Milja Laine teki kaupunkikasvion SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 2/2026 Kukkiva vallankumous! Pölyttäjien puolesta piha kerrallaan Viisi vinkkiä vastuulliseen matkailuun
2 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Nro 2/2026, toukokuu 52. vuosikerta ISSN 0788-8708 Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liiton jäsen Päätoimittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Graafinen suunnittelija Hannele Alanko Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 2/2026 Hanna Aho, Oona Lohilahti, Raija Savikko, Sini Sarén Ilmestyy 2026 23.2. (aineistopäivä 23.2.), 19.5. (29.4.), 24.8. (5.8.), 23.11. (4.11.) Tilaushinta 2026 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 30 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210, jasenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2026 1/1 sivu 2000 €, 1/2 sivu 1000 €, 1/4 500 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosentti selle kierrätyspaperille. Rahankeräyslupa RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Bluesky KU VA T R. -L . EV EL IIN A KO RH O NE N, SA M UL I AH O KA S, TE RH I EK EB O M KANNEN KUVITUS TERHI EKEBOM 7 9 33 16 5 30 KU VA O O NA LO HI LA HT I 12 Kahdeksan metsää turvaan. Milja Laine teki Pienen kaupunkikasvion. Suomalainen pihanhoitokulttuuri muuttuu. Likaista bisnestä Luonnonsuojeluliitto kanteli Business Finlandin miljoonatuista. Irti fossiilista Ratkaisu ilmastokriisiin ja energiakriisiin on sama. Istuta pölyttäjäpuutarha Tiina Ikonen antaa mallia kukkavalintoihin. Muurahaissinisiipi piilosilla Monika Matikainen kartoitti perhosen viimeistä elinpaikkaa. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
3 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 KUKKIEN ISTUTTAMINEN ON aivan turhaa piiperrystä, kun maailma palaa. Sain itseni kiinni tästä ajatuksesta keväällä. Itsensä voi helposti tuntea voimattomaksi, kun maailmalla soditaan ja ympäristökriisi syvenee. Totuus on kuitenkin se, että paikallinen luonto ei tiedä maailmanpolitiikasta yhtään mitään. Sille on merkitystä vain sillä, mitä tapahtuu tässä ja nyt. Kaikki ne pienet toimet luonnon hyväksi, jotka olivat aiemmin tärkeitä, ovat sitä yhä. Kimalaiselle yksi kaupunginosa on kuin koko maailma, jossa se elää koko elämänsä. Kimalaiset ovat sitkeitä lentäjiä, mutta tuhdin kokonsa vuoksi ne kuluttavat valtavasti energiaa. Niiden onkin tankattava jatkuvasti. Kimalainen pysähtyy pientareella kasvavalle voikukalle ja tankkaa parvekkeelle istutetuista orvokeista mettä. Takajalkojensa vasuihin se kerää siitepölyä – vauvanruokaa pesässä odottaville toukille. Jokaisella kylvetyllä niittykukalla ja istutetulla pölyttäjäkasvilla on merkitystä jollekin elävälle olennolle. Siksi kukkasilla on väliä. Kun maailma tuntuu epävarmalta, saattaa tulla kaipuu kuulua johonkin. Myös nostalgia nostaa päätään. Kesällä järjestetään paljon talkoita, joissa pääsee larppaamaan Suomi-filmien kukkiville niityille ja kedoille. On vaikea vaipua toivottomuuteen, kun laittaa Mitä väliä on kukkasilla, kun maailmalla soditaan? viikatteen heilumaan aurinkoisella niityllä hyvässä seurassa. Yhdessäolo, fyysinen työ ja evästauot muistuttavat siitä, mikä elämässä on puolustamisen arvoista. Kesän retket ja talkoot ovat myös hyviä hetkiä kurkistaa, millaisia ihmisiä ja millaista toimintaa omalta paikkakunnalta löytyy. Ja kenties ideoida jotain uutta! Työ luonnon puolesta on vastavoima hullulle maailmalle. Luonto on paikka, josta haemme turvaa ja rauhaa. Siksi sen auttaminen on myös itsemme hoitamista. Samalla pienet teot palauttavat hallinnan tunteen: tähän minä voin vaikuttaa. Valitsen olla elämän puolella. Vaikka emme voi hallita maailman suuria konflikteja, voimme tehdä itse valintoja ympäristön puolesta: kaupassa, liikkuessa, työpaikalla ja osana yhteiskuntaa. Jos maailman huolet vyöryvät niskaan, kokeile siis lääkkeeksi toimintaa. Teot ovat kapinaa toivottomuutta vastaan. Maailmaan mahtuu aina hyvyyttä – ja se hyvyys voi alkaa vaikkapa omasta pihapiiristä, jossa kimalainen lentelee etsien ravintoa. Tutustu Luonnonsuojeluliiton ilmaiseen Pölyttäjäkasviopas-verkkosivuun, joka auttaa sinua valitsemaan kotipihalle kasveja, jotka auttavat pölyttäjiä: sll.fi/polyttajakasviopas. PÄÄKIRJOITUS KU VA O O NA LO HI LA HT I LIISA HULKKO LUONNONSUOJELIJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA Kimalaiselle yksi kaupunginosa on kuin koko maailma, jossa se elää koko elämänsä.
4 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 PaaPii Designin vaatebrändi Finsket tukee Suomen luonnonsuojeluliiton työtä vaatemallistolla, jonka kuosina on Suomessa erittäin uhanalainen taimen. Taimen lajina kuvastaa hyvin sekä vaelluskaloille kertyneitä haasteita että toivoa selviytyä niistä. ”Taimen on kärsinyt purojen suoristamisesta, soiden kuivatuksesta ja jokien patoamisesta. Toisaalta taimenessa on toivoa, sillä tämä monimuotoinen selviytyjä palaa kernaasti, kunhan puroja ennallistetaan ja vaellusyhteyksiä palautetaan”, kertoo Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi. Luonto on ollut Finsketin taustalla toimivalle PaaPii Designille tärkeä lähtökohta jo pitkään. ”Pohjoinen luonto ja eläimet näkyvät usein brändin kuoseissa ja mallistoissa. Haluamme omalla toiminnallamme huolehtia siitä, että luonto voi hyvin tulevaisuudessakin”, sanoo PaaPii Designin yrittäjä ja toimitusjohtaja Anniina Isokangas. Vaatteet valmistetaan luomupuuvillasta Finsketin omassa ompelimossa Kokkolassa. Löydät tuotteet Finsketin verkkokaupasta ja tehtaanmyymälästä sekä Luonnonsuojeluliiton Luontokaupasta. Jokaisesta Taimenet-paidasta lahjoitetaan kolme euroa Luonnonsuojeluliiton työhön luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tutustu Finsket.com ja Luontokauppa.fi Uhanalainen taimen ui vaatemallistoon Osallistu vieraslajikimppuhaasteeseen! Tee pihastasi pölyttäjien paratiisi Hyödynnä jäsenetu kesän matkoilla YHTEISTYÖSSÄ KU VA VE SA HU TT UN EN KU VA FIN SK ET KOONNUT TOIMITUS KU VA CH RI ST IN E BU DI CH EK O TE K IJ Ä VINK VINK TEKSTI RAIJA SAVIKKO Pikkupöllö pulassa PETOLINTURENGASTAJAT OVAT HAVAINNEET varpuspöllön harvinaistuneen Eteläja Keski-Suomessa. Pesintöjen määrät ovat paikoin vähentyneet merkittävästi ja myös seurantatulokset näyttävät synkiltä. Tämä on herättänyt ihmetystä, sillä varpuspöllö on pienestä koostaan huolimatta tehokas ja monipuolinen saalistaja. Suomen Luonto -lehti selvitti, mistä pikkupöllön ahdinko voisi johtua. Lue juttu tuoreesta numerosta. Suomenluonto.fi KU VA T SA SA VI LL A, HA NN EL E AL AN KO , HO ST EL LI JÄ RJ ES TÖ KESÄKUUSSA ON AIKA tehdä kesän ihanin luontoteko. Kerää unelmiesi kimppu näyttävistä lupiineista tai muista haitallisista vieraskasveista kuten kurtturuusuista tai jättipalsameista. Autat luontoa ja samalla saat näyttävän kukka-asetelman. Osallistu juhannukseen asti: sll.fi/vieraslajikimppu SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON PÖLYTTÄJÄKASVIOPAS auttaa sinua valitsemaan kotipihalle kasveja, jotka houkuttelevat luonnonvaraisia pölyttäjiä kimalaisista perhosiin, kukkakärpäsiin ja kovakuoriaisiin. Löydä kasveja pihallesi: sll.fi/polyttajakasviopas LUONNONSUOJELULIITON JÄSENENÄ SAAT Kotimaan hostellikortin maksutta ja 10 prosentin majoitusalennuksen Suomen Hostellijärjestön verkoston hostelleissa Suomessa. Lisäksi saat Kansainvälisen hostellikortin alennettuun hintaan. Katso kaikki jäsenedut: sll.fi/jasenelle
5 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 EKOLOGI, KUVATAITEILIJA MILJA Laineelle villi luonto alkaa heti kotiportailta Helsingin keskustasta. Hän pysähtyy ihailemaan kadunraosta puskevien kasvien sinnikkyyttä, nurmitädykkeen hetkellistä sinisyyttä ja variksen viisasta katsetta. Laineen kirjoittama ja kuvittama Pieni kaupunkikasvio johdattelee huomaamaan toisenlajiset olennot, jotka elävät ympärillämme. Se kannustaa katsomaan suojatien reunassa pinkkinä avautuvaa punasolmukkia, kolikolle mahtuvaa kevätkynsimöä ja ratapihan luonnonkukkien ja puutarhakarkurien yhteiseloa. ”Villinä rönsyävät joutomaat ovat paitsi kiehtovia ja yllätyksellisiä, myös tärkeitä elonkirjon keitaita. Hyönteisille ja linnuille ne voivat olla kaupungissa pieniä paratiiseja”, Laine sanoo. Joutomaiden suojeluun on kuitenkin vaikea löytää halua – kaupungissa kun pitäisi olla siistiä. Ei ole tilaa villeille rönsyille. ”Myytti villistä, koskemattomasta erämaasta elää sitkeässä, mutta nimenomaan lähiluonnon arvostaminen olisi ihmisten luontosuhteen vahvistamisen kannalta tärkeää”, Laine jatkaa. Luonnon tarkkailusta voi hänen mukaansa saada myös apua kaupunkeja kalvavaan yksinäisyyden ongelmaan. Laine ei koe olevansa luonnossa yksin. Kun tunnistaa asfaltin raosta pilkistävän toislajisen, saa elämäänsä lisää monilajisen yhteisöllisyyden tuntua. ”Riittää, kun menet kuuntelemaan varpusparvea. Olemme osa isompaa kokonaisuutta”, hän sanoo. Kaupunki voi Laineen mukaan olla vihamielinen ympäristö muille lajeille. Sujuvampaa yhteiseloa voisi edistää. Kaikki alkaa asennemuutoksesta: villiyttä voi sallia ympärillään ja ihmisessä itsessään. Villimmästä kaupungista löytyisi viherkäytäviä, rehottavia pusikoita ja heinikoita, lahopuuta ja villinä kukkivia raitiolinjoja. Arkkitehtuuri huomioisi myös linnut ja pölyttäjät. ”Ikkunatörmäyksiin kuolee miljoonia lintuja vuosittain. Lasitalot ovat niille surmanloukkuja. Edistystäkin onneksi on, kuten nurmikenttien muuttaminen niityiksi.” Luonnonsuojelija-jäsenlehteä voi nyt lukea myös diginä! Luonnonsuojelija-lehti julkaistaan verkossa osoitteessa: sll.fi/luonnonsuojelija. Kun ilmoitat meille sähköpostiosoitteesi, saat lehden ilmestyessä uutiskirjeen. Voit siis vaihtaa paperilehden digitilaukseen. Näin vaihdat digiin: Luovu paperilehdestä sähköisessä jäsenpalvelussa: sll.fi/jasenpalvelu Jos et ole toimittanut meille sähköpostiosoitettasi, ota yhteyttä asiakaspalveluun: jasenasiat@sll.fi tai puh: 09 228 082 10 arkisin klo 9–15. TEKSTI JENNI HAMARA KU VA CH RI ST IN E BU DI CH DIGILEHTI EK O TE K IJ Ä KU VA T SA SA VI LL A, HA NN EL E AL AN KO , HO ST EL LI JÄ RJ ES TÖ Harjaantunut lumoutuja Vaihda paperilehti digiin! Milja Laine vangitsi kaupunkiluonnon rönsyt kansien väliin. Kasvit opettivat Milja Laineelle, että ihmisetkin voivat rönsyillä, kuihtua ja kukoistaa.
6 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 UUTISIA TEKSTIT OONA LOHILAHTI, SINIKKA KUNTTU HANNA HALMEENPÄÄ Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja On röyhkeyden huippu, että Business Finland valtion viranomaisena on myöntänyt 150 miljoonan euron verotuen kiistatta lainvastaiselle Sakatti Mining oy:n kaivoshankkeelle. Viranomaisen on kaikissa toimissaan noudatettava lakia, myös luonnonsuojelulakia. Uusi rahasto petoeläinten suojelemiseksi VALTIO AIKOO HAKATA hallinnoimiaan, suojeluun kuuluvia metsiä. Luonnonsuojeluliiton piirit ja Lakiasiaintoimisto Maailma vaativat viranomaisia tutkimaan Metsähallituksen hakkuusuunnitelmien laillisuutta. Hakkuut kohdistuvat EU-direktiiveillä suojeltuihin boreaalisiin luonnonmetsiin, joiden heikentäminen on vastoin uutta ennallistamisasetusta. Boreaalinen luonnonmetsä on EU:n luontodirektiivin mukainen, ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi, ja sen tulevaisuus on arvioitu epäsuotuisaksi ellei suojelua lisätä merkittävästi. Nämä metsät ovat elintärkeitä lukuisille uhanalaisille lajeille. Mukana olivat Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan, Satakunnan, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin piirit. ”Lupaja valvontavirastolle toimitetut tiedot metsien lajistosta ja luontoarvoista ovat kiistattomat. Odotamme viranomaisen käsittelevän asiaa kiireellisenä ja Metsähallitukselta vastuullisia johtopäätöksiä tilanteen ratkaisemiseksi. Näiden kohteiden hakkaaminen olisi oppikirjaesimerkki luontokadon edistämisestä”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. Luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace ovat yrittäneet saada neuvotteluratkaisua kohteiden hakkuista Metsähallituksen kanssa. Metsähallitus kuitenkin päätti edetä hakkuissa. KU VA SA M UL I HA AP AS AL O KU VA O O NA LO HI LA HT I KU VA PA UL ST EV EN S Luonnonsuojeluliiton piirit kyseenalaistavat Metsähallituksen hakkuiden laillisuuden SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ on perustanut uuden rahaston petoeläinten suojelemiseksi. Rahaston tarkoituksena on tukea Suomen luontoon kuuluvien petoeläinten ja niiden elinympäristöjen suojelua. Rahaston pääpaino on nisäkäspedoissa ja petolinnuissa. Petoeläinten suojelurahasto perustettiin merkittävän yksityisen lahjoituksen turvin. Petoeläimiä uhkaavat muun muassa sopivien elinympäristöjen hupeneminen, metsästys, vaino ja ympäristömyrkyt. Tänä vuonna kannanhoidollisessa metsästyksessä ammuttiin 81 sutta, vaikka susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. ”Luonnonsuojelun historiasta tiedetään, että suuret ja laajoja elinpiirejä tarvitsevat lajit ovat erityisessä vaarassa. Sellaisia ovat erityisesti petoeläimet, ja on upeaa, että pystymme nyt kohdentamaan rahoitusta niiden suojeluun”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Panu Halme. Rahastosta myönnetään apurahaa tutkimukseen ja muuhun toimintaan petoeläinten suojelemiseksi. Säätiön seuraava apurahahaku aukeaa 1.12.2026. Rahoitusta voi hakea tutkimuksen lisäksi monenlaiseen toimintaan kuten selvityksiin, koulutuksiin, viestintään ja poliittisiin ja juridisiin vaikutuskeinoihin. Jokainen voi osallistua petojen puolustamiseen. ”Keräämme Petoeläinten suojelurahastoon lisää lahjoituksia. Jos haluat osallistua petojen suojeluun, voit tehdä lahjoituksen uuteen rahastoomme”, Halme kannustaa.
7 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Liitto kanteli satojen miljoonien laittomista verotuista BUSINESS FINLAND MYÖNSI joulukuussa 2025 yhteensä 120 miljoonaa euroa verotukea Suomen Voima oy:n Kapustaja Vaaranlammet-pumppuvoimaloille sekä 150 miljoonaa euroa Sakatti Mining oy:n kaivoshankkeelle. Luonnonsuojeluliitto kanteli päätöksistä työja elinkeinoministeriölle, sillä Sakatin kaivoshanke on voimassaolevan luonnonsuojeluja soidensuojelulakien vastainen. Pumppuvoimalahankkeet puolestaan eivät täytä niiltä verotuen myöntämiseksi vaadittavaa EU:n periaatetta, jonka mukaan uusiutuvan energian tai energiavaraston hanke ei saa aiheuttaa ympäristölle merkittävää haittaa. Kaivoshankkeilta tätä ei edes vaadita. ”Päätökset verohyvityksistä ovat lainvastaisia ja päätökset on tehty sokkona”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. Pumppuvoimaloiden ympäristövaikutusten arviointi on vielä kesken. Pumppuvoimalan suuret, jaksottaiset juoksutukset muuttavat vesistöä rajusti. Ne vaikuttavat virtauksiin, jääoloihin ja kalojen lisääntymiseen. Kemijärvelle on suunnitteilla useita pumppuvoimaloita, joiden yhteisvaikutukset ympäristöön voivat nousta merkittäviksi. ”Ennen ympäristövaikutusten selvittämistä ei voi mitenkään tehdä johtopäätöksiä siitä, täyttyvätkö ympäristökriteerit verotuen myöntämiselle.” Sakatin kaivosta suunnitellaan Naturaja soidensuojeluohjelmissa suojellulle Viiankiaavalle, minkä takia kaivos on nykylainsäädännön vastainen. Natura-arvioinnin mukaan hanke heikentäisi suon luontoarvoja merkittävästi, joten alue ei pysy luontodirektiivin tarkoittamassa mielessä koskemattomana. KU VA O O NA LO HI LA HT I KU VA PA UL ST EV EN S KU VA KA IJA KI UR U TEKSTI OONA LOHILAHTI Viiankiaapa Euroopan Unionissa aapasuot on luokiteltu erittäin tärkeäksi luontotyypiksi. Viiankiaapa tarjoaa pesimäpaikkoja soiden hävittämisen takia taantuneille kahlaajille ja vesilinnuille. Se on Keski-Lapin tärkeimpiä linnuston suojelualueita. Alueelta löytyy muun muassa koivulettoja, huurresammallähteikköjä, puustoisia soita, piensoita sekä vanhaa luonnon metsää. Natura 2000 -alueverkostossa Viiankiaapa on erityisten suojelutoimien alue sekä lintudirektiivien perusteella suojeltu alue.
8 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Sivun paikallisuutiset kartalla. Suomen luonnonsuojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä. 1 PAIKALLISUUTISIA TEKSTIT LIISA HULKKO JA EDIT HEISKANEN Enontekiöllä juhlittiin metsävoittoa LUONNONSUOJELULIITON ENONTEKIÖN LUONNONSUOJELUYHDISTYS (Elsy) juhlisti paikallisen luonnonsuojelun voittoa huhtikuun alussa tarjoamalla kakkukahvit metsässä. Taustalla on kiista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeessa ja Hetta–Pallas-vaellusreitin varrella sijaitsevasta Alfinmaan metsäpalstasta. Yksityinen metsätaloustoimija osti tontin yksityishenkilöltä aikeenaan suorittaa paikalla hakkuita. Yhdistyksen aktiivisten toimijoiden ansiosta asia huomattiin ja saatettiin Enontekiön kuntapäättäjien tietoisuuteen, ja maaliskuussa 2024 kunta päätti käyttää tonttikaupoissa etuosto-oikeuttaan alueen matkailuja luontoarvojen takia. Enontekijöiden Luonnonsuojeluyhdistyksen teettämän lajikartoituksen perusteella paikalta löytyy monia uhanalaisia lajeja sekä vanhan metsän indikaattorilajeja. Asianosainen valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi kaupat. Enontekiön kunta valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palsta siirtyi Enontekiön kunnan omistukseen marraskuussa 2025. ”Tuntuu, että luonnonsuojelun saralla tapahtuu harvoin iloisia asioita. Siksi halusimme järjestää juhlat Alfinmaan voiton kunniaksi juuri tällä paikkaa, joka olisi nyt hakattu”, Elsyn puheenjohtaja Taina Niemelä sanoo. ”Paikalla on käynyt noin 50 ihmistä hiihtäen, moottorikelkoilla ja pyörillä. Palaute on ollut todella positiivista”. VAIN HARVAT KUNNAT tavoittelevat 30 prosentin suojelutavoitetta, joka tulee EU:n biodiversiteettistrategiasta ja YK:n monimuotoisuuskehyksestä. Kuntien metsiensuojeluprosentit vaihtelevat myös rajusti. Tämä selvisi Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton kunnille suunnatusta kyselystä. Kysely kohdistui Kotimetsän puolustajat -hankkeeseen liittyneisiin kuntiin: Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu. Kyselyn mukaan yksikään kunnista ei tavoittele 30 prosentin tavoitetta. Lähimpänä on Helsinki, joka tavoittelee 27 prosentin suojelua vuoteen 2038 mennessä. Tampere tavoittelee 13, Kuopio 10 ja Joensuu ainoastaan 7 prosentin suojelua vuoteen 2040 mennessä. Usealla kunnalla, kuten Turulla, ei ole minkäänlaista pitkän aikavälin metsiensuojelutavoitetta. Matkaa 30 prosenttiin on rutkasti, sillä kyselyn mukaan tällä hetkellä kuntien kuntaomisteisista metsistä on tiukasti suojeltu 2,2–13,5 prosenttia. Osassa kunnista ei osattu sanoa tiukan suojelun määrää. ”30 prosentin tavoite ei kuitenkaan ole utopistinen: jos löyhästi suojellut metsät siirrettäisiin tiukan suojelun piiriin, olisi 30 prosentin suojelutavoite useassa kunnassa jo melko lähellä tai jopa sen yli”, kertoo Kotimetsän puolustajat -hankkeessa koordinaattorina toiminut Reija Mikkola Luontoliitosta. Löyhän suojelun piiriin kuuluvat esimerkiksi hakkuiden ulkopuolelle jätettävät arvometsät sekä kaavamerkinnällä kevyesti suojatut metsät, jotka eivät estä rakentamista. Kyselyn myötä korostui se, että tiedot kuntien metsistä, niiden luontoarvoista sekä suojelun määrästä ovat hyvin hajanaista. ”Käytännössä tällä hetkellä on mahdotonta seurata, johtavatko kuntien sitoumukset luontokadon pysäyttämiseen. Yhteisen metsiensuojelumittarin kehittäminen olisi kaikkien osapuolten kannalta järkevää. Paremmat tiedot helpottaisivat myös kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia”, Mikkola toteaa. 1 REIJA MIKKOLA Kotimetsän puolustajat –hankekoordinaattori, Luontoliitto Kuntien metsiensuojelutiedon hankala saatavuus vaikeuttaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntien metsäpolitiikka on ristiriidassa luontotavoitteiden kanssa KU VA O O NA LO HI LA HT I KU VA AI NO HU O TA RI KU VA ED IT HE IS KA NE N 1
9 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Koko viime talvi oli Suomessa tavanomaista kylmempi ja osassa Lappia harvinaisen kylmä. Tämä tarkoitti ihka oikeaa lumitalvea myös Etelä-Suomeen. Meidänkin perheessämme kurahaalarien sijaan päälle puettiin paljon lämmintä. Milloin näemme seuraavan kunnon talven, jyskytti mielessäni aamun pukeutumisrumbassa eteisen lattialla. Ilmaston kuumeneminen tekee lumitalvista entistä harvinaisempia. Helmikuun lopussa maailman politiikkaa ja energiamarkkinoita ravisteli Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin. Öljyn hintakriisi vaikuttaa Suomessakin paitsi energian hintaan myös muihin arjen, kuten ruoan, kustannuksiin. Fossiiliriippuvuus näkyy myös maatalouden kannattavuudessa ja riippuvaisuutena tuontilannoitteista. Maaliskuu toi mukanaan Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) synkän viestin: vuodet 2015–2025 ovat olleet maailmanlaajuisesti mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta peräkkäin. Aikaikkuna kuumenemisen pitämiseksi 1,5 asteessa on sulkeutumassa. Ratkaisu ilmastokriisiin ja energiakriisiin on sama: fossiiliriippuvuuden katkaisu. Edellisen energiakriisin aikana Venäjän hyökättyä Ukrainaan valtiot kiihdyttivät energian säästöä ja vihreää siirtymää. Nyt kansainvälisen energiajärjestön johtajan mukaan Iranin sodan seurauksena valtiot ovat menettäneet luottamuksensa fossiilisiin polttoaineisiin, ja niiden kysyntä laskee. Energiakriisi voi vauhdittaa irtautumista fossiilisista polttoaineista Suomessa sähköntuotanto on jo lähes fossiilivapaata, mutta erityisesti maatalous ja liikenne tuottavat yhä työsarkaa. Tarvitsemme riittävän latausinfrastruktuurin myös raskaille ajoneuvoille ja valtaväylien ulkopuolella, satsauksia kävelyyn, pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen sekä toimia liikennesuoritteen laskemiseksi. Maataloudessa voidaan satsata fossiilisista polttoaineista luopumiseen työkoneissa, kierrätyslannoitemarkkinan kehittämiseen, biokaasun tuotantoon ja luomutuotantoon. Toimet tukevat myös omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja tavoitetta maailman ensimmäisestä fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa ihmistoiminta sopeutuu ympäristön reunaehtoihin. Pääministeri Orpon huhtikuisessa kehysriihessä hallitus olisi voinut vauhdittaa toimia fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi. Sen sijaan se varmisti veronpalautusten jatkumisen dieselin käytölle ammattiliikenteessä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Hopeareunuksena biokaasun edistämistä selvitetään ja rakennusten energiaremontteihin satsataan. Kesä kolkuttelee jo ovella. Polkupyörät ja jalkapallot on kaivettu esiin ja siitepölyallergia vaivaa. Kuiva ja ennätyksellisen lämmin maaliskuu oli vaikea luonnolle. Arki ilmastokriisin keskellä jatkuu. Se, mitä pidämme normaalina, muuttuu vuosi vuodelta. KOLUMNI HANNA AHO, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JOHTAVA ASIANTUNTIJA Ratkaisu ilmastokriisiin ja energiakriisiin on sama: fossiiliriippuvuuden katkaisu. KU VA AD O BE ST O CK KU VA O O NA LO HI LA HT I KU VA AI NO HU O TA RI
10 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan lahjoituksesta käynnistyi metsiensuojelutyö, joka johti kahdeksan metsän pelastamiseen. Yksi upeimmista turvaan saaduista kohteista on Lieksan seurakunnan 26,4 hehtaarin Ulkkasärkkien metsäalue, jonne oli jo suunniteltu hakkuita. Laajalla harjualueella on kelolahopuita, pystykeloja ja kierrekeloja. Metsässä elää parikymmentä erityisesti lahopuusta ja metsäpaloista riippuvaista lajia. Puusto on pääosin 110-vuotiasta, joukossa on tätäkin vanhempia järeitä aihkimäntyjä. Alue koostuu vanhoista harjumetsistä, luonnontilaisista soista, suonsaarekkeista ja pienestä lammesta. Muita kohteita ovat esimerkiksi Joensuun kunnan alueella sijaitsevat Mustanlamminsuon, Rauanvaaran ja Hiidenvaaran vanhat metsät. Miten vakuutusyhtiö Turvan 24 000 euron lahjoitus muuttui 70 hehtaariksi suojeltua metsää? Vastaus löytyy oivaltavasta kartoitustyöstä, joka on pelastanut Pohjois-Karjalan metsäaarteita Lieksan harjuilta Joensuun vanhoihin metsiin. TEKSTI LIISA HULKKO KUVAT TUULI HAKULINEN JA R.-L. EVELIINA KORHONEN ”Olemme samalla puolella” – yhteistyö avasi tien suojeluun KUVASSA EVELIINA KORHONEN JA ANU HÄRKÖNEN
11 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Kaukokartoituksesta maastoon – näin kohteet löytyivät Ulkkasärkkien ja muiden metsien suojelu alkoi yhteydenotolla kuntiin ja seurakuntiin, joista saatiin kiinteistötietoja. Miten yhteydenotto otettiin vastaan? ”Meillä oli Kirkon ympäristödiplomin haku kesken, jossa luontokartoituksesta tulee pisteitä. Kartoitus sopi meille siis hyvin”, kertoo Lieksan seurakunnan talouspäällikkö Henri Maijala. Sen jälkeen käynnistyi kaukokartoitus, jota teki Suomen luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Tuuli Hakulinen. ”Kaukokartoituksella tarkoitetaan tietokoneella tehtävää pohjatyötä. Käytän laajasti erilaisia tietoja: avointa metsävaratietoa, historiallisia ja tuoreita ilmakuvia ja monia muita paikkatietoaineistoja”, Hakulinen kertoo. Suurin osa kohteista karsiutui jo kaukokartoituksen yhteydessä ja vain pienelle osalle kohteista jalkauduttiin. ”Maastoon mukaan liittyi Kotimetsän puolustajat -ryhmien paikallisia vapaaehtoisia. Metsissä tarkastelimme metsän rakennepiirteitä, kuten puuston ikärakennetta ja lahopuun määrää. Tämän jälkeen etsimme metsästä uhanalaisia lajeja. Myös muut luonnon kannalta merkittävät löydöt, kuten lähteet ja norot merkittiin kartalle.” Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä Kartoituksen jälkeen suojelunarvoiset kohteet rajattiin kartalle ja Hakulinen koosti kohteista kartoitusraportit ja aloitti neuvottelut kuntien kanssa. Miten kunnat ja seurakunta ottivat tiedot vastaan? ”Tiedot otettiin hyvin vastaan: he olivat tyytyväisiä, että saivat ilmaiseksi tietoa omista metsistään. Neuvotteluissa oli tunne, että olemme samalla puolella”, Hakulinen kertoo. Hakulisen mukaan oli todella tärkeää, että mukana oli myös paikallisia vapaaehtoisia: se tuo jatkuvuutta metsätyölle. Lieksan seurakunnan Henri Maijalan mukaan neuvottelut olivat hengeltään positiivisia. Hän kiittää neuvotteluihin osallistunutta Lieksan luonnonystävien puheenjohtajaa Anu Härköstä. ”Annan arvoa Anu Härköselle. Hänellä on hyvin rakentava tapa toimia. Kaikki lähti yhteistyöstä, valistuksesta ja yhteisymmärryksen hakemisesta. Tämä oli kokemuksena positiivinen”, Maijala kertoo. Maijalan mukaan Ulkkasärkkien metsät on jätetty nyt seurakunnan kirkkoneuvoston hyväksymässä ympäristöohjelmassa käsittelyn ulkopuolelle. Kartoitustyö on lahjoitusvarojen tehokasta käyttöä Vakuutusyhtiö Turvan 24 000 euron lahjoituksesta osa käytetiin metsiensuojelun vaikuttamistyöhön. 13 000 euroa käytettiin suoraan kartoituksiin. Näin ollen suojeluhehtaarille tuli hinnaksi vain 200 euroa. ”On hienoa nähdä, miten lahjoitus muuttuu konkreettisiksi teoiksi suomalaisten metsien hyväksi. Luonnonsuojeluliiton metsäkartoitustyö on tuonut esiin arvokkaita metsäalueita ja vienyt useita kohteita jo suojeluun tai pysyvän turvan piiriin. Turvalle luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on osa vastuullista, pitkäjänteistä työtä kestävän tulevaisuuden puolesta”, sanoo Turvan toimitusjohtaja Ville Raunio. Kohteet saatiin turvaan kartoitustyön avulla. Miksi näitä kohteita ei yksinkertaisesti vain osteta suojeluun, Tuuli Hakulinen? ”Vastaus on helppo: metsien ostaminen on todella kallista. Metsähehtaarin hinta on useita tuhansia euroja, kun taas kartoitustyöllä suojellun hehtaarin hinta jää satoihin euroihin. Mielestäni metsän kannalta on epäolennaista, kuka sen omistaa. Tärkeämpää on, että luontoarvoiltaan merkittävät metsät saadaan suojeltua”, hän kertoo. Lahjoituksen hinnalla olisi saatu suojeltua korkeintaan muutama hehtaaria metsiä, kun nyt suojeluun päätyi 70 hehtaaria upeaa metsää. Tässä työssä voittivat kaikki osapuolet. Tutustu Luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyöhön: sll.fi/yritysyhteistyo.
12 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Kunnon kansalainen antaa pihansa rönsytä. TEKSTI JENNI HAMARA KUVITUS TERHI EKEBOM kukk iva On a i k a al o ittaa v allan kumo u s
13 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 O letko koskaan miettinyt, miksi pihasi näyttää siltä kuin näyttää? Todennäköisesti sieltä löytyy ainakin nurmikko. Muita suomalaisen pihan bingo-osumia ovat tuija, alppiruusu tai orapihlaja-aita. Parvekkeella törmää todennäköisesti pelargoniin, päivänkakkaraa muistuttavaan markettaan ja ruukun reunoilta terhakkaina kurkisteleviin orvokkeihin. Ihmiset ajattelevat tekevänsä yksilövalintoja, mutta jostain syystä aika monen piha muistuttaa naapurin pihaa. Suomalaisen pihan bingo-osumat eivät aina ole näyttäneet tältä eivätkä oman puutarhan kasvivalinnat ole aina olleet yksilövalintoja. Esimerkiksi humalan viljely oli kuninkaan käskystä 1400-luvulta alkaen vuosisatojen ajan pakollista ja lakisääteinen humalan viljelyvelvollisuus lakkasi Suomessa lopullisesti vasta vuonna 1915. Pihatunkion reunalla sojottikin todennäköisesti humalasalkoja, joita pitkin kasvi kiipeili. Maata saattoi ihmisten lisäksi siistiä laiduntava karja, jonka työn sivutuotteena avoimia, vähäravinteisia ympäristöjä vaativat ketokasvit rehottivat. Tavallisten ihmisten pihamaat, hakamaat ja ojanpientareet olivat siis pitkään pölyttäjien paratiiseja. Työmaasta vapaa-ajan keitaaksi Nykyisenkaltainen mitään tuottamaton pihanurmikko alkoi olla mahdollinen enemmistölle vasta kapitalismin ja tekniikan edetessä. Nyt jatkuvaa leikkaamista, lannoitusta, kastelua sekä huoltoa vaativa hyvinvoiva nurmikko viestii naapurille, että sen ylläpitäjä on kunnon ihminen. Taloudellisesti menestynyt kansalainen arvostaa vapaa-aikaa ja antaa siksi robottiruohonleikkurin hoitaa homman. Myös järjestelmä kiittää, kun kunnon kansalainen hankkii vuosittain uudet patentoidut kesäkukat ja muistaa päivittää puutarhanhoitovälineistön uusimpaan malliin. Piha onkin viime vuosikymmeninä muuttunut kulutuskohteeksi ja vapaa-ajan keitaaksi. Siitä on tullut jopa henkilökohtaisen brändin rakentamisväline ja lifestyle-projekti. Niukkaa selviytymistä tukevan perunapellon ja hyötykasvien sijaan pihalta löytyy todennäköisemmin terassi, ulkokeittiö ja kalusteita rentoutumisen tueksi. kukk iva v allan kumo u s
14 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Nurmikon tila kertoo luokasta ja moraalista Nurmikon rooli statussymbolina ei ole uusi ilmiö. Nurmikon juuret ulottuvat ainakin keskiaikaan, jolloin eurooppalaisten linnojen ympäriltä hakattiin puusto pois näkyvyyden parantamiseksi. Näin vihollinen ei päässyt lähestymään huomaamatta. Yhteiset laidunmaat, joiden kasvuston karja piti lyhyenä, voi myös mieltää nurmikon esimuodoiksi. 1600–1700-luvuilla nurmikko alkoi kehittyä yläluokan statussymboliksi. Kenellä tahansa ei ollut varaa pitää laajoja maa-alueita tuottamattomassa käytössä. Nykyään tavallisillakin ihmisillä on mahdollisuus ylläpitää näitä puhtaasti esteettisiä joutomaita. Luksustuotteesta ja sodankäynnin innovaatiosta on tullut massojen perustuote. Michael Pollan kuvaa kirjassaan Toinen luonto – Puutarhurin oppivuodet, kuinka hänen asuinnaapurustossaan lyhyeksi leikatuilla nurmikoillaan ihmiset viestivät toisilleen jakavansa samat keskiluokkaiset arvot. Sama eetos jaetaan laajasti halki Yhdysvaltojen esikaupunkien. Pollan kuvaa, kuinka normista poikenneet ovat saaneet hyvin pian korjaavaa palautetta ja jopa joutuneet taistelemaan oikeudessa ja maksamaan sakkoja annettuaan pihanurmensa kukkia vapaammin. Pölyttäjien kannalta parempi piha siis koetaan usein uhkana ja nähdään irtisanoutumisena yhteisistä arvoista ja järjestyksen ylläpidosta. Nurmikko on muuttunut yläluokan erottautumiskeinosta keskiluokan yhtenäisyyden symboliksi. Ajat kuitenkin muuttuvat. Yhtenäistä keskiluokkaa tai yhtenäiskulttuuria ei enää samalla tavalla ole olemassa kuin muutama vuosikymmen sitten. Ilmastokriisi ja luontokato alkavat näkyä myös keskiluokassa pysyneiden arjessa. Sen luulisi heijastuvan meidän pihoihimme. Millainen piha heijastaisi tähän maailmanaikaan sopivaa moraalia ja vastuullisuutta? Olisiko menneisyyden villimmille pihapiireille ja yhteisille laidunmaille jotain käyttöä nykypäivänä? Ne voisivat viestiä, että tontin omistaja kantaa huolta yhteisestä ruokaturvasta ja ehkäisee luontokatoa omassa korttelissaan. Yhteisiä laidunmaita ei tosin enää juuri ole. Niittyjen ja ketojen pinta-alasta on hävinnyt 90 prosenttia 1960-luvun jälkeen ja 99 prosenttia 1800-lukuun verrattuna. Tämä kehityskulku on pitkälti syynä siihen, että nyt joka viides pölyttäjälaji on vaarassa kadota Suomesta. Villi ratkaisu Pihoja Suomessa kuitenkin riittää ja niissä piilee avain ongelman ratkaisuun. Kuntien viheralueita ja kotipihoja on Suomessa noin kymmenen kertaa enemmän kuin niittyjä ja ketoja on jäljellä. Suomen omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala vastaa 33 kansallispuiston pinta-alaa. Sillä, miten suomalaiset pihojaan hoitavat, on väliä. Jos kaikki ryhtyisivät huomioimaan pölyttäjät omissa puutarhoissaan ja parvekkeillaan, voitaisiin muuttaa kehityksen suuntaa. Sen vuoksi Luonnonsuojeluliitto on julkaissut Pölyttäjäkasvioppaan, josta löytyy napin painaluksella pölyttäjille hyviä kasveja. Opas on käytännön apu kasvivalintoja pähkäilevälle, mutta yhtä paljon tarvitaan asennemuutosta. Enää ei ole syytä hävetä liian pitkäksi venähtänyttä nurmea. Pihan rönsyilevät luonnonkukat ja lahoPölyttäjäkasvioppaalla helposti alkuun Suomen luonnonsuojeluliiton Pölyttäjäkasviopas auttaa sinua valitsemaan kotipihalle kasveja, jotka houkuttelevat luonnonvaraisia pölyttäjiä kimalaisista perhosiin, kukkakärpäsiin ja kovakuoriaisiin. Opas kannustaa suosimaan kotipihalla erityisesti paikallisia luonnonkukkia, puita ja pensaita — ne ovat alueella elävien hyönteisten pääasiallisia ravinnonlähteitä. Lisäksi opas auttaa valikoimaan puutarhamyymälöistä pölyttäjille kaikkein mieluisimpia koristeja hyötykasveja. Sen avulla opit myös arvioimaan kasvien uhkaa vieraslajeina. Oppaassa kasvit on luokiteltu neljään eri suositeltavuutta kuvaavaan luokkaan. Osa kasveista on saanut useamman eri luokan. Esimerkiksi monet koristekasvit ovat hyviä pölyttäjäkasveja, mutta ne saattavat herkästi levitä pihalta lähiluontoon. Tämän vuoksi tällaiset kasvit ovat saaneet lisäksi luokan “Seuraa leviämistä”. Puuvartisten kasvien osalta opas sisältää myös tiedon menestymisvyöhykkeestä. Se kertoo, millä seuduilla kasvilajin tai -lajikkeen on havaittu selviytyvän “tavanomaisesta” talvesta. Kokeile Pöyttäjäkasviopasta: sll.fi/polyttajakasviopas Millainen piha heijastaisi tähän maailmanaikaan sopivaa moraalia ja vastuullisuutta?
15 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 8. Humala 1. Ma a hu m a la 3. Ki rjo p ikar ili lj a 4. L eini k i t 6. K oi r a n he is i 7 . Päh k in ä p e nsa s 2. Ke vä t es ik k o 5 . Ku rj en k e llo 10 . M ets ä ta mmi 9. K oti pi h l a ja Maahumalasta metsätammeen: Marjaana Kovasen Top Ten Pölyttäjäkasvioppaan tekijä valitsi kauniita, huolettomia, kotimaisia kasveja puutarhaan. Lue lisää digilehdestä: sll.fi/luonnonsuojelija puut ovat vastuullisen puutarhurin ylpeydenaihe ja kunnon kansalaisen merkki. Luonnonsuojeluliitto kutsuukin kaikki mukaan kukkivaan vallankumoukseen, jossa niksautetaan tapamme katsoa omaa pihaamme, ojan pieliä ja liikenneympyröitä. Ne ovat nykyajan yhteislaidunmaita ja kadonneiden niittyjen sisaria, joita oikein hoitamalla voimme antaa uhanalaisille kimalaisille, perhosille ja sarvijäärille mahdollisuuden selvitä. Upota siis sormet multaan, kylvä kukkiva nurmikko ja levitä sanaa. Kaverikin saattaisi innostua! KUVAT 1, 3, 4, 6, 8, 9 JA 10: JOUKO RIKKINEN (CC-BY-NC-40) KUVAT 5 JA 7: TITTA VIKSTEDT KUVA 2: MARJAANA KOVANEN
16 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 PÖLYTTÄJIEN HUOMIOIMINEN ALKAA kasvuolosuhteiden hahmottamisesta. Miltä näyttää ympäröivä luonto ja mitä kaikkea lähiympäristössä kasvaa? ”Olisi hyvä pyrkiä siihen, että kukkapenkki ja kasvit sopeutuisivat pihaan ja täydentäisivät sen muuta kasvillisuutta”, Marttojen johtava asiantuntija Tiina Ikonen sanoo. Voi miettiä, mitä ravintoa pölyttäjille on tarjolla omalla pihalla. Kasvivalinnoissa kannattaa huomioida, että kukintaa riittää varhaisesta keväästä syksyyn saakka. Monilajisuus on valttia; puutarhasta on hyvä löytyä eri korkuisia kasveja ja kukkien lisäksi pensaita ja puita. Omissa istutussuunnitelmissaan Ikonen kiinnitti huomiota myös kasvien leviämiseen. Ei kannata valita holtittomasti leviäviä lajeja ja kasveille on annettava riittävästi tilaa, jotta penkki voi kehittyä luonnonmukaisesti. Kasvupaikan olosuhteissa heikommin menestyvät karsiutuvat ja sopivat lajit menestyvät. ”Annetaan luonnon muotoilla kasvillisuutta. Perinneperennojen kanssa tämä onnistuu kivasti. Kasvien korkeudessa kannattaa kiinnittää huomiota kerroksellisuuteen, leikkiä väreillä ja katsoa, että kukat kukkivat hieman eri aikoihin. Liian jalostetut lajit eivät ole usein pölyttäjien mieleen.” Paahteista vai kosteaa? Aurinkoiselle pihalle Ikonen suosittelee kuivan kankaan kasveja. Sopivia perennojakin löytyy paljon. Kalliopihalle voi valita kestäviä luonnonlajeja. Pihan kosteille painanteille löytyy niin ikään sopivia kukkia, kuten kurjenmiekat, iirikset, rantakukka ja osa liljoista. Yksi vaihtoehto on jopa tehdä sadepuutarha, jossa sudenkorennot viihtyvät. Se onnistuu ohjaamalla sulamisvedet ja hulevedet pihan painanteeseen. Vesi säilyy siellä pidempäänkin, jos maaperä on savista. ”Moni rapsuttaa turhaan sammalta pois pihamaaltaan, vaikka se on ihana maanpeitto, joka houkuttelee myös muita lajeja.” Aarteita lähiluonnosta Parhaat kasvit saattavat löytyä läheltä. Ikonen kannustaa jakamaan taimia naapureiden ja ystävien kesken. Oman pihan lähettyville sopeutuneet perinneperennat ja luonnonkukat menestyvät hyvin ja ovat helppohoitoisia. Niittyä omalle pihalleen mielivän ei kannata lannoittaa pihaansa ylenmäärin. Niitytyksen voi aloittaa laikuittain kallioiden ja kivien reunoilta. Luonnon muotoilua puutarhaan Marttojen Tiina Ikonen suunnitteli Luonnonsuojelijan lukijoille kolme malli-istutusta, joilla pääsee alkuun pölyttäjät huomioivan pihan ja parvekkeen luomisessa. TEKSTI JENNI HAMARA KUVITUS KATJA KUITTINEN Moni pitää nokkosta ja voikukkaa rikkaruohoina, mutta pölyttäjien ystävälle ne ovat superkasveja. ”Luonnonkukkien siemeniä saa kerätä lähiympäristöstä ja omalla pihalla voi siirtää vaikka päivänkakkaran sopivaan paikkaan. Niitylle pitää antaa aikaa kehittyä rauhassa.” Ikonen suosittelee niittämään omaa kehittyvää niittyä harkiten ja välttämään liian aikaista viikatteen heiluttelua. Niittyä voi myös niittää vaiheittain, osan kerrallaan. Moni pitää nokkosta ja voikukkaa rikkaruohoina, mutta pölyttäjien ystävälle ne ovat superkasveja. Nokkonen on monille perhosille elintärkeä. Perhosia pihalleen toivova voikin yllättää naapurin hankkimalla viljelylaatikon nokkosille. ”Voikukkaniitty on kotipihojen aarre”, Ikonen linjaa.
17 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Niittymäinen kasvualue VALITSE MONIVUOTISIA KASVEJA. Jatkuvapeitteinen kasvillisuus estää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Myös hiili säilyy maaperässä paremmin. Parvekeistutus VALITSE RIITTÄVÄN SUURI ruukku ja tee varastolannoitus: Lisää yhteen kohtaan multaa orgaanista lannoitetta, josta kasvi voi ottaa ravintoa koko kesän. Kun et sekoita lannoitetta koko multaan, sitä voi panna reilummin. Tarkista sopiva varastolannoitteen määrä pakkauksesta. Perennaryhmä KASTELE TAIMET KUNNOLLA ennen istutusta. Tiivistä myös maa kastelemalla ja huolehdi kosteuden säilymisestä etenkin kasvien juurtumisen ajan. Ajoita istutus kevääseen tai syksyyn, jolloin ei ole liian paahteista. Luonnon muotoilua puutarhaan Mustaherukka, Ribes nigrum Auringonkukat, Helianthus Kääpiösamettikukka, Tagetes tenuifolia -laiikkeet 'Lemon Gem' ja Red Gem' (tai seos) Kehäkukka, Calendula officinalis Ruiskaunokki, Centaurea cyanus Helotrooppi, Heliotropium arborescens Punakosmos, Cosmos bipinnatus, matalat lajikkeet Mäkimeirami eli oregano, Origanum vulgare Niitymäinen kasvialue, kuivahko, hiekkainen kasvualusta. Aurinkoinen kasvupaikka. Siankärsämö/punakärsämö, Achillea millefolium Peurankello, Campanula glomerata Ruusuruoho, Knautia arvensis Päivänkakkara, Leucanthemum vulgare Harjaneilikka, Dianthus barbatus Perennaryhmä, Aurinkoinen-puolivarjoinen kasvupaikka, kasvualustan syvyys väh. 40 cm. Isotähtiputki, Astrantia major Syysasteri, Symphyotrichum novi-belgii syn. Aster novi-belgii Illakko, tarhaillakko, Hesperis matronalis Isoritarinkannus, Delphinium elatum Kaunopunahattu, Echinacea purpurea Jalopähkämö, Stachys byzantina Kevätvuohenjuuri, Doronicum orientale Isomaksaruoho, punainen, Hylotelephium telephium
18 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Luonnonkukkien päivä 14.6. kutsuu kukkaloiston äärelle ympäri Suomen. Suomen luonnonkasveihin pääsee tutustumaan melkein 60 retkellä niin harjumaisemissa, järvenlaskun paljastamilla rantavalleilla kuin vanhan bastionvillan niityillä. Lu on no nk ukkien päivän retk et av aa va t oven keskikesän lu on to on Etelä-Häme ASIKKALA Retkikohde: Pulkkilanharju. Kokoontuminen: Pulkkilansalmen sillan eteläpuoli. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät ry. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Mari Meriläinen, p. 044 300 6466, asikkalanluonto@gmail.com. Huom! Kimppakyyti Päijännetalolta (Meijeritie 1, Vääksy) klo 12.40. Suoraan saapuvat klo 13 voivat jättää auton Rantaterassi Reimarin p-paikalle (Pulkkilantie 634). HOLLOLA Retkikohde: Paimelanvuori. Kokoontuminen: Vaaniantie 38, Hollola. Kimppakyyti mahdollista Hollolan Salpakankaalta ja Lahdesta: klo 9.30 Heinsuon koulun p-paikalta, Terveystie 10 ja Lahden Pikku-Vesijärven vesiurkujen viereiseltä p-paikalta klo 9.45. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, kasvio. Lisätiedot: Matti Peltonen, p. 044 721 2843, matti.peltonen@iki.fi, Matti Laurila, p. 040 595 3147. Huom! Kuljemme polkuja, mutta reitti on keskivaativa maaston jyrkkyyden vuoksi. Kävelysauvoista on apua. LÄHDE OPASTETULLE KASVIRETKELLE Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia ja maksuttomia. Ota mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: sll.fi/luonnonkukat KU VA AD O BE ST O CK
19 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 Retkikohde: Pyörissalo. Kokoontuminen: Savonlinnan S-marketin p-alue (Olavinkatu 57). Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Lisätiedot: Esa Niinivirta, esa.niinivirta@ kolumbus.fi. Huom! Retkikohteeseen mennään henkilöautoilla. Keski-Suomi JYVÄSKYLÄ Retkikohde: Kangasvuoren luontopolku. Kokoontuminen: Kangasvuoren luontopolun opastaulu. (Polun lähtöpiste opastauluineen on Huhtasuon koulun kaakkoispuoleisessa metsikössä ulkoilureitin tuntumassa.) Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Taiga Rautiainen, p. 050 370 3880, taigarautiainen@gmail. com, jyvaskyla@sll.fi. KEURUU Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetila (Alkulantie 265, Keuruun Pihlajavesi). Retki-aika: klo 12–16. Järjestäjä: Tiedetila. Mukaan: saappaat. Lisätiedot: Tuula Kotiranta p. 050 531 8435, Kari Kotiranta p. 041 460 3491. PETÄJÄVESI Retkikohde: Petäjäveden perhosalueet. Kokoontuminen: Lähdetään retkelle kimppakyydeillä Petäjävesi-lehden toimituksen edestä (Asematie). Retkiaika: klo 12–14. Järjestäjä: Petäjäveden Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Lauri Ijäs, p. 040 717 2193, lauri.ijas@elisanet.fi. PIHTIPUDAS Retkikohde: Ilosjoki, Tahkon Tupa. Kokoontuminen: Tahkon Tupa (Hiekanpääntie 18). Retki-aika: klo seuraa pihtipudas-seura.fi ja Facebook: Pihtipudas-Seura. Järjestäjä: Pihtipudas-Seura ry. Yhteistyötahot: Ilosjoen kyläseura. Lisätiedot: Reija Kärkkäinen, p. 020 793 1621, reija. karkkainen@pihtipudas-seura.fi. SAARIJÄRVI Retkikohde: Iso-Aholan perinnebiotyyppi ja lähiympäristö. Kokoontuminen: Iso-Aholan talon piha (Kalmarin Kangastie 45). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Saarijärven seudun luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Lisätiedot: Riikka Iso-Ahola, p. 050 434 8420. Kymenlaakso KOUVOLA Retkikohde: Lamminniityt. Kokoontuminen: PuhjonmäentienMarttilankadun kulma, tiepuomi. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto ry. Mukaan: saappaat. Lisätiedot: Anni Kiviniemi, annikiv@hotmail.com, p. 040 507 2038. Lappi KEMINMAA Retkikohde: Kallinkangas. Kokoontuminen: seuraa yhdistyksen Tapahtumat-sivua. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Hilkka Lipponen, p. 040 058 3176, hilkkalipponen@gmail.com. ROVANIEMI Retkikohde: Kotiseutumuseo. Kokoontuminen: Kotiseutumuseon päärakennuksen sisäänkäynnin luona (Pöykköläntie 4). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: SLL Rovaniemi ry. Lisätiedot: Sari Hänninen, p. 040 873 7986. Pirkanmaa HÄMEENKYRÖ Retkikohde: Seuraa yhdistyksen ilmoittelua Facebookissa ja verkkosivuilla. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä ja lisätiedot: Kyrön Luonto. KANGASALA Retkikohde: Kangasalan Asemanseutu. Kokoontuminen: Kangasalan Aseman matonpesupaikka, Luottamusmiehentien ja Puusuutarintien risteys. Retkiaika: klo 12–14.30. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, suurennuslasi. Lisätiedot: Heikki Toivonen, p. 040 749 3901, toivonenhe@ gmail.com. ORIVESI Retkikohde: Huppionvuori. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydein klo 12.40 Oriveden yhteiskoulun p-paikalta (Opintie 1). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Lisätiedot: Esa Kallio, p. 050 495 9969, esa.aarre.kallio@gmail. com. PIRKKALA Retkikohde: Reippi. Kokoontuminen: Reipin p-alue (Reipintie 22). Retki-aika: klo 17–19. Järjestäjä: Pirkkalan ympäristöyhdistys ry. Lisätiedot: Johanna Raivio, pirkkalanymparistoyhdistys@gmail.com. PÄLKÄNE Retkikohde: Padankoski. Kokoontuminen: Padankosken kylä, Padankota (Kyynäröntie 685 B). Retkiaika: klo 13–16. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys ry. Yhteistyötahot: Kukkian luontokeskus-hanke. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Tuomo Kuitunen, p. 040 701 7412. SASTAMALA Retkikohde: Pirunvuori. Kokoontuminen: Ellivuoren hotellilta (Ellivuorentie 131) Pirunvuoren laelle suuntaavan polun alku. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Sastamalan ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, suurennuslasi. Lisätiedot: Eveliina Asikainen, p. 040 588 3194, asikainen.eve@gmail.com. Pohjanmaa ALAVUS Retkikohde: Mervi ja Juha Konttilan kotipiha Ranta-Töysässä. Kokoontuminen: Sepänmäentie 8, Ranta-Töysä. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät ry. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e.rajala@gmail.com. Luonnonkukkien päivä teemalajina on kansalliskukkamme kielo (Convallaria majalis). Kieloja kasvaa niin kuivissa kangasmetsissä kuin rehevissä lehdoissa ja kosteissa lettokorvissa. HÄMEENLINNA Retkikohde: Ahvenisto. Kokoontuminen: Uimarannan p-paikka kuntoportaiden juurella. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Kasvikerho Pulsatilla. Yhteistyötahot: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Lisätiedot: Timo Oksanen, hameenlinnanseutu@ sll.fi. IITTI Retkikohde: Kielokävely Karralassa. Kokoontuminen: Kotiseututalo Karrala (Myllymäentie 32, Haapakimola). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Iitin Vihreät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Lisätiedot: Terhi Holmberg, terhi.holmberg@proton.me. TAMMELA Retkikohde: Kaukolanharju ja Saaren kansanpuisto. Kokoontuminen: Saaren kansanpuiston p-paikka (Portaantie 480, Tammela). Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Forssan luontomuseo. Lisätiedot: lhly@luontomuseo. fi. Huom! Mikäli tarvitset kimppakyytiä Forssasta, niin ota yhteys Forssan luontomuseoon museo@luontomuseo.fi, p. 044 272 9002. Etelä-Karjala RUOKOLAHTI Retkikohde: Tikan niityt. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydein Imatran uimahallin p-paikalta (Kotipolku 2), josta matkaa niityille on noin 30 km. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Lisätiedot: juha.jantunen@allergia.fi. SAVITAIPALE Retkikohde: Kärnäkosken linnoitus. Kokoontuminen: Kärnäkosken linnoituksen p-paikka (Partakoskentie 872). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi. Etelä-Savo MIKKELI Retkikohde: Urpolan luontopolku ja luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Urpolan luontokeskuksen p-paikka (Selännekatu 30). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Suomen ls-liiton Suur-Savon yhdistys ry. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1396, aune.niira@gmail.com SAVONLINNA Retkikohde: Haapiala. Kokoontuminen: Pullinlahdentie 280, Savonlinna. Retki-aika: klo 11–13. Mukaan: saappaat, kynä. Lisätiedot: Elina Kukkonen, p. 050 301 8158, kultaenkeli2@ hotmail.com.
20 LUONNONSUOJELIJA 2/2026 JALASJÄRVI Retkikohde: Lamminjärven ympäristö. Kokoontuminen: Lamminjärven uimarannan p-paikka (Kisatie 2). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kurikan luontoyhdistys ry. Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Tuula Ålander, p. 040 579 1956, kurikka@sll.fi. KOKKOLA Retkikohde: Meriraitti. Kokoontuminen: Halkokarin muistomerkki (Muistomerkintie). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Luonto ry. Lisätiedot: Riina Rytivaara, p. 044 533 1837, keski-pohjanmaa@sll.fi. LAPUA Retkikohde: Simpsiö. Kokoontuminen: Ravintola Kerkän p-paikka (Simpsiörinteentie 37). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Lapuan ympäristöyhdistys ry. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Hanna Suopajärvi, p. 050 539 7943, hanna_suopajarvi@hotmail.com. Pohjois-Karjala ENO Retkikohde: Sarvinki, Tuomijärvensärkkä. Kokoontuminen: yhteislähtö Enon torilta (Niskantie 19, Eno). Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: Enon Luonnonystävät. Mukaan: eväät, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Saara Immonen, p. 040 566 2637, eno@sll.fi. ILOMANTSI Retkikohde: Helppokulkuinen Parppeinvaara. Kokoontuminen: Parppeinvaaran nurmialue, Parppeinpirtin edustalla lähellä Parppeinvaaran runokylää (Parppeintie 4). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Ilomantsin Luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Ympäristönsuunnittelija Sauvo Henttonen. Lisätiedot: Anna Maimann, p. 044 265 7920. KITEE Retkikohde: Koikkalanmäen rinneniityt. Kokoontuminen: Savikon maakaupan piha (Savikontie 37). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Lisätiedot: Tupu Vuorinen, tupu.vuorinen@ gmail.com. KONTIOLAHTI Retkikohde: Vierevänniemen luontopolku. Kokoontuminen: kotiseutukeskuksen piha (Vierevänniementie). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Kontiolahden Luonnonystävät. Lisätiedot: Anna-Maija Salmi, salmi.annamaija@gmail.com. KUHMO Retkikohde: Jonkerinsalon hiidenportti. Kokoontuminen: Lieksan terveysaseman edestä, Mönninkatu 14. Linja-auto kuljetus, kimppakyydit. Retki-aika: klo 10–16. Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Anu Härkönen, p.040 763 0671, lieksa@sll.fi, sll.fi/lieksa.fi. Huom! Ilmoittautuminen 10.6. mennessä p. 040 763 0671 (tekstiviesti) tai sähköpostiin lieksa@sll.fi. NURMES Retkikohde: Petäiskylän vanha koulu. Kokoontuminen: Petäiskyläntie 15, Nurmes. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Ylä-Karjalan luonnonystävät. Mukaan: saappaat, kasvio. Lisätiedot: Hanna Harju, p. 050 522 1074. Huom! Yhteiskyydit Kauppalan talolta Karjalankatu 1, klo 11.40. Lisätietoja: Hanna / 050 522 1074. OUTOKUMPU Retkikohde: Kirjaston takainen niitty, Piknik-retki. Kokoontuminen: Outokummun kirjasto. Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Outokummun luonnonystävät. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Outokummun luonnonystävät. Pohjois-Pohjanmaa LIMINKA Retkikohde: Virkkula. Kokoontuminen: Seikkulankuja 26, Liminka. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Lakeuden luonto ry. Mukaan: saappaat, kynä. Lisätiedot: Minna Takalo, minnak. takalo@gmail.com, Riitta Kärki, p. 040 552 3139, tuulikki.karki@gmail.com. OULAINEN Retkikohde: Irva. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287. Huom! Polkupyöräretki. OULU (KS. RAAHE) Retkikohde: Iso-Kraaseli. Kokoontuminen: Oulun linja-autoasema (Ratakatu 6). Retki-aika: klo 9–17. Järjestäjä: SLL Pohjois-Pohjanmaa ja SLL Oulu. Yhteistyötahot: Raahen seudun Luonnonystävät ry. Lisätiedot: Kirsi Eskelinen, p. 041 319 1816, pohjois-pohjanmaa@sll. fi. Huom! Ilmoittautumiset Oulu-Raahe -bussikuljetusta ja venekuljetusta varten osoitteeseen pohjois-pohjanmaa@sll.fi. RAAHE Retkikohde: Iso-Kraaseli. Kokoontuminen: Venekyyti lähtee Lapaluodon kalasatamasta (Helmilaiturintie 81). Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: Raahen seudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Aki Leppälä, p. 050 303 2543, rasly1976@ gmail.com. Huom! Retkelle on venekuljetus, jolle tulee ilmoittautua etukäteen. Iso-Kraaseliin voi tulla myös omalla veneellä. TYRNÄVÄ Retkikohde: Markkuun luontopolku. Kokoontuminen: lähtö kimppakyydein Utajärven torilta klo 11. Retki-aika: klo 11–15. Järjestäjä: Oulujokilaakson Luonto. Lisätiedot: Ilmoittautuminen viim. 12.6. Tuulikki Haataja-Enkenbergille p. 044 062 1282. Pohjois-Savo KUOPIO Retkikohde: Huutavanholman lehtojensuojelualue. Kokoontuminen: Tahkolahden p-paikan laita, jossa sijaitsee opastein merkitty lähtöpiste Huutavanholmaan vievälle polulle. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Koillis-Savon luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kynä. Lisätiedot: Mauri Tiainen, p. 050 464 5458. Huom! Maasto paikoin vaikeakulkuista, korkeuserot suuria. NILSIÄ Retkikohde: Huutavanholma. Kokoontuminen: Juankosken vanhan kaupungintalon p-paikka. Retki-aika: klo 11–16. Järjestäjä: Koillis-Savon luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Nilsiän Luonnonystävät. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Heikki Ranta, p. 050 363 4509, koillissavonluonnonystavat@ gmail.com. Satakunta PORI Retkikohde: Halssin lehto. Kokoontuminen: Luontotalo Arkki. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: SLL Pori. Yhteistyötahot: Porin kaupunki. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Sini Solala, solalasini@gmail.com. Uusimaa ESPOO Retkikohde: Villa Elfvikin luontotalo. Kokoontuminen: Luontotalon piha, pääoven edestä (Elfvikintie 4). Retki-aika: klo 10.30–12.30. Järjestäjä: Villa Elfvikin luontotalo. Yhteistyötahot: Luonnonihme oy. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Villa Elfvikin luontotalo, p. 043 826 9208, villaelfvik@espoo.fi. Retkikohde: Espoon Pitkäjärven rantaalueet. Kokoontuminen: Laaksolahden urheilupuiston p-alue (Lähdepurontie 1). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, suurennuslasi. Lisätiedot: Espoon ympäristöyhdistys, p. 040 507 2004, espoo@ sll.fi. HELSINKI Retkikohde: Luonnonkukkien päivä Viikissä. Kokoontuminen: Siilitie 9:n pysäkki (H4063) Herttoniemen liikuntapuiston lähellä (bussi 81). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy). Mukaan: kynä. Lisätiedot: Mirja Reijonen, p. 050 1420, reijonenmirja@gmail.com, Anders Backström, p. 050 301 1633, helsy@sll.fi. Opastus molemmilla kielillä. HYVINKÄÄ Retkikohde: Niinistönkorpi. Kokoontuminen: Lääninrajankatu, p-paikka Frispeegolf-radan kohdalla. Lentokentän Kehätien risteyksessä on myös p-paikkoja. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: toimintaryhmä Kasvikerho Rentukka. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 8474 552, y.alapaavo@gmail.com. Huom! Reitti on vaikeakulkuinen, joten kunnon retkijalkineet. INKOO Retkikohde: seuraa yhdistyksen viestintää. Järjestäjä: Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys. Lisätiedot: inkoo-siuntio@sll.fi JÄRVENPÄÄ Retkikohde: Vanhankylänniemen kartano. Kokoontuminen: Vanhankyläniemen tuulimylly. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto Järvenpää ry. Lisätiedot: Jaana Kulju, p. 050 361 1527. KERAVA Retkikohde: Heikkilän mäki. Kokoontuminen: Museon portilla. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, tuula.miekkavaara@gmail.com. KU VA AD O BE ST O CK