• TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Luonnonvarakeskuksen laskennat selvitetään. Professori pitää tuloksia käyttökelvottomina. Sivut 2-3 HIILILASKELMIEN PERUSTA MURENEE PERJANTAINA 11. HUHTIKUUTA 2025 ? NRO 7 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 11357_.indd 1 11357_.indd 1 5.4.2025 11.45.47 5.4.2025 11.45.47
• AJANKOHTAINEN / UUTISET 11.4.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Ministeri Multala ei rajoittaisi hakkuita ›› 6–7 Paljonko hirvet vievät kasvusta? ›› 8–11 METSÄSTÄ Kokeilussa uusi keskisarjan Stihl ›› 22 Suomen vanhat metsät eivät aina ole sitä Ruotsissa ›› 24 Mitä sai motilla ennen ja mitä nyt? ›› 26–27 PILKKEITÄ Talvinen yö riippumatossa ›› 28–29 Lintuturismikin antaa metsätuloa ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Turvemaan hiilipäästöjen ero Suomessa ja Ruotsissa on herättänyt ihmetystä. Kuva: Yrjö Huusko MIKKO RIIKILÄ MAAja metsätalousministeriössä havahduttiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvihuonekaasulaskennan suuriin muutoksiin, kun Suomen ja Ruotsin metsien hiilinielujen valtava ero paljastui (Metsälehti 3/2025). ”Uudet tiedot metsäpäästöjen mittaluokasta yllättivät meidätkin, ja moni on kysynyt, mistä ero Suomen ja Ruotsin päästöissä johtuu”, kertoo maaja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm. Ministeriö teettää selvityksen, jonka vetäjäksi on pyydetty Luken tutkijaprofessoria Annika Kangasta. Hanke kestää tämän vuoden. Kankaan mukaan uutta laskentamallia ei olla laatimassa. MMM: TUTKIMUS HIILILASKENNAN EPÄSELVYYKSISTÄ Maaja metsätalousministeriö selvityttää Luken hiililaskennan. Professori Annamari Laurénin viereisessä kolumnissa esittämä kritiikki lisää painetta koko laskennan täysremonttiin. Suomessa turpeen laskennalliset päästöt lisääntyivät rajusti vuonna 2021, kun käyttöön otettiin uusi malli. Ruotsin mallit pienentävät turpeen päästöjä, kun puuston määrä kasvaa. ”Arvioimme erilaisten tekijöiden vaikutusta kasvihuonekaasulaskelmien tuloksiin. Lisäksi testaamme, millaisiin tuloksiin Ruotsissa käytetty laskentatapa johtaisi meillä”, Kangas kertoo. Kangas ei taustaltaan ole maaperätieteilijä eikä myöskään mukana kasvihuonekaasujen laskennassa, mutta hän on perehtynyt laskelmissa käytettyihin aineisMetsälehti 93. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Luonnonvarakeskuksen laskennat selvitetään. Professori pitää tuloksia käyttökelvottomina. Sivut 2-3 HIILILASKELMIEN PERUSTA MURENEE PERJANTAINA 11. HUHTIKUUTA 2025 ? NRO 7 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 11358_.indd 2 11358_.indd 2 5.4.2025 11.49.04 5.4.2025 11.49.04
• UUTISET 11.4.2025 Metsälehti.fi 3 toihin. Niiden perusteella hän pitää mahdollisena, että tulokset ovat harhaisia. ”Laskelmissa käytetyt aineistot ovat järkyttävän huonot. Niiden perusteella on hyvin vaikea saada luotettavia tuloksia. Tyhjästä on paha nyhjäistä.” Metsämaatieteen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemen mukaan maan hiilivaraston suuresta paikallisesta vaihtelusta johtuen on lähes mahdotonta osoittaa tilastollisesti merkitsevästi maan hiilivaraston lyhyen aikavälin pieniä muutoksia.” ”Jääkauden päättymisen jälkeen kymmenessä tuhannessa vuodessa jään alta paljastuneeseen maahan on karttunut noin 50 000 kilon hiilivarasto hehtaarille. Vuodessa maan hiilivarastoa on siis kertynyt viisi kiloa, eli prosentin sadasosa varaston koosta. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen on kutsumassa ryhmän eri taustaisia professoreita pyöreään pöytään pohtimaan kasvihuonekaasulaskennan tilaa ja kehittämissuuntia. Ruotsissa turpeen päästöt pienemmät Sekä Suomessa että Ruotsissa turvemaan päästöt arvioidaan päästömallein. Ruotsin mallit pienentävät turpeen päästöjä, kun puuston määrä kasvaa. Suomessa turpeen laskennalliset päästöt lisääntyivät rajusti vuonna 2021, kun käyttöön otettiin uusi malli, joka ottaa huomioon myös lämpötilan. ”Hiilinielut romahtivat” uutisoi valtamedia ja vaati Ilmastopaneelin säestämänä hakkuiden rajoittamista. Todellisuudessa ei ole mitään takeita, että Suomen päästöt lisääntyivät. Helsingin yliopiston suometsätieteen professorin Annamari Laurénin mukaan (kolumni vieressä) uusi malli ylikorostaa lämpötilan vaikutusta, koska se ei ota huomioon pohjaveden tasoa, joka on tärkein turpeen hajoamisnopeuteen vaikuttava tekijä. Luken tutkimusjohtaja Antti Asikaisen mukaan turpeen päästölaskennassa pohjaveden taso huomioidaan siten, että puuston tiheys vaikuttaa veden haihduntaan. ”Pohjaveden korkeuden mallin tekeminen turvemaille maanlaajuisesti olisi valtava ja kallis urakka.” Tarvitaan iso EU:n laajuinen remontti Kankaan mukaan maaperän hiilivaraston muutosten luotettava seuraaminen on käytännössä mahdotonta, joten maankäyttösektorin hiilitaselaskelmat pitäisi metsien osalta perustaa puuston määrässä tapahtuviin muutoksiin. ”Ainoa järkevä tapa olisi EU:n tasolla tunnustaa, ettei kenelläkään ole käsitystä metsien maaperäpäästöistä eivätkä eri maiden laskentaperusteet ole yhteismitallisia. Puuston määrä pystytään arvioimaan luotettavasti.” Luken metsämaatieteen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi on samaa mieltä. ”Turvemaihin varastoituu valtava määrä hiiltä, eikä vuotuisten muutosten mittaaminen hiilivaraston koon muutosta seuraamalla ole mahdollista edes teoriassa.” Ilvesniemen mukaan selkeää sen sijaan on, että puuston kasvaessa metsän hiilivarasto karttuu. Kiertoajan kuluessa osa korjatun puuston sitomasta hiilestä myös varastoituu pitkäikäisiin puutuotteisiin. Tämä varasto voi olla paljon pitempiaikainen kuin maahan kaatuneisiin, lahoaviin puunrunkoihin sitoutunut varasto. Maaja metsätalousministeriön Granholm ymmärtää tutkijoiden linjausta. ”Olemme pitkään sanoneet, että maankäyttösektorin ja erityisesti maaperäpäästöjen arviointi on niin epävarmaa, ettei niitä pidä rinnastaa esimerkiksi päästökauppasektorin lukuihin.” Hänen mukaansa päästöjen ja nielujen mittaamisen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää Luken asiantuntijoiden lisäksi muidenkin tutkijoiden yhteistyötä. Määrityksen pitäisi saada järkevälle tolalle ennen kuin parhaillaan valmisteltavat EU:n uudet ilmastotavoitteet tulevat voimaan. ”Alustavan tiedon mukaan EU:n nettopäästöjen pitäisi vuoteen 2040 mennessä alentua 90 prosenttia. Esimerkiksi Suomella ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia yltää tavoitteeseen maankäyttösektorin nielujen avulla, vaikka tuemmekin tavoitetta yleisellä tasolla. Olemme olleet lirissä 2020-luvulla, haluammeko, että sama jatkuu 2030-luvulla?” Granholm kummastelee. Suomessa turpeen laskennalliset päästöt lisääntyivät rajusti vuonna 2021, kun käyttöön otettiin uusi malli. Ruotsin mallit pienentävät turpeen päästöjä, kun puuston määrä kasvaa. SA M I KA RP PI N EN ON ASIOITA, jotka ovat huonompia kuin ei mitään: suonen iskeminen sairaalta, tai valtamerilaivan navigoiminen kahvinporoista ennustamalla. Suomen turvemaiden hiililaskentakin on huonompi kuin ei mitään. Tropiikissakin on soita, vaikka siellä on jatkuvasti kuuma. Kasvien jäänteet hajoavat epätäydellisesti, koska vedenpinta on korkealla, lähellä maan pintaa. Kaikille maailman soille pätee, että kun vedenpinta on korkealla, orgaanisen aineen hajotus on vähäistä ja kun vedenpinta on syvällä, hajotus kiihtyy ja hiilipäästöt kasvavat. Vesi on ylivoimaisesti tärkein suon prosesseihin vaikuttava tekijä. Vesi, sademäärä, ja ojan syvyys puuttuvat hiililaskennastamme. Vaikka kaikki ojat tukittaisiin, taivaan akkunat aukenisivat ja maa tulvisi, hiililaskentamme viisari ei värähtäisi, vaikka todellisuudessa päästöt pienenisivätkin. Laskennassa maan hiilipäästö riippuu ainoastaan puuston pohjapinta-alasta ja vuoden keskilämpötilasta. Ja kun metsä kasvaa ja vuodet lämpenevät, päästöviisarit osoittavat taivaisiin. Tämä tuomiopäivän kone kuljettaa meitä vääjäämättä kohti suurempia laskennallisia maaperäpäästöjä ja miljardilaskuja. Laskenta ei ohjaa metsänhoitoa pienempiin päästöihin, esimerkiksi kuivatuksen vähentämiseen. Se ei ohjaa mihinkään. Vuonna 2021 käyttöön otetussa turvemaiden hiililaskentamallissa rikotaan keskeisimpiä tutkimuksen periaatteita. Päästömallin selittäjät korreloivat voimakkaasti; mallissa hiiltä virtaa ilmasta maahan ja maasta ilmaan, mutta hiilivirrat eivät ole toisiinsa kytkeytyneitä. Mallilla ei ole muistia, eikä maalla hiilivarastoa, mikä on ongelma kun karikkeiden hajotus kestää vuosia. Laskentayksikkö on alueellisesti keskimääräinen ”metsikkö”. Tämä lähestymistapa on pätevä, jos kaikki prosessit ovat lineaarisessa suhteessa toisiinsa ja puuston kokoon. Mutta miltei mikään asia ei ole. Mallin lämpötilaherkkyys hipoo taivaita. Kun laboratoriokokeissa maan hiilipäästö lisääntyy 20 –40 prosenttia lämpötilan noustessa kolme astetta, hiililaskennassamme vastaava lisäys on 50–220 prosenttia. Hurjaa. Näiden tyhjän päällä olevien numeroiden mukaan maankäyttösektorin hiilitase heikkenee ja metsätoimiala on uhattuna. Hiililaskennan ongelmissa ei ole kyse laskennan “epävarmuuksista”, niin kuin julkisuudessa häveliäästi sanoitetaan, vaan huonosti tehdystä tutkimuksesta. Sen tuloksia ei voi käyttää mihinkään. HUONOMPI KUIN EI MITÄÄN LAURÉN Annamari Laurén KIRJOITTAJA ON SUOMETSÄTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. 11358_.indd 3 11358_.indd 3 5.4.2025 11.49.06 5.4.2025 11.49.06
• AJASSA 11.4.2025 4 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN TÄMÄN vuoden alusta alkaen alle 30 neliömetrin rakennuksille ei ole vaadittu rakentamislupaa. Kiinteistövero pitää maksaa kuitenkin kaikista yli viiden neliömetrin rakennuksista ja rakennelmista. Koska kunnilla ei ole tietoa pienistä rakennuksista, tiedot eivät siirry automaattisesti myöskään verottajalle. ”On rakennuksen omistajan vastuulla muistaa ilmoittaa tiedot”, ylitarkastaja Jaana Kuisma Verohallinnosta sanoo. Uusi rakentamislaki koskee tänä vuonna ja myöhemmin valmistuvia rakennuksia. Rakennuksen tiedot tulee ilmoittaa verottajalle rakentamisen aloitusvuotta seuraavana keväänä. Käyttötarkoitus ratkaisee arvon Pitääkö esimerkiksi kuuden neliömetrin puuvajasta siis maksaa kiinteistövero? Kuisman mukaan pääsääntöisesti kyllä. Hän huomauttaa, että rakennuksen käyttötarkoitus ratkaisee, miten sen arvo määritetään. Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa -nimisessä syventävässä vero-ohjeessa on selkeitä neuvoja. Metsätalouden rakennuksia ovat esimerkiksi metsäkonesuojat sekä puuvajat, joissa kuivataan ja varastoidaan myyntiin meneviä polttopuita. ”Kun metsänomistaja rakentaa myyntiin menevien polttopuiden kuivaukseen ja varastointiin tarkoitetun polttopuuvajan, sen rakennuskustannukset ilmoitetaan maaja metsätalouden veroilmoituksessa. Niistä tehdään vuotuiset poistot, ja jäljelle jäävä menojäännös katsotaan rakennuksen arvoksi, jonka perusteella kiinteistövero määräytyy”, Kuisma selittää. Veroilmoituksesta tieto siirtyy automaattisesti kiinteistöverotukseen. Jos polttopuuvaja sen sijaan on rakennettu omien polttopuiden varastointia varten, se ei ole metsätalouden rakennus, vaan talousrakennus. Siinä tapauksessa sen arvo ja kiinteistöveron suuruus määräytyvät jälleenhankinta-arvoasetuksen perusteella. Omassa käytössä olevat talousrakennukset ilmoitetaan verottajalle Omavero-paövelussa tai kiinteistöveroilmoituksella. Kunnat tekevät tarkastuksia Vaikka Verohallinto ei valvo rakennushankkeita, kunnat ovat yleensä kiinnostuneita uusista rakennuksista alueillaan. ”Kiinteistövero on kunnille hyvä tulonlähde, ja siksi ne ovat aktivoituneet tekemään kiinteistöselvityksiä. Osa tekee niitä omalla henkilöstöllään ja osa käyttää konsulttifirmoja”, Kuisma kertoo. ”Kun Verohallintoon tulee tieto uudesta rakennuksesta, varmistamme omistajalta, että tieto pitää paikkansa.” Jos omistaja on jättänyt ilmoittamatta rakennuksesta verottajalle ja jää siitä kiinni, seuraamuksena on veronkorotus. Se maksetaan kerran, ja sen suuruus riippuu laiminlyönnin suuruudesta. Kuisma vinkkaa, että halutessaan metsätalouden harjoittaja voi ilmoittaa myös rakennuksen vaatiman todellisen rakennusmaan pinta-alan verottajalle. Monet eivät sitä tee, jolloin verottaja laskee pinta-alaksi 500 neliömetriä. Alan ilmoittaminen voi pienentää veroja, mutta käytännössä vaikutus on pieni. Enemmän verotus kevenee, jos jokin rakennus on purettu tai palanut maan tasalle, siis lakannut olemasta. Kunnat eivät ilmoita näitä tietoja Verohallintoon, vaan verovelvollisen on tehtävä se itse. Pitääkö puuvajasta maksaa kiinteistöveroa? Kiinteistönomistajalla on vastuu ilmoittaa uusista rakennuksista verottajalle, vaikka rakentamislupaa ei olisi vaadittu. Kiinteistöveron suuruus määräytyy rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Jos polttopuuvaja on metsätalouden rakennus, sen arvo määritetään metsätalouden veroilmoituksessa. A N TE RO A A LT O N EN LYHYET Männylle hyvä siemensato ensi vuonna Männyn siemensatonäkymät ovat valoisat, Luonnonvarakeskus ennakoi. Tälle keväälle Etelä-, Keskija Itä-Suomeen ennustetaan kohtalaista siemensatoa, mutta pohjoisessa varisevan siemenen määrää jäänee niukaksi. Ensi vuonna Etelä-, Itäja Keski-Suomeen voidaan saada runsas siemensato. Mikäli pikkukävyt kehittyvät normaalisti ja siemenet tuleentuvat hyvin itäviksi, ajankohta männyn luontaiselle uudistamiselle on otollinen. Trumpin tullit osuvat paperiin Yhdysvaltojen tuontitullit aiheuttavat haasteita metsäteollisuudelle. Yhdysvallat on Suomen metsäteollisuudelle kolmanneksi tärkein vientimaa. Metsäperäisten tuotteiden Yhdysvaltain viennistä valtaosa, 888 miljoonaa euroa, on kuiduttavalta puolelta. Siitä paperin osuus on reilu 500 miljoonaa. Sahatavaran osalta tilanne on epäselvä. Ilmeisesti tullit eivät koske sahatavaraa ainakaan ensi vaiheessa. Onko tie kunnossa? Metsäkeskus on julkaissut verkkosivuillaan uuden karttapalvelun, jossa on tietoa yksityisteiden ja siltojen kunnosta. Palvelussa on kuntotietoa yhteensä 215 000 yksityistiekilometriltä, mikä on noin 60 prosenttia Suomen yksityistieverkosta. Kartalla hyväkuntoisiksi arvioidut tieosuudet näkyvät vihreinä ja heikommassa kunnossa olevat punaisina. Kuntoarviot perustuvat laserkeilausaineiston tulkintaan. Metsä Group pestasi puunhankinnan johtajan UPM:ltä Sauli Brander on nimitetty Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelujen asiakkuusjohtajaksi. Metsä Group ilmoitti nimityksestä hyvissä ajoin, sillä pesti alkaa vasta vuoden kuluttua huhtikuussa 2026. Branderilla on pitkä kokemus UPM:n puunhankintaorganisaation johtotehtävistä. Hän on jo irtisanoutunut UPM:ltä, mutta ei kilpailukiellon takia voi aloittaa töitä Metsä Groupissa kuin vasta vuoden kuluttua. 11359_.indd 4 11359_.indd 4 5.4.2025 11.51.25 5.4.2025 11.51.25
• AJASSA 11.4.2025 Metsälehti.fi 5 käyttöön ja ilmastotyöhön liittyvistä edistämis-, neuvontaja rahoitustehtävistä. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Metsoja Helmi-suojeluohjelmiin hakeminen hoituu paikallisen ely-keskuksen sijaan alueen elinvoimakeskuksessa. Uudelle valtakunnalliselle Lupaja valvontavirastolle menevät sen sijaan nimensä mukaisesti kaikki lupaja lainvalvontatehtävät. Näin ollen luonnonsuojelulain valvonta siirtyy ely-keskuksilta uuteen Lupaja valvontavirastoon. ”Luonnonsuojelun osalta asia jakautuu kahtia. Tässä tulee sellainen isojako niin sanotusti”, muotoilee ympäristöneuvos Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä. Kohti yhden luukun mallia Ympäristöministeriö valmistelee valtion aluehallinnon uudistuksen kanssa rinnakkain niin sanottua yhden luukun mallia, jossa Lupaja valvontavirasto vastaisi ympäristöasioiden lupaja muiden menettelyjen etenemisestä ja koordinoinnista. ”Luonnonsuojelulakiin liittyvät oikeusharkintaiset kysymykset menevät kaikki sinne. Silloin, jos metsänkäyttöilmoituksesta tulee paluupostia, se tulee jatkossa Lupaja valvontavirastosta, joka käsittelee kaikki luonnonsuojelulain tulkintaan liittyvät kysymykset”, Pynnönen selventää. Tähän asti luonnonsuojelulakia ovat tulkinneet alueelliset ely-keskukset. Eri alueiden ely-keskusten antamat päätökset ja lain tulkinnat ovat saattaneet erota toisistaan. Ympäristöministeriö on saanut tästä palautetta etenkin valtakunnallisesti toimivilta isoilta metsäfirmoilta. Myös Metsälehdessä tulkintojen eroavaisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Yhden luukun periaate sujuvoittaa jatkossa luonnonsuojelulain yhdenmukaista tulkintaa. ”Elyissä on selkeästi ollut tulkintaeroja. Yksi tavoite tämän tyyppisessä uudistuksessa on, että tulkinnat yhdenmukaistuisivat. Siinä pyritään sujuvuuteen ja tarkoitus on, että vaihtelevuus häviäisi sieltä”, Pynnönen kertoo. Uudet virastot aloittavat toimintansa näillä näkymin ensi vuonna. TIIA PUUKILA METSO -suojelupäätöksiä sekä luonnonsuojelulain tulkintaa ja valvontaa tekevät jatkossa eri virastot. Parhaillaan valiokuntakäsittelyssä oleva laki elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämisja hallintokeskuksesta lakkauttaa alueelliset ely-keskukset. Kyse on valtion aluehallinnon uudistuksesta, jossa valtion lupa-, ohjausja valvontatehtäviä kootaan yhteen uuteen valtakunnalliseen virastoon. Nykyisten viidentoista ely-keskuksen tilalle esitetään kymmentä elinvoimakeskusta. Elinvoimakeskukset vastaavat jatkossa alueillaan luonnon monimuotoisuuteen, vesienhoitoon, kulttuuriympäristön hoitoon, alueiden Luonnonsuojelulain tulkinta yhdenmukaistuu Nykyisten alueellisten ely-keskusten sijaan luonnonsuojelulakia valvoo jatkossa valtakunnallinen Lupaja valvontavirasto. ”Elyissä on selkeästi ollut tulkintaeroja.” JUSSI COLLIN MAA ja metsätalousministeriön virkamiestyöryhmä on laatinut toimenpidepaketin metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseksi. Hallituksen on tarkoitus linjata metsien kasvua ja nieluja vahvistavien toimenpiteiden toteutuksesta osana energiaja ilmastostrategian valmistelua. Pakettiin on listattu joukko erilaisia toimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa puuston kasvattaminen tiheämpänä, kiertoaikojen pidentäminen, uudistamisen vauhdittaminen, lannoituksen edistäminen, jalostetun metsänviljelyaineiston käyttö ja jatkuvan kasvatuksen edistäminen turvemaametsissä. Työryhmä esittää myös ohjauskeinoja, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä. Esimerkiksi kiertoaikojen pidentämistä voidaan edistää lisäämällä pidennetyn kiertoajan kasvatusmallin tunnettuutta ja käyttöönottoa, tarvittaessa metsälakiin voidaan tuoda uudistamishakkuille vähimmäisläpimittatai ikärajat. Uudistamista voitaisiin vauhdittaa kirjaamalla metsälakiin velvollisuus tehdä taimikon perustamisilmoitus määräajassa hakkuun jälkeen. Jos lisäksi samassa yhteydessä on ilmoitettava käytetty metsänviljelymateriaali, se voisi lisätä jalostetun aineiston käyttöä. Jatkuvan kasvatuksen lisäämiseksi ehdotetaan, että metsäalan toimijat suorittaisivat Suometsäosaaja-osaamiskokeen ja edellyttäisivät urakoitsijoilta sitoutumista suometsänhoidon uusiin käytäntöihin. Luonnonvarakeskuksen vaikutusarvion mukaan näillä keinoilla kasvua ja hiilensidontaa on mahdollista lisätä tuntuvasti. Virkamiestyöryhmä on valmistellut toimenpidepaketin tiiviissä vuoropuhelussa metsäalan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Ministeriön työryhmä ehdottaa määräyksiä uudistamishakkuille Työryhmä haluaa pidentää kiertoaikoja, kasvattaa puuston tiheämpänä ja lisätä jatkuvaa kasvatusta. Vastuullisella metsänhoidolla parempaa tuottoa. Liity AARI Yhteismetsään Keskimääräinen tuotto perustamisesta 10,4 %. 044 491 4207 aarimetsa.? 10,500 11,500 10,000 11,000 12,000 12,500 13,000 13,500 14,000 AARI Yhteismetsäosuuden arvon kehitys AARI Yhteismetsä Metsälehti tabloid 1-4 130x180mm 5mm bleed.pdf 1 11.3.2025 14.50 11359_.indd 5 11359_.indd 5 5.4.2025 11.51.27 5.4.2025 11.51.27
• AJASSA / HAASTATTELU 11.4.2025 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KESKUSTELU ilmastonmuutoksesta kääntyy usein metsiin ja niiden kykyyn sitoa ja varastoida hiiltä. Tuore ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) muistuttaa kuitenkin, että valtaosa ilmastotyöstä tehdään vähentämällä päästöjä. ”Esimerkiksi teollisuuden ja sähkön tuotannon päästöt vähenevät hyvää vauhtia. Sähkön tuotanto on jo 95-prosenttisesti fossiilivapaata. Tämä on niin sanotusti se iso kuva, ja tähän suuntaan pitää päästöpuolella jatkaa”, hän sanoo. Multalan mukaan hiilinielujakin tarvitaan, mutta esimerkiksi metsiä tulee hänen mielestään katsoa muistakin näkökulmista kuin ilmastotyön kautta. ”Metsät ovat suomalaisille sekä henkisen että taloudellisen hyvinvoinnin lähde, ja niillä on suuri merkitys paitsi ilmastotyössä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta.” Metsien hakkuita Multala ei lähtisi hiilinielujen takia rajoittamaan mutta peräänkuuluttaa toimia, joilla metsien elinvoimaa ja erityisesti metsämaan hiilensidontaa voidaan parantaa. Näitä ovat hänen mukaansa esimerkiksi metsien lannoitus, metsänuudistamisesta huolehtiminen ja kiertoaikojen pidentäminen. Ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan Multalan mukaan paitsi päästövähennyksiä ja metsien kaltaisia luontaisia hiilinieluja myös niin sanottuja teknisiä nieluja, jotka sitovat hiiltä johonkin muuhun kuin elävään biomassaan. Teknisiä nieluja ovat niin puutuotteet kuin hiilen ottaminen talteen teollisuuden savukaasuista. Soista lisää tietoa Suomessa turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto. Siellä kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut riippuvat vedenpinnan tasosta. Ojitetuilla soilla vedenpinta laskee, jolloin turve alkaa hajota ja ilmakehään vapautuu hiilidioksidia. Yhdeksi keinoksi hillitä turvemaiden hiilidioksidipäästöjä on esitetty ojitettujen suometsien ennallistamista. Ennallistamisen kääntöpuolena on, että vedenpinHAKKUURAJOITUKSILLE EI OLE TARVETTA Valtaosa ilmastotyöstä tehdään vähentämällä päästöjä, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala. ”Jos metsä kasvaa ojitetulla suolla hienosti, tilanne on aika hyvä.” Ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala kertoo pyrkivänsä tuomaan EU:ssa esille sitä, miten tärkeä metsäsektori on suomalaisille. 11360_.indd 6 11360_.indd 6 5.4.2025 11.52.54 5.4.2025 11.52.54
• 11.4.2025 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. KUKA KUKA? SARI MULTALA YMPÄRISTÖja ilmastoministeri 46 vuotta ASUU Vantaalla, kotoisin Helsingistä TIEDEja kulttuuriministeri 2023–2025, kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 2015 KILPAPURJEHDUKSEN kolminkertainen maailmanmestari KAUPPATIETEIDEN maisteri PERHEESSÄ puoliso ja kaksi lasta HARRASTAA kaikenlaista liikuntaa, liikkuu ja retkeilee luonnossa ja käy perheen kanssa purjehdusreissuilla mutta myöntää, että tarkemmalle tiedolle on tarvetta. Vanhojen metsien kriteerit pysyvät Hiljan valmistuneisiin vanhojen metsien kriteereihin hallitus ei enää ole palaamassa. Multala on tyytyväinen, että kriteerit on nyt päätetty ja suojelutyössä päästään etenemään. ”Näihin kriteereihin päädyttiin huolellisen harkinnan päätteeksi. Uskon, että niillä päästään hyvin eteenpäin”, hän sanoo. Vanhojen metsien kriteerit liittyvät EU:n biodiversiteettistrategiaan, kuten myös ennallistamisasetus, joka on ympäristöministeriössä parhaillaan työn alla. Vanhojen metsien kriteereitä tulee Multalan mukaan toteuttaa yksityismailla vapaaehtoisen suojelun kautta, ennallistamisasetusta voitaisiin hänen mielestään toteuttaa esimerkiksi vapaaehtoisten luonnonarvomarkkinoiden avulla. ”EU:ssa ollaan laajasti sitä mieltä, että monimuotoisuustyöhön pitää saada muutakin rahoitusta kuin valtioiden suoraa rahoitusta.” EU-asioissa Multala kertoo pyrkivänsä ilmastopolitiikkaan vaikuttamisen lisäksi tuomaan esille niin sanottua biotalousviestiä eli sitä, miten tärkeä metsäsektori on suomalaisille. ”Tätä viestiä viedään, ja sitä myös Brysselissä kuullaan, koska biotalous on keino päästä eroon tuontifossiilista. Uskon, että löytyy keinoja, joilla luonnon tilaa voidaan parantaa myös talousmetsissä – kuten Suomessa on tähänkin asti tehty.” nan nousu lisää metaanipäästöjä. Lisäksi Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi hiljan tutkimuksen, jonka mukaan ojitetun suometsän ennallistaminen lämmittää ilmastoa vähintään sata vuotta. Ovatko ennallistamisja hiilineutraalisuustavoitteet ristiriidassa keskenään? ”Hiilineutraalisuustavoitetta ei ole laskettu yksittäisen sektorin tai varsinkaan yhden toimen varaan”, Multala sanoo. Hän muistuttaa myös, että turvemaiden ennallistamisessa ei ole kyse vain hiilensidonnasta, vaan myös luonnon monimuotoisuudesta. Turvemailla ennallistaminen on hyvä vaihtoehto, jos ojitettu suo on liian karu metsänkasvatukseen. ”Jos metsä kasvaa ojitetulla suolla hienosti, silloin tilanne on aika hyvä.” Luken tapa laskea turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä on herättänyt kritiikkiä muun muassa siitä, että se ei huomioi turvemaiden vedenpinnan vaihteluita. Multalan mukaan kaikkeen tutkimukseen liittyy omat epävarmuutensa ja oletuksensa, OLEN SEURANNUT SUOMEN hiilidioksidikeskustelua kymmenen vuotta ja toivonut, että tieto voittaisi tunteen. Turhaan. Näen maapallon hiilitasapainon suljettuna järjestelmänä: hiiltä on sitoutunut maan uumeniin miljoonien vuosien aikana auringon voimalla. Kun käytämme tätä muinaista energiaa öljyn ja hiilen muodossa, vapautamme hiilidioksidia ilmakehään. Hiilen sitominen takaisin maaperään ei ole ilmaista. Esimerkiksi Islannissa ja Yhdysvalloissa toimivat hiilensidontalaitokset poistavat hiilidioksidia 400 euron tonnihintaan – ja silti palvelulle riittää ostajia. Puuston kasvu sitoo ilmakehästä samaa hiiltä kuin kalliit hiilensidontalaitokset. Suuret yritykset ovat huomanneet tämän: Google osti Suomesta 1 400 hehtaaria metsää 27 miljoonalla eurolla. Metsä on yritykselle edullista hiilensidontaa. SUOMI ON PYSYNYT i tsenäisenä, koska maaperässämme ei ole öljyä – muuten meidät olisi ”vapautettu” jo moneen kertaan tai olisimme lahjoittaneet öljyvaramme ulkomaisille yhtiöille. Öljyn sijaan annamme mineraalimme lähes ilmaiseksi olemattomalla kaivosverolla ja jätämme soiden hiilensidonnan ympäristösopimuksella laskematta. Suot kasvattavat turvetta puoli milliä vuodessa, turvetta syntyy hehtaarilla viisi kuutiota. Suomen laajojen suoalueiden hiilensidontaa ei lasketa mukaan päästöraporteissa. Sen sijaan jos turvetta käytetään energiantuotannossa, turpeen poltto lasketaan päästöksi. Sama turve ei sido hiiltä kasvaessaan ja vapauttaa hiiltä palaessaan. Suomessa valtion ympäristösivusto väittää, että ”tätä nykyä (hiili)päästöt ovat 2–3 kertaa suuremmat kuin hiilinielut”. Samaan aikaan NASAn mittauksiin perustuva tutkimus osoittaa, että Suomi sitoo enemmän hiiltä kuin päästää. Jompi kumpi on väärässä. TEOLLISUUDEN PIIPPUIHIN asennettavat hiilensidontalaitteet ovat kalliita. Tehokkaammalla ja halvemmalla hiiltä saisi sidottua ostamalla hiilikaivoksen ja sulkemalla kaivoksen pysyvästi. Hiili jäisi ikuisesti maahan. Toinen vaihtoehto olisi haudata puutavaraa suohon, missä se voisi sitoa hiiltä tuhansiksi vuosiksi. Näin voitaisiin sitoa lähes kaksi tonnia hiiltä yhden virallisen hiilensidontatonnin hinnalla. Puun hautaaminen olisi hyvää liiketoimintaa ja vaikutus sama kuin kalliilla hiilensidontalaitoksilla: vähemmän hiilidioksidia ilmakehässä. SUOMESSA ON HIILIKESKUSTELUN absurdina huipentumana hakattu metsää kasvavilta ojitetuilta soilta puut pois ja tukittu ojitukset. Tavoitteena on pitää suot kosteana ja vähentää turpeen hajoamista takaisin hiilidioksidiksi. Turve lakkaa hajoamasta, mutta samalla metaanipäästöt kasvavat. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan ojien tukkiminen lisää päästöjä sata vuotta. Tiede menettää kuitenkin merkityksensä, jos sen tulokset eivät sovi vallitsevaan tunneilmastoon. Ilmastokeskustelua ohjaavat nyt tunteet – ja tunteita ohjaa ympäristövouhotuksella tienaava ilmastoteollisuus. Metsänomistajana minulle jää vain pahantekijän rooli. HULLUNKURINEN ILMASTOKESKUSTELU 11360_.indd 7 11360_.indd 7 5.4.2025 11.52.55 5.4.2025 11.52.55
• VALTTERI SKYTTÄ ”Metsien kasvua voidaan lisätä merkittävästi käyttämällä jalostettua siemenja taimimateriaalia metsänviljelyssä, uudistamalla metsä huolellisesti kasvupaikalle sopivilla puulajeilla ja varmistamalla taimikon elinvoimaisuus taimikonhoidolla.” llä oleva ote on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta raportista, jossa on perattu läpi keinot metsien kasvun lisäämiseksi. Tilanne on puun käyttömahdollisuuksien kannalta kiristynyt äärimmäisen tukalaksi: hiilinielutappelussa lasketaan jokainen hiilitonni, jonka puut sitovat. Metsien kasvun ja hiilensidonnan parantamiseksi on vastikään koottu raportteja ja toimenpidepaketteja Lukea ja ministeriötä myöten. Mikä yhdistää niin jalostettua taimimateriaalia, kasvupaikalle sopivaa puulajivalintaa kuin suositusten mukaista taimikonhoitoa? Kaikkien näiden metsän kasvua lisäävien toimien hyöty valuu hukkaan, ellei samalla huomioida hirvieläinten puuntaimille aiheuttamia syöntituhoja. Silti ministeriö ja osa tutkijoista sivuuttaa kasvusuosituksissaan hirvieläinten vaikutukset lähes täysin. Onko siis osoittautunut, että valveutuneiden metsänomistajien kantama huoli hirvieläinten vaikutuksista puustoon on ollut turhaa? Ovatko hirvieläimet muuttaneet ruokavaliotaan niin, etteivät puuntaimet ole enää vaarassa? Valitettavasti ei. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. HIRVET SAAVAT SYÖDÄ YHÄ METSILTÄ NIELUN Metsän kasvua pitäisi saada lisättyä, mutta maaja metsätalousministeriöltä sekä osalta tutkijoista näyttää tyystin unohtuneen hirvieläinten vaikutus metsän uudistamisvaihtoehtoihin. Ruotsissa hirvieläimet syövät vuosittain yli kuusi miljoonaa kuutiota puuntuotosta. Paljonko Suomessa? 11361_.indd 8 11361_.indd 8 5.4.2025 11.54.02 5.4.2025 11.54.02
• A RI KO M U LA IN EN 11361_.indd 9 11361_.indd 9 5.4.2025 11.54.05 5.4.2025 11.54.05
• AJASSA 11.4.2025 10 Metsälehti.fi Puuntaimen riski joutua hirvieläimen kitaan on edelleen metsätalouden ykkösongelmia, kun mietitään kasvun lisäämistä, metsän uudistamisvaihtoehtoja ja metsätuhojen aiheuttamia seuraamuksia sekä kustannuksia. Miljoonia kuutioita ja miljoonia euroja Ruotsin metsäviranomaisen Skogsstyrelsenin vuonna 2019 julkaiseman arvion mukaan hirvieläintuhot vähentävät Ruotsissa vuosittain puuntuotosta 6,4 miljoonan kuution edestä. Suomessa vastaavaa laskelmaa ei ole tehty. ”Ruotsissa on suuremmat hirvieläinkannat, mutta miljoonaluokasta (kuutioita) puhutaan Suomessakin. Oletuksena, että metsien ikäluokkarakenne on molemmissa maissa samankaltainen”, arvioi Luken erikoistutkija Ari Nikula. Nikulan mukaan hirvieläinten vaikutuksessa metsien kasvuun ja puuntuotokseen olisi erinomaisen tärkeä tutkimusrahoituksen paikka. Luonnonvarakeskus on vuonna 2023 arvioinut, että hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kustannukset ovat pelkästään mäntyvaltaisissa taimikoissa 21–49 miljoonaa euroa vuodessa koko Suomessa. Laskennassa on käytetty kolmen prosentin korkokantaa. Kyseinen tuhomäärä on vain puolet kaikista valtakunnan metsien inventoinneissa havaituista hirvieläinten aiheuttamista puustotuhoista, joten hirvieläinten metsätaloudelle vuosittain aiheuttamat kokonaiskustannukset kohoavat 50–100 miljoonaan euroon. Sillä ohitetaan jo monen suurimpana talousmetsien tuholaisena pitämän juurikääpäsienen aiheuttamat tappiot. Hirvieläimet mukana merkittävimmissä metsätuhoissa Luonnonvarakeskus on vuonna 2023 nimennyt suomalaismetsien taloudellisesti merkittävimmiksi tuhonaiheuttajiksi kuusenjuurikäävän, hirvieläimet, tuulen ja kirjanpainajat. Tuulen haltijaksi hirvieläimistä ei sentään ole, mutta juurikäävän ja kirjanpainajien tuoma tuhoriski on oleellisesti sidoksissa hirvieläimiin. Juurikääpäisen kuusikon aiheuttamaa lahotappiota voi ehkäistä istuttamalla paikalle lehtipuuta, käytännössä rauduskoivua. Kuivuudesta ja kirjanpainajakuoriaisista kärsivän kuusikon tilalle on varsin perusteltua istuttaa mäntyä, etenkin ilmastonmuutosta ajetellen. Niin mäntyjen kuin koivujen istuttaja törmää hirvituhoriskiin. ”Rauduskoivu on kärkipäässä hirven ruokalistalla. Jos juurikäävästä kärsineen kuusikon tilalle istutetaan rauduskoivua, voi kysyä, miten tulee käymään näillä hirvieläinkannoilla”, sanoo Nikula. Kaiken lisäksi suositukset ohjaavat nyt metsänomistajia lisäämään lehtipuuston määrää metsissä. Sekametsäisyys tukee metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Valtion metka-tukiin esitettiin vastikään kokeilua, jonka mukaan taimikon ja nuoren metsän hoitotukiin saisi jopa korotuksen, jos hoitotöillä saavutettaisiin keskimääräistä runsaampi lehtipuuosuus. Koska lehtipuut ovat hirvien lempiravintoa, Nikulan mukaan samalla tulee kysymykseksi, millainen vaivannäkö lehtipuuston lisäämiseksi on metsänomistajalle kannattavaa. Lehtipuiden ja mäntyjen kasvattamiseksi taimiin joudutaan ruiskuttamaan monena vuonna hirvikarkote Tricoa ainakin pahimmilla hirvituhoriskialueilla. Jos puulajivalikoimaa halutaan tosissaan monipuolistaa ja metsän kasvua lisätä, metsänomistajilla on oltava nykyistä parempaa tietoa hirvituhon todennäköisyydestä. Missä riski hirvituhoihin on korkein? Nikulan mukaan koivujen, haapojen ja katajien kaluaminen ovat merkkejä metsäalueen korkeasta hirvituhoriskistä. Etukasvuinen lehtipuusto on ainoa tutkimuksin todettu taimikon sisäinen ominaisuus, joka lisää hirvituhoriskiä mäntytaimikoissa. ”Tutkimukset osoittavat, että taimikon ympäristö vaikuttaa sen tuhoriskiin. Hirvituhoriski on korkea, jos taimikko sijaitsee alueella, jossa on paljon mäntyvaltaisia nuoria metsiä eli runsaasti talviravintoa ja seassa varttuneempaa metsää.” Hirvi haluaa löytää talvella ravintoa helposti. Siksi tiettyjä alueita kutsutaan hirvien talvilaidunalueiksi. ”Hirven elinympäristö talvella on 2 500–3 000 hehtaaria eli noin 5 kertaa 5 kilometrin suuruinen alue. Lapissa on havaittu, että taimikon hirvituhoriski on pienempi, jos sen ympärillä on paljon nuoria mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä, joista ei hirville juuri ruokaa löydy”, Nikula kertoo. ”Metsäalueiden hirvituhoriskistä pystytään tekemään nykyistä tarkempia ennusteita, jos tällaiselle vain on resursseja”, kesällä eläköityvä Nikula sanoo. 21–49 milj. € Hirvieläinten aikaansaamat syöntituhot aiheuttavat pelkästään mäntyvaltaisissa taimikoissa vuosittain 21–49 miljoonan euron edestä tappiota metsätaloudelle (korkokanta kolme prosenttia). 5 metriä Hirvi ei enää katko männyntaimen runkoa, kun mänty on saavuttanut viiden metrin pituuden. Taimikoiden lehtipuuosuuden kasvattamiseen kannustetaan kaikkialla. Kannattaako lehtipuuntaimien säästäminen, jos hirvi katkoo ne? Syöntijälkiä sadoilla tuhansilla hehtaareilla Valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI) havaitut hirvieläinten aiheuttamat tuhohehtaarit. Tuoreita tuhoja ha Vanhempia syöntijälkiä ha Yhteensä ha Lähde: VMI, Luke Metsätuhoraportti 2023 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Ha VA LT TE RI SK YT TÄ 11361_.indd 10 11361_.indd 10 5.4.2025 11.54.06 5.4.2025 11.54.06
• AJASSA 11.4.2025 Metsälehti.fi 11 LISÄKASVU HUKKAAN Kasvutoimia, joissa hirvituhoriski on huomioitava: Puulajin vaihto: Mikä on hirvituhoriski, jos juurikäävästä kärsivän kuusikon tilalle istuttaa rauduskoivuja? Jalostushyöty: Jalostettu taimi ei lisää kasvua, jos se syödään. Mitkä ovat hirvikarkote Tricon levityskustannukset ja käytännöt? Puulajivalikoiman monipuolistaminen ja lehtipuuosuuden lisääminen: Miten havuja lehtipuiden erilainen kasvurytmi, taimikon tiheys ja lehtipuiden korkea hirvituhoriski pitää huomioida taimikonhoidossa? Millaista vaivaa pitää nähdä, että lehtipuita ei syödä? Oikea puulaji oikealla kasvupaikalle: Kuusta on istutettu liikaa kuivahkoille ja karuille mäntymaille. Missä mäntytaimikoilla on korkein hirvituhoriski, miten vähentää riskiä ja miten metsänomistajia tuetaan pahimmilla hirvituhoriskialueilla? Ruotsissa hirvituhoille on tavoitetaso Hirvieläinvaikutusten unohtaminen metsän kasvusuosituksista ihmetyttää myös Luken erikoistutkijaa Katri Himasta. Maaja metsätalousministeriö olisi esimerkiksi voinut halutessaan laittaa hirvieläinkantojen alentamisen suoraan toimenpiteeksi tuoreessa metsien kasvua käsittelevässä listauksessaan. Sen sijaan toimenpidepaketissa nostetaan esiin ”tavoitteellisen riistapolitiikan rooli”. Himasen mukaan kasvuraporteissa ja -listauksissa ei myöskään mainita ulkomaisten puulajien tai hybridien käytön mahdollisuutta kasvun lisäämiseksi, mikä poikkeaa esimerkiksi Ruotsin linjasta. ”Tutkimuksen tehtävä on tuoda pöydälle olemassa olevat vaihtoehdot.” Ruotsin kasvukatsauksissa on myös tuotu esiin, että hirvieläintuhoilla on tavoitetaso. Jos tuhoja on selvästi yli tavoitetason, hirvijärjestelmä joutuu syyniin. KUUSEN istuttaminen joka paikkaan hirvituhojen välttämiseksi on 2000-luvun suurimpia ongelmia. Hirvet eivät syö kuusta, mutta männylle parhaiten sopivilla kuivilla kasvupaikoilla kuusen tulevaisuus on erittäin riskialtis. Tarkkaa tutkimustietoa ”väärille” paikoille istutettujen kuusten kasvuja kustannusvaikutuksista ei ole. Suomen metsäkeskukseen vuonna 2024 saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella kuusta suunniteltiin istutettavan kuivahkoille ja sitä karummille kasvupaikoille eli selkeille mäntymaille noin 3 000 hehtaarin verran. ”Lisäksi osa karkeista tuoreen kankaan kasvupaikoista olisi kuivien kasvukausien vuoksi järkevintä lisätä kuusen(istutuksen) asemesta männylle. Sanoisin, että kuusta veljellään nyt reilut 5 000 hehtaaria kasvupaikoilla, jotka tuottaisivat paremmin männyllä”, kertoo Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Remeksen mukaan männyn käyttö metsänuudistamisessa lisääntyy pikkuhiljaa, mutta hitaasti siihen verrattuna, mikä on ollut metsäntutkimuksen näkemys kuusen tulevaisuudesta muuttuvassa ilmastossa. ”On yllättävää, että kuusta istutetaan vieläkin liian karuille kasvupaikoille, vaikka kuivuus on todennäköisesti kaikkien alaa ja aikaansa seuraavien tiedossa.” KUUSENTAIMIA YHÄ MÄNTYMAILLE TUHANSIA HEHTAAREJA 6,4 milj. m 3 Hirvieläimet vähentävät Ruotsissa vuosittain puuntuotosta 6,4 miljoonan kuution edestä. 960 ha vs. 170 000 ha Metsänomistajille maksettiin hirvivahinkokorvauksia 960 hehtaarin alalle vuonna 2023. Metsäinventointien perusteella hirvieläimet aiheuttivat samana vuonna tuoreita syöntituhoja 170 000 hehtaarin alueella. 19 % Metsänomistajille maksettujen hirvivahinkokorvausten pinta-alat ovat olleet keskimäärin vain 19 prosenttia metsäinventoinneissa havaituista hirvieläinten aiheuttamista vakavista tai täydellisistä puustotuhoista. N um er on os to jen lä ht ee t: Lu on no nv ar ak es ku s Mänty on hirvien ykkösravintoa talvikuukausina. Emä ja vasa lepäävät ruokamaan keskellä. A RI KO M U LA IN EN 11361_.indd 11 11361_.indd 11 5.4.2025 11.54.07 5.4.2025 11.54.07
• PUUKAUPPA & TALOUS 11.4.2025 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI PEKKA VAINIO, KUVA MM KOTKAMILLS Oy jää seurannassa katveeseen, koska sitä on vaikea luokitella. Yhden tehdaspaikan yhtiönä se ei kuulu samaan sarjaan kuin kolme isoa integraattia, vaikka kuiduttava jalostaja onkin. Se ei ole pörssiyhtiö, vaikka noin 380 miljoonan euron liikevaihtonsa puolesta voisi komeasti olla. Omistus on kaukana Itävallassa. Tuotantolinjoilta valmistuu erikoiselta kuulostavaa laminaattipaperia sekä tavallisen kuuloista pakkauskartonkia. Ehkä yhtiö menee luokkaan ”muut luokittelemattomat”. Integraatteihin kuulumattomia, omia erikoistuotteitaan tekeviä kuiduttavan jalostuksen yhtiöitä on muutamia. Purun neljä käyttötapaa Ja ennen kaikkea – laminaattipaperin raaka-aine on sahanpuru. Sahanpurun käyttömuodot voi luetella simppelistä mutkikkaaseen poltto, pelletöinti ja poltto, lastulevy ja jalostuneimpana Kotkamills, joka keittää sahanpurun selluksi ja jalostaa hetiperään laminaattipaperiksi. ”Käytämme vuositasolla 20– 30 prosenttia kaikesta Suomessa syntyvästä sahanpurusta ja valmistamme poikkeuksellista tuotetta”, puunhankintajohtaja Hannu Honkanen kertoo. Euroopasta ei löydy saman mittakaavan vastaavaa sahanpurun kemiallista jalostajaa. Laminaattipaperia käytetään puupohjaisten levyjen raaka-aineena etenkin huonekaluteollisuudessa ja yllättävissäkin paikoissa, kuten Toyotan ja Teslan piirilevyjen tukirakenteena tai korkokenkien kannoissa. Lankeavan jakeen erikoiset markkinat Sahanpuru on niin sanotusti lankeava jae. Sitä ei voi tuottaa, vaan sitä tulee sahauksen sivutuotteena sen verran kuin tulee – kotimaan sahoilta kolmisen miljoonaa kuutiometriä. Siitä määrästä Kotkamillsin käyttö on noin 750 000 kuutiometriä. Loput menevät polttoon, suurimmaksi osaksi suoraan, jonkin verran pelleteiksi puristettuna ja pieni osa lastulevyksi Koskisen Oyj:llä, maan ainoalla lastulevyvalmistajalla. Kotkamillsin purunhankinta-alue on puoliympyrä noin 400 kilometrin säteellä. Purua tuodaan myös Itämeren maista, etenkin Virosta ja Ruotsista, mutta osuus on pienehkö. Raaka-aineen tarjonta ei paljon vaihtele, ja varsin vakaita ovat myös lopputuotteen eli laminaattipaperin markkinat. Sahanpurun hinnanmuodostuksessa neuvotteluasetelma on LAJISSAAN SUURI TUNTEMATON MM Kotkamills jalostaa sahanpurun laminaattipaperiksi. ”Valmistamme poikkeuksellista tuotetta.” Puunhankintajohtaja Hannu Honkanen ja arvokasta raaka-ainetta. Sahanpurun teollisena jalostajana Kotkamills on ainoa lajissaan ainakin Suomessa. 11362_.indd 12 11362_.indd 12 5.4.2025 11.56.58 5.4.2025 11.56.58
• AJASSA 11.4.2025 Metsälehti.fi 13 ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,70 ? 83,82 ? 62,94 ? 31,43 ? 33,76 ? 32,39 ? 42,31 ? .. Uudistushakkuu 83,47 ? 84,62 ? 64,75 ? 32,58 ? 34,92 ? 33,84 ? .. .. Harvennushakkuu 75,68 ? 76,53 ? 58,04 ? 31,22 ? 32,10 ? 31,90 ? 41,92 ? .. Ensiharvennus 56,06 ? 53,39 ? 46,70 ? 26,62 ? 28,36 ? 26,92 ? .. .. Hankintahinnat 81,87 ? 82,10 ? 67,62 ? 55,02 ? 54,94 ? 54,21 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,47 ? 82,65 ? 60,33 ? 32,20 ? 33,84 ? 33,24 ? 41,73 ? 40,50 ? Uudistushakkuu 84,06 ? 83,97 ? 63,37 ? 33,67 ? 34,96 ? 35,12 ? 43,62 ? 42,19 ? Harvennushakkuu 76,00 ? 76,26 ? 55,36 ? 32,17 ? 32,78 ? 32,91 ? 40,10 ? 38,67 Ensiharvennus .. 45,43 ? .. 27,42 ? 27,58 ? 27,68 ? .. .. Hankintahinnat 81,38 ? 82,04 ? 65,07 ? 52,94 ? 52,59 ? 53,37 ? .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,51 ? 83,91 ? .. 34,14 ? 37,48 ? 32,45 ? 40,90 ? 40,86 ? Uudistushakkuu 84,87 ? 85,46 ? .. 36,08 ? 39,40 ? 35,15 ? 42,19 ? 41,34 ? Harvennushakkuu 75,75 ? 76,36 ? .. 32,76 ? 33,40 ? 31,17 ? 39,51 ? 39,94 ? Ensiharvennus .. .. .. 26,47 ? .. 23,49 ? .. .. Hankintahinnat 78,71 ? 78,98 ? .. 52,81 ? 53,02 ? 53,26 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,14 ? 81,31 ? .. 31,59 ? 33,53 ? 30,45 ? 49,14 ? 55,19 ? Uudistushakkuu 81,89 ? 83,45 ? .. 33,28 ? 35,23 ? 33,10 ? 56,18 ? 61,20 ? Harvennushakkuu 72,00 ? 72,13 ? .. 31,49 ? 31,09 ? 29,37 ? 42,64 ? 41,58 ? Ensiharvennus 65,35 ? .. .. 26,58 ? .. 22,39 ? 34,57 ? .. Hankintahinnat 76,54 ? 76,34 ? .. 52,59 ? .. 52,45 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,04 ? 69,25 ? .. 30,30 ? .. 27,56 ? 39,53 ? .. Uudistushakkuu 76,07 ? 71,83 ? .. 32,91 ? .. 29,31 ? 41,68 ? .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,58 ? 82,37 ? 49,58 ? 31,38 ? 32,86 ? 31,44 ? 40,30 ? 39,99 ? Uudistushakkuu 83,07 ? 83,07 ? 50,23 ? 32,70 ? 33,67 ? 32,65 ? 42,32 ? 40,68 ? Harvennushakkuu 75,98 ? 76,04 ? 46,37 ? 30,73 ? 31,34 ? 30,16 ? 37,47 ? 37,22 ? Ensiharvennus 52,58 ? 55,45 ? .. 26,53 ? .. 24,09 ? .. .. Hankintahinnat 77,16 ? 75,63 ? .. 52,64 ? 52,99 ? 52,68 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,48 ? 83,18 ? 65,35 ? 32,09 ? 34,00 ? 32,58 ? 43,21 ? 43,54 ? Uudistushakkuu 83,58 ? 84,34 ? 67,80 ? 33,65 ? 35,30 ? 34,28 ? 45,56 ? 45,17 ? Harvennushakkuu 75,31 ? 75,69 ? 59,83 ? 31,87 ? 32,95 ? 32,44 ? 41,07 ? 40,79 ? Ensiharvennus 57,42 ? 55,40 ? 44,32 ? 27,03 ? 27,76 ? 26,37 ? 35,06 ? 35,66 ? Hankintahinnat 80,38 ? 80,94 ? 69,33 ? 53,14 ? 53,47 ? 53,21 ? 60,90 ? 61,35 ? KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 10-13 keskiarvo ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,73 ? 82,48 ? 68,35 ? 32,66 ? 34,28 ? 33,72 ? 47,49 ? 45,94 ? Uudistushakkuu 83,16 ? 83,97 ? 71,26 ? 34,19 ? 35,78 ? 35,54 ? 50,60 ? 48,55 ? Harvennushakkuu 75,30 ? 74,92 ? 62,37 ? 33,02 ? 34,19 ? 34,57 ? 45,91 ? 43,12 ? Ensiharvennus 54,37 ? 57,71 ? 43,85 ? 26,73 ? 27,05 ? 25,85 ? .. .. Hankintahinnat 78,02 ? 79,04 ? 68,42 ? 53,45 ? 53,36 ? 53,52 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,84 ? 84,14 ? 69,09 ? 33,05 ? 34,14 ? 33,44 ? 42,34 ? 43,81 ? Uudistushakkuu 85,47 ? 85,14 ? 71,41 ? 34,63 ? 35,61 ? 35,11 ? 44,08 ? 45,34 ? Harvennushakkuu 77,05 ? 76,30 ? 63,26 ? 33,29 ? 33,19 ? 33,73 ? 41,20 ? 40,11 ? Ensiharvennus .. .. .. 28,36 ? 28,28 ? 28,37 ? .. .. Hankintahinnat 82,23 ? 81,23 ? 72,36 ? 53,27 ? 53,32 ? 53,51 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Milj. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 626 338 Puukauppamäärä vko 13, m 3 mielenkiintoinen. Myyjiä on monia, ja myyjillä on monia energiakäytön kohteita, mutta Kotkamills on ainoa kuiduttava. Markkina on siltä osin taloustieteen termillä monopsoni, eli monta tarjoajaa mutta yksi ostaja. Norjan sahan kentällä Kotkamills on kaksi erillistä tehdaskokonaisuutta samalla, historiallisella tehdasalueella. On sahanpurua keittävä sellutehdas, jonka perässä on laminaattipaperikone. Ja on kuitupuuta ja haketta käyttävä hiomo, joka on yhdistetty pakkauskartonkia valmistavaan kartonkikoneeseen. Tehdaskentän aivan ensimmäinen tehtailija ja tehdas oli Hans Gutzeit ja Norjan saha. Tehtaan nimi ja omistajuus on vaihtunut useasti 150 vuoden aikana. Yhtiön nimen MM tarkoittaa itävaltalaista Mayr-Melnhof Groupia, joka osti Kotkamillsin pääomasijoittajilta vuonna 2021. Gutzeitin perustama saha suljettiin 2023. Ennen oli yleisempää Aikaisemmin sahapurua on käytetty yleisestikin sellutehtaiden erillisissä purukeittimissä. Tuolloin tehtailla syntyi hakkeen seulonnan yhteydessä purua, joka haluttiin hyödyntää, ja lisäksi purua saatettiin hankkia ulkopuolelta. Nykyisin haketusprosessi on parantunut ja syntyvän purun määrä pienentynyt, ja hake voidaan käyttää pääkeittimissä ilman seulontaa, eli tehtailla ei synny enää erillistä purujaetta. Erillistä purukeitintä ei pidetä kannattavana, ja puru heikentää havusellun lujuutta, mutta joihinkin tuotteisiin purusellun ominaisuudet sopivat. 11362_.indd 13 11362_.indd 13 5.4.2025 11.57.01 5.4.2025 11.57.01
• 11.4.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN DONALD TRUMPIN hallinto pyrkii avaamaan Yhdysvaltojen liittovaltion metsiä hakkuille. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on pikemmin hidaskuin nopeavaikutteinen keino vähentää sahatavaran tuontiriippuvuutta. Ponssen Pohjois-Amerikan johtajalla Pekka Ruuskasella on suora tuntuma metsäkoneyrittäjien ajatusmaailmaan. ”Vaikka valtion metsiä on vapautumassa hakkuisiin, niin urakoitsijat eivät tee isoja investointeja ennen kuin ovat varmoja, että siitä on todellista hyötyä”, Ruuskanen kertoo. Forest Servicen eli Yhdysvaltojen Metsähallituksen henkilöstöä on supistettu. Työvoimapulan vuoksi työmaita ei saada nopealla aikataululla auki, vaikka sahatavaralle riittäisi menekkiä. Hakkuiden lisääminen nopeinta yksityismailla Liittovaltion metsät ovat pääosin lännessä. Ruuskanen näkee hakkuiden lisäämisen suurimman potentiaalin toisaalla eli alueilla, joilla yksityisten ja metsäfirmojen mailta saa puuta nopeasti ilman byrokra tiaa. Se tarkoittaa itää, Keskilänttä ja etelää. ”Olemme jo huomanneet oman konekaupan piristyneen ja rohkeimpien asiakkaitten investoineen ja lisänneen kalustoa. Kuitenkaan uusia yrittäjiä ei ole ollut tulossa, ihan muutamaa satunnaista kyselijää lukuun ottamatta.” Ruuskanen tietää vanhastaan, että tilanne saattaa muuttua nopeasti, jos hakkuutaksat lähtevät tehtaiden puupulan takia nousuun. ”Meidän kannalta tilanne on hyvä, sillä puu liikkuu ja markkinat vetävät. Konekauppoja tulee tasaiseen tahtiin joka kulmalla, ja varsinkin etelään on mennyt koneita viimeisen puolen vuoden aikana.” Useiden vuosien lupaviidakko Tavaralajimenetelmä ottaa osuutta kokorunkokorjuulta, mutta muutos ei tapahdu rytinällä. Konemyyjän kannalta hitaampi ja hallittu kasvu onkin parempi. ”Suomalaisille korjuu-urakoitsijoille olisi töitä pilvin pimein, mutta lupaprosessit ovat hankalia ja aikaa vieviä, mutta eivät toki mahdottomia, jos aikaa varaa kahdesta neljään vuotta. Tosin nyt ei tiedetä, miten paljon Trumpin hallinto kiristää lupapolitiikkaa.” Lupapapereita varten pitää olla Yhdysvaltoihin rekisteröity yritys, liiketoimintasuunnitelma ja kirjallinen sopimus metsäyhtiön kanssa. Minkäänlaisia rikkeitä ei saa olla, Ruuskanen luettelee ehtoja. ”Prosessi on pitkä ja kallis. Se ei onnistu ilman lakimiehiä, jotka ymmärtävät Yhdysvaltojen lainsäädännön tältä osa-alueelta.” Yksi vuoro kertoo taksatasosta Jos tausta-asiat ja luvat ovat kunnossa, niin toiminta on aloitettava alkutekijöistä. ”Olemassa olevia koneita ei voi tuoda Euroopasta ilman kalliita muutostöitä, eli kaikki koneet on ostettava täältä.” Ruuskasen mukaan hyvä yrittäjä pärjää missä vain. Yhdysvaltojen taksatasosta kertonee parhaiten se, että jokseenkin kaikki urakoitsijat toimivat yhdessä vuorossa sekä kokorunkoettä tavaralajikorjuussa. Tiettävästi Finnharvest on ainoa suomalainen puunkorjuuyritys Yhdysvalloissa. Tuoko Trump töitä suomalaisyrittäjille? Ponssen Amerikan-johtaja vihjaa ehtymättömistä työmahdollisuuksista, mutta varoittaa pitkistä lupaprosesseista. Töitä Amerikan savotoilla riittäisi, mutta lupaprosessit ovat vaativia. Kuvassa korjuuta Wisconsinissa. M IK KO H ÄY RY N EN Metsänhoitoyhdistys kilpailutti loppuvuodesta Kuusamossa maanomistajan 5,5 hehtaarin harvennuksen ja 2,9 hehtaarin siemenpuuhakkuun. Tarjouksia ei kuitenkaan tullut, koska harvennus edellytti talvikorjuuta ja siemenpuuhakkuun kertymä oli pieni. Tämän vuoden puolella tarjouspyynnöt yhdistettiin siemenpuualan takana olevan, toisen maanomistajan 13 hehtaarin kesäavohakkuun kanssa. Siemenpuualan maanomistaja antoi naapurilleen kulkuja lanssiluvan. Nyt tarjouksia tuli siemenpuualalle ja harvennuksille kolme ja avohakkuulle viisi, tarjoajina kaksi sahayhtiötä ja kolme integraattia. Tarjoukset olivat tasavahvoja, mutta avohakkuu sai parhaan tarjouksen runkohinnoittelulla. Siemenpuuala ja harvennus menivät samalle ostajalle, koska tarjous oli kokonaisuutena paras ja tarjous myös edellytti kaikkien leimikoiden kauppaa. Kahden maanomistajan yhteiskilpailutus kannatti, sillä talviharvennus ja siemenpuuhakkuuala saatiin myytyä ja avohakkuulle saatiin kesähakkuuhinta. Kahden omistajan valtakirjakauppa Kahden kauppa Kuusamossa Puutavarajalaji m 3 €/m 3 € yht. Päätehakkuu 13 ha Mäntykokorunko 1 439 61 87 779 Kuusikokorunko 4 43 172 Koivu 2 20 40 Päätehakkuu yht. 1 445 87 991 Siemenpuuhakkuu 2,9 ha Mäntytukki 16 77 1 232 Mäntykuitu 141 37 5 217 Kuusitukki 1 75 75 Kuusikuitu 18 35 630 Koivukuitu 2 25 50 Siemenpuuhakkuu yht. 178 7 204 Harvennus 5,5 ha Mäntytukki 29 68 1 972 Mäntykuitu 113 31 3 503 Kuusitukki 4 65 260 Kuusikuitu 18 28 504 Koivukuitu 31 22 682 Harvennus yht. 195 6 921 Kaikki yhteensä 1 818 m 3 102 116 € SCANPOLE on ostanut raakapylväitä valmistavan Pentti Heinonen Oy:n. Scanpole kuuluu Iivari Mononen -konserniin, ja kauppa tukee konsernin pyrkimystä olla markkinajohtaja puupylväsmarkkinoilla. Iivari Mononen Group on kotimainen, perheomisteinen konserni. Konserni oli viime vuonna ostopäällä. Joulukuussa Mononen osti Kruunupyyssä puutuotteita valmistavan Påras Oy:n ja viime keväänä Scanpole Oy osti irlantilaisen PDM Timber Treatmentin ja englantilaisen Calders & Grandidgen koko osakekannan. Iivari Mononen jatkaa yritysostoja 11362_.indd 14 11362_.indd 14 5.4.2025 11.57.02 5.4.2025 11.57.02
• www.uittokalusto.? METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? KAMPANJA! Ilmaiset toimitukset 20.4. asti! Ei koske rahti-toimituksia, vaarallisia aineita, eikä ovelle toimituksia. PILKEMASTER GO! POLTTOMOOTTORI KLAPIKONE 10500 , 00 Hydraulinen puunnostin (arvo 490€) Patentoitu V-mallinen syöttöpöytä Ketjusaha automaattisella voitelulla 4-osainen halkaisuterä Jarruton Mobil-tieliikennemalli Automaattinen halkaisuterän säätö 3,7 m sivusuunnassa kääntyvä kuljetin Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Meiltä myös markkinoiden nopeimmat klapikoneet! Pilkemaster GO! on klapikone, jonka kanssa on helppo työskennellä. Klapikonetta on helppo siirtää työpisteestä toiseen henkilöauton tai vaikka mönkijän perässä. Klapikoneen työnjälki on laadukasta ja tasaista. Siitä pitää huolen Pilkemasterin tutut ominaisuudet, jotka löytyvät aina vakiona. Toimitus kaikkialle Suomeen 199€ !! (Postin terminaaliin) NOPEAT TOIMITUKSE T! Myös muita malleja saatavilla! Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! (ovh. 11090€) Alehinnat voimassa 30.4.2025 asti. » Halkaisuvoima: 28 ton » Max. halk.pituus: 61 cm » Max. halk.paksuus: 45 cm » Paino 271 kg » Moottori: 6,5 hp, 4T » Takuu 12 kk TIMCO ATV 28T HALKOMAKONE 1850 , 00 (ovh. 2190,00) STIHL FS 460 C-EM K RAIVAUSSAHA (ovh. 1289,00) 899 , 00 » Teho: 2,2 kW » Moottori: 45,6 cm³ » Paino: 8,5 kg » Sis. X-Treem valjaat STIHL 4-piste tärinänvaimennus, STIHL ErgoStart, monitoimikahva, kaksoiskahva, kahvan pikasäätö, 2-MIX moottori, STIHL M-Tronic. STIHL MS 201 C-M MOOTTORISAHA (ovh. 899,00) 679 , 00 » Teho: 1,8 kW » Moottori: 35,2 cm³ » Paino: 4,0 kg » Laippa: 30 cm STIHL MS 251 MOOTTORISAHA (ovh. 649,00) 469 , 00 » Teho: 2,2 kW » Moottori: 45,6 cm³ » Paino: 4,8 kg » Laippa: 35 cm STIHL FS 261 C-E RAIVAUSSAHA (ovh. 929,00) 739 , 00 » Teho: 2,0 kW » Moottori: 41,6 cm³ » Paino: 7,8 kg » Sis. Advance valjaat STIHL 2-MIX moottori, korkea suorituskyky ja taloudellinen kulutus. Vakiona STIHL 300-3 ruohoterä. Ergonominen kahden käden kahva. 11362_.indd 15 11362_.indd 15 5.4.2025 11.57.04 5.4.2025 11.57.04
• 11.4.2025 16 Metsälehti.fi METSÄLEHTI SIIRSI pääuutisaukeamalleen Helsingin yliopiston suometsätieteen professorin Annamari Laurénin kolumnin, koska se sisältää uutisen. Laurén on alansa kiistaton auktoriteetti Suomessa. Hän toteaa kirjoituksessaan, että Luonnonvarakeskuksen (Luke) turvemaiden hiililaskentaan tekemä malli perustuu huonoon tutkimukseen eikä kelpaa oikeastaan mihinkään. Laurénin arvio on järisyttävä ottaen huomioon, miten suuri osa Suomen maankäyttösektorin päästöistä syntyy Luken mukaan turvemailla. Luke väittää mallinsa perusteella Suomen metsien muuttuneen hiilinielusta päästölähteeksi. Malli ei kuitenkaan huomioi turvemaiden päästöjen tärkeintä selittäjää: pohjaveden korkeutta. Luken mukaan mallissa pohjaveden taso huomioidaan siten, että puuston tiheys vaikuttaa veden haihduntaan. Juuri tuon ominaisuuden takia malli väittää hiilipäästöjen alati lisääntyvän metsien kasvaessa riippumatta siitä, mikä on pohjaveden korkeus. Pohjaveden korkeuteen voidaan vaikuttaa ojasyvyyttä ja ojaväliä säätämällä. Mallista puuttuu kuitenkin tällainen ohjausvaikutus. Laurénin mukaan Luken hydrologit pystyisivät arvioimaan pohjaveden tason, eikä siihen tarvita suuria määriä kalliita mittauksia. Jostakin syystä hydrologit eivät ole olleet mukana päästöjä laskevan mallin rakentamisessa. Tätä Laurén ihmettelee. Mallissa on useita muitakin vakavia puutteita, joita Laurén ruotii kolumnissaan (s. 3). Luonnonvarakeskus on tehnyt laskentamallinsa viranomaisasiantuntijan virkavastuulla. Viranomaisen välinpitämättömyys ja taitamattomuus eivät ole kuitenkaan rikoksia, kun toiminta ei ole tahallista. Tutkijat ovat tietoisia mallinsa puutteista. LAURÉNIN MIELESTÄ Luken nykyinen malli pitäisi räjäyttää. Suomen turvemaiden päästöjen selvittämiseksi olisi tehtävä kokonaan uudistettu laskenta. On myös arveluttavaa, jos Luken nykyisen mallin kehittäjät saavat lisärahoitusta virheidensä peittelyyn. Tähän asti he ovat torjuneet ulkopuolisen kritiikin. Uusi laskentamalli olisi syytä tehdä avoimesti laajalla asiantuntijaryhmällä. Malli pitäisi altistaa jatkuvalle tieteelliselle kritiikille ja tekniselle testaukselle. Metsälehden tammikuussa julkaisema uutinen ”Ruotsissa metsät sitovat hiiltä, Suomessa päästävät” on herättänyt myös maaja metsätalousmininisteriön. Se on pyytänyt Lukea selvittämään, mistä erot maiden välillä johtuvat (s. 2–3). PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Kotkassa on vielä kuiduttavaa metsäteollisuutta (s. 12–13). Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI YK:N ILMASTOSOPIMUKSEN MUKAAN Suomen on raportoitava vuosittain ihmistoiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut. Suomea velvoittavat myös EU:n säännökset. Metsien raportointi tarkoittaa elävän kasvibiomassan, kuolleen puuaineen, karikkeen ja maaperän kasvihuonekaasupäästöjä ja -nieluja. Tehtävä on vaativa, monen eurooppalaisen asiantuntijan mielestä mahdoton, jos pidetään kiinni edes kohtalaisesta luotettavuusvaatimuksesta ja vertailtavuudesta. Euroopan maat eivät ole osanneet varautua raportointiin samalla pitkäjänteisellä tutkimusja kehitystyöllä, kuin millä aikanaan kehitettiin metsävarojen inventointimenetelmiä. Tuloksena on kirjava joukko menetelmiä, yritelmiä ja ei-vertailukelpoisia tuloksia. Metsien kasvihuonekaasuihin liittyviä tutkimusjulkaisuja on varovaisenkin arvion mukaan kymmeniä tuhansia, mutta ne eivät muodosta kasvihuonekaasuinventaarion KORJAAMINEN EI RIITÄ – TARVITAAN KOKONAAN UUSI LUKEN HIILILASKENTA ARVELUTTAVALLA POHJALLA Oravalla pesänrakennushommat käynnissä. KALLE62 Eurooppalaisten tutkijoiden mukaan hiilivarannon rajaton kasvattaminen metsiin ei ole mahdollista. TE RO SI VU LA Koko Euroopan kasvihuonekaasulaskennat tulisi purkaa ja rakentaa yhdessä tilalle uusi, harmonisoitu laskentajärjestelmä, emeritusprofessori Erkki Tomppo kirjoittaa. 11363_.indd 16 11363_.indd 16 5.4.2025 12.01.23 5.4.2025 12.01.23
• 11.4.2025 Metsälehti.fi 17 ON ollut työ ja usein myös ilo olla metsänhoitajana, metsäalan toimittajana ja metsätilan pehtoorina neljällä vuosikymmenellä ja metsänomistajanakin kahdella. Kokemusta pitäisi olla, mutta toimintaympäristö monisäikeistyy aina vain nopeammin. Opinnoissa asiat esitettiin suoraviivaisesti ja luontoharrastukset oli hygieenistä pitää kaapissa. Hiiliasioista ei puolta sanaa, jatkuvasta kasvatuksesta nyhtämällä juuri se puoli sanaa. Kun luontoarvojen tuominen metsätalouteen alkoi 1990-luvun metsälain myötä, se tuntui väkinäiseltä. Nyt henki on toinen, luontokadon pysäyttäminen on välttämättömyys ja hyve. Viimeisimmissä puukaupoissa se on ollut konkreettista. On pökkelöinen kuvio, johon ei liity suojeluvelvoitetta, mutta kaikki ostajat eivät uskalla tuoda korjuuta lähellekään. On palsta, josta vasta tarjouspyynnön kautta saa tietää, että se osittain kuuluu petolinnun pesän suoja-alueeseen. Asioita, joista seuraa tulonmenetyksiä. Kirveleekin, kun kyse on ostopalstoista, mutta ei syyhytä, sillä pohjavire tuntuu oikealta. Rahalla ei saa kaikkea, mutta saamattoman tulon menetyksellä saa omantunnon rauhaa. kannalta kokonaista järjestelmää. Useimpien maiden laskentamenetelmät onkin koottu irrallisista, huonosti toisiinsa sopivista palasista. Valtakunnan metsien inventointien tiedot toki täyttävät tutkimuskriteerit siltä osin kuin niitä käytetään. LASKENNAN EPÄVARMUUKSISTA saa hyvän kuvan uusimmasta Suomen raportista, jonka mukaan hiilivarannon muutoksen suhteellinen kaksinkertainen keskivirhe on 83,9 prosenttia. Tilastokeskuksen kokonaisepävarmuusanalyysin mukaan metsät voivat olla joko nielu tai päästö. Epävarmuutta lisää se, että ojitettujen soiden nielut ja päästöt perustuvat vain 68 tutkimuskohteen kaasumittauksiin. Valtakunnan metsien inventoinnin koealatiedoilla sekä lämpötilatiedoilla mittaukset yleistetään 4,27 miljoonalle hehtaarille ojitettuja soita. Luotettavuusarviot eivät ota huomioon harhaa, joka aiheutuu siitä, että mallien sovitusaineisto ei edusta koko ojitetun suoalan päästöjen vaihtelua. Malli on herkkä lämpötilan muutoksille, mutta ei ota huomioon esimerkiksi vedenpinnan korkeuden vaihtelua. Ruotsissa ojitettujen soiden maaperän hiilipäästöt lasketaan mittauksiin perustuvilla päästökertoimilla. Päästöt vaihtelevat siis vain, jos pinta-ala vaihtelee. Kivennäismaiden maaperän hiilivarannon muutosarvio Ruotsissa perustuu mittauksiin kolmelta kymmenvuotisjaksolta. Suomessa vastaava raportointi nojaa vahvasti moninkertaiseen mallinnukseen, vaikka mallien taustalla on mittauksiakin. EUROOPPALAISTEN TUTKIJOIDEN yleinen näkemys on, että EU:n ilmastotavoitteiden sääntely on rakennettu virheellisten olettamusten pohjalle vailla metsätalouden ja metsien toiminnan tuntemusta, vaikka tarkoitus on ollut hyvä. Hiilivarannon rajaton kasvattaminen metsiin ei ole mahdollista. Pitkällä ajalla puuston kasvu ei voi ylittää kokonaispoistumaa ilman että kasvu alkaa pienentyä. Kasvu voi olla poistumaa suurempi hetken, jos ikäjakauma painottuu nuoriin, nopeakasvuisiin metsiin ja samalla uudistetaan kasvunsa lopettaneita vanhoja metsiä. Suomessa tällainen tilanne on kestänyt 1970-luvun loppupuolelta tähän saakka. Metsien tuotoksen ja hiilen sidonnan maksimointi edellyttävät, että puuston kasvu ja kokonaispoistuma suuralueilla ovat tasapainossa. Tämä vaatimus tukee huonosti metsien käyttöä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ellei puutuotteita saada pysyvästi pois hiilen kierrosta. Koko Euroopan kasvihuonekaasulaskennat tulisi purkaa ja tilalle rakentaa uusi, eri maiden yhdessä suunnittelema, harmonisoitu laskentajärjestelmä. Laskentaan tulee ottaa mukaan vain luotettavasti mitattavia metsien hiilivarantoja. Laskennassa mittauksen kannalta mahdottomien varantojen arvuuttelu murentaa koko raportoinnin uskottavuuden. ERKKI TOMPPO KIRJOITTAJA ON METSÄINVENTOINNIN EMERITUSPROFESSORI. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP MIKKO HÄYRYNEN Uusi kysymys: Haluaisitko ostaa naapuritilasi? Onko sinulle sattunut tapaturmaa metsätöissä? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 50% Kyllä 50% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Mikä on optimaalinen kiertoaika? Menetyksillä rauhaa ”Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67– 86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta, varmaan kannattaisi alkaa miettiä. Toinen kysymys on, onko kasvun maksimointi taloudellisesti järkevin ratkaisu, mutta tuskin se kovin kauas jää, kunhan harvennukset tehdään ajoissa.” Panu ”Riippuu myös käytetystä laskentakorosta, mikä on optimaalinen kiertoaika. Kun metsän arvokasvuprosentti alittaa laskentakoron pysyvästi, kannattaa metsä uudistaa. Parhaan keskimääräisen vuosikasvun kiertoaika voi olla erilainen.” Konstanpylkkerö2 ”Ja sitten vielä valtava paine, että kiertoaikoja pitäisi pidentää. Minkä ikäisenä sitä metsää sitten nykyään keskimäärin laitetaan nutuilleen? Itse tein pitkään päätehakkuita vain yli 100-vuotiaisiin. Nyttemmin kyllä nuorempiinkin. Nuo luontaisesti syntyneet vanhemmat metsät tietysti ovat kasvaneet hitaammin, uudemmat istutetut kasvavat hoidettuina aika nopsaan päätehakkuujäreyteen.” Kokenut kaiken tietää ”Ainakin täälläpäin kuuset kasvavat niille sopivilla maapohjilla siihen tahtiin, että 60 ikävuoden paikkeilla alkaa jo ylijäreys vaivata valtapuita. Koivuille taasen riittää hyvin 40 vuotta.” Visakallio ”Visakallon luvut täsmäävät omiin kiertoihini. Männyllä kasvupaikka ratkaisee paljon, rehevällä maalla kasvaa lähes kuusen nopeudella. Silloin 60 vuotta kiertoaika, karun puolukkatyypin maalla puolet lisää vaatii saman järeyden saavuttaminen. Jalostetulla taimiaineksella ja maankäsittelyllä todennäköisesti kymmenys vielä nipistää kiertoajasta.” Metsäkupsa ”Mikäkö optimaalinen? Voiko lukuihin kovin takertua, sillä jos kuvion puustossa tapahtuu vaikka ötökkä-, lumi tai tuulituho, kehityskelpoisuuden puutteessa kierto loppuu siihen. Korjuu, muokkaus ja uutta tulille.” Mehtäukko ”Meillä nykyään ra-koivulla kiertoaika 3540 vuotta, hybridihaapa max 25 vuotta, kuusi 40–55 vuotta. Tervaleppä 30–40 vuotta. Karujen maiden männikkö ainoa yli 60 vuotta (paitsi tammi, +100 vuotta).” Kuusiuskova ER KK I O KS A N EN / LU KE 11363_.indd 17 11363_.indd 17 5.4.2025 12.01.24 5.4.2025 12.01.24
• METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 11.4.2025 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT MAALISKUUN lopulla yöpakkanen on auringon noustua hellittänyt muutamaan asteeseen. Hanki kantaa hyvin metsäkoneen puikoista palstalle astuvaa korjuuyrittäjä Pekka Vesteristä. ”Tämä on aivan ihanteellinen keli ylispuiden poistoon kuusi alikasvoksen päältä. Kun on kolme astetta pakkasta, niin kuusten latvat kestävät taivutusta aika hyvin, mutta kuori ei kuitenkaan irtoa vielä puista helposti”, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen korjuupalvelulle urakoiva Vesterinen sanoo. Juuri tällä kohteella työtä ei tehdä varsinaisesti kuusialikasvoksen hyväksi, vaikka varttuneen männikön alla kuusta on paikoin runsaasti. Vesterinen kuitenkin jättää kuuset mahdollisuuksien mukaan kasvamaan monimuotoisuudenkin nimissä. ”Mutta kaksijaksoisten metsien hakkuut ovat kyllä viime vuosina selvästi lisääntyneet. Työn alle tulee paljon kohteita, joissa kuusialikasvoksesta on tarkoitus kasvattaa seuraava puusukupolvi.” Pääasiassa kohteissa toteutetaan tasaikäiskasvatusta, eli kuusialikasvoksesta muodostuu tasaikäinen ja -kokoinen metsikkö. Osalla kohteista pyritään myös eri-ikäisrakenteisuuteen eli jatkuvaan kasvatukseen. Tyypillinen korjuuohje kuuluu, että ”säästetään kuusialikasvos mahdollisuuksien mukaan”. Lähtökohtana tuhat kuusta hehtaarille Suomessa on valtava määrä kasvatusmetsiä, joihin on syntynyt tiheä kuusialikasvos luontaisesti. Etenkin turvemailla tämä on tyypillinen kehityskulku, mutta myös rehevien kankaiden viljelymänniköiden alta kuusta löytyy usein. Jos kuusia on noin tuhat kappaletta hehtaarilla kohtalaisen tasaisesti jakautuneena, kannattaa niiden jatkokasvatusta pohtia. Ylispuuston poisto ja harvennus kuusten päältä on suunniteltava tapauskohtaisesti. Yleensä se tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen ylispuuston harvennushakkuu on yleensä ajankohtainen, kun kuuset ovat noin 1 –3 metrin mittaisia ja taimikko on selvästi kehityskelpoinen. Toisessa hakkuussa poistetaan loput ylispuut ja kuusikkoa harvennetaan samalKorjuussa ratkaistaan kuusialikasvoksen kohtalo Hakkuukoneenkuljettajan osaaminen on ratkaisevan tärkeää, kun kuusialikasvoksesta tehdään seuraava puusukupolvi. ”Ylispuiden poisto vaatii kuljettajalta rauhallista mieltä.” Kun kasvupaikka on riittävän rehevä ja kuusialikasvos tiheä, on kaksijaksoiselle metsänkasvatukselle hyvät edellytykset. Tällä keskisuomalaisella kohteella ylispuukoivikon harvennus on jo ajankohtainen. Kasvamaan jätetään kuusten lisäksi yleensä 300–400 parasta koivua hehtaarille. Seuraavassa hakkuussa todennäköisesti päästään poistamaan loput koivut ja harventamaan kuusikkoa. 11364_.indd 18 11364_.indd 18 5.4.2025 12.06.37 5.4.2025 12.06.37
• METSÄSTÄ 11.4.2025 Metsälehti.fi 19 YLLÄTYS KORJUUN JÄLKEEN KANNONKOSKELAINEN korjuuyrittäjä Pekka Vesterinen on tunnettu hyvästä korjuujäljestään. Allekirjoittaneella on kokemusta Vesterisen hakkuujäljestä talvelta 2018. Kolmen hehtaarin kuviolla kasvoi varttunut koivu-mäntysekametsä, jonka alla oli kasvamassa noin tuhat alikasvoskuusta. Varttunutta puustoa harvennettiin, ja ohjeena oli säilyttää kuuset. Ennakkoraivasin poistettavien puiden tyvet ennen korjuuta. Silti olin varautunut siihen, että kuusialikasvoksesta ei jää jäljelle juuri mitään, sillä kuviolla kasvoi koivujen lisäksi järeitä haapoja, joiden isot ja jäykät latvukset tekevät yleensä kuusialikasvokseen rumaa jälkeä. Korjuun jälkeen ihmetys oli suuri, kun kuusista ei juuri huomannut hakkuun jälkiä, vaikka puuta kertyi reilut sata kuutiota hehtaarilta. Koko kuviolta löytyi muutama kuusi, joista latva oli katkennut. Päinvastaisiakin kokemuksia on alikasvoksen säästämisestä valitettavasti kertynyt. Ei ihme, että metsänomistajat värväisivät Vesterisen mielellään suoraankin omaan metsään korjaamaan puuta. Yhden talven ajan yrittäjä tätä kokeilikin, mutta maanläheiset syyt ohjasivat urakoimaan yhdelle asiakkaalle. ”Yllättävän monelta metsänomistajalta meinasi jäädä korjuulasku maksamatta. Muutamasta savotasta on rahat ollut saamatta jo usean vuoden. Tähän metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun toimintamalliin olen sen sijaan ollut erittäin tyytyväinen”, Vesterinen kertoo. SAMI KARPPINEN KOMMENTTI VARMISTA, että kasvupaikka on riittävän viljava kuuselle. TARKISTA, että kuusissa ei ole lahoa. JOS kuusten latvakasvain on vähintään 5 senttiä, ne toipuvat todennäköisesti hyvin. KUUSIA on hyvä jäädä korjuun jälkeen vähintään tuhat kappaletta hehtaarille. RAIVAA poistettavien ylispuiden tyvet ennen hakkuuta. VARAUDU siihen, että sopivaa korjuuolosuhdetta voi joutua odottamaan jopa usean vuoden ajan. PYRI saamaan töihin osaavat kuljettajat. RAIVAA tarvittaessa kuusikko myös hakkuun jälkeen, poista vioittuneet puut ja tasoita tilajärjestystä. KUUSIKON toipumisessa täyteen kasvuun voi mennä useita vuosia. la tarvittaessa. Kun edellytykset kuusten kasvatukselle ovat kunnossa, ratkaisee onnistumisen hyvin pitkälti hakkuukoneenkuljettajan ammattitaito. Kuljettajan pitää osata lukea paitsi metsää myös olosuhteita. ”Esimerkiksi tällaisena päivänä aamun hyvät olosuhteet voi hyödyntää kuviolla, jossa on kuusialikasvosta. Kun keli lämpiää iltapäivällä, voi siirtyä tavalliselle harvennukselle. Yleensäkin ylispuiden poisto vaatii kuljettajalta rauhallista mieltä”, Vesterinen toteaa. Hakkuukoneenkuljettajan työtä helpottaa, jos poistettavien puiden tyvien ympäriltä on raivattu kuuset pois. Näin ei kyllä läheskään aina ole asian laita. ”Raivausvaiheessa olisi myös helppo tarkistaa, onko kuusissa lahoa. Joskus laho paljastuu vasta hakkuun yhteydessä, ja suunnitelmaa voidaan joutua muuttamaan. Lahoja kuusia ei kannata kasvattaa.” Ei pikkukoneiden puuhaa Vesterisen mukaan kuusialikasvoksen vapauttamisessa onnistumisen edellytys on riittävän suuri hakkuukone. Vesterisen käytössä on Ponsse Ergo. ”Tämä on pienin kone, jolla ylispuiden poistoa voi tehdä. Ergossa riittää voimaa tuoda isokin puu pystyasennossa uralle, johon se kaadetaan. Kun puut kaadetaan mahdollisuuksien mukaan uran suuntaisesti, pystytään kuusia varomaan.” Toisinaan Vesterinen kaataa urien välistä isolatvaisen puun siten, että latva kaatuu viereiselle uralle. Sitten hän käy katkomassa ja karsimassa puun toiselta uralta. ”Näin isoa latvusta ei tarvitse kiskoa kuusialikasvoksen läpi, sillä latva rikkoisi väistämättä kasvatettavaksi tarkoitettuja kuusia.” Ylispuiden poistossa hakkuukoneenkuljettajan kannalta usein haastavinta on se, mihin katkotut puut saa sijoitettua ajokonetta odottamaan. ”Puuta voi kertyä satakin kuutiota hehtaarilta, ja jos lajikkeita on paljon, vaativat ne paljon tilaa uran varresta.” Vesterinen on todennut viisaimmaksi konstiksi tehdä pölkyille rohkeasti tilaa. ”Painan tukilla kuusia nurin sen verran, että puut mahtuvat maahan. Jos pölkkyjä koittaa sijoittaa sinne tänne kuusten väleihin, rikkoutuu kuusia väistämättä ja näkymä jää rumaksi”, hän perustelee. Kun hakkuukone on riittävän iso, pystyy kaadettavan puun tuomaan pystyssä uralle ja kaatamaan sitten uran suuntaisesti. Näin alikasvos säästyy. Männyn viljely on epäonnistunut rehevässä ja kosteassa notkossa. Kuusikosta kannattaa kehittää seuraavaa puuskupolvea koivuja harventaen. Kannonkoskelainen Pekka Vesterinen, 32, on korjannut puuta jo puolet elämästään, sillä hän lähti metsähommiin peruskoulupohjalta. Rauhallisuus on kuljettajan paras valtti, kun poistetaan ylispuita kuusikon päältä. ”Työ on hieman tavallista harvennusta hitaampaa, mutta toisaalta kuutioita kertyy hehtaarilta usein enemmän”, Vesterinen sanoo. TEE NÄIN 11364_.indd 19 11364_.indd 19 5.4.2025 12.06.38 5.4.2025 12.06.38
• 11.4.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA JALASJÄRVI TIIA PUUKILA, TEKSTI PASI SUOKKO, KUVAT AKKUSAHA pureutuu kuitukokoisen männyn tyvelle ja sahan puru lentää. Hetkessä puu kaatuu. Sen tarkemmin pöllejä mittaamatta metsänomistaja Juhani Koskinen pätkii rungon neljään osaan. Pätkät hän asettelee tukkisaksilla penkeiksi hetki aikaisemmin sytyttämänsä nuotion ympärille. ”Ei täällä maassa istuta”, Koskinen huikkaa ja vuolee seuraavaksi makkaratikut. Metsään seuraksi lähtenyt belgianpaimenkoira Basso saa sekin osansa, kun isäntä pujottelee makkaroita tikun nokkaa paistumaan. Olemme saapuneet Koskisen maille Jalasjärvelle Etelä-Pohjanmaalle. Koskinen valmistui viime marraskuussa arboristiksi ja innostui opintojen edetessä hankkimaan itselleen Husqvarnan akkusahan. Puussa valjaissa roikkuessa napista käynnistyvä akkusaha on ehdoton, mutta tänä vuonna isäntä on testannut sahaa myös risusavotalla. Läpimitaltaan 10–15-senttisen puun kaato ja pätkiminen sujuu akkusahalla kätevästi. Kahdella yhteensä 14 ampeeritunnin akulla sahaa parisen tuntia. Järeämpäänkin puuhun saha menisi, mutta silloin tulee akun kulutus vastaan. ”Sain sillä isonkin puun nurin, mutta minulla oli sahakapasiteetista mennyt jo neljännes sen yhden puun takia.” Kuivuri kuntoon köysityönä Aikaisemmalta koulutukseltaan Koskinen on agrologi. Arboristin opinnoissa häntä kiinnosti erityisesti köysityöskentely, eikä yksin pihapuiden kaadossa. Koskinen on ollut lapsuuden kotitilan isäntä vuodesta 2014. Hän pyörittää vaimonsa kanssa 38 lehmän maitotilaa ja viljelee viittäkymmentä hehtaaria peltoa. Maataloustöiden lisäksi Koskisella on maatalouskoneisiin ja niiden korjauksiin erikoistunut yritys Farm Install. Köysityöskentelystä on korvaamaton apu esimerkiksi viljakuivureiden korjauksessa. Kuivurit ovat vintiltä kellariin parikymmentä metriä syviä. Telineiden sijaan niiden korjauksessa voi nyt käyttää köysiä. ”Olen ennenkin kuivaajilla touhunnut, mutta nyt ensimmäistä kertaa olen miettinyt köysien paikat. Onhan se luksusta, kun pystyt käyttämään molempia käsiä eikä alusta tärise ja vapise, kuten joilARKIASKAREESTA TOISEEN Juhani Koskinen kiirehtii metsätöihin lypsyjen välissä ja korjaa köysillä roikkuen viljakuivureita. Isäntä on nähty myös Big Brother -talossa. Juhani Koskinen pätki metsästään kuitukokoisen männyn penkeiksi nuotion ympärille. Maaliskuun lopussa maa oli vielä märkää eikä tulen leviämisestä ollut pelkoa. 11365_.indd 20 11365_.indd 20 5.4.2025 12.10.24 5.4.2025 12.10.24
• 11.4.2025 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ lakin heikoilla telineillä”, Koskinen toteaa. Asenneilmapiiri mietityttää Koskinen on tiennyt nuoresta asti, että hän jatkaa tilan isäntäntä. Lähisuvulla maatiloja on kaikkiaan neljä. Karjatilan jatko saa kuitenkin Koskisen mietteliääksi. Isäntä haaveilee uudenaikaisesta yhden lypsyrobotin eli 65 lehmän tilasta. Kyseessä olisi kuitenkin miljoonaluokan investointi. Samalla lehmien määrä ja sekä mahdolliset ongelmat tuplaantuisivat. Myös tilan jatko Koskisen jälkeen on vielä auki. Perheen kolmesta lapsesta nuorin täyttää tänä vuonna kahdeksan ja vanhin on 12-vuotias. Heidän kiinnostuksestaan maanviljelijöiksi ei vielä tiedä. Lisäksi kunnan tekemät kaavoituspäätökset ja maiden lunastukset arveluttavat. Parhaillaan muutama aari peltomaasta on menossa teiden alle eikä lunastushinnalla saa korvaavaa maa-alaa hankittua. ”Kunta vie maata omaan käyttöönsä ja tiejärjestelyt vaikeuttavat pellolle pääsyä. Onko tuossa enää resursseja oikeasti navetan toimia”, Koistinen pohtii. Myös nykyinen asenneilmapiiri karjatilallisia ja metsänomistajia kohtaan herättää isännässä ajatuksia. ”Olemme kokeneet pientä suhdanteen alasajoa ruuan tuotannon yhtä lailla kuin metsäteollisuudenkin puolella. Olemme vähän sellaisia pahiksia nyt.” Hetki julkisuudessa Maatalon isäntänä Koskinen on oppinut tekemään monenlaista hommaa. Päivät koostuvat arjen eri askareista lypsystä, peltotöihin ja toimistohommiin. Myös kokeilun halua on löytynyt. Vuonna 2021 Koskinen vietti kahdeksan viikkoa Big Brother -talossa osoittaakseen, että julkisuutta kaipaamatonkin selväjärkinen ihminen voi osallistua tositelevisio-ohjelmaan. Talossa kotiin ja tilalle oli kova ikävä ja tekemättömyys ahdisti. ”Kaikista rankinta oli se helkatin odottaminen”, Koskinen muistelee. Nykyään Koskinen tekee harvakseltaan metsätöihin, erityisesti arboristin hommiin, liittyviä striimejä Twitchiin, yhdysvaltalaiselle reaaliaikaiselle suoratoistokanavalle. Kaipuuta julkisuuteen ei ole. Hankintahakkuu säästää salikortilta Karjatilaan kuuluu kolmekymmentä hehtaaria metsää. Tilalla on hakelämmitys ja kaikki tarvittava puu kerätään omista metsistä. Kuitupuuta tilalta ei ole myyty aikoihin. Koskinen myöntää, että metsiä on hoitanut pitkälti hänen isänsä. Tämän vuoden alusta Koskinen kuitenkin päätti itsekin lähteä savotalle, koska muita töitä oli vähemmän. Parhaillaan hän harventaa vanhaa tukkikokoista kuusikkoa. Siihen eivät akkusahan tehot riitä. Käytössä on Husqvarnan 560 mallin ruiskumoottorisaha eli mörkösaha, kuten Koskinen sahaa kutsuu. Tavoitteena on tehdä nuppikuormallinen tukkia hankinta”Kaikista rankinta oli se helkatin odottaminen.” kauppana lähisahalle. Tukeista tienvarressa maksettu 80 euroa kuutiolta kuulosti alkuun hyvältä hinnalta. Sitten Koskinen kuuli tutulta puunostajalta, että pystykaupalla olisi saanut 72–74 euroa kuutiolta. ”Periaatteessa kahdeksalla eurolla pitää kaataa, karsia ja hoitaa puu tien varteen, mutta säästynpä siltä 30 euroa kuukaudessa maksavalta salikortilta”, Koskinen vitsailee. Hankintakaupassa ei kuitenkaan ole kiinni yksin rahasta. Metsäpalasta on kapea, ja sitä halkoo pituussuunnassa tie. Metsäkoneen ajourat tekevät puustosta herkästi turhan harvan eikä jälki täysin miellytä. Nyt harvennettava kuusikko ympäröi meitä nuotiolla. Siellä ei ole kone käynyt vielä kertaakaan. ”En ole osannut valita, olenko minä avohakkuun vai jatkuvan kasvatuksen kannattaja, mutta jotakin siltä väliltä se on”, Koskinen pohtii. Haastattelupäivää ennen Koskisen tilalla oli syntynyt useampi vasikka. Juhani Koskinen pujotti makkarat paistumaan vuolemansa tikun nokkaan. Juhani Koskinen ei ole vielä tottunut ajouriin, mutta metsän uudistuminen jatkuvalla kasvatuksella mietittää. Juhani Koskinen on sahannut omasta metsästään polttorankaa sekä tuonut asiakkaiden pihapuita ja oksia mailleen odottamaan haketusta. 11365_.indd 21 11365_.indd 21 5.4.2025 12.10.28 5.4.2025 12.10.28
• METSÄSTÄ 11.4.2025 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA STIHL ei revittele mallimerkinnöillään. Edellisen 60 kuutiosenttimetrin kokoluokan Stihllin mallimerkintä oli MS 400. Nyt kokeilimme uutta Stihl MS 400.1 -mallia, joka on nimisukulaisuudestaan huolimatta kokonaan uusi sahamalli. MS 400.1 asettuu Stihlin mallistossa MS 261:n ja MS 462:n väliin. Vanhat MS 400 sekä MS 362 poistuvat markkinoilta. Moottorin sylinteritilavuus on 62 kuutiosenttimetriä (vanha versio 66,8 cm3). Huipputehoksi ilmoitetaan 3,9 kilowattia (4 kW). Tärkeimmän kilpailijan, Husqvarna 560 XP:n teho on 3,5 kilowattia. Tehoero Husqvarnaan havainnollistui kiekkosahauskokeessa. Kolme 20 sentin siivua kuusitukin päästä irtosi Stihlillä yhdeksässä sekunnissa, Huskilla aikaa kului 14 sekuntia. Sahojen ketjuvarustus ei ollut samanlainen, mutta tulos on suuntaa antava. Painaa saman kuin edeltäjänsä Uutta MS 400.1 -mallia on markkinoitu edeltäjäänsä – kuten myös kilpailija-Husqvarnaa – kevyempänä. Jälkimmäiseen verrattuna painoero on noin puoli kiloa, kun sahat ovat työkunnossa ja varustettuna 18 tuuman terälaipoilla. Vanhaan MS 400 -malliin verrattuna uutukainen ei punnitustemme perusteella ole keventynyt, kuten sahan ennakkomarkkinoinnissa on kerrottu. Keväällä 2021 punnitsimme vanhan MS 400 -mallin painoksi työkunnossa 7,7 kiloa – nyt puntari näytti saman lukeman samanlaisella terävarustuksella. Uutuusmallin piti olla 300 grammaa edeltäjäänsä kevyempi. Saha on tasapainoinen vakiovarusteena olevan 18 tuuman laipan kanssa. Teräketjun vetolenkit ovat 3/8-jaolliset, ja niiden leveys on 1,6 milliä. Tehokkaan ja sitkeästi vääntävän moottorin ansiosta leikkuuteho on leveälläkin ketjulla erinomainen. Lisäksi moottori on äreästi kiihtyvä, vaikka se ei ollutkaan polttoaineen ruiskutusjärjestelmällä varustettu. Muotoilu on kaukana Stihlin vanhasta laatikkomaisuudesta. Sahan runko on modernin kapea. Etukahva on liki identtinen kilpailija-Husqvarnan kanssa. Moottorin käyntiääni on poikkeuksellisen voimakas, aletaan olla normikuulonsuojainten vaimennuskyvyn rajoilla. Järeille puille Tavallisten suomalaisten tukkipuiden hakkuuseen saha tuntui järeältä ja pitkällä terälaipalla varustettuna hieman kankealta oksien karsinnassa. Käsiteltävyys arvattavasti paranisi, jos saha varustettaisiin esimerkiksi 16 tuumaisella terälaipalla. Mitä todennäköisimmin MS 400.1-sahan tärkeimmät markkina-alueet ovat esimerkiksi Keskija Itä-Euroopassa, missä metsurit ja metsänomistajat kaatavat järeitä tukkipuita. Kokeilusaha oli myös pihapuita kaatavien arboristien käytössä. Heidän mukaansa MS 400.1 voi jäädä väliinputoajaksi pihapuusavotoilla. Se on liian iso karsintasahaksi, ja toisaalta hieman vajaa isoksi sahaksi, jolla järeitä runkoja pätkitään klapin mittoihin. Sahan hinta verkkokaupoissa on noin 1 500 euroa. Se on samaa luokkaa kuin polttoaineen ruiskutuksella varustetun Stihl MS 500-mallin verkkokauppahinta. Ylemmän keskisarjan uusi mestari Uutuus-Stihl on kokoluokkansa tehokkain ja kevein, mutta ei ihan niin kevyt kuin ennakkomarkkinoinnissa luvattiin. STIHL MS 400.1 Sylinteritilavuus 62,6 cm 3 Teho 3,9 kW Vääntö 4,3 Nm Paino työkunnossa 7,7 kg* Alumiinimäntä M-tronic 3 moottorinohjaus Hinta verkkokaupoissa n. 1 500 euroa ”Muotoilu on kaukana laatikkomaisuudesta.” Leikkuuteholtaan Stihl MS 400.1 on kokoluokkansa paras. Katso video: metsälehti.fi 11366_.indd 22 11366_.indd 22 5.4.2025 12.11.46 5.4.2025 12.11.46
• METSÄSTÄ 11.4.2025 Metsälehti.fi 23 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT MONEN metsänomistajan palstalle on jääkauden loppurytinöissä siunaantunut isot läjät kivenmurikoita. Pahimmillaan ne estävät metsässä konevoimin kulkemisen ainakin lumettomaan aikaan. Louhikoiden lomaan voi jäädä pieniä hyvin kasvavia metsäkuvioita, joille ei kannata suuria metsäkoneita ajattaa. Kokeilimme yhden tällaisen kuvion puunkorjuuta metsurityönä. Puunajossa hyödynsimme teloilla varustettua Can-Amin 650-kuutioista mönkijää. Ajoreitti louhikon taakse suunniteltiin sulan maan aikana, ja puusto harvennettiin vuoden vaihteessa, kun maassa oli jo lumi. Luontaisesti syntynyt ja raivaussahalla kertaalleen käsitelty puusto koostui pääasiassa rauduskoivuista sekä niitä selvästi pienemmistä kuusista. Puut kasattiin palstalle odottamaan ajoa kevättalven paksumman lumipeitteen aikaan. Etenemiskyky yllätti Maaliskuun lopulla olosuhteet olivat puun ajoon otolliset. Lunta oli maastossa ajankohtaan nähden vähän, 30–40 senttiä. Lumi kuitenkin mahdollisti louhikoiden ylittämisen. Ajomatkaa kertyi vajaat parisataa metriä. Telamönkijän etenemiskyky lumessa yllätti positiivisesti. Lumi muuttui ajopäivänä soseeksi lämpimässä säässä, mutta mönkijä veti silti noin kiintokuution rankakuormat vaivatta. Klapitarpeet pirunpellon takaa Talvi tasasi telamönkijälle tien kuviolle, jonne ei maataloustraktorilla olisi ollut asiaa. ”Mönkijä veti lumisoseessa kiintokuution rankakuormat vaivatta.” Telamönkijän etenemiskyky puukärryn kanssakin oli erinomainen. Ajo onnistui matalilla kierroksilla ja tasaisella nopeudella. METSÄNHOITO Mönkijän perässä oli pyörillä varustettu telikärry. Renkaat kyntivät lumessa jonkin verran ensimmäisillä ajokerroilla, mutta tämäkään ei tuottanut mönkijälle ongelmia. Reki olisi ollut olosuhteisiin kuitenkin parempi ratkaisu. Suurin haaste urakassa oli, että aiemmin talvella kasatut puupinot olivat muuttuneet leudon talven myötä jäämöykyiksi. Rankojen repiminen irti toisistaan söi aikaa ja voimia. Kahteen mieheen tuli kuitenkin ajettua reilut viisi kuutiota puuta kolmessa tunnissa. Määrällä moni omakotiasuja lämmittää takkaa ja saunaa talven yli. Polttoainetta hupeni mönkijän tankista noin viisi litraa. Se on yllättävän vähän, sillä esimerkiksi jäällä vauhdikkaammassa ajelussa telamönkijän tankki tyhjeni huomattavan nopeasti. Telat arvokas hankinta Telamönkijä on verraton peli pienien metsäkuvioiden savotoinnissa, sillä se ei vaadi leveitä ajouria. Puiden kuormaaminen käsivoimin on toki raskasta työtä, mikä on syytä tiedostaa savottaa suunnitellessa. Taloudellista kannattavuutta hommalle ei tohdi laskea, mutta metsänomistajan hyvä mieli on tässä työlajissa päällimmäinen tavoite. Uuden teloilla varustetun mönkijän ostoon pitää varata rahaa liki parikymmentätuhatta euroa, joten ihan vähäisten tarpeiden takia investointia ei kannata tehdä. Jos taloudesta löytyy jo mönkijä, saa siihen tesTällaisen louhikon takaa puut piti saada liikkeelle. tikoneessamme alla olleen Camson X4S -telasarjan asennettuna noin 6 000 eurolla. Jälleenmyyjät lupaavat, että teloilla voi ajaa myös kesällä, joten kalustolla voi onnistua myös suometsien pienimuotoinen puunkorjuu maan ollessa sula. Puunajossa mönkijän voimansiirto ja telasto joutuvat koville. Kokeilun perusteella ei voida arvioida, miten hyvin kalusto kestää suurempia määriä urakoidessa. Katso video: metsälehti.fi 11366_.indd 23 11366_.indd 23 5.4.2025 12.11.48 5.4.2025 12.11.48
• 11.4.2025 24 Metsälehti.fi METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG RUOTSIN metsät ovat vanhoja vasta vuosikymmeniä myöhemmin kuin Suomen metsät – näin ainakin siinä tapauksessa, että Ruotsin metsäviranomaisen Skogsstyrelsenin ehdottamat vanhojen metsien kriteerit menevät läpi. Vanhojen metsien kriteerit liittyvät EU:n biodiversiteettistrategiaan. Sen tavoitteena on suojella kaikki EU:n jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät. Suomessa hallitus vahvisti vanhojen metsien kiistellyt kriteerit maaliskuun lopulla. Pääkriteerejä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Molemmat vaihtelevat maantieteellisesti ja pääpuulajin mukaan. Havumetsien valtapuuston keski-iän on maan eteläja keskiosissa oltava vähintään 140 vuotta ja maan pohjoisosissa 160–200 vuotta. Lehtipuuvaltaisissa metsissä ikähaarukka on 100– 140 vuotta. Naapureiden vanhoilla metsillä huima ikäero Vanhat metsät määritellään eri tavoin Suomessa ja Ruotsissa. Suomen etelätai keskiosissa kasvava havumetsä on vanhojen metsien kriteerien mukaan vanhaa, jos valtapuuston keski-ikä on vähintään 140 vuotta. TI IA PU U KI LA ta raportin, jossa vertailtiin Suomen ja Ruotsin hallitusten toimia vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelemiseksi. Järjestön johtava metsäasiantuntija Mai Suominen kertoo, että vanhojen metsien kriteerien määrittelyprosessi on ollut Suomessa ja Ruotsissa erilainen. Suomessa kriteereitä lähdettiin määrittämään yleisesti biodiversiteettistrategiaa varten, Ruotsissa kohdennetusti uusiutuvan energian direktiiviä varten. ”Loppujen lopuksi kyse on samasta asiasta. Kriteereillä on tarkoitus panna toimeen EU:n lainsäädäntöjä”, Suominen sanoo. Komissio edellyttää yhdenmukaistamista Suomisen mukaan Euroopan komissio edellyttää, että vanhojen metsien kriteerit yhdenmukaistetaan naapurimaiden kesken. ”Tällaista prosessia ei ole vielä aloitettu, mutta se tulisi tehdä. Komission toimeksianto on, että jäsenmaat määrittelevät kansalliset kriteerit ja tekevät sitten harmonisoinnin. Suomen osalta tämä koskee Ruotsia ja Baltian maita, mutta käytännön toimeenpanon näkökulmasta Suomen ja Ruotsin kriteerien harmonisointi on olennaisinta.” WWF ei ole tyytyväinen kummankaan maan vanhojen metsien kriteereihin. ”Kriteerejä ei ole kummassakaan maassa tehty tiedeperusteisesti. Tutkijoiden olisi pitänyt laatia kriteerit, joiden perusteella hallitus olisi tehnyt ensin vaikutusten arvion ja vasta sen pohjalta päätökset”, Suominen sanoo. Vanhan metsän ikärajat Suomessa ja Ruotsissa Valtapuuston keski-iän alaraja Suomessa Hemija eteläboreaalinen Keskiboreaalinen Pohjoisboreaalisen eteläosa Metsäja Tunturi-Lappi Ikä, havupuuvaltaiset 140 140 160 200 Ikä, lehtipuuvaltaiset 100 100 140 140 Valtapuuston keski-iän alaraja Ruotsissa Etelä-Ruotsi (* PohjoisRuotsi (** Ikä, havupuuvaltaiset ja jaloja lehtipuita kasvavat 160 180 Ikä, muita lehtipuita kuin jaloja lehtipuita kasvavat 120 120 *) Götanmaa ja Sveanmaa poislukien Taalainmaan, Värmlannin ja Örebron läänit **) Norlanti sekä Taalainmaan, Värmlannin ja Örebron läänit Ruotsissa pääkriteereiksi on ehdotettu suojeltavan alueen puulajien kotimaisuutta ja puuston ikää. Lisäksi suojeltavalta alueelta tulee löytyä eriasteisesti lahonneita puita ja alueen on oltava vähintään puolen hehtaarin suuruinen, koskemattomana sen on ollut oltava vähintään 30 vuotta. Iän puolesta havupuuvaltainen tai jaloja lehtipuita kasvava metsä on ehdotuksen mukaan vanhaa, jos puuston keski-ikä on Etelä-Ruotsissa vähintään 160 vuotta ja Pohjois-Ruotsissa vähintään 180 vuotta. Muita lehtipuita kuin jaloja lehtipuita kasvavassa metsässä puuston keski-iän tulee olla vähintään 120 vuotta. Esimerkiksi Tampereen korkeudella olevat havumetsät luokitellaan Suomessa vanhoiksi, jos ne ovat vähintään 140-vuotiaita. Ruotsissa samalla korkeudella kasvavat havumetsät luokiteltaisiin vanhoiksi, jos ne ovat vähintään 180-vuotiaita. Mailla erilainen määrittelyprosessi Mitä erosta Suomen ja Ruotsin välillä pitäisi ajatella? Olisiko naapurimaissa syytä noudattaa samoja kriteerejä? ”Se on hyvä kysymys. Pääkriteerit tulevat EU:sta ja niitä tulkitaan kansallisella tasolla. Molemmissa maissa on kuitenkin kyse pääosin boreaalisesta havumetsävyöhykkeestä”, toteaa maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Ville Schildt. WWF julkaisi alkuvuodes11367_.indd 24 11367_.indd 24 5.4.2025 12.12.45 5.4.2025 12.12.45
• 11.4.2025 TIIA PUUKILA VIIME marraskuun Lylyja Jari-myrsky ovat poikineet runsaasti vahinkoilmoituksia. Vakuutusyhtiöt ovat korvanneet myrskytuhoja miljoonilla euroilla, ja uusia vahinkoilmoituksia tulee yhä. ”Yksistään metsälle Jarista ja Lylystä aiheutuneet vahingot ovat tällä hetkellä 1,7 miljoonaa euroa. Luku kasvaa, koska hakkuita ei ole tehty tai asiakkaat eivät ole välttämättä edes käyneet metsissään. Näitä maksellaan vielä pitkään”, arvioi vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan johtava metsäasiantuntija Marika Makkonen. Myös Ifistä kerrotaan, että myrskyvahinkoihin on haettu reippaasti korvauksia. Uusia vahinkoilmoituksiakin tulee edelleen. Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluiden johtaja Mikko Filppula kertoo, että Lyly-myrskyn metsille aiheuttamista tuhoista on tähän mennessä maksettu 160 000 euroa ja ja Jari-myrskyn 285 000 euroa. Korvaussumma tulee vielä kasvamaan. ”Tämän hetken arviomme mukaan Lylyn korvaukset tulevat nousemaan noin 600 000 ja Jarin 750 000 euroon”, Filppula kertoo. Fennian vakuutustilastojen mukaan kyseisistä myrskyistä aiheutuvia vahinkoja on korvattu melko vähän. Vakuustusjohtajia haastateltiin tätä juttua varten sähköpostitse. Ei täyttä hintaa Tappio on 15 euroa kuutiolta. Karkeasti arvioiden tämän verran Lyly-myrsky alensi puun hintaa myrskytuhoalueilla, haarukoi Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Arto Mäkitalo. Mäkitalon vastuualue on Eurajoella, jonne valtakunnallisesti pahimmat myrskytuhot osuivat. Mäkitalon mukaan myrskypuu on mennyt kaupaksi. Täyttä hintaa siitä ei kuitenkaan saa. Päivitetyn arvion mukaan myrsky kaatoi lähes 150 000 kiintokuutiota puuta yhdistyksen alueella. ”Suurimmat tuhot ovat yksittäisellä metsänomistajalla 5 000 kiintokuution luokkaa. Se tarkoittaa jo 20 hehtaarin suuruusluokkaa yksittäisellä metsänomistajalla”, Mäkitalo kertoo. Korjuussa vedetään henkeä Tuhojen korjuu alkoi muutaman päivän sisään myrskystä ja jatkuu yhä. Yksin Mäkitalon alueella myrskytuhopuuta on korjannut kahdeksan konetta. Maaliskuun puolivälissä myrskytuhoista on saatu korjattua arviolta 80–85 prosenttia. Lumeton talvi helpotti kaatuneiden runkojen paikantamista, mutta metsäpohjille se ei tehnyt hyvää. Metsäpohjat eivät ole kantaneet kunnolla koko talvena. ”Juuristovauriot, joita tuulikaatojen korjuussa on syntynyt, lisäävät väistämättä tuulikaatojen ja maannousemasienen leviämisen riskiä”, Mäkitalo arvioi. Nyt lämpenevät säät alkavat koetella tiestöä, joten korjuussa pidetään tauko. ”Hiukan tällä hetkellä vedetään henkeä ja rauhoitetaan korjuuta, jotta tiet pääsisivät kuivumaan.” Mäkitalo arvioi, että korjuuta päästää jatkamaan täysillä huhti-toukokuussa. Tällöin puutavaran pitäisi vielä olla teollisuuden käyttöön kelvollista, sillä suurin osa myrskyn runtelemista puista on yhä juuriyhteyksillään maassa kiinni. Suurin osa myrskytuhoista Lounametsän alueella kohdistui uudistuskypsiin tai vähintään iältään varttuneisiin kasvatusmetsiin. Hajakaatoja on ja pääosa tuulenkaadoista on kuusta. Myrskytuhojen korjuussa metsiin jää pitkiä kantoja sekä väistämättä myös yksittäisiä tuulenkaatoja. Marraskuun myrskytuhoja korvattu jo miljoonilla Lylyja Jari-myrskyjen aiheuttamista tuhoista tulee yhä vahinkoilmoituksia. Myrskytuhojen korjuu jatkuu pitkälle kevääseen. Lyly-myrskyn tuhoja korjattiin Eurajoella maaliskuun alussa. Myrskypuun korjuussa jää pitkiä kantoja, jotka saattavat houkutella tuhohyönteisiä. JU H A SI N IS A LO Ohjelmassa on monipuolista metsään ja maatalouteen liittyvää ohjelmaa, kuten vierailu sahalla, metsänhoitoa Schmittentalin laaksossa ja tutustumista perinteiseen pientilaan. Lisäksi todistamme Krimmlin vesiputousten voimaa, vierailemme Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa sekä ihailemme Grossglocknerin upeita vuoristomaisemia. Matkan päätteeksi vierailemme historiallisen Hitlerin Kotkanpesän huipulla. 20.10. MAANANTAI Lento Müncheniin. Matkalla Zell am Seehen tutustumme sahan toimintaan, jossa toimii myös höyläämö ja oma bioenergialaitos. 21.10. TIISTAI Perehdymme metsänhoitoon Schmittentalin laaksossa sekä vierailemme pientilalla. Järviristeily. 22.10. KESKIVIIKKO Retki Krimmin vesiputousten äärelle sekä vierailu Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa. 23.10. TORSTAI Ihailemme Grossglocknerin jäätikkömaisemia ja vuoristometsiä. 24.10. PERJANTAI Vierailemme Adolf Hitlerin Kotkanpesässä. Kotimatka. MATKAN HINTA Alkaen 1629 € / hlö jaetussa 2 h-huoneessa. Hinta sisältää Finnairin edestakaiset lennot Helsinki München, 4 yön majoitus aamiaisella, suomalaisen paikallisoppaan palvelut, ohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsymaksut, 4 x illallinen, Metsälehden edustaja mukana koko matkan ajan. ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT TIEDOT Lisätiedot ja ilmoittautumiset 14.7. mennessä www.kontiki.fi/lukijamatkat/ tai ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh: 09 466300. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd 20.-24.10. 2025 METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA ITÄVALTAAN 11367_.indd 25 11367_.indd 25 5.4.2025 12.12.46 5.4.2025 12.12.46
• 26 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN ”K uusen sahaajat ovat suurissa vaikeuksissa. Suuret vähentävät vuoroja ja pienempiä menee konkurssiin”, kuului Metsälehden kanteen kirjattu ”sahamiesten” arvio markkinatilanteesta tammikuussa 1985. Syy tilanteelle löydettiin helposti. Se oli liian korkea kantohinta sahatavaran vientihintaan nähden. Tästä huolimatta kansijutussa todettiin Koskella sijaitsevaan Raunion sahaan viitaten, että ”Raunio sahaa kuusesta rahaa”. Kuluvan hakkuukauden kuusitukin hakkuutahtia kuvailtiin kovaksi, vaikka sahausta pidettiin tappiollisena. Mikä sitten oli liian kova hinta kuusitukista vuonna 1985? Kuusitukin nimellinen keskikantohinta pystykaupoissa oli kyseisenä vuonna 156 markkaa, eli reilut 26 euroa kuutiolta. Vuoden 2024 rahan arvoon muunnettuna se tarkoittaa noin 62,4 euroa. Hintatasoa voi havainnollistaa tutun hyödykkeen avulla. Puolen litran pullo Koskenkorvaa maksoi tuolloin 57,50 markkaa, joten kuusitukkikuutiolla sai pitkäripaisen palvelutiskiltä 2,7 pulloa kirkasta. Sahamiesten tuoreessa muistissa olivat vielä vuonna 1985 luultavasti myös öljykriisin jälkimainingit. Vuonna 1981 kuusitukin hinta oli nimittäin vuoden 2024 rahassa peräti 81,7 euroa. Tuon tason reaalinen keskikantohinta on ylittänyt sittemmin vain kerran, vuonna 2007. Tuolloin se kohosi peräti 94,33 euroon. Viime vuonnakin keskihinnassa jäätiin 80,5 euroon. Traktorikaupoille tukkirahoilla 1950-luvulla puunhinnan huippuun nostaneen Korean suhdanteen traktorikauppoja muistellaan edelleen monessa talossa. Yleisesti puhuttiin, että hehtaarin aukolla sai uuden traktorin. 1980-luvulla tilanne oli jo toinen, toki koneetkin olivat kehittyneet. Valmetin suuren suosion saavuttaneen 705 traktorin myyntihinta oli vuonna 1985 212 510 markkaa. Kuusitukkia piti laittaa Valmetia ostaessaan pinoon 1 362 kuutiota. Se tiesi eteläsuomalaiseenkin tukkimetsään helposti 6–7 hehtaarin aukkoa. Konekaupoilla puukaupparahoilla pärjää yllättäen liki entiseen malliin, mutta toisin on polttoainepumpulla. Viinakaupassa kuusitukkikuution ostovoima on sen sijaan kohentunut takavuosista huimasti. W IK IM ED IA CO M M O N S Valmet 6400 traktori oli suosittu malli 1990-luvulla. Konepellin alla kehräsi hevosvoimia 95 kappaletta ja koneen hinta oli vuonna 1995 vähän päälle 200 000 markkaa. Kuusitukin keskikantohinta oli 196 markkaa, joten traktoriin tarvittiin 1 020 kuution tukkipino. Vuonna 1999 Valmet 6400 traktorin hinta oli yllättäen laskenut noin 189 000 markkaan. Traktoreiden historiaan perehtynyt toimittaja Kimmo Kotta arvelee, että hinnat laskivat TUHANNEN TUKKIMOTIN 11368_.indd 26 11368_.indd 26 5.4.2025 12.13.53 5.4.2025 12.13.53
• EU:hun liittymisen seurauksena. Kuusitukista maksettiin vuosituhannen viimeisenä vuonna keskimäärin 237 markan eli noin 40 euron kantohintaa. Vuoden 2024 rahanarvossa se on 64,05 euroa. Valmet 6400 ostoon tarvittava tukkikasa oli siten kutistunut noin 800 kuutiometriin. Ja entäs se kossu? Jääkiekon MM-juhliin kossupullon sai Alkosta 82 markalla, joten kuusitukkikuution hinnalla lähti matkaan 2,9 pulloa. Tuhannen motin ostoarvo ennallaan Vaikka traktorien kehitys on ollut huimaa, pitää 1990-luvun karkea kaava ”tuhannella tukkimotilla traktori” edelleen joiltain osin paikkaansa. Esimerkiksi Valtran T145 Active traktori lähtisi uuteen kotiin 98 000 euron kampanjahintaan. Hevosvoimia menopelissä on 155 kappaletta. Maaliskuun puolivälissä kuusitukin keskikantohinta oli 82,78 euroa, joten tukkeja pitäisi uuteen Valtraan kasata 1 184 kuutiota. Koskenkorvan ystäville euroaika on avannut kokonaan uusia mahdollisuuksia. Puoli litraa miestä väkevämpää maksaa tänä päivänä nimittäin vaivaiset 17,19 euroa, joten kuusitukkikuutiolla pulloja saa lähes viisi kappaletta. Jutussa esitetyt kantohinnat, traktoreiden sekä polttonesteiden hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ”Koskenkorvan ystäville euroaika on avannut uusia mahdollisuuksia.” A LK O VALTRA T145 20 40 60 80 100 Lähde: Luke, Metsätilastollinen vuosikirja 1978 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Kuusitukin keskikantohinnat euroina 1978–2024 €/m 3 Reaalihinta Nimellishinta VUONNA 1995 noin 1,06 markkaa. Kuusitukkikuutiolla sai 185 LITRAA kevyttä polttoöljyä. Kevyt polttoöljylitra maksoi VUONNA 1988 noin 0,90 markkaa. Kuusitukkikuutiolla sai 197 LITRAA polttoöljyä. MAALISKUUSSA 2025 0,94 euroa / litra. Kuusitukkikuutiolla sai 88 LITRAA polttoöljyä Lähde: Luke, Tilastokeskus 11368_.indd 27 11368_.indd 27 5.4.2025 12.13.57 5.4.2025 12.13.57
• PILKKEET 11.4.2025 28 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT TAMPPAAN kevättalven lumista rinnettä ylös alas. Kolmannen kävelyringin jälkeen pieni hengästyminen kertoo, että nyt on hyvä kääriytyä lämpimän kehon kanssa makuupussiin. Edessä on yö riippumatossa, pikkupakkasessa ja taivasalla. Varusteilla vai ilman? Kuten kaikkeen muuhunkin, myös kylmän ajan riippumattoiluun on saatavilla erikoisvarusteita. Harjakatoksi ja seiniksi aseteltava tarppisuojakangas sopii siihen, että sillä voisi suojautua tuulelta ja sateelta. Riippumaton alla löyhästi roikkuva ja riippumaton puoliksi kattava underquilt-aluspeite puolestaan suojaa selkää – riippumattoretkeilyn akilleenkantapäätä. Koska makuupussi litistyy selän alla riippumattoa vasten, se ei enää eristä kunnolla. Tällöin tämä puoliavoimen makuupussin kaltainen underquilt on perusteltu lisälämmike. Mutta ei tänään. Nyt testataan, miten riippumatossa pärjää pelkän talvimakuupussin ja alle tulevan huovan avulla. Jotenkin on tunne, että nämäkin voivat riittää. Olut vei ystävän Arki on väsyttänyt olon, kun viritän riippumattoa illan kähmässä. En siis suuremmin hihku intoa. Ajatukset pyörivät ennemminkin sen ympärillä, joko tässä ollaan liian vanhoja roikkumaan puissa kevättalven pakkasissa. Tilannetta ei paranna se, että testiyöhön mukaan lupautunut ystävä soittaa ja sanoo unohtaneensa koko homman. Kotisohvalla saunanraikkaana istuvalle kylmä olut kuulemma maistuu. Tähdet, tähdet Tarppi suojaisi paitsi tuulelta ja sateelta, myös latvustosta putoavalta pienemmältä puutavaralta. Sää on nyt kuitenkin tyyni ja poutainen, eikä suojalle ole tarvetta. Maassa olevat oksat vihjaavat, että muutama ilta sitten tilanne olisi ollut toinen. Jo 2000-luvun alkuvuosina hankitun Joutsen-makuupussin tuotetiedoissa lukee, että sillä pärjäisi hengissä vielä 40 asteen pakkasessa. Kuohkea pussi näyttääkin houkuttelevan lämpimältä. Kun iltayhdeksän aikaan katselen taivaalle, lämpöä piisaa pussissa ehkä liikaakin ja jätän vetoketjun selvästi auki. Riippumaton hämmentävin piirre on, etTAIVAAN ALLE ILMAN TARPPIA Talviseen riippumattoiluun löytyy erikoisvälineitä, mutta pikkupakkasella voi yöpyä vähemmilläkin varusteilla. ”Tämä on sitä parasta talviretkeilyä.” Makuupussiyön paras vaatetus on mallia kuiva ja ohut. Urheilukerrasto ja ohut päähine voivat olla passeli valinta yöasuksi. 11369_.indd 28 11369_.indd 28 5.4.2025 12.16.42 5.4.2025 12.16.42
• PILKKEET 11.4.2025 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. METSÄN KÄTKÖISSÄ tä erikoiselta näyttävästä nukkuma-asennosta huolimatta siinä on yllättävän mukavaa. Matto keinuu kymmenen senttiä puolelta toiselle, ja tummien mäntyjen profiili erottuu tähtitaivasta vasten. Tämä on sitä parasta talviretkeilyä. Jorma Uotisen sanoin: Ei huono! Suurin outous liittyy asentoon: kylkinukkujana on hieman hankalaa rauhoittua selälleen. Viileys tarttuu takalistoon Neljän tunnin jälkeen herään ensimmäisen kerran. Viileä ilma virtaa avoimesta pääaukosta, ja kurkussa tuntuu karheutta – tuttu merkki viileässä nukkumisesta. Ja toden totta: takamuksen sekä kantapäiden alla tuntuu viileältä. Jalkaterien alta viltti on kaikonnut, ja lantion kohdalla paine lienee liian suuri. Tässä vaiheessa ei tekisi mieli lähteä vessareissulle eikä muutenkaan tehdä suurempia järjestelyjä. Tyydyn siksi vain nostamaan pussin sisällä olevia irtovaatteita lisäeristeeksi takaliston alle ja kiristän vetoketjua – ehkä tästä selvitään. Kello viideltä mittarissa on kuusi astetta pakkasta. Unta on takana aika lailla kahdeksan tuntia. Kevyt selviytymispaketti toimi lopulta mallikkaasti. Sen verran annan kuitenkin siimaa teknisille härpäkkeille, että seuraavalla kerralla viltin korvaa ilmatäytteinen makuualusta. USEIN TOISTEN TURHALTA tuntuvasta puuhailusta sanotaan, että hän yrittää keksiä pyörän uudelleen. Ehkä pyörä onkin keksitty vain kerran, sillä suurten löytöretkien aikaan löytyi eri puolilta maailmaa kulttuureja, jotka eivät tunteneet pyörää. Luonnossa sama asia on keksittävä moneen kertaan, sillä (joitakin eläinten käyttäytymistapoja lukuun ottamatta) muutokset siirtyvät vain omille jälkeläisille. Esimerkiksi lentotaito on keksitty ainakin neljä kertaa: hyönteiset, lentoliskot, linnut ja lepakot ovat kehittäneet lentokykynsä toisistaan riippumatta. Uudet ominaisuudet ovat seurausta geenistön muutoksista, mutaatioista. Nykyaikainen geenitutkimus on antanut mahdollisuuden selvittää, milloin jokin muutos on tapahtunut ja miten se on levittäytynyt eliöyhteisössä. Tuoreen esimerkin tästä tarjoavat kasvien piikit. Varren, lehtien tai kukinnon pintarakenteesta syntyneitä piikkejä on lukuisissa kasviheimoissa, meillä esimerkiksi ruusukasveissa, mykerökukkaisissa ja heinissä (vihneet). Samoissa heimoissa on myös piikittömiä lajeja. Kaikkien piikkisten kasvien yhteinen kantamuotoon elänyt noin 150 miljoonaa vuotta sitten, siis dinosaurusten aikakaudella. Piikkisyyden aiheuttava mutaatio on syntynyt kuitenkin paljon myöhemmin ja ainakin 28 kertaa, luultavasti torjumaan pehmeäturpaisia nisäkkäitä. Suojautuminen eläimiä vastaan kuluttaa kasvuun ja jälkeläisten tuotantoon varattuja aineita. Perimänsä monimuotoisuudella populaatio koko ajan testaa, mitkä puolustuskeinot ovat näissä olosuhPIIKKIEN HISTORIAA Epäilyttävän vinosta asennosta huolimatta riippumattoon saa hyvät oltavat. Muhkea talvimakuupussi merkitsee paljon. Piikit suojaavat vatun nuorta vartta, jotta sitä ei syötäisi ennen kuin se ehtii kukkimaan seuraavana kesänä. teissa tarpeen ja mitkä tarpeettomia. Piikeistä on suurin hyöty siellä, missä on runsaasti kasveja syöviä nisäkkäitä kuten kuivilla aroilla. Meidän ilmastossamme luminen talvi pitää kasvinsyöjien määrän vähäisenä. Yksi mutaatio synnyttää piikkisen kasvin, toinen mutaatio samoissa geeneissä voi tehdä piikkisen kasvin jälkeläisistä piikittömiä. Mammuttiaroilta peräisin olevilla ohdakkeilla on tukevat piikit, mutta lumitalviin sopeutunut huopaohdake on kehityksensä myötä luopunut piikeistä. 11369_.indd 29 11369_.indd 29 5.4.2025 12.16.45 5.4.2025 12.16.45
• PILKKEET 11.4.2025 30 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA Akkusahojen yleinen ongelma metsäkäytössä on helposti tukkeutuva purukotelo. Useimmat akkusahat on varustettu kapealla 1,1 millimetrin teräketjulla. Osin tästä syystä puusta irtoava roska pakkautuu purukotelon sisään helposti. Saksalainen metsäalan lehti AFZ Der Wald keksi, että Husqvarnan uuden kytkimellä varustetun 542i XP -akkusahan purukotelo käy suoraan myös vanhempaan 540i XP -malliin. Kytkimellä ja 1,3 millin teräketjulla varustetun 542i:n purukotelo on huomattavasti väljempi kuin 540i:n. Siksi purun pakkautumisongelman voi olettaa hieman helpottavan, jos asentaa 542i:n purukotelon 540i-malliin. Husqvarnan jälleenmyyjiltä saa 542i:n purukoteloa muttereineen ja ketjukiristysruuveineen noin 70 euron arvonlisäverolliseen hintaan. Huomioitavaa kuitenkin on, että Husqvarna ei virallisesti suosittele 542i:n purukotelon käyttöä 540i-mallissa. ”Olen kuullut, että jotkin käyttäjät ovat sovittaneet 542i XP:n purusuojan 540i XP -sahaan ilman ongelmia. Mutta koska kyseinen varaosa ei ole sertifioitu näille malleille, niin emme suosittele tällaista toimenpidettä. Purusuojissa myös on pieniä eroja, joten sopivuus ei ole ihan sataprosenttinen”, sanoo tuotepäällikkö Andreas Berggren Husqvarnalta. Väljyyttä akkusahan purukoteloon Husqvarnan kytkimellä varustetun 542i XP -akkusahan purukotelo käy suoraan myös vanhempaan 540i XP -malliin. Metsälehti varmisti, että Husqvarnan 542i XP akkusahan purukotelo käy myös 540i XP sahaan. Se tuo noin sentin lisää väljyyttä purukoteloon, minkä voi olettaa helpottavan purun pakkautumisongelmaa. SA M I KA RP PI N EN METSÄKESKUKSEN Metsään. fi-sivusto saavutti menestystä Grand One 2025 -kilpailussa. Kilpailu on tarkoitettu digitaalisen median töille, ja kisaa käydään 20 eri kategoriassa. Metsään.fi-sivusto voitti Saavutettavin digipalvelu-kategorian. ”Palvelu on esimerkillinen osoitus siitä, miten sisällöltään monimutkainen palvelu voidaan muotoilla kaikille saavutettavaksi. Tässä toteutuksessa on alusta asti rakennettu korkealaatuinen ja käyttäjäystävällinen kokemus kaikille.” Lisäksi raati kiitteli, miten toteutuksessa on otettu huomioon erilaiset käyttäjät. Erityiskiitokset annettiin ikääntyneiden käyttäjien huomioon ottamisesta. Metsään.fi on Metsäkeskuksen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Metsään.fi palkittiin ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 28/01/2025 10:34 28/01/2025 10:34 11370_.indd 30 11370_.indd 30 5.4.2025 12.17.56 5.4.2025 12.17.56
• PILKKEET 11.4.2025 Metsälehti.fi 31 w Metsään.fi palkittiin VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JUHA HARJU, KUVA Miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi? Työskentelin 35 vuotta Metsäkeskuksessa ja viimeiset kymmenisen vuotta luonnonhoidon johtavana asiantuntijana. Työkuorma oli varsin suuri. Metsäkeskuksen edelliset muutosneuvottelut osuivat raskaasti luonnonhoidon henkilöstöön. Vaikuttamisen mahdollisuudet kapenivat. Tapion kanssa olin tehnyt yhteistyötä jo vuosia ja moni työntekijä oli entuudestaan tuttu. Uuden työnantajan kynnyksen ylitys oli helppoa. Muutoksen voi tehdä missä vaiheessa työuraa tahansa. Aina voi kehittyä ja oppia lisää. Mitä teet työksesi? Aloitin helmikuussa Tapiossa johtavana asiantuntijana luontotiimissä. Kehitän luonnonhoidon opetusta, järjestän koulutuksia luonnonhoidosta, teen laadunarviointia, suunnittelen erityiskohteita, valmistelen kehittämishankkeita ja myyn asiantuntijapalveluita. Mikä on parasta työssäsi? Vapaus hyödyntää laajasti omaa asiantuntijuutta, uralla hankittua kokemusta ja innovatiivisuutta. Työ on monipuolista ja sitä tehdään monenlaisten asiakkaiden kanssa. Odotan esimerkiksi innolla, että pääsen pitämään luonnonhoidon koulutuksia koko korjuuketjulle metsäasiantuntijasta metsäkonekuskiin. Mitä talousmetsien luonnonhoidossa tulee tehdä paremmin? Puheiden pitää näkyä entistä vaikuttavimpina luonnonhoidon tekoina. Luonnonhoidosta tulee keskustella maanomistajan kanssa yhtä lailla kuin muista metsäasioita. Metsätalouden toimenpiteet pitää suunnitella tarkemmin. Jokainen työkohde on erilainen. Vastuu lopputuloksesta ei saa jäädä yksin konekuskille. Luonnon huomioimisessa on tapahtunut valtava muutos ja parannus oman työurani alusta 90-luvulta tähän päivään. Muutos ja vaikutusten toteutuminen kestävät vuosikausia. Silti odotetaan, että kaikki tapahtuu yhtäkkiä. Kiitän aina mielessäni isääni, että hän osasi säästää vanhoja puita ja luontokohteita omalla metsätilallamme. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Muutoksen voi tehdä koska vain Riitta Raatikainen lähti 35 vuoden uran jälkeen uuden pariin. Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. RIITTA RAATIKAINEN IKÄ: 59 vuotta TYÖ: Luonnonhoidon kehittäminen ja kouluttaminen sekä muut asiantuntijatehtävät Tapiossa. Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan hakkuissa ja metsänhoitotöissä luonnon hyväksi tehtäviä toimia, kuten säästöpuita. TYÖHISTORIA: Suomen metsäkeskuksessa 35 vuotta erilaisissa tehtävissä KOULUTUS: Metsätalousinsinööri AMK KUKA? URAPOLKU Jos luonnon huomioimista halutaan parantaa, metsätalouden toimenpiteet pitää suunnitella entistä tarkemmin, sanoo Riitta Raatikainen. Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/ tyopaikat tai käytä QR-koodia. NIMITYKSIÄ Metsä Board Kartonkivalmistaja Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio jättää tehtävänsä. Uudeksi toimitusjohtajaksi 7. huhtikuuta alkaen on nimitetty Metsä Groupin strategiajohtaja, varatuomari Esa Kaikkonen. Harvestia Metsätalousinsinöö ri (AMK) Juho Vartiainen aloittaa puunhankintayhtiö Harvestian operaatiopäällikkönä huhtikuun alussa. Hän siirtyy päälliköksi Harvestian hankintaesimiehen tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa puunostossa sekä puunkorjuun ja logistiikan suunnittelussa. John Deere Forestry Metsäkoneita valmistavan John Deere Forestry Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Janne Haapasalo. Hän aloittaa toimitusjohtajana 2. toukokuuta. Metsäasiantuntija Kestilä – Pulkkila Metsä Forest Vanhenee 15.4.2025 Metsäasiantuntija Ylivieska – Nivala Metsä Forest Vanhenee 15.4.2025 Logistiikkaasiantuntija Hollola/Asikkala Family Timber Finland Oy Vanhenee 18.4.2025 Puunostaja Pieksämäki KME Oy Vanhenee 31.5.2025 11370_.indd 31 11370_.indd 31 5.4.2025 12.17.57 5.4.2025 12.17.57
• METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. vuosikerta. perustettu 1933 MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa RANTAMETSÄTILA, Kiviapaja, Savonlinna 26,12 ha, metsä 25,1 ha. Kokonaispuusto n. 2 509 m3. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa n. 950 m, yksi kaavan merkitty vapaa-ajan rakennuspaikka. Metsätila myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 90 000 €. Myös koko kiinteistöstä on mahdollista tehdä tarjous, jolloin siihen kuuluu yht. 4 vapaa-ajan rakennuspaikkaa. Hintanäkemys koko kiinteistölle 140 000 €. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. Tarjoukset 22.4.2025 klo 16 mennessä joko sähköpostitse antti.kakkonen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. RANTAMETSÄTILA, Tyrjä, Parikkala 4,73 ha, metsämaa n. 4,56 hehtaaria. Kokonaispuusto n. 877 m3, heti hakattavissa n. 840 m3. Kasvupohjat lehtomaista kangasta, hyvä tieverkosto. Kiinteistöllä Tyrjänjärven rantaviivaa n. 150 metriä, kaavamerkintä M-1 (maaja metsätalousalue) sekä osuus Laikon yhteismetsään 689–874–1–0 (osuudensuuruus 0,001420/0,918589). Kiinteistö myydään tarjousten perusteella ja siitä voidaan tehdä tarjous yhteismetsäosuuksien kanssa tai ilman yhteismetsäosuuksia. Kiinteistön hintanäkemys on 45 000 €, yhteismetsäosuuksien kanssa 53 000 €. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. Tarjoukset 23.4.2025 klo 16 mennessä joko sähköpostitse antti.kakkonen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Kohteita myy Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, lisätietoja Antti Kakkonen, puh. 044 264 6507. MAATILA, Laihia 15 ha. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Peltojen pinta-ala n. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 4,4 ha. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 1140 m3 (+2024 kasvu). Pihapiiri rakennuksineen (mm. konehalli ulkomitoiltaan 18 x 12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). Etäisyyksiä: Ilmajoki n. 27 km, Laihia n. 32 km, Seinäjoki n. 44 km, Vaasa n. 58 km. Hp. 139.000 €/tarjous. Mahdollisuus tehdä tarjous myös pelkästä pihapiiristä (n. 0,8 ha) ilman konehallia. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! JULKISET TUET ja tukien palautukset sekä maaja metsätalouden vakuutuskorvaukset näkyvät nyt maaja metsätalouden sekä liikkeenja ammatinharjoittajien veroilmoituksilla Omavero-palvelussa, Verohallinnosta kerrotaan. Metsätalouden veroilmoituksessa näkyvät lisäksi puun myyntitulot ja niiden ennakonpidätykset. Tiedot näkyvät Omaverossa veroilmoituksen Tulot-kohdassa infotietona. ”Tukija korvaustiedot pitää kuitenkin erikseen ottaa Omaverossa käyttöön, jotta tiedot siirtyvät veroilmoitukselle”, sanoo ylitarkastaja Hanna Nykter-Terävä Verohallinnosta tiedotteessa. Tuet ja puunmyyntitulot Omavero-palveluun NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Tarvitset asiakasnumerosi Metsälehti Digin aktivoimista varten. Se löytyy lehden osoitekentästä tai tilauslaskustasi. Voit kysyä asiakasnumerosi myös asiakaspalvelustamme. 2 Mene osoitteeseen www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ 3 Täytä sähköpostiosoitteesi ja valitsemasi salasana lomakkeelle. Klikkaa Luo tunnus -painiketta. 4 Siirry tunnuksen luomisen jälkeen omaan profiiliisi sivuston oikeasta yläkulmasta. 5 Saat eteesi Viimeistele tunnuksesi -näkymän. Aseta tässä itsellesi nimimerkki sivustolle. Siirry eteenpäin Seuraava-painikkeesta. 6 Klikkaa seuraavalla sivulla valintaa ”Minulla on jo lukuoikeus maksullisiin sisältöihin”. Klikkaa tämän valinnan alle avautuvaa Olen Metsälehden painetun lehden tilaaja -valintaa ja kirjoita asiakasnumerosi Asiakasnumero-kenttään. Klikkaa Jatka. 7 Olet nyt aktivoinut Metsälehti Digin. Kestotilaukseesi kuuluvat verkon maksulliset sisällöt ovat käytössäsi. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. 11.4.2025 PILKKEET 11371_.indd 32 11371_.indd 32 5.4.2025 12.19.23 5.4.2025 12.19.23
• METSÄKRYPTO 7 METSÄRISTIKKO 4, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 25.4.2025 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 7”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Juhani Riihentaus, Vantaa; Markku Roivainen, Tampere ja Tuula Öhman, Pietarsaari. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). 11.4.2025 PILKKEET 11371_.indd 33 11371_.indd 33 5.4.2025 12.19.25 5.4.2025 12.19.25
• 11.4.2025 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ? MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI KAISA PELTOMÄKI, KUVA ”KANALINNUT ovat yllättävän haluttuja sekä nähdä että kuvata.” Näin kertoo lintuturismin pioneeri Jari Peltomäki, joka tuo Suomeen vuosittain satoja luontomatkailijoita. Tavallinen paketti on Oulusta Kuusamoon tai pidennettynä edelleen Lappiin ja Pohjois-Norjaan – maankohoamisrannikolta taigametsään, tuntureille ja Jäämerelle. ”Asiakkaita tulee pieninä ryhminä tai yksittäin maailman kolkilta. Usein he ovat senioreja, jotka työuran jälkeen voivat panostaa myös itseensä.” Britanniassa lintuharrastuksella on ylisukupolviset perinteet. Harrastus ei ole aivan englantilaisen ketunmetsästyksen lailla aristokraattista, mutta sinne päin. ”Takuuvarmoja havaintoja ei voi luvata, mutta maine kasvaa jos tulee onnistumisia, ja maine myös haihtuu jos ei tule elämänpinnoja eli uusia lajeja.” Piilokojuista vuokratuloja Lintuja voi tarkkailla jokaisenoikeudella, mutta kuvausjärjestelyihin tarvitaan maanomistajan lupa. Finnature-yrityksellä on teeren ruokintaja piilokojut pellolla, ja maanomistaja saa vuokraa asiakasvirran perusteella. Metson kuvausjärjestelyt ovat vaikeam pia, sillä ne pitää rakentaa metsään, ja soitimen keskuspaikka vaihtelee. ”Jos maanomistaja tietää, että metson soidin on vuodesta toiseen suurin piirtein samalla paikalla, niin kannattaa laittaa kuvauskojuja ja saada tuloja sitä kautta. Finnature on kiinnostunut yhteydenotoista”, Peltomäki vinkkaa. Yrityksellä on kuvauspiilo kotkalle Utajärvellä ja suokukkokojut Liminganlahden rannalla, molemmat vuokrattu yksityismailta. Suomi on tunnettu myös pöllöistä, ja hyvänä vuonna pesii kymmenen lajia. ”Pöllöt eivät välttämättä tarvitse vanhaa metsää, ja ylipäätään talousmetsä käy lintumatkailulle täyttä päätä.” Myös tikat ovat yrittäjän kannalta avainlajeja ja isot haavat niidenkin vuoksi arvopuita. Lajeja, joita löytää vain vanhoista metsistä, on varsin vähän, etunenässä sinipyrstö ja kuukkeli. Ilmastonmuutos näkyy ja tuntuu Ilmastonmuutoksen huomaa jo lintumaailmassa. Talvet ovat lyhentyneet, haastattelupäivänä maaliskuun lopussa niityillä on satoja hanhia ja muuton alkamisen ennustaminen on ylipäätään vaikeutunut. Suokukko ja lapintiainen ovat esimerkkejä lajeista, joilla eteläinen levinneisyysraja siirtyy pohjoisemmas. Lintuturismilla on silti potentiaalia kasvaa, eikä Peltomäki pelkää kilpailua. ”Digikuvaus on räjäyttänyt kuvausharrastajien määrän. Kiinnostus luontoa ja etenkin pohjoista luontoa kohtaan kasvaa. Luonto on syy numero yksi miksi Suomeen tullaan.” Lintuturismista tullut metsänkäyttömuoto Huono metsä voi kuvauspaikkana antaa hyvänkin vuokratulon. FINNATURE OY Suomen ensimmäinen lintuihin erikoistunut matkatoimisto Perustettu vuonna 1993, perustaja ja omistaja Jari Peltomäki yhdessä Kaisa Peltomäen kanssa Liikevaihdosta 95 prosenttia ulkomailta Asiakkaat lintuharrastajia ja luontokuvaajia Kuvauspiilokojuja Oulun seudulla (maakotka, teeri, suokukko, kanahaukka, huuhkaja) Työntekijöitä viisi ympärivuotista ja sesonkina 15-20 opasta Toimisto ja tukikohta Muhoksella, toimialueena koko Suomi ja myös maailma Pohjoinen luonto kiehtoo ja lintumatkailu solahtaa talousmetsiin hyvin. Jari Peltomäen yrityksellä on vuosittain asiakkaina satoja lintuharrastajia eri puolilta maailmaa. 11372_.indd 34 11372_.indd 34 5.4.2025 11.47.30 5.4.2025 11.47.30
• 11.4.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Näin onnistut ERIKOISPUIDEN KAUPASSA Metsälehti Makasiini ilmestyy 25.4.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA AUSTRALIAN itäosista on kotoisin kookkaaksi kasvava palmulaji, etelänsädepalmu (Livistona australis) . Se voi suotuisissa olosuhteissa saavuttaa yli 30 metrin pituuden. Varreltaan palmu pysyttelee kuitenkin hoikkana ja on rungon läpimitaltaan useimmiten alle 35-senttinen. Maailmalla etelänsädepalmua kutsutaan Australian kaalipalmuksi (Australian cabbage palm ). Sen päätesilmua ovat Australian alkuperäisasukkaat, aboriginaalit, käyttäneet kaalin tavoin ravinnokseen. Tosin palmu ei tämän jälkeen enää kasva pituutta. Skottilainen kasvitieteilijä ja lääkäri Robert Brown teki etelänsädepalmusta ensimmäisen tieteellisen kuvauksen vuonna 1810. Palmusuvun latinankielisen Livistona-nimen hän antoi Patrick Murrayn – Livingstonin paronin – kunniaksi. Kyseinen paroni oli 1600-luvulla perustamassa Edinburghin kasvitieteellistä puutarhaa Skotlantiin. Etenkin 1800-luvulla etelänsädepalmu oli yksi suosituimmista palmulajeista Euroopan silloisissa kasvihuoneissa ja kotisalongeissa. Sitä istutettiin koristekasviksi myös Etelä-Euroopan puistoihin ja puutarhoihin. Etelänsädepalmu viihtyy kotimaassaan parhaiten avoimilla ja hieman soistuneilla mailla. Kosteiden sademetsien reunoilla sitä tavataan vielä kilometrin korkeudessa. Lehdet ovat suurimmillaan lähes viisimetrisiä pituudeltaan ja metrin levyisiä. Australian aboriginaalit käyttivät aikoinaan tukevia lehtiä majojensa kattorakenteissa ja punoivat palmun kuiduista vahvaa köyttä. Rungon mehevää sisustaa keitettiin lääkkeeksi hengitysvaikeuksiin ja kurkun käheyteen. Australiaan sittemmin saapuneet eurooppalaiset siirtolaiset työstivät lehdistä hellehattuja paahtavan auringon suojaksi Liian suuri palmuhuoneisiin Jo vuosisatojen ajan palmujen kasvattaminen lämmitetyissä kasvihuoneissa ja kodeissa on ollut suosittua puuhaa. Myös monet kasvitieteelliset puutarhat perustivat omia lasirakenteisia palmuhuoneitaan. Maailmansotien tuoksinassa monet niistä tuhoutuivat pommituksissa, mutta monia on yhä jäljellä. Alkuaikojen innostuksen jälkeen huomattiin pian, että etelänsädepalmun kasvatus oli pidemmän päälle haasteellista ja lopulta kallistakin touhua. Palmu kasvoi sopivissa oloissa nopeasti niin korkeaksi, että kasvihuoneiden katto-osia jouduttiin joko korottamaan tai rakentamaan kokonaan uusi tilavampi rakennus. Esimerkiksi Saksan Hannoverin ”Herrenhausiin” rakennettiin 1800-luvun lopulla uusi palmuhuone, joka oli lajissaan Euroopan korkein. Sinne siirrettiin pienemmästä kasvihuoneesta kookkaaksi varttunut etelänsädepalmu. Alati yhä pituutta venyessään palmun pelättiin lopulta rikkovan uudenkin palmuhuoneen lasikaton. Vuonna 1912 palmun pituudeksi mitattiin 32 metriä, ja muutamaa vuotta myöhemmin palmu kaadettiin rakennusteknisistä syistä pois. Itse kasvihuone kun oli palmua pari metriä matalampi. PULMALLINEN PALMU AUSTRALIASTA EERO SALA KYMMENEN vuotta sitten tähän samaan aikaan vuodesta olivat myös vaalit tulossa. Tuolloin kyseessä olivat eduskuntavaalit, ja Metsälehti oli tehnyt metsänomistajille suunnatun kannatuskyselyn. Sen mukaan lähes puolet metsänomistajista, 46 prosenttia, oli aikeissa äänestää J uha Sipilän tuolloin johtaman Keskustan ehdokkaita. Kokoomuksen kannattajiksi ilmoittautui 14 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajiksi 12 prosenttia vastanneista. SDP:n kannatus jäi alle kymmenen prosentin. Keskustan kannatus metsänomistajien keskuudessa oli noussut neljässä vuodessa huimasti, sillä Metsälehden edellisten eduskuntavaalien alla teettämässä kyselyssä puoluetta oli ilmoittanut äänestävänsä 32 prosenttia vastanneista. ”Kuluneella vaalikaudella erityisesti SDP:n ja Kokoomuksen riveistä on pyritty ulottamaan kiinteistövero metsätalousmaahan. Keskusta on asettunut äänekkäästi tätä kehitystä vastaan. Keskustan jyrkästi noussut kannatus metsänomistajien keskuudessa voi osittain johtua tästä” , vaalitutkija Jussi Westinen arvioi. Kohti eduskuntavaaleja ”NO NIIN, KAIKKI ENNUSTEET JA TOIVEETKIN MAAILMAN, SUOMEN TAI VAIKKAPA METSÄALAN VAKAASTA JA ELPYVÄSTÄ TALOUSKEHITYKSESTÄ VOI NYT UNOHTAA VÄHÄKSI AIKAA.” TUTKIJA JAKOB DONNER-AMNELL TRUMPIN TULLEISTA 3.4.2025 VIESTIPALVELU X:SSÄ. Australian aboriginaalit käyttivät etelänsädepalmun lehtiä majojensa kattorakenteissa. METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. 11372_.indd 35 11372_.indd 35 5.4.2025 11.47.31 5.4.2025 11.47.31
• Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Tilaa Yaran metsäuutiskirje ja lataa uusi Metsänlannoitusopas osoitteessa yara.fi/metsa, niin pysyt selvillä ajankohtaisista metsänlannoitusasioista! yara.fi/metsa 11373_.indd 36 11373_.indd 36 5.4.2025 12.20.31 5.4.2025 12.20.31