Tornionlaakson Karilan Navettagalleriassa esillä olevat nukkehahmot ovat elävämpiä kuin esikuvansa. Sivut 12-13. Piikkirenkaat ovat paikallaan Tornionlaakson moottoritapahtumissa. Sivu 2. Simossa sijaitseva Böök vie värikkäiden lankojen ja käsitöiden maailmaan. Sivut 4-5. Muonion Kielan suojista löytyy niin matkamuistoja kuin thairuokaa. Sivu 18. Torniosta Kilpisjärvelle viikolla 47
2 Tornionlaakson • www.tornionlaakso.net • TAITTO Eeva Lovikka, p. 0207 433 210 Elina Sirkkala, p. 040 485 0170 Toimittaja Pasi Romakkaniemi pasi.romakkaniemi@tornionlaakso.net p. 0400 137 338 Toimittaja Kaisu Määttä kaisu.maatta@tornionlaakso.net p. 040 510 8352 Toimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@tornionlaakso.net p. 050 411 0209 Tornionlaakson Ylitornion toimisto Alkkulanraitti 48, 95600 YLITORNIO p. 0207 433 210 Avoinna: ma–to klo 9–15, pe 9–14 ylitornio@tornionlaakso.net Onnellisten laakso Kun pohdin, mitä kirjoittaisin tälle palstalle, mieleeni tuli muutama viikko sitten Meän Tornionlaaksossa Onnellisten laakso -otsikolla julkaistu juttu. Koska kyse on koko jokilaaksosta Torniosta Enontekiölle, lienee paikallaan käyttää sitä lähtökohtana myös koko alueen kattavassa lehdessä. Voiko onnellisuutta mitata? Ainakin Helsingin Sanomat on mitannut. Se julkaisi elokuun viimeisenä päivänä listauksen, jossa Suomen kunnat oli laitettu onnellisuusjärjestykseen. Perusteet olivat mitä olivat, mutta joka tapauksessa ne olivat kaikille samat. Lehti oli selvittänyt, kuinka monta prosenttia kunkin kunnan asukkaista syö masennuslääkkeitä, kuinka monta prosenttia alaikäisistä on lastensuojelun asiakkaina, kuinka suuri osuus työikäisistä asukkaista saa sairauspäivärahaa ja kuinka monta henkeä tuhatta asukasta kohden on epäilty päihtyneenä tehdyistä rikoksista. Ei liene yllätys, että ruotsinkieliset kunnat valtasivat suurimman osan viidentoista kärjestä. Kyseisillä perusteilla Suomen onnellisimmaksi kunnaksi osoittautui Vaasan eteläpuolella sijaitseva, noin 2200 asukkaan Korsnäs. Se sen sijaan ainakin minulle oli yllätys, että niinkin korkealla kuin sijalla 20 komeilee Kolari. Samalla se on myös koko Lapin onnellisin kunta. Mutta ei yksistään Kolarin sijoitus yllättänyt. Toiseksi onnellisin lappilaiskunta, Enontekiö, löytyy valtakunnallisesti sijalta 32 ja heti sen jälkeen tulee Tornio. Pello on numero 52 ja Muonio 53. Tornion-Muonionjokilaakson kunnat valtasivat Lapissa siis viisi ensimmäistä sijaa. Ensimmäinen Väylänvarren ulkopuolinen kunta on Utsjoki sijalla 56. Kittilän sijoitus valtakunnallisesti on 203. Säännön vahvistava poikkeus on tässä tapauksessa Ylitornio. Se on Lapissa 12. ja koko valtakunnassa sijalla 167. Sijoitusta laskevat erityisesti masennuslääkkeiden ja sairauspäivärahojen määrät. Varmaan tämäkään tutkimus ei kerro koko totuutta. Suunnan se kuitenkin näyttää ja kokonaisuutena jokilaaksomme suuntaan on syytä olla tyytyväinen. Ehkä siitä voisi olla jopa hieman onnellinen. Perhosvaikutus Kolari on entinen kotikuntani – ja osittain nykyinenkin, onhan minulla siellä vielä talo. Siksi tekee mieli pohtia, miksi Kolari menestyi selvityksessä niin hyvin. Olen käynyt menneen syksyn aikana Ylläksellä katsomassa elokuvia ja teatteria ulkoilmakatsomossa, ollut kappelissa levynjulkistustilaisuudessa ja nauttinut ruskan väreistä tunturin rinteillä. Vaikka matkailu oli pitkään tietyissä osissa Kolaria lähes kirosana, se on tuonut kuntaan – myös Ylläksen alueen ulkopuolelle – paljon sellaista, mitä siellä ei muuten olisi. Ehkä se näkyy myös tämän selvityksen tuloksissa. ”Perhosen siivenisku voi saada aikaan myrskyn maapallon toisella puolella.” Jotenkin näin kuvataan perhosvaikutustermiä. Samalla tavalla oikeassa paikassa lausutut sanat voivat saada aikaan ihmeitä, jotka vaikuttavat vielä vuosikymmenten jälkeen. Ensi vuonna, ellen ihan väärin muista, tulee kuluneeksi kolmekymmentä vuotta siitä, kun muutama kolarilainen retkeili Itä-Suomessa hakemassa vinkkejä matkailun piristämiseksi. Sillä reissulla Seppälän Johannes sanoi, että ”onhan meillä Uuttu-Kallen runot, tehhään vaikka Velhoooppera”. Pelkät sanat eivät riitä, tarvitaan myös ihmisiä niiden muuttamiseen lihaksi. Johannes, Raittimon ja Harjun Pentit, tietenkin Uuttu-Kalle ja monet, monet muut pistivät itsensä likoon. Vaikka tekijöille naureskeltiin, naurut loppuivat, kun Velho-oopperaa esitettiin syksyllä 1993 Äkäslompolon niemeen rakennetulla ulkoilmannäyttämöllä tuhansille katsojille. Eikä siinä kaikki. Velhoa seurasivat Riekkoja Käärme-oopperat, kunnes kaikki kolme esitettiin peräkkäisinä iltoina syyskuussa 2001. Kaikkiaan oopperat saivat yhdeksän esitysvuoden aikana lähes 100000 katsojaa ja kuulijaa. Viimeisen esityksen jälkeen näyttämö ja katsomot purettiin ja niemi entisöitiin, mutta edelleen se tunnetaan Velhoniemenä. Velhon vaikutus jatkui. Ylläkselle rakennettiin uusi ulkoilmanäyttämö, joka kantaa Velho-trilogian teksteistä johdettua nimeä Ihmisen Rinki. Viime vuosina siellä on esitetty Uuttu-Kallen runoihin perustuvaa Pieni kansani laulu -trilogiaa, jonka näyttelijöistä jotkut olivat mukana jo Velho-trilogiassa. Molempien musiikkia on julkaistu myös levyllä. Olen varma että Velholle ovat velkaa myös monet muut Ylläksen ja Kolarin nykyiset tapahtumat Kino-Ylläksestä Ylläs Acappellas -tapahtumaan ja aina KulttuuriKolariin asti. Ehkä se on osaltaan vaikuttanut myös onnellisuusselvityksen tulokseen. Talven tullen Vaikka tämän lehden nimi on Meän Tornionlaakson talvi, siinä ei juurikaan ole talvisia juttuja. Tämä pääasiassa siksi, että talvi ehti tulla kunnolla vasta lehden valmistusvaiheessa. Pääasia kuitenkin, että talvi on tullut. Kun lehti jaetaan, talvipäivän seisaus on noin kuukauden päässä. Sen jälkeen lähdemme jälleen laskeutumaan kohti kevättä ja kesää. Siitäkin on syytä olla, jos ei suorastaan onnellinen, ainakin iloinen. Kari Kaulanen Jääspeedwayta ja rallisprinttiä Tornionlaaksossa Moottoriurheilu on vahvasti läsnä Tornionlaakson talvessa. Jo monena vuonna Ylitornion Reväsjärvellä on syksyisin järjestetty jääspeedwayleiri. Sellainen on jälleen vuorossa 3.–6. joulukuuta. Tällä kerralla leirin koollekutsujana on FIM eli Kansainvälinen moottoriliitto, mikä tekee leiristä kansainvälisen. Tänä talvena leiri saa jatkokseen MM-karsintakilpailut. Ne järjestetään 9. tammikuuta Ylitorniolla Ainiovaaran hiihtostadionilla. Kilpailun vastuullinen järjestäjä on Oulun Moottorikerho ry, jolla on pitkä kokemus vastaavanlaisista tapahtumista. Paikallisia yhteistyökumppaneita ovat Ylitornion kunta, Aavasaksan Urheilijat, Aavasaksan Kisa ja Ylitornion Urheiluautoilijat. Kilpailua varten Ainiovaaran stadionille jäädytetään ajorata. Kahdeksan päivän aikana eniten lähtövoittoja kerännyttä kilpailijaa pääsee osallistumaan viisi osakilpailua käsittävään GP-kilpailuun. Oulun Moottorikerhoa edustavalla, Ylitornion entisellä hallintojohtajalla Hannes Pesosella on tärkeä rooli jääspeedwayn tuomisessa Ylitorniolle. Hän kertoo, että niin leirille kuin karsintakisaan on Suomen lisäksi tulossa kuskeja ainakin Venäjältä, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Hollannista, Itävallasta ja Sveitsistä Rallia lyhyellä radalla Kaikkien aikojen ensimmäinen Pellon Rallisprint ajetaan loppiaisena eli 6. tammikuuta. Paikkana on Kittisvaaran moottoriurheilukeskus ja järjestäjänä Pellon Moottorikerho ry. Kerhon puheenjohtaja Tuomas Timonen kertoo, että pääkilpailu ajetaan rallisääntöjen autoilla moottoriurheilukeskuksen läheisyyteen tehdyllä radalla. Ralliautojen lisäksi AKK on myöntänyt luvan jokkisluokan kilpailuun samalla radalla. Molemmissa luokissa kuskit kilpailevat kelloa vastaan eli kiertävät radan yksi kerrallaan. Nopeimmin radasta suoriutunut on voittaja. Yleisöpaikat ovat rata-alueella, missä myös kilpailun maali sijaitsee. Tuomas Timonen odottaa mukaan noin 50 kilpailijaa. Myös yleisön toivotaan öytävän paikalle. Kari Kaulanen Jääspeedway on värikäs laji. Kuva Reväsjärven vuoden 2012 leiriltä. Päätoimittaja Kari Kaulanen kari.kaulanen@tornionlaakso.net p. 0400 694 918 ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS Pirjo Kauvosaari pirjo.kauvosaari@tornionlaakso.net p. 040 510 8966 Paino: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: Itella Oyj, jokaiseen talouteen Torniosta Kilpisjärvelle viikolla 47 JULKAISIJA Tornionlaakson Kustannus Oy Vastuumme ilmoituksissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti julkaistaan force majeure-varauksin. ISSN 145-8549
3 Tornionlaakson JOULUN PARAS TUNNELMA JA LAHJAT MEILTÄ! www.seitashop.? BE PÔLES BY LASSEN DESIGN LETTERS ELCE STOCKHOLM FERM LIVING HAPPY LIGHTS HOUSE DOCTOR KARLSSON LEXINGTON HAY LINIE DESIGN MAISON BELLE MAYN VILAC MON PETIT ZORÉOL MUSTA MUUTO NICOLAS VAHÉ PAPU DESIGN SKANDINAVISK SVANEFORS TOM DIXON UASHMAMA PELLO Ma-La 10-17 Su 11-17 puh. 040 179 1644 Vihreä pysäkki, Kolarintie 9a ÄKÄSLOMPOLO Ma-Pe 10-17, La 10-15 puh. 040 172 1247 Jounin Kauppakeskus, Tunturintie 16 Paljonko voisit säästää? IVT-lämpöpumpulla säästösi voi olla jopa 70 % nykyisistä lämmityskuluistasi! myös helposta IVT Rahoituksesta. R A H O I T U S Pohjoinen Etelä Kirkko Alkkulanraitti 200 m -----------> LVI-Rautio IVT-jälleenmyyjä palveluksessasi: Ylitornio puh. 016-571 282 • Palvelemme ark. klo 9-17 Juhani 0400 696 248 • Vesa 0400 896 186 IVT-ilmalämpöpumppu • edullista lämpöä • jäähdytys tuskaiseen helteeseen asennettuna 1790,Kerromme sinulle hinnat sis. rengastyöt nelipyöräsuuntaus öljyhuolto Autoja Konehuolto Naasko Ky Autoja Konehuolto Naasko Ky Meiltä myös maatalous-, työkoneiden ym renkaat. Alkkulanraitti 118, 95600 Ylitornio Korjaamo 0400 296 771 Sami 0500 480 039 tai sami.naasko@pp.inet.fi Laita autosi talvikuntoon! Meiltä talvirenkaat: 175/65/14 370 330 195/65/15 440 400 205/55/16 580 520 sis.rengastyöt Avoinna ma-pe 8–17, tai sop. mukaan Esim. Kelkkojen ja mönkijöiden varaosat ja huollot
4 Tornionlaakson Hemvägen 13 • puh. 0927-790 50, 790 51 Avoinna: ma-pe 9–22, la-su 10–22 (S.a) Candy King IRTOKARKIT SUURI PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA SALAATTIBAARI Meiltä löydät myös leikkoja ruukkukat! POSTI Kippovalimo Böökistä tuli myös Lankakahvila Kun sisarukset Tiina-Riitta Böök-Leskinen ja MaijaLiisa Böök-Väärälä valmistuivat keväällä 2010 Louelta keramiikka-artesaaneiksi, heillä oli mielessään selvät suunnitelmat: heistä tulisi yrittäjiä, sillä keramiikkaartesaaneilla ei ollut juurikaan kysyntää työmarkkinoilla. Yrittäjyys oli tuttua jo lapsuuskodista. – Isä oli konealan yrittäjä ja me olimme pyörineet mukana niissä kuvioissa penskasta saakka. Suoritimme valmistumiskevään aikana yrittäjän ammattitutkinnon ja saman vuoden joulukuussa avasimme Kippovalimo Böök Lankakahvilan Simoniemeen, Tiina-Riitta kertoo. Langat valloitusretkellä Tiina-Riitta ja Maija-Liisa löysivät yritykselleen sopivan tilan hyvältä paikalta päätien varresta. Juuri siitä, mistä Simon ohituskaistat alkavat tai mihin ne päättyvät, tulosuunnasta riippuen. Rakennuksessa oli ollut aiemmin elintarvikemyymälä, mutta se oli ollut jo kuusi vuotta tyhjillään. – Tähän tarvittiin vain pientä pintaremonttia ennen kuin pääsimme aloittamaan. Tässä on hyvin tilaa sekä kippovalimolle että myymälälle. Alkuun Kippovalimo oli tosiaan kippovalimo. Siskokset puskivat töitä kyynärpäitä myöten savessa ja nauttivat joka hetkestä. Tai ainakin melkein. Käsityöläisen elämä on muutakin kuin ruusuilla tanssimista, vaikka ei sitä välttämättä itsekään aina huomaa. – Alkuvaiheessa meillä oli koko myymälätila täynnä keramiikkaa. Lankoja oli vain vähän yhdessä nurkassa, mutta ei tainnut mennä kuin puoli vuotta kun koko homma pyöräytettiin ympäri. Lankaosasto valtasi myymälän ja keramiikka siirrettiin lankaosast o l t a vapautuneeseen nurkkaan. Keramiikkaa tehdään edelleen, mutta vähemmän. Muitakin muutoksia tapahtui. – Maikki lähti reilun vuoden päästä opiskelemaan toista alaa. Äiti on minulla tässä yleensä kaverina, vaikka ei olekaan varsinaisesti töissä. Tätä olisi aika vaikea hallita yksinään, Tiina-Riitta arvelee. Lankapaketit houkuttelevat Yrittäjäsisarusten äiti AilaRiitta Böök kuuluu selvästi kalustoon – eikä hän taida istua koskaan jouten. Ei tarvitse sen kummemmin ihmetellä, mistä tyttäret ovat perineet kiinnostuksensa käsitöihin, sillä Aila-Riitalla on aina meneillään vähintään yksi virkkaustyö, sukankudin tai joku mielenkiintoinen kokeilu. – Uusia lankoja pitää tietysti kokeilla ja tehdä joitakin mallikappaleita. Asiakkaan on helpompi löytää mieleisensä lanka kun vähän näkee, millaista jälkeä mistäkin syntyy, Aila-Riitta selvittää. Tosiasiassa hän ei malta olla tarttumatta uusiin lankoihin. Jos siinä voi samalla auttaa asiakkaita valitsemaan o m a n s a , se on ilman muuta vain hyvä juttu... – Siinä kävi vähän niin, että lankahomma alkoi vetää meitä itseämmekin. Kun meille tulee uusi lankalähetys, tuntuu kuin taloon olisi tullut joulu. Tekisi mieli kokeilla heti kaikkia lankoja ja kaikkia värejä, naiset tunnustavat. Sukkalankojen aarreaitta Nykyään sukkalangat ovat kippovalimon myyvin artikkeli. Se ei ole mikään ihme, sillä suurin ongelma lankaröykkiöiden äärellä on valinnan vaikeus. Helposti käy niin, että haluttaisi aloittaa sukka joka ainoasta väristä ja lankalaadusta. – Asiakkaat sanovat usein, että on kuin karkkikauppaan tulisi, Tiina-Riitta nauraa. Sanovat ne asiakkaat paljon muutakin. Useimmiten jotakin mukavaa, sillä kippovalimon naisten hellässä huomassa viivähtää helposti pitempäänkin kuin alun perin ajatteli. Pikkuruisen kahvion pöydän ääressä voi nauttia nisukahvit rupatellen langoista ja käsitöistä. Vähän niin kuin mummolan pirtissä. – Meillä on myös asiakkaita, jotka tulevat tänne tekemään käsitöitä tai muuten vain kahvistelemaan. Toisaalta on myös asiakkaita, jotka tulevat käsityökurssille ja jättävät Neonvärejä, pastelleja, lempeitä luonnonvärejä, vahvoja syksyn ja talven värejä, kirjavia, kimaltavia, yksivärisiä, liukuvärjättyjä, pilkullisia, raidallisia, pörröisiä, sileitä, unelmanpehmeitä, herkkiä, loisteliaita – Kippovalimo Böök Lankakahvilan lankavalikoima jaksaa yllättää kerran toisensa jälkeen jopa tutun kävijän, saati sitten satunnaisesti sisään pistäytyvän kulkijan. Tiina-Riitta BöökLeskinen ahkeroi äitinsä Aila-Riitta Böökin kanssa myös käsitöiden parissa.
5 Tornionlaakson Kokonainen viikko vauhdikkaita talvitapahtumia ja hauskanpitoa! Lisätietoa vko 49: travelpello.fi 1.-6.1.2016 PELLON WEEK TAMMI SPRINT Tapahtumien aikataulut: Perjantai 1.1.2016 • Pe-Ki:n peli, Pellon jäähalli • Uuden vuoden tanssit, ravintola Granni Lauantai 2.1. 2016 • Match show, Rohkihalli • Poro Sprint, kuntakeskus Sunnuntai 3.1. 2016 • Joulupukki hiihto, kuntakeskus • Tornionlaakson musiikkiklubin kahvikonsertti, koulukeskus • Bingo, Konttajärven nuorisoseuran talo Maanantai 4.1. 2016 • Lumipörrö laskettelurieha, Ritavalkean laskettelukeskus Tiistai 5.1. 2016 • Jarkko Honkanen & Taiga, Rohkihalli Keskiviikko 6.1. 2016 • Ralli Sprint, Kittisvaaran moottoriurheilukeskus käsityön kotiin... On niin mukava porista. Käsitöitä tehdään siis erityisen ahkerasti silloin, kun Tiina-Riitta pitää liikkeessä kansalaisopiston kursseja. Lapsilla on oma askarteluja keramiikkakurssinsa, aikuisten kursseilla taas kudotaan sukkia ja mattoja, virkataan, tehdään lasihimmeleitä, pajukransseja ja keramiikkaa. Noin niin kuin alkajaisiksi. – Itse tykkään eniten virkata. Tai kutoa. Itse asiassa se vaihtelee, Tiina-Riitta tunnustaa. Suomen pohjoisin Drops Superstore Uuden yrityksen perustajat sen tietävät: vie oman aikansa, ennen kuin yritys tunnetaan ja asiakas osaa tulla ovesta sisään muutenkin kuin sattumalta tai vahingossa. – Vaatii neljästä viiteen vuotta ennen kuin homma rupeaa pyörimään kunnolla, Aila-Riitta aloittaa, mutta Tiina-Riitta keskeyttää äidin opetukset nauraen: – Tuota äiti hokee jatkuvasti. Ensin hän väitti, että tunnettuuden saavuttaminen kestää vuoden tai kaksi, mutta maali näyttää siirtyvän koko ajan kauemmas! Äiti taitaa silti olla oikeassa, sillä Böökin runsaat valikoimat ovat yhä useamman käsityöharrastajan tiedossa. Myös lankavalmistajat ovat huomanneet sen. – Suomessa on neljä Dropsin Superstoremyymälää, ja tämä on niistä pohjoisin. Superstoret ovat liikkeitä, joissa on myynnissä koko Dropsin valikoima. Myyjänä sitoutuu noudattamaan Dropsin määrittelemiä kattohintoja. Joka kuukausi on joku lanka tarjouksessa, ja netissä on ilmaiset ohjeet, Tiina-Riitta kertoo. Dropsin lankojen lisäksi Kippovalimo Böök Lankakahvilan hyllyissä hehkuvat muun muassa Adriafilin, Regian, Langin, Järby Garnin ja Katian langat. Vielä ehtii tehdä jouluksi jotain kaunista, lämmintä ja pehmeää... Minna Siilasvuo Kippovalimossa tehdään muun muassa yksilöllisiä uurnia lemmikkieläimille. Lankoja täytyy kokeilla, ja työn tulokset päätyvät myyntiin. Tiina-Riitta itse virkkaa mielellään.
6 Tornionlaakson • Alkkulanraitti 75 • 95600 Ylitornio • 040-5689145 • Avoinna: ma-pe 9.00–18.00 • la 9.00–14.00 Kaikkea kotiin... Unto Matinlompolo uskaltaa kääntää sielunsa nurin Unto Matinlompolo on kiertänyt eri puolilla Lappia esittelemässä runoteostaan Niin kaukaa muistan kustantaja Tuomo Korteniemen kanssa. Marraskuun alussa he vierailivat Pellossa, missä oli viikkoa aiemmin järjestetty myös lausuntailta. – Mie annan aluksi kuluttajansuojalain mukaisen ennakkovaroituksen: tämä ei ole samanlainen tilaisuus kuin viikko sitten, kun Tornensiksen Anja lausui Unskin runoja Riitta Tirrin ohjaamana. Tämä on karujen miesten karu ilta, Tuomo Korteniemi totesi. Kirjan runot jakautuvat 13 osioon, jotka seuraavat kuvaannollisesti elämän kulkua. – Loppua kohti menhään herkälle aluheelle, missä sie oikein revit rintasti auki. Unski on tullut kaapista. Omat rajat Unto toteaa tähänastisen elämäntyönsä olleen muodikasta ilmaisua käyttäen hektistä. – Mie olen yrittäny säilyttää semmosen tahin, että elämästä on tullu jonku verran ilmava. Esimerkiksi yövalvomista mie en ole koskhaan lopettanu, vaikka olis kunka ollu aamulla nousu. Vaikka tekkee työtä niin uskaltaa rajata ittele semmosen aluheen, jossa ei näennäisesti tapahtu yhthään mithään. Unto Matinlompolo rajaa oman alueensa tekemällä myöhään illalla tulen takkaan ja viettämällä sen ääressä pari tuntia tuijotellen liekkeihin. Se on hänen helppo ja halpa selviytymiskeinonsa arjen kiireissä. Kaikeksi onneksi hän tarvitsee aika vähän unta... – Kaikista turhinta olis mennä siihen aikhaan nukkuhmaan ja oottamhaan, että aamula alkaa työt. Runoja elämästä Runokirjan tekstit ovat jokseenkin vakavia ja poikkeavat hyvinkin paljon aiemmin julkaistujen murretarinoiden humoristisesta tavasta tarkkailla ympäröivää elämää. Tarkkailija on silti edelleen paikalla ja vahvasti läsnä. – Olen yrittäny tua runoissa jollaki tavalla esile sitä sisintä, jota ei voi oikein purkaa töissä. Joku on kysyny, olenko mie tullu uskhoon, mutta tässä uskossa mie olen ollu ikäni. Mie vain pohin näitä asioita. Runoja ei voi eikä tarvitsekaan selittää. Jokainen lukee niitä omalla tavallaan, oman elämänkokemuksensa värittämänä. Dementoitumisen aiheuttama sielun autius, kelottunut parisuhde, elämän mittaiset muistot, kuoleman lopullisuus – tai sitten jotakin ihan muuta. Rentoutumista halonhakkuussa Kuumeisen kiireinen elämäntahti on Unto Matinlompolon mielestä muidenkin kuin työikäisten ihmisten riesa. Jopa eläkeläisiä katsotaan vinoon, ellei heillä ole hoppu ja paljon tekemistä. Eihän semmoinen ole kunnollinen eläkeläinen! – Isovanhemmat tekkee valtavasti töitä lasten ja lastenlasten etheen, joskus melkhein pakkotyönä. Ei saata kieltäytyä, vaikka ei jaksais. Missä vaiheessa ihmiselle tullee semmonen aika, että se saa viralisesti rauhottua? Pittääkö sen olla kunka vanha tai kunka sairas? Unto toteaa, että elämään pitäisi saada enemmän väljyyttä. Joku nauttii ristisanojen tekemisestä, toinen pelaamisesta. Hänelle itselleen polttopuitten tekeminen on mieluisa ja toimiva rentoutumiskeino. – Täälä länsirajala semmonen makkoilukulttuuri on paljo ylheisempää ko muuala Lapissa. Vähänki tutumassa paikassa voi lyä heti maata, vaikka laattialle, ja porissa sieltä. Mahtaisiko siitä löytyä apu elämän ilmavoittamiseen? Ehkä, mutta ennen sitä tarvitaan hieman asennemuokkausta. – Joku kysy, että mites teilä naiset makkoilee, mutta ei kyllä! Jos joku vanha ihminen oli kipeä, se saatto makkoilla sängyssä keskelä päivää, mutta jos joku perheenemäntä – vaikka olis aikaaki – se olis jumalanpilkkaa lähestyvä tilane. Ei naisile sua semmosta. Minna Siilasvuo Pellolaislähtöinen Unto Matinlompolo on tullut tunnetuksi työurallaan sosiaalityöntekijänä, työnohjaajana ja pidettynä puhujana. Työn ulkopuolella hänet tunnetaan murrepakinoitsijana, viisaana veijarina ja omintakeisena ajattelijana. Nyt hän on avannut itsestään uuden puolen julkaisemalla runokirjan. Eila Enbuske ja Tuomo Waara saivat Unto Matinlompolon nimikirjoituksen runokirjaansa Pellossa.
7 Tornionlaakson Neste Ylitornio • 020 7571 591 • Alkkulanraitti 85, Ylitornio Varaudu talveen – renkaat meiltä! Autohuolto! Lounas päivittäin! Plussaa ostoksista jopa 5 %, keskitä! Se kt or i Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO) Osa suomalaista talouselämää vuodesta 1978. Kotimaista polttoöljyä Tilaa lämmöt talveen SEO-kauppiaaltasi Joustavat maksuajat (myös useassa erässä) Nopea toimitus SEO-kauppiaasi Mika Mäki Puh. 040 590 6441 LP Autohuolto Oy • 040 558 8867, ylitornio@seomaki.fi • • 016 513 131, pello@seomaki.fi • 044 705 6500, muonio@seomaki.fi • Yrityskortilla pidemmälle Keskittämällä säästöä, tilaa SEO-yrityskortti Lisäalennuksia jo edullisista polttoaineista Ei laskulle lisättyjä kuntatai aluehintoja Osa suomalaista talouselämää vuodesta 1978. Se kt or i Lisätiedot LP Autohuolto Oy, Mika Mäki 040 590 6441 LP Autohuolto Oy Ratsastusjousiammunta kiinnostaa myös Lapissa Huminalehdon hevostilalla riitti säpinää kuukauden vaihteessa, kun ratsastusjousiammunnan suomenmestari Marko Suhonen oli tilalla pitämässä kursseja aiheesta. Kursseja olivat järjestämässä Liisa Koivisto ja Lapin ensimmäinen jousimetsästyksen harrastaja Paula Roivainen. Aloittelijakurssi järjestettiin sekä 31.10. että 1.11. Idea kurssin järjestämisestä syntyi pian Koiviston otettua yhteyttä Roivaiseen. – Paulalla oli hevosjousia, mutta ei sopivaa hevosta, kun taas minulla oli sopivia hevosia, mutta ei jousta eikä osaamista, Liisa Koivisto kertoo. Naiset olisivat halunneet lähteä etelässä järjestettävälle kurssille, mutta ajanpuute sai heidät miettimään toisenlaista ratkaisua. – Otin pian yhteyttä suomenmestari Suhoseen ehdottaakseni yhteistyötä. Suhonen lupautui mielellään, kunhan kurssille saataisiin noin kahdeksan osallistujaa. Suosio yllätti, kun kurssia alettiin mainostaa Huminalehdon sivuilla. Aloittelijoille suunnattu kurssi päätettiin pitää kahdesti, jotta kaikki halukkaat pääsisivät osallistumaan. Nuolisadetta hevosen selästä Osallistujia oli lauantaipäivänä kahdeksan ja sunnuntaina yhdeksän. Kurssi aloitettiin sopivan jousen etsimisellä ja jousen käyttöä harjoittelemalla. Jousiammunnassa on erityisen tärkeää löytää itselleen sopiva jousi ja laukaisutekniikka. Seuraavaksi oli vuorossa maaleihin ampumista eri asennoista. – Hevosen selästä on pystyttävä ampumaan joka suuntaan, ja vain keskivartalo saa kiertyä, ettei liike vaikuta hevoseen. Lopulta päästiin harjoittelemaan hevosen selästä ampumista. Aluksi hevonen seisoi paikallaan, seuraavaksi käveli, ja viimein ravasi tai tölttäsi, jos kurssilainen halusi. Rohkeimmat uskaltautuivat ampumaan laukkaavan hevosen selästä. Uusia kursseja suunnitteilla Hevosjousi eroaa normaalista jousesta sillä, ettei siinä ole ollenkaan nuolihyllyä eikä tähtäintä. – Ammuttaessa hevosta on ohjattava äänija pohjeavuin, sillä käsiä ei riitä ohjiin, Liisa Koivisto selventää. Kurssi keräsi osallistujia niin läheltä kuin kaukaa, Rovaniemeltä ja Oulustakin. Kurssi oli siis suuri menestys, ja jatkoa sekä uutta aloittelijakurssia alettiin jo suunnitella innolla. Talvella kurssi voisi tosin onnistua vain suuressa maneesissa. Kurssien tavoitteena on saada harrastus leviämään myös Lappiin. Osa osallistujista innostui jo niin paljon, että he aikoivat ostaa itselleen hevosjousen. Hilja Siilasvuo Kuvat: Johanna Kolehmainen
8 Tornionlaakson KELLOLIIKE KUITUNEN KY YLITORNIO, Alkkulanraitti 56 • 571130 Ma-pe klo 10-17 HUOM! Suljettu keskiviikkoisin Maailman kaunein...? riipus KELLOLIIKE KUITUNEN KY YLITORNIO, Alkkulanraitti 56 • 571130 Ma-pe klo 10-17 La 10-14 HUOM! Suljettu keskiviikkoisin Korvakorut 125,sis. ketju 42,45,50 cm 89,€ € sormus € 99,Tornionlaakso hopeaa Tornionlaakso korut sekä pöytähopeat Kelloja, koruja -50%, tule ja tee löytöjä Haluaisitko olla kokki, muusikko, eläintenhoitaja tai vaikka turvallisuusvalvoja? Hae Lappiaan – voit olla mitä haluat! Lappia somessa: @aolappia Opiskelijahaastatteluja YouTubessa. 10,00 Alk. Ulkoiluvaatteita koko perheelle Erä nyt vain Puh. 571 136 • www.pirkonkenka.fi Puh. 571 082 Aukioloajat: Ma–To 9.30–17, Pe 9.30-17.30 La 9.30–14 Aukioloajat: Ma–To 9.30–17, Pe 9.30-17.30 La 9.30–14 Juhlavuoden huipennus! -50% Aamutakkeja, yöasuja ja rintaliivejä Paljon mahtavia tarjouksia! (Tarjous voimassa vk 47) Noivtan yksiväriset langat osta 3 maksa 2 Fashion shoes 49 90
9 Tornionlaakson ”Hieman haikealta tuntuu” Jaakko Kangosjärvi muutti takaisin etelään Jaakko Kangosjärvi on hankkinut aina leipänsä toimittajana, mutta myös musiikilla on ollut tärkeä osa hänen elämässään. Hän kertoo tehneensä ensimmäiset äänitteet ja pienoiskuunnelmat jo neljävuotiaana, jolloin sai kasettinauhurin. Kaverina hänellä oli parivuotias pikkusisko Tiina. Viisivuotiaana Jaakko sai kirjoituskoneen. – Ensimäiset pikku lehet tein jo ennen kouhluunmenoa, hän kertoo ja sanoo oppineensa lukemaan televisiosta. Lehdissä oli muun muassa äidiltä saatuja kakkureseptejä ja joitakin uutistyyppisiä juttuja. Kirjoittamisen lisäksi pikku-Jaakolla oli kova into esiintymiseen. Niinpä hän kouluun mentyään lauloi kyllästymiseen – myös kuulijoiden – asti muun muassa Irwinin lauluja. Kasetillekin lauluja tallentui, mutta laulaja oli yleensä Katri-Helena tai joku muu tähti, jolle Jaakko näin lainasi äänensä. Koulunkäynti sujui häneltä hyvänlaisesti. – Yläsasteen päästötodistuksessa oli lukuaihneista yksi ysi, muut olit kymppejä, hän tarkentaa. Siltä pohjalta oli hyvä lähteä lukioon. Paikallislehden palveluksessa Jaakko teki yhdeksännen luokan Jyväskylän retkestä jutun, joka julkaistiin kuvineen paikallislehti Siepakassa. Se poiki tarjouksen ryhtyä lehden Muonion kirjeenvaihtajaksi. – Niin mie sitte koko lukioajan juoksin täälä kaikenlaisissa kissanristiäisissä ja pi’in Siepakan nuortenpalstaa. Toimittajantyö teki kotikuntaa tutuksi ja antoi kirjoittamiskokemusta. Lisäksi siitä sai pientä palkkaa, mikä helpotti kummasti koululaisen elämää. Opiskeluun se vaikutti myös, mutta ei välttämättä myönteisesti. – Lukion ensimäinen vuosi meni vielä yläasteen opeila, mutta sen jälkheen alko musiikki tulla tärkeämäksi. Jaakon valkolakkia toimittajantyö ja musiikkiharrastus eivät sentään uhanneet, vaan hän läpäisi kirjoitukset keväällä 1983. Lukiopoikana levylaulajaksi Lukiovuosiin sijoittuu myös Jaakko Kangosjärven tunkeutuminen suomalaisten levyttäneiden artistien joukkoon. – Mie olin tehny omia kappalheita kauan. Lisäksi meilä oli erilaisia bändiviritelmiä, hän kertoo. Pohjan soittamiseen hän oli hankkinut käymällä vuosikaudet Muonion kanttorin Aimo Koistisen pianotunneilla, olipa hän esiintynyt Muonion kirkossakin. Ensimmäiset demot syntyivät päällekkäisäänityksillä. Osa nauhoituksista oli tehty navetassa, osa sisällä kotona. – Siksi ne olivat vähä vinksahtaneita, Jaakko tunnustaa. Vinksahtaneisuus miellytti Johanna-levy-yhtiön Jyri Siukosta, joka innostui niin paljon, että Jaakko matkusti Helsinkiin tekemään EPlevyä. – Steriilissä studioympäristössä tehtyinä kappalheet eivät kuulostanheetkaan enää niin hyviltä, ne kuulostivat vain epävireisiltä ja epätarkoilta. Asiaa ei kuitenkaan jätetty siihen. Seuraavat äänitykset tehtiin kaksiraitatekniikalla Jaakon kotona Muoniossa. Näin syntyi kulttialbumi Ihmeellinen luonto, joka ilmestyi vuonna 1981. Erityisesti kappale Tuuliko se siellä soi usein radiossa. Se esitettiin myös television Toivotaan toivotaan -ohjelmassa. Kyseinen tallenne löytyy nykyään Youtubesta samoin kuin Musiikki ja urheilu, jonka Jaakon mukaan ovat tehneet ystävälliset fanit. Radion kautta lehteen Vaikka musiikki kiinnosti, Jaakko ei suunnitellut siitä leipäpuuta, vaan tähtäsi määrätietoisesti toimittajan ammattiin. Ensimmäinen alan varsinainen työpaikka oli Lapin Kansan kesätoimittajana. Pesti jatkui lopulta talven yli. Keväällä Jaakko pääsi Tampereen yliopistoon tavoitteenaan toimittajan tutkinto. – Ensimäisen vuojen otin tutustumalla opiskelijaelämään, toisena vuona otin toisia kiini ja kolmantena menin töihin Radio 957:ään, hän kuvaa opintojensa edistymistä. Radiohommia hän teki freelancerina, mutta töitä oli parhaimmillaan neljänä päivänä viikossa. – Uutistyötä, juontamista, yölähetyksiä ja muutamia erikoislähetyksiä, hän kuvaa omaa osuuttaan. Radiotyön ohessa Jaakko oli Hesarin kesätoimittajana Oulussa. Niinpä hän joutui valinnan eteen, eli ollako radiovai lehtitoimittaja. – Valittin sitten lehen ja lähin Helsinkiin vuonna 1990. Hesarin leivissä Siitä lähtien Jaakko Kangosjärvi on ollut Helsingin Sanomien palveluksessa kahta vuotta lukuun ottamatta. Aluksi hän oli henkilöuutisryhmässä, joka työsti Tänään-sivua. Sisältönä oli muun muassa syntympäivähaastatteluiden ja muiden henkilöuutisten kokoamista ja toimittamista. Välillä hän vaihtoi vuodeksi kotimaan puolelle, jossa seuranta-alueina olivat liikenne, kirkko ja puolustusvoimat. Sitten hän palasi henkilöuutisryhmän vetäjäksi, jolloin työ painottui sisällön suunnitteluun. Saadakseen hengähdystauon, Jaakko siirtyi Seta ry:n julkaiseman Z-lehden toimituspäälliköksi. Lehti ilmestyi kuusi kertaa vuodessa. Lehdelle tehtiin omat kotisivut ja siinä yhteydessä sekin puoli tuli Jaakolle tutuksi. Palveltuaan Setaa kaksi vuotta Jaakko palasi Hesariin, tällä kertaa Nyt-liitteeseen. Nettiosaamisesta oli hyötyä, sillä hänet pyydettiin nyt.fijulkaisun toimitussihteeriksi ja samalla kehittämään sivuja ja niiden sisältöä. Uusi työ tiesi myös uusia tehtäviä. – Toimin Nyt-klubin vetäjänä ja isännöin muun muassa joitaki elokuvien ensi-iltoja, Jaakko hymähtää. Ympyrät sulkeutuvat Kun nyt.fi päätettiin lopettaa itsenäisenä sivustona Jaakko Kangosjärvi siirtyi hs.fi-palvelun kehitystiimiin. Sieltä matka jatkui takaisin henkilöuutisosastolle, jonka lopettaminen ja kulttuuritoimitukseen sulattaminen annettiin Jaakon tehtäväksi. Ympyrä oli sulkeutunut. Syksyllä 2010 Jaakko tuli Muonioon pitämään rästilomiaan. Hän oli suunnitellut ottavansa vuorotteluvapaata ja tulevansa hoitamaan yli 80-vuotiasta äitiään, joka ei enää pärjännyt yksin. – Sitte mie tajusin, että enhän mie voi jättää äitin hoitamista kesken. Niinpä hän yllätti työnantajansa – ja myös puolisonsa – ilmoittamalla jäävänsä pohjoiseen. Lapissakaan ei elä pelkällä puhtaalla ilmalla, joten Jaakko joutui suunnittelemaan itselleen leipäpuun. Vuosien varrella hankittu monipuolinen osaaminen helpotti asiaa. Syntyi media-alan monitoimiyritys Mediamonttu. Seuraavana keväänä Jaakosta ja hänen yrityksestään tehtiin juttu Luoteis-Lappiin. Se poiki aluksi tuurauksen Kittilä-lehden taittajana ja myöhemmin kahden vuoden määräaikaisen pestin LuoteisLapin päätoimittajana. Niin sulkeutui toinenkin ympyrä. – Olin yllättynyt siitä, kuinka hauskaa oli taas tehä pientä lehteä, Jaakko tunnustaa. Haikeutta ilmassa On syyskuun toiseksi viimeinen päivä. Vieressä sijaitsevan Harrinivan koiratarhasta kuuluu vaimeaa haukuntaa. Jaakko Kangosjärven kodin pihassa seisoo sininen muuttoauto. Tietokone on työhuoneessa vielä paikallaan, samoin studionurkkauksen lamput ja muuta kalusteet. Päätoimittajapestin ohessa ja jälkeen Jaakko on tehnyt yrityksensä piikkiin monenlaisia alan töitä nettisivujen suunnittelusta ja päivittämisestä ilmoitusten ja kirjojen taittamiseen. Mediamonttu jatkaa toimintaansa Helsingissä. Tärkein syy etelään muuttoon on kuitenkin se, että puolison työpaikka on siellä. – Hieman haikealta, Jaakko Kangosjärvi vastaa kysymykseen, miltä lähtö Muoniosta tuntuu. Tuttu kotipiha, pitkät, osin yksin, osin kavereiden kanssa tehdyt halkopinot, tien toisella puolella asuva isoveli ja tutut maisemat... Syksyisen harmaassa päivässä haikeuden voi aistia. Kari Kaulanen Jaakko Kangosjärvi tuli kesällä 2010 käymään kotiseudullaan Muoniossa ja jäi saman tien hoitamaan iäkästä äitiään. Kun äiti viime kesänä kuoli, Jaakko päätti palata Helsinkiin. Kotitalo ja kotiseutu monine muistoineen säilyvät kuitenkin hänen mielessään myös pääkaupungissa. Jaakko on ahkeroinut viiden vuoden aikana metrikaupalla halkopinoa. ”En kuitenkaan yksin”, hän muistuttaa.
10 Tornionlaakson Vilho Vähäsarja Rovastin ruokakirja Väinö Kataja Nälkätalvena 25 € Kirsti Häkkilä Elethään ko Pellossa Osta joululahjaksi paikallisten kirjailijoiden kirjoja. Niiden parissa saaja voi viettää aina laatuaikaa. 24,50 € 26,50 € CD 30 € 22,50 € 20 € 15 € 27 € 15 € 16 € Yht. 25 € 25 € 25 € 25 € Kamarikuoro Cantinovan & Nova Ensemblen “Ääretön hiljaisuus” Eveliina Nivan “Joulun alla” 20 € Tuo joulu kotiisi musiikin sävelin! Hiljenny joulun viettoon Kaj Chydeniuksen tai kamarikuoron joulukantaatin siivin. 10 € Revontulet “Joulun tähti” 10 € 35 € Joulun lukuhetkiin! Nämä ja paljon muita kirjoja ja levyjä Meän Tornionlaakson toimituksesta Ylitorniolta ja verkkokaupastamme osoitteessa www.tornionlaakso.net Kaikki verkkokaupan kautta tilatut kirjat ja CD:t nyt ilman postituskuluja! Nyt meiltä! PASSIKUVAT Toimisto avoinna ma-to klo 10-15 pe 10-14 Alkkulanraitti 48 • Ylitornio • 0207 433 210
11 Tornionlaakson Tiesitkö, että meiltä saat myös YRITYSJULKAISUT, KALENTERIT, SUURTULOSTEET sekä JÄRJESTÖja SEURALEHDET alusta loppuun tehtyinä? Pyydä tarjous! Pirjo Kauvosaari p. 040 510 8966 pirjo.kauvosaari@tornionlaakso.net • TOIMITUS • ULKOASU & TAITTO • ILMOITUSVALMISTUS • PAINATUS JA JAKELU Itsenäisyyspäivän vietto Ylitorniolla 6.12.2013 Veteraanin vaiheet 12/2013 ITSENÄISYYTEMME Vuoden 2013 kulttuuripalkinnon luovuttaminen Tikkakosken mannekiinit Tikkakosken mannekiinit Pienet kukkivat kummut säestys Jorma Tuokko Liikuntaesitys YliVolin tanssijat, ohj. Soili Tolonen Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa, säveltäjä tuntematon Ylitornion soittajat, joht. Olli Kannisto Maamme Ylitornion soittajat ja yleisö, joht. Olli Kannisto Liput poistuvat Lippufanfaari Ylitornion soittajat, joht. Olli Kannisto Jumalanpalvelus Ylitornion kirkossa klo 10.30 Päiväsaarna, kirkkoherra Matti Salminen Kunniakäynti sankarihaudoilla Puhe, Reeta Laitinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppeltenlasku Virsi 170:1 Kunniavartio Ylitornion Reservijärjestöt Kahvitarjoilu Ylitornion kunnantalolla klo 12.00 Päiväjuhla Päiväjuhlan ohjelma klo 12.30 Liput saapuvat Lippufanfaari Lippulaulu säv. Yrjö Kilpinen, san. V.A.Koskenniemi Ylitornion soittajat ja yleisö, joht. Olli Kannisto Tervehdyssanat Anne Kaihua, sivistystoimenjohtaja Karjalan jääkärien marssisävelmä 1790-luvulta, säveltäjä tuntematon Ylitornion soittajat, joht. Olli Kannisto Valssi menneiltä ajoilta Elsa Huhtanen ja Jussi Välimaa, harmonikka Juhlapuhe Erkki Yrjänheikki, ?loso?an tohtori Hiljaisuus Kati Välimaa Taivas sylissäni säestys Ilkka Korva, Jussi Välimaa Ohjelman järjestää Ylitornion kunnan sivistystoimi, kustannuksista vastaa Ylitornion kunnanhallitus ja seurakunta. 1 Kisalainen Kisalainen TORSTAI 24.1.2013 AVAJAISET lauantaina 26.1.2013 klo 10.00 LAUANTAI 26.1.2013 Naiset ja juniorit * Kilpailu alkaa klo 10.15 Miehet * Kilpailu alkaa klo 13.30 SUNNUNTAI 27.1.2013 M17, M20 ja M23 * Kilpailu alkaa klo 11 www.aavasaksankisa.com Aavasaksan Kisa ry Pääsyliput 5€/ kilpailupäivä LP Autohuolto Oy YLITORNIO ATK JA SISUSTUS Pekka Niva YLITORNION KUNTA Kaikkien pääsylipun lunastaneid en kesken arvotaan iPad mini... www.veenwaters.com OUTOKAIRA Hankerahan hakeminen. Sivu 2 Kaakamon kylä kehittyy hankkeiden avulla. Sivu 3 Koulutushankkeilla rohkeutta yrittämiseen. Sivu 4 Pienet hankkeet tuovat kylille työtä ja toimeentuloa. Sivu 5 Hankkeet pähkinänkuoressa. Sivu 6-7 Uudet ratkaisumallit elävöittävät kyliä. Sivu 8 Tarinasta tuotteita ja uusia unelmia. Sivu 9 Raanujärvellä rustataan hankkeita koko kylän voimin. Sivu 10 Meän kylät menossa maailmalla. Sivu 11 Haluatko vaikuttaa tulevaisuuteesi? Sivu 12 Veneillen ja herkutellen... MIEKOJÄRVEN uutiset Pello Ylitornio Ku va t Jo uk o Si rk ka la . Miekojärven Veneseura ry:n julkaisu 2013 23. vuosikerta Kalakuningas 2012 Kalervo Koskela 2016 Kuva Suvi Ratavaara We?v olley ball 2016 Pellon Ponnen lentopallojuniorit • Odotetut Nivan sukukirjat, osat 4,5, ja 6. Anneli Heikan kirja kertoo lasten selviytymisen vaistoista ja vääjäämättömästä pyrkimyksestämoikeaan. Nämä ja paljon muita kirjoja ja levyjä Meän Tornionlaakson toimituksesta Ylitorniolta ja verkkokaupastamme osoitteessa www.tornionlaakso.net UUTTA! 20 € Vanha/Uuttu Musiikkia trilogiasta Pieni Kansani Laulu. 15 € 45 € Maupertuis Maapallon muodon mittaaja 29 € Unto Matinlompolon Niin kaukaa muistan Runoja ja mietelmiä. 22 € Kaikki verkkokaupan kautta tilatut kirjat ja CD:t nyt ilman postituskuluja! Tuomo Huttunen CD:t Yhteensä 25 € 25 € Unto Matinlompolon Huojuva talonpoika
12 Tornionlaakson Kun Lea Kaulanen pikkutyttönä asui perheensä kanssa kevätviikot navetanvintillä, hän olisi tuskin osannut kuvitella, että puoli vuosisataa myöhemmin samassa rakennuksessa toimii hänen yrityksensä. Vielä 1960-luvulla Äkäslompolossa oli yleistä, että kevätviikoilla omat huoneet annettiin turistien käyttöön. Talonväki saattoi nukkua esimerkiksi verholla eristetyssä pirtinnurkassa. Joissakin talouksissa asia ratkaistiin siten, että navetanylisille rakennettiin huone, johon koko perhe muutti sesonkiviikkojen ajaksi. Kun 1960-luvun loppupuolella lähes kaikki luopuivat karjasta, tyhjentyneille navetoille keksittiin muuta käyttöä. Osasta tehtiin ruokailu-, osasta majoitustiloja, joku on päätynyt käsityöja taidegalleriaksi. Muutama navetta on tietenkin myös purettu tai palvelee rojuvarastona. Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2005 Karilan karjasuoja aloitti uudessa tehtävässään, kahvilana, sijaitseehan rakennus vilkkaan hiihtoja ulkoilureitin varrella. Heinäladosta puolestaan on tehty tunnelmallinen tila, jota voi käyttää esimerkiksi kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Sitä koristavat Lea Kaulasen taidokkaasti tehdyt, omaa elämäänsä elävät nuket ja nukkeaiheiset kuvat. Lisäksi nähtäville on asetettu Lean veljentyttären, kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen teoksia ja Lean oman tyttären, ElsaMaria Kaulasen piirroksia. Yritys tunnetaan nimellä Karilan Navettagalleria. Uudistusten aikaa Lea ja hänen puolisonsa Juha Antikainen harjoittelivat latukahvilanpitoa jo 1990luvun lopulla, jolloin he hoitivat Äkäsmyllyn kahvilaa. Navettagallerian pyörittämisestä Lea on kuitenkin tähän asti vastannnut pääasiassa yksin Juhan paiskiessa töitä muualla. Nyt Juha on lopettanut keittiömestarin työt vieraan palveluksessa ja siirtynyt kokopäiväiseksi navettarengiksi. Kolmantena yrityksessä touhuaa silloin tällöin pariskunnan poika Outa Vertti Antikainen. Kesän ja syksyn aikana Navettagallerian keittö on laajentunut merkittävästi, joten siellä syntyy jatkossa kahvien ja munkkien lisäksi monenlaisia herkkuja muun muassa porosta ja kalasta, joka on pääasiassa Juhan itsensä pyytämää. Syksyn aikana rakennuksen eteläpäätyyn on valmistunut uusi sisäänkäynti, johon on helppo tulla polulta ja ladulta. Tietenkin myös vanha sisäänkäynti on käytössä, sillä maantien suunaltakin riittää edelleen tulijoita. Lea kertoo halunnensa säilyttää kaikki pihapiirin rakennukset. Eikä siinä kaikki. Hän on hankkinut omistukseensa myös isänsä lapsuuskodin hirret, jotka odottavat pressun alla uutta elämää Karilan läheisyydessä. Nuket teatterissa Lea on opiskellut vuoden korutaidetta ja kaksi vuotta keramiikkaa. Kumpaankaan viittaavia tuotteita Karilan Navettagalleriassa ei kuitenkaan ole. Sen sijaan siellä voi nähdä monenlaisia nukkehahmoja. – Nukke on ihmisen kuva. Se on tarinallinen ja meän suvussa on rikas tarinaperinne, Lea selostaa ja herkistyy muistelemaan isänsä kanssa tehtyjä hillareissuja ja isän siellä kahvitulilla kertomia tarinoita. – Vaikka net olit joskus samojaki, niitä oli mukava kuunella. Tarinat veivät Lean myös teatterimaailmaan, jossa pääosissa olivat nuket. Hän osallistui nukkien tekemiseen ja myös Nukketeatteri Kompiaisen esityksiin. Niiden käsikirjoitukset olivat Milla Ollikaisen käsialaa. Lea innostuu edelleen muistellessaan Keskikokoinen kivi sekä Päänalle, se toinen ja Pupu Pyh -nimisiä näytelmiä. Teatteritoiminta on toistaiLea ja Juha myyvät myös omia kortteja, ja suunnitelmissa on mehujen ja muiden tuotteiden myynti Spirit of Äkäslompolo -tuotemerkillä. Tavoitteena on myös käyttää mahdollisimman paljon lähialueella tuotettuja ja kerättyjä raaka-aineita. seksi jäissä muutaman avainhenkilön vaihdettua paikkakuntaa, mutta muutamia ajatuksia on vireillä. Ämmi ja Stallukka Nuket eivät kuitenkaan jääneet työttömiksi. Ne asettuivat rikastuttamaan Navettagalleriaa ja erityisesti latoon tehtyä tilaa. Lea kertoo, että nukkeja on syntynyt myös lisää. Ne touhuilevat omiaan eri puolilla latoon luotua tarinallista maailmaa. Seinillä on kuvia, joissa maahisnuket on sijoitettu metsään. Silläkin on tarkoitus: – Net suojelevat meän Lea ja isokokoinen käsinukke, joka tuntee nimen Raija Kurtakosta.
13 Tornionlaakson 21 Metto Isännöinti aloitti Ylitorniolla Työnarkomaani perusti uuden yrityksen YLITORNIO – Kyllähän mie päätin silloin, kun lopetin Aavasaksan Sähkön kivijalkaliikkeen yrittäjänä, että pidän vapaata, mutta yhtään päivää en ole kunnolla vapaata pitänyt, Tarja Tjäderhane nauraa. Työnarkomaani on täyttänyt vapaa-aikansa talkoilemalla kaikenlaisissa töissä ja muun muassa harrastamalla taloyhtiössä isännöintiä. Ja uusi ura yrittäjänäkin tuli aloitettua tavallaan jo vuosi sitten. – Ainakin neljä vuotta olen ollut yhden taloyhtiön hallituksen puheenjohtajanakin ja tehnyt taloyhtiön paperitöitä. Minun kaveri alkoi sitten houkutteleen, että alappa isännöintialalle, kun olet tehnyt niitä hommia jo muutenkin, Tjäderhane kertoo. Asia alkoi Tjäderhanea kiinnostaa, ja hän soitti Markkinointi-instituuttiin, josta kerrottiin, että koulutuspaikkoja kyllä oli vapaana, mutta koulutukseen päästäkseen olisi oltava jo alan yrittäjänä. – Eli koulutuksen aikana oli oltava jo isännöintikohteita, Tjäderhane selvittää. Hän päätti perustaa isännöintialan yrityksen, nimellä Metto Isännöinti, ja meni sitten pari kuukautta myöhässä Markkinointi-instituutin järjestämään koulutukseen. – Ja jokinn aika sitten sain isännöintiammattitutkinnon läpi. – Kauhean innoissani olen ollut, ei uskoisi että vielä tässä iässä näin innostuu töitten tekemisestä, Tjäderhane nauraa. – Päätöksen tekemisen jälkeen tuli parikin kertaa katsottua peiliin ja kysyttyä itseltä, että oletkos Tarja aivan viisas. Vastauksena oli: en ole, mutta alan kuitenkin! Pari päivää viikossa Ylläksellä Tjäderhane kertoo, että tähän mennessä hänen hankkimansa isännöintikohteet ovat etupäässä jokivarren pohjoisesta osasta, Ylläksen alueelta, Kolarista ja Äkäslompolosta. Hän uskoo kuitenkin, että myös omalta asuinpaikkakunnalta ja naapurikunnista tulee kohteita löytymään, koska taloyhtiöitten hallituksille tulee jatkossa yhä enemmän vastuuta ja tehtäviä. Pari päivää viikossa Tjäderhane tulee tekemään töitä Ylläksellä, jonne hän on järjestänyt toimipisteen. Ehkä toinen toimipiste järjestyy Tornioon, jossa olisi helppo käydä nopeamminkin. – Yksin meinaan tehdä tätä, kirjanpidonkin nyt alkuun, mutta ehkä sen annan sitten myöhemmin tilitoimistolle, jos alkaa olla töitä ruuhkaksi asti, hän suunnittelee. Kuluneen vuoden aikana Tjäderhane kertoo kuulostelleensa, mikä isännöintialan tilanne paikkakunnilla on. – Sanoisin, että tämä on yllättävän huonosti hoidettu ala, markkinarako on olemassa. Aikaisemminhan alalle on voinut ryhtyä ilman varsinaista ammattitutkinnon suorittamistakin, mutta tutkinnon suorittaminen on tulossa pakolliseksi. Ja mielestäni tämä ala vaatii kouluttautumista ja opiskelua muutenkin. Pitää koko ajan perehtyä uusiin asioihin ja vaatimuksiin, mitä taloyhtiöille asetetaan, Tjäderhane sanoo. Myös palvelu on asia, mistä isännöintialalla ei ehkä ole tähän mennessä juurikaan välitetty. Omassa yritystoiminnassaan Tjäderhane aikoo panostaa myös siihen. – Olen tottunut siihen, että asiakasta palvellaan mahdollisimman hyvin. Pyrin tekemään niin tässä uudessakin työssäni, Tarja Tjäderhane sanoo. Kaisu Määttä – Hoidan edelleen myös Aavasaksan Sähkön töitä, varastointia ja sähkötarvikkeiden myyntiä. Toimisto on entisissä tiloissani niin kuin ennenkin, Tarja Tjäderhane sanoo. luontoa, jota met emmä aina muista kunnioittaa. Jokaisella paikalla on omat haltijansa. Navettagallerian kotisivuilla on kuutamoisena pakkasiltana kuvattu video, jolla kaksi isoa nukkehahmoa tallustelee Kukastunturin päällä. Ne ovat Ämmi ja Peikko. Ämmi on Lean itselleen luoma hahmo, mutta myös Juha on saanut omansa, Stallukan. Ei ole siis syytä säikähtää, vaikka törmäisikin metsässä kahteen valtaisaan hahmoon. Lea ja Juha siinä vain ovat iltakävelyllä. Kari Kaulanen Yksi entiseen heinälatoon tehdyn hiljentymisja kokoustilan nukkehahmoista.
15 Tornionlaakson Hettaan nousi ensimmäinen lumilinnan tapainen lumirakennelma. Samaan aikaan vuonna 1996 Hettaan tuli ensimmäinen joulu-charterlento. Tuota ”lumikasaa” kävi ihmettelemässä pari tuhatta ihmistä. – Parhaimpina vuosina linnassa on vieraillut jopa 11 000 turistia, lähes kaikki heistä ulkomaalaisia. Anunti kuvaa linnarakentamisen alkua räpiköinniksi ja kokeilemiseksi. Nyt linnan tekijöiden käytössä ovat muotit ja oma lumitykki, joten tarvittava lumi saadaan tehtyä mustan maankin aikaan, jos on vain riittävän kylmää. Vuonna 2008 Anunti luopui ansiolentotoiminnasta ja keskittyi matkailun ohjelmapalveluyrittäjän hommiin. Vuodenkierto muotoutui pian asiakkaiden mieltymysten mukaan. Pullonkaulana lentoliikenne Joulukuussa lumilinnassa vierailevat englantilaiset ja ranskalaiset turistit. Englantilaiset ovat vain päiväkäypäläisiä, ranskalaiset viettävät Hetan alueella vajaan viikon. Heidän ohjelmaansa kuuluvat usein myös lyhyet kelkkasafarit. Kevään aikana KeskiEuroopasta saapuu väkeä kelkkasafareille, jotka ovat kestoltaan muutamasta tunnista muutamaan päivään. Pisimmillään ne suuntautuvat Jäämerelle asti. – Tarjoamme täyden paketin, eli kaluston, varustuksen, muonituksen sekä majoituksen. Käytössämme on kolme omaa kämppää ja muutama vuokrakämppä. – Asiakkaat ovat vuodesta toiseen usein samoja henkilöitä. Loppukeväästä tulevat suomalaiset yritysryhmät, joille teemme vastaavia paketteja. Yleensä ne ovat torstaista sunnuntaihin kestäviä. Matkailun pullonkaulaksi Anunti kuvailee Hetan lentokenttää, jonne ei ole saatu järjestettyä lentotoimintaa toivotulla tavalla. Yritysporukat eivät hänen mukaansa jouda istumaan autossa, vaan tulevat lentämällä. Kun se ei onnistu Hettaan, ovat vaihtoehdot Kittilä tai Tromssa. – Finnairin lennot Kittilään ovat käsittämättömän kalliita, mutta onneksi on Tromssa. Anunti toteaa, että lentoaikataulujen pitäisi olla tiedossa kolme vuotta eteen päin, sillä nyt myydään jo vuotta 2017. Kukaan ei kuitenkaan uskalla sanoa mitään lentojen tulevaisuudesta niin pitkällä aikajänteellä. Lohi ja riekko Kelkkasafarit lopetetaan sopimuksen mukaisesti toukokuun yhdeksäs päivä. Sitten seuraakin matkailuyrittäjän elämässä lepoa juhannukseen saakka, jolloin alkavat kalastuspaketit ja kuljetukset kalavesille, lähinnä Lätäsenolle. – Viemme matkailijoita tunturiin mönkijällä ja maasturilla, nykyään useimmiten lohen vuoksi. Sitä jatkuu elokuun loppuun asti, eli lohen rauhoitusajan alkuun. – Syyskuun kymmenes alkavat vastaavan tapaiset paketit riekonpyytäjille. Meillä on luvat kuljettaa asiakkaiden aseetkin mönkijällä ja maasturilla. Riekkomiehiä riittää lokakuun puoleen väliin asti. Tarvittaessa metsästäjä saa mukaansa myös maastooppaan sekä koiran. Anuntin Kari-poika kulkee useimmiten näillä reissuilla, missä kysytään oppaan kykyä monella tavalla. Täytyy esimerkiksi tietää, mistä riekkoja milloinkin löytää. Hyötyä rajamiestaustasta Marraskuussa aletaankin jo suunnitella seuraavan lumilinnan rakentamista, ja matkailuyrittäjän vuodenkierto käynnistyy uudelleen. Nykyisin kuitenkin yhä enemmän Karin toimesta. Yrityksessä on meneillään sukupolvenvaihdos Riston väistyessä pikku hiljaa syrjään eläkkeelle ja Karin ottaessa enemmän vastuuta. Entinen rajaupseeri turisteja passaamassa, miten se niin? – Itse asiassa rajan jälkeen oli helppo lähteä ohjelmapalveluyrittäjäksi, kuuluuhan rajamiehen työhönkin opastusta ja neuvontaa. – Meillä vanhoilla rajamiehillä on vankka maastontuntemus, olemme ensiaputaitoisia eikä sormi mene helposti suuhun yllättävissäkään paikoissa. Rajamiestausta tuo myös asiakkaiden luottamuksen. Meillä on töissä paljon vanhoja rajamiehiä. Anunti myöntää, että joskus hymyileminen asiakkaiden kanssa väsyttää, mutta se vain täytyy jaksaa tehdä. Asiakkaan tyytyväisyys kun lähtee palvelusta. – Aina on tehtävä hieman yli siitä mitä on sovittu, ei koskaan alle! – Kelkkasafareilla kuten kaikessa muussakin toiminnassa on oltava sisältöä, maastosta kertomista, luonnon, paikkojen ja tapojen tuntemusta ja näiden asioiden siirtämistä opastettaville. Ei mitään tukka putkella Haltille ja takaisin kaahailua. Pasi Romakkaniemi Puskapilotin elämään on mahtunut monenlaisia lentoja. Tässä huoltokuljetus Kultakurun asukkaalle Korsajärvelle. Näitä kalaturistit himoavat tunturista! Risto ja viime kevään pilkkirautu.
16 Tornionlaakson
17 Tornionlaakson
18 Tornionlaakson Kiela on monen toimen talo Syyskuun viimeisenä päivänä Kielassa sijaitseva matkamuistomyymälä vaihtoi omistajaa. Myymälää nimellä Palkisen Käsityö luotsannut Aila Palkinen luovutti liikkeen avaimet Pirjo Brännarelle. Omistajanvaihdoksen myötä myymälän valikoima on uudistunut, kun mukaan ovat tulleet Pirjon PB Sisustus -yrityksen tuotteet sisustussuunnitelmat ja -tarvikkeet. Tietenkin myös matkamuistojen myynti jatkuu. Uudistunut liike toimii nimellä PB Lahja ja Sisustus. Sisustuspuolen tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa kankaat, tapetit, lattiapäällysteet ja muut pintamateriaalit sekä valaisimet ja erilaiset piensisustustuotteet. Isoa varastoa ei ole, vaan pääosa tuotteista toimitetaan tilauksesta. Matkamuistot ja lahjatavarat ovat pysyneet siis edelleen hyllyillä, samoin urheiluun ja retkeilyyn liittyvät kerrastot, sukat, pipot ja vastaavat sekä tietenkin matkamuistoja t-paidat. Muun vaatetavaran myynnin Pirjo on lopettanut. Hän perustelee päätöstään sillä, että Muoniossa on vaateliike. Pohjoisin thairavintola Kielan katon alla toimii myös thai-ravintola, jota pyörittävät Rattana ja Harri Mella. Rattana ei, kuten nimestäkin voi päätellä, ole alkujaan muoniolaisia, vaan nimenomaan Thaimaasta. Hän on kuitenkin asunut Muoniossa jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hän opiskeli liiketaloutta ja haaveili jo silloin omasta yrityksestä. Kuntosalilta vapautuneet tilat tarjosivat mahdollisuuden, johon Rattana tarttui kuusi vuotta sitten. Nyt Mellojen ravintola on saavuttanut vakaan aseman, ja päivittäisellä lounaalla käy mukavasti ruokailijoita. Rattana ja Harri Mella muistuttavat, että vaikka kyseessä on nimenomaan thai-ravintola, listalla on myös muuta, kuten poroa. Historia lyhyesti Muonion elinkeinoasiamies Heikki Kauppinen kertoo, että kaksi yrittäjää rakensi Kielan hotelli-ravintolaksi 1980-luvulla. Aluksi sen nimi oli Kuksa. Rakennustekniset virheet tulivat nopeasti ilmi: katto vuoti ja permanto alkoi luhistua. Seuraavat yrittäjät saivat homman toimimaan, mutta rakennus rapistui entisestään ja ajautui lopulta pankin syliin. Se oli useita vuosia tyhjillään kunnes Muonion kunta 1990-luvun loppupuolella otti sen haltuunsa. EU:n tuella rakennus kunnostettiin. Asiantuntijaryhmä suunnitteli siihen erilaisia toimintoja ja huonetilaohjelma tehtiin laaditun suunnitelman mukaan. Uudistunut rakennus sai nimen Kiela ja se avattiin uuden vuosituhannen puolella. Vuosien varrella Kielan tiloissa ovat toimineet muun muassa Posti, mainittu kuntosali sekä tilitoimisto. Viimemainittu on muuttanut äskettäin pois ja siltä vapautuneisiin tiloihin haetaan uutta yritystä. Revontulia ja luontotietoa Luontomatkailulla on Tunturi-Lapissa tärkeä merkitys. Siksi Kielan suunnittelussa panostettiin luonnon esittelyyn ja luontotietouden jakamiseen. Yleisö saattoi ihailla kahta isoa akvaariota, tutustua alueeseen kolmiulotteisen animaation avulla ja ihailla tähtitaivasta pienessa planetaariossa. Yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Metsähallitus ja Paliskuntain yhdistys. Toimintaa vaivasivat kuitenkin laiteongelmat. Niiden seurauksena akvaariot on poistettu, ja planetaariossa esitellään tähtitaivaan sijaan Antti Pietikäisen tekemään revontulielokuvaa. Jari Rossin revontulista, tähdistä ja tähtimerkeistä kertovilla tarinoilla maustettu filmi on kuitenkin ehdottomasti katsomisen arvoinen. Suomen lisäksi tarinat voi kuunnella ranskan, saksan, hollannin ja japanin kielillä. Luontomultimedian avulla saattaa edelleen lentää Tunturi-Lapin yllä, seurata maisemien vaihtumista sekä tavata erilaisia eläimiä, kuten kaloja, joutsenia, karhuja ja tietenkin poroja. Vaikka tekniikka on nykyiseen verrattuna jokseenkin vanhentunutta, se on omalla tavallaan kiehtovaa. Torilla tavataan Heikki Kauppinen toteaa, että infopisteen kehittämiseksi on olemassa monia erilaisia ideoita, mutta toteutus on kiinni – kuten arvata saattaa – rahasta. Pisteessä ei ole myöskään vakituista työntekijää, vaan toiset yritykset hoitavat sitä oman toimintansa ohessa. Yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa kunta on panostanut myös Kielan pihaalueeseen rakentamalla muun muassa myyntikojuja ja lapsille leikkikentän kiipeilytelineineen. Alueella järjestetään iltaja viikonlopputoreja sekä erilaisia tapahtumia, joista esimerkkinä mainittakoon joulunavajaiset lauantaina 28.11. Kari Kaulanen Muoniossa, Kilpisjärventien risteyksen läheisyydessä sijaitseva Kiela kätkee suojiinsa muun muassa matkamuistomyymälän, thairavintolan ja infopisteen, jossa voi vaikka ihailla revontulikuvia. Kielan Thai-ravintolaa pyörittävät Rattana ja Harri Mella sekä Anita Mella. Pirjo Brännare ja Aila Palkinen valmiastautumassa seuraavana päivänä tapahtuvaan vahdinvaihtoon. Kuva: Pirjo Brännare
19 Tornionlaakson 58,Ylitornio p. 0207 433 210 040 510 8966, f. 0207 433 218 Pello Palvelupiste Shoppeli Sähköposti ylitornio@tornionlaakso.net Kestotilaus Suomeen 58 euroa/vuosi Määräaikaistilaus Suomeen 65 euroa/12 kk Määräaikaistilaus Suomeen 42 euroa/6 kk Määräaikaistilaus Suomeen 24 euroa/3 kk Opiskelijatilaus Suomeen 43 euroa/9 kk Kestotilaus Ruotsiin 65 euroa/vuosi Kestotilaus muut maat 154 euroa/vuosi Hintoihin sisälyy arvonlisävero 10%. Tilaushinnat 31.12. saakka. Vuoden loppuun saakka vanhalla hinnalla! Lähin lehtesi Tornionlaaksossa! Lähin lehtesi Tornionlaaksossa!
20 Tornionlaakson • Ma–Pe 10–17 • La 10–14 • Drops Superstore Kirkkotie 85 C, 95220 Simoniemi www.kippovalimo. Tervetuloa! Lankakauppa matkasi varrella. Vihreä Pysäkki puh. 016-515 500 www.granni.fi Kolarintie 9a, 95700 Pello LE IK K A TA LT EE N ! la 21.11. Vihreän pysäkin joulunavaus 10–17 pe 27.11. Black Friday, avoinna 10–19 la 28.11. Joulubu et 18–20, 25€ la 5.12. Pikkujoulubu et 18–21 32€, tanssit 21–02 vapaapääsy su 6.12. Itsenäisyyspäivänlounas 12–15, 15€ su 13.12. Joulubu et 12–16, 25€ to 17.12. Joululounas 11–16, 15€ pe 18.12. Vihreän pysäkin joulumarkkinat, muitakin myyjiä, avoinna 10–19, joulubu et 11–18, 15€ ma-ke 21.–23.12 palvelemme 10–19 to-la 24.–26.12 vietämme joululomaa su 27.12. palvelemme 11–17 to 31.12. palvelemme 10–15 pe 1.1.2016 palvelemme 12–17 Joulukalenteri tarjouksia päivittäin 1.–23.12.2015! Grannin tulevat tapahtumat Puh 0046 927 22050 Ma-Pe 9-20 La 9-18 Su 11-18 2 kpl tilatakseja (1+6) paareilla 1 kpl invataksi (1+8) paareilla, 1 henkilötaksi (1+4) Jatkuva päivystys +358 (0)400 015 134 Nyt myös tilauksesta karaokelaitteet 1 + 8 tilataksissa ryhmätilauksiin. Kysy ryhmätarjouksia! Saatavana ajoon 16-paikkainen linja-auto. Kilpisjärventie 581 (Westriben tiloissa) Länsi-Kairan Poro Oy Kylätie 14, 95655 Etelä-Portimojärvi Myydään poronlihaa Ylitorniolla, myös kylmäsavustettua. Myymälä avoinna: ma-la 10–14 muuloin sopimuksen mukaan puh. 016-576 220 Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen määritelmän mukaan talvi alkaa talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy kevätpäiväntasaukseen 19., 20. tai 21. maaliskuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti talvipäivänseisaus on 21. tai 22. kesäkuuta, ja tähtitieteellinen talvi jatkuu siitä syyskuun 22. tai 23. päivään. Kaamos eli vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ajoittuu vain puoliksi tähtitieteelliseen talveen, puoliksi syksyyn, sillä talvipäivänseisaus on sen keskimmäinen päivä. Esimerkiksi Utsjoella kaamos alkaa 27. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta, joka on vuoden ensimmäinen päivä, jolloin aurinko nousee. Talvi