lippajärvi -Kauniainen 2015 7 www.lippajarvi-lehti.net www.facebook.com/lippajarvilehti Testaa Espoo tietoutesi? s. 4 Kävisinkö Asuntomessuilla? s. 7 Glimsin kesä on täynnä tapahtumia s. 3 Seuraa Miliksen tapahtumia täältä Mili´s Food & Café info@milisfood.fi MILI´S FOOD & CAFÉ LEPPÄVAARAN URHEILUPUISTOSSA SIJAITSEMME REEBOK ARENAN JÄÄHALLISSA 2. KRS:SSA PINGVIINI JÄÄTELÖKIOSKI AVOINNA HEINÄKUUSSA JOKA PÄIVÄ, KAHVILASSA KESÄAUKIOLOAJAT TAPAHTUMIEN MUKAAN www.milisfood.fi
3 Virto Oy Kiinteistönvälitys ja rakennuttaminen Virve Airaskorpi Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 050 585 5333, virve.airaskorpi@virto-oy.com Asunnon myynti ja ripeät remonttimiehet Virtolta. Heitä huolesi hoidamme kaiken puolestasi! Riistatie 1, Lippajärvi, 02940 Espoo Välityspalkkio 2% + alv. ILMOITTAJAN KESÄETU ON... Tavoita alueemme asukkaat kesäkuukausinakin. Puhelin 09-2600107 Lähialueen tapahtumia Työnäytös Talomuseo Glimsissä: pitsinnypläystä Espoon pitsinnyppläys ry. näyttää miten pitsiä nyplätään. Talomuseo Glimsissä pääsee kokeilemaan kädentaitoja tunnelmallisessa vanhanajan maalaisympäristössä. Ennakkoilmoittautuminen ryhmille. Pääsyliput museorakennuksiin ja museon tapahtumiin 4€/3€, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Vuosikortti 15 €. Keskiviikkoisin vapaa pääsy. Päiväkotija koululaisryhmät opettajineen aina ilmaiseksi. Kellonaika: 12:00-14:00 Glimsintie 1, Talomuseo Glims Heinäkuun ajankohdat: 4.7. ja 14.7.2015 klo 12:00-14:00 Ohjattua jousiammuntaa Talomuseo Glimsissä Talomuseo Glimsissä esitellään kädentaitoja tunnelmallisessa vanhanajan maalaisympäristössä. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen välttämätön. Pääsyliput museorakennuksiin ja museon tapahtumiin 4€/3€, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Vuosikortti 15 €. Keskiviikkoisin vapaa pääsy. Päiväkotija koululaisryhmät opettajineen aina ilmaiseksi. Kellonaika: 13:00-15:00 Glimsintie 1, Talomuseo Glims 17.7. ja 31.7.2015 Klo 13.00-15.00 Toiminnallinen opastus Talomuseo Glimsissä: Maalaislasten elämää entisaikaan Opastuksella kerrotaan lasten elämästä entisajan maalaistalossa ja kokeillaan itse vanhoja lasten askareita. Pääsyliput museorakennuksiin ja museon tapahtumiin 4€/3€, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Vuosikortti 15 €. Keskiviikkoisin vapaa pääsy. Päiväkotija koululaisryhmät opettajineen aina ilmaiseksi. www.espoonkaupunginmuseo.fi Glimsintie 1, Talomuseo Glims Heinäkuun ajankohdat: 2.7. Ja 16.7.2015 Klo 13.00-14.00 Kansainvälinen nuorten leiri tuo maailman Kauniaisiin Keskikesällä Kauniaisissa saattaa havaita tavallista kansainvälisempää ihmisvilinää. 10.7–1.8. Kauniaisissa järjestettävällä CISV:n leirillä edistetään nuorten johtajuusja viestintätaitoja sekä vahvistetaan heidän itsetuntoaan kasvatuksellisten aktiviteettien ja leikin kautta. Kolmen viikon StepUp -leiri on monikielinen ja monikulttuurinen kokemus: 14-vuotiaita osallistujia on 36 ja he ovat kotoisin 9 eri maasta: Italiasta, Itävallasta, Japanista, Kiinasta, Libanonista, Puolasta, Unkarista, Yhdysvalloista ja Suomesta. Leirillä järjestetään avoimien ovien päivä su 26.7.2015 klo 15:00– 18:00, jolloin vierailijat ovat tervetulleita! Leirin teemana on kommunikaatio ja sen suojelijana toimii Marko Vuoriheimo, paremmin tunnettu muusikkona nimeltään Signmark. Leirin järjestää CISV Helsinki, jonka tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus kasvaa aktiivisiksi maailmankansalaisiksi ja solmia maailmanlaajuisia ystävyyssuhteita. Lisätietoja CISV:stä sekä Step Up –leiristä: http:// bit.ly/1GCnW2G -Suopursujen huumaava tuoksu houkuttelee suoretkelle Espoon soilta löytyy jälkiä menneisyydestä sekä uhanalaisia lajeja Suomi kuuluu maailman soisimpiin maihin, vaikka luonnontilaisia soistamme on enää pieni osa. Suon eliöstö on sopeutunut rahkasammalten hallitsemaan vetiseen ympäristöönsä. Kulkija löytää suolta paljon kaunista nähtävää ja koettavaa, kuten alkukesällä kukkivien suopursujen huumaavan tuoksun. Espoossa erityyppistä suoluontoa on paljon, yleisimpänä rämeet eli suopursun valtakunnat. Suot ovat suokasvillisuuden muodostamia eliöyhteisöjä, jotka muodostavat turvetta. Erilaisia suotyyppejä ovat karut nevat ja ravinteikkaat letot, sekä puustoa kasvavista soista kuusivaltaiset korvet ja mäntyvaltaiset rämeet. Luhdat ovat tulvavesien muovaamia rantasoita. Soisuuteen vaikuttaa maamme viileä, kostea ilmasto ja tasainen maaperä. Ensimmäiset suot ovat syntyneet jo 10 000 vuotta sitten mannerjäätikön vetäytyessä. Lisäksi soita syntyy metsämaan soistuessa ja vesistöjen umpeenkasvun seurauksena. Soiden alppiruusut valloittavat alkukesällä Suoluonto on suomalaisille samalla tuttu ja outo ympäristö. Suot ovat harvinaistuneita luontotyyppejä ja monen eliön koti, mutta soilla on tarjota myös ihmiselle monia hyötyjä, niin sanottuja ekosysteemipalveluita. Suot pidättävät tulvia ja puhdistavat vettä, sitovat hiiltä sekä tarjoavat virkistyspaikkoja ja luontoelämyksiä. Myös turpeen tuotannon voi lukea ekosysteemipalveluksi, mutta turpeen nosto tuhoaa samalla itse ekosysteemin ja kaikki muut sen tarjoamat hyödyt. Alkukesällä Espoon soille kannattaa lähteä ihailemaan suon värejä ja aistimaan aromikasta tuoksua. Suopursurämeitä voi pitää luonnonvaraisina alppiruusupuistoina, sillä suopursut luokitellaan samaan sukuun alppiruusujen kanssa. Lammen suoreunuksella kukkivat raate ja kurjenjalka. Varjoisassa korvessa voi ihailla metsäkortteiden minikuusikoita ja hyvällä onnella kuulla pikkusiepon haikean säkeen. Espoosta löytyy monia uhanalaisia suolajeja Suomen tulkitaan joskus saaneen nimensäkin soista, joita maamme pinta-alasta on ollut jopa kolmannes. Soita on kuitenkin ojitettu 1800-luvulta lähtien maassamme jopa puolet, ja jäljellä olevistakin luonnontilaisia on enää vähän. Myös Espoossa soista on ojitettu noin puolet. Jäljellä olevien luontoarvojen turvaaminen onkin erityisen tärkeää, sillä lähes kaikki suoluontotyypit ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia. Espoossa rämeiden jälkeen yleisimpiä suotyyppejä ovat korvet ja nevat. Espoon suot ovat pääasiassa kuperia, niukkaravinteisia keidassoita sekä saravaltaisia soita. Soidemme syvyyksistä löytyy viestejä menneisyydestä, muun muuassa tuhansia vuotta sitten hävinneen vesipähkinän pähkinöitä. Luonnontilaisten soiden vähentyessä myös niiden lajit ovat uhanalaistuneet. Espoossa uhanalaisia suolajeja ovat pikkukihokki, suoneidonvaippa ja korpihohtosammal. Suoreunaisilla lammilla viihtyvät kaakkuri ja luontodirektiivin tiukasti suojelema sirolampikorento. Monet Espoon arvokkaimmista soista on turvattu lailla. Näitä ovat mm. Tremanskärr, Luukin Pitkäsuo sekä Matalajärven nevat ja luhdat. Espoossa on yhä myös useita suojelemattomia maakunnallisesti arvokkaita suokohteita. Suoseuran ja Villa Elfvikin luontotalon yhteistyössä tekemän Suon sylissä näyttelyn avajaiset ovat ti 11.8.2015 klo 18. Avajaisissa pääset nauttimaan suoluonnon antimista kaikin aistein. Voit kokeilla turvehoitoja kasvoihin tai käsiin tai ostaa suon antimista tehtyjä tuotteita. Ilmoittautuminen avajaisiin 5.8. mennessä Villa Elfvikiin puh. 09 8165 4400 tai villaelfvik@espoo. fi. Näyttely on avoinna 12.8. 18.10.2015. Tule katsomaan mistä löytyvät Espoon hienoimmat suoluontokohteet!
4 25.7. klo 13 Turnaus on ravintoloiden välinen 16 turnausvuosi Turnauksen isäntänä toimii Ravintola Kapteenin Kajuutta ja turnaus pelataan Laajasalossa Kaikille pelaajille ruoka ja juoma Ilmoittaudu mukaan Restaring ravintolasi joukkueeseen kassalla! Ravintolat löydät osoitteesta K-18 ILMOITTAUDU MUKAAN Restaring ravintolasi joukkueeseen kassalla! Ravintolat löydät osoitteesta www.restaring. Osanottomaksu 10e sisältää: Meno-paluu kuljetus ravintolastasi. Meno klo 13. Ruokailu ja kisajuoma Ota mukaan omat onget ja syötit. Ei virveleitä, verkkoja tai katiskoita... Voittajille pokaalit seuraavista kilpailulajeista: Nopein kala Pienin kala Suurin kala Parhaan ravintolan kalasaalis Vuoden 2015 kalastaja Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen VInKIT KEsään Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kannustaa nauttimaan kesästä, kunhan pitää kiinni hyvistä ruokailutottumuksista ja liikkuu tarpeeksi myös lomakautena: – Lomakauden haaste on arkisten rutiinien puuttuminen. Rutiineista irrottautuminen välillä on toki tärkeää, mutta painonhallinnan kannalta usein riski. Kesällä ryhmäliikuntatunnit loppuvat, lomalla ei pääse valmiiseen lounaspöytään henkilöstöravintolaan ja vuorokausirytmikin saattaa muuttua arkeen verrattuna oleellisesti. Lomalla kuitenkin on myös paljon painonhallinnan kannalta tärkeitäkin elementtejä: saa nukkua oman unentarpeen mukaan ja univelat pois. Lisäksi mahdollinen työstressikin purkautuu, joka arjessa saattaa lisätä syömishimoja. Ohessa vinkkejä siihen, miten nauttia kesästä siten, että elokuulla lomalta palatessa arkivaatteet vielä mahtuvat ylle: 1) suunnittele ateriasi On hyvä pyrkiä pitämään säännöllinen ateriarytmi ja suunnitella ateriat etukäteen kesälläkin. Tee mökilläkin aina ostoslista ja käy ruokaostoksilla vain muutaman kerran viikossa. Vältyt kauppojen houkutuksilta, kun et mene nälkäisenä kauppaan. Osta vierasvarat vasta sitten, kun vieraat todella tulevat. 2) nauti grillaamisesta hyvällä omallatunnolla Grillaaminen tuo monesti perheen ja ystävät nauttimaan yhteisestä ateriasta. Grillaamista ei kuitenkaan tarvitse jättää painonpudotuksen vuoksi väliin: esimerkiksi grillattu kala, kana tai liha yhdessä kasvisten kanssa voi olla ravintoarvoiltaan terveellinen vaihtoehto. Poista näkyvä rasva lihasta ja suosi lihavalmisteiden sijaan käsittelemätöntä lihaa, sillä siinä on vähemmän rasvaa. Muista kuitenkin kohtuullinen annoskoko, vaikka grillattu ruoka olisikin valittu järkevästi. Suomalaisilla on tapana ”urakoida” erityisesti grillattua ruokaa liian suuria annoskokoja. 3) älä unohda lautasmallia Kesän aterioilla lautasmallia ei kannata unohtaa. Täytä puolet lautasesta kesän tuoreilla vihanneksilla, yksi neljäsosa kalalla, lihalla tai kanalla ja loput uusilla perunoilla tai riisillä. 4) Liiku spontaanisti Liikunnalla on tärkeä rooli painonhallinnassa ja lihasmassan säilyttämisessä. Kesä tarjoaa monia tapoja yhdistää liikunnan ja ilonpidon: pyöräretket, uintireissut tai vaikkapa leikkimielinen frisbee-peli ystävien kesken. 5) Muista juoda vettä ja nauti alkoholia vain kohtuudella Kesäkuumalla veden nauttiminen on tärkeää kaikille, mutta painonpudottajien tulee erityisesti muistaa juoda riittävästi vettä. Huomaa, että kaloripitoisista juomista ja erityisesti alkoholista tulee nopeasti kerättyä energiaa yhden aterian verran päivässä. AUTOHUOLTO KIVIMÄKI www.autohuoltokivimaki. www. xus. Autokorjaamo Hannuksenpelto 8 B Espoo, puh. 0400-866 001 Kesärengaspaketit, rengastyöt ja -säilytys, keväthuolto, määräaikaishuollot, korjaukset, ruostevauriot, ilmastoinnin huolto ja täyttö. Opetuspolkimien asennus ja vuokraus. Kesän iloksi Espoo-visa Testaa perheesi tai ystäviesi Espoo-tietouden taso kymmenen visaisen kysymyksemme avulla. 1)Espoossa on tänään noin 267 000 asukasta. Vuonna 1920 heitä oli noin a) 9000, b) 19 000, c) 29 000, d) 39 000? 2) Espoon pääkielten (suomi 82 % ja ruotsi 8 %) jälkeen kolmanneksi suurin kieli on a) viro, b) venäjä, c) englanti, d) somali? 3) Velskolan Pitkäjärven keskimääräinen syvyys on a) kolme, b) viisi, c) seitsemän, d) kymmenen metriä? 4) Espoon nimen alkuperä on a) Kauklahdessa mereen laskevan joen rantojen haapaisuus (äspe), b) muunnos vanhasta ruotsinkielisestä sanasta espåå eli suomeksi eespäin, c) englantilaisten arkeologien käyttämä lempinimi Spoon, d) Bembölen torpan ensiasukas Edvard Sacheus Påminne? 5) Espoossa on pohjoismaiden suurin a) yhtenäinen peltoaukeama, b) merikotkan pesä, c) palokunta, d) kaatopaikka? 6) Espoon Bluesin edellinen nimi oli a) Espoo Hockey, b) Kiekko Espoo, c) Jäähonka, d) Icehearts? 7) Viime SM-liigakauden parhaaksi jääkiekkoilijaksi äänestettiin a) Kim Hirschovits, b) Juuse Saros, c) Jukka Voutilainen, d) Edward Moses? 8) Espoon vaakunassa on a) hevosenkenkä, b) vene, c) kantele, d) kivääri? 9) Espoon modernin taiteen museon nimi on a) WeeGee, b) Esteri, c) Emma, d) Monna? 10) 75-vuotiaan Karjalan Liiton puheenjohtaja on a) Martti Ahtisaari, b) Marjo MatikainenKallström, c) Raija Vahasalo, d) Alexander Stubb? Vastaukset edellä oleviin kysymyksiin: 1a, 2b, 3a, 4a, 5d, 6b, 7a, 8a, 9 c, 10b.
5 LähdEKEsKus pALvELEE Lähderannantie 22 Pääkaupunkiseutulaisen lomabudjetti on 1841 euroa Suomalaiset aikovat tänä vuonna kuluttaa kesälomaansa lähes saman verran rahaa kuin viime vuonna. Tänä kesänä suomalainen kotitalous suunnittelee käyttävänsä rahaa keskimäärin 1 410 euroa, kun viime vuonna vastaava summa oli 1 442 euroa. Viidessä vuodessa suomalaisten lomabudjetti on pienentynyt keskimäärin 150 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvien kesälomabudjetti on isoin, 1 841 euroa. Se laski viime vuodesta, jolloin pääkaupunkilaiset arvioivat käyttävänsä lomaan rahaa 1 990 euroa. Itä-Suomessa, PohjoisSuomessa ja Länsi-Suomessa asuvien lomabudjetti puolestaan nousi tänä vuonna. Itäsuomalaiset aikovat kuluttaa lomaan rahaa 1 200 euroa, kun viime vuonna kesälomakassa oli 1 082 euroa. PohjoisSuomessa asuvat arvioivat käyttävänsä 1 168 euroa, kun viime vuonna vastaava summa oli 1 134 euroa. Länsisuomalaiset käyttävät tänä vuonna 1 301 euroa, kun viime vuonna kesäbudjetti oli 1 243 euroa. Loma rahoitetaan palkasta ja säästöistä Yli 60 prosenttia suomalaisista kertoo rahoittavansa kesäloman palkastaan. Lähes puolet vastaajista kertoo säästäneensä lomaa varten. Tämä on hyvä uutinen. Lainaa ei aio kesälomaan käyttää kuin prosentti vastaajista ja luottokorttiakin vilauttaa vain 12 prosenttia. Tulos kuvastaa suomalaisten järkevää suhtautumista oman taloutensa hoitoon, kertoo johtaja Jari Ohrankämmen Nordean varallisuudenhoidosta. Säästäminen on taloudellisin tapa varautua lomaajan ylimääräisiin menoihin. Sopiva säästämismuoto loman rahoittamiseksi on tilisäästäminen tai säästäminen matalariskiseen rahastoon. Mielestäni hyvä tapa varautua kaikenlaisiin ylimääräisiin menoihin on jakaa säästäminen kolmeen eri tavoitteeseen eli varakassaan, pitkäaikaiseen säästämiseen sekä eläkepäivien varalle. Varakassasta voi ottaa rahaa nopeasti käyttöön esimerkiksi loman tai muiden pienehköjen menojen rahoitukseen. Pitkäaikaisen säästämisessä taas voidaan tavoitella korkeampaa tuottoa, eli sijoittaa varoja esimerkiksi osakemarkkinoille, neuvoo Ohrankämmen. TNS Gallup tutki Nordean toimeksiannosta kesäloman kustannuksia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa internet-paneeleja käyttäen.. 99€ ovh. 105€ 40€ ovh. 45€ www.hiusjakauneuslahde.fi/nettiajanvaraus Lähderannantie 22 02720 Espoo 0400 585 272 Aukioloajat: 10:00–17:00 (ma-pe) 10:00–14:00 (la) muina aikoina sopimuksen mukaan
6 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taideja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, musiikki-instrumentteja, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225 Sepeli on ässä. 010 3911 900 www.seepsula.fi Kaikki kiviainekset rakentajalle. suomalainen unelma murroksessa – omakotitalot siirtyvät kaupunkeihin? Haastava taloustilanne on viime vuosina näkynyt myös omakotirakentamisessa. Vaikka tilanne on hiljalleen parantumassa, omakotitaloja aloitetaan vielä selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tulevaisuudessa pientalorakentamisessa on kuitenkin mahdollisuuksia uudenlaisen suunnittelun avulla, joka tuo omakotitalot jopa kaupunkien keskustoihin. Omakotitaloja rakennetaan arvioiden mukaan tänä vuonna 5 000 ja ennuste ensi vuodelle on 5 200 omakotitaloa. Viime vuonna omakotitaloja aloitettiin noin 5800 kappaletta. Vielä kymmenen vuotta sitten vuodessa rakennettiin 16000 erillistä pientaloa. – Haastava taloustilanne on näkynyt pientalorakentamisessa yleisenä epävarmuutena. Pankit ovat kiristäneet lainaehtojaan ja rahoitusta on vaikeampi saada. Toisaalta ihmiset eivät uskalla aloittaa rakentamista, vaikka rahoitus olisikin kunnossa, Jämerän hallituksen puheenjohtaja Eero Kalliokoski sanoo. -Kuitenkin juuri nyt olisi edullinen aika rakentaa. Korot ovat alhaalla, laadukasta työvoimaa on saatavilla ja lisäksi tarjolla on laaja valikoima toimittajia ja vaihtoehtoja, Kalliokoski jatkaa. Yksilöllisyys huomisen trendi Kalliokoski uskoo, että tulevaisuudessa pientalorakentamisessa on paljon mahdollisuuksia hyvän ja uudenlaisen suunnittelun avulla. – Pientalorakentamisessa pitää kehittää perinteisen omakotiasumisen rinnalle uudenlaista, kasvukeskuksiin, pienille perheille ja pienille tonteille soveltuvaa rakentamista. Esimerkkinä tällaisesta kehitystyötä Kalliokoski mainitsee Pientaloteollisuus ry:n ja Tampereen teknillisen yliopiston hankkeen, jossa kehitetään kaupunkiympäristöihin soveltuvia pientalokonsepteja. Hankkeessa pyritään toisin sanoen yhdistämään suomalaisten suosikkiasumismuoto, pientalo, ja jatkuvasti vahvistuva trendi kerrostaloasumisesta kaupungissa. – Suomalaisen pientaloteollisuuden pitää tulevaisuudessa tarjota kuluttajille yksilöllisempiä ratkaisuja. Jatkossa erilaisten perheiden yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin suunnitellaan pientaloja, jotka ovat edelläkävijöitä niin rakennusteknisesti kuin arkkitehtuuriltaankin, Kalliokoski sanoo. Pientaloteollisuus kannattavaksi Vuosikymmeniä pientaloteollisuuden parissa työskennelleen Kalliokosken mielestä pientaloteollisuus voi olla kannattavaa tässäkin markkinatilanteessa. -Laadukkaan suunnittelun lisäksi töiden hyvä organisointi on erittäin tärkeää. Kysymys on kokonaisuudesta, aina arkkitehtisuunnittelusta valmiiseen taloon. Tekniset virheet ja ongelmat johtuvat useimmiten siitä, että töitä tehdään väärässä järjestyksessä. Hänen mukaansa myös laadukas asiakaspalvelu on avainasemassa. Asiakkaille kehitetään koko ajan yhä parempia ja energiatehokkaampia materiaaliratkaisuja, mutta myös itse rakennusprojektia helpottavia palveluja. – Esimerkiksi ammattimaisesti toimivilla talotoimittajilla on käytössään sähköinen työkalu, jossa myös asiakkaat voivat internetin välityksellä seurata urakan kehittymistä, vaikka itse työmaalla ei pääsisikään aktiivisesti vierailemaan. Samalla työmaan etenemisestä syntyy raportti asiakkaan käyttöön, Kalliokoski kertoo. Jämerä-Leija valmistumassa Vantaan asuntomessualueelle. Kuvaaja Anne Hassinen. Kuva Asuntomessut
7 Helsingin Lasi ja Puu Oy Pohjolankatu 43, 00610 Hki Ma Pe klo 08-16 puh. 09-791 590, 09-792 100 fax. 09-777 4620 “yli 20 vuoden ammattitaidolla“ Etsitkö paikkaa, jossa voit elää omannäköistäsi elämää palveluiden keskellä? Sinullekin Wilhelmiinasta? Tapiolan tennispuiston ulkokentät HUIPPUKUNNOSSA! Tule pelaamaan tennistä! Tuulikuja 1, Tapiola, 02100 ESPOO Puh. 867 6530 www.tennispuisto.? Avoinna Kesäaikaan 1.4.–30.9. ma-pe 9–16 la-su 10–16 Talviaikaan 1.10.–31.3. ma-pe 9–15 su 10–16 ELFVIKINTIE 4, ESPOO 09 8165 4400 VILLAELFVIK@ESPOO.FI WWW.ESPOO.FI/VILLAELFVIK Villa Elfvikin luontotalo Luontoelämyksiä ympäristöstä kaiken ikäisille Tervetuloa tutustumaan luontopoluille sekä retkillemme! Messutaloja viimeistellään Vantaan Kivistössä Asuntomessujen alkuun aikaa muutama viikko. Vantaan messualueella ripeimmät rakentajaperheet ovat saaneet urakkansa jo miltei valmiiksi: puolisen tusinaa kohteista on siinä vaiheessa, että ne alkavat olla loppusilausta vailla. Suurin osa taloista on erittäin hyvin aikataulussaan ja vain muutama joutuu hiukan kirimään loppua kohti. -Silti useimmiten aika monessa kohteessa viimeisiä listoja kiinnitellään ja pölyjä pyyhitään vielä avajaisia edeltävänä iltana, sanoo aluevalvoja Tiina Rantala vuosien messukokemuksella. Pihatyöt on aloitettu jo useimmissa kohteissa. Rakentajat ovat tehneet yhdessä multaja siirtonurmitilauksia ja onnistuneet näin säästämään kustannuksissa. Yhteisen tekemisen meininki kannustaa messurakentajaperheitä kohti h-hetkeä, jolloin kaiken on oltava valmiina ja talojen ovet aukeavat suurelle yleisölle. Kerrostaloista Opaali ja Spinelli ovat valmistuneet aikataulussaan ja näyttelyasuntoja sisustetaan parhaillaan. Puukerrostalo PuuMera on jäänyt hieman muista jälkeen, mutta siinäkin näyttelyasunnot ja messutoimintojen tilat saadaan kyllä ajoissa valmiiksi: -Kyseessä on Euroopan suurin puukerrostalo, joten messukävijöille nähtävää riittää runsaasti vaikka joku kulma jäisi talossa vähän keskenkin, sanoo projektijohtaja Paavo Hiltunen. Asuntomessut Vantaan Kivistössä 10.7.-9.8. Antero Tenhunen, Asuntomessut
8 Vältä vaara mökillä tutuilla vesillä hukkuu helpoiten Suurin osa veneonnettomuuksista tapahtuu tutuilla vesillä pienellä veneellä. Erityisesti pikkuveneisiin lähdetään huolettomammin kuin isompiin paatteihin. Vain 10 prosentilla vesiliikenteessä hukkuneista on ollut pelastusliivit päällä. Suurin osa veneonnettomuuksista ja hukkumisista ei satu isoilla muskelipaateilla avomerellä vaan pienellä soutuveneellä tutuilla vesillä. – Vahinkoja sattuu, koska mökkirannassa ollaan välinpitämättömiä ja unohdetaan turvallisuusasiat. Koska soutuveneitä ei rekisteröidä, ne ovat lisäksi usein huonokuntoisia , listaa LähiTapiolan projektijohtaja Antti Määttänen. Pelastusliivit pelastaisivat monen hengen, sillä vain 10 prosentilla vesiliikenteessä hukkuneista on ollut pelastusliivit päällä. – Pikkuveneeseen myös lähdetään usein huolettomammalla asenteella kuin isoon paattiin ja silloin pelastusliivitkin jäävät pukematta, Määttänen sanoo. Helle, humala ja huolimattomuus on huono kombo vesillä. Kesäaikaisista hukkumisista jopa 60 prosenttia tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. – Pysytään vesillä vesilinjalla ja katsotaan myös kaverin perään. Eli ei päästetä päihtynyttä veneeseen, Määttänen muistuttaa. Hinaa rantaan, älä nosta Uimataidossakin olisi petrattavaa, sillä joka kolmas suomalainen ei osaa uida. – Uimataito määritellään riittäväksi, jos ihminen pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Järveltä rantaan on usein pitempi matka. On sitä paitsi ihan eri asia uida kylmässä vedessä vaatteet päällä kuin lämmitetyssä altaassa uikkareissa, sanoo Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Anne Hiltunen. Jos kaveri tipahtaa veneestä veteen, kannattaa hänet ensisijaisesta yrittää kalastaa veneen viereen. Apuna voi käyttää vaikkapa narun päähän sidottua muovikanisteria. Kanisteriin on hyvä lurauttaa vähän vettä, jotta se on painavampi ja lentää heitettäessä kauemmas. – Kannattaa mieluummin hinata pelastettava rantaan kuin yrittää kiskoa häntä veneeseen. Jos nostetaan, niin sitten veneen perästä, koska sivusta nostettaessa vene saattaa kellahtaa nurin, Hiltunen opastaa. Jos vedestä noukittu ei enää hengitä, hänet viedään nopeasti rantaan, aloitetaan elvytys ja hälytetään apua hätäkeskuksesta. Hätäilmoituksen tekemisessä helpottaa, että on selvittänyt sijaintinsa etukäteen karttakoordinaattipalvelusta. Selvitä lomamökkisi koordinaatit – Karttakoordinaattipalvelua käytetään hätäilmoituksen tekijän sijaintitiedon selvittämiseen. Se auttaa mökkiläisiä, veneilijöitä ja muita luonnossa liikkujia, jotka eivät välttämättä tiedä sijaintinsa tarkkaa osoitetta. – Voit selvittää koordinaatit etukäteen esimerkiksi tietylle saarelle, uimarannalle tai mökkipaikalle. – Ota karttakoordinaattipalvelu käyttöösi ennen lomareissulle lähtemistä osoitteessahttp://www.112.fi/ hatanumero_112/tieda_sijaintisi – Tulosta tarkat koordinaatit mukaasi. MAINOSTAJA OLE SIELLÄ MISSÄ OSTOPÄÄTÖSKIN Kädessäsi olevan lehtemme lukijoista: