• www.mansku-lehti.net www.facebook.com/mansku-lehti 3 2017 m ansku töölö ? meil ahti l aakso ? ruskeasuo Radioaalloilla on nyt ennätysRuuhka Sivu 3 tässä ovat suosituimmat koiRaRodut Sivu 7 open kaivokatu 8, Helsinki puh. 010 423 3274 avoinna: ma-to 11-22 pe 11-23, la 12-23, su 13-22 now! tällä kupongilla bacon burger kaivokatu 8, Helsinki ei voida yhdistää muihin alennuksiin. Max. 4 kpl / kuponki. Voimassa 28.2.2017 asti. kimmo laihdutti 57 kiloa Sivu 6 wikimedia
  • 2 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2017 SUOMI 100 HUHTAMÄKI M ar tt i H uh ta m äk i LetterboxMediat Puhelin 09-260 0107 Sähköposti info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Sähköposti myynti@letterbox.fi Kari J. Mattila 050 563 5462 Pekka Särkisilta 050 555 3252 Pentti Sirviö 045 261 0260 Olavi Suhonen 045 164 4314 Matti Hänninen 045 261 0240 Joel Sirviö 045 865 3130 Toimitus Puh. 045 164 6264 Sähköposti toimitus@letterbox.fi Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä ja kirjoituksia Vastaavat toimittajat Iida Rekunen, Hannu Huvinen, Kalle Maurola Riippumaton paikallislehti Ilmestyy painettuna kuukauden ensimmäisellä viikolla. Jaetaan kotitalouksiin, liiketiloihin ja konttoreihin Jakelu Puh. 0504-082 082 Älkää peljätkö! talvisodan ihme hämmästytti koko maailman Puolueiden valitesssa itselleen puheenjohtajaa sekä puolueet että monet tiedotusvälineet antavat sellaisen käsityksen, että jos valitun puheenjohtajan puolue saa seuraavissa eduskuntavaaleissa eniten ääniä, hänestä tulee automaattisesti myös maan seuraava pääministeri. Taisi olla Paavo Lipponen, joka sai tuon ajatuksen kansakunnan alitajuntaan. Perustuslaki, johon usein vedotaan, antaa kuitenkin erilaisen käsityksen. Vaalien voittajapuolue saa aloittaa ensimmäisen kierroksen, mutta jollei ensimmäinen ehdokas saa taakseen Eduskunnan enemmistöä, käynnistetään toinen kierros uudella ehdokkaalla. Jos tämä saa Eduskunnan enemmistön, tasavallan presidentin tehtävänä on valinnan vahvistaminen. Jos joudutaan kolmannelle kierrokselle, eniten Eduskunnassa ääniä saanut henkilö valitaan pääministeriksi, jonka tehtävänä on mahdollisimman nopeasti koota uusi hallitus ja saada sille presidentin siunaus.On siis tarpeetonta pelotella äänestäjien enemmistöä sillä, että jos joku puolue saa pari paikkaa muita enemmän Eduskuntaan, pääministeri olisi jo sillä valittu. Jos niin olisi, ainoastaan kolmella kansanedustajalla olisi mahdollisuus tulla valituksi niiden tiedustelutietojen mukaan, jotka Yleisradio jostain syystä tilaa vuodesta toiseen kokoomuksen kansanedustajan Eero Lehden omistamalta Taloustutkimukselta. Varsinaiset vaalit ovat sen verran vielä äänestäjienkin harkinnan varassa, että eturiviin voivat jälleen ravata myös perussuomalaiset, ja miksei myös vasemmiston rintamalohkolle siirtyneet vihreät. Jopa sellainenkin mahdollisuus on edelleen olemassa, että pääministeriksi valitaan joku pienimmän puolueen ehdokas kansanedustajien enemmistön niin halutessa.. * * * Ennen eduskuntavaaleja käydään kuitenkin kuntavaalit. Niissä tulevien valtuutettujen työtä on helpotettu jopa siinä määrin, että monet valtuutetut ovat vetäytyneet. Kun sosiaalija terveyssektori siirtyy maakuntien vastuulle, jäljelle jäävät vain koulut, siltarummut ja kirjastot sekä kaavoitus ja vapaa-aika eli kunnan vetovoimasta ja virkeydestä huolehtiminen. Uudella tavalla valtaa viedään Helsingissä, Tampereella ja Pirkkalassa. Siellä pormestarimalli huolehtii veronmaksajien eduista. Pormestari edustaa asukkaita käädyt kaulassa ja vahtii kansliapäällikön kanssa nurkkahuoneesta neljän, suorassa alistussuhteessa olevan apulaispormestarin toimintaa.Tämä nelivaljakko johtaa neljäksi supistettuja lautakuntia ja sitä on ruvettu kutsumaan demokratiaksi. Tosiasiassa valtuutettujen valtaa karsitaan. Juuri valtuutettujen johtamat lautakunnat ovat pitäneet yhteyttä äänestäjiin ja niissä on kaikkien puolueiden edustus. Samaa hallitus-oppositio taistelua ei ole syntynyt kuin Eduskunnassa. Varokaa tätä mallia siellä, missä se ole vielä myöhäistä. Älkää kuitenkaan sanoko minun sanoneen. LetterboxMediat 10-vuotta 2007-2017 Suomi joutui syksyllä 1939 suurvaltojen pelinappulaksi. Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat koillisen Euroopan niin, että Suomi luettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Kun toinen maailmansota syyskuun alussa 1939 syttyi, Neuvostoliitto esitti pian aluevaatimuksia Suomelle. Kansa saatteli Paasikiven johtamia neuvottelijoita Helsingin rautatieasemalla Lutherin taisteluvirrellä Jumala ompi linnamme. ”Se vanha vainooja” ymmärrettiin Suomessa ihan omalla tavalla. Kun neuvottelut eivät johtaneet tulokseen, Neuvostoliitto hyökkäsi marraskuun lopussa. Mannerheim nimitettiin puolustusvoimien ylipäälliköksi. Neuvostoliitto ilmoitti tulevansa vapauttamaan Suomen kansan kartanonherrojen ja kapitalistien sorrosta ja pystytti Otto Wille Kuusisen (1881-1964) johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka kerrottiin pyytäneen neuvostojoukoilta apua ”suomalaisten valkokaartilaisten hallituksen” kukistamiseksi. Nukkehallituksen oli vaikea löytää ministereitä, koska Stalin oli surmauttanut valtaosan kansalaissodan jälkeen Venäjälle siirtyneistä suomalaisista kommunistiaktiiveista. Talvisodasta kehittyi todellinen itsenäisyystaistelu. Yleisesti uskottiin, ettei Suomi kykenisi tekemään vastarintaa mahtavalle puna-armeijalle. Mutta sitten tapahtui se, mitä on kutsuttu talvisodan ihmeeksi. Suomen puolustustahto ja –kyky yllättivät koko maailman. Ennen muuta se yllätti hyökkääjän. Stalinin suunnitelma marssia muutamassa viikossa Helsinkiin ei toteutunut. Lehtimiehet eri puolilta maailmaa raportoivat hämmästyttäviä uutisia suksilla liikkuvista suomalaissotilaista. Ilmasu ”Pieni urhea Suomi” tooistui ulkomaisissa lehdissä. ”Vain suuremmoinen ja kerrassaan uljas Suomi näyttää perikadon uhatessa, mihin vapaat ihmiset pystyvät. Suomi tekee ihmiskunnalle loistavan palveluksen.” Näin sanoi Englannin meriministeri Winston Churchill. ”Jos hyisessä Pohjolassa yhä kirkkaana loistava vapauden liekki sammuisi, se saattaisi hyvinkin merkitä paluuta keskiaikaan”, hän jatkoi. Sodan aikana vedottiin moniin länsimaihin avun saamiseksi. Kauniista sanoista ja myötätunnosta ei juuri ollut apuja. Venäläisiltä saatiin sotasaaliiksi enemmän sotakalustoa kuin mitä lännestä toimitettiin. © Er kk i Ku us an m äk i suomen tarina Mitä on olla suomalainen pian satavuotiaassa Suomessa? Mistä meidät tunnistaa, mistä olemme ylpeitäja mihin olemme menossa? Sukella kanssamme historian keskeisiin vaiheisiin ja fiilistele ajankohtaisten aiheiden äärellä. Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi jakaisemme otteita Suomen tarina-kirjasta. Pysy mukana uusi tarina lehdessämme joka kuukausi. timo junkkaala teksti ja erkki kuusanmäki kuvitus Ajankohtaista lukemista itselle tai lahjaksi. Kahden papin yhteistyönä syntynyt Suomen tarina kokoaa kansiensa väliin 100 kuvaa ja tarinaa Suomen historian keskeisistä vaiheista aivan tuoreimpiin päivän polttaviin tapahtumiin. Miten Suomesta tuli Suomi ja miten tästä eteenpäin? Hauska piirroskuvitus ja lyhyet luvut tiivistävät olennaisen maamme vaiheista. Vain oman menneisyytensä tuntevalla kansalla on mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen. Kustantaja AtlasArt Oy. Saatavana kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista ja AtlasArtin nettikaupasta www.atlasart.fi tarvitseeko esitteesi tai mainoksesi jakajan? jakelumme kattaa kotitaloudet ja yritykset. Ota yhteyttä myyti@letterbox.fi tai soita 09-2600107
  • Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 3 | 2017 Esteettisen hammashoidon asiantuntijat palvelevat Sinua Dextra Hammasklinikalla, Helsingin Stockmannin 7. kerroksessa. Asiakaslähtöiset palvelumme kattavat kaiken perushammashoidosta vaativiinkin toimenpiteisiin. Tervetuloa laadukkaaseen hammashoitoon! Vi betjänar också på svenska. Unelmien hymy kasvoillesi! Dextra Hammasklinikka Stockmannilla hammasklinikka.stockmannilla@pihlajalinna.? Varaa aika dextra.? Meillä ei peritä toimistomaksua. Pääkaupunkiseudulla kuunneltavissa olevat radiotaajuudet ja radiokanavat (MHz): Radiokanavilta musiikkinälkäinen saa jatkuvan ähkyn Radiokuuntelijaa hemmotellaan nyt yltirunsaalla tarjonnalla. pääkaupunkiseudulla on vapaasti kuultavissa yli 30 radiokanavaa. kun muistetaan että yksi korvapari voi yhdellä hetkellä kuunnella vain yhtä kanavaa, on kilpailu kanavien välillä äärettömän kovaa. kaupallisten radion kohdalla kyseessä on jatkuvasta henkiinjäämistaistelusta, vain riittävä kuulijakunta mahdollistaa mainosajan onnistuneen myynnin. Kaikki alkoi vappuaattona 32 vuotta sitten, kun RadioCity pärähti eetteriin Pääkaupunkiseudulla paikallinen radiotoiminta alkoi 30.4.1985, kun Elävän Musiikin yhdistys yhtiökumppaneineen aloitti Lepakkoluolasta RadioCityn lähetykset 100 Watin monolähettimellä. Vaatimaton lähetysteho johtui siitä, että Postija telehallituksen insinöörien mukaan suurempiin tehoihin ei ole tarvetta; ”100 wattia kyllä takaa riittävän laadukkaan kuuluvuuden”. Tosin samaan aikaan samat insinöörit huolehtivat siitä, että Yleisradion pääkaupunkiseudun lähettimillä oli käytössään kymmenkertainen teho. Kyseessä oli poliittinen päätös, jolla varmistettiin Yleisradion asema ja kaupallisten toimijoiden oli päätökseen nöyrästi alistuttava. Toisaalta satakin wattia riitti hyvin Cityn alkuaikojen lähetyksien kirosanojen pirtaan. Ärräpäitä eetterissä kuultiin ensimmäisen lähetysviikon aikana enemmän kuin Yleisradion koko toiminnan aikana siihen mennessä. RadioCityn toiminta loppui joulukuussa 2006, kun Liikenneministeriö eväsi kanavalta jatkotoimiluvan. Viimeisenä kappaleena taajuudelta 96,2 MHz kuultiin Cityn henkeen sopivasti AC/DC:n High way to Hell. Kaupallinen radiotoiminta jatkuvassa murroksessa Tuorein kaupallinen epäonnistuja on valtavirtaa vastaan pulikoinut Radio Helsinki, joka osakeantiseikkailujen jälkeen pelastettiin liiketoimintakaupan kautta Muusikkojen liiton syliin. Siis toimilupa siirrettiin uudelle yhtiölle, mutta kanavauskolliset pienosakkaat jätettiin kärsimään sijoitustappioitaan. Ensimmäinen kuukausi uuden omistajan alaisuudessa ei ainakaan radiota kuunneltaessa vaikuta tuoneen olennaisesti lisää mainostajia tälle kymmenen kertaa vuoden radiokanavaksi valitulle radiolle. Muusikkojen liitolla tosin varoja riittää kannattamattomankin liiketoiminnan pyörittämiseen, jos vain liiton jäsenet haluavat jäsenmaksuillaan radiota pyörittää. Tässä riskibusineksessa mukana olon tarpeellisuudesta ollaan muusikkopiireissä varmasti montaa mieltä. Tai toisaalta voineehan sen toimiluvan taas tarvittaessa siirtää uudelle yhtiölle. Ainakin tällaisen kuvan Liikenneministeriö on toimillaan antanut. 2000-luvulla paikallisuus painettiin villaisella Paikallisradiotoimintaa käynnistettäessä paikallisuuden korostumista uutisja ohjelmatoiminnassa pidettiin tärkeänä. Alusta alkaen radiokanavien toiminta pk-seudulla poikkesi muusta maasta. Helsingin alueella ei ole onnistuttu kannattavasti luomaan paikallisuuteen perustuvaa kaupallista radioliiketoimintaa, vaan paikallisuutisointi hiljakseen luovutettiin Yleisradion Radio Suomen alueradiolle. Paikallisuuden sijaan erikanaville yleisöä ohjataan Amerikan oppien mukaisesti erilaistetuin musiikkiformaatein. Kun pääkaupunkiseudulta liikkuu kohti Keski-Suomea, niin huomaa paikallisuuden lisääntyvän, ainakin ketjujen ulkopuoliset radioasemien taajuuksilla. Aitoa kuulijalle läheistä paikallista asiasisältöä kaivattaisiin varmasti myös Kehä III:n sisäpuolella kuunneltavissa olevan musiikkipuuron mausteeksi. Lupaviranomainen on Sanoma-konsernin ystävä Kaupalliset radiotoimiluvat ovat keskittyneet kahdelle mediatalolle Sanomalle ja Bauer Medialle, joilla molemmilla on hallussaan lukuisia radiotoimilupia. Sanomille kanavalupia on Helsingin seudulla myönnetty peräti kuudelle kanavalle: RadioSuomipop, Radio Rock, Radio Aalto, Helmiradio, Loop ja Metro Helsinki. Sanomakonserniin kuuluva Nelonenmedia lähettää kaikkien kanaviensa ohjelmavirran yhdestä konttorista, jonka studiokomeroissa eri taajuuksilla ahertavat aamujuontajat nojaavat saman seinän vastakkaisille puolille – kustannustehokasta, mutta niin steriiliä. Voidaan tietysti perustellusti miettiä miksi Valtioneuvosto Liikenneministeriön esityksestä on myöntänyt yhdelle toimijalle näin monta toimilupaa. Varsinkin, kun samanaikaisesti monet täysin erilaista ohjelmavirtaa varten toimilupaa hakeneet eivät ole sellaista saaneet. Lapset ja seniori-ikäiset ovat kokonaan ilman omaa radiokanavaa, iskelmää ja poppia sen sijaan tuntuu riittävän musiikkiähkyyn saakka. Uudet tulokkaat tiukoilla Uusimmat alueellamme kuultavat kanavat Järviradio ja Businessradio aloittivat viime vuoden lopussa ja ne edustavat toisilleen täysin vastakohtaista ohjelmavirtaa. Molemmille uusille kanaville on ainakin lähtökohtaisesti olemassa valmis, mutta varsin pieni kuulijaryhmä, jotka ovat poissa jonkin toisen kanavan kuulijamääristä. Alajärveltä ohjelmavirtaa lähettävä Järviradio on lähellä keskustalaista ideologiaa ja siksi ministeri Bernerin lupapäätöksellä on haluttu varmistaa mökkisaunalta tuoksuvan ohjelmavirran kuuluvuus autoradioissa myös pohjanmaalaisten ja keskisuomalaisten vieraillessa pääkaupungin nähtävyyksiä katsomassa. Aika näyttää miten hyödylliseksi mainostajat tämän mahdollisuuden kokevat. ? 87,9 yleyksi ? 88,6 helmiradio ? 89,0 radiodei ? 89,7 Business ? 90,0 radioaalto ? 91,1 loop ? 91,9 yleX ? 92,5 radioaalto ? 92,9 Classic ? 93,2 yleyksi ? 93,6 Finest (viro) ? 94,0 ylehelsinki ? 94,9 radiorock ? 95,2 metrohelsinki ? 95,5 yleX ? 96,2 iskelmä ? 96,8 nrj ? 97,5 ylemondo ? 98,1 SuomiPop ? 98,5 radiohelsinki ? 98,9 yleX3m ? 99,4 City ? 100,3 lähiradio ? 101,1 ylevega ? 101,4 Spirit ? 102,4 Bassoradio ? 102,8 Suomirock ? 103,1 järviradio ? 103,7 ylePuhe ? 104,6 kiss ? 105,5 nostalgi ? 105,8 jrPuhe ? 106,2 nova ? 106,9 Sputnik : Wikipedia
  • 4 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2017 Kunnallisvaaliehdokas tavoita lähimmät äänestäjäsi lehtemme sivuilla! kerro äänestäjille asioista, joita aiot valtuustossa ajaa. lähilehdessäsi kerrot viestisi tutussa ja luotettavassa ympäristössä ja teet lukijaan vaikutuksen. voit valita perinteisen lehtiilmoituksen tai juttumuotoisen artikkelin. lehtimainonnan lisäksi saat meiltä edullisesti ehdokasesitteesi painatuksen ja kotitalousjakelun, sekä näkyvyyden verkkomedioissamme. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme – saat vinkkejä printin ja verkon tehokkaaseen hyödyntämiseen Kari j. MaTTiLa 050 563 5462 PEKKa SÄrKiSiLTa 050 555 3252 PEnTTi Sirviö 045 261 0260 OLavi SuhOnEn 045 164 4314 MaTTi hÄnninEn 045 261 0240 Tärkeät päivämäärät tämän vuoden kuntavaaleissa: vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017 Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4. Ennakkoäänestys ulkomailla 29.3.-1.4. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3. Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 28.2. ennen klo 16 PEPPu KunTOOn KEvÄÄLLÄ! pakaratreeni on tällä hetkellä todella suosittua ja vinkkejä pakaroiden treenaamiseen saamme eri medioista jatkuvasti. Miksi näin? Fressin ryhmäliikuntapäällikön, fysioterapeutti tiina väinölän mukaan pääsyy suosioon on varmasti se, että muodot ovat muodikkaita! Salilta ja ryhmäliikuntatunneilta haetaan muiden liikunnan hyötyjen sekä liikunnan ilon ohella myös muotoja ja lihaksia. Aihetta pintaa syvemmältä lähestyttäessä päädytään ulkonäön lisäksi siihen tosiseikkaan, että mm. ryhdin säilymisen kannalta pakaralihasten tulisi olla ihmisen voimakkain lihasryhmä. Eli pakaratreenin tulisikin näin olla osa jokaisen treeniohjelmaa. Miksi vahvat pakaralihakset ovat ihmiselle tärkeät? Liikkumattomuus ja etenkin istumatyö johtavat pakaralihasten passivoitumiseen. Väinölän mukaan kehonhallinta vaikeutuu, sillä pakaralihasten ollessa heikot tai kireät muut lihakset joutuvat työskentelemään enemmän. Pakaroiden ja myös muiden lantioon kiinnittyvien lihasten epätasapaino saattaa olla myös selkäja lonkkakipujen, erilaisten ryhtiongelmien ja jopa alaraajojen nivelvaivojen takana. Vahvoilla pakaroilla voimme ennaltaehkäistä monia vaivoja, ja toki saada samalla kauniit muodot! väinölän mukaan Fressin ryhmäliikuntatuntivalikoima on todella monipuolinen ja vaihtoehtoja löytyy erilaisille liikkujille. ”Halusimme valikoimiimme myös lyhyen ja supertehokkaan pepputreenin, jossa tunnille on tarkkaan mietitty valmis koreografia ja musiikki, jotka vaihtuvat noin 10 viikon välein. Asiakkaamme tulevat todella tuntemaan poltetta pakaroissa, ja varmasti huomaamaan kehitystä viikkojen kuluessa”, Väinölä taustoittaa. Pakaralihakset ovat suurin voimantuottaja monissa liikuntamuodoissa, kuten juoksussa, hiihdossa, pyöräilyssä ja monissa pallopeleissä. Niiden merkitystä ei myöskään pidä unohtaa arjen askareista selviytymisessä. Tunti sopii kaikille pepuille, joten kaikki siis rohkeasti mukaan treenaamaan vahvoja pakaroita! Pakaralihasten tulisi olla kehomme voimakkain lihasryhmä. Ne vastaavat suurelta osin lonkkanivelen liikuttamisesta, joka vaikuttaa kehon toimintaan aina nilkasta selkärankaan saakka. Pakarat ovat mukana aktiivisessa liikkumisessa, kuten kävelyssä, juoksussa, pyöräilyssä ja kyykistymisessä. Liikkumattomuus ja etenkin istumatyö johtavat pakaralihasten passivoitumiseen. Heikoista pakaralihaksista johtuva lihasepätasapaino vaikeuttaa kehonhallintaa ja voi olla selkäja lonkkakipujen, erilaisten ryhtiongelmien ja jopa alaraajojen nivelvaivojen takana. Tällä tunnilla pääpaino on pakaroiden vahvistamisessa ja muokkauksessa. Peppua treenataan monipuolisesti ja todella tehokkaasti hyvän musiikin tahdissa. Vahvoilla pakaroilla voimme ennaltaehkäistä monia vaivoja sekä toki saada samalla kauniit muodot peppusi on siis todellakin treenin arvoinen! PEPPu 30 tunti sopii kaikille treenaajille, sillä tunnin intensiteettiä voit itse säädellä valitsemalla liikkeistä aina omalle kunnolle parhaiten sopivan vaihtoehdon. Tunnin kesto on 30min. Musiikki ja koreografia vaihtuvat 10 viikon välein. Tule mukaan! Liikkumattomuus ja etenkin istumatyö johtavat pakaralihasten passivoitumiseen. kuntavaalit lähestyvät vielä ehdit ehdokkaaksi jos tavoitteet toteutuvat muodostuu kuntavaaleista uusi, neljän vuoden välein toistuva, kevätkauden avaustapahtuma. Uuden kuntalain myötä kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin lokakuulta huhtikuulle. Siirrolla tavoitellaan äänestysaktiivisuuden lisääntymistä. Edellisissä kunnallisvaaleissa 2012 valtakunnallinen äänestyprosentti putosi huolestuttavasti alle 60:n. Toisaalta myös vaalityön tekeminen on ehdokkaille varmasti mieluisampaa kevätauringossa kuin syyssateessa. MYöS niMi vaihTui Vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi. Vuoden 2017 kuntavaalit ovat ensimmäiset kevätvaalit ja varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta 2017. Ennakkoäänestämään pääsee jo hieman aiemmin 29.3.–4.4. Vaaleilla valittu kunnanvaltuusto aloittaa nelivuotisen toimikautensa 1. kesäkuuta. vaLTuuSTOiSSa TEhdÄÄn arKEMME vaiKuTTavia PÄÄTöKSiÄ Kunnissa tehdään paljon meitä koskevia päätöksiä: iltapäiväkerhoista, kiinteistöja kunnallisverosta ja siitä, miten katuvalot palavat. Kunnissa päätetään myös työja elinkeinopolitiikasta, koulujen kielivalinnoista ja uimahallin lippujen hinnoista. viELÄ EhTii hYvin EhdOKKaaKSi Kuntavaalit on tilaisuus vaikuttaa kotipaikkamme asioihin ja saada aikaan konkreettisia muutoksia lähiympäristössä. Mikäli vaikuttaminen lähiympäristömme asioihin kiinnostaa, niin nyt kannattaa olla aktiivinen. Monet puolueet ja puolueisiin sitoutumattomat ryhmät täyttävät näinä viikkoina ehdokaslistojaan ja ehdokashakemukset on jätettävä helmikuun aikana. Aloita aktivoituminen tutustumalla eri puolueiden ajatuksiin ja vaaliteemoihin – mikä niistä olisi lähimpänä omaasi? Kenen mukana olet laittamassa meidän asioitamme kuntoon?
  • Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 3 | 2017 www.fressi.? Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä motivaatiota että oikeanlaista harjoittelua. Tehtäväni on auttaa sinua näissä molemmissa ja tiedän, että näin tulee myös tuloksia. JA TÄMÄ ON LUPAUS. Fressi Trainer -vastaava Timo Niemi ”LUPAAN AUTTAA SINUA KOHTI OMIA ONNISTUMISIASI.” P I N TA A S Y V E M M Ä LTÄ . Fressi Vuosaari • Tyynylaavantie 20 • 00980 Helsinki • puh. 010 850 9000 (pvm/mpm) Helsinki · Espoo · Vantaa · Tampere · Ylöjärvi · Seinäjoki · Lahti · Mikkeli · Kuopio · Oulu TEE NYT ALKUVUOD EN PARAS PÄÄTÖS! KYSY LISÄÄ KESKUKSE STA! venemessut kokoaa veneilijät, vesiharrastajat ja kalastajat Se aika vuodesta on taas tullut, jolloin kesän veneilykaudesta haaveilevat pääsevät ensikertaa astumaan veneen kannelle. tähän tarjoaa mahdollisuuden vuodesta toiseen hulppeat kävijämäärät keräävä vene 17 Båt –messut. tämä pohjois-euroopan suurin veneilytapahtuma esittelee tänäkin vuonna Messukeskuksessa laajan kattauksen erikokoisia veneitä sekä tarvikkeita ja varusteita. Tällä kertaa esillä ovat vahvasti myös vesiharrastukset ja kalastus. venemessut täyttää kaikki Messukeskuksen seitsemän hallia. näkemistä ja kokemista riittää siis varmasti. Venemessulla on neljä ohjelma-aluetta; Uusi Aalto -alue, Purjehdusmaailma, Veneilyn palvelusatama ja Kalastusalue. Kaikilla alueilla tapahtuu päivittäin. Tällä kertaa tarjolla on myös uudenlaista teemoitettua ohjelmaa arki-iltoina, töiden jälkeen klo 17-20, jolloin pääsyliputkin maksavat vain 13 e. Maanantaina 13.2. teemana on Suomi 100 vuotta, tiistaina 14.2. Ihanat naiset kannella, keskiviikkona 15.2. Windy Day ja torstaina 16.2. Ilta kalassa. Illat tuovat teemojen mukaista ohjelmaa mm. ystävänpäivänä 14.2. Ihanat naiset kannella -teemailtana kuullaan naisten purjehdustarinoita kisoista ja purjehdusmatkoilta sekä rohkaistaan naisia mukaan veneilyn pariin ja vaikkapa kimppaveneen ostoon. Sata vuotta täyttävä Suomi näyttäytyy venemessuilla entistä laajempana klassikkovenealueena. Messuilla on myös mm. kilpamoottorivenenäyttely sekä Horisonttiryhmän juhlavuoden valokuvanäyttely. UUSi PURjehdUSmaaiLma ja tUttU PURjehdUSSatama Purjehdussataman ympärille on rakennettu Vene 17 Båt -messuille kokonainen Purjehdusmaailma, jossa esitellään Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n luokkaliittojen upeita purjeveneitä. UUSi aaLto -aLUeeLLa VeSi RoiSKUU Uusi Aalto -alueella voi kokeilla erilaisia vesiharrasteita mm. meloa, suppailla, kokeilla wake boardia ja erilaisia vesileluja. Sea Safety pitää suosittua sukelluskoulua ja snorklauskurssia altaassa. Windy Day tuo alueelle erilaisia purjeita ja niihin liittyvää toimintaa. Alueella on messujen aikana muotinäytöksiä ja musiikkia. Venemessujen artistit julkaistaan tammikuussa. Sunnuntai 19.2. on perhepäivä ja silloin Uusi Aalto -alueella esiintyy Aarne Alligaattori. UUSi VeneiLyn PaLVeLUSatama ja tUttU VenemeStaRin teLaKKa Veneilyn palvelusatama kokoaa veneiden kunnostukseen ja säilytykseen erikoistuneet yritykset omalle alueelleen, jonka keskiössä on tuttu Venemestarin Telakka. KaLaStUSaLUeeLLa jättiaKVaaRio ja UUSi FLiP oFF -heittoRata Kalastusalue tarjoaa entistä enemmän ohjelmaa. Keskiössä on edelleen Rapala Kalatakuu Akvaario, jossa uivat oikeat kalat ja jolla kalastusoppaat esittelevät taitojaan päivittäin. Uutta on Rapalan Flip Off -heittorata, jossa heitetään viehettä kehyksissä olevaan reikään ja kisataan, totta kai. Uutta on myös tietoiskupiste, jossa mm kerrotaan tarinoita kalastuksesta ja näytetään, miten kaloja käsitellään. Vene 17 Båt aUKioLoajat ? perjantai 10.2. klo 14-18 ? la-su 11.–12.2. klo 10-18 ? ma-pe 13.–17.2. klo 11-20 ? lauantai 18.2. klo 10-18 ? sunnuntai 19.2. klo 10-17 PääSyLiPPUjen hinnat: ? aikuiset 18 e, iltalippu ma-to klo 17 jälkeen 13 e ? lapset (7-15v), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 11 e ? Perheliput (max 2 aikuista ja alle 16 v. lapset) 39 e ? ryhmälippu (väh 10 hlöä) 11 e/hlö ? Pääsyliput edullisemmin etukäteen verkkokaupasta http://shop. messukeskus.com ? 16 e / 9 e / 36 e / 9 e Menotärppi
  • 6 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2017 VUOKRAA ASTIAT JUHLIISI Astiat pieniin sekä isompiin tilaisuuksiin, vuokraat vain ne mitä tarvitset ja palauttaa voit likaisena PESE ITSE!! VUOKRAA PAINEHUUHTELULAITE Sohvat, patjat, autonpenkit, matot ym. kangaspinnat. Yhtä helppoa kuin imurointi ! HELPOTA MUUTTOASI! Vuokraa puhtaat muoviset muuttolaatikot. Meiltä myös nokkakärryt, jätesäkit, kiristekalvot ym. POPNET OY ASTIA-, MUUTTOLAATIKKOJA SIIVOUSKONEVUOKRAUS www.popnet.fi, popnet@popnet.fi Puh. 0400 472 993, Nahkelantie 99, Tuusula. KAIKKI KUNTOSALIT YKSI HINTA AVOINNA 05-24 EI SITOUTUMISAIKAA Laatua arvostavalle. Katso paras aloitustarjous netistä evofitness.fi/tutustu Esplanadi, Herttoniemi, Joensuu, Kirkkonummi, Kuopio, Leppävaara, Suomenoja, Tammisto kiMMo niskanen kertoo, että 57 kiloa kevyempänä olo on jo tosi mukava. viime helmikuussa startannut projekti rullaa eteenpäin vakain ottein. tähtäimessä on pudottaa vielä toiset 57 kiloa seuraavan kolmen vuoden aikana. 57 kiloa kevyempi Kimmo: nyt energiaa riittää harrastuksiinkin Kaivinkoneyrittäjä Kimmo Niskanen on rauhallisen oloinen nuori mies. Hän suhtautuu huimaan painonpudotukseensa liikoja tuulettelematta ja toteaa, että ylipainoisuus on ollut hänelle normaali olotila lapsuudesta alkaen. Niin kauan kuin muistan, olen ollut isokokoinen. Kun en ole itsetuntoani ikinä perustanut ulkoisiin seikkoihin, niin en ole kiinnittänyt ylipainoon erityisempää huomiota – tavallaan se on ollut osa minun persoonaani. Lapsuudenkodissakaan ylipainosta ei tehty numeroa, sillä äidin suvun puolella ylipainoisuus on ollut tavallista. KiuSaTTiinKO Sinua LaPSEna YLiPainOSi TaKia? Saattoi joku joskus vähän yrittää, mutta olin sen verran kovapäinen jannu, että pistin hanttiin ja näytin, että sellainen peli ei vetele. Myönteisen elämänasenteen omaava Kimmo toteaa, että ylipaino ei myöskään ole estänyt häntä tekemästä ja menemästä, jos jokin asia on kiinnostanut. Ennen omaa yritystä työkokemusta karttui metsäkonehommista niin Ruotsissa kuin Venäjälläkin. OLETKO LaihduTTanuT aiKaiSEMMin? Kahdeksan vuotta sitten kokeilin vähän aikaa. Motivaatio ei silloin riittänyt ja laihdutus jäi työkiireiden jalkoihin. Toki aina välillä olen koittanut katsoa syömisiäni, mutta se tärkein eli päätös puuttui. Kimmo kertoo, että koneyrittäjän työpäivät alkavat aamuvarhaisella ja jatkuvat iltamyöhään. Kesällä kiirettä piisaa maankaivu-urakoissa ja maanajossa, talvisin riittää lumenaurausta öisinkin. Ennen painonpudotuksen aloittamista ruokailu tuli kuitattua muhevilla voileivillä, sama menu oli myös aamulla ennen töihin lähtöä ja työpäivän päätyttyäkin. Selvää oli, että sopivia työvaatteita ei löytynyt kokotaulukoista valmiina. Ne piti teettää mittojen mukaan. MiSTÄ SaiT nYT KiPinÄn LaihduTTaa? Olo alkoi tuntua tosi väsyneeltä ja energiat olivat nollilla. Kyllähän minä tiesin, että ylipaino on terveysriski, vaikka varsinaisia vaivoja ei vielä ollutkaan. Menin helmikuussa 2016 terveyskeskuslääkärin juttusille ja pyysin verikokeita. Aavistelin, että asiat ovat huonosti. Ihme kyllä, veriarvot olivat hyvät! Myös nivelet olivat hyvässä kunnossa. Lääkäri totesi, että hyvistä laboratoriotuloksista huolimatta on syytä tarttua härkää sarvista, jos ylipäätään haluaa pudottaa painoaan ja ottaa vastuuta terveydestään. Vaivojen ja sairauksien ilmaantumista ei pidä jäädä odottelemaan. Nuorempana ehtii tehdä isoja korjausliikkeitä ja estää ennalta pitkäaikaissairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta. 32-vuotias Kimmo tiesi olevansa nyt valmis muutokseen. PÄÄTöS jOKa PiTi Tein päätöksen, jonka päätin myös pitää. Sain lääkäriltä lähetteen yliopistosairaalan kliinisen ravitsemustieteen yksikköön. Tapasin siellä lääkärin ja ravitsemusterapeutin, joiden kanssa laadittiin laihdutussuunnitelma aikaja kilotavoitteineen. Sain tosi perusteelliset ohjeet. Ravitsemusterapeutti kertoi erilaisista vähäkalorisista VLCDtuotteista, joihin tutustuin omin päin. Laihdutuksen startti oli vauhdikas. Ensimmäiset kolme kuukautta Kimmo nautti jämptisti 600 kilokaloria vuorokaudessa. Paino putosi viiden kilon viikkotahdilla 40 kiloa, ja syksyllä otettujen kontrolliverikokeiden tulokset olivat erinomaisia. Vaikka vaaka näytti kymmenien kilojen lähteneen, en oikeastaan kesällä vielä tuntenut isoa muutosta. Vaatteetkaan eivät pahasti roikkuneet. Vasta loppuvuodesta olen tajunnut, miten paljon olen kaventunut. Muutos tuntuu tapahtuneen lyhyessä ajassa rysäyksellä. Vaateostoksilla on tullut käytyä useammankin kerran ja kaverit ovat hyväntahtoisesti kuittailleet, että kohta miestä ei tunnista ollenkaan. Alun perin suunnitelmaan kuului laihdutusleikkaus. Nyt siitä on luovuttu. On parempi, jos painon saa pudotetuksi ja hallintaan tasapainoisella ruokavaliolla ja oikeanlaisten ruokailutottumusten omaksumisen kautta. OLETKO OSaLLiSTunuT vErTaiSrYhMiin? EnTÄ MiTEn KavEriSi OvaT KOMMEnTOinEET? Tykkään tehdä asioita ihan itsekseni, niin myös tämän projektin suhteen. Minulle on riittänyt ravitsemusterapeutin tuki ja ohjeet. Kaverit ovat tietysti kannustaneet ja vähän myös ihmetelleet, voiko aikamies pysyä elossa noilla dieettieväillä. Olen vastannut, että katsokaa minua! Olen ollut pikkuisen laiska ruoanlaittaja, mutta kyllä tässä on löytynyt uutta innostusta siihenkin. Isoin muutos entiseen on se, että olen jättänyt leivän kokonaan pois ruokavaliostani. Turhat hiilihydraatit ovat muutenkin huono juttu painonhallinnan kannalta. Rasvaisia ruokia ei tee enää mieli ollenkaan. Myös vettä on juotava tarpeeksi. Motivaatio on kasvanut ja vahvistunut entisestään, kun tuloksia on tullut. EnTÄPÄ harraSTuKSET? Olon keventyessä vireystaso on noussut ja nyt energiaa riittää harrastuksiinkin. Kyllä on mahtavaa samoilla luonnossa, kun on 57 kiloa vähemmän kannettavana. Lääkärin ohjeiden mukaisesti varsinainen kuntoliikunta ei vielä ole ajankohtaista. Kimmo tietää, että painoa pitää pudottaa vielä lisää, jotta liikunta on turvallista nivelille. Tulevaisuuden suunnitelmissa kajastelevat kuntosali ja uimahalli. jOKainEn OnniSTuu Kimmo toteaa, että iso painonpudotus on pitkä projekti, jossa tähtäin on pitkän matkan päässä. Jokainen laihduttaja pääsee varmasti tavoitteeseen, kunhan tekee päätöksen ja pitää siitä kiinni. Kimmo muistuttaa myös armollisuudesta: lipsahduksia sattuu kaikille joskus, mutta niistä ei pidä masentua eikä jättää projektia kesken. Itselläni motivaatio on kasvanut viikko viikolta ja punnitus punnitukselta. Laihtuminen on uskomattoman palkitsevaa. Itsetuntokin lujittuu, kun huomaa pystyvänsä tekemään todella isoja muutoksia oman terveyden ja tulevaisuuden hyväksi. Muutamat kaveritkin ovat innostuneet omaan projektiinsa, kun ovat vierestä seuranneet minun laihduttamistani. En tee tästä laihduttamisesta mitään elämää suurempaa. Suhtaudun rauhallisesti jalat maassa -asenteella tähän hommaan, niin pysyy tolkku mukana. Onnistuminen on antanut valtavasti lisää itseluottamusta. Itseään ja mielitekojaan pystyy hallitsemaan, kun vaan päättää niin. kimmo niskanen on laihduttanut jo 57 kiloa Tästä on kiva kertoa
  • LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 3 | 2017 MAINOSTAJA OLE SIELLÄ MISSÄ OSTOPÄÄTÖSKIN Kädessäsi olevan lehtemme lukijoista: 96% tekee perheensä ostopäätökset.* 81% suorittaa ostoksensa 5 km: säteellä kotoaan.* *Lukijatutkimus syksy 2014 VARAA OMA KAMPANJASI myynti@letterbox.fi Labradorinnoutaja on Suomen suosituin koirarotu labRadoRinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu. Kestosuosikki on pitänyt kärkipaikkaa jo seitsemän vuotta. Kennelliitto rekisteröi viime vuonna hulppeat 46 191 koiranpentua. Eniten rekisteröitiin labradorinnoutajia, suomenajokoiria ja jämtlanninpystykorvia. Kotimaiset koirarodut paransivat sijoituksiaan itsenäisyyden juhlavuoden alla. Vuonna 2016 rekisteröitiin yli 2 000 labradorinnoutajan pentua. Edellisen kerran pentuja on rekisteröity yhtä paljon 25 vuotta sitten. Vuosituhannen alussa labradorinnoutaja ja kultainennoutaja olivat vielä yhtä suosittuja, mutta kultaisennoutajan suosio on laskenut ja rotu löytyy nyt rekisteröintilistan sijalta 6. moni suomalainen koirarotu vahvisti asemiaan rekisteröintilistalla vuonna 2016. Suomenajokoira piti tiukasti kiinni sijastaan rekisteröintilistan kakkosena ja suomenlapinkoira nousi listalla kaksi pykälää sijalle 4. Karjalankarhukoiran ja suomenpystykorvan pentuja rekisteröitiin molempia yli 700. Luku ilahduttaa, sillä pentumäärät kävivät taannoin jo 500 pennun tuntumassa. Karjalankarhukoira nousi nyt rekisteröintilistalla sijalle 11 ja suomenpystykorva sijalle 13. Lapinporokoiria rekisteröidään vuosittain tasaiset 200-300 pentua. Nyt porokoira on listalla sijalla 60. Kennelliitossa juhlitaan tänä vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kotimaisia koirarotuja. Rekisteröintitilastoja pitkään seurannut Koirammelehden päätoimittaja Tapio Eerola uskoo, että rotujen saama huomio välittyy tänä vuonna myös pentujen ja rekisteröintien määrään. LiStaLLa mieLenKiintoiSia yKSityiSKohtia Vaikka viime vuoden rekisteröintitilastoissa ei olekaan suuria muutoksia edellisvuosiin nähden, löytyy tilastoista mielenkiintoisia yksityiskohtia. eerola huomioi, että muun muassa kääpiökoirien, paimenkoirien, vahtikoirien ja molossien ryhmien suosio laskee. Paimenkoirien ryhmän pentumäärä on alimmillaan yli 10 vuoteen eikä esimerkiksi saksanpaimenkoira ole ollut ainakaan 50 vuoteen rotutilastossa niin alhaalla kuin nyt viidentenä. ilmiömäisiä rekisteröintien nousuja on nähty muun muassa lapinkoirilla ja pienillä seurakoirapystykorvilla. Fakta ? kennelliitto rekisteröi 46 191 koiraa vuonna 2016 ? Pentuja rekisteröitiin yli 300 eri rodusta ? tuontikoiria rekisteröitiin 2 300 IdA PHOTOgRAPHy 10 suosituinta rotua vuonna 2016: ? 1. labradorinnoutaja ? 2. suomenajokoira ? 3. jämtlanninpysty korva ? 4. suomenlapinkoira ? 5. saksanpaimenkoira ? 6. kultainennoutaja ? 7. harmaa norjanhirvi koira ? 8. shetlanninlammas koira ? 9. jackrussellinterrieri ? 10. kääpiösnautseri kuvassa labradorinnoutaja.
  • 8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2017 p. 010 2193 970 www.didrichsenmuseum.fi JUHO RISSANEN Lapsuuden muisto VIRKISTÄVÄN MUKAVA. KALLIO I KONTULA I MALMI I MÄKELÄNRINNE I PASILA I SILTAMÄKI I TÖÖLÖ I VUOSAARI SEURATANSSIT Töölö: to klo 10.00 Ilmoittaudu urheiluhallit.fi/varaukset tai hallin asiakaspalvelussa. 6,50 € 9,50 € Meillä tapahtuu Meillä tapahtuu urheiluhallit.fi/toolo urheiluhallit.fi/toolo seniorit TARJOUKSET 6 kk:n kuntosalikortti 172 € (norm. 215 €) 3 kk:n ryhmäliikuntakortti 131,20 € (norm. 164 €) 5 krt senioriliikuntaa 24 € (norm. 30 €) Voimassa 15.2.2017 asti, 1 kpl / hlö. Sisältää asiakaskortin. -20 % Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin. Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi Koti palvelujen keskellä Ikä oikeuttaa hyvään elämään Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan. Lämpimästi tervetuloa! Minna Saranpää / Wilhelmiina Voimavarojen ylläpitoa & kuntoutusta Kattavaa palvelua & huolenpitoa Ohjelmaa & vireää arkea www.wilhelmiina.fi Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 044 345 4347 Dentaurus Oy Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Ma-pe klo 10-18, la klo 10-15 Runeberginkatu 44, 00260 Helsinki Korkeavuorenkatu 19, 00130 Helsinki www.facebook.com/paperikauppaputinki