m 6 ansku 2014 Mannerheimintie on koko Suomen pääväylä s. 2 tö ö lö ? m e i l a h t i laakso ? ruskeasuo www.mansku-lehti.net www.facebook.com/manskulehti Nyt puhuvat Töölön lukioiden rehtorit s. 3 Purjehduksen maailmanmestari Sari Multala viihtyy vesillä s. 5 www.medishop.fi Eero Viitamäki 050 383 3400 LÄÄKINNÄLLISET- HOITO JA TUKISUKAT MYY JA MITTAA Taru Lamminkangas 050 408 1268 MEDISHOP TUTUSTUMISTARJOUS! Pekka Laru 050 362 3673 Sami Lahtivirta 0400 900 404 2.6. - 13.6. VÄLISENÄ AIKANA SIGVARIS SUKISTA -15% ALENNUS! KERROSTALOKODIT Taka-Töölö KT 90,5 m² 4h, k, kh, s, erill. Wc, parveke 3 makuuhuonetta, parveke, sauna. 3/6 krs. Yhtiön vuokratuotot 101 000 €/v. ET-luokka: C. Mh. 461 180,03 € vh. 467 000 €. Humalistonkatu 2 D. Es. SU 1.6. 15.45-16.30/p. 0400 426 289. 1128511 Sampo Tallqvist 0400 426 289 Aleksi Järvinen 050 362 4866 Terhi Jansson 050 371 9299 Reijo Lajunen 050 408 4525 Töölö KT 94 m² 3h, k, kph, wc, s, parveke 5.kerroksen läpitalon huoneisto. Parveke ja oma sauna. Putkisaneeraus tehty 2004. ET-luokka: G. Mh. 492 746,31 €, vh. 498 000 €. Mannerheimintie 19 b. Es. SU 1.6. 13.0014.00/p. 050 362 3673. 1129519 (leikkaa ilmoitus mukaan) Englantilaiset laadukkaat ja kauniit kävelykepit. Taittokepit alk. 36,- Lääkesumuttimet, verenpainemittarit ja muut OMRON laitteet. Medishopista saat paljon muutakin, tule tutustumaan! MEDI SHOP Topeliuksenkatu 3 A puh. 040 764 3788 ma 9-18, ti-pe 9-16, la sulj.
6•2014 2 Suomen pääväylä Rehbinderin katu Eirassa on yhä ennallaan, samoin Kaartin alueella pieni ja Punavuoressa iso Roobertinkatu. Kekkosellakaan ei ole kuin kaksi nimikkokatua, Urho Kekkosen katu Kampissa ja Kalevankatu Stockmannin ja Hietalahden välissä. Mannerheimintien varrella ensimmäinen asukas oli Hakasalmen huvilan emäntä, venäläisen liikemiehen rahoilla valtavan sosiaalisen työn tehnyt Aurora Karamzin. Hänhän perusti muun muassa Diakonissalaitoksen. Myös häntä on muistettu omalla kadulla. Presidenteillämme on muistomerkkejä Mannerheimintien tuntumassa, kauimpana Relanderin omituinen betonibunkkeri Hesperian puistossa. Heistä ensimmäisillä on selkeitä näköispatsaita, Paasikivestä alkaen ties mitä. Koivistollakin on jo oma puiston nurkka Taivallahdessa ja Halosella nurkkapöytä Hakaniemen hallin yläkerrassa. Ahtisaarella on kulmahuoneisto Töölönkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun kulmassa tohtori Lasse Lehtisen, presidentin tekijän, alapuolella. Niinistöllä ei vielä ole maamerkkiä. Väinämöisen katu ei kelpaa. MARTTI HUHTAMÄKI Tältä tuntuu onnistunut asuntokauppa! Erkki Kuusanmäki Kun saat tämän uunituoreen lehden luettavaksesi, ansaitset onnittelun. Lehti leviää näet sellaiselle alueelle, ettei ole toista niin merkittävää ja mielenkiintoista valtaväylää kuin tämä, tuttavien kesken Mansku. Nykyisin tätä 47 metriä leveää ja 5,5 kilometriä pitkää Helsingin ja koko Suomen pääkatua täyttää Meilahden kohdalla keskimäärin yli 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Se tiedetään yleisesti, että Mannerheimintien edellinen nimi oli Heikinkatu, mutta se on saattanut jäädä historian tunnilla kuulematta, että kenen Heikin. Tuon nimikkokatunsa joutui luovuttamaan Robert Henrik Rehbinder Suomen marsalkalle tämän 75-vuotispäivänä, tosin vasta sata vuotta kuolemansa jälkeen. Eikä paikalla ollut luovutuspäivänä myöskään Mannerheim, joka joutui ottamaan valtakunnankansleri Adolf Hitlerin onnittelut tämän yllätysvierailulla itärajallamme kesken jatkosodan. *** Ministerivaltiosihteeri Rehbinder oli koulutukseltaan juristi. Hän työskenteli hovioikeudenneuvoksena Turun hovioikeudessa saaden myöhemmin seuraajakseen muun muassa salolaisen varatuomarin Sauli Väinämö Niinistön. Paimiolainen Rehbinder nousi suosioon vaikutettuaan Porvoon valtiopäivien valmisteluissa ratkaisevasti Suomen hankkimaan autonomiseen asemaan. Hän omisti entisen Hevonpään, nykyisen Viksbergin kartanon Paimionjoen suiston länsirannalla. Ei siis ihme, että parhaimmillaan hänellä oli viisi nimikkokatua uudessa pääkaupungissamme. Lehmusten valtaaman keskikaistan kummaltakin puolelta lähtivät ensiksi lehmukset ja sitten itäinen ja läntinen Heikinkatu. Letterbox Mediat Puh. 09 - 260 0107, info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pentti Sirviö Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 Puh. 045 261 0260 pentti.sirvio@letterbox.fi Tapiola KT 56,5 m², 2h, k, rt, kh, vh, las.parv. Vh. 288 t.€ Huikea seniorikoti! Ensies 13-13.45! Kaupinkalliontie 3 Pihlajamäki KT 67,5 m², 3h, k, kh, las.parv. Vh. 175 t.€ Kaunis 4/4 krs, huikeat näkmät! Ensies 8.6! Liusketie 6 Lauttasaari KT 73 m², 3h, k,rt, kh,s, las.parv. Vh. 398 t.€ Uudenkarhea, loistosijainti! Es. 14.15-15! Melkonkatu 21 Tapulikaupunki Pkt 80,5 m², 4h,k,kh,parv. Mh. 203 t.€, Vh. 209t.€ Remontoitu 2/2 krs. Es. 15.30-16.30! Palovartijantie 20 Family Ahlbäck Lkv Itä-Hakkila OKT 125/210 m², 6h,k,kh, sauna, Vh. 357 t.€ Hienosti peruskorjattu! Es. 17-17.40! Rukkitie 25 Heino Kasken katu 4 050 3525 999 www.ahlback.? Länsi-Pakila OKT 157,5/294 m², 8h, k, rt, kh, s, pt, at. Vh.599 t.€ Kokonaan remontoitu ihanuus! Es. 15.30-16.30! Heinämiehentie 2 Aineistojen toimitusaika puh.045-1654240 sari.miettinen@letterbox.fi Sari Miettinen Tikkurila KT 52m², 2h, k, kh, las.parv. Vh. 249 t.€ Uudenkarhea, hissitalon 7/7 krs. Ensies. 8.6.! Viertolankuja 8 Puh. 041-7540305 Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymistä edeltävänä maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään ilmestymistä edeltävänä tiistaina klo 12. Riippumaton paikallislehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Pekka Särkisilta Puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Esittelemme sunnuntaina: Toimitus Vitsit vähissä: Mitä eroa on Stockmannín tavaratalolla ja eduskuntatalolla? -Stockmannilla hullut päivät kestävät vain viikon. Helsingissä vierailulla ollut maaseudun mies ajoi kaupunkipyörällä pitkin Mannerheimintietä ja päätti pysähtyä Storyvillen terassilla toisella oluella. Hän pysäköi pyöräänsä eduskuntatalon portaiden viereen, kun paikalle ryntäsi poliisi huutaen: -Hei, ette te voi pyöräänne tuohon jättää! Siitähän kulkevat Heinäluoma, Halla-aho ja kaikki ministeritkin. Mies keskeytti: -Ei hätää, pyörässäni on lukko! Mies oli syönyt hernekeittoa päivälliseksi ja oli nyt menossa nukkumaan. Mies näki unta yhdestä ruskeasta herneestä ja monista vihreistä herneistä, jotka jahtasivat ruskeaa hernettä joka paikassa miehen mahassa. Miehen kävi sääliksi niin paljon tuota ruskeaa hernettä, että hän päätti päästää herneen pälkähästä. Mies meni vessaan ja yritti parhaansa, mutta kun ruskea herne tuli ulos, ryntäsivät muut herneet perässä. Uutinen: Teloittajien työriidassa on löytynyt sopu: Tästä lähtien vedetään yhtä köyttä. Aforismi: Heti, kun kätesi tulevat rasvaisiksi, alkaa nenääsi kutittaa.
6•2014 3 Töölön yhteiskoulun lukiossa eletään täysillä Töölön yhteiskoulun lukio on valtavankokoinen kompleksi, jossa toimii yläasteen ja päivälukion lisäksi myös aikuislukio. Ylioppilaskirjoitusten loppuminen ei tarkoita TYKissa suinkaan laakereillaan lepäämistä, vaan pikemminkin päin vastoin. –Nuoriso näyttää yhä energiseltä ja iloiselta, joten lukuvuosi lienee ollut ihan mukava ja opettavainen. Että tällainen nuorisobarometri..., naurahtaa TYKin yläasteen ja lukion rehtori, Ukkopekka Hyvönen. –Oppilaat taisivat pärjätä yö-kirjoituk- sissa ihan kivasti noin yleisesti ottaen. Toivottavasti mahdollisimman moni saavutti tavoitteensa ja pääsee jatkamaan opintojaan haaveidensa ja suunnitelmiensa mukaisesti. Aikuislukion johtava rehtori Marja-Leena Ruha-Tuomola taas kertoo, että aikuislukiossa uusia ylioppilaita on kaikkiaan 93. –Minua yllättää yhä uudelleen opiskelijoiden sinnikkyys ja määrätietoisuus, sillä iltaopiskelu työelämän, perheen, harrastusten tai muiden opintojen lisäksi on vaativa tavoite. Moni saattaa kuvitella, että opettajien ja näin ollen myös rehtoreiden kesäloma on pituutensa vuoksi rennompi ja vapaampi, kuin muilla aloilla. Sekä Ruha-Tuomola että Hyvönen tyrmäävät tämän näkemyksen. –Kesäkuussa tehdään töitä ja heinäkuussa lomaillaan. Taisin joskus lomaa suunnitellessani todeta, että suunniteltu loma ei ole oikea loma enkä sen jälkeen enää suunnitellut lomiani. Toistaiseksi kaikki on siis auki, Hyvönen toteaa. –Alkukesä menee perinteiseen tapaan ensi lukuvuoden sunnittelutehtävissä. Lo- Töölössä eletään täysillä myös kesään valmistautuessa. mapäivien aikana matkaan mielikohteeseeni Italian Garda-järvelle ajattelemaan, Ruha-Tuomola kertoo. Hyvösen mielestä on tärkeää, että abit osaavat iloita yllätyksellisestä elämästä ja pitää vapauden tunteen rinnassaan. –Olkaa avoimia, rohkeita ja kiinnostuneita ihmisiä läpi elämänne, pitäkää ystävistänne hyvää huolta ja luottakaa siihen, että elämä kantaa kyllä! Ruha-Tuomola taas vannoo riskien ottamisen ja unelmiin uskomisen nimeen. Kuva: Töölön –Erityisesti aikuislukion eri yhteiskoulun ikäisille, eri elämäntilanteista ja kotisivut. eri kulttuureista tuleville opiskelijoille haluaisin sanoa tuntematonta kirjailijaa lainaten: ”Älä koskaan ajattele, että on liian aikaista tai liian myöhäistä aloittaa. Aika ei suosi ketään ja se kuluu siitä riippumatta, toimitko vai et. Ota elämä omiin käsiisi, uskalla unelmoida ja ottaa riskejä”. Lopuksi molemmat rehtorit kertovat terveisensä lukijoille: –Pidetään huolta toisistamme ja itsestämme ja nautitaan taas kesästä! Hyvönen toivottaa. –Tervetuloa elokuussa ilmoittautumaan kaikille avoimeen aikuislukioon – Töölöön – ja hyvää kesää kaikille! Ruha-Tuomola lisää. Alueemme uudet ylioppilaat lehden sivulla 12. -uusi näyttely Kansallismuseossa Aleksanteri III ja Suomi keisarillista kesälomaa Kansallismuseossa avautuu 6.6. uusi näyttely Aleksanteri III ja Suomi - keisarillista kesälomaa, joka tarjoaa monipuolisen arkiesineistön ja taideteosten avulla käsityksen siitä, millaisia olivat keisaripari Aleksanteri III ja Maria Feodorovnan kesälomat Suomessa 1800-luvun lopulla. Näyttely on tehty yhteistyössä Pietarin Venäläisen museon ja Kymenlaakson maakuntamuseon kanssa. Näyttely on avoinna 6.6.-14.9. Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu. Museo suljettu myös 20.22.6. Sisäänpääsymaksu 8 / 6 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Kiinteistömaailma Stadihouse Oy Lkv on muuttanut uusiin tiloihin Töölössä Hyvät vanhat ja uudet asiakkaat. Olemme muuttaneet huhtikuun alusta lukien uuteen osoitteeseen. Uusi osoitteemme on Mannerheimintie 19, 00250 Helsinki. Vanha osoitteemme oli Runeberginkatu 60. Olemme toimineet Töölössä jo lähes 15v. Uusi hieno asuntomyymälämme on näkyvästi esillä katutasossa, johon on helppo tulla, Kisahallin vieressä. Hyvä ammattitaitoinen henkilökuntamme on käytettävissänne kaikissa asunto- ja kiinteistöasioissa. Asuntomarkkinat toimii ja kauppoja tehdään koko ajan. Tervetuloa tutustumaan myymäläämme ja henkilökuntaamme toivottaa yrittäjä Eero Viitamäki Kiinteistömaailma Töölö, Stadihouse Oy
6•2014 4 ”Olen onneksi aina saanut heti uusia, vieläkin parempia duuneja!” Suosittu juontaja Aki Linnanahde on nyt väsynyt, mutta onnellinen Aki Linnanahde on kaikkien tuntema juontaja, jonka kanssa viihdymme Radio Novan ja MTV3:n Enbuske ja Linnanahde Crew-ohjelmassa. –Olen tehnyt tätä aamushow:ta Minna Kuukan ja Tuomas Enbusken kanssa nyt vajaat kaksi vuotta ja homma alkaa toimia. Jostain syystä uuden radio-ohjelman sisäänajaminen on paljon hitaampaa kuin esimerkiksi televisio-ohjelman, myös televisiossa juontava Linnanahde kertoo. –Olimme juuri eilen talk show’n jälkeen juhlimassa Enbuske & Linnanahde Crew’n kevätkauden päättymistä. Olo on väsynyt, mutta onnellinen. Linnanahde kertoo kotisivuillaan kaataneensa pari radiokanavaa. Koska mies on edelleen alalla töissä, kyseessä lienee parodinen ilmaisu, jonka juontaja itsekin vahvistaa. –Mulla on vähän huono ”track record” urani alkuvuosilta. Ensimmäinen radiotyöni oli Sport FM ja homma loppui, kun pääomistaja Hjallis Harkimo veti töpselin seinästä vuonna 2003. Radio City taas menetti toimilupansa Sanomalle vuonna 2007 ja siihen kaatui hetkeksi se radiokanava. –Olen onneksi aina saanut heti uusia, vieläkin parempia duuneja! Juontaja kertoo helpottuneena. Linnanahde on kokenut urallaan kaikenlaisia tilanteita, joista omituisiakaan asioita ei puutu. Hämmennystä herätti niin nuori nainen, joka ”teki suoran ehdotuksen” talk show’ssa ja entinen mäkikotka Matti Nykänen, joka oli ottanut pari kupillista simaa. Työssään viihtyvä juontaja arvelisi olevansa yrittäjä, ellei olisi radiossa töissä. lut mun haave lapsesta asti. Myös oma talk show on ehdottomasti urani kohokohtia, samoin kuin Selänne-elokuvan tuottaminen, juontaja luettelee. Kuva: R adio N ova –Jotain mä varmaan möisin niin hemmetisti, tai sitten olisin opettaja, mies tuumaa. –Parasta työssäni on ehdottomasti työkaverit ja vaihtuvat tilanteet. Joka aamu hyppäämme radiossa tyhjän päälle ja yksi puhelu studioon voi muuttaa täysin suunnan. Olen yrittänyt olla töissä toimistossa kello 8-16 ja se ei ole mun juttu. Mä tykkään luovasta, vapaasta ja rennosta ilmapiiristä. Siitä saan nauttia tässä työssä! Haasteita radiotyöhön taas tulee aikatauluista. Linnanahde yrittääkin pitää järjen päässä ja sanoa monille asioille ”ei”. Kiirettä pitää siitä huolimatta, mutta ei niin kiire, etteikö hyviä muistoja olisi jäänyt mieleen. –Aikanaan oli kova juttu, kun tein ensimmäistä suoraa radiolähetystä. Se on ol- -Valkolakin takana on usein vuosi tiukkaa pänttäämistä Penkinpainajaisista kohti fuksiaisia Kevään uudet ylioppilaat saivat lakkinsa omenapuitten jo kukkiessa, mutta muutoin sateisessa säässä. Tässä lehdessä julkaisemme sivulla 12 kaikkien alueellamme toimivissa lukioissa viikonvaihteessa lakitettujen nimet. Lukio-opetus on muuttunut, eikä ole yhtä luokkakohtainen kuin ennen vaan kurssimainen. Se vastaa yhä enemmän yliopisto-opetusta, mikä on luontevaakin, sillä lukio on yliopistoon johtava koulu. Kaikkiaan tänä vuonna kirjoittaa ylioppilaaksi n 30.000 abiturienttia. Opetusta annetaan nyt yhä enemmän yhä useammalle. Ylioppilastutkinto on ensimmäinen akateeminen juhla, jota seuraavat kandidaatin ja tohtorin tutkinnot. Hyvällä todistuksella on merkitystä jatko-opintojen kannalta ja tutkintoon on keskityttävä. Ylioppilasvuosi on toisaalta tiukkaa pänttäämistä toisaalta vapauden tunnetta, kun voi itse alkaa suunnitella omaa elämää. Tähän vuoteen kuluvat penkinpainajaiset ja tenttiminen, mutta useimmiten ahkeruus palkitaan. Ylioppilaiden taustalla on merkitystä opintojen alkamisessa. Sosiaalisesti hyvässä asemassa olevat vanhemmat haluavat lapsilleen hyvän koulutuksen elämän varrelle. Se ei ole mitenkään sääntö ja opintoihin on lähdetty vähäisemmistäkin oloista tiedon janon ohjaamana . Ammattikoulutus on kuitenkin monelle luontevampi koulutusväylä ammatillisessa koulutuksessa on 250.000 oppilasta. Naisia enemmistö ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Korkeakouluissa suoritettiin vuonna 2012 29.400 tutkintoa, joista alempia - 13.100 ja ylempiä korkeakoulututkintoja 13.800. Tutkinnon suorittaneista 60 % oli naisia. Tohtoreita valmistui 1.660 joista naisia oli 51% Ulkolaisia opiskelijoita oli 5 % , mutta heistä suoritti tohtorin tutkinnon 16 %. Oppikoulujen määrä kasvoi 1950 ja 1960-luvuilla. Vuonna 1930 oppikouluja oli runsaat 200, 1950 yli 300 ja vuonna 1970 yli 600, mutta koulujen määrä on nyt vähentymässä ikäluokkien pienentyessä ja maalta muuton vuoksi. Vuonna 1950 neljännes aloitti oppikoulun ja 1960 40 % . Lukion suoritti 1950lvun alussa 10 % Vuonna 1930 oli vain 2 % ylioppilaita, mutta 100.000 raja ylitettiin vuonna 1963 ja vuonna 1982 30.000 Ylioppilaskoulutus onkin yleistynyt maksimiinsa. Helsingin yliopisto on Suomen suurin yliopisto. Sen edeltäjä Turun yliopisto perustettiin vuonna 1640, mutta Suomen sodan jälkeen se siirrettiin yliopisto Helsinkiin 1827. Vuonna 2006 yliopisto-opiskelijoita oli 180.000 ja ammattikorkeakouluissa 130.000 oppilasta. Helsingin yliopistoon haki viime vuonna yli 26.000 hakijaa humanistisen tiedekun- nan ollessa suosituin. Sisään päässeitä oli aineesta riippuen suunnilleen 3-20 %. Vaikeinta oli päästä lukemaan psykogiaa. Ruotsinkielisillä on moniin aineisiin erityiset kiintiöt ja sisäänottomäärä huomattavasti suurempi suhteellisesti ottaen kuin suomenkieltä äidinkielenään puhuvilla. Suomessa onkin koulutustaso hyvä, mistä saammekin olla ylpeitä. Päästäkseen jatko-opintoihin on ylioppilastutkinto kuitenkin ensin suoritettava kunnialla ja siihen on lukioissamme hyvät mahdollisuudet. Onnea kaikille kevään tuoreille ylioppilaille. Hannu Huvinen
6•2014 5 - Kolme MM-kultaa ja kaksi EM-kultaa Purjehduksen maailmanmestari Sari Multala viihtyy vesillä Sari Multala on kilpapurjehduksen moninkertainen maailman- ja euroopanmestari. Sari viettää tällä hetkellä äitiyslomaa ja suorittaa valmentajan ammattitutkintoa. Hän on myös mukana Vantaan kunnallispolitiikassa. –Aika on mennyt todella vauhdikkaasti äitiyslomalla ollessani. Kunnallispolitiikka ja opiskelu on antanut sopivasti ajateltavaa ja silti olen ehtinyt viettää myös kiireetöntä äitiysvapaata viettäen aikaa vauvan kanssa, liikkuen ja tavaten kavereita ja perhettä enemmän kuin yleensä. –Olimme pääsiäisen aikaan lomalla Espanjassa ystäviemme kanssa ja sen jälkeen olen alkanut tehdä myös töitä, Multala kertoo. Multala toimii työelämässä Suomen Purjehdus- ja veneilyseuran päävalmentajana. Työ on Multalan itsensä mukaan pitkälti organisoimista ja asioiden järjestelemistä varsinaisen valmentamisen sijaan. –Toimin myös esimiehenä ja olen budjettivastuussa. Purjehtiminen ei ole aina pelkästään huimaa merellä oloa tuulen viuhuessa hellästi kasvoilla, vaan vesillä voi sattua kaikenlaista, jopa vaaratilanteitakin. Kuva: Suomen Purjehdus ja Veneily-seura –Kerran Sydney Harbourissa ilman valmentajaa purjehtiessamme olin melko pitkään veden varassa veneeni lähdettyä karkuun. Ilma oli myrskyinen ja sateinen, näkyvyys huono ja lahdella kulki myös tiheään tahtiin lauttoja, Multala kertoo. –Jälkikäteen kuulimme myös, että lähistöllä oli tapahtunut haionnettomuus. Paikallinen Baywatch (=rantavahti) noukki minut vedestä, kuljetti veneeni luo ja purjehdimme yhdessä rantaan. Varsinaista vaaraa ei sinänsä ollut, sillä vesi oli lämmintä ja olimme melko lähellä rantaa, mutta hiukan pelottava kokemus se oli. Pelottavista kokemuksista huolimatta purjehdukseen liittyy myös monia hyviä muistoja niin lapsuuden kesistä saaristoissa kuin trooppisissa olosuhteissa purjehtiessakin. –Ensimmäisen maailmanmestaruuden voittaminen oli myös hienoa, samoin kuin kahden maailmanmestaruuden voittaminen peräkkäisinä vuosina. –Tulen varmasti jatkossakin kisaamaan, joskin todennäköisesti enimmäkseen kotimaassa ja muissa luokissa kuin Laserissa. Omistan tosin vielä yhden Laser-veneen, joten kisakalusto olisi kunnossa! Tulevan kesän Multala aikoo viettää mökkeillen ja purjehtien perheensä kanssa. –Suunnitelmissa on viettää koko kesäloma Suomessa. TARJOAA GALLERIA CLUB OHJELMA 2013 AKVARELLIKURSSI Tarjoamme kevät 2013 alkaen AKVART galleriassa esitelmiä ja luentoja, klo 18.00, hintaan 5 – 10 €, Kahvi ja pulla/ sämpylä TÖÖLÖSSÄ 2€ ELÄMÄÄ KAIKILLE AVOIN 29.6 - 30.6.2014 kurssi + näyttely 1.7 - 11.7.2014 10. tammikuuta: Avajaiset KÄSINTEHTY PAPERI (Irja Tikka) 1.7.2014 klo 17-19 7. helmikuuta: NÄYTTELYTÖIDEN HINNOITTELUN PERUSTEITA (Maikki Haapala) Kuvataideopettaja Maikki Haapala virittää maalarit Akvart Galleriassa 10. huhtikuuta: töihin MAALAUSTEN OIVALTAVA NIMEÄMINEN (Liisa Pankola) klo 10. Päivän(Airi Salosmaa) 16. toukokuuta: 29.6.14 VÄRISYMBOLIIKAN LÄHTÖKOHTIA lopuksi opettaja antaa 8. elokuuta: TAIDETEOKSEN ANALYYSIN PERUSTEITA 5€/ teos (Erkki Pirtola) rakentavaa palautetta 5. syyskuuta: töistä. ERILAISET AKVARELLIPAPERIT (Marjukka Paunila) sähköpostilla 3. lokakuuta: Ilmottaudu LEIKKAA ITSE PASPARTUURISI-kurssi (Hanna Järvi) maksa osallistumis7. marraskuuta:ja PERSPEKTIIVI, MISTÄ ON KYSYMYS (Maikki Haapala) tililleESITTELY FI24 5789 28. marraskuuta:maksu JOULUBASAARIN 5420 0472 06 Hinta yht. 30 e 14. maaliskuuta: Vuosikokouksen taiteellinen osuus LAPSEN MUOTOKUVA (Konstantin Sterkhov) Ohjelmasta ja MAHDOLLISISTA MUUTOKSISTA tiedotetaan Akvartin nettisivuilla. www.akvart.fi www.akvart.fi Avoinna ti, to, pe 11 - 17, ke 11 - 19, la, su 11 - 16 galleriaakvart@gmail.com, gsm + 358 45 320 0870 5v. juhlavuosi
6•2014 6 Pääkaupunkiseudun Lionsklubit ovat jo parikymmentä vuotta tukeneet vammaisten terapiaratsastusta sekä kilparatsastusta. Avustuksilla on pyritty tukemaan erityisesti vammaisia, jotka eivät muualta apua saa ja joutuisivat siten luopumaan hyväksi osoittautuneesta terapiasta. - Toisenlaiset Frendit -vierailevat PERHETAPAHTUMA VERMOSSA VAMMAISRATSASTUKSEN HYVÄKSI Avustusrahan merkittävin keräystapahtuma on vuosittain Vermossa järjestettävä perhetapahtuma: KOKO PERHEEN VERMO-PÄIVÄ. Tänä vuonna Vermon perhetapahtuma järjestetään SUNNUNTAINA 15.6.2014 alkaen klo 16. Ohjelma on jälleen erittäin lapsiystävällistä: mm. talutusratsastusta, pallon- ja ketjunheittoa sekä kasvomaalausta. Ohjelmassa on myös ongintaa, arpajaiset, orkesteri ja golfputtaus. Näiden lisäksi järjestetään Silmälasi- ja Karjalan Apu –keräys sekä lintupönttöjen myyntiä. Vermon asiantuntijat opastavat totopeleissä ja kiinnostuneille järjestetään tallikierros. Ravien yhteydessä ajetaan Lions–loimilähtö. Myös muuta yllätysohjelmaa on luvassa kuten Toisenlaiset Frendit -vierailu. Tapahtumalippuja voi hankkia ennakkoon á 5 euroa Tuija Kiiskiseltä, puh. 040 534 2933. Lipulla saa onginnan, talutusratsastuksen ja yhden muun tapahtuman valinnan mukaan veloituksetta. Tapahtuman jälkeen klo 17.30 alkaviin tasokkaisiin Toto4 –raveihin on vapaa pääsy. Leijonien Vermotoimikunta on avustanut vammaisratsastusta vuosina 2008-2013 yhteensä yli 25.000 eurolla. Tervetuloa myös tänä vuonna Vermoon kasvattamaan avustuspottia ja tuottamaan hyvää mieltä vammaisille. - Nyt on tehtävä, kun on alkuinnostus päällä! Oopperalaulaja Jorma Hynninen: ”Eläkeikä on laulajille varsin venyvä käsite” Jorma Hynninen on palkittu oopperalaulaja, joka jäi eläkkeelle 20 vuotta sitten. Eläkkeestä huolimatta baritonin näyttäytymiset esiintymislavoilla jatkuvat, joskin aikaa menee nykyään yhä enemmän omakotitalon asioiden hoitoon. –Asumme nykyisin Leppävirralla hyvin kauniin luonnon keskellä vanhassa kansakoulussa. Olemme täällä aina kesän ajan ja tekemistä riittää, Vantaalla aiemmin 35-vuotta asunut Hynninen kertoo. –Lauluhommia teen silloin tällöin oman harkintani mukaan. Viimeisin konserttini oli viime vuoden pääsiäisenä, ja viime pyhänä olin Karttulassa kansallisen veteraanipäivän juhlassa. Eläke on Hynnisen mukaan laulajille varsin venyvä käsite, eikä se ole välttämättä samanlaista, kuin jollain toisella alalla työskentelevällä saattaisi olla. - Virallinen eläkeikä ei ainakaan minulle ole ollut kerrasta poikki-tapahtuma. Töiden jatkaminen senkin jälkeen riippuu sekä omasta fyysisestä sekä laulukunnosta. Oopperalaulajan työ ei ole joidenkin käsityksen mukaan vain sitä, että laulaa mah- tipontisesti säveliä levittäen kätensä, vaan työhön liittyy Hynnisen mukaan paljon muutakin. –Oopperalaulajanhan pitäisi olla eräällä tavalla myös näyttelijä, koska rooleja on voitava ilmaista täysillä. Työssä vaaditaan muutenkin todella hyvää elämänhallintaa. –Olen itse hyvin kriittinen omaa työtäni kohtaan ja tarkkailen itseäni jatkuvasti. Se on tosiasia, etten enää pysty aivan samaan kuin urani huippuvuosina ja minun on itse kehdattava kuunnella itseäni. Ei olisi hyvä asia, jos minut tunnettaisiin lähinnä säälittävänä, entisenä laulajana, Hynninen pamauttaa. Laulajalla onkin oma sanansa sanottavana niille, jotka haaveilevat oopperalaulajan urasta. –Ensinnäkin toivoisin, että alalle tulisi mahdollisimman paljon nuoria, etenkin tenoreita ja bassoja. Myös matalamman äänen omaavia naisia tarvittaisiin perinteisempien sopraanojen tilalle. Oopperalau- lajan työ on hyvin varteenotettava elämäntyö, Hynninen toteaa. –Työ vaatii paljon, eikä pelkästään lahjakkuutta ja määrätietoista harjoittelua, vaan myös tunne-elämän kykyjä. Sekin täytyy muistaa, että viihde- ja klassinen musiikki ovat kaksi ihan eri asiaa, joskin kaikilla musiikkityyleillä on oma arvonsa omilla alueillaan. Tulevan kesän Hynninen aikoo viettää tapansa asuintalossaan pihatöitä tehden. –Nyt on tehtävä, kun on alkuinnostus päällä. Tekemistä riittääkin aina polttopuiden pilkkomisesta metsän harventamiseen! Äänialan faktat: Haastattelussa esiintyneistä termeistä esimerkiksi sopraano ja baritoni tarkoittavat sitä äänialaa, jolta kukin laulaja laulaa. Äänialajärjestys korkeimmasta matalimpaan ovat sopraano, mezzosopraano, kontra-altto, altto, tenori, baritoni ja basso. Yleensä neljä ensimmäistä kuuluvat naisille ja kolme viimeistä miehille.
6•2014 -Voita lukijakilpailussamme pääsyliput koko perheelle Huippusuosittu Robin Olympiastadionilla heinäkuussa Tässä tilaisuutesi voittaa koko perheellesi ilmaiset pääsyliput maamme suosituimman teinitähden Robinin konserttiin Helsingin Olympiastadionilla. Ennätykselliset yli 350.000 levyä alle kahdessa vuodessa myynyt Robin esiintyy keskiviikkona 9.7.2014 järjestettävän Helsinki POP SHOW’n päätähtenä. Arvomme tähän kesän kuumimpaan kenttäkatsomoon neljän (4) pääsylipun lippupaketin 30.6.2014, jonka jälkeen ilmoitamme välittömästi voitosta onnekkaalle voittajalle. Olympiastadionille rakennetaan tätä tapahtumaa varten stadionluokan lava catwalkeineen ja jätti-screeneineen. Konsertissa tulee olemaan myös muita esiintyjiä, jotka julkistetaan myöhemmin. Käy vastaamassa kilpailukysymykseen lehtemme nettisivuilla, osoitteen löydät lehden kannesta. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Joutsjoki Sini, Koivistoinen Sini, Koivistoinen Juri Juri •• Hammasproteesien Hammasproteesien valmistus, valmistus, korjaukset, korjaukset, pohjaukset pohjaukset ym. ym. •• KOTIKÄYNNIT KOTIKÄYNNIT •• Ajanvaraus Ajanvaraus 044345 3454347 4347 puh. puh. 044 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Dentaurus Oy Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, musiikki-instrumentteja, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225 7 Helsingin keskuspuisto satavuotias Helsinkiläisillä on ollut onni jo sadan vuoden ajan ulkoilla kotinurkillaan koko kaupungin läpi kulkevalla metsäisellä puistovyöhykkeellä: Keskuspuistossa. Keskuspuisto tarjoaa elämyksellisen virkistys- ja ulkoilureitin kaupungin keskustasta aina Haltialaan ja Vantaanjoelle asti. Lähes tuhannen hehtaarin laajuinen puisto on säilynyt monipuolisena virkistysalueena kaupungin laajenemisesta ja tiivistymisestä huolimatta. Tänä vuonna Keskuspuisto täyttää sata vuotta. Virallinen syntymäpäivä oli 12.5.2014. Päivälleen sata vuotta aiemmin Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Bertel Jungin suunnitelman Helsingin Keskuspuistoksi. Keskuspuisto on nyt kokonaan asemakaavoitettu. Uusi luontopolku, puistokävelyjä, valokuvauskilpailu… Juhlavuosi on tulvillaan monipuolisia tapahtumia. Lisätietoja Keskuspuiston verkkosivuilta http://www.hel.fi/keskuspuisto. Juhlan kunniaksi avataan Maunulaan uusi luontopolku kesäkuun kuudentena päivänä. Reitti esittelee luonnon monimuotoisuutta ja aineen kiertokulkua. Pitkin kesää Keskuspuistossa järjestetään 12 ilmaista, opastettua kävelyä puiston eri osiin. Keskuspuisto-aiheinen valokuvauskilpailu jatkuu loppusyksyyn. Kilpailun parhaat otokset pääsevät esille Keskuspuisto 100 -vuotta juhlanäyttelyssä, joka pidetään marras-joulukuussa näyttelytila Laiturilla. Keskuspuiston eri sisääntulokohtiin pystytetään juhlavuoden infotaulut, joista saa tietoa tapahtumista. Tauluihin on tulossa myös QR-koodi, jonka kautta aukeaa puiston sähköinen karttapalvelu sekä ulkoiluun ja liikkumiseen kannustava pelillinen mobiilisovellus. Luonnonsuojelua ja hyötyliikuntaa Keskuspuistossa voi aistia vuodenaikojen rytmin, värin, valon ja tuoksun. Yli kymmenen kilometriä yhtenäisenä jatkuvan Keskuspuiston luonto on rikasta ja vaihtelevaa, ja sen eliölajisto on runsas. Puiston pohjoisosassa on viisi luonnonsuojelualuetta: Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto, Ruutinkosken rantalehto ja Vantaanjoentörmä. Muita arvokkaita luontokohteita ovat muun muassa Maunulan pähkinäpensaslehdot. Keskuspuistossa on ulkoilureittejä noin sata kilometriä, joista osa on talvisin hiihtäjien käytössä latuina. Keskuspuistossa viilettävät myös monet työmatkapyöräilijät. Arkiliikunnan ohella Keskuspuistossa harrastetaan kymmeniä eri urheilulajeja vuoden ympäri. Keskuspuistoa kehitetään edelleen ulkoilupuistona. Keskuspuisto tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden jokapäiväiseen ulkoiluun ja ylläpitää kaupunkilaisten luontosuhdetta. Metsäluontoa hoidetaan, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi ympäristön rasituksista ja runsaasta virkistyskäytöstä huolimatta. Perintöä vaalimaan EU-vaalien tulosten selvittyä on hyvä muistaa minkälaista eurooppalaista perintöä suomalaisetkin mepit lähtevät Brysseliin ja Strasbourgiin vaalimaan. Politiikka syntyi Kreikan saarilla. Siirtyessään Ateenaan mielivalta väheni. Virat täytettiin arpomalla. Äänioikeutta ei tosin ollut muilla kuin vapailla miehillä eli noin kymmenesosalla kansalaisista. Naiset ja orjat olivat syrjässä, ja yleiseen äänioikeuteen tarvittiin 2500 vuotta. Kaupunkivaltiot olivat kehityksen kärjessä. Tiiviisti rakennettujen alueitten välissä harrastettiin maanviljelyä. Niin turvattiin ruokahuolto. Sen peruja on EU:n artikla 141, josta Suomen ministeri Jari Koskinen luopui. Aikaisemmin nälänhätä oli yleistä, mutta nyt ei ole hätää. Liha tuodaan Brasiliasta ja omenat Puolasta. Valtaa tuli Välimerellä jakamaan harvainvaltaa tavoitteleva ryhmä, oligarkit. Näitä Vladimir Putininkin kavereita voi tavata täällä Helsingissä ainakin syyspuolella Jokereitten KHL -joukkueen pukuhuoneessa. Eurooppalainen sivistys on siis lähtöisin Välimeren rannoilta. Kreikkaan ja Italiaan voidaan liittää vielä Foininkia, jossa keksittiin raha. He keksivät sitä kuitenkin liian vähän, sillä nyt rahat ovat Euroopassa lopussa, etenkin Kreikassa, Italiassa ja Foininkian alueella. Edes Beirutin kasino ei tuota enää äkkirikkaita. *** Äänestäjät saattelevat taas parhaita tyttöjämme ja poikiamme, pätkätöihin Euroopan unioniin. Vastavalittuja pitää kuitenkin vielä evästää. Se on nimittäin jäänyt vähiin. Vielä kuitenkin ehtii. Otan ohjat omiin käsiin. Alexander Stubb. Jätä Kokoomuksen puheenjohtajapeli kesken ja ohjaa äänestäjäsi puoliksi Paula Risikon ja Jan Vapaavuoren taakse. Anneli Jäätteenmäki. Kun tohtori Ilkka Herlin on suurin tukijasi, palkitse hänet puhdistamalla Itämeri tai ainakin Suomenlahti. Liisa Jaakonsaari. Muista että Suomessa on elämää myös Oulun pohjoispuolella. Olli Rehn. Poista Champions liigan otteluista katsomoiden kokovaatimus, jotta pelejä saataisiin myös Suomeen. Heidi Hautala. Poista harmaa talous ja veroparatiisit. Nils Thorvalds. Lisää Linux-järjestelmän konekieli EU:n kielivalikoimaan. MARTTI HUHTAMÄKI
6•2014 8 Grillikesä on täällä: kuinka tuore liha grillissäsi todellisuudessa tirisee? Odotettu grillauskausi vetää suomalaisia lihatiskille, mutta miten tunnistaa tuore ja laadukas liha? Aidosti tuore tuote poikkeaa ominaisuuksiltaan suojakaasuihin pakatusta pihvistä, joten myös sen käsittelyyn on omat niksinsä. Hyvän lihan puolestapuhuja, keittiömestari Sasu Laukkonen jakaa parhaat grillausvinkkinsä. Entrecôte, T-luu-pihvi, kyljykset – grillauksen ystävät usein tietävät, mikä liha grilliin parhaiten sopii. Vaikeampaa on hahmottaa, kuinka tuoretta tavaraa kaupan kylmähyllyssä odottavat lihat todellisuudessa ovat. Luomu- ja lähituotantoon perehtynyt Suomen Kotitilan toimitusjohtaja Eeva-Maria Kytönen ymmärtää hyvin kuluttajaa. – Tilatoimitettu luomuliha on varmasti tuore vaihtoehto, jolla kuluttaja voi herkutella. Esimerkiksi luomupossun tuoreus tarkoittaa sitä, että teurastus tapahtuu maanantaina, ja liha on torstaiaamuna asiakkaalla, Kytönen kertoo. Luomu- ja lähituotetun lihan eettisyyttä ja ekologisuutta on rummutettu runsaasti – osan mielestä jopa kyllästymiseen asti. Maku on kuitenkin asia, jonka takana kaikki hyvän lihan ystävät voivat seisoa. – Tutkimusten mukaan luomutuotetun naudan ja porsaan rasvakoostumus on jonkin verran parempi kuin tehotuotetun, ja lihan maukkaus ja laatu tulevat erityisesti esiin grillattuna. Eläimien nauttima luomurehu, elinolot ja esimerkiksi stressaavien teurastusmatkojen puuttuminen luonnollisesti vaikuttavat myös lihan makuun, Kytönen Kotitilalta selventää. Tuoreen lihan rakenne on erilainen Tuoreen luomulihan rakenne on erilainen teollisesti tuotettuun verrattuna. Tämän takia sitä täytyy myös käsitellä eri tavalla. Jos grillauspuuhiin ei heti ennätä, on pakastaminen hyvä vaihtoehto kaikista tuoreimmalle lihalle. – Tuoretta raaka-ainetta voi hankkia myös isomman määrän kerrallaan ja pakastaa. Liha on silti täysin eri tuote kuin teollisesti tuotettu marinadipihvi, keittiömestari Sasu Laukkonen sanoo. Tuoreen lihan rakenne-erot tulevat esille hyvin grilliburgereita valmistettaessa. Laukkosen mukaan tuoreesta luomujauhelihasta burgerit syntyvät ilman sidosaineita. – Kun jauheliha on aidosti tuoretta, ei tarvita lainkaan kananmunia tai korp- ?Kotitilan tuottajakumppani Paijan Tilateurastamo kasvattaa ja teurastaa porsaat tilalla, mikä takaa asiakkaille lihan tuoreuden. Luomurehu, elinolot ja stressaavien teurastusmatkojen puuttuminen vaikuttavat lihan makuun. pujauhoja. Riittää, kun jauhelihan suolaa hyvin, antaa sen vetäytyä jääkaapissa noin puoli tuntia, lisää mausteet ja vaivaa pihveiksi. Luomulihan koostumus on erilainen, ja se sitoo itse itsensä. Grillaaja, ethän säikäytä hyvää lihaa? Sasu Laukkosen ohjeilla lihan saa pysymään mehevänä. Keittiömestari vinkkaa myös trendikkäimmät makuparit possulle. • Ensiksi varmista, ettei grillisi käy liian kuumana. Turhan kuuma grilli säikäyttää lihan, ja saa lihassolukot sulkeutumaan. • Maistuvin liha syntyy grilliä ja uunia yhdistelemällä. Grillaa ensin kevyesti lihan pinnat. Tämän jälkeen siirrä liha uuniin ja kypsennä 5-6 astetta alle halutun kypsyyden. Aseta liha vielä hetkeksi takaisin grillille, jolloin pinta muuttuu ihanan rapeaksi, mutta liha pysyy sisältä mehukkaana ja mureana. • Grillipossulla on monia mainioita makupareja. Maailmalla suosittu yhdistelmä on possu ja jättikatkaravut sekä lime. Kokeile myös kahvia possun kanssa. Palvelun yhteydessä Redkenin tai Kérastasen hiuspohjan hoito 15 € (norm. 26 €) voim. kesäkuun loppuun p. 09 121 3844 www.crystalhair.fi p. 09 121 3896 www.thehair.fi Palvelemme Stockmannin 7. kerroksessa arkisin klo 9-21, la 9-18 ja su (Stockmannin ollessa auki) 12-18
6•2014 9 Satojen tuhansien lasku ja kuukausien remontti - taloyhtiön viemäriputkistojen laiminlyönnistä isoja ongelmia Putkiremontti. Vesivahinko. Nämä sanat nostavat taloyhtiöissä niskakarvat pystyyn – puhumattakaan remonttien aiheuttamista kustannuksista. Säännöllinen huoltaminen pitää vesiputket ja viemärit kunnossa eikä yllätyksiä pääse syntymään. Taloyhtiöiden viemäreihin ja putkistoon pätee pitkälti tuttu sanonta ”poissa silmistä, poissa mielestä”. Niitä ei juurikaan ajatella tai huomata huoltaa, kun ne toimivat, vaan herätys tulee vasta, kun jokin menee pieleen. – Ei niistä kauheasti kanneta huolta. Hiukan kannattaisi kuitenkin panostaa, sillä vesivuodot ja tukkeutumat voivat aiheuttaa isoja ongelmia, muistuttaa kehitysjohtaja Juhani Solkinen Kruunuasunnoista. – Syypäänä ongelmiin voivat olla vesiputkiston kunto sinänsä, pistemäiset syöpymät, kalkki ja sakkautumat. Viemäreissä ongelmana ovat tukkeutumat, joita kertyy, jos niitä ei huolleta. Pienet, hyvissä ajoin havaitut vahingot ovat helpommin korjattavissa, mutta isompien ongelmien hoitaminen vaatii sekä aikaa että rahaa. Solkisen arvion mukaan kustannushaitari vaihtelee muutamasta satasesta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Lisäksi korjauksista koituu haittaa asukkaille. – Meillä oli juuri tapaus, jossa oli kolme päällekkäistä kerrostaloasuntoa pilalla. Niitä kuivailtiin kuukausi tai puolitoista ja korjattiin saman verran, eli kyllähän se haittaa asumista. Kuvaaminen kertoo putkien kunnon Viemäri- ja putkiverkostoja huolletaan muun muassa huuhtelemalla niitä säännöllisesti. Huuhtelu ehkäisee tukosten syntymistä ja pidentää putkistojen ikää. Lisäksi verkostojen kuntoa pystytään seuraamaan kuvaamalla niitä. – Huuhtelun jälkeen samaan linjaan työnnetään videokamera, joka antaa kuvaa putkien sisältä. Ulkopuolelta kuntoa on mahdotonta nähdä, sanoo putkistoku- vaaja Kalle Komonen Lassila & Tikanojalta. Kuvauksista saadaan tietoa putkien sisäpinnan kunnosta, mahdollisista painaumista, tiivisteiden kunnosta ja siitä, vaaditaanko jotain korjauksia. Kuvien perusteella tehdään raportti, jonka pohjalta taloyhtiö voi päättää, mitä tekee. – Kuvaamisen avulla saadaan tietyssä määrin tietoa myös mahdollisista remonteista ja eri remontointimenetelmien soveltuvuu- desta. Esimerkiksi äkillisten remonttien tarve huomataan, mutta pitemmällä aikavälillä on vähän vaikeampi sanoa. Putkistojen säännöllisellä huollolla voidaan säästyä suurilta laskuilta. Mutta eikö sama raha kulu joka tapauksessa, jos putkia ollaan koko ajan rassaamassa? – Putken sijainnista riippuen putken huoltamiseen kuluu tietysti rahaa. Mutta se on murto-osa siitä, mitä saneeraus tai rakenteiden purkaminen maksaisi, Komonen muistuttaa. F TULE JAKAMAAN PAIKALLISLEHTIÄ Etsimme palvelukseemme luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä päivänä viikossa sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Käy kotisivuillamme www.letterbox.fi Mixi Max’s ? Yli 20 v olemme toimittaneet tuhansia Maalämpö-,Lattialämmitys- ja Porakaivo- kokonaisuuksia, aina paikallisella Palvelulla, Tyytyväisille asiakkaille. Liity sinäkin joukkoon ! Soita 010-2195458 Paikallinen edustaja Jouko.tidenberg@maxs.fi
6•2014 10 Näin aloitat mökkikauden turvallisesti Moni suuntaa näinä aikoina mökille ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Mökin lämmittäminen kannattaa aloittaa varovasti, jotta tuli ei yllätä kylmää hormia. Tarkkaile vesiputkia jonkin aikaa sen jälkeen, kun olet laittanut vedet päälle. Päivien pidetessä monilla herää ajatus mökillä piipahtamisesta. Keväiset viikonloput ovatkin hyvää aikaa rentoutua mökillä ja laittaa paikat kesäkuntoon. Kun otat kylmillään olleen kesämökin käyttöön, aloita mökin lämmittäminen ja veden käyttäminen harkiten. Kylmillään olleen takan reipas lämmittäminen aiheuttaa helposti savuvahinkoja, sillä kostea ja kylmä hormi ei välttämättä vedä totuttuun tapaan. Pahimmassa tapauksessa liian äkillinen lämmittäminen voi johtaa hormin halkeamiseen. - Tulisijaan ei kannata laittaa heti sylillistä puita, koska äkillinen lämpeneminen voi aiheuttaa kylmään ja kosteaan hormiin halkeamia ja tuli voi levitä mökin rakenteisiin. Hormin lämmittely vaatii malttia, korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa Ifistä opastaa. Keväällä kannattaa kurkistaa katolle Jos mökille tulee vesi, talven jälkeen kannattaa tarkastaa, että vesiputket ovat kunnossa. Jos putkiin on jäänyt vettä talveksi, jäätyessään laajentunut vesi on saattanut halkaista putken. - Kun kytket vedet päälle, pysy mökin sisällä jonkin aikaa ja tarkkaile, kuuluuko putkistosta esimerkiksi poikkeavaa sihinää. Sa- malla kannattaa tarkistaa, että allaskaappi on kuiva ja että näkyvillä olevista liitoksista ei tihku vettä. Mökkiä käyttöön ottaessa kannattaa vilkaista myös katolle. Savupiipun päälle on saattanut ilmestyä linnunpesä, joka haittaa hormin toimintaa. Kevät on paras aika tarkastaa katon yleiskunto. - Jos vesikatto alkaa vuotaa vanhuuttaan, se tulee useimmiten esille keväällä lumien sulettua. Lisäksi jää, lumi ja katolle pudonneet oksat ovat voineet vaurioittaa kattoa talven aikana. Näin estät tulipalot mökillä: • Aloita mökin lämmitys varovasti ja polta takassa ensin vain pieniä määriä puuta. Näin estät savuttamisen ja kylmän hormin halkeamisen. • Kutsu nuohooja paikalle, jos huomaat vaurioita hormissa tai edellisestä nuohoojan käynnistä on kulunut kolme vuotta. Vastuu nuohouksesta huolehtimisesta kuuluu mökin omistajalle, ei kunnalle. • Varmista, että mökin palo- ja häkävaroittimet toimivat, ja vaihda niiden paristot uusiin. Uusi palovaroittimet kymmenen vuoden välein. Vuotava vesikatto päästää kosteuden rakennuksen lämmöneristeisiin ja rakenteisiin. Myös välikatto on hyvä tarkastaa, sillä vuotojäljet paljastavat yleensä vesikaton vauriot. • Huolehdi, että saunalta ja takan lähistöltä löytyy sammutuspeite ja käsisammutin. Alkusammutus on erityisen tärkeää mökillä, sillä avun saapuminen kestää todennäköisesti kauemmin kuin kaupungissa. Näin estät vuodot mökillä: • Anna mökin sähkölaitteiden kuivua ja lämmetä rauhassa. Tutki niiden johdot. Jos laite on viallinen, älä käytä sitä. Ainoastaan ammattilaiset saavat korjata sähkölaitteita. • Jos mökkiin tulee vesi, tarkkaile mökin putkistoja, kun kytket vedet päälle. Eihän pakkanen ole vaurioittanut niitä? Tarkista veden laatu. • Laita päävesihana tai kaivopumppu pois päältä aina, kun lähdet mökiltä pois useammaksi päiväksi. Sulje päävesihana myös siinä tapauksessa, että jätät mökkiin peruslämmityksen. • Jätä mökkiin riittävä peruslämpö pois lähtiessäsi, jotta putket eivät jäädy. Yöpakkasia voi olla vielä luvassa lämpimistä päivistä huolimatta. • Tarkista kaasupullojen ja kaasukäyttöisten laitteiden letkut ja liitoskohdat. Eihän kaasua vuoda? • Tuhka pysyy kuumana yllättävän pitkään. Yli vuorokaudenkin levännyt tuhka voi vielä leimahtaa. Paras säilytyspaikka tuhkalle on kannellinen metalliastia riittävän kaukana rakennuksista. • Usealla paikkakunnalla on ollut viime aikoina ruohikkopalovaara – harkitse, voiko risuja ja haravointijätettä polttaa pihalla turvallisesti. LIONSTAPAHTUMA Vermossa sunnuntaina 15.06.2014 klo 16 LIONSLÄHTÖ PALLONHEITTOA TALUTUSRATSASTUSTA KASVOMAALAUSTA MINIGOLF ONGINTAA ARPAJAISET TOISENLAISET FRENDIT SILMÄLASIKERÄYS ORKESTERI LEIJONAT – LASTEN JA VAMMAISTEN ASIALLA TOTO 4 – RAVIT ALKAVAT KLO 17.30 JÄRJESTÄÄ VERMON RAVIRATA JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIONSKLUBIT TUOTTO VAMMAISRATSASTUKSEN HYVÄKSI Julkaistu Mustassa Pelikaanissa 3/2011. Tekijät www.sanaris.fi / Erkki Vuokila ja Terhi Liinalaakso
6•2014 11 Näin saat parvekekalusteet kesäkuntoon Sään riepottelemat parvekekalusteet kannattaa huoltaa vuosittain – ja viimeistään nyt on sen aika. Tavallisimmin tummasta jalopuusta valmistetut kalusteet saa säännöllisellä öljyämisellä säilymään liki uudenveroisina. Kotimaisten kalusteiden viimeinen pelastus saattaa olla puuöljyväri tai kalustemaali. Parvekekalusteet ovat usein jopa taivasalla talvehtiessaan kovan säärasituksen alla. Ajan mittaan tumminkin jalopuu harmaantuu, vaikka kalusteitaan säilyttäisi talvikaudet vintillä tai kellarissa. Keväällä kalusteiden pinta voi lisäksi hilseillä tai sillä saattaa näkyä mustapilkkuhometta tai leviä. Ennen kuin kalusteet otetaan kesäkauden alkaessa käyttöön, ne kannattaa huoltaa. Ensimmäiseksi kalusteet pestään levä- ja homepesuaineella. Esimerkiksi vanhalla tiskiharjalla ylettyy hyvin hankaliinkin paikkoihin. Ennen pesua vanha irtoava pinnoite poistetaan kalusteiden pinnalta. – Vanha hilseilevä öljy kannattaa hioa tai kaapia pois puun pinnalta. Lopuksi kalusteet pestään ja huuhdellaan, kertoo Teknoksen maalarimestari ja tekninen asiantuntija Petri Sirviö. Pinta kerrallaan Kalusteiden annetaan kuivua pesun jälkeen seuraavaan päivään. Puuöljy levitetään puhtaaseen pintaan ohuelti sienellä tai siveltimellä. Öljyäminen vaatii järjestelmällisyyttä. – Tuolit ovat moniosaisia, ja öljyäminen saattaa viedä yllättävän paljon aikaa, mikä kannattaa ottaa taukoja suunnitellessa huomioon. Etenkin värillisiä öljyjä käytettäessä öljy kannattaa levittää pinta kerrallaan, jotta vältetään häiritseviä työsaumoja, Sirviö vinkkaa. myynti@ letterbox.fi - Poista mahdollinen vanha, hilseilevä öljy hiomalla tai kaapimalla. Pese tämän jälkeen kalusteet huolellisesti ja anna kuivua vuorokausi. - Valitse käsittelyyn sävytetty puuöljy, joka suojaa puuta auringonsäteiltä. - Levitä puuöljyä siveltimellä tai sienellä ohut kerros puun pinnalle. - Etene järjestelmällisesti. Etenkin sävytettyjä öljyjä käytettäessä tauot kannattaa suunnitella siten, että tasaisen värisävyn varmistamiseksi öljyä levitetään aina pinta kerrallaan. - Anna kuivua vuorokausi. - Maalattujen kalusteiden huoltomaalauksessa hio ja pese vanha maalipinta huolellisesti. - Pohjamaalaa kalusteet. Anna kuivua 1 vuorokausi. - Maalaa sen jälkeen kalusteet kalustemaalilla haluamaasi sävyyn. Anna kuivua noin vuorokausi. Ohut öljykerros kuivuu noin vuorokaudessa. Sen jälkeen kalusteet ovat käyttövalmiit. Kalustemaalia kotimaisen pintaan Kotimaisista puista valmistetut parvekekalusteet voi jalopuisten lailla käsitellä puuöljyllä. Jos kalusteisiin kaipaa uutta ilmettä ja ryhtiä, saattaa maalaaminen olla parempi vaihtoehto. Kalustemaaleja on täyshimmeistä kiiltäviin. Kotimainen raakapuu vaatii pintamaalin lisäksi pohjustuksen homeen muodostumista estävällä pohjamaalilla tai pohjusteella. Tämän jälkeen kaluste vielä pohjamaalataan ja pintamaalataan halutulla sävyllä. Entä jos patiolla nököttää harmaantunut jalopuinen pöytä tuoleineen, saako sen vielä edustuskuntoon kalustemaalilla? – Jalopuu on kovaa, ja siksi haastavaa peittää. Maali ei sille oikein sovi. Jos silti haluaa kokeilla maalaamista, kannattaa puun pinta hioa erittäin perusteellisesti ja kokeilla maalin kestävyyttä huomaamattomaan kohtaan, pienelle alueelle, Sirviö ohjeistaa. JUHANNUS AHVENANMAALLA, 3pv 20.-22.6.............alk. 254,-/hlö varaa oma ilmoitustilasi Näin öljyät ja maalaat parvekekalusteet Jalopuisiin kalusteisiin kannattaa valita puuöljy, jossa on pigmenttiä. Se suojaa puuta auringonsäteiltä. Kesän matkaideat Seuraavat lehdet ilmestyvät 13.7. ja 24.8. Fakta: KESÄKAUPUNKI PÄRNU Hotellipaketit 4 päivää 30.6. ja 3.7.......alk. 314,-/hlö TURUN SAARISTO JA AHVENANMAA 9.-11.7..............alk. 284,-/hlö Seinäjoen TANGOMARKKINAT Kuningas/Kuningatar finaali 10. ja 12.7.........alk. 214,-/hlö VIRON PARATIISISAARET Hiidenmaa ja Saarenmaa 16.-19.7...................489,-/hlö KOLI, LIEKSA, RYYNÄSEN TAITEILIJAKOTI, VALAMO 21.-25.7...................549,-/hlö ...ja paljon muuta kysy lisää (019) 427 4700 MATKATOIMISTO www.uudenmaanseuramatkat.fi Sepeli on ässä. Kaikki kiviainekset rakentajalle. 010 3911 900 www.seepsula.fi
6•2014 12 Lähikoulujen kevään uudet ylioppilaat: Töölön Yhteiskoulu Aaltonen Roope Antero Aaltonen Tuuli Maria Aarnio Katri Petrintytär Abdullahi Mohamed Abdifatah Ahokanto Elias Herman Ahokas Meri Tuuli Alve Aapo Aleksanteri Anttila Rebekka Ruusu Peppiina Anttila Saara Anniina Auranen Kristo Alexander Dahlman Iida Henriikka Franssila Kiira Anniina Garam Kasper Karolus Hagman Oona Micaela Halme Riina Alina Heikari Matti Aarne Heilala Anni Sofia Heinonen Rui Tapio Hietala Jussi Julius Hietala Paavo Aleksi Hopsu Jeremias Martin Kristian Hynönen Kirsikka Eeva Sofia Hätönen Vili Mikael Iskanius Silvia Maria Jaarte Max Julius Johansson Anni Emilia Järvikare Jaakko Juhani Karjalainen Lassi Paavo Juhani Karppinen Leena Maria Kasongo Jenny Lea Itond Khoury Radi Juhani Klaar Regina Koponen Veronika Miranda Kosola Salla Vellamo Kovero Kalle Arttu Kuosmanen Asla-Pekka Kärnä Jannika Sofia Köninki Aleksi Mikael Laasonen Hanna-Liisa Katariina Lahdenkari Paula Maria Laukkanen Olli Otto Ilmari Lehtiluoma Pinja Elina Lehtonen Jutta Johanna Lehtonen Ruben Eliel Leino Maria Nea Emilia Maessen Laura Emilia Maj-Britt Matero Anni Elina Matikainen Minttu Maria Myller Aleksei Niemeläinen Ilkka Edvard Nikola Laura Kaarina Nurmi Kaarle Tapani Nyholm Iiris Aurora Nylund Emma Aleksandra Nystedt Jasmine Ohtonen Minka Isela Katariina Ollila Venla Anni Emilia Palm Alex Olavi Pelkonen Anna Riitta Elina Penttinen Tiia Eveliina Perilä Emma Aurora Pesonen Joona Jesper Pietiläinen Lasse Johannes Pihanurmi Janna Julia Piironen Tomas Patrik Pyy Petra Maria Sofia Ranta Mari Johanna Rantamaa Anton Elias Repo Iris Katariina Rouvari Mikko Lauri Henrik Ruohonen Pyry Matias Rönty Lotta Eveliina Saarinen Aatos Sulo Arthur Savolainen Aino Emilia Simpanen Sara Anna-Sofia Sippala Sofia Karoliina Sissonen Reetta Katariina Snellman Otto Veli Johannes Tarkamo Iida Susanna Theodoropoulos Jason Georges Tihlman Lisa Matilda Tiitinen Kristina Maria Anna Timmer Charlotta Theodora Wartiovaara Jakob Onni Tijani Weyner Eleonora Essi Josefiina Vilo Emilia Aira Katariina Virkki Aura Inkeri Virolainen Anni Aura Maria Virtakoski Laura Maria Etu-Töölön Lukio Aho Anna Pauliina Ahosalmi Tinja Tuulia Airta Ella Roosa Jasmine Ala-Könni Nora Rosina Maria Ali Suweyda Mohamud al-Sheikh Atiye Faisal Araneva Emilia Laura Susanna Austero Nita Jasmina Autere Liisa Elina Callegari Reea Maria Simona Dammert Eero Emil Santeri Donnelly Ari Joshua Elfving Juha Petteri Frick Oskar Markku Johannes Fröberg Wilhelmina Aurora Hakala Ville Mikko Henrik Heimonen Juho Viktor Mikael Heimsch Saga Franzesca Safira Hein Emil Edward Helenius Janita Katariina Hirvonen Sami Aleksi Hissa Emilia Karoliina Honkaniemi Sanna Sofia Hyvärinen Laura Lotta Maria Hämäläinen Henri Tapio Hämäläinen Iris Lumikki Linnea Jabar Fatah Meer Jalamo Olli Aukusti Jokio Marjut Emilia Juurinen Emilia Ida Sofia Juusola Jere Johannes Juvonen Saku Tapio Järvelä Sonja Elmiina Järvenranta Tatu Pentti Ville Järvi Vera Veronica Jääskeläinen Antti Juhana Kaitosalmi Sanna Marja Kakriainen Otto Niilo Kalervo Kaltiainen Hanna-Pauliina Henriikka Karhuvirta Karo Johannes Kasurinen Linnea Anna Laura Keloharju Aino Katri Elina Kemppainen Juuli Johanna Kettunen Iida Sofia Kiiskilä Nea Annika Kirves Rosa Maria Kjäll Sanni Jasmin Kokko Joose Ilmari Koljonen Erno Kalle Johannes Kollanen Salla-Mari Inkeri Kontinen Essi Marianne Kosenius Lee Bea Kosonen Ella Amanda Kosonen Kia Karoliina Linnéa Kukkonen Juho Markus Kuparinen Oona Rosita Kurkinen Julia Maria Matilda Kurttila Meri-Lotta Hildur Kyttälä Roope Waltteri Laaksonen Okko Altti Sakari Lahtinen Matias Mikael Lamberg Hilma Emilja Lehmuskoski Henna Pauliina Lensu Anniina Helmi Maiju Levänen Sofia Iida-Lotta Loikkanen Osmo Oskari Lukka Vera Iida Emilia Lyytikäinen Fanni Eriikka Länsisyrjä Juho Aatos Petteri Lönnqvist Jere Johannes Marttila Meri Amanda Masalin Jiri Juhani Matinlauri Unna-Maija Kaarina Merilampi Jerry Jukka Olavi Minadis Sara Marianna Mirjamo Janette Tiiu Moilanen Ilari Samuel Mokkila Heidi Maria Pauliina Mäkelä Nea Emilia Nguyén Thi Hoáng Há Niiranen Nicole Annukka Nisonen Jenna Sofia Niva Amir Emil Nummela Roosa Elisabet Nurminen Niklas Kaarlo Nurminen Patrik Arto Nyqvist Hanna Christina Oghbasilasie Hanna Oksanen Joni Antti Aleksi Orrainen Sonja Katariina Paaja Jarek Daniel Partala Jani Patrik Partanen Ida Emmiina Partanen Saimi Katri Karoliina Pauna Riikka Iida Annika Pellinen Iina Eerika Peltola Linda Maria Piirainen Jerry Alex Pitkänen Jyri Petteri Puranen Enya Sofia Putto Henry Patrick Puustinen Tuomas Nikolai Pykälämäki Sanni Ida Sofia Rajainmaa Manu Oskari Rantala Jani Tapani Veli Rezaie Toba Rihtniemi Mikko Markus Ripatti Tiia-Maria Milena Räsänen Wiola Marianna Saarela Oliver Aarne Juhani Sainio Albert Sampo Sebastian Salmi Markus Mikael Santala Mimmi Maria Inkeri Sarjakoski Ilmari Ilkka Johannes Savolainen Mikko Ilmari Seitakivi Nette Natalia Sin Isa Tso Yiu Sorsila Krista Marika Suominen Ida Annika Säynätkari Tuuli Katriina Talikka Ville Aleksanteri Teittinen Annika Cilla Tiittanen Henri Elias Tikkanen Taimi Hannamaria Timonen Ville Tapio Toivainen Joel Juhana Torkkel Emma Emilia Ulmanen Ville Mikael Uski Ruxanne-Maria Vaccaro Alessia Vainonen Erik Mihail Valiachikhine Julia Kristina Carolina Varpama-Taittonen Anton LeoAxel Herman Varvikko Anna Veera Amanda Wikström Iida Helena Wistrand Netta Stina Karolina Vuorenmaa Ville-Petteri Johannes Vähämäki Jaakko Patrik Välivehmas Riikka-Maaria Ylänkö Robi Alex Oskari Yrjö-Koskinen Eino Akseli Äyhynmäki Mia Eveliina Helsingin Rudolf Steiner -koulun Tölö specialiseringsgymnasium Aalto Ilja Emil Adiya Myagmarnaran Aho Johanna Kristiina Boy Juliane Sofia Gauffin Bianca Sabina Gripenberg Olle-Bertel Rudolf Gröndahl Sirja Mikaela Gudushauri Zurab Gustafsson Aleksanteri Tuisku Hellström Nikke Nestori Hermansson Vidar Wilhelm Hirsimaa Roosa Marja Josefiina Härkönen Nella Anniina Kelo Merita Kiuru Sanna Helinä Sinikka Koivunen Pietu Elmeri Koskinen Kanerva Koskinen Lauri Jalmari Kulmala Lauri Ilmari Lagerblom Joni Christian Lahtinen Janette Aniella Leisti Lorien Leona Elektra Linnekoski Oskari Rudolf Luotonen Maria Aurora Nieminen Jasu Kristian Nizovsky Verne Numminen Ilmari Verner Oikarinen Tuukka Veikko Valtteri Pajala Akseli Johannes Pössi Tatu Oskari Reinikka Elma Aksinja Rissanen Julia Anna Katariina Robles Cara Angelita Rebecca Röppänen Roosa Linda Isabella Saarikivi Elisa Ronja Gabriela Saaritsa Leo Ilmari Salmi Max Anton Salo Piatta Veronika Santanen Linda Birgitta Siegfried Daniel Johan Rudolf Siikjärvi Samuel Steiner Nadja Marga Charlotta Stranden Ella Magdaleena Suurla Riikka Wilhelmiina Söderström Astrid Anna Aurora Toikkanen Roope Rudolf Waltteri Toiviainen Riku Joonatan Tuominen Lotta Elmiina Turppo Kalle Johannes Törrönen Ada Pihla Beata Ukkonen Elias Antti Valente Walter Alessio Vermilä Leo Emil Elias Viitanen Victor Antonio Wikberg Mark Rudolf Virtanen Sami Johannes Ylianttila Joda Joose Valtteri Ylöstalo Ella Maria Zakowski Vera Marina Berggren Charlotta Anita Adele Brander Elias Joachim Bremer Nora Sofia Didrichsen Niclas Jens Gunnar Ekman Bruno Edvard Forsberg Hilma Kaarina Gräsbeck Robert Oskar Folke Hamberg Christer Albin Heimberg Unna Maaria Heiniö Miro Benjamin Helaskoski Linda Catarina Holmberg Axel Valdemar Holmström Susanna Margaretha Huldén Alina Marika Häggblom Rebecka Erika Johanna Hägglund Antonia Maria Paulina Johansson Vilja Malaika Matilda Järvenpää Kia Jeanette Koppatz Maria Veronica Korsström Ida Irene Krogerus Linda Cecilia Köhler Castor Kai Otto La Face André Laine Cia Natalie Langenskiöld Jenny Petronella Maria Lillhannus Daniela Johanna Lindberg Willy Max Johan Lundán Kaisa Mirjam Lövkvist Charlotte Anna Viola Majander Max Patrick Malmgren Walter Emil Nordgren Jacob John Kristian Norrby Jonathan Nelson Nyberg Anna Victoria Nygård Emilia Louise Oksanen Rose-Marie Victoria Olander Emma Lotta Wilhelmina Pashley Dominique Anna Nicole Salminen Anna Helena Aleksandra Sandell Daniel Mathias Silin Magdalena Cecilia Olivia Sinnemaa Olivia Yasmine Alice Sundman Leni Maria Svärd Adelina Henrietta Tiderman Rakel Aurora Wahlgren Titus Bertel Gaston Wikström Matilda Olivia Yläoutinen Marie Linnéa Yrjölä Linda Sofia Öhman Oscar Anders Alexander Österman René Sebastian Mansku-lehden toimitus onnittelee hyvästä suorituksesta ja toivottaa aurinkoista kesää. MEDIATIEDOT 2014 n ti-ilmoittelu h le n ä v ä tt ”Näy .” olla kallista ei tarvitse ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 KESÄ 1., HEINÄ 13., ELO 24., SYYS 21., LOKA 19., MARRAS 23., JOULU 21. Koko 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua 1/8 sivua ILMOITUSHINNAT Kertailmoitus Vuosisopimus 800€ 400€ 400€ 200€ 200€ 100€ 100€ 50€ Hintoihin lisätään alv 24% YRITTÄJÄ - VARAA OMA NÄKYVYYTESI Pekka Särkisilta Puhelin 050-5553252 Pentti Sirviö Puhelin 045-2610260 Sähköposti: myynti@mansku-lehti.net ”Ollakseen elinvoimaisen talousalueen oma lehti, on Mansku-lehti yllättävän edullinen ilmoitusmedia”