Luonnonsuojelija 3/2025 - Lehtiluukku.fi

Pullakahveilla pelastettu Iida Liimatainen oppi puolustamaan lähimetsiään vinkkiä syksyiselle pihalle 5 vinkkiä syksyiselle pihalle Muutoksen kartoittaja Tunnista valkopajuangervo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 3/2025
2 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Nro 3/2025, elokuu 51. vuosikerta ISSN 0788-8708 Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liiton jäsen Päätoimittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Taitto Tero Jämsä Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 3/2025 Kaija Helle, Oona Lohilahti, Emma Nikander, Emilia Pippola, Antti Saarelainen, Raija Savikko, Ulla Vartiainen Ilmestyy 2025 24.2. (aineistopäivä 5.2), 19.5. (30.4.), 25.8. (6.8.), 24.11. (5.11.) Tilaushinta 2025 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 30 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2025 1/1 sivu 2000 €, 1/2 sivu 1000 €, 1/4 500 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosentti selle kierrätyspaperille. Rahankeräyslupa RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Bluesky, X: @luonnonsuojelu KU VA T LA UR A RI IH EL Ä, AD O BE ST O CK , TI TT A VI KS TE DT KANNEN KUVA PETRI BLOMQVIST Raakkupuro vailla vettä Syynä Pinsiönkankaan pohjaveden liiallinen otto. Pölyttäjäsilmälasit päässä Emilia Pippola tarkkailee maailmaa pölyttäjien silmin. Askelmerkit tutuiksi Astu metsiensuojelijan polulle ja pelasta lähimetsä. Silmäkkäin karhun kanssa Janne Autere kohtasi kontion majavapadolla. 8 9 15 26 8 16 7 Valkopajuangervo valloittaa laajoja alueita muilta lajeilta. Rakentaminen uhkaa Kolin kansallismaisemaa. Suomen luonnon päivää juhlitaan elokuun viimeisenä lauantaina. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
3 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Jokaisella on paikkansa lähimetsän puolustamisessa Elämme lähimetsien kanssa samaan tahtiin. Yhdessäelo on usein yhtä arkista kuin kaupassakäynti. Lähimetsässä käynti ei ole aina pyhä kokemus, mutta ajatuskin metsän menetyksestä saa kylmän pelon valahtamaan kehoon. Niin tärkeä ympärillämme oleva luonto meille on. Usein lähimetsää aktivoidutaan puolustamaan liian myöhään, kun metsätyökoneet ovat jo paikalla. Tietoa metsien puolustamisesta siis tarvitaan. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto ovat järjestäneet parin vuoden aikana kattavia kuntametsävaikuttamisen koulutuksia Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Nyt syksyllä käynnistyvät Kuopion ja Joensuun koulutukset. Tarjoamme tavallisille ihmisille keinoja puolustaa lähimetsiään. Se tuo voimaa. Sain kunnian opettaa viestintää Kotimetsän puolustajat -koulutukseen osallistuneille ja voimaannuin itsekin nähdessäni innokkaiden metsiensuojelijoiden kokoontuvan yhteen ja suorastaan janoavan tietoa. Koulutuksen läpikäyneet antoivat kiitosta asiantuntevista koulutussisällöistä. Huomioni kiinnitti palautteissa se, että yhtä tärkeää tuntui olevan yhteisön löytäminen. Koulutuksessa parasta oli ”olla mukana porukassa, jossa kaikilla yhteinen halu suojella luontoa”, ”saman henkiset, luonnon puolella olevat ihmiset, jotka olivat aivan ihania kaikki” sekä ”yhteen kokoontuminen, yhdessä oleminen”. Luonnonsuojelutyössä on usein kyse yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä. Luonnonsuojelu on yksin vaikeaa, mutta ryhmässä voi jakaa niin töitä kuin huolia ja ilojakin. Jos yhtä väsyttää, toinen voi tsempata. Ja kun vastaan tulee uudenlainen tilanne, on hyvä, että mukana on ihmisiä, joilla on erilaisia kokemuksia ja ratkaisukeinoja. Tehdäänpä ajatusleikki: Jos sinä olisit yksi Kotimetsän puolustajista, mikä sinun roolisi voisi olla? Oletko hyvä tekemään päätöksiä, osaatko nostaa muiden motivaatiota tai oletko luova ideoija? Pidätkö muiden avustamisesta, syvennytkö asioihin vetäytyen välillä omaan rauhaan vai oletko käytännöllinen puuhaaja? Hyvä ryhmä syntyy ihmisistä, jotka tuovat pöytään erilaisia näkökulmia ja tekemisen tapoja. Jos on jo osaamista kuntien päätöksenteosta, metsien monimuotoisuudesta, viestinnästä tai vaikkapa tapahtumien järjestämisestä, siitä on toki suurta apua, mutta kaikkea sitä voi oppia metsiensuojelijan polkua kulkiessaan. Sillä yhdessä myös opitaan. Marraskuun 15. päivä järjestetään Kotimetsän puolustajat -webinaari, johon voi osallistua kuka tahansa, mistä päin Suomea vain. Tule siis mukaan kuulolle oppimaan kuntien metsien suojelusta! Tietoa webinaarista tulee syksyllä verkkosivulle. Suomen luonnonsuojeluliitolla on 150 yhdistystä, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin. Suurimmassa osassa yhdistyksiä tehdään metsiensuojelutyötä. Ja jos ei tehdä, niin entä jos sinä menisit mukaan ja olisit se, joka saa metsiensuojelutyön käynnistymään? Luonnonsuojelu on yksin vaikeaa, mutta ryhmässä voi jakaa niin töitä kuin huolia ja ilojakin. PÄÄKIRJOITUS KU VA O O NA LO HI LA HT I LIISA HULKKO LUONNONSUOJELIJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA
4 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 LUONNONSUOJELULIITON METSIENSUOJELUTYÖ sai Keskinäiseltä Vakuutusyhtiöltä Turvalta 24 000 euron lahjoituksen viime vuoden lopulla. Lahjoituksella tuetaan erityisesti luontokartoituksia, joiden avulla saadaan tietoa suojelunarvoisista metsistä kuntien alueella. Kuntametsillä on tärkeä rooli luontokadon pysäyttämisessä ja niitä koskevat päätökset vaikuttavat myös kuntien asukkaisiin. ”Yritysvastuu tarkoittaa meille laadukkaan vakuutuspalvelun lisäksi vaikuttavia tekoja, joita mahdollistamme esimerkiksi lahjoituksilla. On hienoa nähdä, että Turvan lahjoitus on käytännössä edistänyt tärkeää metsätyötä. Metsien suojelu on investointi tulevaisuuteen, ja olemme ylpeitä voidessamme olla osa tätä työtä”, sanoo Turvan toimitusjohtaja Ville Raunio. Metsäluonnon kartoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja valmistautumista, kuten kohteiden etsimistä ja kaukokartoitusta. Kartoitustyö on aikaa vievää ja usein raskasta jalkatyötä vaikeakulkuisessa maastossa. Suojelupäätösten läpivieminen voi kestää kauan. Kartoitustiedon avulla on mahdollista saada arvokkaimpia metsäkohteita suojeluun kustannustehokkaasti. Metsät ovat ratkaisevassa asemassa luontokadon ja ilmastokriisin hillitsemisessä. Samalla ne ovat koti noin puolelle Suomen lajeista. Monimuotoinen luonto pitää myös ihmisen terveenä. Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan lahjoituksen suuruudesta päättivät sen asiakkaat ja sidosryhmät. Luonnonsuojeluliitto kiittää lämpimästi tuesta ja jatkaa työtä suomalaisten metsien puolesta, jotta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia luonnon monimuotoisuudesta. Lue lisää yritysyhteistyöstä Luonnonsuojeluliiton kanssa: sll.fi/yritysyhteistyo Turvan tuella tunnistetaan suojelunarvoisia metsiä Osallistu metsäwebinaariin Tarkkaile postiasi Juhli Suomen luontoa YHTEISTYÖSSÄ KU VIT US MA IJA KA RA LA KU VA IID A LI IM AT AI NE N KOONNUT TOIMITUS VINK VINK TEKSTI RAIJA SAVIKKO Aikamatka meripihkametsään Dinosaurusten ja jääkausien välissä, noin 40 miljoonaa vuotta sitten, ilmassa tuoksui pihka. Tahmeat ansat puiden rungoilla sulkivat sisäänsä etenkin hyönteisiä, mutta myös kasvien osia ja jopa pieniä liskoja. Kun pihka varisi mereen ja hautautui sedimentteihin, siitä tuli aikakapseli menneeseen. Itämeren meripihkan ansiosta eoseeniajan luonnosta tiedetään poikkeuksellisen paljon. Menneen lisäksi se voi antaa vihjeitä tulevasta: rajusta ilmaston lämpenemisestä ja katastrofeista toipuvasta luonnosta. Lue tuoreimmasta Suomen Luonto -lehdestä, miten meripihka haastaa tutkijoita. Suomenluonto.fi KU VA T AI NO HU O TA RI , ST AN IS LA V DU BE N / AD O BE ST O CK , JO EL HE IN O Kiinnostaako metsiensuojelu? Osallistu Kotimetsän puolustajat -webinaariin 15.11. Saat tietoa kuntien metsien luontoarvojen tunnistamisesta, kaavoituksesta ja kansalaisvaikuttamisen keinoista. Tarkemmat tiedot julkaistaan lähempänä sivuilla sll.fi/pelastalahimetsat. Syyskuu tuo mukanaan Luonnonsuojeluliiton Luontoarpajaiset. Tarjolla on upeita kotimaisia ja ympäristöystävällisiä palkintoja. Luontoarpajaisten tuotto käytetään suomalaisen luonnon auttamiseen. Tarkkaile postiasi ja somekanaviamme! Elokuun viimeisenä lauantaina 30.8. vietetään Suomen luonnon päivää! Osallistu Luonnonsuojeluliiton retkille ja kutsu kaverisi mukaan. Tai vietä ikimuistoinen hetki luonnossa läheistesi kanssa – tyyli on vapaa. Jaa luontojuhlasi tunnelmat somessa #suomenluonnonpäivä.
5 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Tuija Maliniemi kartoittaa pohjoisen luonnon muutosta. TEKSTI JENNI HAMARA KUVA ANNE-MARI RIIKONEN ENSIN ON TEHTÄVÄ POHJATYÖT . Kun tutkijat 1950ja 1960-luvuilla kiipeilivät tunturien rinteillä Lapissa ja kartoittivat merenrantanummien kasvillisuutta Jäämeren rannalla, ei apuna ollut gps-paikantimia tai kännykkäkameraa. Tutkittujen kasvillisuusalojen sijainti täytyi kuvata kirjalliseen muotoon. ”Tutkimuksessa saattaa lukea, että tunturikangas Saanan etelärinteellä ja korkeus sekä kaltevuustaso. Samat paikat löytääkseen joutuu tekemään salapoliisityötä”, kertoo Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikössä tutkijana työskentelevä Tuija Maliniemi. Hänelle aiempina vuosikymmeninä Pohjois-Suomen metsissä ja Lapin erämaissa uurastaneiden kollegojen tekemä työ on kultaakin kalliimpi. Maliniemen oma pohjoisten luontotyyppien pitkäaikaismuutoksia selvittävä tutkimus pohjautuu noihin luontokartoituksiin. Jotta muutosta voi tutkia, on tiedettävä, miten ennen oli. Niinpä hän on kartoittanut samoja alueita kuin edellisvuosikymmenten kollegat aikanaan. ”Äkkiä kävi ilmi, että tietoa on tosi vähän. Pitkäaikaismonitorointia siitä, miten ympäristö muuttuu, ei juuri ole. Vanhat teokset tunturikankailta, tunturikoivikoista ja lehtometsistä ovat äärettömän arvokkaita”, Maliniemi sanoo. Maliniemi on kiertänyt kirjojen paikkoja Pohjois-Savon lehtometsistä aina Jäämeren puuttomiin merenrantanummiin. Tunturikankailla on havaittavissa yksi selkeä muutos, joka on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana. Se on variksenmarjan voimakas leviäminen, mikä liittyy arktisen alueen vihertymiseen ja lämpötilan kasvuun. Se on tapahtunut muiden lajien kustannuksella. Esimerkiksi mustikka on vähentynyt. ”Variksenmarja on kilpailullisesti voimakas laji. Ainakin Norjan puolella ihmiset tykkäävät poimia mustikoita tunturikankailla. Tulevaisuudessa se vaikuttaa myös porojen laidunnukseen, sillä variksenmarja syrjäyttänee jäkäliä ja köyhdyttää laitumia.” Maliniemi pitää työssään tärkeänä seurantatiedon kertymistä. Sitä voi jakaa organisaatioille, jotka monitoroivat lajeja ja tekevät uhanalaisuusraportteja. ”Se on suurin yhteiskunnallinen anti. Ja kun olen itse tehnyt yli kymmenen vuotta maastotöitä samoilla paikoilla, olen nähnyt muutoksen omin silmin. Se on ollut todella nopea.” Maliniemi on pannut merkille, että kansalaisten lajituntemus on heikentynyt. Hänen mukaansa yliopistoissakin opetetaan yhä vähemmän lajien tunnistamista. ”Se on huolestuttava havainto. Tutkimustieto on keskeinen lähde, jonka kautta pitäisi pystyä kertomaan biodiversiteetin muutoksista suurelle yleisölle. Elämme aikaa, jossa juuri nyt tapahtuu isoja muutoksia.” Tätä globaalia ilmiötä Maliniemi lähtee taas tarkkailemaan Kilpisjärven tuntureille, joilla kollegat 1950-luvulla kirjasivat huolellisesti ylös jäkälät, kullerot ja lapinvuokot. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö edistää luonnonsuojelua tieteen ja tutkimuksen keinoin: luonnonsuojelunsaatio.fi DIGILEHTI EK O TE K IJ Ä Tunturikoivikon salapoliisi Luonnonsuojelija-jäsenlehteä voi nyt lukea myös diginä ja näköislehtenä! Lehti julkaistaan verkossa osoitteessa: sll.fi/luonnonsuojelija. Kun ilmoitat meille sähköpostiosoitteesi, saat lehden ilmestyessä uutiskirjeen. Voit siis vaihtaa paperilehden digitilaukseen. Näin vaihdat digiin: Luovu paperilehdestä sähköisessä jäsenpalvelussa: sll.fi/jasenpalvelu Jos et ole toimittanut meille sähköpostiosoitettasi, ota yhteyttä asiakaspalveluun: jasenasiat@sll.fi tai puh: 09 228 082 10 arkisin klo 9–15. Lue näköislehteä! Vanhoja kasvillisuusaineistoja uudelleen kartoittava Tuija Maliniemi teki maastotöitä Suomen Luonnosuojelun Säätiön tuella.
6 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 UUTISIA TEKSTIT OONA LOHILAHTI EDDA SUNDSTRÖM Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hallitusta on syytä kritisoida ilmastopolitiikan sisällön lisäksi myös siitä, että keskeisiä strategioita tuodaan julki keskellä kesälomakautta, jolloin julkinen huomio on heikoimmillaan. Saimaannorpasta oma laji Riittämättömiä ilmastotoimia 22. HEINÄKUUTA 2025 SAIMAANNORPASTA tuli oma lajinsa. Sitä ennen Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs saimaannorppa oli tieteellisesti luokiteltu norpan alalajiksi. Muutoksen myötä saimaannorpan tieteellinen nimi vaihtui. Aiempi Pusa hispida saimensis lyheni muotoon Pusa saimensis. Muutoksesta päätti Kansainvälinen merinisäkästieteellinen seura, joka hyväksyi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen ja ulkomaalaisten tutkijoiden esittämät perusteet saimaannorpan nostamiseksi omaksi lajikseen. Tutkijoiden mukaan saimaannorppa poikkeaa geneettisesti ja rakenteellisesti kaikista muista norpista, minkä vuoksi se on oma lajinsa, eikä norpan alalaji. SUOMEN PÄÄSTÖJEN KEHITYSTÄ ja ilmastotoimien riittävyyttä seuraava jokavuotinen ilmastovuosikertomus julkaistiin kesäkuun lopussa. Sen mukaan on selvää, etteivät Suomen ilmastotoimet ole riittäviä velvoitteisiin nähden. Suurin haaste on se, että metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi. ”Erityisesti hiilinielukuilun umpeen kuromisella on kiire. Metsien hakkuita on kohtuullistettava, jotta hiilinielut saadaan kasvuun”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Edda Sundström. Pari viikkoa myöhemmin hallitus julkaisi luonnokset energiaja ilmastostrategiaksi sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaksi (KAISU), joiden pitäisi olla vastaus ilmastovuosikertomuksen esittämään tilannekuvaan. EnerTuoreessa Helsingin, Itä-Suomen ja Kööpenhaminan yliopistojen, Tokion luonnonhistoriallisen museon sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa osoitettiin, että saimaannorppa onkin eriytynyt muista norpista jo yli 60 000 vuotta sitten, eli paljon ennen kuin Saimaa syntyi noin 10 000 vuotta sitten. Saimaannorpat ovat tutkijoiden mukaan levittäytyneet Suomeen idästä, missä on jääkauden aikana ollut suuria jääjärviä. Itämerenja laatokannorpan alkuperä on Atlantilla. Tämän lisäksi saimaannorpan erityisyyden paljastivat sen hampaat. Merinorppien hampaisto on sopeutunut sekä kalojen että äyriäisten syömiseen, mutta saimaannorpan hampaisto on erikoistunut nimenomaan kalaravintoon. giaja ilmastostrategia kuitenkin vaikenee hiilinieluista. Metsien kestämättömiin hakkuutasoihin puuttumisen sijaan strategiassa maalaillaan metsätalouden hakkuumahdollisuuksien turvaamista ja teknisten nielujen käyttöönottoa. ”Tekniset ratkaisut hiilen poistamiseksi ilmakehästä eivät ole realismia lähivuosina. Lisäksi tällainen teknologia on kallista. On paljon nopeampaa ja kustannustehokkaampaa kasvattaa metsien hiilinieluja”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Nelli Immonen. KAISU:ssa tarkastellaan taakanjakosektorin, eli esimerkiksi liikenteen, päästöjen kehitystä. Useat hallituksen toimet ovat hidastaneet esimerkiksi tieliikenteen päästövähennyksiä eivätkä KAISU:n toimenpiteet luo uskottavaa polkua taakanjakosektorin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. KU VA PA UL ST EV EN S KU VA O O NA LO HI LA HT I KU VA LA SS E KU RK EL A Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs.
7 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Tunnista valkopajuangervo ja ilmoita havaintosi • Korkeus jopa noin 1,5 metriä. • Kukkii heinä–elokuussa. • Kukinto pysty ja kartiomainen. Kukat valkoiset tai hennon vaaleanpunaiset. • Lehdet soikeat ja sahalaitaiset, kirkkaan vihreät. • Kasvaa aurinkoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla, suosii ravinteikasta ja kosteaa maata. • Puutarhoista tuttu kasvi leviää suotuisalla paikalla tehokkaasti lähiympäristöön, jossa kasvattaa laajoja ja tiheitä pensaikkoja. • Helpoin erottaa muista samanoloisista angervopensaista kesällä kukinnan aikaan. Suomen Luonto -lehti kerää havaintoja valkopajuangervoista. Havaintotieto auttaa arvioimaan valkopajuangervon levinneisyyttä ja uhkaa luonnolle sekä kohdentamaan viestintää ja torjuntatoimia. Havaintotiedot voi kirjata 15.9.2025 asti Suomen Luonnon verkkosivuilla: suomenluonto.fi/ilmoita-valkopajuangervo. Haitallisen vieraslajin valkopajuangervon siirtymäaika päättyi SUOSITUN MUTTA HAITALLISEN vieraslajin kurtturuusun myyntija kasvatuskielto keskustelutti Suomessa kolme vuotta sitten. Nyt sama kielto on voimassa toisen yleisen koristekasvin, valkopajuangervon, kohdalla. Siinä, missä kurtturuusu uhkaa etenkin merenrantojen luontaista lajistoa, levittäytyy valkopajuangervo sisävesien rannoille. Valkopajuangervo lisättiin Suomen haitallisten vieraslajien joukkoon vuonna 2023. Tuolloin kasville annettiin kahden vuoden siirtymäaika, joka päättyi 15.8.2025. Sen jälkeen valkopajuangervoa tai sen muotoja vitipajuangervoa ja kaljupajuangervoa ei ole saanut enää myydä tai kasvattaa. Sama siirtymäaika koskee myös viitapihlaja-angervoa. Valkopajuangervo on ehtinyt jo muodostaa Suomen olosuhteisiin nähden harvinaisen laajoja ja tiheitä kasvustoja esimerkiksi Espoossa Glimsinjoen varteen ja Pitkäjärven rannoille. Siellä se on valloittanut hehtaareittain jo ennestään vähentyneitä ja uhanalaisia luontotyyppejä, kuten kosteita lehtoja, tulvametsiä ja luhtia. Kasvustot ovat saaneet alkunsa Träskändan kartanopuistosta, jonne valkopajuangervoa istutettiin 1800-luvulla. ”Valkopajuangervo on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Pitkäjärven luhta on jo laajalti menetetty valkopajuangervolle – paikoin myös Glimsinjokivarren lehdot ja tulvametsät. On suuri vaara, että kasvustot levittäytyvät yhä alemmas Glimsinjokea ja täyttävät myös Kirkkojärven luhdan ja Espoonjoenkin rannat lopulta kokonaan. Nyt pitää keskittyä siihen, miten angervosta vielä vapaa luonto pelastetaan”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Luonto -lehti haluavat nostaa Glimsinjoen ja Pitkäjärven rannoilla leviävän valkupajuangervon esiin varoittavana esimerkkinä. Samanlaista tilannetta ei saa päästää syntymään muualla Suomessa. TEKSTI TOIMITUS KUVAT TITTA VIKSTEDT Kehityspäällikkö Virpi Sahi ja ympäristökasvattaja Emilia Pippola valkopajuangervoviidakossa Espoossa.
8 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Sivun paikallisuutiset kartalla. Suomen luonnonsuojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä. 1 PAIKALLISUUTISIA TEKSTIT ANTTI SAARELAINEN KAIJA HELLE Aloitteet raakkupuron veden lisäämiseksi menestyivät HÄMEENKYRÖN JA NOKIAN KUNTIEN alueella virtaavassa Pinsiön-Matalusjoen purossa elää jokihelmisimpukkaa eli raakkua sekä sen väli-isäntää, sisävesikantaa olevaa taimenta. Molemmat näistä ovat erittäin uhanalaisia. Pinsiön-Matalusjoen raakut voivat huonosti ja niiden määrä on romahtanut. Vuonna 1999 havaittiin 19 000 yksilöä ja vuonna 2019 raakkuja oli 10 100. Raakku ei pysty enää lisääntymään purossa ja nuorimmat raakut ovat noin 30-vuotiaita. Raakkuja virtaamatutkijoiden Panu Oulasmaan ja Saija Koljosen mukaan suurin syy raakun ja myös taimenen taantumiseen on puron veden vähyys ja alhainen virtaama. Tampereen Vesi Oy on ottanut raakkupuron valuma-alueen Pinsiönkankaan pohjavettä 4000 kuutiota vuorokaudessa vuodesta 1975. Vedenottolupa on Vesihallituksen vuonna 1969 antama ja toistaiseksi voimassa. Nykylainsäädännön mukaan kyseinen pohjavedenotto ei olisi mahdollista. Vedenoton seurauksena harjun alapuolinen lähde on lähes kuiva. Pinsiön-Matalusjoen vesi ei riitä raakulle ja taimenelle, vaikka yhtiö pumppaa sitä jokeen 800 kuutiota vuorokaudessa. Syksyllä 2024 tamperelainen kaupunginvaltuutettu Saana Kuusipalo (sd) teki valtuustoaloitteen kaupungin vedenoton lopettamiseksi Pinsiönharjulta. Aloite hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa 24.9. äänin 37/17/ ja tyhjää äänestäneet. Aloite jatkui takkuillen toiseen valtuustokäsittelyyn. Kuusipaloa painostettiin ennen kokousta muuttamaan aloitteensa sisältöä, mutta hän kesti paineen. Valtuusto hyväksyi aloitteen äänin 36/16/18 tyhjää. Aloite lähti uuteen valmisteluun, jossa tavoitteena on pohjavedenoton määrän vähentäminen niin, että raakku ja taimen saavat riittävästi vettä kotijokeensa. Vedenotto säilyisi kriisivalmiudessa, johon lupa alun perin myönnettiin. Valtuustoaloite ja kattavat perustelut vedenoton lopettamiseksi koottiin Luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistyksen toimesta. Yhdistys seuraa asian etenemistä. Pirkanmaalla raakkua esiintyy Pinsiön-Matalusjoen lisäksi Turkimusojalla ja Ruonanjoella, joista viimemainitun kanta on elinvoimainen. UKKO-KOLIN HUIPULTA AVAUTUVA näkymä Pieliselle on yksi Suomen ikonisimmista maisemista. Se on inspiroinut lukemattomia taiteilijoita ja ikuistettu niin maalauksiin kuin valokuviin – jopa Helsingin rautatieaseman freskoon. Nyt tämä kansallismaisema on uhattuna, sillä alueelle suunnitellaan mittavaa matkailurakentamista. Lieksan kaupunki on hyväksynyt Pohjois-Karjalan osuuskaupan aloitteesta Rintasenvaaran ranta-asemakaavan, joka mahdollistaa laajamittaisen ”luksusmatkailua” palvelevan rakentamisen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Vaikka suunniteltu rakentaminen sijoittuu Kolin kansallispuiston ulkopuolelle, se herättää huolta maisemavaikutuksistaan. Useat tahot ovat ilmaisseet vastustuksensa hankkeelle. Lieksan luonnonystävät ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ovat kritisoineet kaavaa sen vaikutuksista Kolin maisemaan. Myös Pohjois-Karjalan ELY-keskus otti harvinaisen suorasti kantaa ja kehotti kaupunginvaltuustoa hylkäämään kaavamuutoksen. Kaikesta vastustuksesta huolimatta Lieksan kaupunginvaltuusto päätti 26.5. hyväksyä kaavan, joka mahdollistaa rakentamisen. Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri on ilmoittanut valittavansa päätöksestä hallinto-oikeuteen, sillä rakentamisen vaikutukset Kolin kansallismaisemaan voivat olla peruuttamattomia ja kaavan valmistelu on ollut puutteellista. Luonnonsuojelijat korostavat, että mahdollinen lisärakentaminen tulisi keskittää Kolin kylän ympäristöön, jossa infrastruktuuri on jo olemassa. 2 1 ANTTI SAARELAINEN Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Luonnonsuojelijat ovat pyrkineet pitkäjänteisesti vaikuttamaan siihen, että Kolin aluetta kehitetään maltillisesti ja suunnitelmallisesti, luonnon kantokyky huomioiden. Rakennussuunnitelmat uhkaavat Kolin rakastettua kansallismaisemaa JA NI RI EK KI NE N / AD O BE ST O CK KU VA KA IJA HE LL E KU VA JE NN I KE TT UN EN 2
9 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 SILMÄNI OVAT AIEMMINKIN olleet auki luonnon monimuotoisuudelle – ja sen puutteelle. Olen surrut puupeltoja ja turvekenttiä sekä iloinnut runsaslahopuustoisista metsistä ja vanhoista pihaja puistopuista. Kuitenkin sen jälkeen, kun aloin työskennellä pölyttäjien elinolojen parantamiseksi, nenälle tupsahtivat aivan huomaamatta pölyttäjäsilmälasit. Niiden läpi katson ympäristöä pölyttäjien näkökulmasta. Näkyykö perhosten toukille sopivia ravintokasveja, kimalaisten ja kukkakärpästen suosimia mesikasveja sekä sarjakukkaiskasveja kukkajäärien iloksi. Entä löytyykö pesäpaikkoja erakkomehiläisille tai ovatko haitalliset vieraskasvit vallanneet alaa. Kesällä tarkkailin kauhulla erään seurakuntatalon takapihan nurmea, joka ei ollut käytössä, mutta jota robottiruohonleikkuri piti hyvin lyhyenä. Valitettavasti muuallakin perusoletus on yhä useimmiten tasaiseksi ajeltu nurmikko, vaikka niitä ei perustetakaan enää yllätyshyökkäyksiltä varautumiseen 1500-luvun englantilaisten ja ranskalaisten linnojen tapaan. Noilta ajoilta juontaa kuitenkin juurensa nurmikon rooli eräänlaisena statussymbolina. Nurmikoilla on toki paikkansa, esimerkiksi osana kulttuurihistoriallista ympäristöä tai pelikenttinä, mutta pölyttäjien ja muun luonnon näkökulmasta ne ovat lähes autiomaita. Nurmikko saikin ansaitusti Suomen Luonto -lehdeltä vuoden turhakkeen arvonimen viime vuonna. Onneksi yhteiskunnassa on myös laajemmin alettu kyseenalaistaa nurmikoiden merkitystä ja arvostaa luonnoltaan monipuolisempia viheralueita. Asennemuutos ei aina näy vielä käytännössä, mutta ilahduttavia esimerkkejä löytyy koko ajan enemmän. Vanhalle pelikentälle on perustettu niitty Tampereen Nekalassa, Helsingin Töölönlahdenpuistossa on näyttävät kukkaistutukset, Turussa kehitetään Skanssin biodiversiteettipuistoa ja Rudus on muuttanut Oulunsalon entisen kivenottoalueen niityksi. Lisäksi kaatopaikkoja kukitetaan, kouluniittyjä perustetaan, lahopuuaitoja rakennetaan, nurmikoiden annetaan paikoin kasvaa niityiksi ja yhä useampi valitsee hyviä mesikasveja puutarhaan ja parvekkeelle. Luonnonsuojeluliitto kehittää Priodiversity LIFE -hankkeessa helppoja ja edullisia pölyttäjien tukemisen keinoja yhteistyökaupunkien, Naantalin ja Ylöjärven, kanssa. Pölyttäjäsilmälasit asetetaan hankkeessa myös mahdollisimman monen muun kunnan ja kotipuutarhurin nenälle. Ota sinäkin rohkeasti lasit päähäsi ja katso omaa tai taloyhtiön pihaa pölyttäjien silmin. Näetkö autiomaan vai luonnoltaan monipuolisen pölyttäjien keitaan? Löydätkö kehitettävää? Myös puutarhan syystyöt ja taloyhtiön syystalkoot kannattaa suunnitella pölyttäjien näkökulmasta. Unohdetaan haravointi ja rakennetaan sen sijaan vaikkapa risuaitaa, istutetaan kukkasipuleita ja kylvetään kotimaisten niittykukkien siemeniä! Pölyttäjäsilmälasit päässä KOLUMNI EMILIA PIPPOLA, LUONNONSUOJELULIITON YMPÄRISTÖKASVATTAJA Ilahduttavia esimerkkejä löytyy koko ajan enemmän. KUVAT TITTA VIKSTEDT Tampereen Kalevan kirkon puistoa peittää matalaksi siistitty nurmikko. Tampereen Nekalassa on muutettu vanha pelikenttä niityksi.
10 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Kotimetsän suojelijat Iida Liimatainen näkee toivonpilkahduksia siinä, että lähimetsien puolesta toimii erilaisia ihmisiä myös oman kuplan ulkopuolelta.
”Olenhan mä täällä käynyt, mutta en tunnista missä olen, kun nämä maisemat muuttuvat näin järkyttävästi. Eikö tässä ennen ollut metsää?” kysyy aktivisti Iida Liimatainen. Olemme Jyväskylässä sijaitsevalla Laajavuoren ulkoilualueella. ”Joo, tästä meni se pieni hiihtolatu, kuntopolku. Kun kierrettiin perheen kanssa luontopolkua tuossa lähellä, oli polun varrelta kaadettu pitkät pätkät metsää. Mikä luontopolku se sellainen on?” Mervi Teräväinen jatkaa. Juuri maiseman radikaali muuttuminen on perimmäinen syy, miksi olemme tulleet tähän metsään. Laajavuori on noin neljän kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta ja se on suosittu ulkoliikuntakeskus. Nyt valmisteilla on asemakaavan muutos, jolla on tarkoitus mahdollistaa alueelle lisää rakentamista. Teräväinen ja Liimatainen ovat metsän kaatamista ja lisärakentamista vastaan. Ekokatastrofin kynnyksellä ei pitäisi rakentaa metsäiseen kaupunkitilaan mitään, ajattelee Liimatainen. ”Täytyisi keksiä muita ratkaisuja eikä lisärakentaa lähiluonnon kustannuksella. Se ei ole nykypäivää, ei varsinkaan sesonkiluontoinen luksusrakentaminen”, hän sanoo. Teräväinen ja Liimatainen kävivät keväällä Luontoliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämän Kotimetsän puolustajat -koulutuksen, ja tietävät nyt, mitä esimerkiksi juuri Laajavuoren metsän suojelemiseksi on tehtävissä. Luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto kouluttavat ihmisiä puolustamaan lähimetsiään. Jyväskylässä koulutuksen käyneet Iida Liimatainen ja Mervi Teräväinen ottivat opit käyttöön Laajavuoren metsän suojelemiseksi. TEKSTI EMMA NIKANDER KUVAT PETRI BLOMQVIST 11 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 11 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Mervi Teräväinen oli kaivannut omaa tapaa vaikuttaa tärkeänä pitämiinsä asioihin. Koulutuksen kautta vaikuttamisen väylä löytyi.
Palautepalvelu kovassa käytössä Teräväinen oli jo jonkin aikaa kaivannut mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, mutta oma tapa vielä puuttui. Sitten hän huomasi ilmoituksen, jossa kerrottiin uudesta Kotimetsän puolustajat -koulutuksesta. ”Tuli siis eteen kuin tarjottimella, että tässä sinulle se vaikuttamisen väylä.” Liimatainen taas oli jo useamman vuoden ollut mukana metsiensuojelutoiminnassa niin Metsäliikkeen metsävahtina kuin Elokapinassakin. Koulutus oli aiemmalle aktivismille luonteva jatke ja tarjosi lisää työkaluja käytännön tekemiseen. Opintojen aikana käydään läpi niin kuntapäättämisen rakennetta, metsäkartoituksia, kaavoittamisen kiemuroita kuin konkreettisen vaikuttamisen väyliäkin – paljon sellaista, mikä keskivertokansalaiselta jää usein näkymättömiin. ”Se oli tosi mahtava ja tiivis paketti. Asiantuntijoita oli paljon ja he olivat vakuuttavia”, Liimatainen summaa. Koulutuksessa opittua hyödynnetään nyt konkreettisesti Laajavuoren metsän puolesta. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin palautepalvelu on ollut Teräväisellä kovassa käytössä. Hän on naputellut päätöksistä ja muutoksista niin kriittistä kuin hyvääkin palautetta. Jos on pienikin kiitoksen aihe, se kannattaa sanoa ääneen – aktivismia kun tehdään väistämättä usein negatiivisen kautta, Liimatainen muistuttaa. ”Angstissa vellominen on rankkaa. On pakko keksiä keinoja tehdä tästä rakentavampaa. Ei jaksaisi osoittaa mieltä enää mitään vastaan, vaan mieluummin jonkun puolesta.” Siksi nytkin tuntuu tärkeältä nimenomaan seistä lähimetsän rinnalla. Erilaisten ihmisten verkosto Kotimetsän puolustajat -koulutuksia järjestettiin keväällä Jyväskylässä ja Tampereella. Molemmilla paikkakunnalla osallistujia oli parisenkymmentä. Porukkaan mahtui keskenään hyvin erilaisia ihmisiä, ja Liimataisen mielestä juuri se on lähialueen metsiä puolustettaessa suuri etu. Kaikilla on omat vahvuutensa, joita voi toiminnassa hyödyntää. Siitä syntyy yhteisön voima. ”Koulutuksessa oli esimerkiksi kaupungin virkaihmisiä, jotka tuntevat byrokratian ja meitä, jotka jaksamme meuhkata”, hän sanoo. Eikä vaikuttamisen mahdollisuuksia tarvitse keksiä yksin, vaan niitä voi pohtia porukassa. Yhteyttä pidetään Whatsappin välityksellä aina tarvittaessa, kuten silloin, jos löytyy jotakin, mistä olisi syytä antaa palautetta tai jos kaava-asia nitkahtaa eteenpäin. Teräväinen työskentelee varhaiskasvatuksen parissa ja toiminnallisen ohjelman järjestäminen on hänelle luontevaa. Liimataisen vahvuuksiin taas kuuluu omasta ja muiden jaksamisesta huolehtiminen. Hyvinvointinäkökulman hän haluaa tuoda myös lähimetsiä suojelevaan porukkaan. Nyt Liimatainen tuntee prosessin ja osaa ennakoida. 12 LUONNONSUOJELIJA 3/2025
”Aihe on sellainen, joka menee vahvasti tunteisiin ja toiminta lähtee intohimosta ja huolesta. Olen nähnyt, miten ihmiset uupuvat ja väsyvät, kun lähtevät huolensa vuoksi tekemään enemmän kuin jaksavat. On tärkeää pitää huolta myös itsestä ja delegoida tehtäviä.” Liimatainen uskoo, että koulutukseen oli turvallista lähteä myös sellaisten ihmisten, joille aktivismileima ei välttämättä ole eduksi. ”Se on minusta erittäin hyvä juttu. Esimerkiksi luonnonsuojelija-sanalla on valitettavasti ikävä kaiku. Heitä ei aina oteta tosissaan, eikä sellainen välttämättä ole virkahenkilölle eduksi.” Pullakahveilla suojeltu ”Tälle alueelle on esitetty avohakkuuta”, kertoo Teräväinen ja osoittaa käsillään vielä pystyssä seisovaa metsää. ”Avohakkuu näinä maailman aikoina, kaikista niistä keinoista”, Liimatainen sanoo päätään pudistaen. Samalla, kun kuljemme syvemmälle metsään, Liimatainen ja Teräväinen suunnittelevat tulossa olevaa lähimetsäpäivää. Se on yksi lähimetsän puolustajien toimintatavoista. Päivän tarkoitus on nimenomaan puhua avohakkuulle vaihtoehtoisista keinoista. Lähimetsäpäivään on kutsuttu paitsi alueen asukkaita, myös virkahenkilöstöä ja kaupunginvaltuutettuja. ”Tuomme päättäjät tänne, jotta he tietävät konkreettisesti, mistä ovat päättämässä. Samalla voimme keskustella siitä, miksi tätä päätöstä ei kannattaisi tehdä ja miten toisin asian voisi ratkaista”, Teräväinen sanoo. Tällaisista päivistä on kaavailtu pysyvää toimintatapaa, ja niitä on tarkoitus järjestää ympäri kaupunkia kaikissa kaavoituksen uhkaamissa kohteissa. Päivän aikana kierretään uhan alla olevaa aluetta ja lisätään tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, mitä lähimetsän hakkuu todella tarkoittaa. Positiiviset kokemukset suojeltavaksi toivotusta ympäristöstä voivat nimittäin hyvinkin vaikuttaa päätöksentekoon. ”Koulutuksessa kerrottiin, että se nimenomainen paikka, jossa pullakahvit päättäjien kanssa juotiin, oli suojeltu”, Liimatainen sanoo. Laajavuoressa on tehty metsäkartoitusta, ja sen perusteella se on luontoarvoiltaan merkityksellistä, kertoo Teräväinen. Lahopuun määrä on melkoinen, ja kartoituksissa on löytynyt silmällä pidettäviä lajeja ja vanhasta metsästä indikoivaa lajistoa. Liimataista ärsyttää, että metsästä pitää ensin löytyä jokin uhanalainen laji, jotta alue nähdään suojelun arvoisena. ”Eikö se riitä, että on monipuolista, iäkästä ja ihmisiä lähellä olevaa metsää?”, Liimatainen kysyy. Monesti se ei riitä. Aktivistina Liimatainen on saanut huomata myös jatkuvan vähättelyn ja naiiviksi leimaamisen. ”Se on tehokas menetelmä. Halusin lähteä koulutukseen, jotta minulla on pitävät argumentit ja perustelut, jotta tiedän mistä puhun ja pystyn keskustelemaan päättäjien ja virkahenkilöiden kanssa.” Tulee sellainen olo, että olen jättänyt jäljen. 13 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Yhdessä lähimetsien puolesta toimimisessa on etuna se, että tehtäviä voi jakaa. Lisäksi muilta suojelijoilta tuleva hyvä palaute saa jaksamaan.
Vielä ehtii vaikuttaa Usein käy niin, että tieto kaavoituksista kiirii kansalaisten korviin vasta sitten, kun ne on viety jo hyvin pitkälle, sanoo Liimatainen. ”Suomalaisilla on luotto siihen, että kyllä päättäjät luontoarvoja ajattelevat. Eiväthän he nyt polun vierestä mitään kaada! Ja kun tieto hakkuusuunnitelmista sitten lopulta kantautuu kuntalaisen korviin, annetaan ymmärtää suunnitelmien olevan jo niin pitkällä, ettei tavallisen ihmisen enää kannata mitään tehdä”, hän sanoo. Metsän kaatamisesta on saattanut kuulla jopa vasta sitten, kun se on jo tapahtunut, ja se on aiheuttanut turhautumista ja avuttomuuden tunteita. Nyt Liimatainen tuntee prosessin ja osaa ennakoida. Laajavuoren kaavamuutos on tullut vireille viime kesänä, ja siihen on vielä on aikaa vaikuttaa. Siinä kohtaa kun kaavaprosessi on ohi, tilaisuus on menetetty. Vain lainvastaisesta päätöksestä saa enää silloin valittaa. Jos Liimatainen ja Teräväinen saisivat päättää, kaikki metsäiset alueet Laajavuoressa myös jäisivät metsäisiksi. Metsään ei rakennettaisi mitään, kaikki kaavoitus tehtäisiin jo rakennetuille alueille ja lähimetsät jätettäisiin hoitamatta. Ja jos jotain tehtäisiinkin, niin ainoastaan ennallistettaisiin. ”Talousmetsää on Suomessa ihan hirveästi, ja siksi kaikki tilkut, jotka ovat lähimetsää tai lähellekään luonnonmukaista, pitäisi ehdottomasti suojella”, Liimatainen sanoo. Vaikka kuinka haluaisi pelastaa koko maailman, myös oman osansa löytämiseen voi olla tyytyväinen. Lähialueen puolesta toimimisella voi olla suuri merkitys paitsi ympäristölle ja lähialueen ihmisille, myös itselle. ”Tulee sellainen olo, että olen jättänyt jäljen ja pystynyt tekemään jonkun tärkeän asian puolesta töitä”, Teräväinen summaa. Myös toivo on jaksamisen kannalta ehdoton asia, sillä toivottomuus ja ahdistus ovat aktivismissa alati läsnä. Koulutus antoi paitsi konkreettisia työkaluja, myös ehkä vähän yllättäenkin toivonpilkahduksia paremmasta. Erilaisista taustoista tulevista ihmisistä muodostunut yhteisö on nimittäin luonut uskoa muutoksen mahdollisuuteen, Liimatainen sanoo. ”Yleensähän he, jotka jaksavat meuhkata, ovat marginaalissa. Mutta koulutuksessa oli ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä asioille jotakin. Kriittinen massa, keskivertoihminen, rupeaa lämpenemään tälle asialle ja se herättää toivonpilkahduksia.” Paikka, jossa pullakahvit päättäjien kanssa juotiin, oli suojeltu. Kotimetsän puolustajat -webinaari 15.11.2025 n. klo 11–15. Aiheita: luontoarvojen tunnistaminen kunnan metsissä, tavoitteena 30% suojelu kuntametsissä, kaavoitukseen vaikuttaminen oikea-aikaisesti, kansalaisvaikuttamisen keinot ja tiedonhaku. Tarkemmat tiedot: sll.fi/tapahtumat/ metsa-webinaari 14 LUONNONSUOJELIJA 3/2025
2 SOVI TYÖNJAOSTA Yksin metsän pelastaminen on vaikeaa, mutta joukossa voi jakaa töitä ja tunteita. Ihmisiä voi etsiä esimerkiksi asuinalueen Facebook-ryhmistä. Kannattaa myös selvittää, onko paikkakunnalla tai asuinalueella Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen toimintaa, johon voi liittyä. Vastuita on hyvä jakaa useamman ihmisen kesken. Vastuualueita voivat olla esimerkiksi yleiskoordinaatio, viestintä, päättäjävaikuttaminen, tapahtumat ja tiedonhaku. 3 SUUNNITTELE KOKONAISUUS Verkkosivuille on koottu kysymyslista, johon vastaamalla ymmärtää, mihin kampanjoinnilla todella pyritään. Kun kampanjoinnin konkreettinen tavoite on kirkkaana mielessä, eivät voimavarat ohjaudu turhiin toimenpiteisiin. 4 VALITSE VAIKUTTAMISEN KEINOT Kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja muutosten aikaansaaminen on tie, joka vaatii kärsivällisyyttä. Paneutuvalla vaikuttamistyöllä saavutetaan kuitenkin suuria suojeluvoittoja: sillä muutetaan kunnan metsänhoitotapoja ja kaavoitusta. Kuvaamme verkkosivulla erilaisia vaikuttamistapoja, kuten kuntalaisaloitetta, suojeluesitystä ja kunnan metsäsuunnitelmaan vaikuttamista. Aloitepohjat auttavat pääsemään alkuun. 5 JÄRJESTÄ TAPAHTUMIA JA TEMPAUKSIA Erilaiset tapahtumat, mielenosoitukset ja tempaukset luovat näkyvyyttä, sitouttavat mukaan uusia toimijoita tai ovat mahdollisuuksia luoda yhteyksiä päättäjiin. Valitse toiminta tavoitteen ja kohderyhmän mukaan. Käytä ideoinnissa mielikuvitusta! Kokosimme sivulle käytännönläheisiä ohjeita mielenosoitusten, tempausten ja retkien järjestämiseen. 6 VIESTI TEHOKKAASTI Kahta kysymystä on hyvä miettiä viestintää suunniteltaessa: mihin kampanjalla lopulta pyritään ja miten kohderyhmä voi olla mukana tavoitteeseen pääsemisessä. Silloin jokainen askel vie kohti lähimetsän pelastamista. Sivulle on koottu selkeitä ohjeita mediaviestintään, mielipidekirjoitusten tekemiseen ja somesisältöjä varten. 7 VAIKUTA PÄÄTTÄJIIN Kampanjoinnin päätavoite on vaikuttaa kunnantai kaupunginvaltuutettuihin ja heidän päätöksentekoonsa. Siispä on tärkeää solmia yhteyksiä valtuutettuihin. Kerro, mistä kampanjassa on kyse, mitä on suunnitteilla ja mitä sillä tavoitellaan. Kannattaa ottaa sinnikkäästi yhteyttä ja soitella rohkeasti sähköpostien perään! 8 PIDÄ HUOLTA HYVINVOINNISTA Kampanjointi on intensiivistä puuhaa. Yleensä se muistuttaa enemmän maratonia kuin pikamatkaa, joten jaksamista kannattaa säännöstellä. Muistakaa levätä ja juhlistaa jokaista onnistumista! Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne. LUE LISÄÄ sll.fi/metsiensuojelijan-polku Tie lähimetsän pelastamiseksi vaatii tiedonkeruuta, motivoituneita vapaaehtoisia, hyvän suunnitelman, viestintää ja kärsivällisyyttä. Seuraa metsiensuojelijan polkua ja pelasta lähimetsä! Sll.fi/metsiensuojelijan-polku –sivulle kootun tiedon avulla voit luoda kampanjan, jonka avulla pelastat lähimetsäsi. 1 ETSI TIETOA Lähimetsän pelastuskampanja rakentuu aina tiedon pohjalle. Alkuvaiheessa kannattaa haalia tietoa oli kyse sitten koko paikkakunnan metsätilanteesta tai yksittäisestä, uhatusta metsästä. Kerromme Metsiensuojelijan polku -sivulla, miten selvität maanomistajan, tulevat hakkuut ja kaavoitustilanteen. Sivulla opastetaan myös tietopyynnön tekemiseen. TEKSTI LIISA HULKKO 15 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 15 Metsiensuojelijan polku
16 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 KU VA EE VA MÄ KIN EN 5 tapaa juhlistaa Suomen ainutlaatuista luontoa lauantaina 30.8.2025 1. Lähde retkelle Suomen luonnon päivänä järjestetään ikimuistoisia luontoretkiä ympäri Suomen. Lähde opastetulle retkelle tai järjestä omatoiminen retki jossain sinulle tärkeässä kohteessa. 2. Liputa luonnolle Onko mitään suomalaisempaa kuin pohjoinen luontomme? Suomi on ainoa maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Nostetaan siis ylpeinä liput salkoon! suomenluonnonpaiva.fi #suomenluonnonpäivä 3. Leivo mustikkapiirakka Suomen luonnon päivällä on oma nimikkoleivoksensa, mustikkapiirakka. Leivo perinteinen piirakka tai kehitä oma reseptisi. Olisiko mustikkapiirakka hyvä jälkiruoka piknikille? 4. Nuku yö ulkona Kun retkelle lähtee, ei sieltä malttaisi tulla pois ollenkaan. Ota siis teltta tai riippumatto mukaan ja nuku yö ulkona! Elokuussa on myös hyvä aika tarkkailla tähtitaivasta. 5. Jaa luontojuhlasi kuvia Mitä tahansa teetkin, jaathan kuvia Suomen luonnosta somessa. Näin voit ilahduttaa myös heitä, jotka eivät pääse luontoon. Käytä tunnistetta #suomenluonnonpäivä.
17 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Keskustoimisto Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu n Puolusta pölyttäjiä: Niittywebinaari kunnille 10.9. klo 12–14. Käsittelemme niittyjen kartoitusta, hoitoa ja kehittämistä ja teemme osallistavia tehtäviä. Puhujina luontoasiantuntija Jani Järvi (Ramboll Finland Oy), maisemaja ympäristöasiantuntija Aura Alaraudanjoki (MKN maisemapalvelut) sekä työnjohtaja Laura Veck (Tampereen Infra Oy). Katso tarkempi ohjelma verkkosivuilta. Toivomme ilmoittautumisia ma 8.9. klo 9 mennessä verkkosivujen kautta. Kokouksen Teams-linkki verkkosivuilla. Lisätietoja: emilia.pippola@sll.fi, p. 044 4938 495 ja sll.fi/tapahtumat/puolusta-polyttajia-niittywebinaari-kunnille. Etelä-Hämeen piiri 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-hame, FB: EtelaHameenLuonnonsuojelupiiri, Instagram: SLL sll_etela_hame n Perheleiri Mallinkaistenjärvellä pe– su 29.8.–31.8. Leppoisaa tunnelmointia ja tehokasta toimintaa! Teemme Suomen luonnon päivän juhlaretken Mallinkaistenjärveä ympäröivissä metsissä, jotka on suojeltu Janakkalan Luonto ja Ympäristöyhdistyksen toiminnan ansiosta. Opimme luonnosta, taiteilemme, leikimme ja nautimme yhdessäolosta. Ohjelma on suunnattu alle kouluikäisille, alakoululaisille ja heidän aikuisilleen. Leirikeskuksen sisätilat ovat esteettömät. Liikumme poluilla, jotka eivät sovellu lastenrattailla tai pyörätuolilla kuljettaviksi. Majoitutaan huoneissa tai omassa teltassa. Leirikokki valmistaa vegaaniset ruoat. Sauna ja suihkut. Alle 3-v. lapsille ei valmisteta erikseen omaa ruokaa. Keittiössä on kylmäsäilytysmahdollisuus. Hinta aikuisilta on 40e/80e (SLL:n tai Luonto-Liiton jäsen/ ei jäsen), 3–18v. lapsilta 20e/40e ja alle 3v lapset e. Sisältää ylläpidon, leiriohjelman ja vakuutuksen (0–70-vuotiaille). Ilmoittautuminen lomakkeella: https://q.surveypal.com/Perheleiri-Mallinkainen-2025. Lisätietoja: Ina Rosberg, 050 5768953, ina.rosberg@sll.fi ja sll.fi/ etela-hame/tapahtumat. Hollolan ympäristöyhdistys n Hiljan päivän retki Tiilipuiston vesitornin metsään 11.10. klo 10–12. Tavataan Salpaharjuntien parkkipaikalla klo 10. Lahden Pikku-Vesijärven vesiurkujen viereiseltä parkkipaikalta pääsee mukaan klo 9.45. Retken kesto 2 h. Otathan omia eväitä. Yhteyshenkilö Matti Laurila, 040 5953 147. Lisätietoja: sll.fi/hollola/tapahtumat. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Hyönteiskerho Cupidon kokoukset 25.9., 23.10., 8.11. ja 20.11. klo 18–20. Ainakin ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpi Cupidolaisten kesän 2025 havainnot. Cupidon kokoukset pidetään Stone Gallery Lunnikivellä, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. Esitelmien lisäksi valokuvaja muut pienemmätkin esitykset ovat tervetulleita! Huom. Kahvitarjoilu 3 euroa / osanottaja. Lisätietoja: Timo Leponiemi, 040 8099 887, timo.leponiemi@yle.fi ja sll.fi/hameenlinna/tapahtumat. Janakkalan Luonto ja Ympäristöyhdistys n Perheleiri Mallinkaistenjärvellä pe– su 29.8.–31.8. Ks. Etelä-Hämeen piiri. Salpausselän luonnonystävät n Syyskokous 10.11. klo 17.30 Trion palvelutorilla, tila Klubi, Kauppakeskus Trio, 2.krs, Aleksanterinkatu 18, Lahti. Käsitellään säätömääräiset asiat, kuten hyväksytään vuoden 2026 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus. Kokouksen jälkeen keskustelemme alueemme luonnosta ja sen suojelusta. Etelä-Karjalan piiri 040 8200 293, saimaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys n Syysretki Kemppilän suursuolle 21.9. klo 9–12. Imatralta lähtö uimahallin parkkipaikalta klo 9 ja Ruokolahdelta Virmutjoen kauppakasinon parkkipaikalta klo 9.30. Imatralta kyytiä tarvitsevien on hyvä ilmoittautua Juha Jantuselle tai Liisa Laitiselle. Saappaat jalkaan ja eväät reppuun. Retken aikana kävellään vaihtelevassa metsä/suomaastossa 2–3 km. Matkan varrelta voi kerätä sieniä. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@ allergia.fi ja Liisa Laitinen, liisa.laitinen@ tintti.net. Lisätietoja: sll.fi/imatra/tapahtumat. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Anolan ketotalkoot 26.8. klo 17–19 Joutsenossa Anolan kylällä (Anolantie 59). Mikäli sää sallii, selvitään muutaman tunnin urakoinnilla. Kohde sijaitsee n. 5 km Joutsenon kirkolta etelään; kysy tarvittaessa kimppakyydityksiä! Kahvija evästarjoilu. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 7214 108, kimmo.saarinen@sll. fi ja sll.fi/lappeenranta/tapahtumat. n Tuosan kolmas kasviatlaskartoitus 2.9. klo 17–19. Yhdistys järjestää kesän aikana kolme johdettua kasviatlasretkeä Tuosan saareen. Kolmannella retkellä haetaan vielä viimeisiä täydennyksiä kasvilajilistalle. Kokoontuminen golfkentälle kääntyvän tienristeyksen pysäköintialueella. Paikka: Vehkataipaleentie 589, Tuosa. Tarkempia tietoja kasviatlasprojektista ja retkestä verkkosivuilla. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 7214 108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/lappeenranta/tapahtumat. n Syysvuosikokous ja luento atlaskartoituksen tuloksista 28.10. klo 17.30– 19.30. Sääntömääräisessä vuosikokouksessa hahmotellaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026. Kokouksen perään klo 18 puheenjohtaja Kimmo Saarinen vetää yhteen maastokartoitusten tuloksia eli kertyikö Tuosan kasviatlasruudusta kolmella retkellä yli vai alle 200 kasvilajia… Paikka: Katariinantori 6, Linnoitus. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 7214 108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/lappeenranta/tapahtumat. n Ajankohtaisia tutkimuksia ihmisen ja metsän suhteesta 18.11. klo 18–19.30. Luennosta vastaa yhteiskuntatieteiden yliopisto-opettaja Jaana Laine. Tilaisuus järjestetään Kaakkois-Suomen Marttojen tiloissa, Valtakatu 45. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 7214 108, kimmo. saarinen@sll.fi ja sll.fi/lappeenranta/ tapahtumat. Etelä-Savon piiri 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/etelasavolsp Kainuun piiri 040 774 1983, kainuu@sll.fi Seuraa: sll.fi/kainuu, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri Keski-Suomen piiri 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Seuraa: sll.fi/keski-suomi FB: ksluonnonsuojelu n Helmiä, käytäviä ja verkostoja: luonnonsuojelun kohdentaminen Suomessa 5.9. klo 17.30–19.45. Keski-Suomen piirin 50-vuotisjuhlaseminaari. Luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa on kiireellisesti lisättävä suojelupinta-alaa. Miten tämä saadaan toteutumaan tilanteessa, jossa päätöksenteossa muut asiat ajavat usein luonnonsuojelun ohi sen tärkeydestä huolimatta? Puhujina: FT Risto Sulkava, Luonnonmetsäryhmä, FT Ninni Mikkonen, Suomen ympäristökeskus Syke, FT Tero Mustonen, osk. Lumimuutos. Puheenjohtajana Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. Paikka: Jyväskylän yliopisto, Vanha juhlasali (S212), Seminaarinkatu 15. Lisätietoja: Taina Peltonen, Sirkka Heinimaa, 040 354 0063, keski-suomi@ keski-suomi ja sll.fi/keski-suomi/tapahtumat. Jyväskylän seudun yhdistys n Muista tapahtumista tiedotetaan myöhemmin syksyllä. Lämpimästi tervetuloa mukaan niin konkarit kuin uudet luonnonystävät! n Elokuussa: Lepakkoretki Jyväskylässä Suomen luonnon päivän tienoilla elokuun lopussa. Asiantuntijaoppaana Mikko Erkinaro. Tarkemmat tiedot tulossa (Fb, www, KSML menoinfo, Jkl tapahtumat)! n Suurpedot Suomessa ja Keski-Suomessa rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa ke 21.10. klo 18–20.15. Jyväskylän kansalaisopiston luentosali 1. Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro. Sisältö: levinneisyys Suomessa ja Keski-Suomessa, miten yhteiseloa suurpetojen kanssa voisi edistää, havaintojen raportointi, suurpetojen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. n Marraskuussa vieraaksemme Jyväskylän kaupunginkirjastoon saapuu kirjailija, biologi, toimittaja Juha Kauppinen. Tilaisuus keskittyy Juha Kauppisen tänä vuonna ilmestyneen kirjan "Kertomus maasta – ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon" teemoihin. Tarkemmat tiedot tulossa (jäsenkirjeessä sekä Fb, www, KSML menoinfo, Jkl tapahtumat)! Keurusseudun Luonnonystävät n Lintutornikisa Riihossa 30.8. klo 6–13. Lintutornikisan aikana kerromme vierailijoille lintujen muutosta, Riihossa pesivistä linnuista ja opastamme tunnistamaan lintuja. Aikataulun voit valita itse. Kumppani: Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, 040 843 1709 ja sll.fi/keurusseutu/tapahtumat. n Lähde sieniretkelle 6.9. klo 17–20.30. Sieniretki suuntautuu metsään, missä tiedetään sieniä löytyvän tänä syksynä. Etsitään eri sienilajeja ja opitaan samalla tunnistamaan ne. Syötäviksi sopivat sienet voi kerätä kotiin viemiseksi. Kimppakyydit Keuruun torilta klo 17. Ilmoittaudu Joukolle viimeistään edellisenä päivänä. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, 040 843 1709 ja sll.fi/keurusseutu/ tapahtumat. n Geologinen retki Lihjamon vanhalle maasälpälouhokselle 12.9. klo 16–20. Tunnistamme Keuruun ainoan louhoksen kivilajeja. Kimppakyydit Keuruun linja-autoasemalta klo 16. Ilmoittaudu Joukolle viimeistään edellisenä päivänä. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, 040 843 1709 ja sll.fi/keurusseutu/tapahtumat. n Lintujen syysmuuton havainnointia Riihon tornissa 13.9. TAPAHTUMAT ? ? ? ?
18 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 Matti Tuomaala • Vaasan ympäristöseuran puheenjohtaja • Tietotekniikan lehtori Vaasan ammattikorkeakoulussa • Luontoja ihmisoikeusaktivisti Mitä teet vapaaehtoisena? Metsiensuojelu kiinnostaa minua. Järjestimme mielenosoituksen, kun Vaasan metsäsuunnitelma oli menossa kaupunkilautakunnan päätettäväksi. Saimme asialle näkyvyyttä myös lehdistössä. Lopulta asia vedettiin pois esityslistalta takaisin valmisteluun. Suunnitelma olisi ollut kaupungin oman strategian vastainen. Kartoitamme myös Vaasan kaupungin metsiä ja olemme kehottaneet kaupunkia suojelutoimiin. Suomi 100 -kampanjan yhteydessä kaupunki suojeli ehdottamamme Hovioikeuden metsän. Mikä saa innostumaan? Ympäristöaktivismi kaikkinensa. Meillä on hyvä porukka Vaasassa; ihan jo meidän kokoukset ovat niin hauskoja, että niihin on kiva mennä. Se voimaannuttaa. On hyviä tyyppejä ja saadaan hyviä asioita aikaiseksi. Meillä on kaksi vaikuttamistapaa. Yksi on positiivisen ilmapiirin luominen. Järjestämme talkoita, retkiä ja työpajoja. Mielenosoituksissa on siistiä nähdä, kun paikalle saapuu laajemmin porukkaa. Vaasassa on vaikea saada ihmisiä liikkeelle, mutta nyt ihmiset rupeavat jalkautumaan. Huoli kasvaa ja saa aktivoitumaan. Toinen vahvuutemme on byrokraattinen vaikuttaminen. Itse olen järkkäilijä, mutta yhdistyksessämme on monia, jotka tykkäävät tehdä kaavoitusilmoituksia, lupahakemuksia ja bongata luonnolle haitallisia hankkeita. He osaavat kirjoittaa päteviä valituksia, kannanottoja ja mielipidekirjoituksia. Miksi kannattaa tulla mukaan toimintaan? Tulee parempi mieli, kun toimii itselle tärkeiden asioiden puolesta. Se antaa merkitystä elämälle. Oman kokemukseni mukaan täällä on lämminhenkistä ja ystävällistä porukkaa. Saa myös vertaistukea. Omaan ympäristöahdistukseeni auttoi tosi paljon, kun rupesin aktivistiksi. Se muutti ahdistuksen voimaksi. TAPAHTUMAT klo 05.30–13. Kumppani: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Lintuharrastajat seuraavat syysmuuttoa Lehdontien lintutornissa. Tervetuloa tutustumaan torniin ja lintuharrastukseen! Lisätietoja: Jouko Pihlainen, 040 843 1709 ja sll.fi/ keurusseutu/tapahtumat. n Puolukkaretki Isohiekkaan 14.9. Käydään Pikkuhiekassa ja Keurusselkään pistävässä Käännetynniemessä. Retkellä ihaillaan Keuruun komeimpia hiekkarantoja. Huom! Lähtöaika vahvistetaan myöhemmin. Ilmoittaudu Joukolle viimeistään päivää aikaisemmin. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, 040 843 1709 ja sll. fi/keurusseutu/tapahtumat. n Karpaloretki Hirvikylän Vesilahdensuolle 4.10. klo 12–16. Vesilahdensuo on Keuruun seudun suurin avosuo. Karpaloita on edellisinä vuosina riittänyt kaikille poimijoille, joten muistakaapa ottaa keruuastiat mukaan ja kumisaappaat jalkaan. Lähtö kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta klo 12. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, 040 843 1709 – ilmoittaudu Joukolle etukäteen. Katso myös: sll.fi/keurusseutu/tapahtumat. Laukaan seudun luonto n Suomen luonnon päivän etkot, luontohyvinvointiretki ma 25.8. klo 17.15–19.15. Partiomajan polku Konnevesi. Monimuotoinen luonto on ihmismielen parasta lääkettä. Tule viettämään elokuista kesäiltaa ja kuulemaan lisää luonnon hyvinvointivaikutuksista. Luontoa aistien kävelemme rauhallisesti partiomajalle, jossa voi syödä omia eväitä. Lähtöpaikka: Partiomajan polun P-paikka Autiolahden tiehen yhtyvän metsäautotien päästä. Sirkkamäentieltä on paikalle viitoitus. Google mapsista löytyy Koskikaran luontopolkuna. Retken vetää luonto-ohjaaja Sirkka Heinimaa. Lisätietoja: 044 240 5624, laukaanseutu@sll.fi ja sll.fi/laukaa/tapahtumat. n Lähiluonnosta hyvinvointia retki to 28.8. Laukaan Kylmäniemessä klo 17.30–19.30. Tule viettämään rauhallinen luontohetki, kokemaan ja saamaan tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Retkellä kävellään rauhallisesti polkuja pitkin, havainnoidaan luontoa ja tehdään helppoja rauhoittumisja keskittymisharjoituksia. Lähtö Laukaan kirkon Jokiniementien P-paikalta. Vetäjänä toimii luontoja terveysmetsäohjaaja Sirkka Heinimaa. Lisätietietoja: 044 240 5624, laukaanseutu@sll.fi ja sll.fi/ laukaa/tapahtumat. n Rihmastoidu sienisomeen -ulkoilmatapahtuma koko perheelle la 6.9. klo 14–17. Monitasoisessa tapahtumassa sukellamme syvälle metsän ja sienirihmaston salattuun maailmaan tieteen, taiteen ja kehollisen kokemisen kautta. Lisätietoa ohjelmasta sll.fi/ laukaa/tapahtuma/rihmastoidu-sienisomeen-ulkoilmatapahtuma-koko-perheelle. Petäjäveden Luonto n Sieniretki 26.8. klo 17–19. Kumppani: Pettuveen Martat.Retki on tarkoitettu jäsenille. Ota mukaasi säänmukainen maastovarustus, sienikori ja -veitsi sekä vesipullo. Ruokasienioppaana toimii kotitalousasiantuntija Tiina Niskanen Keski-Suomen Martoista. Lähtö Petäjävesi-lehden toimituksen edestä (Asematie 6) kimppakyydeillä. Ilmoittautumisaika on jo päättynyt, mutta voit kysyä onko retkellä tilaa Mervi Huttuselta tekstiviestillä tai whatsapp-viestillä: p. 050 413 2474. Lisätietoja: sll.fi/petajavesi/tapahtuma/sieniretki. n Kulhanvuoren ruskaretki 21.9. klo 13–18. Lähtö Petäjävesi-lehden toimituksen edestä, Asematie 6. Teemme ruskaretken Kulhanvuoren retkeilyalueelle, joka on yksi Keski-Suomen korkeimmista kohdista Saarijärvellä. Vierailemme myös Syväojanrotkossa. Reitti voi olla haastava, mutta voit halutessasi jäädä retkeilemään myös helpommille reiteille nuotiopaikan lähelle. Ota mukaan riittävästi juomavettä ja evästä koko retken ajalle sekä säähän sopivat varusteet. Lähdemme retkelle kimppakyydeillä Petäjävesi-lehden toimituksen edestä. Lisätietoja: Lauri Ijäs, 040 717 2193, lauri. ijas@elisanet.fi ja sll.fi/petajavesi/tapahtumat. Kymenlaakson piiri 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Seuraa: sll.fi/kymenlaakso, FB: sllkymenlaakso n Piirihallituksen kokous, ma 15.9. klo 17.30, Kouvola. n Piirihallituksen kokous, ma 13.10. klo 17.30, Kouvola. n Piirin syyskokous, ma 10.11. klo 18.00, Hamina. n Syksyllä tulossa talkoita Haminan Takasaaressa ja Kouvolan Multamäessä. Lisätietoa toimistolta. Kaakkois-Kymen yhdistys n Lupiinitalkoot Suomen Luonnon päivänä 30.8. klo 10–12 Haminan Meltissä. Paahdeympäristössä paahdelajeja uhkaa haitallinen vieraslaji komealupiini. Poistamme talkoissa lupiinin juurakoita kaivamalla. Ota mukaan siis hanskat ja lapio tai talikko. Jos löytyy, niin mukaan voit ottaa myös kantosäkkejä juurakoille. Yhdistys tarjoaa pientä talkooevästä. Kokoontuminen klo 10 Hostel Jailhouse parkkipaikalla, Karjatu 25. Lisätietoja: Katja Räsänen, 040 553 2088, unikettu@hotmail.com ja sll.fi/kaakkois-kymi/ tapahtumat. Meri-Kymen Luonto n Lepakkoretki Kyminlinnassa 30.8. klo 20.30–22.30. Tule havainnoimaan lepakoita ja siippoja. Oppaana asiantuntija Veronika Laine. Ilmoittautumiset: merikymenluonto1@gmail.com, osallistujia otetaan max. 20 hlöä. Retki on jäseSuo men luonnonsuoje luli itto KU VA AI NO PU NK AR I
19 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 KU VA PJ OT R / AD OB ES TO CK nillemme maksuton. Osoite: Sutelantie 84, 48400 Kotka. Lisätietoja: merikymenluonto1@gmail.com ja sll.fi/meri-kymi/tapahtumat. Lapin piiri 040 823 2443, lappi@sll.fi Seuraa: sll.fi/lappi, FB: sll.lapin.piiri, IG: @slllappi, Youtube: SLLlapinpiiri, Bluesky: @slllappi.bsky.social n Syyskokous ja yleisötilaisuus: Metsä-Lapin maanselän luonto, kulttuuri, pääosat ja lakistatus 5.10. Syyskokous 13–14.30, kahvitarjoilu 14.30–15 ja yleisötilaisuus 15–17. Esitelmän pitää suoekologi, FT, Jarmo Laitinen (Oulun yliopiston kasvimuseo). Selvityksessä Enontekiön, Inarin, Kittilän ja Sodankylän kuntien alueille sijoittuva Metsä-Lapin maanselän kokonaisuus tuodaan esiin ensi kertaa luontokokonaisuutena. Käydään läpi alueen historia, topografia, kuusimetsänraja, mäntymetsänraja, suot ja myös poronhoito. Ilmoittautumisohje ja tiedot etäyhteydellä osallistumisesta päivitetään myöhemmin. Paikka: Rovaniemen Kansalaistalo, kokoustila Väärti, Rovakatu 23. Lisätietoja: Sisli Piisilä, 040 823 2443, lappi@sll.fi ja sll.fi/lappi/ tapahtumat. n Kertomus maasta –kiertue. Juha Kauppinen Lapissa: 6.10. klo 17 Kemijärven kirjastossa, 7.10. klo 17 Sodankylän kirjastossa, 8.10. klo 17 Rovaniemen kirjastossa sekä 9.10. klo 17 Kemin kirjastossa. Inarin luonnonystävät n Keskustelu Inarin luonnosta ja ilmastokriisistä: paikalliset vaikutukset ja ratkaisut 30.8. klo 12–14. Paikka: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2a. Tilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteydellä. Etälinkki julkaistaan lähempänä. Tervetuloa keskustelemaan ilmastokriisin vaikutuksista paikalliseen luontoon ja siitä, miten vahvistaa hiilinieluja sekä suojella luonnon monimuotoisuutta Inarin alueella. Tilaisuudessa kuullaan alustuspuheenvuoroja sekä pohditaan yhdessä paikallisia ja oikeudenmukaisia ratkaisuja sekä luonnon että ilmaston suojelemiseksi. Tilaisuuden tarkempi ohjelma päivittyy Facebook-tapahtumaan. Katso myös oheinen ilmoitus s. 19. Lisätietoja: Edda Sundström, 044 4914 269, edda.sundstrom@sll.fi ja sll.fi/inari/tapahtumat. Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys n Purjehdus 30.8. perinnelaiva Jähdillä Perämeren kansallispuiston Pensaskariin. Ilmoittautumiset: aimo.tervahauta@gmail.com. Matkan hinta on yhdistyksen jäsenille 40€ ja muille 80 €. Tarkemmat tiedot retkestä: sll.fi/keminseutu/tapahtumat. n Yhdistys kertoo toiminnastaan 6.9. Harrasteja järjestömessuilla Kemi Areenalla. Messut on yleisötapahtuma. Lisätietoja: sll.fi/keminseutu/tapahtumat n Kirjailija, toimittaja Juha Kauppinen tulee vieraaksemme Kemin kaupunginkirjastoon kertomaan uusimmasta kirjastaan Kertomus Maasta ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Päivämäärä on vielä avoin, ehkä 8. tai 9.10. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tarkemmat tiedot: sll.fi/keminseutu/tapahtumat. Rovaniemen yhdistys n Sieniretki Ounasvaaralle la 30.8. klo 10–14. Lähtöpaikka on Luontopolun portti. Katso tarkemmat tiedot nettisivuilta sll.fi/rovaniemi. n Metsäjooga ti 2.9. klo 17–18. Metsäjoogaharjoitus ja lyhyt meditaatiokävely. Metsäjooga on lempeää, aisteja avaavaa ja maadoittavaa. Saat nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista samalla kun kehosi ja mielesi virkistyy. Harjoitus tehdään seisten. Tapaaminen Ounasvaaran Sky-hotellin parkkipaikan kulmalla klo 17. Sään mukainen vaatetus, tapahtuman kesto n. 1h. Vetäjä joogaohjaaja Mari Riikonen. Tapahtuma on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille ilmainen, muilta 5€. Säävaraus, pieni tihkusade ei haittaa. n Kirjailija Juha Kauppinen esittelee uuden kirjansa Kertomus maasta ke 8.10. klo 17–19 Rovaniemen kirjaston Lapponica-salissa. Tervetuloa keskustelemaan! Kahvitarjoilu. Ylitornion – Pellon Luonto n Haisee kaikkia tuoksuja. Sini Silveri lukee ja luennoi luontorunoudesta Ylitornion kirjastolla, Pirjo Jaukkurin ja Juhani Syväojan näyttelyssä ti 16.9. klo 17. n Väylältä ja vaaroilta. Juhani Syväojan ja Pirjo Jaukkurin luontokuvia Ylitornion kirjastolla 1.–30.9. Pirkanmaan piiri 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, FB: sllpirkanmaa, IG: sllpirkanmaa, Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: sll. fi/pirkanmaa/tapahtumat n Metsäpaneeli 10.9. klo 16.45–19 Lempäälän pääkirjaston Kompa-tilassa, Manttaalitie 15, 37500 Lempäälä. Kuinka voimme edistää Pirkanmaan metsien monimuotoisuutta? Tule kuuntelemaan ja kysymään! Alustajina luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta ja toimitusjohtaja Erno Lehto Innofor Oy:stä. Aiheina monimuotoinen metsänhoito ja metsien jatkuva kasvatus. Alustusten jälkeen paneelikeskustelu, jonka osallistujat näet verkkosivuilta. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Voi osallistua myös etänä. Ilmoittaudu verkkosivujen lomakkeella viimeistään 7.9.: sll.fi/pirkanmaa/tapahtuma/metsakeskusteluja. Seuraa tapahtumaa myös Facebookissa. Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri, Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys, Valkeakosken luonnonsuojeluyhdistys ja Lempäälän lukion Ilmastosoturit. Nokian yhdistys n Perinteinen sienitapahtuma K-Supermarket Löytiksellä 1.9. klo 16–19. Tunnistetaan sieniä ja jaetaan vinkkejä sienestämiseen. Pöydillä on näytteillä kauden sieniä ja paikalle voi tuoda sieniä tunnistettaviksi. Opastamassa ovat Tampereen Sieniseuran asiantuntijat. Tiedustelut: Kaija Helle, 044 017 7180, hellekaija@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/ nokia/tapahtumat. n Hoitotalkoot Pyymäen palosirkkakedolla 14.9. klo 10. Kokoonnumme Siuron satamassa (os. Kuljuntie 2 on vanhan myllyn osoite, aja myllyn ohi pidemmälle rantaan, jos saavut autolla). Tarjoamme eväät, minkä vuoksi pyydämme ilmoittautumiset Kaija Helteelle, 044 017 7180 tai hellekaija@gmail.com. Lisätietoja: sll. fi/nokia/tapahtuma/hoitotalkoot-pyymaen-palosirkkakedolla/ n Lintutarkkailua Alasenlahdella Taivalkunnassa 20.9. klo 10–12. Havainnoimme paikallisia ja muuttavia lintuja. Huom! Autot jätetään P-paikalle, osoite Taivalkunnantie 712, mutta kokoontuminen punaisella ladolla klo 10 osoitteessa Lukkilantie 65. Kävelemme lopuksi Vehkoperään, P-paikalle. Oppaana Jarmo Koivisto, Timo Syrjä, ym. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen lintuharrastajat. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/ nokia/tapahtumat. n Syysretki Siuron Linnavuorelle 28.9. klo 9.45–14. Tutustumme jylhän vuoren muinaishistoriaan ja vanhan metsän luontoon. Varusteena tuulenpitävät vaatteet, maastojalkineet ja eväät. Välttämättömät ilmoittautumiset oppaana toimivalle Kaija Helteelle, 044 017 7180 tai hellekaija@gmail.com. Tarkemmat kokoontumistiedot saa ilmoittautumisen yhteydessä. Lisätietoja: sll.fi/nokia/ tapahtumat. n Lokakuun lintukävely 4.10. klo 10–12. Lähdemme Siuron koululta (Kuljuntie 34), kävelemme polkuja Pohjoinen luonto ja ilmastokriisi Keskustelu Inarin luonnonsta ja ilmastokriisista 30.8. klo 12–14. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä. Ilmaston kuumenemisen tuhoisat vaikutukset näkyvät jo nyt pohjoisen luonnossa. Ilmastokriisi uhkaa myös luontoon kytkeytyneitä perinteisiä elinkeinoja, kuten saamelaista poronhoitoa. Samalla pohjoisten metsien ja luonnon merkitys on ilmaston kannalta valtava, sillä jopa puolet Suomen ilmastoa viilentävistä hiilinieluista sijaitsee Lapin maakunnassa ja Saamenmaalla. Tervetuloa keskustelemaan ilmastokriisin vaikutuksista paikalliseen luontoon ja siitä, miten vahvistaa hiilinieluja sekä suojella luonnon monimuotoisuutta Inarin alueella. sll.fi/inari/tapahtumat . ? ? ? ?
20 LUONNONSUOJELIJA 3/2025 lähtö Pirunpesälle, 14.50 lähtö kotimatkalle, 15.10 Jalastuuli, 15.35 Kurikan tori, 16.00 Jurva. Hinnat: jäsenille aikuiset 10 €, lapset 5 €, ei-jäsenille aikuiset 12 €, lapset 6 €. Sisältyy bussikuljetus ja pääsymaksut Pirunpesään ja näkötorniin. Ilmoittaudu verkkosivujen kautta: sll.fi/kurikka/tapahtumat tai tekstiviestillä 040 579 1956. Retkeä tukee August Ludvig Hartwallin säätiö. Lisätietoja: Tuula Ålander ja Miska Rossinen-Kaihlamäki, 040 579 1956, kurikka@sll.fi. Lapuan ympäristöyhdistys n Sieniretki ja sienitasting la 13.9. Lapualla Simpsiön maastossa. Kokoontuminen klo 10 Simpsiön laskettelukeskuksen alaparkkipaikalla (Simpsiörinteentie 37). Oppaana Matti Kyröläinen Vaasan sieniyhdistyksestä. Ravintola Kerkässä sienitasting, jossa on tilaisuus kokeilla retkellä kerättyjen ruokasienten makuja. Lopuksi mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun. n Luontokuvailta ke 5.11. klo 18 Lapualla Kulttuurikeskus Vanhan Paukun Alajoki-salissa (Vanhan Paukun tie 1). Lapualaiset luontokuvaajat Benjam Pöntinen, Jukka Risikko, Pekka Takamaa ja Risto Vähämäki esittelevät töitään ja kertovat hetkistä luonnossa. Kumppani. Lapuan kansalaisopisto. Etäosallistumismahdollisuus (lisätietoja https://uusi. opistopalvelut.fi/lapua/fi/course/7285). Ähtärinjärven Luontoyhdistys n Suomen luonnon päivän tapahtuma lähiluontokohteeseen aikavälillä 25.–31.8. Kohteessa on mahdollista tutustua villiyrtteihin ja -vihanneksiin, marjoihin, sieniin sekä muuhun luontoon. Lisätietoja: sll.fi/ahtarinjarvi/tapahtuma n Tulossa sieniretkiä! Lisätietoja: sll.fi/ ahtarinjarvi/tapahtumat Pohjois-Karjalan piiri 045 783 72748 pohjois-karjala@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, FB: sllitasuomi, IG: sllpohjoiskarjala n Maamme rikkaudet -kaivoskriittiset päivät Outokummussa 19.–20.9. Onko vihreän siirtymän hintana pilatut vedet Pohjolassa? Osallistu kaivoskriittisille päiville! Metallit ja mineraalit nähdään avainroolissa yhteiskunnan toimintojen sähköistämisessä ja ilmastokriisin ratkaisemisessa. Euroopan unionin ja monikansallisten kaivosyhtiöiden katse kohdistuu nyt Suomeen, jonka kallioperässä esiintyy akkuihin tarvittavia mineraaleja. Mutta Suomi on myös veden maa. Pohjavedet, purot, joet, järvet ja Itämeri muodostavat yhtenäisen, herkän vesiverkoston. Missä tahansa louhitaan, vesi on vaarassa – ja vastuu on kallis. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Paikan päällä kohtuuhintainen majoitus halukTAPAHTUMAT pitkin Vaunuvuoreen ja takaisin tietä pitkin Pyymäen kautta Siuron koululle. Matkalla tarkkaillaan lintuja ja voi kerätä sieniäkin. Oppaana Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/nokia/tapahtumat. n Yhdistyksen ylimääräinen kokous 29.10 klo 18 kulttuurija kirjastotalo Virran Frans-neuvottelutilassa Härkitie 6, Nokia. Tervetuloa! n Marraskuun lintukävely 15.11. klo 10–12. Patikoimme ja kiikaroimme lintuja Knuutilassa (Lukkisalmentie 51, P-paikka). Oppaana Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/nokia/tapahtumat. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys n Suomen luonnon päivän retki ja lähiluontotapahtuma 31.8. Ensin Keidaslammi Parkanossa ja sitten Karvian Suomijärvi, jossa melontamahdollisuus. Luontokuvaaja Mia Surakka ja maakotkatutkija, biologi Jessica Leskisen esitykset. Ohjelmassa myös ympäristötaideohjelmaa. Ruokatarjoilu, mutta ota omaakin evästä. Bussikuljetus lähtee Kihniöltä klo 8.45, Shell Parkano klo 9.15. Karvian suunnasta tuleville järjestetään tarvittaessa kuljetus. Kumppani: Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry. Tapahtuma on saanut tukea August Ludvig Hartwallin säätiöltä sekä Euroopan maaseuturahaston myöntämää Leader-rahoitusta. Ilmoittautuminen: arja.pihlaja@ysy.fi, 040 568 9976 tai silja.suni@ysy.fi, 0400 523 729. Seuraa myös nettisivuja ja somekanaviamme! Pohjanmaan piiri 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, IG: @SLLPohjanmaa Kurikan luontoyhdistys n Suomen luonnon päivän retki Navettavuorelle ja Pirunpesälle 30.8. klo 9–16. Navettavuorella on valtavia siirtolohkareita ja lohkareluolia. N. 1 km polkuvuoren laelle. Isovuoren Pirunpesä taas on Suomen suurin apaumaonkalo, 23 m syvä. 1 km luontopolulla nähtävillä myös Kollinluola, Paimenpojan mänty, Speden patsas ja näkötorni. Kodassa voi syödä eväitä ja paistaa makkaraa, ulkohuussi käytössä. Mukaan säänmukaiset varusteet, eväät, juotavaa ja hyvät kengät, sillä kalliot voivat olla märkinä liukkaita. Retken aikataulu: 9.00 Jurva, 9.25 Kurikan tori, 9.50 Jalastuuli, Jalasjärvi, 10.15 Navettavuori, 11.45 Menovinkit netissä: sll.fi/tapahtumat Kiinnostaisiko sienitasting, metsäjooga tai retki pimeänsuojelualueelle? Loppukesän ja syksyn retkillä pääset tutustumaan uusiin kohteisiin, saat kiinnostavaa tietoa lajeista ja tapaat muita luonnonystäviä. Retkien lisäksi syksyllä järjestetään monia kiinnostavia tapahtumia ja webinaareja. Voit oppia uutta niin kaivosten ympäristövaikutuksista, alueesi metsiensuojelutilanteesta kuin ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoiseen luontoon. Tapahtumat ovat hyvä paikka kysellä yhdistyksen toiminnasta. Ehkäpä sinusta voisi tulla osa luonnonsuojelijoiden ja luonnonystävien yhteisöä? Tule mukaan!