M et sä st äj ä Uusi johtaja Jari Varjo haastattelussa 2 l 2016 Kahden majavan loukussa Suomen riistakeskus viisi vuotta
2 l Metsästäjä 2 l 2016 Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_02 Kansikuva : Vastavalo , Pertti Harstela Metsästäjä -lehti Nro 2/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.5.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen
Metsästäjä 2 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 2 l 2016 5 Pääkirjoitus: Arvokkaasta perinteestä ammentaen ja tulevaisuutta rakentaen 6 Suomen riistakeskus 5 vuotta 12 Hyvinvointi keskiössä Riistapäivillä 15 Puheenjohtajan palsta: Suurpetotiedoilla kysyntää 16 Riistatalouteen uutta palveluliiketoimintaa 18 Nylkykurssi pienpetopyytäjille 24 Taste of Game valloitti Jyväskylän 26 Vahingossa kahden majavalajin loukkuun 28 Kevät on majavajahdin aikaa 32 Juliste: Kiiruna 34 Jari Varjo: Suomalainen metsästys olisi pulassa ilman vapaaehtoistyötä 36 Vinkit viljelysten riistanhoitoon 40 Kainastossa hoidetaan riistaa rakkaudella 41 50 vuoden näköala toiminnanohjaukseen 42 Oma riista -palvelu mullistaa riistatiedon 44 Oma riista -palvelulla tehoa vesilintukantojen hoitoon 45 Luo Oma riista -tunnus 46 Metsähanhia laskettiin maastossa ja ilmassa 49 Niksinurkka 50 Metsästäjätutkinto uudistuu: pyynti välineiden ja –menetelmien kirjo on suuri 52 Metsästysmuseo kaipaa tietoa metsästysmajoista 54 Susien pihakäynteihin pelisääntöjä etsimässä 56 Metsäkanalintupoikueet tarvitsevat suojaa 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Kuusipeura 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Jyväskylässä loihdittiin riistaherkkuja, s. 24 Riistapäivät Tampereella, s. 12 Riistanh oidon suunnitt elu viljelyk sillä s. 36 Susien pihavierailut kuriin, s. 54 H ia Sj ö bl o m H an nu H ut tu A n na m ar i A la n n e
VERKKOKAUPAN MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. klo 9-17) OSTA NYT – MAKSA KESÄKUUSSA! KORKO 0% KASVATTAJILLE! EXTRA ENERGY 15 KG • Aktiivikaudelle • 28% proteiineja • 16% rasvaa ENERGY 15 KG • Aktiivija ylläpitokaudelle • 24% proteiineja • 10% rasvaa ILMAISEKSI 5 X 3KG VALIO PENTURUOKIA MAINTENANCE 15 KG • Ylläpitokaudelle • 21% proteiineja • 8% rasvaa SUPER 15 KG • Aktiivija ylläpitokaudelle • 25% proteiineja • 15% rasvaa ACTIVE 15 KG • Aktiivikaudelle • 30% proteiineja • 20% rasvaa SUOSITUT VALIO-KOIRANRUOAT TOIMITUS KOTIOVELLE 0€ 31 90 TARJOUS! 26 90 TARJOUS! 33 90 TARJOUS! 35 90 TARJOUS! 37 90 TARJOUS! Tilaa enemmän maksa vähemmän! Katso määräalennukset verkkokaupasta. PURISTERUOKA! PURISTERUOKA! PUPPY PRESSED 15 KG • Pennuille • 28% proteiineja • 15% rasvaa 40 90 TARJOUS! PUPPY JUNIOR 15 KG • Suurien rotujen pennuille • 28% proteiineja • 16% rasvaa 40 90 TARJOUS! PUPPY 15 KG • Pennuille • 30% proteiineja • 19% rasvaa 40 90 TARJOUS! TOIMI NOPEASTI RAJOITETTU ERÄ! PURISTERUOKA! OSTA 3 MAKSA 2 VALIO-PENTURUOKASÄKKIÄ LISÄKSI KAUPAN PÄÄLLE 5 X 3KG SÄKKIÄ! KATSO LISÄTIETOA KOIRAVARUSTE.FI VOITA IPHONE 6S ARVO 759,KATSO LISÄTIEDOT WWW.KOIRAVARUSTE.FI Osallistu arvontaan! VALITSEMASI TUOTE TILAAJAETU YLI 120€ OSTOKSESTA! 0€ 0€
Metsästäjä 2 l 2016 l 5 Metsästystapamme ja -kulttuurimme ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa pitkän ajan kuluessa. Maamme rajojen sisäpuolellakin olosuhteet vaihtelevat melkoisesti Tunturi-Lapista etelän rannikoille tai Pohjanmaan lakeuksilta kainuulaisiin ja karjalaisiin metsämaisemiin. Tältä pohjalta ja aktiivisten harrastajien pitkäaikaisen työn tuloksena on syntynyt rikas ja monimuotoinen suomalainen metsästyskulttuuri, joka elää ajassa. Edeltäjäni on ansiokkaasti käsitellyt näitä ajan tuomia muutoksia niin metsästäjäkunnassa kuin myös metsästyksessä. Keskeisinä kysymyksinä nousevat esille metsästyksen hyväksyttävyys ja arvostus niin kansainvälisesti kun kansallisestikin. Arvostus ja hyväksyttävyys tietenkin kumpuavat siitä, millaisen kuvan me metsästäjinä omalla toiminnallamme harrastuksestamme luomme. Harrastus ulottuu riistan ja luonnonhoidosta mitä moninaisimpiin metsästysmuotoihin, seuraja yhdistystoimintaan, erilaisiin metsästysmuistoihin sekä tarinoihin aina kaunokirjallisuuteen saakka, eräruokaan, varustekehitykseen ja -kauppaan sekä näihin liittyvään ja koko ajan kehittyvään elinkeinotoimintaan vain muutamia mainitakseni. Kaikki nämä asiat elävät ajassa vanhoja pyyntitapoja painuu muistojen maille ja uusia vaikutteita ja oppia syntyy niin omasta keskuudesta kuin kollegoilta maailmalta. Joskus kuitenkin on hyvä jäädä pohtimaan sitä, millä edellytyksillä metsästys hyväksytään ja miten sitä arvostetaan myös tulevaisuudessa. Arvostammeko me metsästäjät itse oman harrastuksemme eri muotoja? Meille jokaiselle on tietenkin olemassa se rakkain tai muutama mieluisin metsästysmuoto. Jos haluamme säilyttää harrastuksemme arvostuksen ja hyväksynnän metsästäjäpiirejä laajemmin, meidän on itse arvostettava harrastuksemme koko kirjoa. Voisiko peräti ajatella niin, että metsästäjinä arvostuksemme ansaitsee kaikki sellainen metsästykseen liittyvä toiminta, joka toteuttaa julkisen riistakonsernin päämääriä? Tämä voi kuulostaa turhankin juhlalliselta, mutta metsästyksen ja riistanhoidon eettisyys ja vastuullisuus, riistakantojen säilyminen elinvoimaisina, riistatalouden luomat hyvinvointivaikutukset ja riistavahinkojen ja konfliktien pitäminen hallinnassa ovat hyviä, käytännössä testattuja ja hyväksyttyjä tavoitteita. Uskon, että arvostamalla koko harrastuksemme laajaa kirjoa, luomme pohjaa metsästyksen laajan hyväksynnän säilymiselle myös tulevaisuudessa. Ammentakaamme siis arvokkaasta perinteestä yhdessä – aikaamme seuraten ja tulevaisuutta rakentaen. Arvokkaasta perinteestä ammentaen ja tulevaisuutta rakentaen Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 2 l 2016 Suomen riistakeskus 5 vuotta Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011. Aikaisempi organisaatiomalli, Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit, palveli suomalaisia lähes viisikymmentä vuotta. Viidessä vuodessa Suomen riistakeskus on vakiinnuttanut asemansa riistahallinnossa. Riistakeskuksen prosessien päälliköt kertovat, mitä viiden vuoden aikana on saatu aikaan ja mihin kehitys on menossa. Suomen Riistakeskuksen perustamista edelsi huolellinen riistahallintolain valmistelu, riistahallinnon evaluointi ja varsinainen käynnistämisprosessi. Perustamisprojekti käynnistyi huhtikuussa 2010. Uusi prosessiorganisaatio perustettiin kaksivaiheisesti. Riistakeskuksen käynnistyessä maaliskuun alussa johtamisen prosessit ja sisäiset tukipalvelut sekä julkiset hallintotehtävät siirtyivät heti prosessiorganisaatioon. Keskuksen muut ydintoiminnat, kestävän riistatalouden ja palveluiden prosessit käynnistyivät uusimuotoisina vuoden 2012 alussa. Uudistuksen myötä riistanhoitopiirit muuttuivat Suomen riistakeskuksen aluetoimistoiksi. 1.2.2016 juhlittiin Suomen riistakeskuksen keskustoimistolla vahdinvaihtoa, kun johtaja Reijo Orava jäi eläkkeelle ja uusi johtaja Jari Varjo aloitti työnsä. Reijo Orava oli ennen riistakeskuksen perustamista projektipäällikkönä Suomen riistakeskuksen käynnistyshankkeessa.
Metsästäjä 2 l 2016 l 7 Strategiatyötä ja palvelevaa johtamista lll Suomen riistakeskuksen organisaatiomalliksi valittiin alusta alkaen prosessiorganisaatio. Mallissa ei ole lainkaan toimintayksiköitä tai osastoja vaan työ perustuu prosesseihin. Ydinprosesseilla tarkoitetaan toimintalinjoja, jotka ovat riistakeskuksen nykyorganisaatiossa kestävä riistatalous, palvelut, hyvinvointia riistataloudesta ja julkiset hallintotehtävät. Toimintalinjat ovat samalla yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Keskeisin tavoite on se, että riista ja riistatalous tuottaisi mahdollisimman paljon hyvinvointia suomalaisille. Tämä tulee kuitenkin toteuttaa niin, että riistakannat säilyvät elinvoimaisina, että toiminta on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää, eettistä ja vastuullista sekä toisaalta niin, että riistasta johtuvat vahingot ja konfliktit olisivat mahdollisimman vähäiset tai ainakin hallinnassa. Toimintaprosessien, kehityshankkeiden ja hoitosuunnitelmien tavoitteet määritellään näistä vaikuttavuustavoitteista lähtien. Jokaisen riistakeskuksessa toimivan tulee varmistaa, että suunniteltu tekeminen on yhden tai useamman strategisen tavoitteen mukaista, mutta ei yhdenkään tavoitteen vastaista. Hyvinvointia riistataloudesta Riistatalous luo hyvinvointia -tavoitteen syvällisemmän pohdinnan myötä Suomen riistakeskukseen on perustettu uusi prosessi. Riistan hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat metsästäjille ja metsästysseurojen jäsenille. Laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoiteltaessa on kysyttävä, millaista arvoa tai hyvinvointia riistatalous tuottaa maanomistajille tai maaseudun muille elinkeinoharjoittajille. Lisäksi on huolehdittava että kaupungistuvat suomalaiset pääsevät tulevaisuudessa osallisiksi riistatalouden hyvinvointivaikutuksista: miten kuluttajan hyvinvointia voitaisiin lisätä riistalihan saatavuutta parantamalla tai miten metsästyksestä kiinnostuneen urbanisoituvan suomalaisen harrastusmahdollisuudet saataisiin paremmiksi. Reijo Orava Eräneuvos Suomen riistakeskuksen johtaja 2011–2015 Palveluita metsästäjälle lll Suomen riistakeskuksen palveluihin kuuluvat asiakaspalvelu ja neuvonta, uuden metsästäjän palvelut, metsästäjänpalvelut, riistanhoitoyhdistysten tukeminen sekä useat jonkin riistatalouden osa-alueen asiantuntijuudet. Metsästyksen eettisyyden edistäminen on keskeinen metsästäjäpalveluiden tehtävä. Asiakaspalvelun ja neuvonnan asiakkaita ovat kaikki kansalaiset, joilla on riistaan, metsästykseen tai laajemminkin riistatalouteen liittyviä kysymyksiä. Neuvontaa annetaan pääasiassa puhelimitse, mutta viime vuosina kyselyt sähköpostitse ovat lisääntyneet. Aikaisemmin tehtiin erilaisia opaskirjasia ja muuta painettua materiaalia, mutta nykyisin materiaali julkaistaan ensisijaisesti sähköisesti internetissä. Ajankohtaiset asiat ja esimerkiksi lainsäädännön muutokset saatetaan metsästäjien tietoon lehtien ja netin kautta. Uuden metsästäjän palvelut Vuonna 2015 metsästäjätutkinnon suoritti hyväksytysti yli 6500 henkilöä. Heistä lähes 26 prosenttia oli naisia, mikä kuvaa osaltaan hyvin metsästyksen nauttimaa laajaa suosiota yhteiskunnassamme. Metsästäjätutkintokursseihin, eli tutkintoon valmentavaan koulutukseen ja oppimateriaaliin liittyvät tehtävät kuuluvat uuden metsästäjän palveluihin. Metsästäjän opas on metsästäjille tuttu perusteos suomalaisesta metsästyksestä. Metsästäjätutkinto ja siihen liittyvä oppija opetusmateriaali uudistuvat kokonaisuudessaan ensi vuonna, jolloin uusi opas ja tutkinto tulevat vanhan tilalle. Uuden metsästäjän palveluihin kuuluu myös nuorisotoiminnan edistäminen, jota tehdään yhteistyössä muiden eräja luontoalan toimijoiden kanssa. Riistanhoitoyhdistysten tukena Riistanhoitoyhdistysten tukeminen, johon kuuluu muun muassa hallinnollinen tuki, taloustuki ja metsästysja riistataloustuki, on myös riistakeskuksen erityinen tehtävä. Aluetoimistoille on nimitetty toimihenkilö, joka paitsi ohjeistaa niin tarvittaessa myös auttaa riistanhoitoyhdistyksiä. Lisäksi toiminnanohjaajille ja puheenjohtajille järjestetään koulutusta. Riistakeskusaikaan on kyetty parantamaan riistanhoitoyhdistysten taloudellisia toimintamahdollisuuksia huomattavasti. Samoin tietojärjestelmiä on kehitetty niin, että ne ovat myös toiminnanohjaajan työtä helpottavia. Jari Pigg apulaisjohtaja 1.2.2016 juhlittiin Suomen riistakeskuksen keskustoimistolla vahdinvaihtoa, kun johtaja Reijo Orava jäi eläkkeelle ja uusi johtaja Jari Varjo aloitti työnsä. Reijo Orava oli ennen riistakeskuksen perustamista projektipäällikkönä Suomen riistakeskuksen käynnistyshankkeessa.
8 l Metsästäjä 2 l 2016 S U O M E N R I I S TA K E S K U S A L U E T O I M I S T O T ke st äv ä ri is ta ta lo u s p al ve lu t ju lk is et h al lin to te h tä vä t S I D O S R Y H M ÄT alueelliset riistaneuvostot 15 kpl valtakunnallinen riistaneuvosto R I I S TA K E S K U K S E N H A L L I T U S J O H TA M I N E N J A T U K I PA LV E L U T Riistanhoitoyhdistysten aluekokoukset 15 kpl M I N I S T E R I Ö OSALLISTAVAT TOIMINTATAVAT Riistanhoitoyhdistykset (298) Riistapolitiikan kaksi toimintalinjaa Riistapolitiikkaan vaikuttaminen Riistapolitiikan toimeenpano Viisi hoitosuunnitelmaa viiden vuoden aikana lll Suomen riistakeskuksen Kestävä riistatalous-prosessissa on viiden ensimmäisen vuoden aikana tuotettu viisi vahvistettua riistalajien hoitosuunnitelmaa. Niiden toimenpiteet on jalkautettu käytäntöön lainsäädännöllä ja hanketoiminnalla, ja niillä on ollut todellista vaikutusta riistatalouteen. Etenkin elinympäristöjen hyväksi tehty työ on nostanut metsästäjien luonnonhoitotyön arvostusta. Tulevaisuudessa näköpiirissä onkin reviirin laajentuminen, sillä Suomen toimintamalleille on kysyntää Euroopassa. Toimintakauden aikana on vahvistettu hirvikannan, metsäkanalintujen ja susikannan hoitosuunnitelmien lisäksi kansainvälinen taigametsähanhikannan hoitosuunnitelma ja kansallinen kosteikkostrategia. Toimenpiteitä on jalkautettu hankkeiden ja riistakeskusalueiden toiminnan kautta. Suunnitelmien toteutusastetta seurataan ja hirvikannan ja metsäkanalintukannan toimenpidekokonaisuuksista on toteutettu 70–80 prosenttia. Kun tänä vuonna alkavat hankkeet viedään läpi, voidaan kumpikin hoitosuunnitelma katsoa jalkautetuksi. Hanketyötä ja kansainvälistä toimintaa Hanketyöstä on riistakeskuksessa kehitetty työkalu, joka vuositasolla tuottaa jopa 25 prosenttia lisäarvoa perusrahoituksen päälle. Kruununjalokivenä voidaan pitää Kotiseutukosteikko-hanketta, joka on saanut EU:n Life-rahoitusta. Metsäkanalintujen hoitosuunnitelman hanketyö on ollut laajaa. Metsästysajat päätetään tuoreen riistakolmiotiedon perusteella ja riistapainotteisen metsätalouden edistämiseksi on toteutettu jo toistakymmentä hanketta yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Suomen riistakeskus on ollut vastuussa taigametsähanhikannan kansainvälisen hoitosuunnitelman laadinnasta ja koordinaatiosta. Se vahvistettiin AEWA:n osapuolikokouksessa marraskuussa. Suomen aktiivisuus pelasti taigametsähanhikannan metsästysmahdollisuuden. Talkooaktiivisuuden hiipumisesta puhutaan usein, mutta kolmiolaskentojen ja suurpetotiedon kattavuutta on pystytty parantamaan. Kestävän riistatalouden toimijat osallistuvat aktiivisesti Oma riista -tietojärjestelmän kehittämiseen. Alueiden toimihenkilöt, riistalaskentoihin osallistuvat metsästäjät, ennakkoluulottomat maanomistajat ja sidosryhmät ansaitsevat lämpimät kiitokset toiminnan eläväisyydestä! Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskuksella on 15 aluetoimistoa eri puolilla Suomea sekä keskustoimisto Helsingissä. Riistakeskuksen toteuttamaa riistapolitiikkaa tukevat valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueelliset riistaneuvostot sekä paikalliset riistanhoitoyhdistykset. Metsästäjä 1/2011
Viestinnän merkitys korostuu muutoksessa lll Suomen riistakeskuksen syntyminen riistahallintolain hyväksymisen myötä 5 vuotta sitten oli suomalaisen metsästyksen kannalta äärimmäisen tärkeä juttu. Riistahallinto saatiin pidettyä itsenäisenä ja riistahallinnon kivijalkana pidetty vapaaehtoistyö säilytettyä. Viestinnällä oli ja on aina muutoksessa merkittävä rooli. Pohdittiin ja suunniteltiin uutta logoa, mietittiin Metsästäjälehden kohtaloa, lanseerattiin uusia nettisivuja, jaettiin uutiskirjeitä sekä pyrittiin kiteyttämään uusi tapa toimia mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Uusi prosessiorganisaatio oli tuntematon organisaatiomalli niin toimihenkilöille kuin luottamusmiehillekin. Metsästäjäja Jägaren-lehtien osalta todettiin heti, että lehdet siirtyvät sellaisenaan uudelle organisaatiolle ja jatkavat entiseen tapaan. Näin Suomen riistakeskuksesta tuli lehtien kolmas eri julkaisija. Metsästäjä-lehden ensimmäinen julkaisija oli Suomen yleinen metsästäjäliitto, jolta lehti siirtyi vuonna 1962 silloiselle juuri perustetulle Metsästäjäin Keskusjärjestölle. Metsästäjä-lehti mukana muutoksessa Metsästäjä-lehden sivuilla pyrittiin laajoilla artikkeleilla kertomaan metsästäjäkunnalle, mistä organisaatiouudistuksessa oli kyse. Näin jälkikäteen arvioiden jutut olivat pääosin seikkaperäisiä ja alan erikoissanastoa viliseviä, jotta asia olisi rivimetsästäjälle kristallinkirkkaana auennut. Asiasta on ehditty oppia ja nyt viisi vuotta myöhemmin voi todeta, että monet toiminnot ovat vakiintuneet. Metsästäjä-lehti on netissä näköislehtenä kaikkien luettavissa ilmaiseksi. Lehdestä ollaan tekemässä varsinaista verkkoversioita, jolloin lehden laajan ja asiantuntevan artikkeliaineiston hyödyntäminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa helpottuisi merkittävästi. Verkkomedia ja some haltuun Sähköinen viestintä ja digitalisaatio ovat tätä päivää ja siihen uusi organisaatio on laittanut paljon voimavaroja. Tänä päivänä Suomen riistakeskuksen nettisivut ovat yksi alan tärkeimmistä uutiskanavista, jossa julkaistaan kaikki riista-alaa sivuavat julkisten toimijoiden uutiset ja tiedotteet samoin kuin lähestulkoon kaikka riista-alaa edistävä muu materiaali. Keskustelu ja kommentointi ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan ja on ollut mukava havaita, että ainakin riistakeskuksen kanavilla keskustelu on pysynyt suhteellisen asiallisena, vaikka kuumaakin kuumempaa susiaihetta on useasti sivuttu. Facebookissa 7000 tykkääjän raja on juuri ylittymässä ja Twitter-kanavaammekin seuraa vajaat 2000 kiinnostunutta. Suomen riistakeskus elää ajassa ja niin viestintämmekin. On muututtava muun yhteiskunnan mukana ja riista-asioissa oltava tietenkin ”etulinjassa”. Klaus Ekman viestintäpäällikkö 2011 Suomen riistakeskuksen logosta teetätettiin kysely Taloustutkimuksella ja tulosten perusteella päätettiin jatkaa tunnetun taiteilijan Aarno Liuksialan jo 60-luvulla tekemän sarvilogon käyttöä lisäämällä siihen vain uuden organisaation nimi. Julkisten hallintotehtävien lähtökohtana asiakaslähtöisyys lll Suomen riistakeskuksen perustamisen myötä maaja metsätalousministeriön ja entisten riistanhoitopiirien hoitamista metsästystä koskevista lupahallintoasioista tuli Suomen riistakeskuksessa niin sanottuja julkisia hallintotehtäviä. Muita julkisia hallintotehtäviä ovat metsästäjärekisterin pitäminen ja metsästyskorttiin liittyvän metsästäjien ryhmävakuutuksen sekä riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden tehtävien hoitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkiminen ja voimassa pitäminen. Lisäksi julkisiin hallintotehtäviin kuuluvat riistanhoitoyhdistysten metsästäjätutkinnon vastaanottajien, ampumakokeiden vastaanottajien, metsästyksenvalvojien sekä riistavahinkolaissa tarkoitetuissa maastotarkastuksissa toimivien riistanhoitoyhdistysten edustajien nimittäminen, ohjaus ja valvonta. Julkiset hallintotehtävät on eriytetty riistahallintolain nojalla muusta Suomen riistakeskuksen toiminnasta julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuuteen. Riistahallintolain mukaan hän on riippumaton julkista hallintotehtävää hoitaessaan. Uudenlaisesta organisoitumisesta huolimatta lupahallintoasiat hoidetaan edelleen riistakeskuksen aluetoimistojen kautta. Vuositasolla tehtävien ratkaisujen määrä on ollut noin 3500 kappaletta. Päätösten määrästä huolimatta käsittelyajat on voitu pitää asiakkaan kannalta kohtuullisina. Parhaimmillaan päätöksen on voinut saada vuorokaudessa. Sähköistä asiointia lisätään Julkisiin hallintotehtäviin liittyvistä asioista on koottu kattavasti tietoa riista.fi-sivuille. Lupahallintosivuilta voi myös ladata lupahakemuslomakkeet. Lisäksi sivuston kautta on pääsy sähköiseen lupahakujärjestelmään, jonne tuotetaan edelleen uusia sähköisiä lupahakumuotoja. Suuren suosion saanut Oma riista -palvelu mahdollistaa tällä hetkellä julkisten hallintotehtävien osalta lakisääteisten saalisilmoitusten jättämisen (poislukien pyyntiluvanvaraiset hirvieläimet) ja sähköisen metsästyskortin lataamisen. Parhaillaan kehityksen alla oleva Oma riista -hirvitietojärjestelmä tulee mahdollistamaan aikanaan pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten saalisilmoitukset ja myös lupahaun. Asiakkaita varten Vaikka julkisia hallintotehtäviä pidetään usein paperinmakuisena byrokratian pyörittämisenä, toiminta on tarkoitettu asiakkaita varten. Tavoitteena on pukea hankalatkin pykälät ymmärrettävään ja tarkoituksensa edellyttämään muotoon. Lisäksi käsitellyillä lupa-asioilla, kuten suurpetopoikkeusluvilla on suurta yleistä mielenkiintoa. Etenkään niissä ei voida tehdä kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Lupahallinto on avoin kaikelle palautteelle ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Työhön kuuluu myös lainsäädännön kehittämistarpeiden esille nostaminen hallintomenettelyiden keventämiseksi. Sauli Härkönen julkisten hallintotehtävien päällikkö
BURREL S10 HD tallentava riistaja valvontakamera Huomaamaton infrapuna-salama ja erittäin tehokas liiketunnistin. Tallentaa liikettä havaittuaan kuvan kameran muistikortille. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. BURREL S10 HD+SMS tallentava riistaja valvontakamera Lähettävässä mallissa lisäksi: Lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (MMS/GPRS). Monipuoliset ominaisuudet ja etäohjaus puhelimella esim. kuvanpyyntö. Suomen suosituin riistakamera! 17/2014 TESTIVOITTAJA ERINOMAINEN HINTA/LAATUSUHDE! TESTIVOITTAJAKAMERAT MAASTOON, KOTIIN, MÖKILLE... muistikortti, paristot ja asennus käyttövalmiiksi KAUPAN PÄÄLLE! € € BURREL-KAMERAN OSTAJALLE EXTREME LITE PRO metsästyspuku Extreme Lite Pro -mallissa yhdistyvät huippuominaisuuksien lisäksi keveys ja erinomainen suorituskyky. Monipuoliset ominaisuudet sekä parhaat materiaalit takaavat täydellisen toimivuuden kaikissa olosuhteissa. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Extreme Lite Pro -puvun ominaisuudet: • Huippukevyt (jopa 35 % kevyempi) • Parhaat materiaalit ja HiDry™ -pintakäsittely • Housujen vyötärössä kiristysmahdollisuus ja neopreenivahvike • Lämmin Pritex -vuori takin kauluksessa ja housujen vyötärössä • 100% vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -erikoiskalvo • Irrotettava huppu ja hengittävä mesh-vuorikangas • Extravahvat, vedenpitävät ja kestävät YKK-vetoketjut • Monikäyttöisin puku aktiiviselle metsästäjälle KOOT: XXS-4XL ASELAKI MUUTTUI! RASKAAT SUOMI-ASEKAAPIT NETTOHINTAAN! 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU OSTA NYT – MAKSA KESÄKUUSSA! KORKO 0% ALASKA LITE NEOPREENISAAPPAAT Laadukas ja lämmin lämpösaapas 8mm neopreenivarrella talvikäyttöön. Pitävä urakuviointi ja hyvä istuvuus. KAMIK ICEBREAKER LÄMPÖSAAPPAAT Erinomaisen lämmin rakenne -40°C asti! Varustettu 8mm irroitettavalla huopavuorella. IGLOO TERMO ++ LÄMPÖSAAPAS -60°C lämpösaapas erittäin kylmiin olosuhteisiin. Lähde kalastamaan, metsälle tai moottorikelkkailemaan, näissä saappaissa jalkasi pysyvät lämpiminä jopa -60°C pakkasilla. 79 90 (89,90) 429,499,629,199 90 79 90 (89,90) 69 90 (89,90) 159 90 259,TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TILAAJAETU YLI 100€ OSTOSTA! Valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET FISHPOINT FISHFINDER PILKKITUTKA Pilkkitutkalla näet tarkasti mitä jään alla tapahtuu. Anturi on helppo laskea avantoon ja pysyy hyvin paikoillaan kellukkeen avulla. R8 Säilytystilaa 5-8 aseelle. Ulkomitat (mm): 1250 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1240 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 90 kg R8 MAXI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 130 kg R16 Säilytystilaa 16 aseelle. Hyväksytty jopa 20 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 550 x 400 Sisämitat (mm): 1490 x 540 x 330 Paino tyhjänä: n. 152 kg 79 90 (99,90) 59 90 (79,90) BURREL T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. BURREL X10 POWER BANK 10000MAH Suuren kapasiteetin omaava X10 Power Bank varavirtalähde on suunniteltu ennen kaikkea tablettien ja puhelinten lataamiseen. 59 90 ALASKA Blaze termospullo 0,5 L ARVO 19,90 € O € ALASKA Neulepipo ARVO 19,90 € O € ARVO 29,90 € ALASKA BlindTech™ Blaze taittoveitsi kotelolla O €
BURREL S10 HD tallentava riistaja valvontakamera Huomaamaton infrapuna-salama ja erittäin tehokas liiketunnistin. Tallentaa liikettä havaittuaan kuvan kameran muistikortille. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. BURREL S10 HD+SMS tallentava riistaja valvontakamera Lähettävässä mallissa lisäksi: Lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (MMS/GPRS). Monipuoliset ominaisuudet ja etäohjaus puhelimella esim. kuvanpyyntö. Suomen suosituin riistakamera! 17/2014 TESTIVOITTAJA ERINOMAINEN HINTA/LAATUSUHDE! TESTIVOITTAJAKAMERAT MAASTOON, KOTIIN, MÖKILLE... muistikortti, paristot ja asennus käyttövalmiiksi KAUPAN PÄÄLLE! € € BURREL-KAMERAN OSTAJALLE EXTREME LITE PRO metsästyspuku Extreme Lite Pro -mallissa yhdistyvät huippuominaisuuksien lisäksi keveys ja erinomainen suorituskyky. Monipuoliset ominaisuudet sekä parhaat materiaalit takaavat täydellisen toimivuuden kaikissa olosuhteissa. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Extreme Lite Pro -puvun ominaisuudet: • Huippukevyt (jopa 35 % kevyempi) • Parhaat materiaalit ja HiDry™ -pintakäsittely • Housujen vyötärössä kiristysmahdollisuus ja neopreenivahvike • Lämmin Pritex -vuori takin kauluksessa ja housujen vyötärössä • 100% vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -erikoiskalvo • Irrotettava huppu ja hengittävä mesh-vuorikangas • Extravahvat, vedenpitävät ja kestävät YKK-vetoketjut • Monikäyttöisin puku aktiiviselle metsästäjälle KOOT: XXS-4XL ASELAKI MUUTTUI! RASKAAT SUOMI-ASEKAAPIT NETTOHINTAAN! 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU OSTA NYT – MAKSA KESÄKUUSSA! KORKO 0% ALASKA LITE NEOPREENISAAPPAAT Laadukas ja lämmin lämpösaapas 8mm neopreenivarrella talvikäyttöön. Pitävä urakuviointi ja hyvä istuvuus. KAMIK ICEBREAKER LÄMPÖSAAPPAAT Erinomaisen lämmin rakenne -40°C asti! Varustettu 8mm irroitettavalla huopavuorella. IGLOO TERMO ++ LÄMPÖSAAPAS -60°C lämpösaapas erittäin kylmiin olosuhteisiin. Lähde kalastamaan, metsälle tai moottorikelkkailemaan, näissä saappaissa jalkasi pysyvät lämpiminä jopa -60°C pakkasilla. 79 90 (89,90) 429,499,629,199 90 79 90 (89,90) 69 90 (89,90) 159 90 259,TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TILAAJAETU YLI 100€ OSTOSTA! Valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET FISHPOINT FISHFINDER PILKKITUTKA Pilkkitutkalla näet tarkasti mitä jään alla tapahtuu. Anturi on helppo laskea avantoon ja pysyy hyvin paikoillaan kellukkeen avulla. R8 Säilytystilaa 5-8 aseelle. Ulkomitat (mm): 1250 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1240 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 90 kg R8 MAXI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 130 kg R16 Säilytystilaa 16 aseelle. Hyväksytty jopa 20 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 550 x 400 Sisämitat (mm): 1490 x 540 x 330 Paino tyhjänä: n. 152 kg 79 90 (99,90) 59 90 (79,90) BURREL T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. BURREL X10 POWER BANK 10000MAH Suuren kapasiteetin omaava X10 Power Bank varavirtalähde on suunniteltu ennen kaikkea tablettien ja puhelinten lataamiseen. 59 90 ALASKA Blaze termospullo 0,5 L ARVO 19,90 € O € ALASKA Neulepipo ARVO 19,90 € O € ARVO 29,90 € ALASKA BlindTech™ Blaze taittoveitsi kotelolla O €
12 l Metsästäjä 2 l 2016 Teksti: Annamari Alanne l Kuvat: Henna Väyrynen Metsästäjä hoitaa luontoa ja itseään – hyvinvointi keskiössä Riistapäivillä Riistapäivät järjestettiin 19.–20.1.2016 Tampereen Komediateatterissa. Tampereella keskusteltiin monipuolisesti riistasta biotalouden voimavarana. Eräänä tärkeimmistä näkökulmista Riistapäivillä oli riistan tuottama hyvinvointi sekä erityisesti talouden yhdistäminen tähän yhtälöön. ampereen vuoden 2016 Riistapäivät keräsivät jälleen tammikuussa valtakunnan riistaväen yhteen. Kahden päivän aikana käsiteltiin riistataloutta monipuolisesti eri näkökulmista. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin riistatalouden luomaan hyvinvointiin ja tekniikkaan, kun taas toisena päivänä käytiin läpi Suomen muuttuvaa riistalajistoa sekä riistalintujen ja -nisäkkäiden kantojen kehitystä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat Marjo Neuvonen ja Jani Pellikka luennoivat riistan, hyvinvoinnin ja talouden yhteydestä. Aiheen keskiöön nousi selkeästi vertailun vaikeus, sillä henkilökohtaisen kokemuksen vertailu ei tieteellisesti onnistu. – Arvottaminen ei onnistu, mikäli ei ole samaa mittaria. Tässä tapauksessa arvon mittarina voisi toimia euromäärä, sanoi Neuvonen. Pellikka muistutti, että vaikka yhteinen mittari on tärkeä, kaikkia riistasta saatavia hyvinvointivaikutuksia ei voi mitata euroissa. Luonto hoitaa mieltä ja kehoa Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä on herättänyt kiinnostusta laajasti. Neuvonen avasi kolmea tutkimusta viherympäristöjen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, joissa Luke on ollut mukana. Tutkimustietoa sovelletaan käytäntöön jo muutamissa hankkeissa ympäri Suomea: Sipoon terveyskeskuksessa on käynnissä kokeilu, jossa luontokäynnit ovat osana mielenterveyskuntoutujien ja kakkostyypin diabetespotilaiden hoitoa. Levillä taas toteutetaan vuosina 2015–2017 Voimametsähanke, jonka tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia T H an nu H ut tu
Metsästäjä 2 l 2016 l 13 Suomen riistakeskuksen eläkkeelle jäänyt johtaja Reijo Orava puhui Riistapäivillä muuttuvasta metsästäjäkuvasta ja urbaanin metsästäjän kohtaamista haasteista. ”Riistatalous ikiaikaista” lll Monille Riistapäivien osallistujista metsästys, ja siihen liittyvät ilmiöt ovat luonnollinen elämäntapa. Heille on myös itsestään selvää, että riistatalous itsessään ilman saaliita ja ilman materiaalista hyvääkin luo hyvinvointia. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset ja valmistumassa oleva esiselvitys riistatalouden arvosta pyrkivät konkretisoimaan riistataloudesta saatavan hyvinvoinnin ja löytämään tapoja, joilla mahdollisimman moni voi hyötyä riistataloudesta sosiaalisesti, terveydellisesti ja taloudellisesti. GALLUP 1. Millaista hyvinvointia koet saavasi metsästyksestä? 2. Minkä arvoiseksi koet vuoden aikana saamasi hyvinvoinnin euroissa? Jaana Husu-Kallio , maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö 1. Erittäin kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa yhdistyy oma rauha ja jännitys. Villiruoan hankkiminen on kaiken A ja O, mutta vieläkin tärkeämpää on metsästyksen sosiaalinen merkitys. 2. Vertaisin summaa esimerkiksi kuukausittaisiin kosmetologikäynteihin. Lisäksi lisäisin summaan vielä terveydenhoidossa säästetyt kulut, ja tuplaisin tämän summan. Sanoisin, että 10 000 euroa vuodessa voisi olla sopiva määrä. Erkki Kallio , Satakunnan Alueellinen Riistaneuvosto 1. Mieli on virkeämpi ja saan nauttia omasta rauhasta. Koiran kanssa harrastaminen on myös tärkeää. 2. Kyllähän se on korvaamatonta. Vastaus riippuu toki tulotasosta, mutta sanoisin, että muutama tuhat euroa. Ei kuitenkaan yli 5000 euroa. Sinikka Uusitalo , Perinnejousimetsästäjäin liitto 1. Fyysistä hyvää oloa, joka vaikuttaa myös päähän ja mieleen. 2. Jos jokaisesta kerrasta pitäisi maksaa, kun koirien kanssa pääsee metsälle, ei 1000 euroa vuodessa ole raha eikä mikään. Viherympäristöt kohentavat mielialaa, edistävät suoriutumista, vähentävät stressiä ja alentavat verenpainetta sekä sykettä. uusille lähiruoka-, matkailu-, hoivaja ympäristöpalveluille. Tutkimusten tavoitteena on, että luonto saataisiin luonnolliseksi osaksi ihmisten terveyspalveluita. Marjo Neuvonen painotti oman kokemuksen ja tuntemuksen tärkeyttä hyvinvoinnissa. Tutkimuksissa ulkoiluun käytettävä aika sekä viherympäristöjen, kuten vaikkapa metsien ja puistojen läheisyys, laatu ja määrä vaikuttivat ihmisten kokemukseen palautumisesta ja saadusta hyvinvoinnista. Viherympäristöjen terveysvaikutukset ovat tutkimusten valossa kiistattomat. Viherympäristöjen on osoitettu kohentavan mielialaa, edistävän suoriutumista, vähentävän stressiä ja alentavan verenpainetta sekä sydämen sykettä. Koska lähes kaikki työikäiset (96 %) ulkoilevat ja joka kolmas ulkoilee jopa päivittäin, ovat vaikutukset suomalaisten terveyteen siis mittavia. Tutkimusten mukaan metsien läheisyys nosti fyysistä aktiivisuutta luonnossa ja tämän lisäksi paljon ulkoilevat kokivat yksittäiset ulkoilukerrat elvyttävämpinä kuin harvemmin ulkoilevat. Huomionarvoista on, että jopa virtuaaliset luontoympäristöt vaikuttavat vähentävän stressiä. Hyvinvointi + riistatalous = Korvaamatonta? Neuvosen mukaan jokamiehenoikeuden piiriin kuuluvien alueiden taloudellinen hyvinvointiarvo on vuosittain 2,6 miljardia euroa. Euromäärät ovat alkaneet kiinnostaa myös
14 l Metsästäjä 2 l 2016 riistapuolella. Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisprojektissa selvitetään riistatalouden nykyisiä ja potentiaalisia hyvinvointivaikutuksia sekä riistatalouden arvoa euroissa. Esiselvitys valmistuu kevään 2016 aikana. On itsestään selvää, että metsästys ja riistanhoito antavat harrastajilleen paljon jo vaikkapa saaliista saadun lihan muodossa. Jani Pellikka korostaa kuitenkin erityisesti metsästyksen toista puolta: metsästäjää itsensä ja luonnon hoitajana. Hyvinvointi käsitteenä on monisyinen ja Pellikan mukaan hyvinvointiin liittyykin sosiaalinen, fysiologinen, taloudellinen ja psykologinen ulottuvuus. Esiselvityksen mukaan metsästyksen piirissä tapahtuva kulutus on puolitoistakertaistunut viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 2008 keskimääräinen metsästäjä käytti rahaa varusteisiin, palveluihin ja matkustamiseen yhteensä 950 euroa vuodessa. Nykyään luku on entistäkin suurempi. Eri oletuksilla laskettuna vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat suuruudeltaan 279–359 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksetkin jopa 2245–2986 henkilötyövuotta. Esiselvityksen tarkoituksena on osaltaan olla tukena pohdinnassa, miten riistatalous voisi tuottaa enemmän hyvinvointia. On muistettava, että riistatalous tuottaa jo nyt paljon taloudellista ja terveydellistä hyötyä ongelma vain on, ettemme tiedä, kuinka paljon. 2008 1993 Pyyntivälineet GPS-välineet Seuran jäsenmaksut Metsästysluvat Patruunat Varusteet, reput Aseet Vaatetus ja kengät Matkustus 100 200 300 400 EUR (vuoden 2104 taso) Valtakunnan riistaväki kokoontui Tampereen komediateatteriin. Metsästäjät käyttävät harrastukseensa merkittävästi enemmän rahaa kuin aiemmin.
Metsästäjä 2 l 2016 l 15 Puheenjohtajan palsta Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen toinen jahtikausi on tämän lehden tullessa painosta jo päättynyt. Tämänvuotinen metsästys eteni pääosassa maatamme nopeasti. Suomen riistakeskuksen myöntämistä kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin 43 sutta – vain 3 lupaa jäi käyttämättä. Jahdin nopea eteneminen osoittaa sen, että susikanta on reippaassa kasvussa maassamme. Kannanhoidollisilla luvilla kaadettujen neljänkymmenenkolmen suden lisäksi poliisin myöntämillä luvilla on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa poistettu kuluvan metsästysvuoden aikana yhteensä toistakymmentä sutta. Nämä eläimet ovat tulleet jatkuvasti pihapiireihin, eivätkä niihin kohdistetut karkotustoimenpiteet ole tuottaneet toivottavaa tulosta. Susien käynnit pihapiirissä ovatkin lisääntyneet selvästi viime vuosina. Yhtenä syynä siihen on ilman muuta kannan kasvu, mutta myös heikentynyt ravintotilanne tietyillä alueilla on saattanut houkutella susia helpomman ravinnon toivossa asumusten liepeille. Itä-Suomessa yhteistyö poliisin ja metsästäjien kesken on toiminut erinomaisesti, joten nämä pihasudet on onnistuttu poistamaan nopeasti. Odotammekin mielenkiinnolla Luonnonvarakeskuksen tarkennettua susikanta-arviota, joka on luvattu julkaista helmikuun lopulla. Suden kannanhoidollinen metsästys on ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissämme. Myös kansainväliset uutistoimistot ovat olleet kiinnostuneita susijahdista, joten juttuja on julkaistu monissa maailmanlaajuisesti arvostetuissa sanomalehdissä. Suuresta mediajulkisuudesta huolimatta susikeskustelu on maassamme kuitenkin rauhoittunut ja muuttunut astetta asiallisemmaksi. Kannanhoidollisilla luvilla on ollut tähän muutokseen hyvin merkittävä vaikutus. Toki kaikista myönnetyistä poikkeusluvista valitettiin hallinto-oikeuksiin, mutta se ei sinänsä varmaan ollut enää yllätys kenellekään. Täytäntöönpanokieltoon eivät valitukset onneksi tänä vuonna johtaneet millään alueella. Maaja metsätalousministeriön johdolla koostetaan kaksivuotisen kannanhoidollisen metsästyskokeilun päätyttyä analyysi kokeilun tuloksista. Arvioinnissa kuullaan ainakin luvansaajia, Luonnonvarakeskusta ja keskeisimpiä sidosryhmiä. Keskeisinä asioina noussee esille lupaehtojen ja suositusten noudattaminen sekä saaliiksi saatujen eläinten ikäja sukupuolijakauma, ja niiden asema laumahierarkiassa. Arvioinnin pohjalta tehtävät linjaukset kannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkosta ovat taatusti riistapolitiikkamme lähiaikojen keskeisimpiä asioita. Voimakkaita tunteita on metsästäjien keskuudessa herättänyt myös Tassu-järjestelmään tallennettujen suurpetotietojen luovuttaminen irrottamiskustannuksia vastaan muun muassa luontojärjestöille. Tämän ärtymyksen toki ymmärtää, sillä tiedot on kerätty talkootyönä paikallisten petoyhdyshenkilöiden toimesta. Olisikin erittäin tärkeää, että riistatietojen julkisuudesta olisi jatkossa selkeämmät pelisäännöt. Asia on entistä ajankohtaisempi, kun Suomen riistakeskuksen kehittämä Oma Riista -palvelu saa jatkossa kiihtyvällä vauhdilla lisäkäyttäjiä metsästäjien keskuudessa. Kannattaisi myös miettiä, mitä etua olisi siitä, jos esimerkiksi suurpetojen osalta siirtyisimme mahdollisimman avoimeen ja läpinäkyvään käytäntöön, pois lukien tietenkin yksityisiin henkilöihin kohdistuvat tiedot. Kun tallennetut tiedot perustuvat faktoihin, ei asiassa pitäisi olla mitään salattavaa. Tiedot voitaisiin sovitun menettelytavan mukaan tallentaa tarvittaessa riittävällä viiveellä, jolloin mahdollisten ulkopuolisten liikkuminen suurpetohavaintojen perässä vähenisi olennaisesti. Riista, ja siihen liittyvä tieto kiinnostaa paljon muitakin kuin metsästäjiä. Mitäpä, jos näkisimme siinä tällä kertaa uhkan sijasta mahdollisuuden? Suurpetotiedoilla kysyntää – tietojen julkisuus kaipaa pelisääntöjä Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus
16 l Metsästäjä 2 l 2016 Tommi Häyrynen ja Hanna Hauvala , Jyväskylän AMK, Liiketoimintayksikkö Riistatalouteen uutta palveluliiketoimintaa Riista on monipuolisesti hyödynnettävä luonnonvara. Metsästysharrastuksen lisäksi riistan ympärille rakennettava palveluliiketoiminta on kiinnostava mahdollisuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistetään tänä keväänä projekti, jossa tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa riistatalouteen. iistatalouden potentiaalista on herännyt runsaasti keskustelua eri toimijoiden piirissä. Suunnitelmallisesti toteutettuna se voisi tuottaa merkittävää taloudellista arvoa niin elinkeinotoimijoille, maanomistajille kuin metsästysseuroillekin. Erityisesti maaseudun yritykset etsivät kuumeisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia perinteisten elinkeinojen kannattavuusongelmien kasvaessa sekä lisätuottoa metsäpääomalle metsien moninaiskäytön kautta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on luotu kaksi erilaista liiketoimintamallia riistatalouden palvelukokonaisuuden jäsentämiseksi sekä toimijoiden roolien selkeyttämiseksi. Lisäksi on aloitettu työ riistan taloudellisen arvon määrittelemiseksi. Tässä arvonmuodostuksessa pääpaino on nimenomaan myytävän metsästyselämyksen tuottamisessa. Toimijoita aktivoidaan Kevään 2016 aikana toteutetaan projekti, jonka tavoitteena on käytännössä synnyttää uutta liiketoimintaa riistan ympärille. Projektissa ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakouH an nu H ut tu R
Metsästäjä 2 l 2016 l 17 lun liiketoimintayksikön lisäksi Suomen riistakeskus, Luonnon ja riistanhoitosäätiö sekä yhteistyökumppaneina Finnhunting Oy sekä Ylä-Tihtarin tila. Toiminta painottuu Keski-Suomen alueelle, mutta tuloksia tullaan hyödyntämään myös valtakunnallisesti. Seuraavan kahden vuoden aikana aktivoidaan toimijoita toteuttamaan käytännössä toimenpiteitä, jotka edistävät riistatalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Riistatalouden palvelukokonaisuus jäsennetään toiminnan tasolle mallilla, josta on ymmärrettävällä tavalla todennettavissa muun muassa metsästystapahtuman kaupallisen arvon jakautumisen periaatteet sekä eri sidosryhmien hyödyt toiminnassa. Liiketoimintamahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää toiminnassa mukana olevien sidosryhmien kiinteää yhteistyötä ja läpinäkyvää sekä selkeää sopimuskäytäntöä. Tätä yhteistyötä ei synny, jos kaupallinen toiminta ei ole läpinäkyvää eikä kaupallisen toiminnan lisäarvo ole todennettavissa kaikille osapuolille. Nämä ovat liiketoiminnan toteuttamisen ehdottomia edellytyksiä. Hyödyntämätön potentiaali lll Riistatalouden kokonaispotentiaali on valtakunnan tasolla lähes täysin hyödyntämättä. Yksi keskeinen syy on se, että riistatalouden kehittämisessä joudutaan tarkastelemaan vanhoja totuttuja toimintatapoja uudella tavalla riistan perinteisten käyttömuotojen osalta. Riistan kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvää toimintaa toki on, mutta palveluliiketoiminnan näkökulmasta kokonaisuus näyttäytyy jäsentymättömältä. Riistaan liittyvä taloudellinen tarkastelu edellyttää riistan arvon määrittämisen lisäksi riistatalouteen liittyvän palveluliiketoiminnan aktivointia ja konseptointia. Nyt on oikea aika siirtyä toteuttamaan käytännössä toimenpiteitä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Riistataloudesta ammattimaista liiketoimintaa (2014) -selvityksen perusteella todettiin, että ilmapiiri riistan ympärille rakennettavan liiketoiminnan kehittämiselle on pääsääntöisesti myönteinen. Maanomistajat sekä metsästyksen ydinja oheispalvelujen tuottajat ovat osoittaneet runsasta mielenkiintoa asian eteenpäinviemiseksi. Myös useat metsästysseurat etsivät aktiivisesti uusia muotoja rahoittaa omalla alueellaan tapahtuvaa riistanhoitotyötä sekä metsästysinfraa. Metsästyselämys myyntivaltiksi? Riistan arvoa on tarkasteltu tähän mennessä pääsääntöisesti lihan arvon näkökulmasta, ja itse myytävä metsästyselämys on pääsääntöisesti jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä kerätyn aineiston perusteella yhden kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvoksi muodostui noin 4500 euroa. Laskennassa huomioitiin itse metsästystapahtuma, kaatomaksu, majoitus ja ruoka. Lihan arvoa ei tässä tarkastelussa ollut mukana. Aineistossa olleet jahdit olivat laadukkaasti ja ammattitaitoisesti johdettuja sekä järjestettyjä asianmukaisin majoitusja ruokavaihtoehdoin. Metsästystapahtuman järjestävän yrityksen osaaminen sekä saumaton yhteistyö metsästysseuran, maanomistajien ja oheispalvelujen tuottajien kanssa muodostui ratkaisevaksi tekijäksi jahtitapahtuman onnistumisen osalta. Taloudellista hyötyä jokaiselle osapuolelle Riistan kaupallista hyödyntämistä voidaan kehittää perinteisen suomalaisen metsästyskulttuurin rinnalla, kun lisäarvo pystytään todentamaan konkreettisesti eri osapuolille, eikä toiminnalla suljeta pois mahdollisuuksia toteuttaa harrastusmetsästystä. Riistan arvon avaaminen puolestaan helpottaa toimijoita ymmärtämään riistan moninaista arvopotentiaalia ja edesauttaa konkreettisten toimenpiteiden syntymistä eri osapuolien välillä. Metsästysseurat haluavat panostaa entistä enemmän riistan hyvinvointiin sekä toimivan metsästysinfran rakentamiseen. Lisäksi paineita kohdistuu metsästysalueiden vuokriin, koska maanomistajien rasitteet pääomaansa kohtaan ovat vuosien saatossa kasvaneet. Myös maattomat metsästäjät kaipaavat mahdollisuuksia edes satunnaisen metsästyspäivän kokemiseksi. Jos osa riistasta kyetään hyödyntämään taloudellisesti, on tuotosta mahdollisuus jakaa osa kaikille osapuolille. Samalla voidaan parantaa maattomien metsästäjien mahdollisuuksia toteuttaa harrastustaan. Kaupallisen arvon havainnollistaminen toimijaosapuolille asettaa myös riistan mahdollisesti aiheuttamien metsävahinkojen tarkastelun uudenlaiseen valoon. Oikein toteutettuna riistan kaupallisen hyödyntämisen tuloksena syntyvää tuloa kohdistetaan myös riistan hyvinvoinnin lisäämiseen, elinvoimaisten riistakantojen ylläpitoon ja metsästysinfrastruktuurin rakentamiseen sekä ylläpitoon. Tämä puolestaan lisää perinteisen metsästyksen näkökulmasta harrastuksen jatkumoa tulevaisuuteen. Yhtälailla metsäomaisuuden arvon tulisi kasvaa laadukkaan riistakannan myötä. Kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvoksi muodostui noin 4500 euroa.
18 l Metsästäjä 2 l 2016 Teksti ja kuvat: Kaisa Huttunen Nylkykurssi pienpetopyytäjille – villiturkiksista mahdollisuus saada sivutuloja ari vuotta sitten metsästäjätutkinnon suorittanutta Maijo Korkeelaa kiinnostaa pienpetopyynissä riistanhoidolliset näkökohdat. Helsinkiläisen Korkeelan metsästysmaat ovat kuitenkin sen verran kaukana, ettei loukunpitäminen ole mahdollista. Pienpetojen vähentämisen riistanhoidollista merkitystä ei varmasti kukaan suomalaismetsästäjä kyseenalaista. Pääasiassa metsästäjiä kiinnostaa kuitenkin ruokariista. Kipinä pienpetometsästykseen voi kuitenkin syntyä esimerkiksi metsästyskoirien kautta. Näin kävi kaarinalaiselle Essi Heimolle, joka pääsi pari vuotta sitten seuraamaan luolakoirien työskentelyä. – Miesystäväni luolakoirien kautta kiinnostuin pienpetopyynnistä toden teolla. Aikaisemmin ajattelin, että luolapyynnissä koiria joutuu jatkuvasti paikkailemaan ja että ne jäävät helposti jumiin louhikkoihin. Mieli muuttui, kun näin ettei homma ollutkaan niin veristä, kommentoi Heimo. Heimo ja Korkeela osallistuivat syyskuussa naisille suunnatulle pienpetojen nylkykurssille. Metsästyskoirien ja riistanhoidon lisäksi osallistujia yhdisti halu hyödyntää metsästetty riista – niin ruokariista kuin tuhoeläimetkin – mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. P Essi Heimo käytti kaavintatukkia nylkemänsä supin halkaisussa. Metsästyskoirat ja villiruoka-ajattelu innostavat monia metsästysharrastuksen pariin. Ruokariistan lisäksi turkiseläimet halutaan saada hyötykäyttöön. Syksyllä järjestetyllä nylkykurssilla perehdyttiin pienriistan nylkemiseen. Paikalla oli myös turkismuokkaamo Modifur, joka ostaa villiturkiksia metsästäjiltä ja myy niitä aina ulkomaille asti. Helppo nylkytekniikka Eurassa järjestettyä pienpetokurssia veti Suomen Metsästäjäliiton aluekouluttaja Rauli Helin. Kurssin tarkoituksena on opettaa helppo ja nopea nylkyja säilöntätekniikka sekä kertoa turkisostajan laatuvaatimuksista. Perinteisesti turkiksissa on käytetty työlästä taanausmenetelmää, kertoo Helin. Siinä kuivattujen nahkojen säilyttäminen vaati tasalämpöisen sisätilan. – Esittämäni vaihtoehtoinen nylkytapa vie metsästäjältä vain kymmenisen minuuttia. Nylkemisen jälkeen nahka on suolauksessa viitisen päivää, minkä jälkeen se säilyy uskomattoman hyvin. Suolauksen etuja on myös ekologisuus. Energiaa ei kulu kuivaukseen eikä vettäkään tarvita samalla tapaa nahan pehmittämiseen kuin taanauksen jälkeen, mainostaa Helin menetelmää. Supin nylkemisen vaiheet Kursilla Rauli Helin näyttää, kuinka supi nyljetään ja lisäksi kurssilaiset pääsevät myös itse harjoittelemaan. Nylkeminen aloitetaan tekemällä avausviilto polkuanturasta peräaukkoon. Samalla peräaukko leikataan pois nahasta eli se jätetään ruhoon. Kun nahka on vedetty irti ensimmäisestä jalasta, on toisen jalan vuoro. Lukijan toive
Jalkojen jälkeen nyljetään häntä. Häntään tehdään puolivälistä tyveen ulottuva avausviilto, minkä jälkeen häntäruoto irrotetaan varovasti nahasta. Lopuksi häntä avataan kärkeen saakka. Hännän ja takajalkojen nylkemisen jälkeen nahka vedetään putkena supin kainaloihin saakka. Helin vinkkaa, että sahanpurua käyttämällä liukkaasta eläimestä saa paremman otteen. Lämpimänä nahka lähtee helposti. – Eläin kannattaa nylkeä mahdollisimman pian kuoleman jälkeen myös siksi, etteivät vatsanesteet pilaisi turkkia, opastaa Helin. Kun nahka on riisuttu kainaloihin saakka, on etukäpälien vuoro. Etukäpälien nahka vedetään kainaloista ranteisiin saakka, minkä jälkeen ”hihat” irrotetaan ranteen kohdalta puukolla ruhosta. Sitten on pään vuoro: korvarustot, silmäripset ja huulet voidaan jättää nahkaan kiinni. – Taanausmenetelmässä korvarustot pitäisi poistaa, mutta suolausmenetelmässä sitä ei tarvitse tehdä myyntiin meneville nahkoille. Jos nahka halutaan teettää itselle esimerkiksi taljaksi, rustot kannattaa ottaa pois. Muuten korvat saattavat tuntua koppuraisilta. Kirsu jätetään myös nahkaan, sillä turkismarkkinoilla hinta muodostuu pituusmitan perusteella, jatkaa Helin. Tuppeen nylkemisen jälkeen supin nahka halkaistaan suolauksen helpottamiseksi. Kaavintatukki helpottaa halkaisua. – Ensin kannattaa tehdä puukolla malliviiva keskilinjan myötäisesti. Sitä pitkin on helppo halkaista nahka oikeasta kohtaa, Helin neuvoo. Tekniikan helppous yllättää kurssilaiset. – Etukäteen olin ajatellut, että supin nylkeminen olisi vaikeampaa kuin hirvieläimen, koska se on niin pieni, Heimo kertoo. – Nylkeminen ei ollut niin sotkuista, mitä olin kuvitellut. Myös nahan suolaaminen oli yksinkertaista, jatkaa Korkeela. Kurssilla harjoiteltiin supin nylkemistä. Sahanpurua käyttämällä liukkaasta eläimestä saa paremman otteen. Parasta turkisriistan pyyntiaikaa on marras–maaliskuun välinen aika. metsästäjä59x297.indd 1 2.3.2016 9.51 Nahkat suolaan, rasva polttoaineeksi Nylkemisen jälkeen nahka suolataan ja peitetään suolalla tasaisesti. Erityisesti häntä pitää muistaa avata ja suolata kunnolla. Samalle alustalle voi laittaa useamman nahkan päällekkäin. Rakeista merisuolaa voidaan käyttää useamman kerran suolaukseen. – Nahkojen annetaan olla vähintään 5 päivää suolassa tasaisella alustalla karvapuoli alaspäin. Tämän jälkeen suola ravistetaan pois, ja nahka laitetaan tynnyriin. Tynnyriin mahtuu yhteensä noin 35 nahkaa. Lämpövaihtelut eivät nahkoja enää suolauksen jälkeen pilaa, joten tynnyriä voi säilyttää ulkonakin, kertoo Helin. Helinin mukaan rasva voidaan jättää nahkaan. Jos halutaan, että tynnyriin mahtuu enemmän supeja, rasvaa voidaan kaapia esimerkiksi muovisella jääskrapalla. Jalostusprosessissa turkisten mukana tullut rasva otetaan tal
teen ja siitä tehdään biodieseliä, kertoo Helin. ”Supidiesel” saa kurssilaiset pohtimaan, mihin kaikkeen metsästettyjä pienpetoja voitaisiin hyödyntää. – Voisiko supinlihaa syöttää vaikka koirille? kysytään yleisöstä. Helinin mukaan supeja ja kettuja ei kannatta syöttää koirille, sillä noin joka toisella supilla ja joka kolmannella ketulla on trikiini. Sen sijaan supeja voi hyödyntää haaskoilla, sillä supin herkkua on toinen supi. – Jos joku kierrätyksestä oikein tosissaan innostuu, kannattaa käydä poimimassa ehjiä kolarieläimiä tien varsilta ja nylkeä niitä muokkaamoon, neuvoo Helin kurssilaisia. Tarkasta turkin laatu Kurssilla käsiteltiin myös turkin hyödynnettävyyteen ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Parasta turkisriistan pyyntiaikaa on marras–maaliskuun välinen aika. Hienoimmat turkit saadaan usein joulukuun alussa. Pyyntiaika vaihtelee alueittain: mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä aikaisemmin pienpedoilla on hyvä karva. – Jos nahka on sisäpuolelta sinertävä, karvatuppi ei ole valmis. Tällaisesta supinnahkasta irtoaa muokkauksessa karva. Sinikkoketussa ei ole samanlaista ongelmaa, toteaa Helin. Kurssilaisia suositellaan jättämään kapiset tai väiveen pilaamat nahkat nylkemättä. Kapin tunnistaa helposti, mutta väive tunnetaan huonommin. – Väivetäin tekemä karvaton, ikään kuin poltettu läikkä löytyy useimmiten lapojen takaa, kertoo Helin. Myös kulumat, kiharaisuus ja kiillottomuus vaikuttavat turkin laatuun. Rikkiammutut, rassilla vahingoittuneet tai koiran repimät turkikset saattavat olla täysin arvottomia. Eniten supinturkiksia hylätään niiden takkuisuuden vuoksi. Myös ylimääräinen kura kannattaa pestä turkeista pois. Villiturkisten suurimmat ostajat löytyvät Aasiasta. Rauli Helin laittaa nahan tasaiselle alustalle suolaantumaan. Erityisesti häntä pitää avata ja suolata kunnolla. Modifurin Seija ja Reijo Halkola kertoivat turkisostajan laatuvaatimuksista. GYTTORP VAPENSKÅP Gyttorp Finland Oy Återförsäljare och mera info: www.gyttorp.fi • IMPoch EN 14450 -certifiering (uppfyller den nya vapenlagens krav) • 4-tappars bultlåsning (2 stående och 2 liggande) • Godkännt ”double bit”-säkerhetslås • Standardfärg, RAL 9002 -vit • leveransavgift: 49€ (till adressen fraktat) RP: 490€ RP: 590€ RP: 570€ RP: 720€ KAMPANJ : 429€ + leveransavgift KAMPANJ : 649€ + leveransavgift G3/S1/3/350/U Höjd = 1500mm Bredd = 280mm Djup = 350mm Vikt = 66kg 4 vapen 50000-04 G3/S1/6/350 Höjd = 1500mm Bredd = 380mm Djup = 350mm Vikt = 79kg 6 aseelle 50000-05 G3/S1/8NT Höjd = 1500mm Bredd = 550mm Djup = 350mm Vikt = 98kg 4 vapen 50000-10 G3/S1/8/D Höjd = 1500mm Bredd = 550mm Djup = 350mm Vikt = 95kg 8 vapen 50000-15 G3/S1/14/D Höjd = 1500mm Bredd = 800mm Djup = 350mm Vikt = 123kg 14 vapen 50000-20 RP: 440€ KAMPANJ : 389€ +leveransavgift KAMPANJ : 519€ + leveransavgift KAMPANJ : 499€ + leveransavgift