vinkkiä keveämpään arkeen 5 Lohdun paikka Metsä ottaa vastaan itkun ja ilon Kiinnostavat kuntavaalit Kotona korvessa SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 1/2025
2 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Suomen luonnon suojeluliiton jäsenlehti Nro 1/2025, helmikuu 51. vuosikerta ISSN 0788-8708 Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liiton jäsen Päätoimittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Graafinen suunnittelija Hannele Alanko Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 1/2025 Hanna Halmeenpää, Oona Lohilahti, Antti Saarelainen, Liisa Näntö, Hanne Valtari, Annamari Värtö, Esko Joutsamo, Raija Savikko Ilmestyy 2025 24.2. (aineistopäivä 5.2), 19.5. (30.4.), 25.8. (6.8.), 24.11. (5.11.) Tilaushinta 2025 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 30 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2025 1/1 sivu 2000 €, 1/2 sivu 1000 €, 1/4 500 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosentti selle kierrätyspaperille. Rahankeräyslupa RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; X: @luonnonsuojelu KU VA T PA UL ST EV EN S, LI IS A VA LO NE N, AI NO HU O TA RI KANNEN KUVA OUTI NEUVONEN Tiedettä päättäjien pöytiin Markku Ollikainen kaipaa keskustelua kohtalon kysymyksistä. Hiilinielusta päästölähteeksi Metsäala on tipahtanut ilmastotyön kyydistä. Koskematon poikkeus Hanna Halmeenpää penää sääntelyä metsäomaisuuden käyttöön. Olli Ojala on poissa Ympäristöhallinnon kantaisä johti myös Luonnonsuojeluliittoa. 5 7 9 23 7 28 16 Älä anna luonnon kadota ympäriltäsi. Nosta lähimetsät kuntavaaleissa keskiöön. Leo Straniuksen viisi vinkkiä parempaan arkeen Luonnonsuojeluliitto vaatii hakkuiden vähentämistä
3 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 HUHTIKUUSSA ASTELLAAN TAAS vaaliuurnille. Kuntavaaleja pidetään joskus välivaaleina, mutta ne ovat kaikkea muuta kuin sitä. Kun piirtää ehdokkaan numeron paperille, tulee samalla antaneeksi äänen, jolla päätetään hyvin konkreettisista asioista arkielämässämme: esimerkiksi rakentamisesta, liikenteestä ja lähimetsistä. Teettämämme kyselytutkimuksen mukaan 96 prosentille suomalaisista lähimetsän säilyminen on tärkeää. Tässä lehdessä kerrotaan, miten lähimetsät ovat auttaneet tuskallisissa hetkissä ja arjen pamppailevassa kiireessä. Lähimetsä voi todella jopa pelastaa. Lähimetsien tärkeyden ymmärtää, jos ajattelee miltä arkemme näyttäisi ilman niitä. Minne pakenisimme hengähtämään arjen hektisyyttä? Harrastaisimmeko liikuntaa vain sisätiloissa? Mitä lapsemme oppisivat luonnosta, kun näkisivät sitä vain harvoin? Kuulisivatko kaupungeissa asuvat ikääntyneet ihmiset metsälintujen konserttia vain nauhalta? Miltä kesän kuumuus tuntuisi ilman puiden viilentävää vaikutusta? Onneksi lähimetsät eivät ole kokonaisuutena liipaisimella. Lähimetsiä uhkaa vähittäinen nakertaminen, kun yksi metsikkö jää liikuntahallin alle ja toinen metsä menettää metsäisyytensä kavetessaan takapihaksi. Se on huomaamattomampaa mutta yhtä kaikki haitallista. Ja lähimetsän tuhoaminen sattuu. Siitä kertoo se, miten vihaisina ja surullisina ihmiset puolustavat uhattuja metsiään. Lähimetsä on kuin hyvä ystävä: Sinunkin lähimetsäsi tulevaisuudesta päätetään pian rakas, ainutlaatuinen ja korvaamaton. On hyvä muistaa, että kuntien omistamat metsät ovat meidän kuntalaisten metsiä. Me valitsemme kunnanvaltuutetut, jotka tekevät monia päätöksiä niihin liittyen. Ohjataanko rakentaminen lähimetsiin vai rakennettuun ympäristöön? Siitä päätetään kaavoituksessa. Kunnissa päätetään myös, miten virkistysmetsiä hoidetaan: annetaanko niiden kehittyä luonnontilaisemmiksi vai siistitäänkö metsät yksipuolisiksi puistoiksi. Entä harjoitetaanko kuntien talousmetsissä avohakkuita vai jatkuvaa kasvatusta – vai suojelua? Siitäkin päättävät kunnanvaltuutetut. Metsätaloudesta saatavat tulot ovat harvassa kaupunkimaisessa kunnassa merkittäviä. Sen sijaan lähiluonnon säästämisellä on mittavia terveyshyötyjä, joilla on myös talousvaikutuksia. Lähimetsät lisäävät myös asuinpaikan houkuttelevuutta – ne yksinkertaisesti tekevät kunnasta paremman paikan asua. Jos haluat varmistaa, että kuntavaaliehdokkaasi tekee päätöksiä, jotka turvaavat lähimetsiä, tarkista kuntavaalien alla, onko ehdokkaasi allekirjoittanut Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton helmikuussa julkaistun metsäsitoumuksen: sll.fi/kuntavaalit. Jos hän ei ole vielä listalla, pyydä häntä allekirjoittamaan. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli alhaisin 70 vuoteen. Toivottavasti vaaliuurnilla käydään tänä vuonna ahkerammin. Jos ei, niin yksittäisen äänen merkitys nousee. Älä siis jätä äänestämättä, vaikka lähipiirissä oltaisiin passiivisia! Lähimetsien tärkeyden ymmärtää, jos ajattelee miltä arkemme näyttäisi ilman niitä. PÄÄKIRJOITUS KU VA O O NA LO HI LA HT I LIISA HULKKO LUONNONSUOJELIJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA
4 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 LUONNONSUOJELULIITON PAIKALLISYHDISTYKSET JÄRJESTÄVÄT retkiä ja tapahtumia paikallisessa lähiluonnossa August Ludvig Hartwallin säätiön tuella tänäkin vuonna. Tapahtumien tarkoituksena on parantaa ihmisten hyvinvointia ja vahvistaa luontosuhdetta. Luonto palauttaa stressistä, lisää positiivisia tunteita ja rauhoittaa hermostoa. Tutkimusten mukaan jo lyhyt käynti lähiluonnossa 4–5 kertaa viikossa on yhteydessä pienempään tarpeeseen käyttää mieliala-, astmatai verenpainelääkitystä. Kosketus monimuotoiseen luontoon vaikuttaa mikrobikirjoomme. ”Luontosuhde lisää hyvinvointia. Taitojen ja vahvuuksien kehittäminen luonnossa sekä perheen yhdessäolo ovat tärkeitä asioita kiireisenä aikana. Ympäri Suomen järjestettävät Luonnonsuojeluliiton lähiluontotapahtumat ovat mahtava tapa muistuttaa ihmisiä luonnosta sekä perheen tärkeydestä”, iloitsee Marika Oinonen August Ludvig Hartwallin säätiön hallituksesta. Monimuotoisen luonnon säilyminen lähellä ihmisiä on olennaista, jotta lähiluontoon pääsevät hekin, joiden on vaikea lähteä kauas. Luonto on kaikille avoin ikään ja varallisuuteen katsomatta. Luontosuhteen vahvistuminen voi myös aktivoida toimimaan lähiluonnon puolesta. Lähiluontotapahtumat toteutetaan Suomen luonnon päivänä elokuussa. Ihmisten hyvinvointia hellivistä tapahtumista päästiin viime vuonna nauttimaan ympäri maata. Tänä vuonna Suomen luonnon päivää vietetään 30.8.2025. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksille suunnattu rahoitushaku Suomen luonnon päivänä järjestettäville lähiluontoretkille ja -tapahtumille on avoinna helmikuun loppuun. August Ludvig Hartwallin säätiö tukee lähiluontotapahtumia Vaihdoitko jo EKOenergiaan? Astu metsiensuojelijan polulle Äänestä lähimetsien puolesta YHTEISTYÖSSÄ KU VA PA UL A HU MB ER G KU VA RA IS A KY LL IK KI RA NT A KOONNUT TOIMITUS VINK VINK TEKSTI RAIJA SAVIKKO Tunnelmaa retkikuviin Mikä neuvoksi, kun kännykällä otetuissa kuvissa metsä näyttää aina sekavalta mössöltä – mikään ei kunnolla erotu? Kuvausvälineestä riippumatta kohteiden valinnalla, rajauksella ja sommittelulla saa paljon aikaan. Lähdimme Sipoonkorpeen opettelemaan valokuvausta ja saimme opettajaksemme Paula Humbergin. Humberg on valokuvaaja ja kuvataiteilija, joka on tuttu muun muassa tunnelmallisista kuvareportaaseistaan. Lue Suomen Luonto -lehdestä vinkit, miten tavallinen luonnossaliikkuja voi saada retkikuvistaan enemmän irti. Suomenluonto.fi KU VA T AI NO HU O TA RI , EK O EN ER GI A Mitä sähköä sinun kodissasi käytetään? Valitsemalla Luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkittyä uusiutuvaa sähköä säästät luontoa ja autat ilmastokriisistä kärsiviä. Uusiutuvallakin energialla on ympäristövaikutuksensa, mutta EKOenergia-merkissä tuotantoa ohjaavat tarkat ympäristökriteerit. Vaihda EKOenergia-merkittyyn sähköön: ekoenergia.fi Tie lähimetsän pelastamiseksi vaatii tiedonkeruuta, motivoituneita vapaaehtoisia, hyvän suunnitelman, viestintää ja kärsivällisyyttä. Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton Metsiensuojelijan polku -sivuille on koottu kattavasti käytännönläheistä tietoa polun eri vaiheisiin. Tutustu ja pelasta lähimetsäsi: sll.fi/pelastalahimetsat Käytä kuntavaaleissa ääntäsi ja valitse ehdokas, joka on sitoutunut puolustamaan lähimetsiä. Tarkista, onko ehdokkaasi allekirjoittanut julkaistun lähimetsäsitoumuksen: sll.fi/kuntavaalit. Jos hän ei ole vielä listalla, pyydä häntä allekirjoittamaan!
5 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Markku Ollikainen vie tieteen viestiä päättäjille. MITÄ KOVEMPI TYÖTAHTI, sitä enemmän täytyy tehdä muita asioita. Tällä periaatteella ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen jaksaa luovia sekä akateemisessa maailmassa että tavoiteltuna yhteiskunnallisena keskustelijana. ”Talvikaudet kuluvat urheilun ja hillittömän työnteon ympärillä. Pelaan sulkapalloa neljä tuntia viikossa ja kesäkaudella pyöräilen tuhansia kilometrejä. Professorin ammatti on armoton, jos aikoo tehdä tutkimusta. Loma-ajat ovat parasta työaikaa. Itse aloitan joululomalla aina työt tapaninpäivänä iltapäivällä”, Ollikainen virnistää. Armotonta oli aika myös Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajana, jolloin puhelin saattoi soida keskellä yötä ja siihen oli vastattava. ”Työ oli innostavaa, hektistä ja vastuullista. Välillä hyvin vaikeaa. Luottamukselliset suljetut keskustelut olivat haastavimpia. Tiesi, että nyt tehdään isoja päätöksiä ja piti olla mahdollisimman selkeä ja äkätä asioita.” Tammikuussa esiin noussut hallituksen ehdotus päätöksenteon tueksi tietoa kokoavien tiedepaneelien yhdistämisestä on Ollikaisen mielestä erittäin huono idea. ”Ehdotuksen tehneet eivät ymmärrä tieteellisen työn luonnetta ollenkaan. Lopputuloksena olisi, että ilmastoja monimuotoisuusasiat hämärtyisivät ja paneelin olisi vaikea tuottaa selkeitä johtopäätöksiä.” Ollikaisen mukaan suomalaisen ilmastopolitiikan tärkein kurssinmuutos olisi hiilinielukysymyksen ratkaisu. Hän toivoo laajapohjaista keskustelua, joka koskee isoja elinkeinoja, teollisuutta, maataloutta ja maaseutua. ”Pitäisi pystyä käymään keskustelu hiilinielun ympärillä suhteessa omiin ja EU-tavoitteisiin. Neljä maata vaarantaa myös EU-tavoitteet. Suomi on yksi niistä. Tarvitaan isompi yhteiskunnallinen konsensus siitä, mitä hiilinielun kanssa tehdään.” Toinen iso kysymys, johon Ollikainen kaipaa suurta kansallista keskustelua, on ilmastokriisiin sopeutuminen. ”Joudumme keskustelemaan todella vakavista asioista. Etelä-Suomeen on tulossa Etelä-Saksan ja Unkarin ilmasto, joka muuttaa koko kasvillisuuden. Se tulee vaikuttamaan myös vesiin ja eliöstöön. Millä systeemillä sopeudumme muutokseen? Taistelemmeko vastaan vai pyrimmekö jouduttamaan muutosta?” Olemme jo nähneet Keski-Euroopan metsätuhot. Sama voi olla edessä Suomessa. ”Miten käy kuusen? Jos kuusi ei enää menesty Suomessa, metsäteollisuuden selkäranka katkeaa. Nopeamman muutoksen alue Lappi kertoo jo mitä tuleman pitää. Poromiehet kitkevät siellä männyntaimia tuntureilta porojen laitumilta.” Luonnonsuojelija-jäsenlehteä voi nyt lukea myös diginä! Luonnonsuojelija-lehti julkaistaan verkossa sen uusilla sivuilla: sll.fi/luonnonsuojelija. Kun ilmoitat meille sähköpostiosoitteesi, saat lehden ilmestyessä uutiskirjeen. Voit siis vaihtaa paperilehden digitilaukseen. Näin vaihdat digiin: Luovu paperilehdestä sähköisessä jäsenpalvelussa: sll.fi/jasenpalvelu Jos et ole toimittanut meille sähköpostiosoitettasi, ota yhteyttä asiakaspalveluun: jasenasiat@sll.fi tai puh: 09 228 082 10 arkisin klo 9–15. TEKSTI JA KUVA JENNI HAMARA DIGILEHTI EK O TE K IJ Ä Akateeminen tykittäjä Vaihda paperilehti digiin! "Pohjoisen ihmisillä on luonto sydämessä”, sanoo Pelkosenniemeltä kansainväliseksi akateemiseksi vaikuttajaksi ponnistanut emeritusprofessori Markku Ollikainen. Hän sai Luonnonsuojeluliiton Ympäristöpalkinnon vuonna 2024.
6 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 UUTISIA TEKSTIT OONA LOHILAHTI, VIRPI SAHI VIRPI SAHI Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Pelissä on äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi, joka on välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Eduskunta helpotti lainvastaisia rakentamispäätöksiä Luonnonsuojeluliitto vetoaa kuntiin Palokinvoimalan myymiseksi valtiolle UUSI RAKENTAMISLAKI ASTUI voimaan vuoden alusta. Se sisältää lukuisia heikennyksiä luonnolle ja ilmastolle, kun esimerkiksi rantarakentamista helpotettiin. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt luonnonsuojeluyhdistysten valitusoikeuden poisto, joka koskee useita kuntien tekemiä rakennuspäätöksiä. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mukaan kyseessä on Suomen historian suurin kansalaisten ympäristöoikeuksien heikennys. Vuoden 2024 loppuun asti Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset pystyivät valittamaan oikeuteen kuntien hyväksymistä suunnittelutarveratkaisuista ja kaavoituksesta myönnetyistä poikkeamisluvista. Lukuisat oikeudessa menestyneet PALOKINKOSKIEN ENNALLISTAMINEN ON Petteri Orpon hallitusohjelman ympäristöpolitiikan kärkihanke. Valtioneuvosto neuvottelee voimalan ostamisesta, mutta Pohjois-Karjalan Sähkö oy ei ole halunnut myydä. Ely-keskus katsoi Palokin ennallistamisen ja voimalan purun ensisijaiseksi ratkaisuksi, ja kalatalousvelvoitteiden päivityksen tammikuussa vielä ennenaikaiseksi Palokin myyntineuvottelujen takia, mutta asiaan palataan, jos kauppoja ei synny. Palokin kalatalousvelvoitteita ei lähdetä nyt muuttamaan, koska hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto neuvottelee voimalan lunastamisesta valtiolle. Neuvottelut eivät ole johtaneet kauppaan. valitukset ovat osoitus lainvastaisten päätösten yleisyydestä. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntija Lauri Kajander huomauttaakin, että valitusoikeuden poistamisen tarkoituksena ei ole helpottaa rakentamista vaan mahdollistaa kuntien laittomat päätökset. Nyt, kun valitusoikeus poistettiin, kuntapäättäjät voivat päättää esimerkiksi alle kahden neliökilometrin kokoisen aurinkopaneelikentän tai yhdeksän tuulivoimalan rakentamisesta metsään ilman, että luonnonsuojeluyhdistys voi viedä päätöstä oikeuteen. Kyse ei siis ole esimerkiksi vain omakotiasujien lisärakentamisen helpottamisesta, vaan myös teollisuushankkeista. ”Olemme pettyneitä siihen, että jumissa olevat neuvottelut estävät vaelluskalojen tilanteen parantamisen Palokinkoskilla. Luonnonsuojeluliitto vetoaa Pohjois-Karjalan Sähkön omistaviin kuntiin, jotta kaupat saataisiin tehtyä pikaisesti”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola. Jos vesivoimalan osto ja kosken ennallistaminen onnistuvat, maksajana on valtio. Jos tämä ei onnistu, alueen kalatalousviranomainen aikoo arvioida voimalan lupavelvoitteiden muuttamisen uudelleen. Voimalan kalatalousvelvoitteiden uusimisen lasku lankeaisi silloin viime kädessä Pohjois-Karjalan Sähkön omistaville kunnille. Palokinkoskia kahlitsee Nälön pato, joka on kuivattanut alapuoliset kosket ja hukuttanut yläpuoliset tekojärveen. Padonpurku vapauttaisi kosket vaelluskalojen kutualueeksi ja avaisi vaellusyhteyden. KU VA M AR IA NN E VA LK AM A KU VA O O NA LO HI LA HT I KU VA AD O BE ST O CK
7 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Luonnonsuojeluliitto vaatii pienempiä metsähakkuita VUODEN ALUSSA UUTISOITIIN Suomen metsien muuttumisesta hiilinielusta päästölähteeksi. Hiilinielujen romahduksen vuoksi Suomen nettopäästöt ovat yhä 1990-luvun tasolla, vaikka useat teollisuuden alat Suomessa ovat vähentäneet päästöjään viime vuosikymmenten aikana. Kokonaisuudessaan päästöt ovat vähentyneet 42 % vuodesta 2005. ”Metsäala on tipahtanut ilmastotyön kyydistä, ja siitä kärsii ympäristö, muu elinkeinoelämä sekä veronmaksajat”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen. Pääministeri Orpon hallitus on luvannut, että vuoden 2035 ilmastoneutraaliustavoitteesta ei jousteta. Heikkisen mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatii hiilinielujen roimaa vahvistamista ja kohtuutta metsätalouteen. Luonnonsuojeluliitto vaatii metsähakkuiden laskemista nykyisestä yli 70 miljoonasta kuutiosta korkeintaan 55–60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Vielä reilu 10 vuotta sitten hakkuut olivat noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. ”Vaikka ylisuuret hakkuut eivät yksin selitä metsien muuttumista päästölähteeksi, suuntaa ei ole mahdollista kääntää ilman hakkuiden rajoittamista. Valtion on pystyttävä puuttumaan yksityisten metsänomistajien hakkuisiin kannusteilla ja sääntelyllä”, sanoo Heikkinen. Hänen mukaansa hiilinieluja voidaan kasvattaa myös vähentämällä valtion omien metsien hakkuita. Ne ovat olleet noin kuusi miljoonaa kuutiota vuosittain. Pienemmillä hakkuilla, mutta puutuotteiden korkeammalla jalostusasteella metsistä voidaan saada yhtä lailla tuloja. Keinoja nielujen vahvistamiseksi ovat myös kiertoaikojen pidentäminen, hakattavan puuston ikäja järeysvaatimusten palauttaminen metsälakiin, maankäytön muutosmaksun käyttöönotto sekä puunpolton verotuen lopettaminen. Hakkuiden vähentäminen vaikuttaa väistämättä työllisyyteen. Sen vuoksi Luonnonsuojeluliitto esittää, että metsäsektorille on viipymättä laadittava suunnitelma, joka varmistaa oikeudenmukaisen tuen sitä tarvitseville. Hallitus on luvannut päätöksiä uusista ilmastotoimista keväällä julkaistavien ilmastosuunnitelmien sekä puoliväliriihen yhteydessä. ”Metsäteollisuus tahkoaa tulosta samaan aikaan, kun ilmastotyöltä on pudonnut pohja. Keinot ovat tiedossa, ja nyt on aika kantaa vastuuta ilmastokriisin hillinnästä”, toteaa Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Edda Sundström. KUVA PAUL STEVENS Luonnonsuojeluliiton ehdotuksia hiilinielujen pelastamiseksi • Jopa yli 60 prosenttia puusta poltetaan energiaksi ja sitä tuetaan yli 400 miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä ympäristölle haitallista tukea on karsittava pikimmiten. • Lainsäädäntö ei aseta metsien käytölle nykyisin riittävästi rajoitteita. Siksi lainsäädäntöä täytyy tiukentaa. • Kiertoaikojen pidentäminen, lahopuun lisääminen ja sekametsän suosiminen yksilajisten istutusmetsien sijaan tuovat monia hyötyjä sekä hiilinielujen että monimuotoisuuden kannalta. • Hakkuiden rajoittaminen on ainoa keino, jolla metsien hiilinielua voidaan kasvattaa riittävän nopeasti. ANTTI HEIKKINEN Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Ilman metsien nielua Suomen ilmastopolitiikalta putoaa pohja.
8 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Sivun paikallisuutiset kartalla. Suomen luonnonsuojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä. 1 Paikallisuutisia TEKSTIT ANTTI SAARELAINEN LIISA NÄNTÖ Sakatin kaivos edellyttäisi lainsäädännön muuttamista Viiankiaavan kohtalo on kuntavaalien alla ajankohtainen, sillä kunta päättää kaavoituksellaan perustetaanko kaksinkertaisesti suojellun suon alle kaivos. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Sompion Luonnonystävät järjesti 4.2. Sodankylässä tilaisuuden, jossa haluttiin tarjota lobbauksesta vapaata tieteeseen perustuvaa tietoa Viiankiaavan tilanteesta kuntalaisille, päättäjille ja virkamiehille. Värriön tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä totesi, että päätös ei tule koskemaan vain Sodankylää. Kaivoshanke edellyttää Natura-poikkeamaa ja soidensuojelulainsäädännön muuttamista. Toteutuessaan Sakatin kaivos vaarantaa siis koko Suomen luonnonsuojelun ja luonnonsuojelulainsäädännön koskemattomuuden. Tilaisuudessa käsiteltiin erityisesti Sakatin kaivoshankkeen vaikutuksia vedenpintaan. Viiankiaavan kaltainen ravinteikas suo on erityisen herkkä vedenpinnan muutoksille. Kaivosyhtiö arvioi pohjaveden pinnan laskun olevan 10–140 senttimetriä. Tutkimukset osoittavat, että ravinteikkaalla suolla vain 10 senttimetrin vedenpinnan lasku muuttaa kasvillisuuden rakennetta merkittävästi. Muutoksen tapahduttua tietyn suotyypin ja harvinaisten lajien paluu on ennallistettaessa hyvin epävarmaa. ”Toivon, että Viiankiaavan kohtalosta päätettäessä seuraukset arvioidaan seitsemän seuraavan sukupolven päähän”, sanoo Sompion Luonnonystävien puheenjohtaja Sisli Piisilä. Viiankiaavan kohtalo on Lapin Liiton, valtioneuvoston ja viimeisenä Sodankylän kunnan valtuuston käsissä. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PÄÄTTI olla myöntämättä valtionyhtiö Neovalle (entinen Vapo) lupaa avata Tohmajärven Teerisuolle uutta turvetuotantoaluetta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri sekä Luontokollektiivi ovat tyytyväisiä päätökseen. Toteutuessaan turvetuotantoalueen kuivatusvedet olisi johdettu avo-ojan kautta Lahdenjokeen, joka laskee edelleen Tohmajärven Peijonniemenlahteen. Peijonniemenlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Tohmajärveä sekä Peijonniemenlahtea uhkaa ekologisen tilan heikentyminen. Turvetuotannon lisääminen olisi uhannut järven ja suojelualueen luontoarvoja. Suojelualueella on jo nähtävissä vesilintukantojen pienentymistä. ”Neova pyrki avaamaan turvetuotantoalueen toimittaakseen turvetta Ilomantsin aktiivihiililaitokselle. Tällä hetkellä valtionyhtiöllä on meneillään samankaltaisia hankkeita ympäri Pohjois-Karjalaa. Toteutuessaan myös nämä hankkeet uhkaavat useita vesistöjä ja arvokkaita luonnonympäristöjä”, Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja, ekologi Annamari Markkola toteaa. Alueen kartoituksiin osallistunut Tuuli Hakulinen kertoo, että turvetuotannon uhkaamista alueista erityisesti Riukusuolla on luontoarvoja, jotka turvetuotanto tuhoaisi. Osa suosta on luonnontilaista, ja sieltä on kartoituksissa löydetty useita uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä. 2 1 TUULI HAKULINEN luontokartoittaja Ennallistamalla Teerisuosta ja Riukusuosta syntyisi hieno kokonaisuus. Tohmajärven Teerisuo säästyi turvetuotannolta KU VA TU UL I HA KU LI NE N KU VA PE TR I HA KK AR AI NE N KU VA RA IS A RA NT A 2 Kuva
9 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 LUONNONVARAKESKUKSEN TILASTOT KERTOVAT, että Suomen metsät ovat olleet hiilinielun sijaan ilmastopäästöjen aiheuttaja jo vuodesta 2021. Luonnonsuojeluliitolle tämä ei tullut yllätyksenä. Muun muassa kaksi riippumatonta ja lakisääteistä tiedepaneelia, Suomen luontopaneeli ja ilmastopaneeli ovat varoitelleet metsien liiallisten hakkuiden johtavan juuri tähän. Osittain metsien synkän nieluluvun taustalla on uusi laskentatapa, joka sisältää maaperäpäästöjen arviointimenetelmän sekä aiempaa tarkemmat tiedot metsävaroista. Suurin syy nieluromahdukseen ovat kuitenkin liian suuret hakkuut. Viime vuosina Suomen metsistä on hakattu noin 72–76 miljoonaa kuutiota puuta vuosittain. Ennätyssuuret hakkuut suoritettiin vuonna 2018, jolloin hakattiin peräti 78 miljoonaa kuutiota puuta. Luonnonsuojeluliitto esitti hiljattain, että hakkuut tulisi rajoittaa kohtuulliselle tasolle, korkeintaan 55–60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Kukaan ei liene esittänyt hakkuiden lopettamista kokonaan. Usein toistettu vasta-argumentti liittyy metsänomistajien edunvalvojien puheenvuoroissa omaisuuden suojaan – siis siihen, että hakkuiden suuruudesta ja toteutustavasta päättäminen kuuluisi vain metsänomistajalle eikä siihen tulisi sääntelyllä kajota. Tämä on osin ymmärrettävä asenne, mutta tarkemmin ajateltuna poikkeus maaomaisuuteen liittyvän sääntelyn näkökulmasta. Lainsäädännön nojalla meistä itse kunkin Hakkuiden rajoittaminen on yleisen edun mukaista maaomaisuuden käyttöä säädellään monin tavoin. Maanomistaja ei voi toimia omistamillaan alueilla minkään säädöksen rajoittamatta miten huvittaa hyötyäkseen omaisuudestaan taloudellisesti mahdollisimman paljon. Mikäli sattuu omistamaan alueen, jolla soranotto, kalliomurskeen tuotanto, pohjaveden pumppaaminen, jätteiden loppusijoitus, teollinen toiminta, muu rakentaminen tai tuotantoeläinten pito voisi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa, ei päätös maaja vesiomaisuuden käyttämisestä tällaisiin tarkoituksiin ole pelkästään maanomistajan käsissä. Lait ja säädökset, lupahakemukset, kaavoitus ja niihin liittyvät viranomaispäätökset ohjaavat ja rajoittavat maaomaisuuden käyttöä. Maanomistajien oikeuksia rajoittavan lainsäädännön tarkoituksena on ympäristön pilaantumisen estäminen, luonto-, maisemaja kulttuuriarvojen suojelu sekä ihmisille terveellisen ja turvallisen elinympäristön ylläpitäminen. Miksi metsäomaisuuden pitäisi olla koskematon poikkeus omaisuuden käytön sääntelystä? Maaomaisuuden ja luonnonvarojen käyttöä säädellään hyvästä syystä. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä metsien puuston ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen ylläpitäminen ja kasvattaminen hakkuita rajoittamalla on varmuudella yleisen edun mukaista. Siksi on perusteltua, kohtuullista ja oikeudenmukaista vaatia hakkuiden rajoittamista niin valtion kuin yksityisten maanomistajien metsissä. KOLUMNI HANNA HALMEENPÄÄ, LUONNONSUOJELULIITON PUHEENJOHTAJA Miksi metsäomaisuuden pitäisi olla koskematon poikkeus omaisuuden käytön sääntelystä? KU VA RI IT TA W EI JO LA KU VA KI RS I HA RU Kuva
10 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 TEKSTI HANNE VALTARI KUVAT OUTI NEUVONEN un maailma ympärillä huojuu, metsä tarjoaa ihmisille turvaa ja lohtua. Joskus elämässä saattaa tulla eteen sellaisia solmuja, joiden kuristuksessa ainoat toivonpilkahdukset löytyvät metsästä.
11 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Metsä pelasti minut
12 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 skelten alla narskuu tiiviiksi pakkautunut märkä lumi, vaikka on sydäntalvi. Harmaata taivasta puhkovat muutamat heleän siniset läikät, joiden raosta aurinko helistelee maiseman ylle säteitään. Ympärillä kohoavat männyt ovat kuin kasvupyrähdyksen ottaneita teinejä: hoikkia rimpuloita, jotka huojuvat pituutensa kanssa kuin ollen itsekin vähän ihmeissään siitä, että pysyvät kuin pysyvät pystyssä. Tänne, järvenpääläiseen Isokydön metsään, Suvi Heilman hakeutuu joka päivä. Ihan jo siksikin, että kymmenvuotias koira Kuura nautiskelee päivittäiset lenkkinsä mieluummin metsäpoluilla kuin asfaltilla tassutellen. Isokydön metsä merkitsee Heilmanille kuitenkin ulkoilua enemmän. Lähimetsä on ollut hänelle turvapaikka, suorastaan elintärkeä sellainen. Isokydön metsä tuli Heilmanin elämään samalla kun hän kävi läpi eroa silloisesta puolisostaan vuonna 2021. Raskaaseen eroprosessiin sekoittui vielä keski-iänkriisi ja pohdinnat oman elämän tarkoituksesta. ”Metsä pelasti minut. Täällä on monet itkut itketty ja huudot huudettu. Täällä kävin läpi eroa ja ylipäätään sitä, kuka minä oikein olen, minkälainen äiti minä olen. Sitäkin, miksi minä ylipäätään elän”, Heilman kertoo. Nykyään Heilman käy Isokydön metsässä uuden puolisonsa kanssa, mutta juuri näiden puiden suojissa hän löysi ymmärryksen siitä, että voi olla onnellinen myös ilman parisuhdetta. Vauhkoontunut syke tasoittuu lähimetsässä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton Verianilla teettämässä tutkimuksessa kävi ilmi, että 84 prosenttia suomalaisista kokee lähimetsän ylläpitävän henkistä hyvinvointiaan. Heilman allekirjoittaa kokemuksen hänkin. ”Sen tuntee heti, kun metsään astuu. Ihan kuin metsä suojaisi ja halaisi minua. Puihin voi nojata ja luottaa siihen, että ne kannattelevat ja tukevat. Siitä tulee turvallinen olo.” Tutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, että sen läheltä löytyy metsää. Kun lähimetsän on saanut elämäänsä, sen merkitys kasvaa. Tutkimukseen vastaajista lähes tulkoon kaikille, 96 prosentille, lähimetsän säilyminen on tärkeää. Heilmanin neurodiversiteettiin kuuluu helposLähimetsä lohduttaa suomalaisista valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, että sen läheltä löytyy metsää 62%
13 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 ti ylivirittyvä keskushermosto. Siksi esimerkiksi työpalaverin jälkeen on päästävä pariksi tunniksi metsään. Välillä sykkeet saattavat jytistä korkeina vielä 45 minuutin metsäoleilun jälkeenkin, kunnes vihdoin keskushermosto alkaa rauhoittua. ”Metsässä oleilu on minulle lääke. Sellainen, joka on joissakin tilanteissa pakko saada, nopeastikin. Siksi lähimetsä on niin tärkeä”, Heilman sanoo. Metsä loisti suuntavalona masennuksen keskellä Metsä hoivaa myös mielenterveyttä. Kun Heilman sairastui vuonna 2019 vakavaan masennukseen, silloinen lähimetsä tuntui ainoalta paikalta, jossa elämä edessä ei tuntunut ahdistavalta ja säkkipimeältä tunnelilta. ”Minulla oli lapset, mutta heidän lisäkseen en pahimmillaan nähnyt mitään valoa. Silloin tuntui, että oikeastaan ainoa syyni elää lasteni lisäksi on se, että voisin auttaa muitakin löytämään metsän hyvää tekevän voiman. Oivallus antoi syvemmän merkityksen olemassaololleni.” Sittemmin Heilman on kouluttautunut luonto-ohjaajaksi, minkä lisäksi hän opiskelee paraikaa liikunnanohjauksen perustutkintoa. Hän ohjaa luontoretkiä Autismiyhdistyksessä. ”Retkille osallistuneilta saatu palaute on ollut hyvää. Moni on rohkaistunut keskustelemaan ryhmässä ja kokenut voimaantuneensa retkistä. Kaikkien ei tule yksin lähdettyä luontoon. Metsä on silitellyt mieltä ja rauhoittanut kehoa”, Heilman kertoo ja muistuttaa samalla, että jokaiselle autistiselle metsä ei välttämättä sovi, sillä esimerkiksi ötökät tai vaikkapa vihreä väri saattavat aiheuttaa pelkotiloja. Juttusilla lintujen kanssa Kahden lumeen tallatun polun risteyksessä makoileva lahopuu on sopiva paikka pienelle evästauolle. Heilman kaivaa repustaan istuinalustan ja piesuomalaisista kokee lähimetsän ylläpitävän henkistä hyvinvointiaan. 84% nen termospullollisen alennusmyynnistä löytynyttä glögiä. Heilman kokee, että metsä on opettanut hänelle sen, mikä elämässä on tärkeää ja miten vähällä ihminen lopulta tulee toimeen. ”Etenkin metsässä yöpymisen jälkeen tajuaa, miten ahdistun liian tavaran keskellä. Kaipaan yksinkertaisuutta. Siksi poistin useimmat somesovelluksetkin, sillä huomasin niiden luovan hälyä.” Puhelin on kuitenkin välillä käytössä myös metsässä, sillä se auttaa Heilmania tunnistamaan lintuja. Muuttolintujen kevät -sovellukseen on Heilmanille kertynyt tähän mennessä 255 tunnistusta ja 47 lintulajia. Myös iNaturalist-sovellus on ahkerassa käytössä. Jos Heilman olisi nyt puunrungolla istumassa ilman muuta ihmisseuraa, hän ehkä juttelisi puiden latvuksissa tirskutteleville tiaisille. Selittäisi lempeästi, mitä on tekemässä ja kertoilisi arkisia kuulumisia. Ei hän toki ajattele, että linnut sitä ymmärtäisivät. Mutta Heilmanille itselleen juttelu tuo lempeyttä ja selkeyttä päivään. ”Jos en pääse joka päivä metsään, jään kaipaamaan luonnonrauhaa. Jokin tärkeä jää silloin täyttymättä.”
14 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 un Esa Aalto oli alle kouluikäinen lapsi Keski-Suomessa, hänellä oli tapana leikkiä veljensä kanssa lapsuuskotinsa viereisessä metsässä. Isä opetti, miten metsässä olevaan puroon rakennettiin vinhasti pyörivä väkkärä. Sitten eräänä päivänä moottorisaha alkoi mylviä ja lähimetsästä jäi jäljelle avohakkuualue. Puro myllääntyi kaksi metriä syväksi ojaksi, jota pitkin maa-aineet kulkeutuivat läheiseen lampeen. Se kasvoi lopulta umpeen. Ei Aalto muista sitä lapsena juuri surreensa, leikit vain muuttuivat, kun maisema muuttui. Mutta nyt vuosikymmeniä myöhemmin Aalto pohtii kokemuksen vaikuttaneen siihen, että hänestä tuli luonnonsuojelija. Pieni metsä, suuri ilo Kuuluu hiljaista huminaa tuulen kulkiessa puiden oksistoissa. Räntä rapisee pikkiriikkisen metsän puunrunkoihin ja oksiin. Metsä alkaa aivan Aallon ja tämän perheen nykyisen Oulun-kodin pihasta, lähimmät koivunoksat kurkottelevat kodin parvekkeelle. Metsä kuuluu perheen tonttiin, ja sillä on kokoa 10 aaria. Jos talon aikaisemmin omistanut rouva olisi taipunut rakennusliikkeen ostoehdotuksiin, tontilla kohoaisi nyt pienen metsän ja talon sijaan kaksi paritaloa. ”Paremman hinnan hän olisi toki saanut niin, mutta kuten itsellenikin, myös hänelle tärkeämpää oli pienen metsän säilyminen”, Aalto kertoo. Suomen luonnonsuojeluliiton Verianilla teettämässä tutkimuksessa 71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että lähimetsän pitäisi antaa kasvaa mahdollisimman luonnontilaisena. Aalto pystyy metsänomistajana vaikuttamaan siihen itse ja haluaa metsän säilyvän mahdollisimman monimuotoisena. Hän antaa metsän olla ja katsoo, mihin se kehittyy. ”Lahopuusta siellä on puutetta, joten pelkästään ne puut, jotka kaatuvat pihan puolelle, laitetaan polttopuuksi. Muuten poltamme saunan kiukaassa puhdasta jätepuuta”, Aalto selvittää. Pihaleikkien sijaan metsäleikkejä Lintuharrastajana Aalto on mielissään, kun keväällä heti ovesta ulos astuessaan voi saada kirjattua ylös 20 lintulajia. Käärmeitäkin Aallot ovat koittaneet houkutella naapureikseen. Kun ulkorakennuksen rakennustöissä maasta nousi läjäpäin kiviä, ne kasattiin metsänrantaan käärmeenpesäksi. Vielä kiviröykkiö ei tosin ole saanut luikertelevia asukkaita. Toisenlaisissa keoissa kuitenkin riittää seurattavaa: keväällä koko perhe odottaa jännityksellä, milloin metsän muurahaiskeoissa alkaa näkyä elämää. ”Lähimetsän kanssa tällaiset ympäristökasvatusjutut ovat mahdollisia. Terveysvaikutuksiakin sillä on, kun lapset möyrivät metsässä koko ajan. Kun luonto on tarpeeksi lähellä, siihen kasvaa”, Aalto sanoo. Omien lapsuuskokemustensa takia Aalto kokee tärkeänä, että omat lapset voivat mennä metsään koska vain. Samaa mieltä on valtaosa suomalaisista, sillä tutkimuksen mukaan 92 prosenttia pitää lähimetsiä tärkeänä lapsille. Kun lähimetsä on pienen pieni, Aaltojen perheen nelivuotias kuopuskin saa mennä sinne itsekseen. ”Sieltä se lapsi sitten aina löytyy”, Aalto hymyilee. Lapsuuden lähimetsän avohakkuu kasvatti luonnonsuojelijan pitää lähimetsiä tärkeänä lapsille 92%
15 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 vastanneista on sitä mieltä, että lähimetsän säilyminen on tärkeää artin kävely kotiovelta ja Teemu Hiltunen on jo metsän siimeksessä. Hän muutti 15 vuotta sitten, Sääksjärvelle Lempäälään, lähelle Lempäälän ja Pirkkalan välistä LemPi-metsää. Hiltusen lähimetsän yllä häilyy uhka rakentamisesta. Metsään on kaavoitettu Valtatie 3:n uusi linjaus, jossa moottoritie oikaisisi Lempäälän Puskiaisista Pirkkalan Linnakallioon. Lisäksi suunnitelmissa on järjestelyratapihan siirto Tampereelta Hiltusen lähimetsään. ”Sitä voisi verrata siihen, että metsä olisi rakas ihminen, jonka ajautumista toksiseen ja hyväksikäyttävään parisuhteeseen joutuisi seuraamaan vierestä. Vaikka parhaansa yrittää auttaakseen, välillä olonsa tuntee väsyneen voimattomaksi”, Hiltunen kuvailee. Kun lähimetsän säilymisen tärkeydestä kuntavaaleissa kysyttiin Suomen luonnonsuojeluliiton Verianilla teettämässä tutkimuksessa, 68 prosenttia vastaajista piti sitä tärkeänä teemana. Hiltunen on ollut järjestämässä lähimetsänsä puolesta mielenosoituksia ja kirjoittanut siitä päättäjille sekä lehtien yleisönosastoille. Somessa hän ylläpitää tilejä, joihin postaa päivittäin kuvia LemLähimetsän rakentaminen repisi myös sydämen rikki 96% Pi-metsästä sekä metsän puolesta kerätystä adressista poimimiaan ihmisten kommentteja. ”Isossa kuvassa tärkeintä vaikuttaa olevan talouskasvu. Siinä kuvassa unohdetaan luonto ja ihmiset”, Hiltunen toteaa. Yhteys metsään on yhteys itseen Hiltunen on kärsinyt murrosiästä lähtien masennuksesta ja ihmisarkuudesta. Lähimetsässä oleilu on hänelle mielenterveyskuntoutusta. ”Katuja pitkin kävelyn jälkeen kun astuu metsäpolulle, metsä tuntuu sulkevan sisäänsä. Se tunne on todella rauhoittava”, Hiltunen kertoo. Usein Hiltunen ei etukäteen päätä, mihin lähimetsässään kulkee, vaan antaa fiiliksen viedä polunristeyksestä toiseen. Metsäalueen laajuus onkin yksi tärkeä syy, miksi Hiltunen tuntee olonsa hyväksi LemPi-metsässä. ”Siellä saa olla ihan omassa rauhassa, eikä tarvitse koko ajan törmätä muihin. Ihmisten ympäröimänä ja kaupungilla on koko ajan vieras olo, tunne, että tämä maailma on jonkun muun. Metsässä voi olla juuri sellainen kuin on, ei tarvitse esittää mitään. Siellä tunnen kuuluvani johonkin.”
16 LUONNONSUOJELIJA 1/2025
17 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Lähimetsät ovat suomalaisille rakkaita. Kodin lähellä sijaitsevissa metsissä ulkoillaan ja liikutaan yksin sekä perheen, ystävien tai lemmikin kanssa. Peräti 96 prosentille suomalaisista lähimetsän säilyminen on tärkeää. Kuntavaaleissa kannattaakin kääntää katse lähimetsiin, sillä niiden kohtalo on kuntapäättäjien käsissä. Huhtikuussa käytävissä kuntavaaleissa valitaan tuhansia päättäjiä Suomen kuntien valtuustoihin. Seuraavat neljä vuotta lähiluontoa koskevat päätökset ovat heidän käsissään. Sillä on valtavasti merkitystä, istuuko kunnanvaltuustoissa ihmisiä, jotka ymmärtävät sekä luonnon itseisarvon että sen säilymisen kriittisyyden niin terveyden, hyvinvoinnin kuin olemassaolomme edellytysten kannalta. Lähimetsälle ei ole olemassa virallista määritelmää, mutta tässä yhteydessä niillä tarkoitetaan kuntien omistamia metsiä. Ne ovat siis kuntalaisten yhteisiä metsiä. Koska nämä metsät sijaitsevat yleensä taajamissa tai niiden lähialueilla ja ovat useimmiten kaavoitettu virkistysalueiksi, ne ovat oleellinen osa suomalaisten arkea. Lähimetsät tarjoavat ulkoilumaastoja, hengähdyspaikan ja ylläpitävät luontosuhdettamme. Jotkut kunnat omistavat myös talousmetsiä, mutta ensisijaisesti kuntien omistamat metsät ovat luonnon ja sen monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Kunnissa olisikin hyvä viimeistään nyt miettiä metsien rooli uudelleen. Kunnilla on mahdollisuus olla edelläkävijöitä lähiluonnon ja -metsien vaalimisessa. Mikä parasta, se kannattaa myös taloudellisesti, sillä metsät tutkimustenkin mukaan ylläpitävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Metsässä kävely parantaa mielialaa, alentaa stressiä ja laskee verenpainetta. Lähimetsien terveyshyötyjä ei voi korvata millään muulla tavalla – ainakaan yhtä edullisesti. Yli 80 prosenttia suomalaisista kokee, että lähimetsä ylläpitää heidän henkistä ja fyysistä terveyttään. Tämä selvisi Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton tilaamasta kyselytutkimuksesta. Happea ja viilennystä kaupunkeihin Kun ilmaston kuumeneminen etenee, metsien merkitys kasvaa entisestään. Ne auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan kuumenevaan ilmastoon. Lähimetsät yksinkertaisesti tekevät kaupungeista parempia muun muassa vähentämällä ilmansaasteita ja melua. Pienetkin metsäalueet sitovat hiiltä, tuottavat happea, ehkäisevät tulvia ja viilentävät ympäristöä kuumina kesäpäivinä tarjoamalla varjoa. ”Kunnilla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää luonnonsuojelua”, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen. ”Kansainväliset sitoumukset velvoittavat, että maaja merialueista on suojeltava 30 prosenttia luontokadon pysäyttämiseksi. Suomikin on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Pääministeri Orpon hallitus on kuitenkin viivytellyt luontokadon torjunnassa, joten kuntatason teot ovat entistä merkityksellisempiä. Luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi suojelun ohella myös heikentyneitä elinympäristöjä on ennallistettava”, Heikkinen täsmentää. TEKSTI ANNAMARI VÄRTÖ KUVAT AINO HUOTARI KUNTAVAALEISSA PÄÄTETÄÄN LÄHIMETSIEN K O H T A L O S T A VAADIMME, että kuntavaaliehdokkaat sitoutuvat puolustamaan lähimetsiä hakkuilta ja rakentamiselta seuraavin keinoin: METSISTÄ TEHDÄÄN KATTAVAT LUONTOSELVITYKSET, ja niiden tulokset huomioidaan järjestelmällisesti suunnittelussa ja päätöksenteossa. RAKENTAMISTA EI OSOITETA ARVOKKAISIIN METSIIN, vaan se ohjataan aina ensisijaisesti jo rakennettuun ympäristöön. VIRKISTYSMETSISSÄ EI TEHDÄ METSÄTALOUSTOIMIA. Kunnan metsäomaisuuden euromääräisistä hakkuutuottovaatimuksista luovutaan. METSIEN SUOJELUA LISÄTÄÄN MERKITTÄVÄSTI. Tavoitteena on, että vähintään 30 prosentin suojelupinta-ala saavutetaan kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden mukaisesti. Ehdokkaat voivat allekirjoittaa sitoumuksen osoitteessa ? sll.fi/kuntavaalit
18 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Rakennetaanko kunnassasi metsään? Suomessa metsät ovat keskiössä luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa, sillä suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä. 833 metsälajia ja 76 % metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsätalous on merkittävin syy lajien uhanalaistumiseen ja metsien tilan heikkenemiseen. Kaupungeissa metsiä uhkaa rakentaminen, joka usein myös pirstoo aiemmin toisiinsa kytkeytyneitä metsäalueita yhä erillisemmiksi saarekkeiksi. Nykytiedon valossa kuntien metsiä ei pitäisi nähdä enää rakennusja metsätalousmaana, vaan metsät on säilytettävä luontoa ja ihmisiä varten. Kattavat luontoselvitykset kertovat, mitkä metsät ovat monimuotoisuudeltaan arvokkaita. On tärkeää, että selvityksiä tehdään systemaattisesti ja että ne huomioidaan päätöksenteossa läpinäkyvästi. Lisäksi myös virkistysarvot pitää huomioida. 84 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että heidän kotikuntansa tärkeät virkistysmetsät pitää säästää hakkuilta ja rakentamiselta. 76 prosenttia suomalaisista ajattelee, että kuntalaisten pitäisi voida estää metsien hakkaaminen, jos metsä on erityisen tärkeä virkistysalue. Monesti täydennysrakentamiseen on löydettävissä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja, joiden avulla metsät voidaan säästää. Ensisijaisesti on tarkasteltava olemassa olevien kiinteistöjen hyödyntämistä ja suunnattava rakentaminen vajaakäytössä oleville aiemmin rakennetuille alueille. Nyt vaalien alla lähiluonnon kohtalo on äänestäjien käsissä. Huhtikuussa päätämme, kenelle päätösvallan luovutamme. Äänestämällä puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat metsien puolella, voidaan rakkaat lähimetsämme säästää. VAIKUTA VAALEISSA – AUTA LÄHIMETSIÄ NOUSEMAAN KUNTAVAALIEN TEEMAKSI! KUNTAVAALISITOUMUS ? Pyydä ehdokastasi sitoutumaan lähimetsävaatimuksiimme. SOME ? Jaa Luonnonsuojeluliiton vaalipostauksia, tägää ehdokkaita, kerro itse äänestäväsi ehdokasta, joka on lähimetsien puolella. MIELIPIDEKIRJOITUKSET ? Kirjoita mielipidekirjoitus paikallislehteen ja kerro, miksi lähimetsäteema on kuntavaaleissa tärkeä. EHDOKKAIDEN LÄHESTYMINEN ? Käy juttelemassa ehdokkaiden kanssa vaaliteltoilla ja kysy, mitä he ajattelevat lähimetsistä. ÄÄNESTÄ EHDOKASTA, JOKA ON ALLEKIRJOITTANUT LÄHIMETSÄSITOUMUKSEMME. Lisää vinkkejä löydät osoitteesta ? SLL.FI/KUNTAVAALIT !
19 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Keskustoimisto Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu Etelä-Hämeen piiri 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-hame, FB: EtelaHameenLuonnonsuojelupiiri, Instagram: SLL sll_etela_hame Asikkalan luonnonystävät n Vuosikokous ke 12.3. klo 17 Asikkalan kirjastossa. n Saimaannorppaesitys ke 12.3. klo 18.15 Asikkalan kirjasto SLL:n norppa-asiantuntija Kaarina Tiasen esitys: Mitä kuuluu saimaannorppa. Ajankohtaisesitys norpan tilanteesta sekä suojelutyöstä. Tervetuloa! Janakkalan Luonto ja Ympäristö n Talviretki Mallinkaistenjärven retkeilyalueelle 22.2. klo 11. Tervetuloa talviretkeilemään ja tulistelemaan Kahilahden laavulle! Kokoonnutaan Mallinkaisten virkistysalueen parkkipaikan opastaulun luona. Liikumme lumija jäätilanteen sallimissa rajoissa. Lisätietoja: Johanna Sahila, 040 5533 743. n Kevätkokous ja lintukävely 22.3. klo 12.30 Keltaisella talolla, Hakoistentie 373. Lintukävely ennen kokousta klo 12.30. Oppaana Petri Hirva. Kävelyn jälkeen kokousasiat ja tarjoilua sekä Petri Hirvan Valkoselkätikka -kuvaesitys. Tervetuloa! Lisätietoja: Kuura Helanen, 050 3000 413, kuura@helanen.fi. n Kukon askel kevääseen 12.4. klo 10 Hakolan Marjatilalla, Piilokivi 26. Tapahtuman järjestäjänä Marjatila, yhdistyksen väki pitämässä pönttöpajaa. Tervetuloa mukaan rakentamaan kotipihan linnuille pönttö! Kaikki tarvikkeet ja työkalut löytyvät pönttöpajalta. Lisätietoja: Johanna Sahila, 040 5533 743. n Tornien taisto 3.5. klo 5 alkaen Toivajoen lintutornilla. Tule käymään ja seuraamaan havainnointia. Kävijöiden ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Joukkueeseen ilmoittautumiset ja tiedustelut: Raisa Tanner, 050 516 8901. Salpausselän luonnonystävät n Kevätkokous ma 5.5. klo 17.30 Trion palvelutorilla, tila Meri. Käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2024 tilinpäätös ja toimintakertomus. Kokouksen jälkeen Matti Peltonen kertoo metsiemme tilasta. n Tutustuminen Korpikankareen metsäalueeseen la 26.4. Kokoontuminen Kiikkulankadun pohjoispäässä parkkipaikalla klo 10.30. Hyvät retkijalkineet ja vaatteet, omat eväät. Timo Permanto tulee retken vetäjäksi. Retki päättyy noin 13.30 lähtöpaikalle. n Retki Nastolan Turranmetsään la 17.5. Lähtö retkelle klo 9.30 Nastolan urheilukeskuksen/uimahallin pysäköintipaikalta, Urheilutie 4. Pituus noin 3 km. Lahden kaupungin ympäristötoimen suunnitelmissa on tehdä alueesta luonnonsuojelualue. Luonnonsuojeluliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsenmaksu on 45 euroa vuodessa. Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelijal ehden, 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan. Liity jäseksi: sll.fi/liity Tutustu tuoreisiin jäsen etuihin: sll.fi/jasenelle Liity jäseneksi TAPAHTUMAT Lisää tapahtumia verkossa! sll.fi/tapahtumat KU VA AD O BE ST O CK
20 LUONNONSUOJELIJA 1/2025 Anni Simola • Vuoden vapaaehtoinen 2024 • Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja • Uudenmaan piirihallituksen jäsen Mitä teet vapaaehtoisena? Minulla on taloushallinnon koulutus ja pitkäaikainen talousja henkilöstöhallinnon konsultointityökokemus alalta isoissa konsulttitaloissa sekä työn ohella eri yhdistyksissä. Tälle osaamiselle on ollut käyttöä myös Luonnonsuojeluliitossa. Luonnon puolesta toimiminen Espyyn puheenjohtajana on aivan erilainen kenttä. Tässä työssä tavoitteet ovat luonnon puolustamisessa, eivät taloudellisten arvojen saavuttamisessa. Luonnonsuojeluliitossa olen oppinut erityisesti kaava-vaikuttamisesta ja ympäristön ja metsien luontoarvoista. Uuden oppiminen onkin parasta! Mikä saa sinut innostumaan? Innostun onnistumisista ja siitä, kun pystyn vaikuttamaan eri asioihin. Vaikka kaavavalitus ei tuottaisikaan tulosta, tiedän että olemme yrittäneet ja tehneet asian eteen paljon. Paperissa saattaa olla yhden henkilön allekirjoitus, mutta todellisuudessa takana on monen osaajan yhteinen panos. Espoon luonnossa riittää myös jatkuvasti uutta opittavaa. Mukava yhdessäolo muiden liiton aktiivitoimijoiden kanssa saa jaksamaan. Miksi kannattaa tulla mukaan toimintaan? Oman lähiympäristön säilymiseen vaikuttaminen on monelle perimmäinen syy. Me yritämme tehdä yhdistyksessämme asioita, joista jäsenistömme on kiinnostunut. On vieraslajitalkoita ja luontoretkiä, kuten Träskändan lepakkoretket ja pöllöretket. Olemme myös tehneet yhteisretkiä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa ja yhteistyötä asukasyhdistysten kanssa. Kun kannanottojemme takana on paljon asukkaita, saadaan kaupungin päättäjätkin kuuntelemaan eri tavalla. KU VA H. SI M O LA TAPAHTUMAT Etelä-Karjalan piiri 040 8200 293, saimaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys n Pöllöretki 7.3. klo 18–21. Lähdetään kimppakyydein Imatran uimahallin parkkipaikalta, Kotipolku 2. Talvisäässä seisoessa tulee helposti kylmä, joten pukeutukaa lämpimästi. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 364 3693, juha. jantunen@allergia.fi. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Kevätvuosikokous ti 11.3. klo 17.30 Saimaan luonnonsuojelukeskuksessa, Katariinantori 6. Vuosikokouksen perään klo 18 Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen kertoo Norppa LIFE-hankkeen tuloksista. Lisätiedot: kimmo.saarinen@sll.fi. n 34 vuotta päiväperhosten linjalla – luento ti 15.4. klo 18 Kaakkois-Suomen Marttojen tiloissa, Valtakatu 45. Luontoja ympäristöterveyden tutkija Juha Jantusen luento. Lisätiedot: kimmo. saarinen@sll.fi. n Kasviretki Ylämaan arboretumiin Kari Junnolan johdolla ja heti perään talkoilumahdollisuus keltamajavankaalin torjuntaan la 10.5. klo 13 alkaen. Kokoontuminen Lappeenrannan Linnoituksella klo 12.15 ja/tai Ylämaan Korupirtillä klo 12.45, josta siirrytään kimppakyydein kohteelle. Kesto noin 3–4 tuntia. Lisätiedot: jari.kiljunen@sll.fi. n Tuosan kasviatlaskartoitus, ensimmäinen retki ti 20.5. klo 17. Sudensalmen pysäköintipaikka, Vehkataipaleentie 589. Kasviretken kesto noin 2 tuntia. Lisätiedot: kimmo.saarinen@sll.fi. Etelä-Savon piiri 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/etelasavolsp Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys n Kevätkokous ti 18.3. klo 17.30 Järjestötalo Kolomosessa (Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna) ja etäyhteyksin. Kainuun piiri 040 774 1983, kainuu@sll.fi Seuraa: sll.fi/kainuu, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri Keski-Suomen piiri 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Seuraa: sll.fi/keski-suomi FB: ksluonnonsuojelu n Piirin kevätkokous ke 26.3. klo 16.30 alkaen Jyväskylän pääkirjastolla. Kokouksen jälkeen kaikille avoin yleisötilaisuus klo 17.30–19, jossa biologi Kristiina Nyholm ELY-keskuksesta ja LUMOAVA-hankkeesta esittelee uutta Keski-Suomen luonnon tila -raporttia. Tietoa mm. Keski-Suomen vastuulajeista. Tervetuloa! Lisätiedot: keski-suomi@ sll.fi, 040 354 0063. n Retki Salamajärven kansallispuistoon su 25.5. Piiri järjestää Keski-Suomen alueen jäsenille ohjelmallisen koko päivän retken piirin ja yhdistysten 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Bussikuljetus. Ilmoittautuminen retkelle aukeaa maaliskuussa – seuraa piirin tiedotusta ja nettisivuja! Jyväskylän seudun yhdistys n Luento 18.3. klo 18–19.30 Jyväskylän kaupunginkirjastossa, Vapaudenkatu 39-41. Yhdistys järjestää yhdessä kansalaisopiston kanssa kolmen sarjan tilaisuuden, joista ensimmäinen on tiistaina 18.3. luentosalissa 1 (1. krs). Tanja Korvenmaa käsittelee luennollaan permakulttuurin periaatteita, joiden avulla voidaan muokata elinympäristöä kestävämmäksi ja kiertotaloutta pidemmälle. Seuraavat tilaisuudet: 1.4. Syötävä metsäpuutarha -lyhytkurssi sisältää luennon ja metsäpuutarhasuunnitteluharjoituksen. Kouluttaja Joel Rosenberg. 16.4. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja villiinnyttäminen pihassa, puutarhassa ja asuinalueella. Kouluttajana Marjaana Hassani. Lisätietoja: jyvaskyla@sll.fi ja sll.fi/jyvaskyla/tapahtumat n Kevätkokous to 20.3. Jyväskylän kaupunginkirjastolla ja sen jälkeen yleisötilaisuus klo 18–19.30. Saamme katsauksen Suomen pölyttäjiin kuvien ja tieteellisen tutkimustiedon kera. Miten parannamme meille kaikille elintärkeiden pölyttäjien elinolosuhteita? Tiedätkö vaikkapa lahopuun ja pajujen merkityksen? Asiantuntijana tutkija Ida-Maria Huikkonen Suomen Ympäristökeskuksesta. Tervetuloa! n Tervetuloa kevään pöllöretkillemme! Pöllöjen lisäksi havainnoimme myös muuta kevätillan elämää ja jaamme luontokokemuksia. Retkien kesto n. 4 tuntia. Kokoontuminen ja lähtö aina klo 20 Savelan S-Marketin parkista (Jkl). Retket ovat maksuttomia, mutta kyytiläisten on hyvä varautua maksamaan joku pieni korvaus polttoaineesta. Kohteet tarkentuvat myöhemmin. Mukaan säänmukainen vaatetus ja varavaattetta sekä halutessa eväät. Retket tehdään kimppakyydeillä. Kerro ilmoittautumisesi yhteydessä, tarvitsetko kyydin vai voitko tarjota sitä. Max. 3–4 autoa/retki. Ilmoittaudu retken oppaalSuo men luonnonsuoje luli itto