• M et sä st äj ä 2 l 2018 HIRVILUVAT nyt Oma riista -palvelusta SEIS SUPIKOIRA – pysäytetään vieraslaji Premium Tour 2018 Premium Tour 2018 Pvm Paikkakunta Yhteistyökauppias 19.4. Salo Forssan Ase ja Retkeily 26.4. Sipoo Varuste.net 4.5. Heinola J. Kärkkäinen Oy 11.5. Nokia Häijään Urheilutarvike Ky 17.5. Nakkila Sissos-myymälä Oy 18.5. Alajärvi Ahti Huvila Oy 19.5. Haapajärvi Raimo Olkkonen Oy 24.5. Siilinjärvi Oy Carlson 25.5. Outokumpu Joensuun SAR 1.6. Leppävirta Green Trail Oy 19.6. Kajaani Aseja Optiikkahuolto H. Korhonen Oy Menossa mukana myös: 3HGR Sasta Subaru Team Karhukopla Haulikkokoulu Hyötyajoneuvokeskus Continental / Rengasmarket Menossa mukana myös: 3HGR Sasta Subaru Team Karhukopla Haulikkokoulu Hyötyajoneuvokeskus Continental / Rengasmarket Lisätietoja: Nordic Distribution Oy Nordis Teuvo Louhisola Oy www.nordis.fi www.teuvolouhisola.fi Lisätietoja: Nordic Distribution Oy Nordis Teuvo Louhisola Oy www.nordis.fi www.teuvolouhisola.fi Nordis Oy Premium Tour 2018 Metsästäjä nro 2 210x267_kuksa.indd 1 28.2.2018 11:50:07
  • 2 l Metsästäjä 2 l 2018 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2018/Met18_02 Kansikuva: Hannu Huttu Metsästäjä -lehti Nro 2/2018 67. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 11.5.2018. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
  • 77 Tässä numerossa 2 l 2018 4 Lajiesittely: Ahma 5 Pääkirjoitus: Riistanhoitoyhdistykset ja metsästäjät yhteiskunnan palveluksessa 6 Puheenjohtajat tentissä: Vapaaehtoistyö turvattava sudesta huolimatta 8 Riistapäivät 2018: pääosassa lyijy, riistaseurannat ja susi 11 Ministeriön kuulumisia: Metsästyksen sukupolvikokemus 12 Villisikaviikonloppu kannan hallinnalla afrikkalaista sikaruttoa vastaan 16 Oma riista -ohje: Sähköinen hirvieläinten lupahaku 2018 22 Hirven ikä ja sarvet 26 Hirvieläimet huomioon metsätaloudessa 28 Metsäpeuran kannanseuranta ja sitä tukeva tutkimus Luonnonvarakeskuksessa 30 Valkohäntäpeuran iän tunnistaminen, osa 1: Vasat ja aikuiset naaraat 31 Juliste: Valkohäntäpeuran iän tunnistaminen 36 Digiriistametsä: Laserkeilauspohjaiset riistaympäristöt Metsään.fi -palveluun 38 Riistametsänhoidon suosio yllätti 40 Metsästäjän varusteet: Kun kiväärin tarkkuus katoaa 44 Metsästyksen terveysja hyvinvointivaikutukset, osa 2: Metsästyskoira hyvinvoinnin edistäjänä 46 Hirvieläinsaaliin arvo, osa 3: Arvon jakaminen tasapuolisesti 48 Kehittyvä riistatalous, osa 4: Metsästysseuran tulot ja verot 50 Metsästysseuratutkimus 2017, osa 4: Noin kolmasosalla metsästysmaat pienentyneet 52 Toimintakynnys-hanke toi ohjeistuksen susien pihavierailuihin puuttumiseksi 54 Metsähanhen metsästys 2017 56 Ylhäältä alas, vai toisin päin? Miten ottaa askelia luonnon hyväksi? 58 Uutismakasiini 61 Eräilmoitukset 62 Metsästyksen muistitieto tallentaa eräperinnettä 63 Áigeguovdilis ságat sámegillii 30 Valkohäntäpeuran iän tunnistaminen, osa 1: Vasat ja aikuiset naaraat 40 Metsästäjän varusteet: Kun kiväärin tarkkuus katoaa PA N U HI ID EN M IE S N IK O PE KO N EN Metsästäjä 2 l 2018 l 3 52 Toimintakynnys-hanke toi ohjeistuksen susien pihavierailuihin puuttumiseksi 48 Kehittyvä riistatalous, osa 4: Metsästysseuran tulot ja verot ARTO MÄÄTTÄ M IK AE L W IK ST RÖ M OHJE: hirvieläinten lupahaku 2018 16
  • 80–12 0cm Ahma on tanakkarakenteinen petoeläin. Turkki on kiiltäväkarvainen, yleisväriltään tummanruskea. Kyljillä ruskeat tai kellertävät poikittaisjuovat, myös otsa ja posket ovat vaaleammat. Kuono, häntä ja raajat ovat mustat. Kellanruskeareunaiset korvat ovat miltei turkin peitossa. Kulkee hyppien, jolloin syntyvät parijäljet, tai laukaten. Esiintyy harvalukuisena Pohjoisja Itä-Suomen erämaisissa osissa ja satunnaisesti myös maamme sisäosissa. Karttaa asuttuja seutuja ja vaatii laajan reviirin. Ahman kiima-aika on keskikesällä. Viivästynyt sikiönkehitys, poikaset syntyvät maalis-huhtikuussa lumen alle kaivettuun pesään. Poikasia 2–4. Jos ahmanaarasta häiritään pesällä se siirtää poikaset uuteen paikkaan. Saalistaa poroja ja metsäpeuroja. Ahma repii saaliilta niskajänteet poikki, kynnenjälkiä saaliissa ei näy. Usein saaliista on irroitettu pää. Ahma käyttää myös hirven haaskoja. Se palaa haaskalleen kuten karhu. Ahma on aina rauhoitettu. Pyynti tapahtuu Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. (talvi) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Ahma Gulo gulo Wolverine/Järv Suomen Suurpedot ja hylkeet suuruusjärjestyksessä Ilves Ahma Karhu Susi Norppa Harmaahylje (kesä) 8–28 kg kg Vaalea otsa ja posket Jätökset Ravinto Saalistaa poroja ja metsäpeuroja.Syö myös lintuja, jäniksiä, kettuja, pikkunisäkkäitä, sammakoita ja marjoja. Korvat ovat lähes kokonaan turkin peitossa Musta kuono Mustat jalat Kyljillä ruskeat tai kellertävät juovat Musta häntä Yleisväriltään tummanruskea Etukäpälä 10 –1 6 cm Linnut Jänikset Metsäpeura Kallo 16– 25 cm 69–83 cm Laukka Hyppely 60–10 0cm Kaulassa ja rinnassa voi olla vaaleita läikkiä Ahma on etevä kiipeilijä 2017 Ahmahavainnot Lähde: Luke Kpl Kpl 1–5 6–10 11–20 21– C M Y CM MY CY CMY K ahma_sivu.pdf 1 28/02/2018 7.34 4 l Metsästäjä 2 l 2018
  • T ätä kirjoittaessani riistanhoitoyhdistyksissä valmistaudutaan vuosikokouksiin, joissa on esillä keskeisiä asioita aina käytännön ongelmista yhdistysten tulevaisuuden kehittämistarpeisiin. Riistanhoitoyhdistystoiminnan kehittäminen ja toiminnan varmistaminen tulevaisuudessa on paitsi riista-alan myös koko yhteiskunnan kannalta merkittävä kokonaisuus. Monista käytännön hankaluuksista huolimatta tilanteemme on myönteinen, koska maaja metsätalousministeriö kohdistaa lisärahoitusta yhdistyskentän kehittämiseen vapaaehtoisia yhdistymisiä tukemalla. Homma on siis omissa käsissä. Pidetään huolta, että se pysyykin meillä metsästäjillä. Olemmehan kaikki oman riistanhoitoyhdistyksemme täysivaltaisia jäseniä. Yhteiskunnan ja kanssaihmisten meihin kohdistama luottamus perustuu tehtäviin, joita pääsääntöisesti hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Iso osa tehtävistä on lakisääteisiä ja niiden organisointiin paikallistasolla tarvitaan riippumaton, alueellisesti kattava ja tasapuolinen toimija, riistanhoitoyhdistys. Itse tehtävien toteuttamisessa turvataan tietenkin metsästäjiin ja metsästysseuroihin, mistä heille kuuluu iso kiitos. Näissä talkoissa tarvitaan kaikkia myös tulevaisuudessa. On hyvä muistaa, että riistapolitiikan tekeminen kuuluu eduskunnalle, ministeriölle ja riistaneuvostoille. Siitä näissä elimissä vastaavat viranhaltijat ja edustajamme. Meille Suomen riistakeskuksessa ja riistanhoitoyhdistyksissä kuuluu sitten tämän politiikan toteuttaminen lain ja säädösten asettamissa rajoissa. Seurat ja seurueet voivat puolestaan organisoitua vapaamuotoisemmin oman toimintansa ja kiinnostuksenkohteidensa mukaisesti. Tämä järjestelmä toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin. Kritiikkiäkin tietenkin tulee niin kuin demokratian pelisääntöihin kuuluu. Toimeenpanopuolella hoidetaan uusien metsästäjien koulutus, ampumakokeiden järjestäminen, riistalaskennat, saalisraportoinnit, suurriistavahinkotehtävät ja poliisin sekä muiden viranomaisten ja suuren yleisönkin tukeminen, vain muutamia mainitakseni. Tätä käytännön konetta ei kannata rikkoa, vaikka joskus tuntuukin siltä, ettei riistapolitiikka vastaa omaa näkemystä tai paikallista tilannetta. Politiikkaa on muutettava politiikan keinoin, ei rikkomalla toimivaa yhteistyötä kentällä. Kehitystä tarvitaan varmasti monella rintamalla, jotta saamme asiat hoidettua myös tulevaisuudessa. Ilahduttavaa on se, että viimevuoden lopullisten tilastojen valmistuttua huomasimme metsästyskortin maksaneiden määrän hieman nousseen edellisestä kaudesta. Tästä kiitos kuuluu kaikille uusia metsästäjiä kouluttaneille ja rekrytoinneille sekä ennen kaikkea uusille tai harrastuksen pariin palanneille metsästäjille. Tervetuloa mukaan! Metsästäjien tekemän vapaaehtoistyön yhteiskunnallisia vaikutuksia arvioidaan usein vain suorien kustannusten, riistalihan tai matkaja tarvikeostosten perusteella. Minä haluaisin nähdä vaikutukset laajemmin. Haaveilen Suomesta, jossa metsästäjät omalta osaltaan vapaaehtoisella panoksellaan mahdollistavat koko maan toimintakykyisenä säilymistä, naapuriapua, kulkuväylien ylläpitoa ja peruspalveluita. Tässäkin tarvitaan uudenlaista ajattelua ja näkökulmia. Kaikki eivät enää asu lähellä riistamaita, eivätkä siten pysty osallistumaan talkootyöhön samaan tapaan kuin paikalliset. Meidän on yhdessä keksittävä, miten saamme hommat hoidettua ja metsästäjät asuinpaikasta riippumatta mukaan toimintaan. Riistanhoitoyhdistykset ja metsästäjät yhteiskunnan palveluksessa JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 2 l 2018 l 5
  • 6 l Metsästäjä 2 l 2018 Puheenjohtajat tentissä Vapaaehtoistyö turvattava sudesta huolimatta Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen ja Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Tauno Partanen pohtivat riista-alan kuumia keskustelunaiheita. – Meidän on kaikin mahdollisin keinoin säilytettävä vapaaehtoistyö. Ilman sitä eivät riista-alan palvelut säily paikallistasolla. Ajantasaisesta luotettavasta riistatiedon tuottamisesta puhumattakaan, puheenjohtajat jyrähtävät. R iista-alalla eletään kiivasta aikaa. Lumitilanne on nostanut jokatalvisen keskustelunaiheen eli suden otsikoihin. On selvää, että monet ovat turhautuneita tiukkoihin poikkeuslupaehtoihin, mutta lupien myöntämisen on perustuttava voimassa oleviin säädöksiin. Ja, kun jokaisesta myönnetystä poikkeusluvasta valitetaan hallinto-oikeuksiin, on riistakeskuksen otettava hallinto-oikeuksien tekemät linjaukset huomioon uusia poikkeuslupia myönnettäessä. Hallintooikeudet ovat myös asettaneet myönnetyille poikkeusluville täytäntöönpanokieltoja. – Susitilanteen kärjistyminen uhkaa vaarantaa koko riistahallinnon toimintaedellytykset. Kun voimassa olevan sudenhoitosuunnitelman mukainen kannanhoidollinen metsästys loppui ja käyttöön otettiin vahinkoperusteinen poikkeuslupakäytäntö, on turhautuminen päässyt valloilleen, Tauno Partanen kommentoi tilannetta. – Riistakeskus on joutunut sijaiskärsijäksi ja ”kusitolpaksi”, vaikka poikkeuslupien myöntämisessä on noudatettu vain lakia. Vaikka riistakeskus on ollut toiminnassa jo seitsemän vuotta, luulevat monet metsästäjät vieläkin, että riistakeskus olisi metsästäjien etujärjestö, Partanen ihmettelee ja jatkaa, että riistakeskus ei tee riistapolitiikkaa, vaan toimeenpanee eduskunnan ja maaja metsätalousministeriön linjaamaa riistapolitiikkaa. Riistanhoitoyhdistysten toiminta turvattava Yhteiskunnallinen nopea muutos ei voi olla vaikuttamatta metsästyksen ja riistatalouden toimintaedellytyksiin. Väestön ja nimenomaan nuoren ja keski-ikäisen väestön siirtyminen taajamiin ja kasvukeskuksiin näkyy jo selvästi metsästyksessä. – Pitkät matkat metsästysmaille, kiireinen elämänrytmi ja rajoitettu mahdollisuus käyttää aikaa yhdistystoimintaan liittyvään muuhun vapaaehtoistoimintaan kuin metsästykseen näkyy jo monissa metsästysseuroissa ja riistanhoitoyhdistyksissä, toteaa Juhani Kukkonen. – Riistaneuvostoissa, joissa käsitellään hyvin laaja-alaisesti riistaan ja metsästykseen liittyviä kysymyksiä, on asiaan törmätty. Millä toimilla pystymme turvaaPuheenjohtajat Juhani Kukkonen ja Tauno Partanen kannustavat riistanhoitoyhdistyksiä kehittämään toimintaansa. Teksti ja kuvat: KLAUS EKMAN
  • Metsästäjä 2 l 2018 l 7 maan metsästyksen kannalta elintärkeät vapaaehtoistoimet, Kukkonen kysyy. Paikalliset metsästäjäpalvelut osa elävää maaseutua Kehitys maaseudulla on johtanut siihen, että palvelut karkaavat keskuksiin ja taajamiin. Kyliltä ovat kadonneet niin pankki-, postikuin terveyspalvelut. Lähes ainoita säilyneitä paikallispalveluita ovat riistanhoitoyhdistyksen tarjoamat palvelut, metsästäjätutkinnot ja ampumakokeet, suurriistavirka-apu eli SRVA-toiminta ja vapaaehtoistyön koordinointi. Uhka tämänkin toiminnan hiipumiseen on. Nyt on aika ja myös mahdollisuus ryhtyä pohtimaan toimia näiden palvelujen turvaamiseksi. Maaja metsätalousministeriö on varannut kuluvan vuoden määrärahoihin merkittävästi varoja riistanhoitoyhdistystoiminnan kehittämiseen. Painopisteenä on byrokratian purkaminen ja riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistoiminnan suuntaaminen riista-asioiden hoitamiseen. Vuoden alusta käynnistynyt hanke edistää ja tukee riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoista yhdistymistä. Hanketta vetää Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen. – Meillä Etelä-Savossa on riistanhoitoyhdistysten yhdistymisistä kokemusta. Yleensä yhdistymisneuvotteluissa keskiöön nousevat yhdistysten omaisuus ja esimerkiksi vastuut vaikkapa ampumaradan osalta, Juhani Kukkonen, itsekin EteläSavosta olevana muistuttaa. – Kyllä riistahallinnolla on nyt etsikkoaika käynnissä, mutta vapaaehtoisuuteen tämä kehittämistyökin perustuu. Tarve on itse havaittava ja todettava ja sen jälkeen vietävä asiaa yhdessä eteenpäin – täysin vapaaehtoisesti. Näin on ministeriökin määrärahaperusteluissaan todennut, riistakeskuksen hallituksen suulla puhuva Tauno Partanen toteaa. Susikonflikti vaarantaa uskottavuuden Pysyvä lumi tuo joka talvi tullessaan kiivaan keskustelun susien määrästä. Kun maaja metsätalousministeriön kokeilu kannanhoidollisen sudenmetsästyksen osalta päättyi ja metsästyksestä luovuttiin, ei tilalle tullut tiukka vahinkoperusteinen poikkeuslupakäytäntö ole pystynyt purkamaan paikallisia susipaineita. Varsinkin läntisen Suomen poikkeuslupahakemukset on jouduttu hylkäämään hakemusten sisältämien puutteiden vuoksi. Tämä on saanut paikalliset metsästäjät purkamaan turhautumistaan mediaa myöten uhkaamalla lopettaa SRVA-toiminnan tai suurpetojen havaintotiedon tuottamisen Tassu-järjestelmään. – On erittäin ymmärrettävää, että tässä poikkeuslupatilanteessa hakijat turhautuvat. Mutta riistakeskuksen on vain noudatettava säädöksiä ja ministeriön asetuksen asettamia reunaehtoja poikkeuslupia myöntäessään. – SRVAja Tassu -lakolla uhkaaminen on tilanteessa kuitenkin väärä tapa purkaa turhautumistaan susipolitiikkaan. Siinä annetaan aseet suoraan sudenmetsästyksen vastustajien käsiin. Asetetaan turhaan kyseenalaiseksi riistanhoitoyhdistysten kyky hoitaa lainsäädännön edellyttämiä tehtäviä. Metsästyksen yhteiskunnallisesti näkyvin ja tärkein PR-tehtäviä on juuri SRVA-tehtävien hoitaminen, Kukkonen muistuttaa. Avarakatseisuus on hyve Metsästyksen ja riistatalouden osalta eletään yhteiskunnallisen muutoksen tahdissa ja se aiheuttaa monin paikoin jo nyt muutospaineita metsästäjien perinteiseen talkootyöhön. – Mistä syrjäisempien seutujen riistanhoitoyhdistykset haalivat tekijät näihin vapaaehtoistoimiin, puhumattakaan niiden organisointiin kuuluvan byrokratian hoitamiseen, kun väki vähenee? Nyt kannattaa avoimin mielin pohtia näitä kysymyksiä ja toimia, niin kauan kun asiat ovat vielä omissa käsissä, Partanen kiteyttää. Puheenjohtajat ja jahti-isäntä Mikko Halla: metsästys edistää itse kunkin hyvinvointia!
  • 8 l Metsästäjä 2 l 2018 TERO KUITUNEN Riistapäivät 2018 pääosissa lyijy, riistaseurannat ja susi Riistapäivät 2018 pidettiin 1718.1.2018 Rovaniemellä. Päivien aikana käsiteltiin riista-alan tulevaisuuden kehityssuuntia. P atruunoiden ammusten, eli haulien ja luotien sisältämä lyijy on noussut jälleen keskustelun aiheeksi. EUtasolla pohditaan lyijyhaulien kieltämistä kosteikkoalueilla, jonka tarkoitus on estää lyijyhaulien päätyminen vesilintujen ruoansulatukseen. EU:n kemikaaliviraston ehdotuksessa on kuitenkin Suomen kannalta erittäin suuri ongelma. Rajoituksen piiriin kaavaillaan kaikkia Ramsar-kosteikkomääritelmän mukaisia alueita, joihin kuuluvat myös suot. Käytännön seurauksena olisivat hyvin laajamittaiset rajoitukset lyijyhaulien käyttämiseen, mahdollisesti jopa lyijyhaulien täyskielto metsästyksessä. Suomen metsästäjäliiton Teemu Simenius nostikin esille huolen haulikkometsästyksen tulevaisuudesta, koska suomalainen metsätalous ei ole suopea ainoan hinnaltaan järkevän toimivaksi todetun vaihtoehdon, teräshaulien, käyttämiselle. Toinen lyijyyn liittyvä näkökulma on sen vaarallisuus riistaa syöville ihmisille. Arja Helena Kautto (Livmedelsverket) kertoi Ruotsissa tehdystä riskianalyysista. Jauhetun hirvenlihan lyijypitoisuus Ruotsissa oli vuonna 2012 tehdyssä kartoituksessa 33 prosentissa yli naudanlihan raja-arvon (0,1 mg/kg). Lähes puolella riistanlihaa syövillä lapsilla veren lyijypitoisuus oli yli 12 mikrogrammaa / litra, joka voi antaa 1 IQ –yksikön (älykkyysosamäärä) laskun populaatiotasolla. Turvallisuusrajan saavuttamiseksi Ruotsissa onkin annettu seuraavat suositukset: Luodin aiheuttama haavakanava (vahingoittunut kudos ja kudos missä verisiä pilkkuja) sekä vähintään 10 cm ilman näkyviä muutoksia olevaa kudosta haavakanavan ympärillä leikataan pois ja hävitetään teurastuksen yhteydessä. Haulipatruunalla ammutusta riistasta poistetaan vahingoittuneet kudokset, vertymät ja näkyvät haulit. Eija-Riitta Venäläinen Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) Kemian tutkimuslaitoksesta kertoi riistan lyijypitoisuudesta Suomessa. Lyijypitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi lyijyttömään bensiiniin siirtymisen ja teollisuuden tehokkaampien erotinlaitteiden sekä polttotekniikoiden ansiosta. Vuonna 2013 Evira ja Itä-Suomen yliopisto aloittivat tutkimuksen selvittääkseen kuinka palDigiriistametsä-hanke tuo riistaelinympäristöt metsänomistajien tietoon, jotta ne voidaan huomioida toimenpiteiden suunnittelussa.
  • Metsästäjä 2 l 2018 l 9 jon lyijyluodit nostavat hirvenlihan lyijypitoisuutta. Tulosten perusteella liha on hylättävä vähintään 10 cm säteellä haavakanavasta. Poiston laajuus on kuitenkin tapauskohtainen. Jos luoti hajoaa osumassa esimerkiksi luuhun osuessaan, se voi aiheuttaa suurempia kudosvaurioita ja silloin poistoetäisyyden tulee olla suurempi. Kohonneita lyijypitoisuuksia löytyi jopa 45 cm etäisyydellä haavakanavasta. Metsästäjät haluavat metsästää myös tulevaisuudessa Ilman varmuutta riistakannan koosta metsästyslupa ja –rajoituspäätöksiä joudutaan tekemään varmuusperiaatteen mukaan. Siksi tarvitaan tietoa, jota saadaan riistaseurannoilla. Erinomaisen esimerkin tästä toi esiin Suomen riistakeskuksen Mikko Alhainen, jonka mukaan vesilintukantojen hoito Euroopassa on nyt käännekohdassa. Jo toteutunut esimerkki on metsähanhen metsästyksen mahdollistuminen. Muuttoreitin valtioiden edustajat päättivät kesällä 2017 taigametsähanhen metsästyksen avaamisesta keskisellä kannanhoitoalueella ja sopivat kiintiön, joka mahdollistaa metsästyksen kannan kasvun vaarantumatta. Näin voitiin toimia, koska on olemassa luotettavaa riistatietoa. Samaa toimintatapaa tullaan jatkossa soveltamaan muihinkin muuttaviin riistalintuihin. Kanakoira-avusteisesta Ylä-Lapin riekkolaskennasta kertoi Luonnonvarakeskuksen Antti Paasivara. Kyseessä on kolmiolaskentoja täydentävä menetelmä, jota käytetään myös Ruotsissa ja Norjassa. Koira-avusteisella laskennalla saadaan arvio riekon runsaudesta, alueellisesta jakautumasta kunnittain sekä poikastuotosta. Riiastaelinymäristöt huomioon hakkuissa Metsätalouden vaikutus riistan elinympäristöihin on tunnetusti valtava. Suomen riistakeskuksen Janne Miettinen ja Suomen metsäkeskuksen Mikko Kesälä avasivat päivillä Digiriistametsä-hanketta, jonka tavoitteena on saada laserkeilauspohjaiset riistaympäristöt Metsään.fipalveluun. Näin kaikki metsänomistajat voivat ottaa ne huomioon toimenpiteitä suunnitellessaan. Samaa aihetta kosketteli Metsähallituksen Lauri Karvonen. Valtion mailla on kartoitettu erityyppisiä riistaelinympäristöjä ja ne on tallennettu paikkatietojärjestelmään. Näin ne voidaan huomioida metsänkäsittelyssä. Kanalintujen soidinpaikkojen, hanhisoiden ja muiden vesilintuympäristöjen säilyttämisen lisäksi Metsähallitus on kunnostanut riistaelinympäristöjä kuten riekon Snorre Hagen Nibio:sta (Norwegian Institute of Bioeconomy Research) esitteli Norjan karhukannan seurantaa, joka pohjautuu geneettisiin näytteisiin. Niitä kerätään muun muassa erityillä ”karva-ansoilla”. Seurannan ansiosta tiedetään varsin kattavasti karhujen esiintymisalueet sekä niiden liikkuminen alueelta toiselle. Ruotsissa on tehty riskianalyysi lyijyn vaarallisuudesta riistaa syöville ihmisille.
  • soidinalueita, hanhisoita ja vesilintukosteikoita. Taimikkovaiheesta alkaen valtion maille jätetään riistatiheiköitä, säästöpuita ja muita pienialaisia säästökohteita. Myös kasvatusmetsien käsittelyyn on kehitetty riistanhoidollinen harvennushakkuutapa, ns. ”rinkelihakkuut”. Sutta vihataan, karhua kunnioitetaan Ensimmäinen Suomea koskeva metsästyslaki on vuodelta 1347. Jo tuolloin luokiteltiin luonnonvaraisia eläinlajeja hyödyllisiksi ja haitallisiksi. Sama tilanne on jatkunut nykyaikaan asti, toki lajit ovat siirtyneet asenteiden muuttuessa kategoriasta toiseen. Asiaa on tutkinut väitöskirjassaan Metsähallituksen Sakari Mykrä. Hänen mukaansa asenteissa joitakin lajeja kohtaan on kuitenkin tapahtunut silmiinpistävän vähän; lajiin on suhtauduttu samoin vuosisadasta toiseen. Karhu on aiheuttamistaan ongelmista huolimatta ollut ja on edelleenkin kunnioitettu ja pidetty laji. Susi ei sitä ole ollut, eikä ole. Tämä keskinäinen ero näkyy lajien menneessä, nykyisessä ja mahdollisesti myös tulevassa kannankehityksessä. Ihmisen ja suden rinnakkaiselon edesauttamiseksi on Suomeen perustettu 23 paikallisista ihmisistä koostuvaa reviiriyhteistyöryhmää. Niistä Riistapäivillä kertoi Suomen riistakeskuksen Mari Lyly. Työryhmätoiminnan keskeisenä tavoitteena on antaa susireviireillä asuville ihmisille vaikutuskanava. Lyly nosti esiin myös toistuvasti pihavierailuita tekeviin susiin liittyvän Toimintakynnyshankkeen, josta kerrotaan toisaalla tässä lehdessä. KASVATTAJAKERHO JAHTI&VAHTI Kasvattajakerhoon! jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Toivottu Jahti&Vahti-kasvattajakerho käynnistää toimintansa. Liity mukaan koirankasvattajien yhteisöön osoitteessa www.jahtivahti.fi. Jäsenenä saat vaihtuvia etuja, pentupaketit kasvateillesi sekä tietoa ruokinnasta. Tervetuloa mukaan! Liity sinäkin Energia | Extra Energia | Kana ja Riisi | Junior | Kevyt | Lammas ja Riisi | Pentu | Liha-ateria Asiantuntijoiden kehittämät täysravinnot jokaiseen elämänvaiheeseen ja erilaisiin tarpeisiin. Lyijylle on vaihtoehtoja, mutta niissä on omat ongelmansa. Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitoksesta esitteli poliisin valtakunnallista suurpetokonfliktiohjetta.
  • T änä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta metsästyslain kokonaisuudistuksesta. Se on jo kokonaisen sukupolven ikä. Vuoden 1993 lain eduskuntakäsittely oli dramaattinen. Eduskunta poisti hallituksen esityksestä luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelluiksi lajeiksi monta riistalajia: sepelhanhi, mustalintu, pilkkasiipi, tarhattu viiriäinen, taivaanvuohi ja uuttukyyhky. Viime metreille mukana oli käsite haittaeläimet. Tilalle tuli rauhoittamattomat eläimet, joista suojeltuihin lajeihin siirrettiin naakka, närhi, naurulokki, kalalokki, mustarastas ja varpunen. Suomalainen yhteiskunta muuttui 1990-luvun alussa voimakkaasti. Tämä kokemus todennäköisesti vaikutti lainvalmisteluun pitkään sen jälkeenkin. Yli 15 vuoteen metsästyslakiin ei tehty juuri muita muutoksia, kuin lähinnä EU:n komission valvontamenettelyjen pakottamana. Koska itse suoritin metsästäjätutkinnon vuonna 1994, ei minulla ole muistikuvia pilkkasiiven metsästyksestä tai närhien ampumisesta. Tunsin kuitenkin metsästykseen kohdistuvan yhteiskunnallisen muutoksen, joka lopulta ratkaisi, että lähdin opiskelemaan riistabiologiaa. Kun tulin ministeriöön kymmenen vuotta sitten, niin pieniinkin metsästyslain muutoksiin suhtauduttiin hyvin varauksellisesti. Käytännön metsästyksessä alkoi kuitenkin ilmetä yhä useampia hankaloittavia tai vaikeasti perusteltavia säännöksiä. Metsästyslakiin oli kasaantunut korjausvelkaa. Yhteiskunta muuttuu alati kiihtyvällä tahdilla. Metsästäjän on ymmärrettävä ottaa huomioon koko yhteiskunnan arvot ja asenteet. Riistapolitiikka uudistettiin vuonna 2008 alkaneessa riistakonsernin strategiaprosessissa. Minkälaisen sukupolvikokemuksen haluamme nykyajan uusille harrastajille välittää? Vuonna 2010 riistakolmioiden määrä oli jatkuvassa laskussa. Seuraavana vuonna perustettiin Suomen riistakeskus. Samalla metsästyslakia muutettiin niin, että ajantasaisen riistatiedon pohjalta metsästystä voidaan rajoittaa täsmällisesti maaja metsätalousministeriön asetuksella. Laskentojen määrä on saatu reippaaseen nousuun ja viime kesänä laskettiin jo yli 1000 kolmiota! Riistakeskuksen Kestävä metsästys -tiimi valmistelee esitykset ministeriölle sopivista metsästysajoista. Metsästyslain 38 ja 38 a § ovat eurooppalaisittain modernia lainsäädäntöä. Suomen metsäkanalintujen metsästysaikojen säätelyä levitetään hyvänä malliesimerkkinä kannanvaihteluihin sopeutuvasta metsästyksen säätelystä Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) jäsenvaltioille. Euroopan metsästäjäjärjestön FACE:n entinen johtaja Angus Middleton totesi minulle, että Suomessa ei enää koskaan tarvitse poistaa metsästyslaista riistalajeja, sillä voimme ministeriön asetuksella rajoittaa metsästystä tarpeen mukaan. Kun kanta elpyy, metsästys jatkuu. Suomi kielsi metsähanhen metsästyksen neljä vuotta sitten määräajaksi. Suomen riistakeskus vastasi pitkälti kansainvälisen hoitosuunnitelman laatimisesta ja metsästyksestä sovitaan nyt yhdessä muuttoreitin valtioiden kesken. Viime syksynä metsähanhi voitiin jo palauttaa rajoitetusti metsästettäväksi KaakkoisSuomessa. Samoin Perämerellä on elpynyt metsästettäväksi itämeren norppa. Metsästyslainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina monella säädöspaketilla. Lainkuuliaisia hirvenmetsästäjiä käräjille vienyt vasallisen hirvilehmän rauhoitus siirrettiin lainsäädännöstä metsästäjien eettisiin sääntöihin. Aseen kuljetusta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa ja jäällä on joustavoitettu metsästyslain 35 §:n uudistuksella. Hankaliltakin tuntuvia ongelmia saadaan ratkaistua, kun uskalletaan haastaa vanhat uskomukset. Riistakonsernin tavoitteena on: Hyvinvointia riistasta. Metsästyksen positiiviset hyvinvointivaikutukset uskalletaan sanoa ääneen ja jopa tavoitella niitä lisää. Valkohäntäpeuran jousimetsästyksen salliminen avasi uusia metsästysmahdollisuuksia. Tuhansien riistakolmiolaskijoiden ja Suomen riistakeskuksen Kestävä metsästys -tiimin työ mahdollistaa myös kanalintujen metsästysaikojen pidentämisen hyvinä lintuvuosina, kunhan huonoina vuosina huolehditaan metsästyksen rajoittamisesta entiseen tapaan. Ministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen, jonka mukaan metson, teeren ja pyyn metsästysaika jatkuisi hyvinä vuosina 10. joulukuuta saakka. Esityksen mukaan erityisen hyvinä vuosina ukkometsoa ja ukkoteertä voisi metsästää myös tammikuussa. Uskallan väittää, että ilman Suomen riistakeskuksen perustamista tämä ei olisi ollut mahdollista. Jo huimat 118 000 metsästäjää ovat liittyneet digisukupolveen ottamalla käyttöön Oma riista -palvelun. Riistakolmiot.fi, riistahavainnot.fi ja riistavahinkorekisteri avaavat riistahallinnolle paremmat mahdollisuudet lisätä metsästyspäiviä ja varmistaa metsästyksen kestävyyttä. Jokainen metsästäjä voi auttaa ottamalla Oma riista -palvelun käyttöön ja osallistumalla riistalaskentoihin. Työtä kuitenkin riittää. Aivan viime aikoina on vaadittu taantuvien vesilintujen rauhoittamista. Elinympäristöjen hyväksi tehtävä työ ja metsästyksen kestävyyden varmistaminen tietoa lisäämällä ovat kategorista suojelua tehokkaampia keinoja. Siksi taantuvien vesilintujen metsästykseen esitetään pakollista saalisilmoitusvelvollisuutta. Metsästyksen sukupolvikokemus Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN ylitarkastaja maaja metsätalousministeriö Metsästäjä 2 l 2018 l 11
  • 12 l Metsästäjä 2 l 2018 SAARA KEMILÄINEN Villisikaviikonloppu osoitus metsästäjien yhteistyöstä – kannan hallinnalla afrikkalaista sikaruttoa vastaan Villisikaviikonloppua vietettiin 23.-25.2. ympäri Suomen villisian esiintymisalueilla. Viikonloppu käynnistyi Kouvolassa yhteisjahdilla ja mediatilaisuudella, joissa vieraili myös muun muassa maaja metsätalousministeri Jari Leppä sekä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. T apahtuman tarkoituksena oli lisätä tietoa villisian metsästysmahdollisuuksista ja afrikkalaisen sikaruton (ASF) mahdollisesta leviämisestä Suomeen. Villisikaviikonloppu oli hieno osoitus metsästysseurojen yhteistyöstä ja metsästäjien ammattitaidosta villisikakannan hallinnassa. Villisikaviikonlopun järjesti maaja metsätalousministeriö yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Tapahtuma Kouvolassa käynnistyi kirpeässä pakkassäässä perjantaiaamuna Voikkaan Luontoja Eräkeskuksessa yhteisen aamupalan ja metsästysohjeiden saattelemana. Tapahtuman avasi Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi, joka kertoi alueen villisikakannasta ja sen metsästyksestä. Villisikakanta on kasvanut Suomessa viime vuosina ja Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion mukaan Suomessa on lähes 3200 villisikaa. Kanta on kasvanut nopeasti. Nopean kasvun syiksi on epäilty talvien lauhtumista ja riistanhoidollista ruokintaa erityisesti kaakkoisrajalla. Villisikoja esiintyy erityisesti itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. – Enimmillään kaakon alueella villisikoja oli lähes tuhat, suurin osa niistä Venäjän rajan läheisyydessä. Kanta on täälläpäin Suomea onnistuttu tehokkaasti puolittamaan ja nyt sikoja on noin viisisataa, kertoo Pentinniemi. Sää suosi metsästäjiä Villisikaa voidaan metsästää kyttäysja ajojahdilla. Pentinniemen mukaan perjantain tapahtumaan valittiin metsästysSA AR A KE M IL ÄI N EN Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (vasemmalla) kannusti metsästysseuroja villisian metsästykseen. Kuvassa myös Jaana Husu-Kallio, Ari Berg (keskellä), joka toimii Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtajana ja Sirpa Kiviruusu Eviralta.
  • Metsästäjä 2 l 2018 l 13 tavaksi ajojahti ihmismäärän ja koirien vuoksi. Koirat löytävät villisian jäljet tehokkaasti ja saavat ne ajojahdissa liikkeelle. – Vaikka siitä ei missään puhuta, Suomessa on maailman paras metsästyskoirakanta, Pentinniemi toteaa. Varsinainen jahti tapahtui Jaalan Metsäkylässä, joissa villisikoja metsästettiin kauniissa helmikuisessa auringonpaisteessa. Viikonlopun aloitusjahdista ei saalista saatu, mikä ei tullut suurena yllätyksenä. Villisian metsästys vaatii aikaa, taitoa ja toisinaan myös tuuria. Onneksi sää ja mukava seura tekivät jahtipäivästä antoisan. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio oli tyytyväinen päivän kulkuun. – Metsästys ei ole aina helppoa, mutta onneksi päivä oli kaunis ja tunnelma hyvä. Tehokkaasti ASF:ää vastaan Tapahtuman tavoitteena oli hyvän yhteisjahdin lisäksi painottaa metsästäjien panosta villisikakannan harventamisessa ja siten afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen ehkäisemisessä. Afrikkalaista sikaruttoa on tavattu Suomen naapurimaissa, Virossa ja Venäjällä. Mikäli tauti pääsee leviämään myös Suomeen, vaarantaisi se sianlihan tuotannon ja viennin, ja aiheuttaisi siten miljoonien kustannuksen muun muassa sikataloudelle. Talouden lisäksi se aiheuttaa suurta haittaa myös metsästysharrastukselle. Ministeri Leppä muistutti, että metsästäjät ovat ratkaisevassa asemassa villisikakannan hallinnassa. Hän toivoi, että jokainen taho pyrkisi tekemään kaikkensa, jotta afrikkalainen sikarutto pysyisi pois Suomesta. – Me olemme omalta osaltamme halunneet helpottaa metsästystä ja kannustamme siihen. Toivomme, että tämä asia otetaan jatkossakin vakavasti. Myös Jaana Husu-Kallio kiitti puheessaan metsästäjien arvokasta panosta villisikakannan hallinnassa. Husu-Kallion mukaan afrikkalainen sikarutto on suurin syy siihen, että viranomaiset pyrkivät rajoittamaan ja harventamaan villisikakantaa Suomessa. Kannan harventaminen vähentää myös villisikojen aiheuttamia vahinkoja maaja metsätaloudelle. – Ainoa tapa villisikakannan hallitsemisessa ja harventamisessa on se, että seurat jaksavat järjestää jahteja ja lähettää näytteitä Eviraan kaadetuista villisioista tutkittavaksi taudin seuraamiseksi. Kiitos siitä. Mukana tapahtumassa oli myös Priit Vahtramöe Viron Metsästäjäliitosta. Hän kertoi Viron tilanteesta afrikkalaisen sikaruton osalta ja hänen mukaansa villisikojen lisääntymistä ei saa aliarvioida. Hänen kokemuksensa mukaan kannan kasvuun tulisi ennen kaikkea reagoida nopeasti ja tehokkaasti. PE KK A VÄ IS ÄN EN Jahdissa tärkeässä tehtävässä olivat koiranohjaajat ja heidän koiransa. Markus Hanski (vasemmalla) ja Hannu Laine toimivat yhdessä koirien kanssa. Ajojahti on myös passipaikalla villisikojen odottamista. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen (vasemmalla) ja Oskari Virtanen nauttivat samalla helmikuun auringosta. Jaana Husu-Kallio ja Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi pitävät villisikakannan harventamista tärkeänä kannan kasvaessa. Laaja yhteistyö tuotti tulosta Villisikaviikonlopun jahteihin lähti mukaan metsästysseuroja alueilta, joilla villisikoja Suomessa esiintyy, arviolta noin 25 seuraa. Villisikoja metsästettiin Kouvolan lisäksi muun muassa lauantaina useiden seurojen yhteistyönä Varsinais-Suomessa, missä lähes 20 seuraa kokoontui yhteiseen jahtiin. Oma riista -palvelun mukaan saalismäärä viikonlopulta oli kaiken kaikkiaan seitsemän villisikaa. Määrä on heti viikonlopun jälkeen saatu saldo ja voi muuttua, sillä kaatoilmoitus on tehtävä viikon kuluessa kaadosta. Ennen kaikkea viikonloppu antoi arvokasta tietoa ja näkyvyyttä villisian metsästyksestä ja afrikkalaisesta sikarutosta. Myös seurojen välinen yhteistyö oli onnistunutta ja toivottavasti se kantaa myös pitkälle tulevaisuuteen. SA AR A KE M IL ÄI N EN SA AR A KE M IL ÄI N EN VI OL ET TA N OW AK , CI C
  • KAIKKI TALVEN KOVIMMAT POISTO BLAZE 3D NEOPREENISAAPPAAT Varren yläosaan asti vedenpitävä. Kevyt ja hengittävä, erinomainen kiertojäykkyys sekä pitävä urakuviointi. MUCK BOOT SAAPPAITA Useita malleja nyt poistohintaan. Katso koko valikoima verkkokaupasta! TOPPAKÄSINEET Erittäin lämpimät toppahanskat ja -kinttaat. Pehmeäksi harjattu vuorikangas. RETKITUKKU-HINTA 29,90 SUOSITTU! 70 00 TARJOUS! 20 00 TUNDRA KÄÄNTÖLIIVI Topatun Alaska Tundra -kääntöliivin oranssi puoli täyttää metsästyslain turvavärivaatimukset. Toinen puoli on hyvin maastouttavaa camoa. RETKITUKKU-HINTA 39,90 HALF-ZIP 225G LÄMPÖPAITA Suositut, huipputekniset Half-zipit toimivat sekä kerrastona että paitana. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava ThermoDrymateriaali. ARVIK KÄÄNTÖTAKKI Toisen puolen värityksenä vihreä ja kääntöpuolella maastouttava Gore Optifade™ -camokuvio. Lämmin PrimaLoft-vanu. TASARAHALLA! 30 00 PIENI ERÄ! 20 00 TASARAHALLA! 150 00 COATS PARKATAKKI Vedenpitävä kangas tekee ryhdikkäästä takista erinomaisen jokasään vaatteen. Takissa teipatut saumat ja kahteen suuntaan aukeava päävetoketju. BLINDTECH SNOW LUMICAMOPUKU Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. SEWARD TOPPATAKKI TAI TOPPAHOUSUT Sekä pintakangas että vuorikangas joustavaa ja pehmeää materiaalia. Housuissa ja takissa vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo. KATSO HINTAA! 50 00 LOPUT KOOT! 250 00 TAKKI TAI HOUSUT 60 00 TARJOUKSET » RETKITUKKU.FI KAUPAN PÄÄLLE! NYT VALIO MAINTENANCE JA SUPER KAMPANJAHINTAAN! TARJOUS! 39 90 YHTEISHINTAAN! 59 90 YHTEISHINTAAN! 39 90 COMMANDER REPPUJAKKARA Jämerärakenteinen reppujakkara metsästykseen ja pilkkireissuille. Hiljainen materiaali, hyvä taskutus. RETKITUKKU-HINTA 49,90 VARISPAKETTI 1 Nordic Crow varispilli ja 5 kpl Live Crow variksen fullbody -kuvia. Erikseen ostettuna 69,40 VARISPAKETTI 2 Nordic Barrborn Pro Crow varispilli ja Flambeau huuhkajan kuva. Erikseen ostettuna 45,80 CONTROL LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA 8MP kuvat, 1080p videot, yksi ajastin ja punasalama. Sopii erityisen hyvin riistan kuvaamiseen. RETKITUKKU-HINTA 199,90 S12 HD+SMS LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Kaksinkertainen testivoittaja riistan tarkkailuun ja pihan valvontaan. Etäohjattava. Tehokas mustasalama. RETKITUKKU-HINTA 279,00 LAAJA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA ASEKAAPIN OSTAJALLE BURREL P10 VARAVIRTALÄHDE Etutuotteen arvo 24,90 POISTOHINTA! 179 90 POISTOHINTA! 199 90 LÄHETTÄVÄT BURREL-RIISTAKAMERAT POISTOHINTAAN! VAPOR METSÄSTYSPUKU Joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Väri: ruskea. VAPOR CAMOPUKU Sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretch-materiaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. Väri: BlindTech Invisible. UUTUUS! 179 90 SUOSITTU! 199 90 40 L x5 ALK. 149 90 15 KG 24 90 15 KG 29 90 Tarjoukset voimassa vähintään 31.3.2018 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 LOPPUERÄ! ASETUS MUUTTUI 1.3.2018! KAKSINKERTAINEN TESTIVOITTAJA! -20% HUIPPUTARJOUS! 64 50 -50% TRAPPER Suorituskykyinen ja kevyt kumisaapas metsästykseen ja muuhun luonnossa liikkumiseen. RETKITUKKUHINTA 129,
  • KAIKKI TALVEN KOVIMMAT POISTO BLAZE 3D NEOPREENISAAPPAAT Varren yläosaan asti vedenpitävä. Kevyt ja hengittävä, erinomainen kiertojäykkyys sekä pitävä urakuviointi. MUCK BOOT SAAPPAITA Useita malleja nyt poistohintaan. Katso koko valikoima verkkokaupasta! TOPPAKÄSINEET Erittäin lämpimät toppahanskat ja -kinttaat. Pehmeäksi harjattu vuorikangas. RETKITUKKU-HINTA 29,90 SUOSITTU! 70 00 TARJOUS! 20 00 TUNDRA KÄÄNTÖLIIVI Topatun Alaska Tundra -kääntöliivin oranssi puoli täyttää metsästyslain turvavärivaatimukset. Toinen puoli on hyvin maastouttavaa camoa. RETKITUKKU-HINTA 39,90 HALF-ZIP 225G LÄMPÖPAITA Suositut, huipputekniset Half-zipit toimivat sekä kerrastona että paitana. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava ThermoDrymateriaali. ARVIK KÄÄNTÖTAKKI Toisen puolen värityksenä vihreä ja kääntöpuolella maastouttava Gore Optifade™ -camokuvio. Lämmin PrimaLoft-vanu. TASARAHALLA! 30 00 PIENI ERÄ! 20 00 TASARAHALLA! 150 00 COATS PARKATAKKI Vedenpitävä kangas tekee ryhdikkäästä takista erinomaisen jokasään vaatteen. Takissa teipatut saumat ja kahteen suuntaan aukeava päävetoketju. BLINDTECH SNOW LUMICAMOPUKU Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. SEWARD TOPPATAKKI TAI TOPPAHOUSUT Sekä pintakangas että vuorikangas joustavaa ja pehmeää materiaalia. Housuissa ja takissa vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo. KATSO HINTAA! 50 00 LOPUT KOOT! 250 00 TAKKI TAI HOUSUT 60 00 TARJOUKSET » RETKITUKKU.FI KAUPAN PÄÄLLE! NYT VALIO MAINTENANCE JA SUPER KAMPANJAHINTAAN! TARJOUS! 39 90 YHTEISHINTAAN! 59 90 YHTEISHINTAAN! 39 90 COMMANDER REPPUJAKKARA Jämerärakenteinen reppujakkara metsästykseen ja pilkkireissuille. Hiljainen materiaali, hyvä taskutus. RETKITUKKU-HINTA 49,90 VARISPAKETTI 1 Nordic Crow varispilli ja 5 kpl Live Crow variksen fullbody -kuvia. Erikseen ostettuna 69,40 VARISPAKETTI 2 Nordic Barrborn Pro Crow varispilli ja Flambeau huuhkajan kuva. Erikseen ostettuna 45,80 CONTROL LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA 8MP kuvat, 1080p videot, yksi ajastin ja punasalama. Sopii erityisen hyvin riistan kuvaamiseen. RETKITUKKU-HINTA 199,90 S12 HD+SMS LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Kaksinkertainen testivoittaja riistan tarkkailuun ja pihan valvontaan. Etäohjattava. Tehokas mustasalama. RETKITUKKU-HINTA 279,00 LAAJA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA ASEKAAPIN OSTAJALLE BURREL P10 VARAVIRTALÄHDE Etutuotteen arvo 24,90 POISTOHINTA! 179 90 POISTOHINTA! 199 90 LÄHETTÄVÄT BURREL-RIISTAKAMERAT POISTOHINTAAN! VAPOR METSÄSTYSPUKU Joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Väri: ruskea. VAPOR CAMOPUKU Sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretch-materiaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. Väri: BlindTech Invisible. UUTUUS! 179 90 SUOSITTU! 199 90 40 L x5 ALK. 149 90 15 KG 24 90 15 KG 29 90 Tarjoukset voimassa vähintään 31.3.2018 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 LOPPUERÄ! ASETUS MUUTTUI 1.3.2018! KAKSINKERTAINEN TESTIVOITTAJA! -20% HUIPPUTARJOUS! 64 50 -50% TRAPPER Suorituskykyinen ja kevyt kumisaapas metsästykseen ja muuhun luonnossa liikkumiseen. RETKITUKKUHINTA 129,
  • 16 l Metsästäjä 2 l 2018 Aiemmin määritellyn metsästysalueen kopioiminen, nimeäminen ja muokkaaminen 1. Kirjaudu Oma riista -palveluun Seuran/seurueen yhteyshenkilönä. 2. ALUEET -näkymässä klikkaa metsästysvuoden 2017-18 aluetta (Hirvieläinalue 2017) ja valitse Toiminnot-painikkeesta avautuva Tee kopio. Sähköinen hirvieläinten lupahaku 2018 Ohje seuran yhteyshenkilölle alueen kopioimiseen Hirvieläinten lupahaussa tulee kaikkien osakkaiden käyttää metsästysvuoden 2018-2019 karttojen aluetunnuksia. Seuran/seurueen yhteyshenkilö voi kopioida kuluvan metsästyskauden (2017-2018) hirvieläinalueet ja metsästysryhmät tulevalle kaudelle (2018-2019) sekä tehdä niihin muutoksia. Jos eri hirvieläinten metsästysalueet poikkeavat toisistaan, jokaiselle lajille on tehtävä omat alueet. Ilmoita metsästysvuoden 2018-2019 alueen tunnus luvanhakijalle. 3. Vaihda tuleva metsästysvuosi alasvetovalikosta. Voit kopioida myös alueeseen liitetyt aiemmat metsästäjäryhmät ja muokata niitä myöhemmin. 4. Toiminnot-painikkeella voit muokata kopioidun alueen nimeä. Deaktivoimalla voit piilottaa virheellisen alueen näkymisen seuran jäsenille. Alueen saa takaisin näkyviin rastittamalla Näytä myös deaktivoidut.
  • Metsästäjä 2 l 2018 l 17 5. Vaihda aluetta kuvaava uusi nimi esim. Hirvieläinalue 2018 ja Hyväksy. 6. ALUEET-näkymässä voit muokata seuran alueen karttaa Määrittele metsästysalue -painikkeella. 7. Määrittele metsästysalue-tilassa päivitä muuttuneet kiinteistöt ajantasaiseksi Korjaa-painikkeella. 8. Jos käytössänne on metsähallituksen alueita, tarkista Metsähallitus-välilehdellä, että hirvialue on ajan tasalla (2018) ja tarvittaessa korjaa se. Haku-toiminnolla voit etsiä metsähallituksen alueita joko nimellä tai aluenumerolla. 9. Hirvihakemuksessa käytettävästä kartasta tulee poistaa ns. sirpalealueet, jotka eivät yhdisty hakijan yhtenäiseen vähintään 1 000 ha alueeseen. Jos kyseessä on yhteislupa, osakkaiden tulee poistaa vastaavat sirpalealueet, mikäli ne eivät yhdisty yhteisluvan osakkaiden yhdessä muodostamaan yhtenäiseen vähintään 1 000 ha alueeseen. Muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten yhtenäinen pintaalavaatimus on vähintään 500 ha. Myös tiealueet, joihin ei ole metsästysoikeutta tai -lupaa tulee poistaa. 10. Seuran alueen tunnusta käytetään lupa-alueen koostamisessa. Kun seuran alue on valmis, ilmoita alueen tunnus pyyntiluvanhakijalle.
  • 18 l Metsästäjä 2 l 2018 1. Kirjaudu Oma riista -palveluun Yksityishenkilönä. 2. LUVAT-näkymässä valitse Luo uusi lupahakemus. 3. Luo uusi hakemus. Hakemus tallentuu luonnokseksi sivuilla eteenpäin siirryttäessä. Sähköinen hirvieläinten lupahaku 2018 – ohje luvanhakijalle Hae hirvieläinten pyyntilupaa Oma riista -palvelussa 3.4.2018 alkaen. https://oma.riista.fi Luo uusi lupahakemus Syötä tarvittavat tiedot, seuran alueen tunnukset ja mahdolliset ML 8 §:n alueen liitteet ampujista ja aluelupapäätöksestä Lähetä hakemus 30.4.2018 mennessä 4. Muokkaa tarvittaessa hakemuksen nimeä. 5. Lue infoteksti huolellisesti ja Valitse luvanhakija. HUOM! Määrittele seuran alue ennen luvan hakemista. Katso sivut 16-17.
  • Metsästäjä 2 l 2018 l 19 6. Valitse luvanhakija hyväksymiesi jäsenkutsujen perusteella tulleista vaihtoehdoista. 7. Esimerkissä lupaa hakee rekisteröitynyt yhdistys ja luvan yhteyshenkilönä toimii palveluun kirjautunut seuran sääntöjen mukainen nimenkirjoittaja. 8. Valitse haettavat eläinlajit ja -määrät. Perustele hakemus tarvittaessa eläinlajeittain. Eläinlajeja voi valita useamman, jos hakemusalue on sama. 9. Osakkaat-näkymässä Lisää hakemusalue. 10. Lisää ensin seurasi yhteyshenkilön Oma riistaan vuodelle 2018 tallentama alue väkäsistä. Hyväksy. 11. Lisää yhteisluvan muiden osakkaiden alueet vuoden 2018 aluetunnuksilla (ks. kuvan 10. alaosa). Rastista voit poistaa virheellisen alueen.
  • 20 l Metsästäjä 2 l 2018 12. Hakemusalue -näkymässä tarkista pinta-alat ja hakemuskartta. Hakemusaluetta voit tarkastella myös lupaosakkaittain (yhteislupa). 13. Lisää tarvittaessa hakemuksen Muut liitteet -väkästä klikkaamalla. Syötä ladattava tiedosto -laatikkoa klikkaamalla pääset hakemaan liitteen tiedostoistasi. 14. ML 8 §:n alueen hakemuksessa klikkaa Tuo metsähallituksen aluelupa ja ampujaluettelo -painiketta. Vaihtoehtoisesti avaa väkäsestä Aluelupa ML 8 § ja Ampujaluettelot ML 8 § ja lisää ko. liitteet koneeltasi. 15. Jos klikkasit Tuo metsähallituksen aluelupa ja ampujaluettelo -painiketta, lisää alueluvan hakemusja päätösnumero. Oma riista -neuvonta arkisin 12.00 – 16.00 p. 029 431 2111, s-posti oma@riista.fi