• sijoitusvinkkiä luonnonystävälle 5 Miljardi lasku odo? aa Miksi Suomen hiilinielujen annettiin romahtaa? 50 vuo? a SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 4/2024 Rakastettu norppalogo uudistui
• 2 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Suomen luonnon suojeluliiton jäsenlehti Nro 4/2024, marraskuu. 50. vuosikerta ISSN 0788-8708 Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liiton jäsen Päätoimittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Graafi nen suunnittelija Hannele Alanko Taitto Tero Jämsä Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 4/2024 Rita Anttila, Ruusa Myllyaho, Johannes Pättiniemi, Raija Savikko, Hannu Toivonen Ilmestyy 2024 26.2. (aineistopäivä 24.1.), 27.5. (24.4.), 26.8. (24.7.), 25.11. (23.10.) Tilaushinta 2024 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.? Ilmoitushinnat 2024 1/1 sivu 2000 €, 1/2 sivu 1000 €, 1/4 500 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosentti selle kierrätyspaperille. Rahankeräyslupa: RA/2022/199, sll.? /rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.? /luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.? /uutiskirje Liity jäseneksi sll.? /liity Anna lahja luonnolle: sll.? /lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; X: @luonnonsuojelu KU VA T RIT A AN TT ILA , JE NN I HA MA RA , ME RJ A PA AK KA NE N KUVA OUTI NEUVONEN Sienihullu kasvimetsästäjä Anu Brask löytää ruokaa kaupunkimetsästä. Tulevaisuuden energiajärjestelmä Fossiilivapaata energiaa ei ole olemassa, sanoo Johannes Pättiniemi. Apurahahaut auki Säätiöiltä voi hakea tukea luonnonsuojelutyöhön. Sijoitusvinkkejä luonnonystävälle Nordnetin Suvi Tuppurainen kertoo, miten pääsee eettisen sijoittamisen alkuun. 5 9 11 28 29 5 12 Tuusulan Vitkälla. Anu Brask. Luonnonsuojeluvoitot kannustavat jatkamaan suojelutyötä.
• 3 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 TÄMÄ SYKSY ON KOHISTU METSÄASIOISTA – ja hyvästä syystä. Ensin raakkutuho toi metsätalouden aiheuttaman luontokadon tapetille, ja sitten hiilinieluihin liittyvä miljardilasku toi ilmastoasiat esiin. Samalla avautui ovi kritisoida metsätalouden toimintatapoja. Se ovi kannattaa pitää avoinna, sillä muutoksia tarvitaan. Hiilinielujen romahdus on valtava asia, ja pureudumme siihen tässä lehdessä. Meillä on ollut hieno menestystarina, jota nieluromahdus nyt likaa: Tavoitteemme olla hiilineutraaleja vuonna 2035 on tehnyt Suomesta ihaillun edelläkävijän. Suomen päästöt ovat pienentyneet yli 40 prosenttia 1990-luvun jälkeen, mutta nettopäästöt eli kokonaisvaikutus ilmastoon on pysynyt ennallaan hiilinielujen pienenemisen takia. Esimerkiksi the Guardian kertookin Suomesta nyt tarinaa epäonnistujana. On ymmärrettävää, että Suomen tarina kiinnostaa. Miten voi olla, että metsien maa joutuu ostamaan nieluyksiköitä muilta mailta? Päättäjät yrittävät esittää asian niin, että nieluromahdus ja -lasku olisivat tulleet yllätyksinä. Tosiasia on, että tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet nieluromahduksesta, joka johtuu pääosin liian suurista hakkuista. Tuntuu ihmeelliseltä, miten päättäjät ovat jättäneet huomioimatta tutkijoiden varoitukset. Taustalla on metsäalan valtava lobbausvoima. Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho kuvaa ”metsäklikkiä” Voima-lehdessä 16.10. näin: ”Metsäalan lobbarivalta on rakennettu Suomessa todella taitavasti. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton, Metsähallituksen, metsäyhtiöiden ja muiden metsäalan toimijoiden edunvalvonta läpäisee kaikki yhteiskunnalliset rakenteemme. Suomessa tuskin on metsäasioita käsittelevää päätöksentekoelintä, jossa lobbarit eivät tekisi työtään. [– –] Metsäalan valta tulisi nostaa pöydälle ja murentaa.” Samalla on tehty valtavaa tulonsiirtoa veronmaksajilta metsätaloudelle (HS 1.9.). Nielulasku jää veronmaksajien maksettavaksi. Metsätalous ei siihen osallistu. Se ei ole reilua. Aiheuttaja maksaa -periaate ei toteudu myöskään luonnon kohdalla. Suomen metsätaloutta koskevassa keskustelussa on ollut vuosikymmeniä vallalla muuttumattomat argumentit: ”Suomi elää metsistä”, ”Metsä kasvaa enemmän kuin sitä hakataan” ja ”Suomen metsätalous on kestävää”. Nyt on aika purkaa myytit lopullisesti. Tosiasia on, että meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen metsätalouteen. Ilmastotoimet tulevat paljon kalliimmiksi, jos joudumme ostamaan nieluyksiköitä tai tekemään vastaavat ilmastotoimet esimerkiksi liikenteessä ja rakentamisessa. Puhumattakaan luontokadosta: meillä ei ole varaa menettää metsien monimuotoisuutta. Viimeinen vuosi on osoittanut, että ympäristöjärjestöjä ja aktiivisia kansalaisia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomen hallitus on rikkonut ilmastolakia. Kun tutkijat vahvistivat hiilinieluromahduksen, vaadimme hallitusta toimiin. Lopulta käytimme järeää keinoa: veimme hallituksen toimimattomuuden viiden muun järjestön kanssa oikeuteen, ja odotamme nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Se luo toivoa. Me haluamme päästä takaisin ilmastoratkaisujen tielle. Tästä ja monesta muusta saavutuksesta voit lukea tästä lehdestä. Ne ovat vain pintaraapaisu kaikesta siitä työstä, mitä teemme tukijoidemme tuella. Voit siis olla varma, että tuellasi on merkitystä. Kiitos. Metsien maan on huolehdittava metsistään Tosiasia on, että meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen metsätalouteen. Pääkirjoitus KU VA OO NA LO HI LA HT I LIISA HULKKO Luonnonsuojelija-lehden päätoimittaja
• 4 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ TURVA lahjoittaa tänä vuonna Luonnonsuojeluliiton työlle metsien hyväksi mahtavat 24 000 euroa. Lahjoituksen suuruudesta päättivät Vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat sekä muut sidosryhmät. ”Keskinäisenä vakuutusyhtiönä juuremme ovat yhteisvastuussa. Kannamme riskejä yhdessä ja tuemme toisiamme. Lahjoitukset ovat yksi konkreettinen tapa tarjota tukea sinne, missä sitä tarvitaan”, sanoo Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan toimitusjohtaja Ville Raunio. Metsät ovat ratkaisevassa asemassa luontokadon ja ilmastokriisin hillitsemisessä. Metsät ovat samalla koti noin puolelle Suomen lajeista. Vakuutusyhtiö Turvan lahjoitus on tärkeä, sillä metsäisistä luontotyypeistä uhanalaisia on 76 prosenttia. Esimerkiksi vanhoista ja luonnontilaisista metsistä on Suomessa jäljellä enää rippeet. Suomen luonnonsuojeluliitto puolustaa metsiä koko maassa. Liitto vaikuttaa metsiä koskevaan lainsäädäntöön, puolustaa suojelualueita ja kansallispuistoja, suojelee metsälajeja ja kampanjoi ja kouluttaa metsiensuojelijoita. ”Lahjoituksemme heijastaa Turvan sitoutumista ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Suomen luonnonsuojeluliiton kautta voimme vaikuttaa meille suomalaisille tärkeiden metsien suojeluun”, Raunio sanoo. Luonnonsuojeluliitto kiittää lämpimästi Vakuutusyhtiö Turvaa! Turvalta upea lahjoitus suomalaisille rakkaiden metsien hyväksi Lue Luonnonsuojelijaa verkossa Lahjaksi luonnon pelastuspaketti Tilaa Suomen Luonto lahjaksi Yhteistyössä Vink vink KU VA MI IKA MA NN IN EN KU VA PA UL ST EV EN S KOONNUT TOIMITUS Tapaaminen Talaskankaalla Suora toiminta suojeli Talaskankaan vanhat metsät kolmekymmentä vuotta sitten. Suomen Luonto -lehti kutsui 1980-luvun aktivistin ja nykyaktivistin Talakselle nuotiokahville. Maailma on eri, mutta kokemukset yhdistävät yli vuosikymmenten. Miten metsäaktivismi on noista päivistä muuttunut, ja onko nyt helpompaa vai vaikeampaa uskoa tulevaisuuteen? Mitä sanottavaa eri sukupolvien kansalaistottelemattomilla on toisilleen, ja mitä opittavaa heillä on toistensa kokemuksista? Tilaa lehti: suomenluonto.? /joulu Luonnonsuojeluliiton nettisivut ovat uudistuneet, ja sitä myötä Luonnonsuojelijan verkkolehti on nyt entistä ehompi. Tutustu digilehteen, josta löydät uutta luettavaa paperilehteä laajemmin ja useammin. Tutustu: sll.? /luonnonsuojelija Ilahduta läheistäsi tänä jouluna parhaalla aineettomalla lahjalla. Neljästä vaihtoehdosta löydät sopivan jokaiselle lahjansaajalle. Miten olisi Norpan ensiapu kummilapselle tai vaikkapa Itämeren elvytys isoisälle! Joulun pelastuspaketit löydät osoitteesta: sll.? /joulu Ei pöllömpää! Luonnonystävän lehdestä on iloa koko vuodeksi. Lehden jokaisessa numerossa on paljon ajankohtaista luontoja ympäristötietoa, retkeilyja luontokohteita ja maan upeimmat luontokuvat. Verkosta löytyy lisää tutkittavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa sekä näköislehtiarkisto. Tee tilaus: suomenluonto.? /joulu
• 5 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Ympäristöjärjestöjen yhteinen nimienkeruuoperaatio Etelä-Suomen metsien puolesta tuotti mahtavan tuloksen. ”Yli 110 000 allekirjoitusta osoittaa, että metsien lisäsuojelulle on kansalaisten vahva tuki. Suurkiitokset kaikille vetoomuksen puolesta toimineille ja allekirjoittaneille”, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen iloitsee. Valtaosa nimistä kerättiin seitsemän kuukauden aikana vapaaehtoistyönä kaduilla ja yleisötapahtumissa. Myös internetissä oli mahdollisuus allekirjoittaa. Ekotekijä TEKST JA KUVA JENNI HAMARA Luonnonsuojelija 50 vuotta Anu Brask kiittää luontoa lahjoittamalla. VILLIYRTIT EIVÄT OLLEET MUODISSA Vantaan Martinlaaksossa 1990-luvulla. Nuori Anu Brask päätyi kuitenkin niiden pariin hänen siskonsa löydettyä sattumalta kirjapinosta Toivo Rautavaaran 1940-luvun alussa ilmestyneen Mihin kasvimme kelpaavat -kirjan. ”Rupesimme systerin kanssa keräämään maitohorsmaa, hiostimme teetä ja pyörimme Martinlaakson pusikoissa rikkaruohoja keräämässä”, Brask muistelee. Sittemmin hänestä tuli kokki, ruokatoimittaja ja luonnontuoteneuvoja, joka osaa hyödyntää luonnon antimia niin kotona kuin työssään. Onpa hänellä hallussaan jopa kantarellien poimimisen maailmanmestaruus. Helsingin Toukolassa asuva sienimestari tuntee lähimetsät, pusikot ja Viikin maastot. ”Koluan lähiluontoa etsien villiyrttejä ja sienestäen. Tiedän myös muutamia paikkoja, joissa on joskus ollut asutusta. Niistä löytyy edelleen marjapuskia ja omenapuita. Harrastan kasvimetsästystä.” Nuorempana Brask eli vähävaraista elämää Oranssin puutaloyhteisössä Kumpulassa. Hän tutkaili, mitä lähiympäristössä kasvaa ja mietti, menestyisivätköhän kasvit omalla pihalla. Nykyään Brask opiskelee urbaaniksi eräoppaaksi ja käy sienimetsässä myös silloin, kun siellä ei ole sieniä. Luonto on oppimateriaalina loputon. Sienistä kiinnostus laajenee metsätyyppeihin ja säähän sekä muihin kasveihin ja puihin. Olen utelias ja tiedonhaluinen luonne. Luonto on sellaiselle ihmistyypille loistava paikka. Aiheet eivät lopu kesken. Silmät avoinna kulkevalle kaupunkiluonnosta löytyy aina jotain kiinnostavaa. ”Japaninamerikkalaisen ystäväni sanoin: Helsinki on kaupunki puistossa, kaupunki luonnon sisällä.” Braskille ja hänen puolisolleen on tullut jouluperinteeksi lahjoittaa Luonnonsuojeluliiton kautta luonnolle. Monena vuonna lahjoitus on suuntautunut saimaannorpille. ”Olen 50-vuotias ja niin kauan kuin muistan, on puhuttu saimaannorppien uhanalaisuudesta. Voisi kuvitella, että puolessa vuosisadassa tilanne olisi muuttunut enemmänkin.” Taustalla on myös ajatus vastavuoroisuudesta: ”Pystyn antamaan jotain takaisin siitä, kun koko vuoden nautin luonnosta ja hyödyn henkilökohtaisella tasolla monenlaisesti.” Anu Brask kokkaa ja kirjoittaa luonnosta. Hänen teoksensa Sienihullu valittiin vuoden 2022 kotimaiseksi keittokirjaksi. Urbaani eräilijä Julkaistu Luonnonsuojelijassa 5/2005 Metsävetoomuksen allekirjoitti yli 100 000 suomalaista
• 6 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Uutisia TEKSTIT LIISA HULKKO, RUUSA MYLLYAHO JA ANNAMARI VÄRTÖ ANTTI HEIKKINEN Ympäristöpäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto Lantapoikkeuksen jatkaminen olisi erittäin valitettava poliittinen päätös Saaristomeren kannalta. Metsäyhtiöt jäivät kiinni rikkeistä pistotarkastuksissa Metsiensuojeluun koulutetaan Tampereella ja Jyväskylässä METSÄYHTIÖT RIKKOVAT FSC-METSÄSERTIFIKAATIN kriteerejä säännönmukaisesti. Tämä selviää Luonnonsuojeluliiton maastotarkistuksissa, joissa on arvioitu, ovatko suunnitellut ja jo toteutuneet hakkuut FSC-sertifikaatin mukaisia. ”Tällä hetkellä järjestelmä nojaa pitkälti yhtiöiden omaan valvontaan. Se ei ole riittävää, joten teimme omia tarkastuksia”, kertoo Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen. Luonnonsuojeluliitto on tehnyt kahden viime vuoden aikana vajaa 30 pistotarkastusta sertifioituihin metsiin. Sertifikaatin vastaisia rikkeitä liitto on löytänyt 16:sta metsästä. Kaikista näistä liitto on tehnyt valitukset FSC-sertifikaatin auditoijalle. Suurin osa valituksista on edelleen käsittelyssä. Auditoija on tehnyt tähän mennessä kahdesta valituksesta päätöksen: Metsäyhtiöt UPM ja Tornator ovat rikkoneet FSC-sertifikaattia. UPM aikoi hakata Sotkamossa ja Tornator Ilomantsissa metsiä, jotka olisi pitänyt FSC-sertifikaatin mukaisesti jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. ”Molemmat kohteet olivat runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, jotka ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Sertifioidut yhtiöt ovat sitoutuneet jättämään juuri tällaiset kohteet pysyvästi hakkuiden ulkopuolelle”, Hakulinen sanoo. FSC on vapaaehtoinen metsäsertifiointijärjestelmä. Se määrittää reunaehdot lakisääteistä kestävämmälle puuntuotannolle, joita sertifikaattiin liittyneet yhtiöt ovat sitoutuneet noudattamaan. ”Sertifikaatin on tarkoitus taata kuluttajalle, että metsää on käytetty FSC:n kriteerit täyttävällä tavalla. Se ei tällä hetkellä valitettavasti toteudu”, Hakulinen sanoo. KU VA AI NO HU OT AR I KU VA KIR SI HA RU KU VA TU UL I HA KU LIN EN Rita Anttila ja melkein 40 muuta sai oppia lähimetsien puolustamiseen. KOTIMETSÄN PUOLUSTAJIEN KOULUTUKSET saapuvat ensi keväänä Tampereelle ja Jyväskylään. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton järjestämien metsäkoulutusten tavoite on lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omia lähimetsiään koskevassa päätöksenteossa. Koulutuksessa tavalliset kansalaiset oppivat metsiensuojeluprosesseista ja saavat työkaluja suojelutyöhön. Koulutus käy sekä aloittelijoille että kokeneemmille metsävaikuttamisen konkareille. ”Järjestimme ensimmäisen koulutuskokonaisuuden tänä syksynä Helsingissä, Espoossa ja Turussa, ja saimme osallistujilta valtavan paljon kiittävää palautetta. Erityisesti kehuttiin asiantuntevaa koulutussisältöä sekä loistavaa yhteishenkeä”, kertoo Kotimetsän puolustajien koulutuskoordinaattori Reija Mikkola. ”On mahtavaa, että koulutuksen kautta syntyy paitsi osaamista, myös yhteenhitsautunut ja motivoitunut porukka, jonka kanssa vaikuttamistyötä pääsee jatkamaan koulutuksen jälkeen”, sanoo kampanjakoordinaattori Annamari Värtö. Tampereen ja Jyväskylän koulutuskokonaisuus starttaa maaliskuussa. Ilmoittautuminen aukeaa joulukuussa. Alkuvuodesta on myös luvassa kuntavaalivaikuttamiseen tähtäävää koulutusta lähimetsäteemalla.
• 7 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Hallituksen toimet uhkaavat luontoa monin tavoin SUOMEN HALLITUKSEN TOIMINTA luonnon ja ilmaston saralla on saanut osakseen kyseenalaista huomiota. Palstatilaa ovat saaneet päätös vanhojen metsien kriteereistä sekä vähäiset ilmastotoimet. Pienemmälle huomiolle ovat jääneet muut toimet. Lantapoikkeus, lunastuslain uudistus, liikenteen polttoaineiden jakeluvelvoite ja ajoneuvoveron uudistus – nämä ovat esimerkkejä hallituksen uudistuksista, joilla horjutetaan luonnon ja ilmastotoimien tilaa Suomessa. Karjanlantapoikkeukseksi kutsutaan nimensä mukaisesti poikkeukseksi tarkoitettua käytäntöä, joka mahdollistaa kotieläinten lannan levittämisen pelloille yli sallittujen fosforin ylärajojen. Lantapoikkeus lisää maalta vesistöihin valuvien ravinteiden määrää, ja siten kiihdyttää vesistöjen rehevöitymistä. Poikkeuksen piti sovitusti päättyä vuoden 2024 loppuun, mutta hallitus on ilmoittanut, että se tavoittelee sille kahden vuoden jatkoa. Lantapoikkeuksen jatkaminen on vahvasti ristiriidassa Orpon hallituksen yhden suurimman ympäristötavoitteen, Saaristomeren tilan parantamisen, kanssa. ”Lantapoikkeuksen jatkaminen olisi mahdollisesti koko hallituskauden suurin yksittäinen vesiensuojelutyön takapakki ja erittäin valitettava poliittinen päätös. Fosfori on Saaristomeren pahimpia kuormittajia, ja meren valuma-alueella on paljon kotieläintaloutta. Lantapoikkeuksen jatkoaika uhkaa laimentaa muita hallituksen Saaristomeri-toimia”, Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen sanoo. Suojelun hinta nousee Jos hallituksen esitys lunastuslain uudistumisesta toteutuu, tulee valtio maksamaan yksityiselle maanomistajalle 25 prosentin korotuksen markkinahinnan päälle lunastaessaan maata suojeluun. Se todennäköisesti nostaa myös vapaaehtoisen luonnonsuojelun hintaa ja voi siirtää vapaaehtoisuuteen perustuvaa maakauppaa kohti lunastuksia. ”Luontoalueiden suojelun hinta lähtee kasvuun, jos hallitus puskee lunastuslain uudistuksen läpi. Käytännössä hintojen nousu tarkoittaa sitä, että samalla rahalla saa pienemmän suojelualueen. Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä, joten jatkossa suojelun rahoitusta täytyy vahvistaa entistä enemmän”, Heikkinen summaa. Liikenteessä takapakkia Liikenteen jakeluvelvoite edellyttää, että polttoaineiden jakelijoiden pitää kasvattaa joka vuosi uusiutuvien polttoaineiden määrää suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Nyt hallitus aikoo muuttaa jakeluvelvoitelakia. Uuden esityksen mukaan uusiutuvien polttoaineiden osuutta kasvatettaisiin lähivuosina huomattavasti vähemmän kuin nykyisessä lainsäädännössä vaaditaan. ”Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Jakeluvelvoite on keskeisin liikenteen päästövähennyskeino, joten siihen kajoaminen heikeintäisi entisestään Suomen mahdollisuuksia saavuttaa kansalliset ja EU-tason ilmastotavoitteensa”, Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Edda Sundström kertoo. Hallituksen politiikka ei saa liikenteen verotuksenkaan suhteen Sundströmiltä kiitosta. ”Hallitus aikoo nostaa vähäpäästöisempien sähköautojen verotusta, mutta ei fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen verotusta. Aikomus on lyhytnäköinen.” TEKSTI RUUSA MYLLYAHO JA LIISA HULKKO KUVA ADOBE STOCK
• 8 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Sivun paikallisuutiset kartalla. Suomen luonnonsuojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä. 1 Paikallisuutisia TEKSTIT VESA LUHTA HANNE KOSONEN Eri kalanpyydysten norppaturvallisuutta ei kyselyn perusteella tunneta SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO TOTEUTTI kesällä Nestorisäätiön tuella kyselyn, jossa kartoitettiin eri tahojen tietoja norppaturvallisesta kalastuksesta sekä norppaturvallisesti pyydetyn kalan kysynnästä. Kyselyllä selvitettiin myös, olisiko norppaturvallisesti pyydetylle kalalle tarpeen perustaa oma tunnusmerkki helpottamaan kuluttajien ostopäätöstä kaupan kalatiskillä tai ravintolassa. Kysely kohdennettiin Saimaan alueen kaupallisille kalastajille, kaupan ja ravintola-alan edustajille sekä kuluttajille. Kyselyyn vastasi 1627 kuluttajaa, 25 kaupan ja ravintola-alan edustajaa sekä 17 kaupallista kalastajaa. Tulokset ovat vastaajamäärien perusteella suuntaa-antavia. Useimmat kalastajat pitivät tärkeänä, että Saimaalla käytetään norppaturvallisia kalastusmenetelmiä, mutta mielipiteet norppaturvallisesti pyydetyn kalan tunnusmerkin tarpeellisuudesta jakautuivat melko tasaisesti. Kauppojen ja ravintoloiden edustajat kannattivat merkkiä hieman enemmän kuin kalastajat. Kuluttajista, jotka käyttävät Saimaalta pyydettyä kalaa, merkkiä piti hyvin tai melko tarpeellisena yli 90 prosenttia. Vastausten perusteella kuluttajat ja kalanmyyjät eivät tunne eri pyydysten norppaturvallisuutta kovin hyvin. Norppaturvallisesti pyydetystä Saimaan kalasta kertovalle merkille olisi tarvetta, koska se auttaisi tekemään vastuullisia valintoja. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kuluttajia kalaa ostaessaan aina kysymään, mistä ja miten kala on pyydetty. Verkkokalastus ei koskaan ole Saimaalla norpan kannalta turvallista. IVALON ALUEEN UUSI yleiskaavaehdotus kattaa Inarijärven eteläisen rannan Ivalojokisuulta Nellimiin. Alueelle suunniteltiin jo 15 vuotta sitten raskaan sarjan matkailuja lomamökkirakentamista, mutta muun muassa Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Inarin Luonnonystävien valitus kaatoi kaavan tuolloin. Ilo ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Vuonna 2015 uuden Metsähallituslain mukana alueen hienot, jo vuonna 1928 perustetut luonnontilaiset maisemametsät Sarminiemen ja Nanguvuonon rannoilla siirrettiin Metsähallituksen Luontopalveluiden taseesta Metsähallituksen Kiinteistökehityksen alaisuuteen. Tuolloin kaikki tahot Metsähallituksen silloisesta pääjohtajasta Lapin kansanedustajiin saakka vannoivat, ettei tasemuutos muuta alueiden käyttöä. Muutosta haettiin silti jo 2018, ei lainsäädännön vaan perinteisesti kaavoituksen kautta. Sen torppasi silloin Inarin kunta. Nyt uudessa ehdotuksessa haetaan alueen lomamökkimäärän kaksinkertaistamista, uusia hotelleja Nellimiin sekä ennen mainittujen arvokkaiden rantametsien kaavoitusta hakkuiden piiriin. Samalla vanhan maisemametsän alueita on pienennetty ja siirretty metsätalouden taseeseen. Tämä siis ajankohtana, jolloin Suomen on suojeltava kaikki vanhat luonnontilaiset metsät. Asiasta nousseen haloon vuoksi Metsähallitus ehti jo ilmoittaa, ettei se aio hakata kyseenomaisilla alueilla. Kysymys kuuluukin nyt, mikä taho on nuo kaavamuutokset alunperin vaatinut ja miksi? Lisäksi on epätietoisuutta, joutuuko kunta maksamaan Metsähallitukselle korvauksia alueen pysyvästä suojelusta. Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha Niemelä kiisti asian jo keväällä. Huhu jatkuu silti. 2 1 Puhdas erämaaluonto, hiljaisuus, pimeys ja revontulet ovat matkailuvalttejamme. Niistä voimme nauttia ilman uutta rakennettua ympäristöä. Inarijärven synkät pilvet KU VA MA RT TI RIK KO NE N KU VA JU HA TA SK IN EN ILKKA ROININEN Inarin Luonnonystävien puheenjohtaja 2
• 9 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 HAKEUDUIN TÖIHIN ENERGIASEKTORILLE, koska olen luonteeltani ongelmanratkaisija. Energiasektorilta tulevat suurimmat päästömme, mutta sieltä löytyvät myös ratkaisut, joiden avulla voimme hidastaa maapallon kuumenemista tehokkaasti. Rakennamme nyt tulevaisuuden energiajärjestelmää, joka määrittää sitä, kuinka elämme seuraavat sata vuotta. Olisi siis syytä tehdä viisaita valintoja. Törmään työssäni EKOenergia-ympäristömerkillä yhä useammin fossiilivapaa energia -termiin. Tilastokeskuksen mukaan tähän kategoriaan osui 89 prosenttia Suomen sähköntuotannosta jo kolme vuotta sitten. Tarkoittaako tämä siis, että kotimaamme energiantuotannossa homma alkaa olla paketissa ja voimme olla tyytyväisiä itseemme? Ei tarkoita. Väitän, että ei ole olemassa fossiilivapaata energiaa. Vähintään sähköntuotantolaitoksen rakennusvaiheessa on syntynyt päästöjä, olkoon se materiaalien valmistuksen, kuljetuksen tai käytetyn polttoaineen louhinnassa. Fossiilivapaa tarkoittaa lähes poikkeuksetta ydinenergiaa. Myös ydinenergia on vähäpäästöinen energianlähde verrattuna fossiilisiin energiantuotantomenetelmiin. Se kuitenkin nojaa tuotannossaan rajalliseen polttoaineeseen, pääsääntöisesti uraaniin. OECD:n arvion mukaan kohtuullisin kustannuksin hyödynnettävät uraanivarat riittävät yli sadaksi vuodeksi. Tämä tarkoittaa, että jo omat lapsenlapseni voivat kohdata päivän, jona helposti saatavat uraanivarat ehtyvät. Uusiutuvat energianlähteet saavat voimansa Auringosta. Kun noin viiden miljardin vuoden päästä koittaa hetki, jolloin maapallomme merkittävin energianlähde on käyttänyt vetynsä loppuun, voimme vain toivoa olevamme kaukana tältä planeetalta. Myös uusiutuvalla energialla on ympäristövaikutuksia, mutta se pystyy palvelemaan ihmiskuntaa pidemmällä aikajänteellä. EKOenergia-ympäristömerkille viiden miljardin vuoden toimitusvarmuus ei riitä. Olemme asettaneet kriteerit myös uusiutuvan energian tuotannon ympäristövaikutuksille yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa. Rahoitamme uusiutuvan energian hankkeita energiaköyhyyttä kohtaavissa maissa ja ennallistamme vesivoiman turmelemia virtavesiä. EKOenergian kriteeristö takaa, että tuulivoimalat eivät voi sijaita tärkeillä lintualueilla ja että vesivoiman on mahdollistettava kalojen luontainen vaellus sekä huomioitava alueen ekologia. Ei siis anneta kokonaisuuden unohtua ja moninaisten termien hämätä meitä. Energiankuluttajina pystymme tekemään suurimman myönteisen vaikutuksen valitsemalla EKOenergian. Näin tekemällä olemme mukana vauhdittamassa energiamurrosta myös muualla maailmassa. Siitä hyödymme myös itse, sillä ilmastokriisi ei noudata maiden rajoja. Mikä ihmeen fossiilivapaa energia? Kolumni JOHANNES PÄTTINIEMI, MARKETING COORDINATOR, EKOENERGIA Fossiilivapaa tarkoittaa lähes poikkeuksetta ydinenergiaa. KU VA EK OE NE RG IA
• 10 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Hymyilevä norppa palaa takaisin Luonnonsuojeluliiton logo ja värimaailma uudistuivat. Tampereen akvaariossa graafikko Erik Bruunille vuonna 1974 hymyillyt norppa jatkaa elämäänsä uudessa muodossa Luonnonsuojeluliiton logossa. Tunnus ja Luonnonsuojeluliiton uudistettu värimaailma ovat graafisen suunnittelijan Hannele Alangon käsialaa. ”Kunnioitus vanhaa kohtaan on ollut johtotähtenä työssä. Halusin luoda norppahahmon, joka innostaa. Kuten Erik Bruun sanoi, kuvan toimivuutta voi mitata sillä, miten hyvän mielen se tuo”, Alanko kertoo. Alkuperäinen norppalogo sai alkunsa Bruunin luettua lehdestä, että saimaannorpan tila oli kriittinen. Mallina graafikolla oli altaassa sukelteleva itämerennorppa, joka palasi toistuvasti piirtäjänsä luo. Kun Bruun lopulta näytti valmiin työnsä norpalle, se hymyili. Myöhemmin asiantuntijat ovat väittäneet, etteivät norpat hymyile, mutta Bruun väittää todistaneensa toista. Tätä eetosta Alanko on halunnut uudessa norppalogossa jatkaa. ”Vaikka onkin vähän karut ajat luonnonsuojelun näkökulmasta ja työtä on paljon, sitä on parempi tehdä hyvällä mielellä eikä naama irvessä”, Alanko uskoo. Edellisen kerran norppalogo on uudistettu vuonna 2007 Seppo Leinosen piirtämänä. Alanko halusi tuoda nyt uudistettuun logoon rakastettavia piirteitä kummastakin aiemmasta versiosta. Bruunilta periytyi viiksekäs hymy ja Leinoselta Alanko lainasi norpan kuviointia. Muotoa ja asentoa tuore norppa sai kummaltakin edeltäjältään. Luonnonsuojeluliitossa on ollut käynnissä myös nettissivu-uudistus, jonka myötä liiton värimaailmaa päivitettiin. Väripaletin peruspilari metsänvihreä teki paluun vuosikymmenten takaa. ”Haluan, että värien kautta ihminen luo suoraan yhteyden luontoon. Väri vie ajatukset kasveihin, kuusimetsään ja männynneulasiin – omaan sielun luontoon. Haluan, että värimaailma maistuu ja tuoksuu luonnolta”, Alanko kuvailee. Lähtökohtana hän pitää kuitenkin sitä, että visuaalisen ilmeen tulee toimia digitaalisessa ympäristössä ja sitä voi päivittää tarpeen vaatiessa. ”Lopputulos on yhtä aikaa perinteinen ja moderni. Siinä yhdistyvät urbaanius ja suomalainen luonto.” Retronorppa tulee uudistuksesta huolimatta olemaan edelleen käytössä esimerkiksi Luontokaupan tuotteissa. ”Se on omaa kulttuuriperintöämme, jota vaalimme. Erik Bruunin hymyilevä saimaannorppa on suojelun arvoinen asia, taideteos.” Hannele Alanko kävi tapaamassa alkuperäisen norppalogon luojaa, graafikko Erik Bruunia Suomenlinnassa. ”Bruun kertoi, että norppa on hänen töistään se, jota hän rakastaa eniten”, Alanko sanoo. Lopputuloksessa yhdistyvät urbaanius ja suomalainen luonto. Uuden norpan olemus on iloinen, reipas ja ryhdikäs. KU VA KIR SI HA RU TEKSTI JENNI HAMARA
• 11 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 ILMARI RÄSÄSEN SÄÄTIÖ JAKAA APURAHOJA Ilmari Räsäsen säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen sekä perinnemaisemien vaaliminen. Säätiö jakaa pienehköjä apurahoja tarkoitustaan edistäviin hankkeisiin. Vuosittain jaetaan noin 10 000 €, pääosin käytännön toimintaan. Vuonna 2025 painotetaan lähiluonnon suojelua. Apurahaa voi saada myös yleisemmin luonnonsuojeluun ja perinnemaisemien säilyttämiseen sekä niitä suoraan tukevaan tutkimukseen. Hakuaika on 1.12.2024– 28.2.2025. Vapaamuotoiset hakemukset, joista tulee ilmetä haettavan rahoituksen käyttötarkoitus (käyttösuunnitelma ja kustannusarvio), tulee lähettää sähköpostilla PDF-muodossa osoitteeseen ristosulkava3@gmail.com. Hakemuksissa tulee mainita hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti) sekä pankkitilin numero, jonne mahdollisesti myönnettävä apuraha maksetaan. Ajoissa saapuneet hakemukset arvioidaan säätiön hallituksessa. Päätökset julkistetaan ja apurahan saajille ilmoitetaan viimeistään toukokuussa 2025. Apurahaa saaneiden tulee ilman erillistä pyyntöä raportoida apurahan käyttö ja sillä toteutetut toimet vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisätietoja Risto Sulkava, ristosulkava3@gmail.com Hanna Halmeenpää, Hanna.halmeenpaa@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu sähköisellä hakulomakkeella, johon tulee liittää mm. tutkimustai työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön www-sivuilta hakuajan alkaessa. Sähköiset hakemukset liitteineen toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön sähköiseen apurahajärjestelmään viimeistään perjantaina 31.1.2025. Lisätiedot: pääsihteeri Tarja Ketola, 040 527 5212, tarja.ketola@ sll.fi. luonnonsuojelunsaatio.fi Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Jaossa on 1–2 puolen vuoden työskentelyapurahaa (13 200 euroa) väitöskirjatyöhön sekä pienempiä kuluapurahoja. Itämeri-rahastosta jaetaan apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöje Itämeri-yhteistyöhön. Jaossa on 1–2 puolen vuoden työskentelyapurahaa (13 200 euroa) väitöskirjatyöhön sekä pienempiä kuluapurahoja. Luonnonsuojelurahastosta jaetaan apurahoja uhanalaisen lajien ja luontotyyppien suojeluun liittyvään tutkimukseen ja suojelua edistäviin hankkeisiin (mm Osuuskunta Tradekan nimikkoapurahat). Säätiön käyttövaroista jaetaan apurahoja luonnonja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen, koulutukseen, kirjalliseen ja taiteelliseen työhön sekä kansalaisjärjestöjen kampanjoihin. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus luonnonja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen, koulutukseen, taiteeseen, kirjallisuuteen ja kansalaisjärjestöjen käytännön suojelutyöhön. Apurahoja jaetaan kolmen erityisrahaston kautta ja Säätiön yleisistä käyttövaroista. Hakuaika on 1.12.–31.1.2025 RA HA N KE RÄ YS LU PA RA /2 02 2/ 19 9 N O RP AN KU VA JU HA TA SK IN EN , IL VE KS EN KU VA O SS I SA AR IN EN Valitse yrityksellesi sopivin luonnon pelastuspaketti ja auta lahjoittamalla. Saat kiitoksena lahjoituksesta kauniit sähköiset joulumateriaalit. Lue lisää ja anna lahja luonnolle Anna yrityksesi joululahja luonnolle Monimuotoinen luonto on myös yritystoiminnan elinehto. Suojele kanssamme lajeja ja niiden elinympäristöjä. sll.fi/yritysjoulu
• 12 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Teot luovat toivoa Suomen luonnonsuojeluliitto on aikaansaava järjestö – tutkitusti! Monet kamppailut luonnon puolesta kestävät vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Vuonna 2024 päättyi voittoon useampi pitkään kestänyt oikeustaistelu. Vielä useampi suojelualoite on laitettu vireille! Kiitos tuloksista kuuluu kaikille tukijoille. Ilman heitä Luonnonsuojeluliittoa ei olisi olemassa. KU VA OU TI NE UV ON EN TEKSTIT LIISA HULKKO Aktiivisin ympäristöjärjestö Suomen luonnonsuojeluliitto on uuden selvityksen perusteella aktiivisin ympäristöjärjestö eduskunnan vaikuttamistyössä. Uusi Suomi kävi läpi kaikki eduskunnan valiokuntien kuultavana käyneet etujärjestöt vuosilta 2015–2023. ”Luonnonsuojeluliitto on se järjestö, joka puolustaa luontoa työryhmissä, lausunnoilla ja oikeudessa. Olemme nyt jo toiseen kertaan tutkitusti aktiivisin ympäristöjärjestö”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola. Esimerkiksi, kun elokuussa tapahtunut raakkujen yliajo järkytti suomalaisia, Luonnonsuojeluliitto oli ainoa ympäristöjärjestö, joka pääsi eduskuntaan esittelemään ratkaisuja ongelmaan. Ilmasto-oikeutta puolustamassa Suomessa laitettiin vireille toinen ilmasto-oikeudenkäynti. Entistä laajempi koalitio järjestöjä valitti Luonnonsuojeluliiton johdolla Orpon hallituksen riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Järjestöt vaativat valtioneuvostolta riittäviä ilmastotoimia sekä perusja ihmisoikeuksien turvaamista. Erityisesti lasten, nuorten ja saamelaisten oikeudet on huomioitava. Media uutisoi aiheesta laajasti. Työ luo toivoa ilmastokriisistä huolestuneille kansalaisille. On selvää, että hallituksen on noudatettava ilmastolakia. Aikaa nieluromahduksen selviämisestä on kulunut huomattavasti, eikä tarvittavia toimia ole tehty. Luonnonsuojeluliiton tilaamasta kyselytutkimuksesta selviää, että enemmistö suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä. Uusiutuvaa energiaa maailmalle Luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkin avulla vauhditetaan siirtymää fossiilisista kohti uusiutuvaa energiaa maailmanlaajuisesti. EKOenergia-merkittyä sähköä on saatavilla jo 80 maassa. Jopa YK esittelee sitä hyvänä esimerkkinä tämän vuoden Energy Compact -ohjelman edistymisraportissa. EKOenergia kerää energiamyyjiltä varoja ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Ilmastorahaston avulla on toteutettu yli sata uusiutuvan energian hanketta matalanja keskitulotason maissa yli neljällä miljoonalla eurolla. Tänä vuonna rahoitettiin 24 hanketta 18 kehittyvässä maassa. EKOenergia lahjoitti tänä vuonna myös 50 000 euroa Renewables4Ukraine-kampanjalle ja 50 000 euroa Repower Ukraine -järjestölle. Varoilla rakennetaan aurinkovoimaloita sairaalaan ja kahteen päiväkotiin Ukrainassa.
• 13 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 KU VA AD OB ES TO CK Ainutlaatuinen harju säästyi Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -runossakin esiintyvä arvokas Vehoniemenharju säästyi tekopohjavesihankkeelta. Työ päättyi voittoon, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi Tavase Oy:n vesilupahakemukset Kangasalle ja Pälkäneelle. Luonnonsuojeluliiton yhdistykset Kangasalan luonto ja Pälkäneen seutu sekä Pirkanmaan piiri olivat puolustaneet Vehoniemenharjua jo 20 vuoden ajan. Tavase Oy:n tarkoitus oli tuottaa 70 000 kuutiota talousvettä vuorokaudessa sadan vuoden ajan imeyttämällä esikäsittelemätöntä järvivettä Vehoniemen-Syrjänharjun rinteille. Hankkeen vaikutukset olisivat ulottuneet laajasti luonnonsuojeluja Natura 2000 -alueille. Päätöksestä on laajemminkin hyötyä, sillä KHO:n ratkaisu on isku muillekin isoille, suurta vahinkoa ja kustannuksia aiheuttaville hankkeille, joita yritetään saada läpi pilkkomalla niitä. Sierilän vesivoimahanke kaatui Kesällä Vapaa Kemijoki -soututapahtumassa saatiin huutaa kolminkertainen eläköön-huuto sen kunniaksi, että Sierilän vesivoimalahanke on viimeinkin kuopattu. ”Olemme todella helpottuneita, että Sierilä säästyy vesivoimarakentamiselta. Tämä tuntuu upealta vuosia jatkuneen monen tahon yhteistyön jälkeen”, iloitsee Suomen luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistyksen puheenjohtaja Sari Hänninen. Luonnonsuojeluliitto, Lapin piiri ja Rovaniemen yhdistys kävivät vuosikausia kestäneen oikeustaistelun Sierilä-hankkeen eri luvista. Nyt työ joen vapauttamiseksi voi jatkua, ja unelma lohen paluusta Sierilän vapaaseen virtaan elää voimakkaana. Kesällä aluehallintovirasto tekikin päätöksen, jonka mukaan vesivoimayhtiöiden on rakennettava kalatiet. Päätös oli kuitenkin vielä puutteellinen, joten Luonnonsuojeluliitto ja monet muut tahot valittivat päätöksestä. Suunta on kuitenkin oikea. Suurpedoille elintilaa Suurpetojen asema parani, kun niiden tappolupalinja tiukkeni selvästi riistahallinnossa oikeustapausten ansioista. Suden kannanhoidollista metsästystä ei aloitettu, ja karhulupia myönnettiin vain Lieksaan poronhoitoalueen eteläpuolella. Taustalla oli esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton edellisen vuoden ilveskampanja, jossa liiton piirit ja yhdistykset valittivat ilvesten kaatoluvista eri puolilla Suomea. Lähes kaikki poikkeusluvat ovat kaatuneet oikeudessa, ja ilvekset ovat turvassa. Vain kahta päätöstä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta odotetaan. Ahma taas sai suojaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Asiasta syntyi ennakkopäätös, jolla tehdään linjauksia. Siihen kirjattiin, että ahmoja ei voi ampua niiden suojelemiseksi perustetuilla Natura-alueilla ilman riittäviä selvityksiä ja perusteluja. Taustalla oli Luonnonsuojeluliiton ja sen Lapin piirin tekemä valitus. KU VA JO RM A MÄ NT YL Ä KU VA VI RP I SA HI
• 14 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Luonnonsuojeluliitto piireineen ja yhdistyksineen puolustaa luontoa ympäri Suomen. Työtä tekevät rinta rinnan työntekijät ja vapaaehtoiset. Esittelemme muutamia esimerkkejä töiden tuloksista. Luonnonsuojeluliitto on lähiluonnon ykköspuolustaja 1 Saimaasta turvallisempi paikka Saimaalla jaettiin ennätysmäärä norppaturvallisia katiskoja: 143 kappaletta. Ennätys syntyi neljän Luonnonsuojeluliiton piirin yhteistyöllä. Tapahtumassa jaetut katiskat oli tehty talvikauden mittaan vapaaehtoisten voimin talkootyönä. Katiskan norppaturvallisuus syntyy nielun rakenteesta: erityinen turvalanka estää pienenkin kuutin pääsyn katiskaan. 2 Seitsemää suota ennallistettiin kohti luonnontilaa Luonnonsuojeluliitto ennallisti tänä vuonna Lapinlahden Sarasuota, Haukivuoren Leponinsuota ja Siuntion Korpirauha-Stormossen suota sekä Puolangan Myllypuron, Karhupuron, Huuhkajapuron ja Tupakkipuron soita. Ennallistuksessa ojat tukitaan, ja vedenpinnan kohotessa suoluonto alkaa palata kohti luonnontilaa. Pohjois-Karjalassa Eteläiselle Piitsonsuolle toteutetulla retkellä nähtiin, miten luonnon palautuminen etenee välillä yllättävänkin nopeasti. 3 Turvelupa kumoon ja suo turvaan Valtionyhtiö Neovan Miehikkälän Heinäsuo-Vaajersuon turpeenottolupa kumottiin hallinto-oikeudessa. Valittajia oli laaja joukko Haminan kaupungista paikallisiin ja Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiriin. Turveyhtiölle tuli tuplatappio. Se menetti sekä myönnetyn lupansa että hävisi oman valituksensa saada kaivaa koko alkuperäisen hakemuksensa mukainen alue. Myös kouvolalainen turveyhtiö Jussila Power perui ympäristölupahakemuksensa Valkealan Haukkasuolla Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin muistutuksen jälkeen. 4 Värriön yhteismetsässä pysäytettiin hakkuut Luonnonsuojeluliitto valvoo metsähakkuita pistokokein. Sallan Värriön yhteismetsässä saatiin pysäytettyä hakkuut tekemällä PEFC-sertifi kaattia koskeva valitus. Metsä on kirveenkoskematon yli 200-vuotias aarniometsä, ja työ sen puolustamiseksi jatkuu. Lisäksi liiton tekemän FSC-maastovalvonnan seurauksena metsäyhtiöt UPM ja Tornator jäivät kiinni FSC-sertifi kaattirikkeistä. 5 Hollolassa pysäytettiin metsähakkuut Hollolan ympäristöyhdistys pysäytti Tiiriskankaan hakkuut, jotka oli suunniteltu Pirunpesän ja Kintterönsuon luonnonsuojelualueiden väliselle ekologiselle käytävälle. Yhdistyksen ja Luontoliiton vapaaehtoisten metsänkartoittajien löytämän lajiston ja rakennepiirrekartoituksen avulla haastettiin kunnan hakkuupäätöstä. Asiaa 14 13 12 11 8 7 6 10 5 4 3 2 1 15 15 2 2 2 9 14 7 10 8 3 2 Sierilän vesivoimala Vehoniemenharju 2
• 15 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 käsiteltiin lehdissäkin useampaan otteeseen. Kunta päätyi tilaamaan myös konsulttiyritykseltä selvityksen, joka huomioi vapaaehtoisten löytämiä ja laji.fi :hin kirjattuja lajeja. 6 Suomen ensimmäinen lintuturvallisen rakentamisen ohje Helsingissä hyväksyttiin alkuvuodesta Suomen ensimmäinen lintuturvallisen rakentamisen ohje. Sen avulla pyritään minimoimaan lintujen törmäyskuolemat heijastaviin lasirakenteisiin. Taustalla oli Luonnonsuojeluliiton Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lintuyhdistys Tringan kanssa tekemä kuntalaisaloite, joka otettiin Helsingissä positiivisesti vastaan. 7 Metsiensuojelijoille opas ja koulutusta Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton yhteinen Kotimetsän puolustajat -hanke alkoi. Ensimmäisenä vuonna koulutettiin Turun, Helsingin ja Espoon metsiensuojelijoita. Lisäksi Luonnonsuojeluliito Uudenmaan piiri julkaisi 200-sivuisen Metsäoppaan, jossa on asiaa metsäluonnon suojelusta ja kuntien päätöksentekoon vaikuttamisesta. Opas on vapaasti kaikkien ladattavissa osoitteessa sll.? /metsaopas. 8 Uraauurtava pölyttäjätyö alkoi Luonnonsuojeluliitto aloitti pölyttäjäystävällisten luonnonhoidon koulutukset kunnille Naantalissa ja Ylöjärvellä. Tänä vuonna laadittiin alustavat hoitosuunnitelmat yhteensä 5,2 hehtaarin kokoisille pölyttäjien niityille ja muille elinympäristöille. Lisäksi kuntien työntekijöitä koulutettiin pölyttäjätyöhön. Tulevaisuudessa hyväksi todettuja käytäntöjä levitetään muihin kuntiin. 9 Perinneympäristöille hoivaa Uudenmaan piirin kahdessa luonnonhoitohankkeessa kunnostettiin perinneympäristöjä ja torjuttiin vieraslajeja yli 50 kohteessa. Ketosirkka-hankkeessa työntekijöitä oli 16 ja Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeessa 24. Piirin hanke on valtakunnallisesti merkittävä laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan. Muissa piireissä ja yhdistyksissä urakoitiin vapaaehtoisten voimin: kesäkauden aikana järjestettiin pari sataa niittyja vieraslajitalkoota. 10 Aloitteita luonnon suojelemiseksi Piirit ja yhdistykset olivat aloitteellisia ja tekivät suojelualoitteita. Esimerkiksi Tampereella Pirkanmaan piiri teki aloitteen muiden järjestöjen kanssa Kauppi-Niihaman arvokkaan metsäalueen suojelemiseksi. Lisäksi luonnonsuojelijat estivät ja hidastivat mittavia kirjanpainajahakkuita Tampereen Kauppi-Niihamassa. Vaasassa taas Vaasan ympäristöseura on tehnyt kuntalaisaloitteen Pilvilammen 800 hehtaarin laajuisten metsien suojemiseksi ja ennallistamiseksi. Sitä ehdotetaan kompensaatioksi GigaVaasa-akkutehdasalueen rakentamisen tieltä hävitetyistä luontoarvoista. 11 Paikallisten huoli soista nousi esiin Aktiivihiilen tuotantoa kritisoiva viestintä löi läpi viestimissä. Luonnonsuojeluliitto toi esiin, että valtionyhtiö Neova, entinen Vapo, jatkaa turpeenpolttoa Suomessa aktiivihiilen tuotannon varjolla. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on varattu 23 suota aktiivihiilitehtaan raaka-aineeksi – tätä eivät luonnonsuojelijat purematta niele. Pohjois-Karjalan piiri ja yhdistykset ovat jättäneet muistutuksia lupahakemuksiin. Mediaja someviestintä, Ääni suolle -festarit ja Uhatut suot -valokuvanäyttely taas toivat asiaa julkisuuteen. 12 Uhanalainen järvilohi sai turvaa Luon non suo je lu lii ton muistutus turvasi uhanalaisen järvilohen elinolot Pielisjoella. UPM Energy haki aluehallintovirastolta lupaa tehdä lisäjuoksutuksia Kaltimon vesivoimalaitoksella Pielisjoella. Se olisi aiheuttanut merkittäviä haittoja uhanalaiselle järvilohelle. Luonnonsuojeluliitto ja Pohjois-Karjalan piiri tekivät muistutuksen, ja aluehallintovirasto hylkäsi hankkeen. 13 Akkumateriaalitehtaalle 68 000 kertaa ei Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ja Puhtaan meren puolesta valittivat Haminan akkumateriaalitehtaasta. Tehtaan käsittelemät jätevedet oli tarkoitus laskea Suomenlahteen merivedellä laimennettuina. Tehdasta vastustavaan ”Itämeri ei ole akkuteollisuuden kaatopaikka” -adressiin saatiin yli 68 000 nimeä ja asialle paljon julkisuutta. Ilman kansalaisten aktiivisuutta ympäristöluvan ongelmat eivät olisi nousseet esiin. 14 Ei tuulivoimaa luonnon keskelle Vihreä siirtymä etenee – ja hyvä niin. Ei ole kuitenkaan vihreää tai kestävää raivata luontoa vihreän siirtymän nimissä. Etelä-Konneveden kansallispuiston rajalle suunniteltu tuulivoimahanke saatiin torpattua Sisä-Savon luonnonystävien aktiivisen toiminnan ansiosta. Salossa taas valitettiin aurinkovoimalasta, jota suunnitellaan toteutettavaksi Perniön Melassuolle. 15 Vieraslajeja nurin talkootyönä Vieraskasvit vievät tilaa alkuperäiseltä luonnolta. Luonnonsuojeluliiton yhdistykset järjestivät jälleen kymmeniä talkoita ympäri Suomen. Lestijokiseudun ympäristöyhdistyksen vapaaehtoiset torjuivat jättiputkea jopa 10 kilometrin matkalta joen rannoilta kahden kuukauden aikana. Nilsiässä taas päätettiin vapauttaa Aholansaari vieraslajeista eli jättipalsamista ja lupiinista. Niin Lestijoella kuin Nilsiässäkin järjestettiin talkoita ja palkattiin lisäksi nuoria kesätöihin. 5 11 7 15 KU VA T KE RT TU MA TIN PU RO (2) , AIN O HU OT AR I (7) , MA TT I PE LTO NE N (5) , KA TA RIN A PE SS A (15 )
• 16 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Hakkuiden kova hinta Suomen metsiä on kaadettu surutta teollisuuden käyttöön, vaikka tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet liiallisten hakkuiden haitoista luonnolle ja hiilinieluille. Nyt Suomelle on tulossa hiilinielujen pienenemisestä jopa miljardien eurojen kustannukset.
• 17 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Männyt ja koivut kurottelevat kohti taivasta. Niiden lomassa kasvaa kuusia ja katajia. Varpujen joukosta pilkistää vielä syksyn viimeisiä puolukoita. Tavallinen suomalainen metsä. Valtion Metsäkeskus on suositellut metsään hakkuita ja kiireellisiä hoitotöitä eli puiden harvennuksia. Metsän omistaja Pertti Panula ajattelee toisin. ”Ei mulla ole mitään kiirettä, nämä kasvavat hitaasti mutta varmasti”, hän sanoo Kiskossa Varsinais-Suomessa sijaitsevassa metsässään. Eihän metsällä ole ikää vasta kuin noin 70 vuotta. Panula on yksi noin 600 000 suomalaisesta, jotka omistavat metsää yksin tai yhdessä muiden kanssa. Omistukset kattavat noin 60 prosenttia maan metsäpinta-alasta. Valtion ja kuntien metsäomistusten osuus on noin 30 prosenttia, ja ne sijaitsevat pääosin pohjoisessa. Metsäteollisuuden käyttämästä puusta 80 prosenttia tulee yksityisistä metsistä. Suomessa valtio on tukenut monin tavoin, kuten verotuksella ja metsäteitä rakentamalla, sitä, että metsänomistajat tarjoaisivat puuta teollisuudelle. Sillä on ollut seurauksensa. Suhteellisesti Euroopan metsäisin maa Suomi on hakannut metsiään valtavalla innolla. Puuta on kärrätty junaja tukkirekkalasteittain sellutehtaisiin ja muualle teollisuuteen, joissa niistä on tahkottu rahaa. Samalla Suomen hiilinielut ovat huvenneet hälyttävän paljon ja metsäluonto on köyhtynyt. Miljardilasku uhkaa Vuonna 2009 Suomen metsät sitoivat ilmasta noin 50 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mutta 2022 enää noin 5 miljoonaa tonnia. Hiilinielujen romahdus johtuu erityisesti metsien hakkaamisesta metsäteollisuuden käyttöön. Johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta arvioi, että Suomen nielu olisi 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia suurempi, jos hakkuut olisivat pysyneet vuosien 2000–2009 tasolla. Tuolloin metsiä hakattiin Suomessa keskimäärin 59 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna luku oli 73 miljoonaa kuutiota. ”Se on isoin tekijä”, hän sanoo. Toinen nieluromahdukseen vaikuttanut asia on metsien kasvun hidastuminen, mikä tuli ilmi 2020-luvun alussa. Myös turvemaiden laskentatavan muutos on vaikuttanut. Nielujen voimakas pieneneminen on syönyt ilmastopäästöjen suotuisan kehityksen. Suomen päästöt ovat pienentyneet yli 40 prosenttia 1990-luvun jälkeen, mutta kokonaisvaikutus ilmastoon on pysynyt ennallaan hiilinielujen pienenemisen takia. Nyt nielujen romahdus uhkaa vakavasti Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Se tulee myös kalliiksi. Suomea voi odottaa valtava lasku, koska emme ole pääsemässä EU:n asettamiin hiilinieluvelvoitteisiin. Emeritusprofessori ja Suomen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi, että summa saattaa kohota enimmillään jopa pariin miljardiin euroon. Luku perustuu hänen arvioihinsa nettonieluvajeen suuruudesta ja nieluyksiköiden hinnasta. ”Voi olla enemmän tai vähemmän”, Ollikainen sanoo tulevasta maksusta. Summa on suuri. Esimerkiksi ympäristönja luonnonsuojeluun käytetään tänä vuonna noin 132 miljoonaa euroa. Kustannus perustuu siihen, että EU on asettanut jäsenvaltioiden metsien, maaperän ja puutuotteiden nettonielulle sitovat velvoitteet. Ensimmäisen kausi kattaa vuodet 2021–2025. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että Suomen hiilinielut ovat jäämässä tällä kaudella velvoitteesta yhteensä 20–40 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. TEKSTI HANNU TOIVONEN KUVAT OUTI NEUVONEN
• 18 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Metsämaan nielujen kehitys (Luke) 2009 Jos velvoitteeseen ei yllä, valtion pitää kompensoida puuttuva nielu ostamalla muilta EU:n jäsenvaltioilta yli jääneitä nieluyksiköitä. Toinen vaihtoehto on nipistää päästöjä esimerkiksi liikenteestä, mutta se tulisi Suomelle vielä kalliimmaksi. Mistä nieluyksiköitä? Nieluyksiköiden hankintaan liittyy kuitenkin monia epävarmuuksia. Ollikainen kertoo, että niitä ei vaikuta olevan tarjolla ja jotkut valtiot haluavat säästää niitä tulevaisuuden varalle. Ruotsi ei puolestaan halua helpottaa toisten tilannetta, koska sen mielestä EU tekee liian vähän. ”Riski on, että nieluyksiköitä on liikkeellä lähinnä Romaniasta”, sanoo Ollikainen. Johtava tutkija Soimakallio kertoo, että Suomen nieluvaatimus voi vielä pienentyä, kun nielujen laskentamenetelmiä tarkennetaan. Lasku saattaa pienentyä myös Suomelle myönnetyillä joustoilla, jotka Suomi sai voimakkaalla lobbauksella. Tosin niiden käyttöön liittyy ehtoja. Toisinaan on esitetty, että Suomi voisi vielä neuvotella tavoitteista ja laskusta. Ollikainen ei pidä tätä mahdollisena. ”Miten valtio, joka kieltäytyy tekemästä mitään ja pettää tätä kautta yhteisen tavoitteen saavuttamisen, saisi anteeksi?” Panula kaipaa puukauppaan muutosta Biolääketieteen emeritusprofessori Panula on ostanut metsänsä kymmenen viime vuoden aikana. Kolme palstaa, yhteensä noin 40 hehtaaria. Panula hankki metsää, koska hän halusi perehtyä metsäalaan ja vaikuttaa omalta osalta metsäluonnon säilymiseen. ”Olen pitkään ollut kiinnostunut metsäalasta ja huolissani, miten metsiä hoidetaan Suomessa.” Panula myöntää, ettei ole tyypillinen metsänomistaja. Suurella osalla metsänomistajista ei ole taloudellista mahdollisuutta mennä näin voimakkaasti luontoarvot edellä – ajatella kiertoaikoja ja luonnon monimuotoisuutta, metsän eläimiä ja lintuja. Panula toivoo myös puukauppaan muutosta. Hänen mielestään hitaammin kasvaneesta, laadukkaasta puusta pitäisi saada korkeampi hinta kuin nuoresta sellupuusta. Tällöin metsänomistajalle olisi taloudellisesti kannattavaa pidentää kiertoaikoja. Tällä hetkellä vain jotkut metsänomistajat pystyvät toimimaan näin. Varoitukset kuuroille korville Vuoden 2017 maaliskuussa joukko tutkijoita teki julkilausuman. Siinä varoitettiin hakkuiden pienentävän Suomen nettonielua ja heikentävän luonnon monimuotoisuutta. Lähes 70 allekirjoittajan joukossa oli Suomen eturivin asiantuntijoita, Luontopaneelin nykyinen puheenjohtaja Janne Kotiaho, Syken johtava tutkija ja kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio, ympäristöneuvos Tuomo Kalliokoski ja moni muu.t Metsänomistaja Pertti Panula. Metsämaan hiilinielu oli 55,9 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2009.
• 19 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 19 2022 2018 ”Metsäteollisuuden investoinnit eivät uhkaa hiilinieluja, kunhan vain pidämme huolta hyvästä metsänhoidosta.” Puhemies PAULA RISIKKO (kok.) kokoomus.fi, 16.3.2019 ”Kyllä puuta riittää.” Elinkeinoministeri KATRI KULMUNI (kesk.) eduskunnassa. Ilta-Sanomat, 6.6.2019 ”Suomessa voidaan ehdottomasti lisätä hakkuita nykyisestä.” ”Tämä on täysin ennenaikaista spekulointia. Ei pidä hirttäytyä hakkuumäärään ja miljardilaskuun. Sellaista ei ole näköpiirissä tässä vaiheessa.” Kansanedustaja ANTTI KURVINEN (kesk.), Suomenmaa, 5.9.2022 ja Yle 10.6.2022 ”Tässä on aika iso riski, että meidän maankäyttösektori aiheuttaa melkoisia kustannuksia yhteiskunnassa [– –]. Veronmaksajat joutuvat aika selkeästi maksajiksi.” Suomen ympäristökeskuksen professori ja ilmastopaneelin jäsen JYRI SEPPÄLÄ Yle, 9.5.2018 Sillä ei ollut vaikutusta Suomen metsäpolitiikkaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus oli päättänyt nostaa hakkuumääriä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja hakkuut myös nousivat. Vuonna 2018 Suomen metsistä kaadettiin puuta 78,2 miljoonaa kuutiometriä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tutkijoiden varoitukset kaikuivat jälleen kuuroille korville – kuten niin monta kertaa aiemminkin. Poliittinen tahto puuttui Myös tämän jälkeen nielutilanteesta on varoitettu. Esimerkiksi vuoden 2020 tammikuussa Ollikainen oli itse ilmastopaneelin puheenjohtajana esittämässä hiilinielulaskelmia hallitukselle. Hotelli Rantapuistossa Helsingin Vuosaaressa oli paikalla hallitus ja puolueiden avustavia toimijoita: pääministeri Sanna Marin (sdp.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.), ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) muiden muassa. Ollikainen keskusteli Marinin kanssa siitä, asetetaanko Suomen hiilinieluille tavoite vai uskotaanko vain siihen, että jotain tehdään. Marin ei ollut tavoitetta vastaan. ”Marin teki ihan selväksi, ettei mene poliittisesti läpi, että tulisi nielutavoite ja totesi, ettei siitä enää keskustella”, Ollikainen kertoo. Ollikainen arvioi, että puolueet olivat varmasti jo aiemmin keskustelleet asiasta. Voi vain arvailla, mikä puolueista vastusti. Nieluvajeesta seuraava lasku ei ole tullut poliitikoille yllätyksenä. Esimerkiksi Syken Soimakallio varoitti jo vuonna 2019 Ylen Mot-ohjelmassa, että lasku voi nousta yli miljardiin euroon. Miksi päättäjät eivät ole ryhtyneet toimeen, Soimakallio? Hänen mukaansa syynä on poliittinen tahto. Hakkuut on jätetty markkinoiden ehdoille, jolloin nielu muodostuu hakkuiden mukaan. ”Perusviesti on monesti, että metsäteollisuus on niin tärkeä Suomen kansantaloudessa ja viennin näkökulmasta, että siihen ei haluta puuttua”, Soimakallio sanoo. Nyt veronmaksajien tehtäväksi jää kuitata metsäteollisuuden ja poliitikkojen aiheuttama lasku. Ilmastotoimien puute vietiin oikeuteen Vuoden 2022 lopulla ympäristöjärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace haastoivat pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen oikeuteen ilmastolain rikkomisesta. Järjestöt katsoivat, että hallitus ei ollut ryhtynyt riittäviin toimiin hiilinielujen kasvattamiseksi ja lakiin kirjattujen ilmastotavoitteiden turvaamiseksi. Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei ottanut valitusta tutkittavakseen. Se katsoi, että hallituksella ei ollut ollut vielä riittävästi aikaa arvioida uusia toimia. Uudistunut ilmastolaki oli tullut voimaan vajaa puoli vuotta aiemmin. Viime kesänä useat ympäristöjärjestöt veivät Petteri Orpon (kok.) hallituksen vastaavasta syystä oikeuteen. Nyt aikaa on kulunut lähes kaksi vuotta, eikä toimiin ole ryhdytty vieläkään. Parhaillaan odotetaan KHO:n päätöstä. Metsämaan hiilinielu oli 17,3 milj. tonnia CO2-ekv vuonna 2022.
• 20 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Hiilinielujen kasvattamiseen on keinoja EU:n seuraava hiilinielujen velvoitekausi kattaa vuodet 2026–2030. Siihen Suomella on vielä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Myös ilmastokriisin torjunnan näkökulmasta toimeen on tartuttava nyt. Ollikaisen mukaan tämän hetken tietojen perusteella Suomen nieluvaatimus vuodelle 2030 olisi vähän alle kahdeksan miljoonaa hiilidioksiditonnia. ”7,6 miljoonaa tonnia ei pitäisi olla kovin vaikea tehdä.” Ollikainen listaa keinot, joilla metsien hiilinieluja voitaisiin kasvattaa. Ensimmäiseksi hän asettaisi puunpoltolle veron suurissa laitoksissa. Nyt lämpölaitokset ovat voineet polttaa edullista puuta, kun ne ovat siirtyneet pois kivihiilen ja turpeen poltosta. Biomassa katsotaan EU:ssa päästöttömäksi, jolloin se ei kuulu päästökauppaan. ”Laitokset ovat saaneet odottaa, minkälaisia ovat uudet lämmöntuotantoratkaisut. Se on hidastanut siirtymistä sellaisiin ratkaisuihin, joista ei tule hiilidioksidipäästöjä”, Ollikainen sanoo. Hän arvioi, että puunpolttoveron asettamisella pystyttäisiin pienentämään hakkuita noin neljä miljoonaa kuutiota vuodessa. Toinen keino olisi maksaa metsänomistajille rahallista korvausta hiilensidonnasta. Yksi vaihtoehto olisi, että valtio maksaisi metsänomistajille vuosittain korvausta keskimääräisen kiertoajan ylittävältä osalta. ”Se olisi ihan asiallinen lisäys metsänomistajan tuloihin”, Ollikainen sanoo. Ratkaisu toisi valtiolle kustannuksia, mutta rahat jäisivät Suomeen toisin kuin nyt, kun nieluyksiköitä pitää hankkia muilta jäsenvaltioilta. Kun metsät hakataan, tuloista pitäisi maksaa pieni vero. Ollikaisen mukaan malli toisi nopeasti tuloksia. Jo seuraavana vuonna sen käyttöönoton jälkeen päätehakkuiden määrä vähenisi. Kolmantena keinona Ollikainen ehdottaa, että metsälakiin kirjattaisiin tarkemmin, minkä ikäisenä ja minkälaisella puiden läpimitalla metsän ensiharvennuksen saisi tehdä. Tällä hetkellä ensiharvennuksessa kaadetaan liian nuoria puita, jolloin metsän koko kasvupotentiaalia ei hyödynnetä. Metsien ja maaperän nettonielun kasvattamisessa tärkein toimi olisi kuitenkin turvemaiden maaperäpäästöjen vähentäminen. Nielutilanteen parantamiseen olisi siis kosolti keinoja. Ollikainen sanoo, että Suomen olisi helppo yltää vuoden 2030 velvoitteeseen, jos toimeen nyt ryhdyttäisiin. Poliittinen tahto kuitenkin puuttuu. ”Tämä hallitus ei tule tekemään mitään, kaikki varmaan riippuu seuraavasta hallituksesta. Hallitukset osaavat sikailupuuhat. Marinin hallitus kaatoi vuoden 2025 nieluhaasteen tälle hallitukselle aivan härskisti. Ja tämä hallitus tulee kaatamaan tulevan nielun seuraavan hallituksen kontolle ihan yhtä härskisti.” ”Täällä pannaan tuosta poikki ja pinoon” ”Hyvä ajatus, oikein hyvä ajatus”, sanoo Panula siitä, että metsänomistajille maksettaisiin hiilensidonnasta. Hän pitää tärkeänä, että hiilikorvausjärjestelmässä metsänomistajan metsistä saama tulo olisi ennakoitavissa ja pysyisi nykyisellä tasolla. Eikä taakkaa metsien hyvinvoinnista pitäisi sälyttää tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien metsää omistavien maanviljelijöiden harteille. Panula näkee hiilikorvauksessa toisenkin hyvän puolen. Puut kasvaisivat nykyistä vanhemmiksi ja isommiksi, jolloin niistä saisi laadukkaampaa puuta. Se voisi lisätä puun käyttöä rakentamisessa. Hallitukset osaavat sikailupuuuhat.
• 21 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Panulaa harmittaa, että puurakentamisen taito on pitkälti hävinnyt Suomesta. ”Täällä pannaan tuosta poikki ja pinoon, kun rakennetaan rivitaloa ja siihen terassia. Juuri missään ei tehdä mitään loveamisia ja taitorakentamista.” Metsät tärkeä tulonlähde monille Metsänomistajien suhtautumista ilmastotoimiin, kuten hiilinielujen kasvattamiseen, on tutkittu kyselytutkimuksilla. Tulos ei ole yllättävä. ”Tyypillisesti ohjauskeinot, joilla metsänomistajille korvataan jollain tavoin aiheutuneet kustannukset, ovat mieluisampia ja selkeästi hyväksyttävimpiä”, sanoo erikoistutkija Emmi Haltia Luonnonvarakeskuksesta. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Metsät muodostavat monille suomalaisille asunnon lisäksi suurimman varallisuuden. Ne ovat esimerkiksi metsää omistaville maanviljelijöille tärkeä tulonlähde, kun maanviljelyn kannattavuus on heikentynyt. ”Jos metsän tuottomahdollisuuksia leikataan merkittävästi, puhutaan isoista asioista metsää omistavan kotitalouden varallisuudessa ja tuloissa.” Haltia muistuttaa, että jos toimet eivät aiheuta metsänomistajille suuria tulonmenetyksiä, joissain asioissa neuvonnalla voidaan saada tuloksia. Tällaisia ovat esimerkiksi pieni kiertoaikojen pidentäminen ja harvennushakkuiden voimakkuuden vähentäminen. Myös metsäalan ammattilaisilla on tärkeä rooli. He vaikuttavat siihen, miten metsänomistajat käyttävät ja hoitavat metsiään. Haltian mukaan ammattilaisten joukossa on niitä, jotka pitävät ilmastoja luontotoimia tärkeinä ja niitä jotka eivät. ”Heillä on iso vaikutus aika merkittävään osaan metsänomistajista. Metsänomistajat luottavat siihen, mitä ammattilaiset sanovat, koska asiat ovat monimutkaisia”, Haltia sanoo. Toivoa on Olemme käyneet katsomassa Panulan toista metsää Kiskossa. Jäkälän ja sammaleen peittämällä kalliolla kasvoi 140-vuotiaita mäntyjä. Panula haluaa kuitenkin näyttää vielä yhden metsän. Se on aivan hänen kotitalonsa takana Kirkkonummella Uudellamaalla. Kiskon kumpuilevat maalaismaisemat jäävät taakse. Kirkkonummen metsässä seisoo valtavia kuusia ja jyhkeitä haapoja. Niihin käpytikat ja palokärjet ovat nakutelleet koloja, joihin liito-orava on pesinyt, Panula kertoo. Maassa makaa paikoin vieri vieressä sammaleen peittämiä runkoja. ”Tämä on sellainen metsä, jonka valtio suostuisi tiukimpienkin kriteerien mukaan suojelemaan tulevaisuudessakin.” Palataan vielä hetkeksi hiilinielukysymykseen. Onko Suomella toivoa luonnon ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta? Kyllä on, Panula sanoo ja jatkaa. Hän luottaa nuorempaan sukupolveen, mutta perustelut katkeavat. ”...tämä on mielenkiintoinen, tässä pesii pikkusieppo ja idänuunilintu. Ne ovat harvinaisia pikkulintuja.” Hiilinielu Hiilinieluilla tarkoitetaan esimerkiksi puita, jotka sitovat kasvaessaan ilmasta hiilidioksidia. Tämä vähentää hiilidioksidin määrä ilmakehässä ja sitä kautta hillitsee ilmaston lämpenemistä. Myös luonnontilainen maaperä ja meret sitovat ilmasta hiilidioksidia. Hiilivarasto Puihin ja maaperään sitoutunutta hiilidioksidia kutsutaan hiilivarastoksi. Metsän hiilivarasto suurenee puiden kasvaessa ja pienenee hakkuissa ja puiden lahotessa. Kaadetun puun hiilivarasto kuitenkin säilyy, jos sitä käytetään pitkäaikaisesti kuten talojen tai huonekalujen rakentamiseen. Suot ovat Suomen suurimpia hiilivarastoja. Noin 70 prosenttia Suomen varastoituneesta hiilestä on sitoutuneena turpeessa. Nettonielu Nettonielu tarkoittaa tilannetta, jossa tietyn kokonaisuuden hiiltä sitovat nielut ovat suuremmat kuin sen päästöt. Nettonielun suuruus lasketaan nielun ja päästöjen summasta, missä nielun suuruus on esitetty negatiivisella luvulla. Luonnonsuojeluliiton ehdotuksia hiilinielujen pelastamiseksi • Rajoitetaan hakkuumääriä • Hillitään turvemaiden maaja metsätalouden päästöjä avohakkuista luopumalla ja kosteikkoviljelyä lisäämällä • Asetetaan maankäytön muutosmaksu metsäkatoa hillitsemään • Suojellaan metsiä ja kasvatetaan lahopuun määrää
• 22 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Luonnonsuojeluliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsenmaksu on 40 euroa vuodessa. Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelija-l ehden, 10?% alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan. Liity jäseneksi Keskustoimisto Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, rekisteri: sll.fi/jasenpalvelu Etelä-Hämeen piiri 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-hame, FB: EtelaHameenLuonnonsuojelupiiri, Instagram: SLL sll_etela_hame Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Hyönteiskerho Cupidon kokous 12.12. Stone Gallery Lunnikivellä, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. Esitelmien lisäksi valokuvaja muut pienemmätkin esitykset tervetulleita! Huom. Kahvitarjoilu 2€/ osanottaja. Lisätietoja: Timo Leponiemi, 040-8099887, timo.leponiemi@yle.fi ja sll.fi/hameenlinna. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys n Kuukausitapaamiset 4.12. klo 18 sekä 5.2. klo 18 Forssan luontomuseolla. Tervetuloa tutustumaan muihin luontoharrastajiin sekä LHLY:n toimintaan! Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Utu Martikainen, utu.kehraaja@luontomuseo.fi ja sll.fi/hameenlinna. Etelä-Karjalan piiri 040 8200 293, jari.kiljunen@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/luonnonsuojeluliittoek Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Luento: Seitsemän vuosikymmentä perhosten perässä 26.11. klo 18. Paikka: Kaakkois-Suomen Martat, Valtakatu 45. Markku Liljeblad keräsi ensimmäiset perhosensa jo vuonna 1954. Viime kesänä hän tavoitti 326 suurperhoslajia, niiden joukossa 4325 päiväperhosta kaikkiaan 56 lajista. Mutta ovatko lajit vielä samoja kuin joskus ennen? Mitä uusia on tullut ja mitkä ovat väistyneet? Luvassa kuvallinen ja tarinallinen perhosmatka menneille vuosikymmenille. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi sekä sll.fi/ lappeenranta. Etelä-Savon piiri 044 208 0770, heikki.harkonen@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/etelasavolsp n Pikkujouluinen norppailtama 28.11. klo 18. Paikka: Elomaan talo, Pirttiniemenkatu 21, Mikkeli. Luvassa wanhan ajan joulutunnelmaa ja iloista seuraa. Ahkerimmat voivat myös tutustua norppaturvallisen Saimaa-katiskan rakentamiseen – olisiko katiska mukava lisä vaikkapa kalastavan ystäväsi tai sukulaisesi pukinkonttiin? Glögikattila on kuumana klo 18–20. Kimppakyytien tarvitsijat tai tarjoajat voivat ottaa yhteyttä Marjaana Kovaseen, marjaana.kovanen@sll.fi tai p. 044 776 4230. Lisätietoa Elomaan talosta: mikkeliseura.fi/elomaan-talo-2. Tapahtuma on osa Yhteinen saimaannorppamme -LIFE hanketta. Lisätietoja: Marjaana Kovanen, 044 776 4230, marjaana.kovanen@sll.fi ja sll.fi/etela-savo. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys n Valokuvanäyttely ”Haarikkoa Hannun silmin” Savonlinnan kaupunginkirjastossa 3.–30.12. Hannu paikalla näyttelyn avajaisissa tiistaina 3.12. klo 17–19. Katso ilmoitus sivulla 23. Tervetuloa! Lisätiedot: Jouko Pirinen puh. 0400 992 328 tai isly@sll.fi. Linkki tapahtumaan: sll.fi/ita-savo/tapahtuma/valokuvanayttely-haarikkoa-hannun-silmin. KU VA RA ISA KY LL IKK I RA NT A Liity jäseksi: sll.fi/liity, p. 09 2280 8210 Tutustu samalta sivulta myös jäsen etuihin.
• 23 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Kainuun piiri 040 7741983, kainuu@sll.fi Seuraa: sll.fi /kainuu, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri Paltamon Luonto n Paltamon Luonnon syyskokous ma 25.11. klo 16.30 ja Luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin syyskokous klo 18. Sääntömääräiset asiat mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025. Paikka: Paltamon kunnantalo. Kokousten jälkeen Suomen luonnosuojeluliiton hankekoordinaattori Ari Jäntti kertoo maaliskuussa 2025 päättyvän Liito-orava-LIFE-hankkeen tuloksista ja tuotoksista. Lisätietoja: sll.fi /kainuu. Keski-Suomen piiri 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Seuraa: sll.fi /keski-suomi FB: ksluonnonsuojelu n Matalan kynnyksen etäjuttuhetki luonnonsuojelusta kiinnostuneille 4.12. klo 17.30–19. Tule tutustumaan muihin samanhenkisiin ja löytämään oma tapasi osallistua etänä järjestettävässä iltateehetkessä. Tilaisuudessa kerrotaan piirin ja yhdistysten toiminnasta, vastataan kysymyksiin, ideoidaan ja jutustellaan vapaasti. Linkin saat ilmoittautumalla osoitteeseen: keski-suomi@sll.fi . Lisätietoja: Taina Peltonen, keski-suomi@sll.fi ja sll.fi /keski-suomi. n Glögit ja juhlavuoden suunnittelua piiritoimistolla 13.12. klo 15. Tervetuloa nauttimaan jouluisia herkkuja, tapaamaan luonnonsuojeluväkeä ja suunnittelemaan ensi vuotta! Useilla yhdistyksillä samoin kuin Keski-Suomen piirillä vuosi 2025 on 50. juhlavuosi. Tuumaillaan, mitä kaikkea mukavaa keksittäisiin juhlan kunniaksi. Ilmoittaudu: keski-suomi@sll.fi Etäosallistumismahdollisuus järjestetään tarvittaessa. Lisätietoja: Taina Peltonen, keski-suomi@sll.fi ja sll. fi /keski-suomi. n Liity Metsäväkeen! Tapaaminen pe 24.1. klo 16–18 uusille ja vanhoille metsien suojelusta kiinnostuneille Keski-Suomen piiritoimistolla, Yliopistonkatu 30C, summeri: 2. krs aula. Pistäydy vaikka toviksi tapaamaan muita metsänsuojelijoita ja juttelemaan siitä, mitä voimme yhdessä tehdä Keski-Suomen metsien hyväksi. Tarjolla teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Taina Peltonen, 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi ja sll.fi /tapahtuma/80245. Jyväskylän seudun yhdistys n Lämpimästi tervetuloa Luonto lainassa -viikon päätapahtumaamme to 6.2. klo 17–18.30! Vieraaksemme saapuu Finlandia-palkittu kirjailija Anni Kytömäki kertomaan uudesta romaanistaan Mirabilis. Mirabilis on suuri romaani elämästä ja kuolemasta ja kuvaa maailmankatsomuksellista murrosta, jolloin luonnontiede osoittaa, ettei ihminen olekaan luomakunnan kruunu. Huom! Tapahtumapaikka varmistuu marraskuun lopussa. Seuraathan ilmoitteluamme: sll.fi /jyvaskyla ja kalenteri.jyvaskyla. fi ja ksml.menoinfo.fi . Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kymenlaakson piiri 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Seuraa: sll.fi /kymenlaakso, FB: sllkymenlaakso n Piirihallituksen kokous ma 9.12. klo 17.30 Kouvolassa/etänä. Toiminta jatkuu ensi vuonna. Lisätietoja toimistolta. Lapin piiri 040 823 2443, lappi@sll.fi Seuraa: sll.fi /lappi, FB: sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skype: lapin. luonnonsuojelupiiri Rovaniemen yhdistys n Glögit 11.12. klo 17 Kahvila Karkiaisessa, Revontulikeskuksessa. Tule muistelemaan kulunutta vuotta ja juttelemaan ensi vuoden kuvioista glögimukin ja jouluisen naposteltavan äärelle. Ilmoittaudu sähköpostitse, rovaniemi@sll.fi tai tekstarilla Sari Hänniselle, 040 8737 986. Kerro samalla mahdollisesta erityisruokavaliosta. Lisätietoja: sll.fi /rovaniemi. Pirkanmaan piiri 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi /pirkanmaa, FB: sllpirkanmaa n Kotimetsäilta ja syyskokous ke 27.11. Kotimetsäilta ja piirin syyskokous ke 27.11. Tampereen pääkirjasto Metson Kuusi-salissa (os. Pirkankatu 2) klo 17.30 alkaen. Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton Kotimetsän puolustajat -hanke tarjoaa tavallisille ihmisille keinoja puolustaa lähimetsiä. Hankkeen metsäkoulutukset jalkautuvat Tampereelle ensi keväänä. Kampanjakoordinaattori Annamari Värtö SLL:stä kertoo mitä on odotettavissa. Yhdistykset: Tulkaa kertomaan, miten piiri voi parhaiten tukea yhdistysten toimintaa ja mitä tarpeita teillä on. Ideoidaan yhdessä uusia yhteistyön muotoja. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot ma 25.11. klo 12 mennessä osoitteeseen pirkanmaa@sll.fi . Mäntän seudun yhdistys n Syyskokous 28.11. klo 18 Mäntän lukion kirjastossa, Koskelankatu 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitar Lehden paras ju? u? Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa sll.? /parasjuttu juttua osoitteessa sll.? /parasjuttu Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Norppa t-paita (arvo 35,90 €). S uomen luonnonsuojeluliitossa toimii uusi Itämeri-työryhmä ja viisi valiokuntaa: luonnonsuojelu-, ympäristölaki-, talous-, luontokasvatussekä järjestö-, varainhankintaja viestintävaliokunta. Valiokunnat tukevat hallituksen, valtuuston ja työntekijöiden työtä sekä suunnittelevat valtakunnallista toimintaa. Valiokuntatyö on avointa kaikille Luonnonsuojeluliiton jäsenille. Valiokunnat ovat erinomainen mahdollisuus vaikuttaa luonnonsuojeluun ja liiton toimintaan järjestönä. Valiokunnissa pääset toimimaan samanhenkisten luonnonsuojelijoiden kanssa yhteisten kiinnostuksenkohteiden parissa. Tule siis mukaan tekemään järjestöstä näköisesi ja toimimaan luonnon puolesta! Kiinnostuitko? Lisätietoa voit kysyä osoitteesta jarjestoasiat@sll.fi. Valiokuntahaku – tule mukaan toimintaan KU VA OU TI NE UV ON EN
• 24 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 joilu. Mahdollisesta muusta ohjelmasta tiedotamme myöhemmin. Lisätietoja: Sirkku Polvinen, 050 373 1283, sirkku. polvinen@taidekaupunki.fi sekä sll.fi/ mantta. n Luonto lainassa Mänttä-Vilppulan kirjastoissa 3.2.–9.2. Kaikissa kolmessa kirjastossa on aiheeseen liittyviä tapahtumia. Seuraa ilmoitteluamme nettisivuillamme ja Facebookissa. Lisätietoja: Sirkku Polvinen, 050 373 1283, sirkku. polvinen@taidekaupunki.fi ja sll.fi/ mantta. Nokian yhdistys n Tule mukaan tekemään historiaa – jaa muistosi yhdistyksestä! Nokian yhdistys täyttää 50 vuotta vuonna 2025. Keräämme muistoja juhlavuotta varten ja tallettaaksemme yhdistyksemme vaiheita tuleville sukupolville. Jokainen tarina ja muisto on tärkeä – olipa se tuore kokemus tai vuosien takaa. Voit kertoa muistosi sähköpostitse: nokianluonto@gmail.com tai kirjeitse: os. SLL Nokia, Karapolvi 3 A 2, 37240 Linnavuori. Jos haluat mieluummin kertoa muistosi puhelimitse, lähetä meille viesti ja puhelinnumerosi jompaan kumpaan yllä mainituista osoitteista. Otamme sinuun yhteyttä sopiaksemme sopivan juttuhetken. Muistosi voit jakaa joko omalla nimelläsi tai nimettömänä. Voit lähettää halutessasi myös valokuvia. Kokoamme muistot yhdistyksen arkistoon, ja luvallasi voimme jakaa niitä jäsenlehdessämme, verkossa tai juhlavuoden tilaisuuksissa. n Luontokuvia ja tarinoita 2.12. klo 18 Kerholan Polónin salissa Nokialla. Kari Leo on pitkän linjan valokuvaaja, joka katsoo luontoa luonnonsuojelijan silmin. Kari Leo kantaa huolta metsien ja niiden lajiston nykytilasta. Hän voitti vuonna 2009 Vuoden luontokuva -palkinnon kuukkelikuvallaan ”Metsän emäntä”. Kari Leo avasi syksyllä valokuvausja kehysliike Inton Nokian Nansotaloon. Lisätietoja: Kaija Helle, 044 017 7180, nokianluonto@gmail.com sekä sll.fi/nokia. n Talvilintulaskenta Pitkäniemen reitillä 28.12. klo 10. Kokoontuminen Nokian kirkolla, josta kävellään Maatialan kautta Pitkäniemeen. Pitkäniemen reitti on noin 7 kilometriä pitkä. Perinteiselle Luonnontieteellisen museon lintulaskentareitille pääsee mukaan enintään viisi henkilöä. Ilmoittautuminen Anne Viitalaaksolle, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail. com. Lisätietoja: sll.fi/nokia. n Talvilintulaskenta (Luomus): Linnustonseuranta Kauniaisten reitillä 3.1. klo 9. Mukaan perinteiselle 8 km Luonnontieteellisen museon lintulaskentareitille pääsee enintään 5 henkilöä. Ilmoittautuminen Anne Viitalaaksolle. Lisätietoja: Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail. comja sll.fi/nokia. n Loppiaisen lintukävely Nokian Kylmänojalla 6.1. klo 13. Tapaamme K-Market Löytiksen (Kyyninkatu 22) vieressä olevalla ”sorsalammikolla”. Laskemme alueella talvehtivat sorsat ja muutkin linnut. Teemme kävelyretken lähiympäristöön. Oppaana Jarmo Koivisto, p. 040 083 8457 ja Anne Viitalaakso, 045 888 3720. Lisätietoja: nokianlintukoulu@ gmail.com ja sll.fi/nokia. n Nokian Lintukoulu on mukana BirdLifen Pihabongaus-tapahtumassa 25.–26.1., olethan sinäkin! Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla tammikuun viimeisenä viikonloppuna. n Nokian Lintukoulu tekee pöllöretkiä ja pönttötarkistuksia toivomusten mukaan pikkuporukalla. Tiedustelut: nokianlintukoulu@gmail.com tai puhelimitse Jarmo Koivisto, p. 040 083 8457 tai Anne Viitalaakso, 045 888 3720. n Nokian lintukoulun valokuvailta Nokian Kerholassa tammi-helmikuussa: Jari Salonen ja Kari Hiltunen – ”Vuosi Koukkujärvellä”. Tiedot tarkentuvat lähempänä ajankohtaa, seuraa nettisivu-ilmoitteluamme. n Luonnon parantava voima -ekopsykologin luento 23.1. klo 18 Nokian Hiomo-salissa. Luento luonnon parantavasta voimasta ja ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Psykologian tohtori ja ekoja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen kertoo kokonaisvaltaisesta luontokokemuksesta hyvinvoinnin tukena ja antaa ekoja ympäristöpsykologisen näkökulman inhimilliseen ja planetaariseen hyvinvointiin. Lopuksi on mahdollisuus yleisön kysymyksille ja keskustelulle. Lisätietoja: Kaija Helle, nokianluonto@gmail.com ja sll.fi/nokia. n Luonto lainassa -viikko lähiluontoteemalla Nokian pääkirjastossa 3.2.–9.2. Vieraile kirjastossa ja lainaa esillä olevia luontoaiheisia kirjoja. Lisätietoja: sll.fi/ nokia. n Luontokonsertti 15.2. klo 16. Paikka: Nokian kirjastoja kulttuuritalo Virta, Hiomo-sali. Musiikkia, valokuvaa ja sanaa yhdistävä monitaiteellinen konsertti, jossa Musiikkikoulu Onnin oppilaat esittävät luontoaiheista musiikkia. Musiikkiesityksiä rytmittävät luontokuvaaja Onni Rantasen valokuvat nokialaisesta luonnosta sekä Etunäyttämön näyttelijöiden esittämät luontoaiheiset tekstit. Vapaa pääsy! Lisätietoja: Musiikkikoulu Onni, Etunäyttämö ja Nokian yhdistys, Keijo Rantanen, nokianluonto@gmail.com ja sll.fi/nokia. n Koskikarat ja kävely Nokian Siuronkosken ympäristössä 16.2. klo 13. Tarkkailemme koskikaroja ja kävelemme kauniin Siuron taajaman kujilla lintuja havainnoiden. Kokoontuminen Koskibaarin vieressä, Siurontie 71. Oppaana Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/nokia. n Talvilintulaskenta Kauniaisten reitillä 1.3. klo 9. Kauniaisten reitti on 8,5 kilometriä pitkä. Perinteisille Luonnontieteellisen museon lintulaskentareiteille pääsee mukaan enintään viisi henkilöä. Ilmoittautuminen Anne Viitalaaksolle, p. 045 888 3720. Lisätietoja: nokianluonto@gmail.com ja sll.fi/nokia. Pälkäneen seudun yhdistys n Kunnan metsien luontokartoituksen valmistumisen kunniaksi pidämme pikkujoulujuhlat Pakanrannan saunalla 30.11. alk. klo 16. Ilmoittautumiset sihteerille p. 050 5911 663. Tampereen yhdistys n Syyskokous ti 10.12. klo 18–20 pääkirjasto Metson Lehmus-salissa (Pirkankatu 2). Käsitellään sääntömääräiset asiat kuten toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen, hallituksen valinta ja uusien sääntöjen hyväksyminen. Lisäksi käsitellään muut jäsenten ehdottamat asiat. Kokousta ennen mahdollinen yleisöesitelmä. Lisätietoja lähempänä kokousta: sll.fi/tampere. Pohjanmaan piiri 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri Pohjois-Karjalan piiri 045 783 72748 pohjois-karjala@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, FB: sllitasuomi, IG: sllpohjoiskarjala n Kaivostapaaminen 30.11. klo 14 Joensuussa Kerhotalo Ruplassa, Sairaalakatu 27. Lisätietoja: Ei uraanikaivoksia Pohjois-Karjalaan -liike, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri, enolaisten yhteyshenkilö Saara Immonen, 040 566 2637. saaraimmonen@gmail.com sekä sll.fi/ nokia. Enon luonnonystävät n Joulutulet 11.12. klo 18. Tunnelmallinen hetki nuotion äärellä Karhunsalon kylätalon laavulla. Tarjolla jouluglökit. Lisätietoja: Saara Immonen, 040 566 2637, saaraimmonen@gmail.com ja sll. fi/eno. Ilomantsin luonnonystävät n Uhatut suot -valokuvanäyttely Lieksan kirjastossa 3.2.–27.2. Osoite: Urheilukatu 4, Lieksa. Valokuvaaja R.-L. Eveliina Korhonen on koostanut ”Uhatut suot” -valokuvanäyttelyn tarkastellen soiden vaihtoehtoisia merkityksiä turvetuotannon sijaan. Näyttely on kuvattu kesän 2024 aikana Ilomantsissa ja Lieksassa. Näyttely järjestetään osana Idän hiljaiset suot -hanketta, jota rahoittaa EU:n BestBelt ohjelma. Pohjois-Karjalan monimuotoista suoluontoa sekä vesistöjä uhkaa uusien turvetuotantoalueiden perustaminen valtionyhtiö Neovan (ent. Vapo) toimesta. Lisätietoja: Tuuli Hakulinen, 0504674840, tuuli.hakulinen@sll.fi ja sll.fi/ilomantsi. Lieksan Luonnonystävät n Joulutulet 14.12. klo 16 Mätäsvaaran kaivoksella, louhosteatterissa. Lisätietoja: Ahti Keränen, 040 845 7464, ahti. keranen@pp1.inet.fi ja sll.fi/lieksa. Pohjois-Pohjanmaan piiri 041 319 1816 pohjois-pohjanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, FB: sll.pohjoispohjanmaa Pohjois-Savon piiri 040 848 2869, pohjois-savo@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, FB: sllitasuomi, Instagram: Pohjois-Savon LS-piiri n Piirin syyskokous Iisalmen Luontomuseolla la 30.11. Kokouksessa valitaan luonnonsuojelupiirin hallituksen jäsenet tulevalle toimintakaudelle. Jäähyväiskierros Luontomuseon näyttelyssä ja kokouskahvit klo 11. Virallinen syyskokous alkaa klo 12. Myös etäosallistuminen on mahdollista, linkin saa pyytämällä pohjois-savo@sll -osoitteesta. n Sarasuon ennallistamisnäytös Varpaisjärvellä 3.12. klo 11. Tervetuloa tutustumaan ennallistuksen toteutukseen ja keskustelemaan aiheesta suon laidalle. Ennallistamisen suunnitteluprosessia ja toteutusta esittelee Olli Turunen Luonnonsuojeluliitosta. Ennallistaminen toteutetaan yritysyhteistyövaroilla. Kuumaa juomaa ja nuotioevästä tarjoavat piiri ja Luonnonsuojeluliitto. Lisätietoja: Pirjo Paldanius, 040 1832 303 ja sll. fi/pohjois-savo. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys n Luonnonystävien lukupiiri 25.11. klo 17.30 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Keskustelun aiheena on Anni Kytömäen romaani Kultarinta. Tervetuloa! Lisätietoja: sll.fi/kuopio. n Metson maisemagenomiikka -luontoilta 3.12. klo 17.30–20 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Aiheesta kertoo Jaana Kekkonen. Ilta alkaa klo 17.30 kahvija teetarjoilulla, ja esitys alkaa klo 18. Etänä osallistuminen on mahdollista alla olevan linkin kautta: meet.google.com/ bgw-zcod-mfd. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/kuopio. n Luontotupa auki 9.12. klo 18. Osoite: Puijonkatu 15. Lisätietoja: Annu Vakkila, sll.fi/kuopio. n Glögi-ilta 10.12. klo 17.30–20 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Sydänpuu-runoja Tapahtumat
• 25 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 jouluglögiä, pikkusuolaista, joulutorttuja sekä hedelmiä. Ilmoittaudu sähköpostitse tarjoilujen varmistamiseksi. Kerro myös, jos sinulla on allergioita. Lisätietoja: Anni Simola, 040 5122 338, espoonymparistoyhdistys@gmail.com ja sll. fi/espoo. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys n Kaupungit eläinten elintilassa -luento 28.11. klo 17.30–19 Kulttuurikeskus Stoan luentosalissa (1. krs, os. Turunlinnantie 1). Luennolla biologi, taidemaalari ja yhdistyksen puheenjohtaja Noora Kaunisto puhuu siitä, miten kaupunkitilaa, kaavoitusta sekä ihmisen ja muiden eläinten välistä rinnakkaiseloa voitaisiin ajatella uusiksi. Vapaa pääsy, tervetuloa! Lisätietoja: sll.fi/helsinki. n Lähimetsätapahtuma Riistavuoren puistossa 15.12. klo klo 13–15. Tapahtumassa luvassa mm. musiikkia ja tietoa Riistavuoren luontoarvoista. Katso tarkemmat tiedot tapahtumakalenterista lähempänä tapahtumaa: sll.fi/helsinki/tapahtumat. n Retki Utön saarelle 13.8.–15.8. Ilmoittautuminen avataan kevättalvella 2025. Ilmoittautumisen alkamisajankohta ilmoitetaan Helsyviestissä. Tilaa Helsyviesti sähköpostiisi tapahtumasivun linkin kautta: sll.fi/helsinki/tapahtuma/ retki-uton-saarelle. Lisätietoja: annemarje.salonen@gmail.com. n Näiden lisäksi suunnitteilla on mm. jouluaaton retki. Järjestämme myös pop up -retkiä lyhyellä varoitusajalla. Kannattaa siis seurata tapahtumakalenteria: sll.fi/helsinki/tapahtumat. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys n Tiedoksi: Yhdistys on tehnyt päätöksen, että jäsenpostia ei lähetetä postin välityksellä. Kokoukset ja muu ajankohtainen tiedottaminen tapahtuu jäsenpostin, kotisivujen sll.fi/kerava ja sosiaalisen median kautta. n Syyskokous 25.11. klo 18–20 os. Keravan lukio, Keskikatu 5. luokka 1.15. Kokouksen alussa yhdistyksen hallituksen jäsen ja Luontouutisten toimittaja Pekka Hellström esittelee Kerava 100 juhlavuoden kiintorastit 2024. Rastit ovat luonto-, kulttuurija suunnistusrasteja. Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Harjula-Jalonen toivottaa kaikki tervetulleiksi esitelmään ja syyskokoukseen. n Roskatempaukset! Siistitään Sampolaa su 1.12. klo 12–13. Tavataan virastotalon eli palvelukeskuksen edessä, Kultasepänkatu 7. Uudenvuodenpäivänä ke 1.1. klo 12–13 perinteisesti siistitään keskustaa. Tavataan kirjaston edessä. Jos sinulla on omat pihdit, ota ne mukaan. Paikan päällä saat säkin. Tervetuloa ulkoilemaan yhdessä! Vantaan yhdistys n Lähiluonnon seurantaretki: eläinten talvipuuhat 21.12. klo 10. Kokoonnumme esittävät Leena Raveikko ja Seija Hämäläinen. Vapaata seurustelua. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/kuopio. Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys n Toinen kaivostilaisuus Rautavaaralla 26.11. klo 18 Rautavaaran kunnantalolla, Koulutie 1. Kaivosyhtiö Metals One Finland Oy:n suunnitelmat kohdistuvat kriittisiin mineraaleihin (nikkeli, koboltti, sinkki), joita esiintyy pieninä pitoisuuksina Rautavaaran mustaliuskeessa. Kyseeseen tulisi laaja avolouhos, josta malmia kaivettaisiin ja kriittiset metallit eroteltaisiin bioliuosmenetelmällä. Vettä paljon vaativa prosessi tuottaisi runsaasti jätevettä, jonka vesistöjä pilaava vaikutus olisi merkittävä. Sivukivi läjitettäisiin lähiympäristöön. Toinen tilaisuus keskittyy kaivoksen ympäristövaikutuksiin. Antti Lankinen Luonnonsuojeliiton Kainuun piiristä selvittää kaivoksen ympäristövaikutuksia Kainuun Terrafame kaivoksen esimerkin avulla. Raimo Timonen Helsingin yliopistosta taas kertoo kaivoksen vaikutuksia ympäristön vesistöihin ja ekosysteemeihin. Tule mukaan kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Ei kaivosta Rautavaaralle -fb-ryhmä, Hanna Parviainen, hannaleenaparviainen@gmail.com ja sll.fi/nilsia. Satakunnan piiri 044 021 1838, satakunta@sll.fi. Seuraa: sll.fi/satakunta, FB: SLLSatakunta Uudenmaan piiri 044 258 0598, ursula.immonen@sll.fi. Suojeluasiat: 045 114 0088, lauri.kajander@sll.fi. Seuraa: sll.fi/uusimaa, FB: SLLUP, sll.fi/uusimaa/tapahtumat n Metsäkoulutus – Monimuotoisuutta kuntien metsiin, osa II, 21.1. klo 17.30. Paikka: Helsinki, Itälahdenkatu 22b A tai etänä Google Meetissä. Tilaisuus on jatkoa lokakuussa 2024 järjestetylle koulutukselle, mutta osallistuminen ei edellytä aiempaan osallistumista. Tällä kertaa keskitytään kuntien metsiin liittyviin päätöksentekojärjestelmiin ja vaikuttamistapoihin. Koulutuksen vetäjinä piirin pitkän linjan metsäasiantuntijat Jyri Mikkola ja Lauri Kajander. Koulutus perustuu Metsäopas – monimuotoisuutta kuntien metsiin -julkaisun sisältöihin. Eniten koulutuksesta saa irti tutustumalla jo etukäteen Metsäoppaan sisältöön. Lataa metsäopas sll.fi/metsaopas. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin. Lisätietoja: Lauri Kajander, 045 114 0088, lauri. kajander@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/80094. Espoon ympäristöyhdistys n Espyyn jäsentapaaminen ja pikkujoulu 3.12. klo 17 Villa Apteekissa, Pappilantie 5. Talvitapahtumassa voit keskustella hallituksen jäsenten kanssa, katsella kuvia juhlavuoden tapahtumista ja valokuvakilpailusta ja keskustella Espoon metsistä ja eri alueiden ympäristöongelmista. Laaditaan yhdessä lista tapahtumatoiveista ja vaikuttamisasioista! Voit ottaa osaa kyselyyn ja liittyä aktiivilistalle. Tarjolla on Savonlinnan ja Ruokolahden rajamailla asustavat Suomen eteläisimmät kuukkelit. Nyt nämä ovat uhattuina laajenevien metsänhakkuiden takia. Luonnonsuojelujärjestöt ovat toivoneet alueen suurilta metsäyhtiöiltä hakkuista pidättäytymistä ja laajempia suojelutoimia nykyisten sirpaleisten rauhoitusalueiden lisäksi. Viimeisten kuukkelien puolesta on puhunut luontokuvaaja Hannu Siitonen. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys haluaa lisätä alueen tunnettavuutta järjestämällä joulukuussa Haarikon aluetta ja seudun kuukkeleita esittelevän Hannun valokuvanäyttelyn Savonlinnan kaupunginkirjastossa. Hannu itse on paikalla näyttelyn avajaisissa tiistaina 3.12. klo 17–19. Lisätietoja: sll.fi/ita-savo/tapahtuma/valokuvanayttely-haarikkoa-hannun-silmin VALOKUVANÄYTTELY KUUKKELIMETSÄN PUOLESTA KU VA HA NN U SII TO NE N
• 26 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Vantaan luontokoulun pihassa (Sotungintie 25A) klo 10 ja suunnistamme siitä talviseen metsään katselemaan, mitä merkkejä näemme eläinten talvipuuhista. Tiesithän, etteivät esimerkiksi myyrät ja päästäiset suinkaan nuku talvella siilin tapaan? Mietimme myös siilejä ilmastoltaan muuttuvassa maailmassa. Metsäretken jälkeen juomme jouluglögit Vantaan luontokoululla ja syömme piparkakkuja. Lisätietoja: Minerva Schultz, minerva.schultz@gmail.com ja sll.fi /vantaa. n Uudenvuoden roskatalkoot 1.1. klo 12–13 Heurekan kivipuistossa. Roskiin rakettien raadot! Keräämme yhdessä roskia rakettien jäljiltä Tikkurilassa. Ota mahdolliset omat roskapihdit mukaasi, roskapussit saat järjestäjältä. Tarvittaessa saa lainaan roskapihditkin. Tavataan Heurekan kivipuistossa Heurekan edessä. Lisätietoja: Satu Laurila, satulaurila@outlook.com ja sll.fi /vantaa. n Yhdistyksen vuosikokous 12.2. klo 18 Vaskivuoren lukiolla (Virtatie 4, luokka 104). Esityslista ja muut kokoukseen liittyvät asiakirjat tulevat nähtäväksi lähempänä kokousta. Virallinen kutsu lähetetään jäsenrekisterin kautta. Huolehdithan siis siitä, että meillä on ajantasainen sähköpostiosoite! Kokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään pe 7.2. yhdistyksen osoitteeseen vantaa@ sll.fi . Kerro ilmoittautumisessa myös mahdolliset ruokavaliorajoituksesi. Lisätietoja: Minerva Schultz, vantaa@sll.fi ja sll.fi /vantaa. n Koskikara kiikarissa! 2.3. klo 10. Lähde maaliskuiseen luontoon Keravanjoen varrelle kiikaroimaan koskikaraa Hanabölenkosken ja Matarinkosken virtavedestä. Tapaamme Tapionrannan valkoisella sillalla (Peijaksentien silta Keravanjoen yli) klo 10. Muistathan pukeutua lämpimästi, koska koskikaran etsiminen on hidasta puuhaa. Tapahtumat Talvella rauhoitutaan joulutulien ääreen, järjestetään luontoiltoja ja tehdään talvilinturetkiä. Tervetuloa mukaan! Syksyn pimetessä luonnonsuojelijat pohtivat myös jo seuraava kevättä. Mitä toimintaa järjestetään ensi vuonna, millaisia retkiä ja miten uusia ihmisiä saataisiin mukaan? Liity joukkoon suunnittelemaan: Kalenterissa on monia vuosikokouksia, joissa päätetään niin seuraavan vuoden toiminnasta kuin hallituksen jäsenistä. Vuosikokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille, ja niihin voi mennä tutustumaan yhdistyksen toimintaan. Tule Toki katselemme kaikkea muutakin, mitä maaliskuisesta luonnosta löytyy! Tapaamispaikalle pääsee HSL:n busseilla 721 (Koivukylä–Hakaniemi) ja 624 (Tikkurila–Päiväkumpu). Pois tulee jäädä Tapiontien pysäkillä. Jos tahdot autolla saapua, läheltä löytyy Sahamäenpuiston viljelypalstojen parkkipaikka, jonne autosi ehkä voi jäädä odottelemaan. Lisätietoja: Satu Laurila, satulaurila@outlook.com ja sll.fi /vantaa. Varsinais-Suomen piiri 040 3725 301, 02 2355 255, varsinais-suomi@sll.fi Seuraa: sll.fi /varsinais-suomi, FB: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Salon luonnonsuojeluyhdistys n Juhlaluentosarja: Mitä ihmiset, yritykset ja yhteiskunta voivat tehdä luonnon hyväksi? 28.11. klo 18–19.30. Luonnonsuojelubiologi Panu Halme puhuu. Paikka: Salo, Salon kansalaisopisto/Ylhäistentie 2 Salo, Auditorio 157 (1. krs). Ilmoittautuminen verkkosivujen kautta: sll.fi /salo. Luontoliitto Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet kaikkiin Luontoliiton tapahtumiin löydät osoitteesta luontoliitto.fi /tapahtumakalenteri. n Älä osta mitään -päivän tapahtuma 29.11. klo 13–19.30 Helsingin keskustakirjasto Oodissa. n Luontoliiton kulutuskriittinen tapahtuma tarjoaa monipuolista tekemistä kaikenikäisille: klo 13–15 perhetuokioita ja vaatteidenvaihto ja -tuunausnurkka lasten tapahtumatilassa, 3. kerroksessa, klo 17 vuoden 2024 Vastamainoskisan voittajien julkistaminen Maijansalissa, klo 18–19.30 vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyyn luento ultrapikamuodista n Älä osta mitään -päivän zombikävelyt 29.11. Luontoliiton piirit järjestävät zombikävelyitä kaupungeissa eri puolilla Suomea. Tule mukaan pukeutumaan zombiksi ja kritisoimaan kerskakuluttamista! Tarkemmat tiedot löytyvät Luontoliiton paikallisjärjestöjen somekanavista sekä Luontoliiton tapahtumakalenterista. n Ympäristötietoa nyt -luentosarja 4: Tulevaisuus mielessä -työpaja 12.12. klo 17.30. Luentosarja tarjoaa tilaisuuden päivittää tietoa ajankohtaisista asioista. Neljännen kerran aiheena on ympäristötunteet, ja työpaja järjestetään yhteistyössä Tunne ry:n kanssa. Tilaisuus järjestetään etänä. Osallistuminen on omaehtoista, eli mitään ei tarvitse tietää etukäteen ja linjoille voi halutessaan tulla vain kuuntelemaan! Lisätietoa ja linkki tapahtumaan Luontoliiton tapahtumakalenterissa. mukaan!
• HOI TAMPERE JA JYVÄSKYLÄ, METSÄKOULUTUS TULOSSA! HOI TAMPERE JA JYVÄSKYLÄ, METSÄKOULUTUS TULOSSA! HOI TAMPERE JA JYVÄSKYLÄ, METSÄKOULUTUS TULOSSA! HOI TAMPERE JA JYVÄSKYLÄ, Kotimetsän puolustajat -koulutukset saapuvat ensi keväänä Tampereelle ja Jyväskylään. Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton järjestämän koulutuksen myötä muodostuu paikallisryhmiä, jotka puolustavat lähimetsiä. Ilmoittautuminen aukeaa joulukuussa. Pysy kuulolla! Lisätietoja: sll.? Kotimetsän puolustajat -koulutukset saapuvat Tampereelle ja Jyväskylään. Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton KU VA AI NO HU OT AR I
• 28 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 Ekoelämää 5 vinkkiä SIJOITTAJAT HALUAVAT TEHDÄ vastuullisia päätöksiä. Tämä megatrendi näkyy tutkimuksissa. Erityisesti naiset ja nuoret ovat kiinnostuneita vastuullisuudesta. ”Ensin tulee trendi, sitten se näkyy teoissa. Kun Hanken tutki tuhansia yksityissijoittajia, tämä sama suuntaus näkyi siinäkin. Varakkaat yksityissijoittajat eivät olleet korostetusti vastuullisuuden perässä, mutta tutkimuksissa nähdään, että prosenttiosuus kasvaa”, Tuppurainen sanoo. Nordnetissä seurataan vastuullisuuden kehitystä. Kiinnostavaa on Tuppuraisen mielestä seurata, mihin uusi raha virtaa. Minkä valinnan sijoittaja tekee tänään? Se on merkittävää tulevaisuuden kannalta. 1. Ymmärrä termit ja tavoitteesi Kaikessa sijoittamisessa olennaista on ymmärtää, mitä on tekemässä. Aloittelevan sijoittajan kannattaa miettiä, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita ja tavoitteita. Tuotteita on helpompi vertailla, kun on selkeä käsitys, mitä on hakemassa. Vastuullisen sijoittamisen määritelmä vaihtelee vielä todella paljon eikä ole olemassa yksiselitteisiä, vertailukelpoisia mittareita tuotteiden ekologisuuden vertailemiseksi. Kriteereitä on kuitenkin olemassa. Esimerkiksi niin kutsuttu ESG-sijoittaminen tarkoittaa sijoittamista vastuullisia periaatteita noudattaviin yrityksiin. ESG tulee englannin kielen sanoista environmental, social ja governance. ESG-yritykset huomioivat vastuun niin ympäristöstä, yhteiskunnasta kuin hyvästä hallinnosta. Jos haluaa keskittyä luonnon kannalta parempaan sijoittamiseen, kannattaa tarkastella, mitä kyseisen yrityksen kohdalla E tarkoittaa. 2. Valitse strategia Ekologista sijoitussalkkua tavoittelevan kannattaa seuraavaksi valita oma strategiansa. Onko sijoitustyylisi poissulkeva, suosiva vai aktiinen? Poissulkemisella tarkoitetaan, että et valitse esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kanssa tekemisissä olevia rahastoja. Tai että suljet valikoimastasi vaikkapa tupakkayhtiöt ja aseteollisuuden tai yritykset, jotka ovat kansalaisjärjestöjen boikottilistalla. Suosimisella tarkoitetaan, että haalit yhtiöitä, jotka toimivat vastuullisesti ja tekevät jotain hyvää luonnolle. Niillä voi esimerkiksi olla vahvistettu ilmastotavoite tai ne ovat korkealla Morningstarin vastuullisuuslistauksessa. Poimit yrityksiä, joiden tuotteet, palvelut tai teknologia tarjoavat ratkaisuja globaaleihin ympäristöongelmiin. Kolmas tapa on aktiivisin. Voit yrittää vaikuttaa yrityksiin, joita omistat. Sijoittaja voi osallistua yrityksen yhtiökokouksiin, puhua suoraan yhtiön johdolle ja muille osakkeen omistajille. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää epäkohtien nostamiseen ja painostaa yhtiöitä parantamaan toimintaansa. 3. Keskity uuteen rahaan Pidempään sijoittanut voi havahtua siihen, että nykyiset sijoitukset eivät ole vastuullisia. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna ei ole järkevää myydä vanhoja sijoituksia ja maksaa niistä veroja. Sen sijaan katse kannattaa kääntää tulevaisuuteen ja alkaa huomioida ESG-kriteerit uusissa sijoituksissa. Perehdy kriteereihin ja valitse luonnon kannalta parhaat tuotteet. 4. Vältä viherpesu Kuinka välttyä sijoittamasta viherpesuyritykseen, jos kerran selkeät, vertailukelpoiset kriteerit puuttuvat? Osakesijoittamisessa vertailu on haastavampaa kuin rahastoihin sijoittaessa. Esimerkiksi puolueeton yhdysvaltalainen analyysitalo Morningstar on luonut oman vastuullisuusluokittelun, mikä helpottaa eri rahastojen vertailua. Jos haluaa mennä helpolla, voi katsoa, onko tuote EU-tasolta tulevien 6, 8 ja 9 -artiklojen perusteella määritelty tummanvihreäksi, vaaleanvihreäksi vai harmaaksi. Artikla yhdeksän mukainen tummanvihreä tarkoittaa esimerkiksi, että investointi kohdistuu taloudelliseen toimintaan, joka edistää ympäristötai sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista ja noudattaa ”ei merkittävää haittaa (Do No Significant Harm, DNSH)” -periaatetta. Vaalenvihreissä artikla kahdeksan tuotteissa kriteerit ovat lievemmät. Harmaat artikla kuuden rahoitustuotteet eivät huomioi kestävyystekijöitä sijoitusprosessissa. Myös yrityksen hiilidioksidipäästöjä voi vertailla muiden saman toimialan päästöihin. 5. Seuraa sijoitustesi vihertymistä Sijoitusten kehitystä luonnon kannalta pääsee seuraamaan yhtiöiden kotisivuilta ja lukemalla viimeisimmän vastuullisuusraportin. Ainakin pörssiyhtiöiltä tällainen dokumentti löytyy. Rahastoista kiinnostuneen kannattaa kurkata avaintietoesitteitä. Koska eettinen sijoittaminen on megatrendi, saattaa tulevaisuudessa ekologista sijoittamista harjoittava päästä vähemmällä perehtymisellä. Tuotteiden vertailtavuus kehittynee ja uusina innovaatioina voi syntyä rahastoja, joiden kautta pääsee helposti sijoittamaan paremman maailman hyväksi. TEKSTI JENNI HAMARA Sijoita luonnolle Onko sijoitustyylisi poissulkeva, suosiva vai aktiinen? KU VA NO RD NE T Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen kertoo, miten pääsee eettisen sijoittamisen alkuun.
• 29 Korpirahkasammalilla Uudellamaalla Kahlaan polviin asti ulottuvassa lumessa Vitkällanin korpiläikkäiseen sydämeen, pakkasessa sulana pysyvän soistuman luo. Peilikirkkaassa vedessä näkyy päivänkehrän värjäämä kuusen latva. Korkeuksissa humisee lähes satavuotiaan metsän ääni. Lumi tipahtelee valkeina verhoina uinuvien rahkasammalten ylle. Kuusentaimi kurottaa lahokannon humuksesta valoon norouoman yllä. Huhtikuussa vesi pulppuaa hentona virtana keväästä välkehtien. Oksiston suojissa varjoisilla lahokohdilla kasvaa kostean pienilmaston turvassa sammalia. Unelmoin harsosammalesta ja kiiltosirppisammalesta. Järeän kuusen juurella Tuusulanväylän melu jää puukiipijöiden viheltelyn taustalle. Humahdan metsän monimuotoisuuden syliin. Heinäkuussa kangasmetsän paksulla sammalkerroksella kasvaa yövilkkaa. Tanssimme latvusaukkoisella kenttäkerroksella saniaisten kätköissä perhosten kanssa. Ne kieppuvat kevyesti yläpuolellamme ja lentävät hyttyspäähineelle, hiuksiin ja kämmenelle. Yksi laskeutuu kameralle. Perhosen silmät ovat kirkkaat, ja sen siivissä on punaisen sävyjä – Luonnonmetsähälytyksen punaista, johon tanssijatkin ovat pukeutuneet. Norouoman rahkaja karhunsammalille sataa koivun ja pihlajan lehtiä. Lokakuussa suon tuoksu pelmahtaa sieraimiini, kun kumarrun tutkimaan uoman kasvillisuutta. Tallennan Karttaselaimella paikkapisteen, joka on noin sadan metrin päässä metsänkäyttöilmoituksen rajasta. Laajemmalla alueella pisteestäni koilliseen eri-ikäisen puuston lisäksi tuulenkaadot, pökkelöt, eri lahoamisvaiheen maapuut ja siten myös runsaan linnuston äänet ovat vaarassa kadota hyönteistuhohakkuun alta. Vitkälla on kuusivaltainen, luonnontilaisen kaltainen vanha kangasmetsä Tuusulan Ruotsinkylässä. Vilkkaan liikenteen keskellä pienialainen metsä on keidas, jonka arvon oppii parhaiten tuntemaan pysähtymällä. Istun siirtolohkareella kuuntelemassa, toisaalla uppoudun valokuvaamaan lajistoa lähietäisyydeltä. KUVA RITA ANTTILA Rita Anttila Taiteilija, metsiensuojelija Kotimetsän puolustajat –koulutuksessa Lempipaikka
• 30 LUONNONSUOJELIJA 4/2024 MI IA PIE TIL ÄIN EN Hudit ja osumat Suurin ja tyhmin valhe, joka ihmisten päähän on saatu iskostetuksi, on se, että työllisyys ja talouskasvu ovat tärkeämpiä hyvinvoinnin mittareita kuin elinvoimainen luonto. Aikuiset ihmiset vakuuttelemassa toisilleen, että kyllä rahaa voi syödä. #erityinenluontosuhde KOOMIKKO IIKKA KIVI INSTAGRAMISSA 5.11.2024 Biologi todisti, kun metsäkone jyräsi uhanalaisten simpukoiden yli: ”Kuljettaja totesi, että voisit ottaa rintaliivit pois” HUKKAJOEN RAAKKUTUHOSTA YLE 21.8.2024 Tiesitkö? Lähiluonto edistää terveyttä ja taloutta Kun suomalaisten luontokäyntejä lisätään, saadaan satojen miljoonien eurojen vuosittainen hyöty. Jos lähiluontoa taas hävitetään, seuraa lasku. Sitran tekemässä selvityksessä (2024) lähiluonnon vaikutus masennukseen, tyypin 2 diabetekseen ja astmaan arvioitiin 138–289 miljoonan euron arvoiseksi vuodessa. Todellisuudessa taloudellinen vaikutus on vielä paljon suurempi. Koko kansanterveys huomioituna luonnon arvo voisi olla jopa 2,5 miljardia euroa. 2,5 miljardia euroa KU VA AD OB E ST OC K
• Norppa t-paita 35,90 € Sisältää alv 25,50% Muista 10?% jäsenalennus! KU VA ME RJ A PA AK KA NE N Suomen luonnonsuojeluliiton uusi ilme näkyy jo uusissa luomupuuvillaisissa t-paidoissa! Väreinä metsänvihreä, aamu, metsäkurjenpolvi ja luonnonvalkoinen. Hanki omaksi tai joululahjaksi: luontokauppa.fi
• IRTONUMERO 5 € RA HA N KE RÄ YS LU PA RA /2 02 2/ 19 9 Suomen luonnonsuojeluliitto on vuonna 1938 perustettu maamme suurin ja tutkitusti vaikuttavin ympäristöjärjestö. Aineeton lahja on paras tapa auttaa luontoa jouluna. Valitse pukinkonttiin mieleisesi luonnon pelastuspaketti. sll.fi/joulu N O RP AN KU VA JU HA TA SK IN EN , IL VE KS EN KU VA O SS I SA AR IN EN Aineeton lahja on paras tapa auttaa luontoa jouluna. Anna joululahja luonnolle Suomen luonnonsuojeluliitto on vuonna 1938 perustettu maamme suurin ja tutkitusti vaikuttavin ympäristöjärjestö. Aineeton lahja on paras tapa auttaa luontoa jouluna. Valitse pukinkonttiin mieleisesi luonnon pelastuspaketti. N O RP AN KU VA JU HA TA SK IN EN , IL VE KS EN KU VA O SS I SA AR IN EN Aineeton lahja on paras tapa auttaa luontoa jouluna. joululahja luonnolle joululahja luonnolle Aineeton lahja on paras tapa auttaa luontoa jouluna. Valitse pukinkonttiin mieleisesi luonnon pelastuspaketti. Aineeton lahja on paras tapa auttaa luontoa jouluna. joululahja luonnolle joululahja luonnolle Suomen luonnonsuojeluliitto on vuonna 1938 perustettu maamme suurin ja tutkitusti vaikuttavin ympäristöjärjestö. Anna Norpan ensiapu Auta kanssamme norppaa! Lahjoituksellasi kolaamme apukinoksia, osallistumme pesälaskentoihin, edistämme norppaturvallista kalastusta ja vaikutamme lainsäädäntöön. Luonnon asianajaja Luonnonsuojeluliiton työ luonnon ja eläinten puolesta jatkuu katkeamattomana ympäri vuoden, kaikkialla Suomessa. Tee joululahjoitus ja ole kanssamme luonnon asianajaja. Varpusen jouluaamu Luontokato on todellisuutta myös täällä pohjolassa. Tututkin lajit, kuten varpunen, ovat vaarassa kadota. Puolusta kanssamme pienimpiäkin uhanalaisuuden uhkaamia. Itämeren elvytys Herkkä Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Joululahjoituksellasi olet mukana pelastamassa ainutlaatuista kotimertamme myös tuleville sukupolville.