rahallinen arvo rinnastetaan helposti vain erilaisten tuotteiden kauppaan tai vaikkapa kaupallisiin metsästyspalveluihin. Riistatalouden kokonaisuudesta ne muodostavat kuitenkin vain pienen osan: kokonaisuus koostuu kaikesta metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvästä työstä ja sen vaikuttavuudesta. Perinteisesti riistataloudessa on osattu laskea lihalle hinta, mutta muut vaikutukset ovat olleet enemmän tai vähemmän ilmassa. Jotta riistatalouden mittaluokka ja vaikuttavuus saadaan sille kuuluvalle paikalle, on kyettävä arvioimaan myös muiden kuin konkreettisten asioiden merkitystä ja vieläpä mieluummin euroissa. Raha ei aina ratkaise, mutta se on ainoa kaikkien ymmärtämä vertailukelpoinen mittari. Riistatalouden hyötyihin kuuluu ilman muuta esimerkiksi metsästyksen ja riistanhoitotyön liikunnallinen puoli, joka tuo terveyttä ja hyvää mieltä. Positiivisia vaikutuksia tuovat myös riistakantojen ja luonnon hyväksi tehty työ, kuten riistalaskennat, riistakantojen hoito, niin pienten kuin suurtenkin petojen kantojen kontrollointi sekä suurriistavirkaapu toiminta. Nämä työt tapahtuvat metsästäjien, seurojen ja riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyönä. Jos työ jouduttaisiin järjestämään valtion virkatyönä ilman vapaaehtoisia metsästäjiä, yhteiset kulut muodostuisivat taatusti nykyistä suuremmiksi. Riistatalouden haittapuolella ja haasteina ovat riistaeläinten muille elinkeinoille kuten maa-, metsäja porotaloudelle tai yksityisille ihmisille tai kotieläimille aiheuttamat vahingot sekä liikenneonnettomuudet. Näistä aiheutuu suoria kustannuksia sekä vahinkojen arvioimisesta lisätyötä. Jotta riistatalouden merkitys yhteiskunnalle ja sen arvo voidaan selvittää, tarvitaan lisää tietoa vapaaehtoistyön määrästä. Nyt pitäisi myös selvittää, voisiko riistatalous tuottaa suurempaa yhteiskunnallista arvoa esimerkiksi ylläpitämällä joillakin alueilla suurempaa riistakantaa ja kehittämällä samalla metsästysmahdollisuuksia. Vielä hankalammalle alueelle siirrytään, kun mietitään, minkä verran riistanja luonnonhoito tai riistavahinkojen ehkäisemiseksi tehty työ tuottaa hyötyjä ja markkina-arvoa muille sektoreille esimerkiksi osoituksena hyvästä luonnonhoidosta maaja metsätaloudessa. Toinen esimerkki hankalasti arvioitavista vaikutuksista on metsästysseurojen merkitys kyläyhteisöille niin talkootyön tuottajana kuin elinvoiman ja turvallisuuden säilyttäjinä. Kenellä muulla kuin metsästäjillä on joka paikassa ja olosuhteissa toimivat kulkupelit, maastotuntemus sekä mahdollisuus viestiä esimerkiksi radiopuhelimilla? Tiedän, että metsästysseurat auttavat eri avuntarpeissa monissa kyläyhteisöissä, joista julkiset toimijat ovat vuosien saatossa kadonneet. Arvokasta on myös nuorten ja vanhojen parissa tehty työ. Tuomalla nuoria mukaan metsästysharrastukseen pariin tarjotaan heille samalla monipuolinen ja liikunnallinen harrastus sekä mahdollisuus luontosuhteen muodostamiseen. Harmaantuville konkareille taas riittää mielekästä työsarkaa nuorten opastamisessa mukaan metsästysharrastukseen. Riistatalouden hyödyissä ja mahdollisuuksissa riittää siis pohdittavaa tutkijoille. Meille metsästäjille tämä tarkoittaa valitettavasti jatkossakin kyselyihin vastaamista ja lomakkeiden täyttämistä, mutta asia on tärkeä ja tietoa tarvitaan. Minulla on vahva epäilys siitä, että tällä hetkellä aliarvioimme talkoilla tehdyn työn arvoa. Iso osa siitä kohdistuu tietenkin meihin itseemme, mutta suuri osa työstä tuottaa paljon hyvää koko yhteiskunnalle. Jos metsästäjät eivät hoitaisi hommiaan, lasku riista-asioiden järjestämisestä muodostuisi yhteiskunnalle todella kalliiksi. Riistatalouden hyödyt ovat moninaiset Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus NYT ERÄ PETSAFE TUOTTEITA TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 VERKKOKAUPAN MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% VALITSEMASI TUOTE TILAAJAETU YLI 120€ OSTOKSESTA! € € KATSO KOIRAVARUSTE.FI ARVO 759,Suome? mestari? JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät 50 mm, styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Värit: punainen, ruskea ja harmaa. PREMIUM 4X4 KOIRATARHA Kestävä ja tilava Premium -koiratarha 4x4m. Sinkitty ja jauhepolttomaalattu. Elementin leveys 200 cm, korkeus 184 cm. Verkon paksuus 4 mm ja 32 mm pyöreä teräsrunko. 699,HUIPPUSUOSITTU! Kolme väriä SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN 829,HUIPPUTARJOUS! KAUPANPÄÄLLE LÄMPÖMITTARI ASENNETTUNA! KATSO PALJON MUITA TUOTTEITA JA TARJOUKSIA koiravaruste.fi TARHAT • KOPIT KOIRANRUOAT • HERKUT KOULUTUS • AKTIVOINTI KOIRATUTKAT • YM. YM. ASUMISEEN... VOITA IPHONE 6S Osallistu arvontaan! RAJOITETTU ERÄ ROYAL CANIN RUOKIA JOPA SUPERTARJOUS! -40% Tarjoukset voimassa toukokuun loppuun saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin. SIS. TOIMITUSKULUT KOTIIN KUN TILAAT 30 KG TAI ENEMMÄN! esim. 49 90 TARJOUS! /15 KG ENSILUOKKAISTA TÄYSRAVINTOA KOIRILLE JO VUODESTA 1995 40 90 TARJOUS! 31 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 26 90 TARJOUS! 37 90 TARJOUS! 35 90 TARJOUS! 33 90 TARJOUS! -30 % jopa PETSAFE PIHAVAHTI PERUS Laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä pihavahdilla. Peruspaketilla jopa 1400 m2 alue! 194,TARJOUS! (249,-) esim.
6 l Metsästäjä 3 l 2016 Töitä, tuloja ja terveyttä – Riistatalouden hyvinvointivaikutukset selvityksessä Viime vuosina on useissa yhteyksissä tuotu esille, että riistatalous voisi kasvattaa vaikuttavuuttaan hyvinvoinnin ja työpaikkojen luomisessa. Pohjaksi tarvitaan kuitenkin tietoa siitä, millaista hyvinvointia riistatalous jo nyt tuo. Viime syyskuussa käynnistyneessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen yhteisprojektissa tehtiin aihepiiriä koskeva esiselvitys, jonka tuloksia esitellään seuraavilla sivuilla.
Riistatalouden hyvinvointivaikutukset Riistanhoito on terveydenhoitoa iistanhoito on hoivaterminä lähisukua terveydenhoidolle. Metsästettäviä riistaeläimiä hoidetaan, jotta ne selviytyisivät talvesta paremmin ja tuottaisivat enemmän jälkeläisiä. Riistan hoitaminen ja metsästäminen ovat kuitenkin myös harjoittajiensa terveydenhoitoa. Riistaa hoidettaessa ja metsästettäessä liikutaan liki aina ulkoilmassa ja luonnonympäristöissä. Esimerkiksi Metsähallituksen metsästävät kanalintulupa-asiakkaat raportoivat vuonna 2013 kulkeneensa maastossa keskimäärin 8,1 kilometriä päivässä, ja jänisja vesilintulupa-asiakkaat 5,7 kilometriä. Maastossa kuljettu matka oli sitä suurempi, mitä pohjoisemmassa metsästys tapahtui. Terveysvaikutukset ovat sitä suurempia, mitä useammin toimintaa harjoitetaan. Vuonna 2008 riistanhoitomaksun maksaneista henkilöistä aktiivisin neljännes vietti metsästäen ja samalla liikkuen vähintään 24 päivää, ja aktiivisin prosentti vähintään 100 päivää vuodessa. Niin ikään riistan ruokintaan, nuolukivien maastoon vientiin, riistapeltojen tekoon, elinympäristöjen parantamiseen, pesäpönttöjen tekoon tai huoltoon ja muihin riistanhoitotoimiin aktiivisin neljännes riistanhoitajista osallistui vähintään seitsemän kertaa, ja aktiivisin prosentti vähintään 30 kertaa vuodessa. Metsästyskoirien aktiivinen ulkoiluttaminen on monilla metsästäjillä ympärivuotista. Liikunnan määrä ja laatu vaihtelevat Liikunta vähentää riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin ja on muutenkin hyväksi terveydelle. Toisaalta riistamailla liikkuminen altistaa jonkin verran tapaturmille ja voimakas rasitus voi olla esimerkiksi sydänvaivaisille riskitekijä. Rasitus voi olla omaan fyysiseen suorituskykyyn nähden suurta vedettäessä esimerkiksi hirveä metsästä, mutta myös muutoin liikkuessa, eläimiä kohdattaessa, ampumatilanteessa, ja saalista maastossa käsiteltäessä. Liikunnan kokonaisvaikutuksen pitäminen mahdollisimman positiivisena on kiinni monista tekijöistä. Liikunnan määrä metsästyksessä riippuu paljon esimerkiksi jahtimuodosta, olosuhteista ja ympäristöstä, omista liikuntakyvyistä ja -haluista sekä käytössä olevista apuvälineistä. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia tai seurantoja, jotka mahdollistaisivat eri metsästysja riistanhoitomuotoihin liittyvän liikunnan alueellisten ja ajallisten muutosten arvioinnin. Viime vuosikymmeninä tapahtunutta hirvikoirien sekä paikannusja viestintäteknologian hyödyntämisen yleistymistä vasten olisi kiinnostava muun muassa selvittää, mitä metsästykseen yhdistyvälle liikunnalle on tapahtumassa. Riistahallinnon rohkaistava liikkumaan Kansalaisten aktivoiminen liikkumaan ja voimaan paremmin on lähtökohtana valtakunnalliselle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen voimassaolevalle toimenpideohjelmalle. Riistahallinto on toiminnassaan lainsäädännön ohjaamana perinteisesti tähdännyt siihen, että metsästys on ekologisesti kestävää ja turvallista. Liikunnanohjaus on ollut epäsuoraa: metsästysalueiden, -aikojen, -saaliskiintiöiden ja välineiden sääntelyllä on samalla vaikutettu joiltakin osin siihen, miten paljon liikuntaa on mahdollista tai saalista laillisesti saadakseen tarvetta harjoittaa. Koska metsästys on Suomessa oikeus eikä velvollisuus, on tietenkin viime kädessä metsästäjästä kiinni, missä määrin hän metsästää ja miten liikkuu. Metsästysliikunnan viranomaisohjausta voidaan harjoittaa aktiivisemmin tai liikuntavaikutukset tiedostavammin. Jos näin halutaan, voitaisiin lainsäädäntöä muutettaessa ja esimerkiksi metsästyslupia myytäessä huomioida liikuntarajoitteisia erityisryhmiä nykyistäkin monipuolisemmin. Esimerkiksi erilaisien kannustimin voitaisiin myös suosia metsästysmuotoja, joissa saa erityisen paljon liikuntaa. Myös tutkimusta ja viestintää voitaisiin tukea ja suunnata nykyistä enemmän metsästyksen ja riistanhoidon liikuntaja terveysvaikutusten käsittelemiseen. Näkökulma on merkittävä. Liki 90 prosenttia eli runsaat 270 000 suomalaista metsästäjää pitää toimintansa vaikutusta terveydelleen ja kunnolleen vähintäänkin tärkeänä motivaatiotekijänä. Vaikka metsästäjillä on toki hyvin yleisesti monia vapaa-ajan liikunta-aktiviteetteja, on joukossa myös niitä, jotka juuri metsästys ja metsästyskoirat saavat liikkeelle. Terveysvaikutukset ovat sitä suurempia, mitä useammin toimintaa harjoitetaan. R A ku A h lh o lm Jani Pellikka, Artti Juutinen ja Päivi Eskelinen , Luonnonvarakeskus Metsästäjä 3 l 2016 l 7
8 l Metsästäjä 3 l 2016 Yksin ja yhdessä – mistä metsästyksen virkistysvaikutus on tehty? onet kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnossa vietetty aika ja liikunta elvyttävät. Metsän keskelle kävelemään vietyjen koehenkilöiden elimistön, mentaalisten kykyjen ja välittömien kokemusten ilmaisema elpyminen on suurempaa kuin kaupungin vilinässä aikaa viettäneillä. Luonnon helmassa stressi purkautuu, voimavarat palautuvat ja kireys vähenee. Metsästäjillä ei elpymistutkimuksia ole juuri tehty, mutta monenlainen epäsuora tutkimusnäyttö viittaa arkisten kokemusten tukena siihen, että myös metsästämiseen liittyy monenlaisia elpymistä tukevia elementtejä. Virkistyminen on ennen kaikkea koettu mielentila, jonka pukemisesta sanoiksi ovat vastanneet viimeisen runsaan vuosisadan aikana etenkin monet eräkirjailijoistamme. Omaa aikaa ilman suorituspaineita Metsästämisen motivaatio koostuu tunnetusti monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi suomalaisissa kyselyja haastattelututkimuksissa metsästäjät ovat korostaneet, miten tärkeää heille on saaliin saannin rinnalla esimerkiksi luonnonläheisyyden kokeminen, arjesta irtautuminen, rentoutuminen, halu luonnon ja eläinten käyttäytymisen tuntemiseen sekä yhdessäolo muiden metsästäjien kanssa. Samat painotukset näkyvät myös metsästäjien raportoimassa toiminnassa. Kaikista Suomessa harjoitetuista metsästysmuodoista suosituimpia ovat ne, joissa yhdistyvät liikunnallisuus, koiran mukanaolo ja aika ajoin tapahtuva yksinolo. Etenkin pienriistan metsästys tarjoaa vapauden suorittamisvelvollisuuksista ja sosiaalisista paineista. Tutut maisemat, häiriötön ympäristö ja oma koira luovat hyvät puitteet elpymiselle. Yhdessäoloa Edelliseen nähden voi tuntua erikoiselta, että samat metsästäjät korostavat usein sekä yksinettä yhdessäolon tärkeyttä. Ristiriitaa ei kuitenkaan ole. Molemmille on tarvetta, mutta jälkimmäisen kohdalla kyse on esimerkiksi yhteenkuuluvuuden, pysyvyyden, hallinnan ja yhdessä aikaansaamisen kokemisesta. Merkitystä on myös sillä, että yhdessä toimiminen auttaa luomaan metsästyksen edellytyksiä ja helpottaa saaliin saamista. Yhdessäolo ja yhteistoiminta ovat tunnetusti tiivistä suomalaisessa suurriistan pyynnissä, mutta se on olennaisessa osassa myös monissa pienriistan pyyntimuodoissa. Metsäkanalintuja pienessä ryhmässä metsästi vuonna 2008 liki 51 000 henkilöä, vesilintuja 42 000 henkilöä, sepelkyyhkyjä 19 000 henkilöä ja peltokanalintuja 13 000 henkilöä, ja lippusiimalla (pääasiallisesti kettua) metsästi 5 200 henkilöä. M Riistatalouden hyvinvointivaikutukset
Metsästäjä 3 l 2016 l 9 Jaetun metsästystai riistanhoitopäivän myötä syntyy yhteisiä kokemuksia ja sattumuksia, arkisista asioista keskustelua ja joskus myös henkilökohtaisten vaikeiden asioiden käsittelyä. Yhdessäolo lisää näin paitsi hyvinvointia, voi parhaimmillaan olla myös tapa käsitellä pahoinvointia. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä on Kainuussa kokeiltu Hyvä mehtäkaveri -interventiomalli, joka perustuu metsästäjien keskinäiseen vertaistukeen vaikeita ja vaativia elämäntilanteita kohdattaessa. Riistahallinto hyvinvointivalmentajana? Yksintai yhdessäolo on tietenkin pitkälti oma valinta. Toisaalta myös metsästyslainsäädännöllä ja hallinnollisilla käytännöillä voidaan monin tavoin tukea sekä yksinettä yhdessäolon tarpeita. Suomalainen riistahallintojärjestelmä on esimerkiksi pohjoisamerikkalaisiin järjestelyihin verrattuna verraten yhteisökeskeinen. Esimerkiksi hirvenpyyntilupia myönnetään yleisesti metsästäjien muodostamille yhteisöille, jotka sitten tavoittelevat metsällä saalista useimmiten yhdessä ja jakavat vielä saaliinkin yhdessä. Suomi on metsästysseurojen, -seurueiden ja koirametsästäjien suurmaa, ja näihin liittyviä järjestelyjä kannattelee osin juuri lainsäädäntömme. Metsästyksen harjoittamiseen yksin tai pienessä kaveriporukassa on etenkin pienriistan metsästyksessä Suomessa tarjolla monia mahdollisuuksia. Erilaisten uusien tai ikivanhojen pyyntimuotojen kokeilu ja harjoittaminen rinnakkain, samoin kuin itselle vieraiden riistaeläinten pyyntiin hakeutuminen vierasvaihtojen kautta ovat esimerkkejä keinoista, joilla voidaan etsiä uusia aineksia virkistymiseen. H an nu H ut tu Virkistyminen on ennen kaikkea koettu mielentila.
10 l Metsästäjä 3 l 2016 Metsästys luo työllisyyttä ja toimeentuloa etsästäjät käyttävät vuosittain merkittävän määrän rahaa harrastukseensa. Rahankäyttö on yksittäisen metsästäjän kannalta kulu, jonka vastineeksi hän saa mahdollisuuden hyödyntää riistaa, jäsenetuja, varusteita, turvaa (vakuutus) ja monenlaisia palveluja. Samalla rahankäyttö lisää Suomen kokonaistalouden toimeliaisuutta ja edistää osaltaan suomalaisten toimeentuloa ja työllisyyttä. Kokonaistaloudellisten vaikutusten suuruutta arvioitiin esiselvityksessä panos-tuotoslaskelmien avulla. Metsästäjien rahankäyttö Riistanja kalantutkimus teki vuonna 2009 laajan kyselyn suomalaisille metsästäjille. Kyselyyn saatiin yli 4 200 vastausta. Kyselyn tulosten mukaan metsästäjät käyttivät noin 950 euroa per metsästäjä metsästysharrastukseen vuonna 2008. Luvusta johdettu nykytasoa vastaava rahankäyttö on puolestaan 1 113 euroa/metsästäjä/vuosi, kun otetaan huomioon hintaja ansiotason muutokset. Kaiken kaikkiaan metsästäjien rahankäyttö metsästysharrastukseen on nykyisellään vähintään noin 230,4 miljoonaa euroa vuosittain. Eniten rahaa käytettiin vuonna 2008 matkustamiseen (28 prosenttia kaikesta rahankäytöstä) ja vaatetukseen (15 prosenttia kaikesta rahankäytöstä). Metsästäjien rahankäytössä on jonkin verran alueellisia eroja. Kyselyaineiston mukaan runsaimmin euroja käyttivät etenkin uusmaalaiset ja satakuntalaiset metsästäjät, ja vähiten Kymin, Lapin, Oulun ja Pohjanmaan metsästäjät. Rahankäytön alueellisiin eroihin on monia syitä. Esimerkiksi iso osa metsästäjistä asuu tätä nykyä suurissa taajamissa, mikä osaltaan lisää metsästyksestä aiheutuvia matkustuskustannuksia. Toisaalta rahaa käytetään metsästykseen sitä enemmän, mitä useampia päiviä metsällä käydään, mikä puolestaan riippuu osin siitä, mitä kaikkia lajeja metsästetään. Panos-tuotoslaskelmissa ei kuitenkaan tarkasteltu alueellisia eroja. Kokonaistaloudellisen laskelman lähtökohdat Metsästäjien rahankäyttö ei tietenkään kaikilta osin lisää Suomen talouden toimeliaisuutta. Esimerkiksi osa rahankäytöstä kohdistuu tuontitavaroihin, jolloin taloudelliset vaikutukset vuotavat ulkomaille. Laskelmissa rahankäytöstä vähennettiinkin nämä tuontitavaroiden ostot kotitalouksien kulutusmenojen tuontiosuuksien mukaisesti. Lisäksi rahankäyttö sisältää muun muassa arvonlisäveron. Verotulot eivät lisää julkisen sektorin kulutusmenoja eivätkä sitä kautta talouden kasvua, jos ne käyM Riistatalouden hyvinvointivaikutukset
Metsästäjä 3 l 2016 l 11 tetään valtion velan hoitoon. Laskelmissa oletettiin, että verotulojen lisäys ei aiheuta kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Kokonaistaloudellisessa laskelmassa rahankäyttö kohdistettiin talouden tuotantoaloille niin tarkasti kuin kyselyaineisto tämän mahdollisti. Matkustuskulujen kohdalla tätä ei voitu tehdä tarkasti, jonka vuoksi laskelmat tehtiin vaihtoehtoisilla kohdistamistavoilla. Tämän vuoksi tulokset ilmaistaan vaihteluvälinä eikä yhtenä lukuna. Tulokset ilmaistaan kokonaistuotannon, arvonlisäyksen ja työllisyyden avulla. Kokonaistuotanto kuvaa lähinnä tuotettujen tavaroiden ja palvelujen määrää. Se sisältää kaksinkertaista laskentaa siinä mielessä, että yhden tuotantoyksikön tuotos voi olla jonkun toisen panos. Arvonlisäys ei puolestaan sisällä kaksinkertaista laskentaa, vaan se tarkoittaa tuotantoyksiköiden synnyttämää arvoa. Siten se kuvaa talouskasvua. Työllisyyttä ja toimeentuloa Laskelman mukaan metsästäjien rahankäyttö lisää talouden kokonaistuotantoa, talouskasvua ja työllisyyttä merkittävästi. Kokonaistuotannon osalta vaikutus on 279–359 miljoonaa euroa. Vastaavasti vaikutus arvonlisäykseen ja talouskasvuun on 130–169 miljoonaa euroa. Vaikutus työllisyyteen on puolestaan 2 245–2 986 henkilötyövuotta. Jonkinlaisen vertailukuvan lukujen suuruudesta antaa se, että esimerkiksi vastaavien työllisyysvaikutusten aikaansaamiseksi tarvittaisiin satoja uusia pieniä yrityksiä tai jokin suuri investointi, kuten uusi iso biotuotetehdas. Tuloksia voidaan verrata myös esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutuksiin. Metsähallituksen laskelmien mukaan vuonna 2015 kaikkien 39 kansallispuiston kävijöiden työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 1 400 henkilötyövuotta eli tähän nähden metsästäjien rahankäytön vaikutukset ovat 1,6–2,1-kertaiset. Metsästyksen kokonaistaloudelliset vaikutukset riippuvat osin vuosittaisista riistakannoista ja niiden yhteydestä pyyntiaktiivisuuteen ja valmisteluihin (hankinnat). On kuitenkin merkkejä siitä, että riistakannoista riippumatta nämä vaikutukset ovat jossain määrin voimistumassa. Tämä johtuu esimerkiksi riistakameroiden kaltaisten uusien välineiden hankinnoista ja metsästyspalvelujen käytön yleistymisestä. Ajan myötä tapahtuva alan yrittäjyyden asteittainen lisääntyminen luo sekin talouskasvua ja työllisyyttä. Metsästäjien rahankäyttö metsästysharrastukseen on nykyisellään vähintään noin 230,4 miljoonaa euroa vuosittain. H an nu H ut tu
IISALMI • JOENSUU • JYVÄSKYLÄ • KAJAANI • KOKKOLA • KOUVOLA • KUOPIO • LAPPEENRANTA • OULU • PORI • PORVOO • RAAHE • ROVANIEMI • SEINÄJOKI • TAMPERE • TORNIO • VANTAA • YLIVIESKA ERÄASU OPETTELI TEHOHENGITYKSEN SUUNNITELTU SUOMEEN! 199 90 TAKKI JA HOUSUT YHTEISHINTA AN (269,80) Geronimo Pro on kevyt todella hyvin hengittävä eräasu, joka on tarkoitettu aktiiviselle luonnossa liikkujalle. Asussa vedenpitävä AIR-TEX-kalvo on sijoitettu vedenpitävyyden kannalta vain kaikkein kriittisimpiin kohtiin. YLIVOIMAISEN HENGITTÄVÄ ERÄASU SAATAVILLA MYÖS D-HIDE KUOSILLA! ”ERINOMAINEN VALINTA LIIKKUVALLE METSÄSTÄJÄLLE” Testimenestyjä karnevaalit Erätukun Kesäviskatut hinnat 23 paikkakunnal la ja verkossa eratukku.? 20.5.2016 alkaen voita kylpyläloma kahdelle osallistu myymälöissä veikkaa antin kesän ennätystulos ! 49 90 49 90 NYT VAIN! NYT VAIN! AMPUMALIIVI MUOTKA-FLEECETAKKI (79,90) (69,90) ERÄTUKUSTA KAIKKI MET SÄSTYKSEEN JA ULKOILUUN www.eratukku.? MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min SAVIKIEKOT 15 90 00 (Arvo 9,90) 2 SAVIK IEKKO PAKET IN OSTAJ ALLE KÄSIK IEKON HEITIN KAUPA N PÄÄLL E! 49 90 NYT VAIN! MUOTKA-FLEECETAKKI PUHDISTUSSARJA ALL-IN-ONE 19 90 139 00 (39,90) /laatikko ISO VALIKOIMA UUDEN ASELAIN TÄYTTÄVIÄ ASEKAAPPEJA ERÄTUKUSTA ERÄTUKUSTA KAIKKI MET SÄSTYKSEEN JA ULKOILUUN 379 00 25 v * 25 vuoden takuun voimassaolo edellyttää lainmukaista kiinnitystä, rikosilmoitusta poliisille ja kaapin on tullut olla ehjä sekä lukittu ennen murtoa. HUIKEA TAKUU NYT VAIN! NYT VAIN! NYT VAIN! NYT VAIN! 2 PAKETIN OSTAJALLE Katso kaikki asekaappimallit www.eratukku.? Erätukku ja GORE-TEX:in omistama SITKA Gear aloittavat yhteistyön: Sitka Gear -eräasut ja -varusteet pian saatavilla Suomessa! Tule tutustumaan laajaan valikoimaan Riihimäen Erämessuille 9-12.6. katso koko euroopan valikoima ja ennakkotilaa toukokuun loppuun mennessä osoitteesta www.eratukku.?. koko valikoima saatavilla elo-syyskuussa. Mountain housut 249,00 Flash 32 reppu 439,00 Face Mask kasvonaamio 34,90 KIIKAARINKOHDISTIN BORE SIGHT KOLLIMAATTORI 34 90 NYT VAIN! (49,90) PELTOR SPORTTAC AMPUJAN KUULOSUOJAIMET Leijona 5 R turvakaappi: Tyylikäs, uuden aselain sekä EN 14450 stadardin mukainen turvakaappi 6 aseelle! Asekaapista löytyy paikka kuudelle aseelle, lukittava yläkaappi sekä ovessa paikat kahdelle aseenpuhdistuspuikolle.
IISALMI • JOENSUU • JYVÄSKYLÄ • KAJAANI • KOKKOLA • KOUVOLA • KUOPIO • LAPPEENRANTA • OULU • PORI • PORVOO • RAAHE • ROVANIEMI • SEINÄJOKI • TAMPERE • TORNIO • VANTAA • YLIVIESKA ERÄASU OPETTELI TEHOHENGITYKSEN SUUNNITELTU SUOMEEN! 199 90 TAKKI JA HOUSUT YHTEISHINTA AN (269,80) Geronimo Pro on kevyt todella hyvin hengittävä eräasu, joka on tarkoitettu aktiiviselle luonnossa liikkujalle. Asussa vedenpitävä AIR-TEX-kalvo on sijoitettu vedenpitävyyden kannalta vain kaikkein kriittisimpiin kohtiin. YLIVOIMAISEN HENGITTÄVÄ ERÄASU SAATAVILLA MYÖS D-HIDE KUOSILLA! ”ERINOMAINEN VALINTA LIIKKUVALLE METSÄSTÄJÄLLE” Testimenestyjä karnevaalit Erätukun Kesäviskatut hinnat 23 paikkakunnal la ja verkossa eratukku.? 20.5.2016 alkaen voita kylpyläloma kahdelle osallistu myymälöissä veikkaa antin kesän ennätystulos ! 49 90 49 90 NYT VAIN! NYT VAIN! AMPUMALIIVI MUOTKA-FLEECETAKKI (79,90) (69,90) ERÄTUKUSTA KAIKKI MET SÄSTYKSEEN JA ULKOILUUN www.eratukku.? MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min SAVIKIEKOT 15 90 00 (Arvo 9,90) 2 SAVIK IEKKO PAKET IN OSTAJ ALLE KÄSIK IEKON HEITIN KAUPA N PÄÄLL E! 49 90 NYT VAIN! MUOTKA-FLEECETAKKI PUHDISTUSSARJA ALL-IN-ONE 19 90 139 00 (39,90) /laatikko ISO VALIKOIMA UUDEN ASELAIN TÄYTTÄVIÄ ASEKAAPPEJA ERÄTUKUSTA ERÄTUKUSTA KAIKKI MET SÄSTYKSEEN JA ULKOILUUN 379 00 25 v * 25 vuoden takuun voimassaolo edellyttää lainmukaista kiinnitystä, rikosilmoitusta poliisille ja kaapin on tullut olla ehjä sekä lukittu ennen murtoa. HUIKEA TAKUU NYT VAIN! NYT VAIN! NYT VAIN! NYT VAIN! 2 PAKETIN OSTAJALLE Katso kaikki asekaappimallit www.eratukku.? Erätukku ja GORE-TEX:in omistama SITKA Gear aloittavat yhteistyön: Sitka Gear -eräasut ja -varusteet pian saatavilla Suomessa! Tule tutustumaan laajaan valikoimaan Riihimäen Erämessuille 9-12.6. katso koko euroopan valikoima ja ennakkotilaa toukokuun loppuun mennessä osoitteesta www.eratukku.?. koko valikoima saatavilla elo-syyskuussa. Mountain housut 249,00 Flash 32 reppu 439,00 Face Mask kasvonaamio 34,90 KIIKAARINKOHDISTIN BORE SIGHT KOLLIMAATTORI 34 90 NYT VAIN! (49,90) PELTOR SPORTTAC AMPUJAN KUULOSUOJAIMET Leijona 5 R turvakaappi: Tyylikäs, uuden aselain sekä EN 14450 stadardin mukainen turvakaappi 6 aseelle! Asekaapista löytyy paikka kuudelle aseelle, lukittava yläkaappi sekä ovessa paikat kahdelle aseenpuhdistuspuikolle.
14 l Metsästäjä 3 l 2016 Puheenjohtajan palsta Satuin äskettäin lukemaan hyvin mielenkiintoisen, suuren kansainvälisen yrityksen toimitusjohtajan haastattelun, jossa hän totesi muun muassa näin: ”Maailmaa ravistelevia megatrendejä on seitsemän: ihmisten määrän kasvu, ihmisten muuttaminen kaupunkeihin, digitalisaatio, keskiluokan nousu kehittyvissä maissa, ympäristötietoisuuden kasvu, uudet elämäntavat ja maapallon lämpeneminen.” Aloin välittömästi puntaroida asiaa siltä kantilta, miten hyvin nämä edellä mainitut maailmanlaajuiset megatrendit suhtautuvat maamme riistatalouden toimintaympäristöön. Totesin, että ainakin viidellä näistä on selviä yhtymäkohtia myös suomalaiseen metsästysharrastukseen. Riistakonsernin ja Suomen riistakeskuksen strategiassa ja toiminnan painotuksissa nämä viisi megatrendiä ovat myös selvästi tunnistettavissa. Ihmisten muuttaminen kaupunkeihin on myös Suomessa hyvin selkeä kehityssuunta, joka todennäköisesti vain kiihtyy tulevaisuudessa. Kaupunkiin muuttavat omaksuvat samanaikaisesti pikku hiljaa uusia elämäntapoja. Heille metsästysorganisaatioiden ja metsästysseurojen pitää pystyä tarjoamaan jatkossa uudentyyppisiä, perinteisistä poikkeavia palveluja. Niinpä Suomen riistakeskuksen strategiaan on vastikään lisätty yhdeksi päämääräksi ”riistatalous luo hyvinvointia”. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää metsästysmahdollisuuksien tarjontaa kaupunkeihin muuttaneille, joiden mahdollisuus osallistua perinteiseen metsästysseuratoimintaan on selvästi rajoittuneempaa kuin maalla asuvilla. Digitalisaatioon on panostettu Suomen riistakeskuksessa resursseja viime vuosina runsaasti. Sen myötä Oma riista -palvelu on saatu kehitettyä jo varsin toimivaksi työvälineeksi. Tämä helpottaa jatkossa ratkaisevasti riistatiedon keruuta ja lupabyrokratiaa. Vuosi tuo mukanaan suuria muutoksia esimerkiksi hirvenmetsästykseen liittyviin käytäntöihin, kun Oma riista -palvelun seuraominaisuudet ovat käytössä valtaosalla hirviseurueita. Ympäristötietoisuuden kasvu on tosiasia myös metsästysharrastuksen kohdalla. Sen vaikutus lisääntyy jatkossa entisestään. Esimerkiksi viime vuoden lopussa kunniakkaasti päättynyt Kotiseutukosteikko Life+ -hanke ja Riistametsä-hanke ovat erinomaisia esimerkkejä, kuinka Suomen riistakeskus on yhteistyössä sidosryhmien kanssa edistänyt omalta osaltaan ympäristötietoisuutta metsästäjien ja metsäalan toimijoiden keskuudessa. Suomen riistakeskus on myös laatinut toimintansa tueksi oman luonnonhoitostrategian, ja eri riistalajeille hyväksytyissä hoitosuunnitelmissa ympäristönäkökohdat on otettu kattavasti huomioon. Ilmastomuutoksen myötä tapahtuva keskilämpötilan kohoaminen vaikuttaa jatkossa myös maamme metsästysolosuhteisiin ja riistalajien keskinäisiin suhteisiin. Pari vuotta sitten perustettu villisikatyöryhmä oli ensimmäinen konkreettinen toimenpide liittyen ilmastonmuutoksen myötä tapahtuneeseen villisian levittäytymiseen Suomeen. Viimeiset hetket afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi olivatkin varmasti tuolloin käsillä. Työryhmä esittikin villisikakannan puolittamista Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla, ja lajin leviämisen rajoittamista sisämaahan. Metsästyslainsäädäntöä tarkistettiin myös vastikään villisian osalta. Tosiasia lienee, että tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten ne organisaatiot ja toimijat, jotka pystyvät nopeimmin reagoimaan ja sopeutumaan muutoksiin. Uskoakseni tähän saakka olemme riistahallinnossa onnistuneet kohtalaisen hyvin, mutta ei ole varaa hetkeksikään tuudittautua hyvänolontunteeseen. Muuten on vaarana tippua kyydistä ja sieltä on tunnetusti vaikea nousta takaisin. Riistahallinto muutosten kohtaajana Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus
16 l Metsästäjä 3 l 2016 Le ik ka a ta lte en Ville Hokkanen ja Ari Kontiainen , Suomen riistakeskus Hirvitietojen keruu sähköistyy nsi syksynä hirvitietoja ei tarvitse palauttaa enää paperilla. Oma riista -palvelussa on otettu käyttöön laajennus hirvitietojen keruuseen. Uusi toiminto vähentää metsästyksenjohtajien, luvansaajien ja riistahallinnon työtä, helpottaa tiedonjakoa seuran ja yhteisluvan sisällä sekä mahdollistaa ajantasaisen metsästyksen seurannan ja ohjaamisen. Hirvitietojen keruun sähköistämisen taustalla on hirvikannan hoitosuunnitelma, ja sen tavoitteiden tukeminen. Oma riista -palvelun hirvitietojen keruu yhdistää vanhan hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen sekä yhtenäistää näin riistahallinnon ja riistantutkimuksen tiedonkeruuprosesseja. Uutta laajennusta testattiin syksyllä 2015 yli 60 metsästysseurueen voimin. Saatu palaute on ollut rohkaisevaa. Hirvenmetsästäjille, jotka jatkavat tiedonkeruuta paperilla, on kehitetty uusi optisesti luettava hirvitietokortti. Palvelusta hirvikartat ja johtajailmoitukset Hirvisaalis-, havaintoja olosuhdetietojen keruuta varten metsästysseurat ja -seurueet määrittelevät sähköisesti Oma riista -palveluun omat hirvenmetsästysalueensa, jotka näkyvät kaikille seuran lähettämän kutsun hyväksyneille käyttäjille. Käyttäjiä kutsutaan palveluun metsästyskortin numerolla. Kaikki seuran käyttäjät voivat nähdä seuralle määritellyt metsästysalueet, ja ne voi tulostaa paperille. Lisäksi aluegeometriat voi halutessaan tallentaa omalle tietokoneelle. Palvelu kertoo myös automaattisesti määritellyn alueen maapinta-alan, vesipinta-alan ja kokonaispinta-alan. Lisäksi määritellyn alueen kiinteistöluettelon saa ladattua palstakohtaisilla tiedoilla. Hirvitiedon keruu edellyttää ryhmän muodostamista, jolle määritetään palvelussa metsästyksenjohtaja ja haluttu määrä varajohtajia. Erillistä metsästyksenjohtajailmoitusta ei tarvitse enää lähettää riistanhoitoyhdistykselle. Luvansaajan vastuulla on tehdä metsästyksenjohtajailmoitukset ennen metsästyksen alkua. Palvelu mahdollistaa kaikkien seuran metsästävien jäsenten osallistumisen tiedon keruuseen ja tilanteen seuraamiseen. Saaliiden ja havaintojen kirjaaminen voidaan tehdä älypuhelimella suoraan maastosta, muut toiminnot hoidetaan tietokoneella. Metsästyksenjohtaja syöttää metsästyspäivän olosuhdetiedot ja hyväksyy tai hylkää ehdotetut saalisja havaintokirjaukset tai kirjaa ne itse palveluun. Yhteislupa ja metsästyksen seuranta Suomen riistakeskus tekee hirvilupapäätökset 10.8. mennessä. Pyyntilupapäätökselle syötetään tiedot jokaisesta lupaosakkaasta. Lupaosakastietojen perusteella Oma riista -palvelu muodostaa automaattisesti yhteisluvan ja sen raportointinäkymät sekä yhteisluvan kartan. Kartta koostetaan automaattisesti lupaosakkaiden määrittämistä alueista, jotka on merkitty hirveä metsästäville ryhmille. Luvansaaja voi palvelussa jakaa lupia osakkaille ja jättää lupia ”pankkiin”. Metsästyksen päätyttyä luvansaaja tarkistaa osakkaiden kirjaamat tiedot, liittää palveluun pyyntilupamaksukuitin ja tekee samalla ilmoituksen metsästyksen päättymisestä. Hirvenmetsästyksen etenemistä on mahdollista seurata ajantasaisesti sekä seuran/seurueen että yhteisluvan osalta, mikäli kaikki osakkaat ovat ottaneet sähköisen palvelun käyttöönsä. Kaikille seurueen jäsenille näkyy ajantasainen yhteisluvan saalistilanne. Palveluun tulee myös automaattisesti Luonnonvarakeskuksen muodostamat hirviraportit, joita tehdään seura-, riistanhoitoyhdistys-, hirvitalousalue-, riistakeskusja valtakunnan tasoilla. Helppoja video-ohjeita palvelun käyttöön on osoitteessa http://riista.fi/riistahallinto/ sahkoinen-asiointi/ Apua saa myös Oma riista -helpdeskistä , joka antaa ohjeita ja neuvoja sähköpostilla oma@riista.fi tai puhelimella numerossa 029 431 2111 arkisin klo 12–16 E
Metsästäjä 3 l 2016 l 17 Ohjeet Oma riista -seuraominaisuuksien haltuunottoon seuran yhteyshenkilöille Le ik ka a ta lte en VAIHE 1. Metsästysseuran haltuunotto Oma riista -palvelussa 1. Luotuasi tunnukset, kirjaudu yksityishenkilönä Oma riista -palveluun osoitteessa oma.riista.fi. 2. Ota seura haltuun Omat tiedot -näkymän alalaidan Seurat -osiosta. 3. Hae seura asiakasnumerolla ja ota se haltuun. Asiakasnumeron löydät vuoden 2015 jälkeen tehdyistä hirven pyyntilupapäätöksistä. Voit hakea seuraa myös nimellä. Uudet seurat saavat asiakasnumeron, kun lupapäätökset ovat valmiit, eli viimeistään 10.8. mennessä. 4. Luettuasi ja hyväksyttyäsi palvelun ehdot palaat tehtävän valinta -näkymään, josta valitset Seuran yhteyshenkilö -tehtävän. VAIHE 2: Seuran hirvenmetsästysalueen määrittely kartalle Oma riista -palvelussa 1. Kirjaudu palveluun Seuran yhteyshenkilönä (tai valitse seuran yhteyshenkilön tehtävä). 2. Alueet -näkymässä paina Lisää alue . Valitse metsästysvuosi ja lisää alueen nimi suomeksi ja ruotsiksi (voi olla sama).
18 l Metsästäjä 3 l 2016 Le ik ka a ta lte en 3. Alueet -näkymässä Määrittele metsästysalue -painikkeen kautta lisäät metsästysalueen kartalle. 4. Plus/miinus -painikkeella voit lähentää ja loitontaa karttaa. Lähentämällä riittävästi näet tilarajat. Taustakarttavaihtoehtoja on kolme ja näkymän saa myös ilman taustakarttaa. Siirrä karttaa -työkalulla voit hiiri pohjassa raahata karttaa eri suuntiin. Lisää/poista yksittäisiä palstoja -työkalulla voit palstaa klikkaamalla lisätä sen alueeseen (tai uudelleen klikkaamalla poistaa). Maalaamalla voit valita tai poistaa useita palstoja kerralla. Palsta värjäytyy vihreällä, kun se valitaan. 5. Leikkaa palstan osia -työkaluilla voit rajata valituista palstoista osia pois piirtämällä murtoviivalla tai vapaalla viivalla. Rajattu alue vaihtuu ruskeaksi. Pyyhkimällä palautat rajatut alueet. Tallenna -painikkeella vahvistat tehdyt muutokset metsästysalueeseen. Palvelu huomauttaa, jos et ole tallentanut muutoksia ennen poistumista. 6. Muutokset -välilehdelle päivittyvät tiedot Maanmittauslaitoksen aineiston muutoksista. Kartalla nämä kiinteistöt näkyvät keltaisella. Muutoksia voi korjata automaattisesti painamalla Korjaa -tekstiä. Kiinteistörekisteriaineisto päivittyy noin kerran kuukaudessa. 7. Massasyöttö -välilehdellä voit lisätä useita kiinteistöjä kerralla. Palvelu ilmoittaa virheellisistä kiinteistönumeroista. Kiinteistötunnuksella syöttämällä palvelu lisää kiinteistön kaikki palstat.
Metsästäjä 3 l 2016 l 19 Le ik ka a ta lte en 8. MH -välilehdeltä voit hakea Metsähallituksen hirvialueita nimellä tai numerolla ja lisätä sekä poistaa niitä. Esimerkkinä 8628 Yli-Vuokki. Aluetta voi rajata Leikkaa palstan osia -työkalulla. 9. Alueet näkymän ”Vie…” -painikkeella voit tulostaa alueen kartan tai avata tilaluettelon. VAIHE 3: Kutsu seuran jäseniä palvelun käyttäjiksi ja merkitse varayhteyshenkilö(t) 1. Jäsenet -näkymässä kutsut jäseniä seuraan heidän metsästäjänumerolla. Jos olet lisännyt Ryhmät -näkymässä hirviryhmän (ks. vaihe 4 kohta 1.), voit lisätä kutsutut jäsenet samalla myös ryhmään. 2. Merkitse varayhteyshenkilöt Jäsen -kohdasta. Ainoastaan seurakutsun hyväksyneitä voi merkitä varayhteyshenkilöiksi. 3. Yleinen -näkymästä voit määrittää ensisijaisen yhteyshenkilön. Hänelle lähetetään Suomen riistakeskuksen viralliset tiedotteet ja viestit.
20 l Metsästäjä 3 l 2016 Le ik ka a ta lte en VAIHE 4: Luo hirviryhmä ja lisää jäseniä siihen sekä määritä metsästyksenjohtajat 1. Ryhmät -näkymässä lisäät seuran metsästysvuoden, määrittämäsi metsästysalueen sekä hirviryhmän nimen. 3. Ryhmän jäsenelle voit vaihtaa Metsästyksenjohtaja -rooliin. Järjestä nuolista ylimmäiseksi varsinainen metsästyksenjohtaja, jonka lisäämisestä tai muutoksesta lähtee automaattisesti ilmoitus riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle ja seuran yhteyshenkilöille. 2. Ryhmän nimeä klikkaamalla pääset valitsemaan jäsenet ryhmään. Ryhmään voi lisätä jäseniä, vaikka he eivät ole Oma riista -palvelun käyttäjiä tai eivät ole hyväksyneet kutsua. H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi/Nikon-kampanja Nikon-tähtäinkiikari Monarch 7 1,5-6x42 IL W/R4B (BRA15001) •30 mm yksiosainen runkoputki, 560 g. •valaistu ristikko •näkökenttäsuurennos 1,5 x 100 m / 26,4 m •kampanjahinta 779,00 €, alv 24% (svh. 929,00 €) Nikon-tähtäinkiikari Monarch 7 1-4x24 IL W/R4B (BRA15011) •30 mm yksiosainen runkoputki, 490 g. •valaistu ristikko •näkökenttäsuurennos 1,0 x 100 m / 39,9 m •kampanjahinta 839,00 €, alv 24% (svh. 989,00 €) Nikon-tähtäinkiikari Monarch 7 2.5-10x50 SF IL W/R4B (BRA15022) •30 mm yksiosainen runkoputki, 670 g. •valaistu ristikko •näkökenttäsuurennos 2,5 x 100 m / 15,9 m •kampanjahinta 989,00 €, alv 24% (svh. 1139,00 €) Kampanja-aika 1.5.-31.8.2016. Vaihda uuteen, säästät 150,00 €! osta uusi Nikon Monarch 7! Kun palautat vanhan tähtäinkiikarisi ja ostat Nikon Monarch 7 -tähtäinkiikarin, hyvitämme suositusvähittäishinnasta 150,00 €! Nikon Monarch 7 Lue lisää ja etsi lähin jälleenmyyjä Nikon-kampanjasivulta! Nordis Oy_Nikon Monarch 7_Metsästäjä_210x297 mm_nro 3_2016.indd 1 15.4.2016 10:26:34