2 Linkki 3 | 2017 Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää puh. (019) 4587 1 www.hus.fi Sähköpostiosoitteemme: etunumi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh. 050 4277 399 faksi 019 4587 2407 anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Eila Sailas Karoliina Hyttinen Sirpa Palamaa Taina Tarus Tilaukset ja osoitteenmuutokset anne.ikalainen@hus.fi Paino: 2017 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Anni Karppila Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään tai Kellokosken sairaalan neuvonnasta. 25. vuosikerta www.lehtiluukku.fi Linkki-lehden rinnalle uutiskirjeet Yhteisölehti Linkki ilmestyy ensi vuonna kaksi kertaa; kesäkuussa ja joulukuussa. Lisäksi Linkin rinnalle otetaan käyttöön uutiskirjeet, joita julkaistaan vuoden aikana neljä kappaletta. Linkki-lehden sisällöllinen rakenne muuttuu myös jonkin verran. Jatkossa Linkkiin kirjoitetaan juttuja, joiden painopiste keskittyy Keski-Uudenmaan sote-alueen hankkeisiin ja aiheisiin, jotka kiinnostavat myös alueellisesti ja muita HUSlaisia, kattaahan Linkin levikki melko laajasti myös alueen perusterveydenhuollon toimijat ja muita yhteystyötahoja. Uutiskirjeet tullaan jakamaan sairaanhoitoalueella sisäisesti ja niihin on tarkoitus keskittää lyhyinä tietoiskuina sellaisia projekteja ja tapahtumia, jotka kiinnostavat lähinnä Hyvinkään sairaanhoitoalueen henkilökuntaa. Viikkotiedote Vinkki ilmestyy jatkossakin joka toinen viikko, ja rakenne tulee säilymään pääpiirteittäin entisellään. Tämä ensi vuonna tapahtuva muutos on kokeilu ja nähtäväksi jää, tuleeko tästä kokeilusta uusi toimintatapa tuleville vuosille. Samoin kuin nähtäväksi jää myös se, että tuoko sote-uudistus uusia kiemuroita tiedottamisen ja yhteisölehden toimittamisen rintamalle. Sote-uudistuksista huolimatta, vuosi 2018 tuo aivan varmasti uudenlaista pöhinää Sairaalanmäelle rakennushankkeiden valmistuttua ja tänne suunniteltujen toimintojen käynnistyttyä. Tässä saattaakin olla hyvä hetki uudistaa tiedotusja toimitustyöhön liittyviä toimintamalleja ajanhengen mukaisiksi. Ehkä tämä Linkkilehden uudistuminen ja uutiskirjeiden käyttöönotto onkin jo yksi askel uuteen aikakauteen. Suomi 100 -juhlahumun jälkeen onkin sitten aika virittää mieli joulun tunnelmaan ja rauhoittua hetkeksi viettämään joulua kukin omalla parhaaksi katsomallaan tavalla. Tunnelmallista joulunaikaa kaikille Linkin lukijoille ja menestystä uudelle vuodelle. Jouluterveisin; Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1703_2-3.indd 2 30.11.2017 9:17:53
3 | 2017 Linkki 3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 Keski-Uudenmaan sosiaalija terveyspalvelut kuntayhtymään 6 Akuuttihoidon uusia tuulia Keski-Uudellamaalla 8 Kohti alueellista kotisairaalatoimintaa Keski-Uudellamaalla 11 Yhteinen ikääntyneiden alueellisen kotikuntoutusmallin kehittäminen käynnistyi 13 Kiireellisen hoidon puhelinneuvonta muuttaa muotoaan maaliskuussa 2018 14 Asiakkaan osallistamisen ja vaikuttamisen kanavat terveyspalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä 16 Terveystupa tukee psykiatrisia potilaita fyysisen terveyden vaalimisessa 18 Hyvinkään päivystyksen hygienian nonstop-koulutukset 19 Uutta sairaalasiivouksessa ’’NOKOTIN’’ TULEE – potilasja työturvallisuutta parantamassa 20 Ensihetket kuviksi Hyvinkään sairaalan synnytysosastolla 21 Mopohuutokaupasta historian suurin lahjoitus pienten lapsipotilaiden hyväksi 22 ALBUMI Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja Hyvinkään kaupungin uudisrakennuksen harjannostajaiset 24 Roskasakin täsmäisku Hyvinkään sairaalaan 25 Hyvinkään sairaanhoitoalueen Ympäristöseminaari Roskapoliisi opasti ympäristöystävällisempään tapaan toimia 25 Energiansäästöviikolla taidetta sairaalan sisääntuloaulassa 26 KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Kiljavan Sairaala juhli 100-vuotiasta Suomea 27 UUTISET 29 Valmista tuli! Valmistuneet opinnäytetyöt 30 RESEPTIT Suomi 100 -juhlamenu 30 Suomi 100 -juhlamenu suomalaisilla raaka-aineilla, perinteitä kunnioittaen 22 24 LIN1703_2-3.indd 3 30.11.2017 9:17:57
4 Linkki 3 | 2017 Tällä hetkellä suunnitellaan ja kokeillaan alueellisia ratkaisuja muun muassa kotisairaalaan, kotikuntoutukseen, monialaiseen matalan kynnyksen palveluun, henkilökohtaiseen apuun ja päihdepalveluihin. LIN1703_4-15.indd 4 30.11.2017 9:14:01
3 | 2017 Linkki 5 K eski-Uudellamaalla on valmisteltu alueellista sote-mallia jo kaksi vuotta kuuden Keski-Uudenmaan kunnan kesken. Mukana ovat olleet Hyvinkää, Järvenpään, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen. Lisäksi valmistelutyöhön on osallistunut HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen edustajat. Työskentelyyn on kutsuttu mukaan myös yrityksiä, järjestöjä, kokemusasiantuntijoita ja kuntalaisia. Keski-Uudenmaan sote-valmistelun tavoitteena on turvata tasavertaisesti koko alueen asukkaille toimivat ja tarpeenmukaiset palvelut. Vaikka Keski-Uudenmaan kunnat ovat erilaisia, niiden koko ja väestön tarpeet ovat sosiaalija terveyspalvelujen näkökulmasta kuitenkin niin samankaltaisia, että alueen yhteisistä palveluratkaisuista hyötyy koko alue. Lisäksi osa palveluista on sellaisia, ettei niitä pystytä järjestämään jokaisessa kunnassa erikseen kustannustehokValtakunnallinen soteja maakuntauudistus etenee tämänhetkisen päätöksen mukaan niin, että uudistukset tulevat voimaan vuoden 2020 alusta. Uudenmaan uudistuksen yleinen valmistelu on vielä alkuvaiheessa, mutta Keski-Uudellamaalla edetään sote-asioissa valtakunnallista uudistusta nopeammin. Tähtäimessä on yhteisen toiminnan käynnistäminen kuntayhtymän puitteissa jo vuonna 2018. TEKSTI:Tiina Salminen, palvelualuejohtaja, Järvenpään kaupungin sosiaalija terveyspalvelut Jarmo Anttila, johtajalääkäri, Järvenpään kaupungin sosiaalija terveyspalvelut KUVAT: KU-sote kuvapankki Keski-Uudenmaan sosiaalija terveyspalvelut kuntayhtymään kaasti ja laadukkaasti. Näiden palvelujen osalta Keski-Uudenmaan alue on kuitenkin riittävän suuri turvaamaan erityisosaamisen ja resurssit koko alueen tarpeisiin. Keskitettyjä palveluratkaisuja ja kokeiluja Palveluratkaisuja on valmisteltu viidessä palveluryhmässä: • terveyspalvelut ja sairaanhoito • ikääntyneiden palvelut • lasten, nuorten ja perheiden palvelut • vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto • mielenterveys-, päihdeja aikuisten sosiaalipalvelut. Ylätason strategisesta suunnittelusta on edetty lähelle konkreettisia arjen ratkaisuja. Tällä hetkellä suunnitellaan ja kokeillaan alueellisia ratkaisuja muun muassa kotisairaalaan, kotikuntoutukseen, monialaiseen matalan kynnyksen palveluun, henkilökohtaiseen apuun ja päihdepalveluihin. Lisäksi haetaan nykyistä parempia alueellisia ratkaisuja joihinkin erityistarpeisiin, kuten esimerkiksi suun terveydenhuollon virkaajan ulkopuoliseen päivystykseen. Valinnanvapauskokeiluista kokemusta tulevaan järjestämistapaan Keski-Uusimaa sai sosiaalija terveysministeriön rahoitusta valinnanvapauskokeiluun, jolla kerätään kokemuksia ja tietoa valinnanvapauslainsäädännön ja sen soveltamisohjeiden laatimisen tueksi. Suunnitteluvaiheessa kokeilun sovittiin kestävän vuoden 2018 loppuun, mutta lienee mahdollista, LIN1703_4-15.indd 5 30.11.2017 9:14:05
6 Linkki 3 | 2017 TEKSTI: Asko Saari, Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja KUVAT: KU-sote kuvapankki Akuuttihoidon uusia tuulia Keski-Uudellamaalla Keski-Uudenmaan sote-hankkeen yksi kärkihanke on akuuttihoidon hanke, jossa kuudessa eri projektiryhmässä kehitetään akuuttipalvelujen kokonaisuutta yli kuntarajojen ja yli perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen toimialarajojen. M ukana olevat kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula päättivät valtuustotasolla jo vuoden 2016 puolella, että sotehankkeen kärkihankkeissa tähdätään yhteisiin palveluihin, ei pelkästään yhdenmukaisiin toimintamalleihin. Linjaus oli kauaskantoinen ja johti loogisena jatkumona kesällä 2017 uuden sote-kuntayhtymän, Kuuden soten perustamiseen. Kuntayhtymän toiminta käynnistyy vuoden 2018 alusta. Siitä on kerrottu tarkemmin tämän lehden edellisessä jutussa. HUS Hyvinkään sairaanhoitoalue on tiiviisti omalla työpanoksella mukana alueen toimintojen kehittämistyössä. Akuuttihoidon kärkihankkeessa yksi projektiryhmä on työstänyt akuuttivuodeosastojen tulevaisuuden mallia. Sen rinnalettä myös kokeilua jatketaan koko sote-uudistukselle annetun lisäajan myötä. Koska kyseessä on vasta kokeilu, vain osa halukkaista mahtuu asiakkaaksi kokeiltavan palvelun piiriin. Keski-Uudenmaan kokeilussa valinnanvapauden piiriin kuuluu yleislääkäritasoinen lääkärin ja hoitajan vastaanotto ja niihin sisältyvät laboratorioja kuvantamispalvelut. Kokeiluun kuuluu myös kiirevastaanotto. Kokeilun ulkopuolelle jäävät muun muassa erikoissairaanhoito ja sen päivystys, neuvolat sekä kouluja opiskeluterveydenhuolto. Myös kaikki viranomaisen toimivaltaa vaativat päätökset tehdään normaaliin tapaan kunnissa. Mukana olevien kuntien kokeiluun osallistuvat asukkaat voivat valita minkä tahansa mukana olevan palveluntuottajan, niiden määrittämien kokeilupaikkamäärien puitteissa. Suun terveydenhuolto tulee mukaan kokeiluun loppuvuoden aikana, samoin henkilökohtainen budjetointi, jotka kohdennetaan kunnissa eri asiakasryhmille. Kuntayhtymä perustettu Kun maakuntavalmistelussa päätettiin siirtää aikataulua vuotta pidemmälle, KeskiUudellamaalla haluttiin jo saada aikaan konkreettista hyvää kuntalaisille ja varmistaa, että alueelle voidaan turvata sellainen palvelurakenne, joka vastaa juuri KeskiUudenmaan asukkaiden tarpeisiin. Siksi mukana olleet kunnat perustivat Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän 21.6.2017 voimaantulleella sopimuksella. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueen väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla ne sosiaalija terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla. Kuntayhtymä siis vastaa palveluiden johtamisesta ja ohjauksesta, mutta itse palvelutuotanto jää tässä vaiheessa edelleen kuntiin. Toistaiseksi kaikki saavat siis palvelunsa tutulla tavalla omissa kotikunnissaan. Kuntayhtymän ansiosta meillä on mahdollisuus maakuntaa odotellessa kehittää Keski-Uudellamaalla yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia. Järjestäminen siirtyy aikanaan maakuntaan, mutta alueen väestölle kehittämämme hyvät ja toimivat palveluratkaisut jäävät elämään maakunnassakin. la on omissa ryhmissään työstetty alueellista Kotisairaalaa ja kehitetty päivystysja kiirevastaanottotoimintaa. Työskentelyn edetessä on tullut selväksi, että nämä kolme toimintoa ovat sillä tavoin toisiinsa liittyviä, että lopputuleman pitää olla yksi kokonaisuus kolmesta erillisprojektista. Akuuttivuodeosastohankkeessa analysoitiin NHG:n (Nordic Healthcare Group) avustuksella vuoden 2015 aineistoista mukana olevien kuntien asukkaiden vuodeosastokäyttö HUS:n somaattisessa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollon sairaaloissa ja Kiljavan kuntoutussairaalassa. Keskeinen osa selvitystä oli analysoida potilaiden kulkua yli toimijoiden rajapintojen. Siirtyminen erikoissairaanhoidon osastolta perusterveydenhuollon osastolle on ollut aina ongelmallinen sekä toimijoille että varmaan myös potilaille (vaikka sitä on vähemmän tutkittu). Siirtoviiveet ja tiedonkulun ongelmat siirron yhteydessä ovat kestopuheenaihe. Hiukan yllätyksenä tuli, että vain 12 % erikoissairaanhoidon osastolta kotiutuvista potilaista siirtyy jatkohoitoon terveyskeskusosastolle. Näistä noin 40 % viipyy terveyskeskusosastolla alle viikon. ? LIN1703_4-15.indd 6 30.11.2017 9:14:07
3 | 2017 Linkki 7 yhteispäivystys kotiin kotisairaalaan tk?sairaalaan esh?osastolle • Diagnoosi/työdiagnoosi • hoito toteutettavissa kotona • ei sairaalahoidon tarvetta • omatoiminen tai omaisen avulla pärjäävä • Kotisairaalakriteerit täyttyvät 1* • sairaalatasoisen hoidon tarve • diagnoosi/työdiagnoosi on olemassa ja hoitosuunnitelma pystytään laatimaan seuraavaan arkipäivään saakka • ei tarvetta peruselintoimintojen jatkuvaan monitorointiin eikä lisähapelle (potilaan oma happirikastinhoito tai kotisairaalan happiririkastinhoito ei riitä) • vanhuspalveluiden ympärivuorokautisessa hoidossa (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti, pitkäaikaisosastot) asuvat potilaat voidaan aina toimintakykynsä ja hoivantarpeensa puolesta hoitaa omassa asuinpaikassa, lääketieteellisen hoidon tarve ratkaisee hoitopaikan • Kotisairaalahoidon poissulkukriteerit: • ajankohtainen vaikea päihdeongelma/suonensisäisten huumeiden käyttö tai epäselvä tilanne • yksin asuva sekava potilas tai sekava potilas, jonka omainen on toimintakyvyltään rajoittunut • potilaan liikuntakyky on akuutisti rajoittunut eikä potilas selviä siirtymätilanteista mahdollisen omaisen turvin • hoitojakso ei ole järjestettävissä kotisairaalan toimesta • epäillään terveyttä tai henkeä uhkaavaa tilaa, jonka turvallinen hoito edellyttää erikoissairaanhoidon resursseja ja osaamista • esim: laboratorio? ja rtg?palvelut • peruselintoimintojen valvontatarve • muu erikoissairaanhoidon osaaminen *2) ESH?kriteerit *1) kotisairaalakriteerit • sairaalahoidon tarve? • ESH? osastohoidon kriteerit täyttyvät 2* kyllä ei kyllä ei kyllä ei • Diagnoosi/työdiagnoosi tiedossa? kyllä ei, vaatii osastoselvittelyä ESH?osastolla • ei enää ESH? tarvetta*2 kotiin kotisairaalaan tk?sairaalaan jää esh?osastolle, josta kotiutus • Diagnoosi/työdiagnoosi • hoito toteutettavissa kotona • ei sairaalahoidon tarvetta • omatoiminen tai omaisen avulla pärjäävä • kotisairaalakriteerit • täyttyvät • sairaalatasoisen hoidon tarve • Diagnoosi/työdaignoosi on olemassa ja hoitosuunnitelma pystytään laatimaan seuraavaan arkipäivään saakka • ei tarvetta peruselintoimintojen jatkuvaan monitorointiin eikä lisähapelle (potilaan oma happirikastinhoito tai kotisairaalan happiririkastinhoito ei riitä) • vanhuspalveluiden ympärivuorokautisessa hoidossa (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti, pitkäaikaisosastot) asuvat potilaat voidaan aina toimintakykynsä ja hoivantarpeensa puolesta hoitaa omassa asuinpaikassa, lääketieteellisen hoidon tarve ratkaisee hoitopaikan • Kotisairaalahoidon poissulkukriteerit: • ajankohtainen vaikea päihdeongelma/suonensisäisten huumeiden käyttö tai epäselvä tilanne • yksin asuva sekava potilas tai sekava potilas, jonka omainen on toimintakyvyltään rajoittunut • potilaan liikuntakyky on akuutisti rajoittunut eikä potilas selviä siirtymätilanteista mahdollisen omaisen turvin • hoitojakso ei ole järjestettävissä kotisairaalan toimesta • epäillään terveyttä tai henkeä uhkaavaa tilaa, jonka turvallinen hoito edellyttää erikoissairaanhoidon resursseja ja osaamista • esim: laboratorio? ja rtg?palvelut • peruselintoimintojen valvontatarve • muu erikoissairaanhoidon osaaminen *2) ESH?kriteerit *1) kotisairaalakriteerit • Diagnoosi/työdiagnoosi? • sairaalahoidon tarve? • kotisairaalakriteerit*1)? • sairaalahoidon tarve yli 7 vrk • kotiutustiimin konsultaatio! kyllä ei ei kyllä Kuva 1. Akuuttipotilasprosessi päivystyksessä Kuva 2.Akuuttipotilasprosessi vuodeosastolla LIN1703_4-15.indd 7 30.11.2017 9:14:07
8 Linkki 3 | 2017 Kotisairaalatoimintaa on kehitetty eri kunnissa jo pitkään. Nyt Keski-Uudellamaalla suunnitellaan alueellista mallia toiminnan koordinoimiseksi. Tavoitteena on potilaiden ohjaaminen aikaisempaa useammin ja joustavammin kotisairaalahoitoon osastohoidon sijaan. Potilaan kannalta tavoitteena on kotisairaalahoidon mahdollistaminen aina, kun se on voinnin puolesta mahdollista. K eski-Uudenmaan alueella toimii tällä hetkellä neljä erillistä kotisairaalaa, ja viides aloittaa alkuvuodesta 2018. Hyvinkäällä ja Järvenpäässä kotisairaalatoiminta on vakiintunutta, Tuusulassa kotisairaalatoiminta käynnistyi vuonna 2015 ja Mäntsälässä tämän vuoden huhtikuussa. Nurmijärven kotisairaala aloittaa toimintansa ensi vuoden helmikuussa. Alueellisen toimintamallin suunnittelemiseksi ja kuntien välisen yhteistyön parantamiseksi käynnissä on alueellisen kotisairaalan pilottihanke 1.9.30.11.2017. Osaavaa sairaalahoitoa potilaan kotona Kotisairaalahoitoon pääsy on monen potilaan toive. Kotiympäristö ehkäisee toimintakyvyn laskua etenkin ikäihmisillä, ja sairaanhoitajien ja lääkärien kotikäynnit varmistavat asiantuntevan seurannan ja turvalliset hoitotoimenpiteet. Kotisairaalahoidossa myös sairaalainfektiotartunnan riski on pienempi. Pilottihankkeen potilaat ovat lyhytaikaista akuuttihoitoa tarvitsevia Työryhmässä päädyttiin linjaukseen, että nämä lyhytkestoiseen jatkohoitoon siirtymiset ovat resurssihukkaa, koska niihin sisältyy ylimääräistä työtä kummassakin päässä ja merkittäviä tiedonkulun ongelmia, joita ei ole tyydyttävästi pystytty ratkaisemaan vuosienkaan työllä sekä lisäksi monenlaisia epäselvyyksiä ja potilaalle tarpeeton rasitusta ja lisähuolta. Arvioitiin, että kokonaishoitoajassa saavutetaan vähintään yhden hoitopäivän säästö, jos hoito annetaan akuuttisairaalassa kotiutukseen asti. Toinen potilasryhmä, jonka hoitopolkua päätettiin yksinkertaistaa, ovat kotoa yhteispäivystykseen tulevat potilaat, joilla on välitön sairaalatasoisen hoidon tarve. Ellei tällainen potilas jo ole valmiiksi kunnan kotisairaanhoidon tai terveyskeskusvuodeosaston potilas, toteutetaan akuuttiosastohoito yhteispäivystyssairaalan osastolla, eikä potilasta kuljeteta kotikuntansa terveyskeskusosastolle lyhyttä osastohoitojaksoa varten. Jälleen vältetään ainakin ambulanssikuljetus ja tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat. Koska terveyskeskusosastoilla ei ole yöaikaista lääkäritukea paikan päällä, akuuttisiirtojen vähentämiseen liittyy myös potilasturvallisuusaspekti. Syksyn 2017 aikana on ollut käynnissä alueellinen kotisairaalapilotti, josta kerrotaan tässä lehdessä omana juttunaan. Sen alustavat tulokset viittaavat siihen, että hyvin toimiva kotisairaala pystyy korvaamaan huomattavassa määrin erityisesti terveyskeskusvuodeosastohoitoa ja jatkossa myös ainakin niitä erikoissairaanhoidon hoitopäiviä, joita nyt on päätetty jatkaa sairaalanmäellä, kun välittömän erikoissairaanhoidon osastotarpeen päättyessä ei potilaita siirretä jatkohoitoon terveyskeskusosastoille. Uutta toimintamallia otetaan käyttöön jo loppusyksystä 2017 alkaen. Sitä varten on juuri hyväksytty uuden toimintamallin ohjeistus ja henkilöstön koulutus sen mukaiseen toimintatapaan on käynnistymässä. Ohessa ovat toimintamallikaaviot erikseen päivystystä ja osastoja varten, (s. 7 Kuva 1 ja Kuva 2). Uuden toimintamallin oleellinen paradigmamuutos on, että aina todettaessa sairaalahoidon tarve, ensin selvitetään onko sairaalahoito toteutettavissa kotisairaalan toimesta, ja jos ei ole, vasta sitten otetaan ”oikealle” vuodeosastolle. Vuodeosastolla terävöitetään päivittäistä hoitoja kuntoutussuunnitelman tekemistä ja kirjaamista, ennakoiden potilaan tulevia hoidollisia ja muita tukitarpeita hänen kotiutuessaan. Osana arviointia päivittäin arvioidaan, olisiko sairaalatasoinen hoito jo siirrettävissä kotisairaalan vastuulle. Uuden toimintamallin myötä sulkeutuu alueen kuntien terveyskeskusosastoilta lähikuukausina jopa 30 sairaansijaa, ja sairaalanmäellä varaudumme kahdeksan lisäsairaansijan avaamiseen tänne keskitettäviä potilasryhmiä varten. Onnistuminen edellyttää uuden toimintamallin hyvää perehdytystä ja siihen kouluttautumista osana uusien toimintamallien toimeenpanoa niin Hyvinkään sairaalassa kuin kuntien kotisairaalassa ja vuodeosastoilla. Ainakin toimintamallien suunnittelussa mukana olleilla on vahva yhteinen näkemys, että tämä on oikea tie. Se on hyvä lähtökohta siirtyä jo pilotoitua laajempaan toimeenpanoon. ? LIN1703_4-15.indd 8 30.11.2017 9:14:08
3 | 2017 Linkki 9 TEKSTI: Anni Karppila, osastonlääkäri, Kotisairaala ja kotiin tuotettavat akuuttipalvelut -ryhmän projektipäällikkö KUVA: Anni Karppila, Mostphotos Kohti alueellista kotisairaalatoimintaa Keski-Uudellamaalla Vapaiden paikkojen raportointi aamulla ja iltapäivällä mahdollistaa työnjaon kotisairaaloiden kesken myös ruuhkatilanteessa. Alueellinen potilaskoordinaattori Marja-Liisa Mustonen. LIN1703_4-15.indd 9 30.11.2017 9:14:10
10 Linkki 3 | 2017 Milloin kotisairaalaan? • Potilaallaonsairaalatasoisenhoidon tarve • Diagnoositaityödiagnoosion olemassa ja hoitosuunnitelma pystytään laatimaan seuraavaan arkipäivään saakka • Eitarvettaperuselintoimintojen jatkuvaan monitorointiin • Eitarvettalisähapelle • Tavallisiasairauksiakotisairaalahoidossa: o infektiot kuten ruusu, munuaisaltaantulehdusja keuhkokuume o gastroenteriitti o rintatulehdus,kohtutulehdus o sydämenvajaatoiminta o vaikeat haavat o suonensisäinen ravitsemushoito • Tavallisiakotisairaalantarjoamia tukihoitojapotilaille,joidenhoitovastuuonerikoissairaanhoidon poliklinikalla tai terveyskeskuksessa: o verituotteiden (punasolut, verihiutaleet) anto o nestehoito o suonensisäinen ravitsemushoito o trakeostomia/PEG-letku -potilaanhoidonohjaus ja aloitus • Potilastavoidaanhoitaamyös polikliinisesti kotisairaalan toimitiloissa • Mahdollinenlisääntynythoivantarve ja päivittäinen avuntarve järjestetään tarvittaessa • Vanhuspalveluidenympärivuorokautisenhoidon(tehostettupalveluasuminen, vanhainkoti, pitkäaikaisosastot)potilaatvoidaanhoitaa toimintakykynsä ja hoivantarpeensa puolesta omassa asuinpaikassa: lääketieteellisenhoidontarve ratkaisee hoitopaikan potilaita. Tyypillisiä kotisairaalassa hoidettavia sairauksia ovat ruusuinfektio, munuaisaltaan tulehdus, keuhkokuume sekä sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe. Palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon piirissä olevat potilaat hoidetaan edelleen oman kuntansa kotisairaalassa. Pilotin aikana kotisairaalat hoitavat potilaita yhteistyössä koko Keski-Uudenmaan alueella. Potilas voidaan ohjata myös muuhun kuin oman kunnan kotisairaalaan, jos se on ruuhkautunut tai potilas asuu lähempänä naapurikunnan palveluita. Myös nurmijärveläisiä potilaita voidaan hoitaa kotisairaalassa. Kotisairaala ja pilotin aikana toimiva alueellinen potilaskoordinaattori valitsevat potilaan kotisairaalan alueellisen tilanteen mukaan. Vapaiden paikkojen raportointi aamulla ja iltapäivällä mahdollistaa työnjaon kotisairaaloiden kesken myös ruuhkatilanteessa. ”Oman kunnan kotisairaalan ollessa ruuhkautunut on potilaan hoito järjestetty naapurikunnan kotisairaalassa”, kertoo alueellinen potilaskoordinaattori Marja-Liisa Mustonen. Potilas saa ensimmäisen hoitokäynnin yhteydessä hoitavan kotisairaalan yhteystiedot. ”Potilaat ovat olleet tyytyväisiä päästessään osastolta kotiin hoitoon.” Yhteistyössä potilaan parhaaksi Potilaan kotikunta antaa maksusitoumuksen hoitavalle kunnalle, samaan tapaan kuin akuutista perusterveydenhuollon osastohoidosta on alueella aikaisemmin sovittu. Hoitava kunta laskuttaa potilasta omien voimassaolevien asiakasmaksujen mukaisesti ja kotikuntaa kuntalaskutushinnalla. Keski-Uudenmaalla tavoitteena on jatkossa alueellinen kotisairaalatoiminta. Pilotissa kuntayhteistyötä tehdään käytännön tasolla potilaan parhaaksi. Potilaskoordinaattorin työnkuvan ja raportointimenetelmien kehittäminen luovat perustan alueelliselle toiminnalle. Pilotin aikana testataan myös aikaisemmin laadittujen potilaskriteerien toimivuutta ja toteutumista. Yhteistyötä on jo päätetty jatkaa hankkeen jälkeenkin, ja alueellisen kotisairaalan toiminnan suunnittelu jatkuu vuonna 2018. LIN1703_4-15.indd 10 30.11.2017 9:14:13
3 | 2017 Linkki 11 TEKSTI: Johanna Sinkkonen, Kehittämishankkeen puheenjohtaja, kotija erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki sekäSoiliPartanen,Muutosagentti,Uusimaa,I&OKärkihanke KUVAT: Johanna Sinkkonen, Mostphotos, KU-Sote kuvapankki Yhteinen ikääntyneiden alueellisen kotikuntoutusmallin kehittäminen käynnistyi Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on keskeinen lähtökohta ikääntyneiden palvelujen suunnittelussa. U udenmaan alueella on käynnistynyt kuntien (Hanko, Hyvinkää, Järvenpää, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Sipoo ja Tuusula) sekä HUS:n Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uusimaan sairaanhoitoalueiden yhteinen ikääntyneiden alueellisen kotikuntoutuksen kehittämishanke, joka on samalla osa hallituksen ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa” -kärkihanketta. Lisäksi alueellinen kehittäminen on osa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kärkihankkeita. Ikääntyneiden alueellisen kotikuntoutuksen painopisteenä on tukea ikääntyneen toimintakykyistä arkea omassa kodissa. Kotikuntoutuksen keskiössä ovat asiakkaan oma motivaatio, hänen näkemyksensä tulevaisuudestaan sekä roolinsa kuntoutuksen toteuttajana. Uuden toimintamallin tuloksena ikääntyneet säilyttävät nykyisen toimintakykynsä pidempään, jolloin näköpiirissä olevien palvelujen tarve siirtyy, vähenee tai poistuu kokonaan. Kehittämistyön pohjana ovat olleet aiheeseen liittyvien tutkimustulosten ja kuntien hyvien käytänteiden lisäksi vahvasti Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin Eksoten kehittämä Kolmiportainen kotikuntoutusmalli, jonka vaikutukset ja tulokset ovat olleet merkittäviä. Malli jakautuu kolmeen eri tasoon: varhainen ennaltaehkäisevä tuki, kotona asumista tukeva kuntoutus ja monialainen tehostettu kotikuntoutus. Alueellisen mallin laadinta on toteutettu kuntien ja sairaanhoitoalueiden edustajien yhteisissä työpajoissa ja tapaamisissa maaliskuusta 2017 alkaen. Kevään aikana valmistui yhteinen käsikirjaluonnos ikääntyneiden kotikuntoutuksen kokonaisuudesta sekä palvelukuvaus sen osana olevan tehostetusta monialaisesta kotikuntoutuksesta. Mallinnuksen jälkeen LIN1703_4-15.indd 11 30.11.2017 9:14:15
12 Linkki 3 | 2017 on syksy 2017 aikana laadittu Itä-, Keskija Länsi-Uusimaan toteuttamissuunnitelmat tehostetun monialaisen kotikuntoutuksen käynnistämiseksi ja suunnitelmien mukainen toiminta aloitetaan vuoden 2018 aikana. Yhteistä mallia kehitetään kokeilujen kautta niin, että lopullinen alueellinen malli on kuvattu ja toiminnassa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tehostetun monialaisen kotikuntoutuksen pilotti Tehostetulla monialaisella kotikuntoutusjaksoilla tarkoitetaan kotona asuvalle ikäihmiselle tarkoitettuja tavoitteellista, yksilöllisesti räätälöityä ja määräaikaista jaksoa. Keskimäärin 3-6 viikkoa kestävä intensiivinen kuntoutusjakso asiakkaan kotona voi olla joko sisällä asiakkaan muussa palvelukokonaisuudessa (esim. kotihoito) tai omana palvelunaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että asiakas vahvan tuen avulla löytää voimavaroja ja edistää toimintakykyisyyttä niin, että hän voi jatkaa asumista omassa kodissa mahdollisimman omatoimisesti, toimintakykyisenä ja voimaantuneena. Keväällä alkavan pilotoinnin kohteena on erityisesti ne ikääntyneet asiakkaat, joiden toimintakyvyssä on tapahtunut merkittävä muutos lyhyessä ajassa esimerkiksi kaatumisen tai sairastumisen johdosta ja asiakkaan motivaatio kuntoutukseen on korkea. Avainasemassa on asiakkuuksien tunnistaminen, jotta yksilöllisesti suunniteltu ja varhaista tukea korostava kotikuntoutus tavoittaa oikeat asiakkaat oikea-aikaisesti. Tehostetussa monialaisessa kotikuntoutuksessa keskeisessä roolissa ovat fysioja toimintaterapeuteista koostuva tiimi sekä arjen tukena kuntoutukseen erikoistuneet lähihoitajat. Lisäksi jakson aikana asiakkaan tukena voi toimia myös muita ammattilaisia (esim. lääkäri, sosiaalityöntekijä, muut terapeutit) asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Mallin vaikuttavuutta asiakaskohtaisesti, palvelurakenteen näkökulmasta sekä kokonaistaloudellisesti arvioidaan alueellisesti yhdessä sovittujen mittareiden avulla koko pilotoinnin ajan ja samalla arvioidaan palvelusta hyötyvät muut asiakasryhmät. Kotikuntoutus tulee olemaan osa ikääntyneiden palvelurakennetta ja sillä on tiivis yhteistyö ja rajapinta muihin sosiaalija terveydenhuollon palveluihin. Tämä kehittämishanke linkittyykin vahvasti muuhun kuntoutuksen kokonaisuuteen ja meneillään oleviin muihin kehittämishankkeisiin. Erityisesti suunnitelmissa on yhdistää tämä hanke osaksi pääkaupunkiseudun vastaavaa kehittämistä yhdeksi koko Uuttamaata koskevaksi ikääntyneiden kotikuntoutuksen kokonaisuudeksi. Kuva ensimmäisestä yhteisestä alueellisesta tapaamisesta maaliskuussa 2017. LIN1703_4-15.indd 12 30.11.2017 9:14:17
3 | 2017 Linkki 13 TEKSTI: Marian Ahlskog-Karhu, ylilääkäri, Hyvinkää Akuutti KUVA: HUS Yhtymähallinto Kiireellisen hoidon puhelinneuvonta muuttaa muotoaan maaliskuussa 2018 Kiireellinen puhelinneuvonta on pääasiassa päivystyksellisen hoidontarpeen arviota ja kotihoito-ohjeiden antamista. Jatkossa se on myös päivystysten ruuhkien hallintaa. Tähän asti olemme keskittyneet potilasprosessin läpimenoa nopeuttavaan osaan ja sujuvampaan jatkohoitoon pääsyyn. Tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus vaikuttaa myös päivystykseen tuleviin potilasvirtoihin. P arhaillaan on käynnissä valtakunnallinen, HUS/Uusimaa -laajuinen sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen kiireellisen puhelinneuvonnan -hanke. Kiireellisen puhelinneuvonnan nimi tulee Uudellamaalla olemaan Päivystysapu ja numero 116117. Tämä numero on EU:n valitsema kiireellisen terveysneuvonnan numero, joka tulee valtakunnalliseen käyttöön Suomessa. Viestintävirasto hallinnoi numeroa ja siihen soittaminen on ilmaista. Toistaiseksi numero toimii vain Porvoon sairaanhoitoalueen Päivystysapu-pilotissa. Lähitulevaisuudessa numero on tulossa käyttöön Kuopion, Kainuun ja Lappeenrannan alueilla. Ainakin tällä hetkellä kiireellisen puhelinneuvonnan on ajateltu kuuluvan sotessa samaan maakunnan hallinnoimaan palveluun kuin ensihoito ja päivystykset. Päivystysapu ei ota kuntien kiireellistä tai muuta ajanvaraustoimintaa kokonaan tehtäväkseen, vaan tehostaa kiireellistä hoidontarpeen arviota ja yhtenäistää toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Palvelu toimii 24/7, mutta päivystysaikana 116117 on ainoa numero, johon vastataan. Tavoitteena on saada Päivystysavun kautta koordinoitua eri päivystyspisteiden ruuhkia muun muassa niin, että potilas voidaan ohjata toiseen päivystyspisteeseen, jos lähin päivystyspiste on ruuhkautunut. Potilas voidaan kirjata kohdepäivystykseen ”tulossa olevaksi” ja osa tutkimuksista voidaan suunnitella etukäteen. Päivystysapua varten tehdyssä tietokonesimulaatioissa on Uudenmaan päivystysten ruuhka saatu häviämään ja pysymään kurissa, vaikka väestö kasvaisi 10 prosenttia. Niissä tapauksissa, joissa potilaan on turvallista odottaa esimerkiksi kaksi tuntia kotona, voidaan potilaalle antaa viitteellinen aika päivystykseen ilmoittautumiselle. Jos kyse ei ole päivystysasiasta, voidaan potilaalle varata aika seuraavalle päivälle omalle lähiterveysasemalle. Työn kuormittavuus vähenee, kun potilasvirta saadaan tasaisemmaksi eikä puhelin keskeytä potilaita hoitavan henkilökunnan ajatuksen kulkua. ? LIN1703_4-15.indd 13 30.11.2017 9:14:18
14 Linkki 3 | 2017 TEKSTI:OutiNurminen,sairaanhoitaja/ PotilasoppimiskeskusSoppi, Sirpa Salinto, kehittämispäällikkö / HySha KUVA: Mostphotos Asiakkaiden osallistaminen on tullut osaksi terveyspalvelujen suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Myös Hyvinkään sairaanhoitoalueella hyödynnetään asiakkaiden ja potilaiden kokemusta entistä vahvemmin. Oikean hoitopaikan löytyminen helpottuu Päivystysapu-palvelun laajentuessa Uudellamaalla, nimetään palvelulle päivystysaikainen lääkärikonsultti. Tuolloin palvelutalot ja terveyskeskusten vuodeosastot voivat soittaa viranomaisnumeroon ja konsultoida hoidosta. Näin vältytään mahdollisesti turhilta ambulanssisiirroilta. Myös yksityiset lääkärit voivat konsultoida mihin päivystykseen heidän kuuluu potilas lähettää. Potilaiden oikean hoitopaikan löytyminen on vaikeaa etenkin pääkaupunkiseudun alueella, jossa erikoisalapäivystykset on ripoteltu eri sairaaloihin. Alueellisessa hankkeessa on pyritty yhtenäistämään ajanvarausta seuraavan arkipäivän kiireja puolikiirevastaanotoille. Hoidontarpeen arvio on yhtenäistetty ja alueen kuntien kanssa on järjestetty kaksi saman sisältöistä koulutuspäivää erityisesti puhelinneuvontaa koskien. Kolme sairaanhoitajaa Hyvinkään sairaanhoitoalueelta on osallistunut Porvoon pilotin henkilökunnan koulutukseen. Tavoitteena on laajentaa Päivystysaputoiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueelle maaliskuussa 2018 niin, että Hyvinkään sairaalan päivystyksen puhelinneuvonta jatkaa toimintaansa osana Hyvinkään sairaalan päivystystä, mutta Päivystysapu-nimisenä numeronaan 116117. Kehittämistä tehdään kuitenkin koordinoidusti koko Uudenmaan tasolla ja esimerkiksi yöaikainen resurssi ja ruuhkahuippujen resurssi on yhteinen kaikilla Päivystysapu-pisteillä. Jatkossa oma alue vastaa edelleenkin ensisijaisesti puheluihin, mutta jos jono on pitkä voi puhelu ohjautua toiseen pisteeseen. Porvoon sairaanhoitoalueen Päivystysapu-pilotti loppuu vuoden vaihteessa ja palvelua jatketaan sen jälkeen omana vakiintuneena toimintana. Alustavat huomiot ovat olleet positiivisia. Päivystyksen henkilökunta on pystynyt keskittymään potilaiden hoitoon ja puhelimiin vastaava henkilöstö on saanut työrauhan. Triage on nopeutunut, kun potilaasta on hyvät esitiedot valmiina ja potilas on päivystykseen tullessaan odottavien listalla. Päivystykseen saapuvaa potilasvirtaa on pystytty säännöstelemään ja noin 30 prosenttia potilaista on hoidettu kokonaan kotihoito-ohjeet antamalla. Kuntiin ei ole tullut potilastulvaa seuraavalle aamulle ohjatuista potilaista. Tarkempia lukuja ja loppupäätelmiä saataneen tammikuussa. Hyvinkään sairaalassa vastaa tällä hetkellä puhelimeen yksi henkilö aamuisin ja iltaisin. Öisin puhelimeen vastataan oman toimen ohessa. Ajoittain puhelut ruuhkautuvat pahoin. Päivystysavun käynnistyessä on tavoitteena, että Porvoon sairaalan kanssa on öisin yhteinen resurssi vastaamassa puheluihin. Lisäksi iltoihin ja viikonloppuun lisätään vastaajia, jolloin päivystyksen ruuhkaa voidaan säädellä eikä lääkäriresurssia tarvitse mahdottomasti lisätä kalliimpiin tunteihin. Samaan aikaan kehitetään toki lääkäreiden sijoittelua vastaamaan paremmin potilasvirtojen kulkua. Oirenavigaattoreiden kehittyessä ja Päivystystalon sekä ODA-palvelujen (omat digiajan hyvinvointipalvelut) auetessa Terveyskylään, tulee potilaan oma arvio entisestään kehittymään ja mahdollisesti vähentämään soittamistarvetta. Digitalisaatio on vasta käynnistynyt, emmekä vielä tiedä mitään niistä tavoista tai sovelluksista, joilla hoidontarpeen arvio ja potilaiden ohjautuminen päivystykseen tulevaisuudessa tehdään. Päivystysapu pyrkii pysymään niin ketteränä, että uudet teknologiat on mahdollista ottaa hyötykäyttöön nopeasti. A siakkaan osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisellä on terveydenhuollossa vahva lainsäädännöllinen tausta, joka tulee sote-uudistuksen ja hoitopaikan vapaan valinnan myötä vielä kasvamaan. Palveluiden käyttäjien näkemykset korostuvat, kun maakunta valmistelee palvelulupausta, maakuntien yhteistyösopimusta sekä yhteistyöalueen esitystä sosiaalija terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista. Myös sairaanhoitopiireissä tulee potentiaaliset asiakkaiden osallistamisja vaikuttamismahdollisuuksien muodot ja menettelyt olla käytössä. HUS Läpimurtohankkeen Potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana 20172018 tarkoituksena on ohjata ja jäsentää organisaatiolähtöistä toimintaa kohti asiakaslähtöistä kulttuuria, lisäämällä palvelujen käyttäjien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia koko HUS:ssa. Lisäksi läpimurtohankkeen tarkoituksena on selkiyttää johtamisja koordinaatiovastuita organisaation sisällä, sekä yhtenäistää aihealueeseen liittyviä käsitteitä. Osallistumisen ja vaikuttamisen muodot Asiakasraati on palveluiden käyttäjien ja sitä toteuttavien organisaation työntekijöiden yhteinen avoin ja vuorovaikutteinen keskusteluja kehittämisryhmä. Aiheita voivat olla vaikka uudisrakennuksen viihtyvyyteen liittyvät kysymykset, tai potilasohjeen ja Jatkossa oma alue vastaa edelleenkin ensisijaisesti puheluihin, mutta jonon ollessa pitkä puhelu ohjautuu toiseen pisteeseen. LIN1703_4-15.indd 14 30.11.2017 9:14:18
3 | 2017 Linkki 15 Asiakkaan osallistamisen ja vaikuttamisen kanavat terveyspalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä hoitoprosessin tarkastelu potilaan näkökulmasta. Asiakasraatiin haetaan palveluiden käyttäjiä avoimella haulla. Hakijat haastatellaan, minkä jälkeen heidät lyhyesti perehdytetään raadin toimintaan. Vertaistukijaksi koulutettu potilas toimii potilaan rinnalla. Toiminta on tukea, joka kohdistuu vertaisiin, samankaltaisen kokemuksen omaaviin henkilöihin ja toteutuu esimerkiksi yksilötapaamisin ja vertaistukiryhmissä. HUS:ssa vertaistuki on OLKA-toimintaan liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja toimintaa toteutetaan vapaaehtoistoiminnan hallinnollisen ohjeen mukaisesti. Vertaistukijat toimivat HUS:ssa ilman palkkiota ja saavat järjestöjen antaman vertaistukikoulutuksen lisäksi HUS:n Vapaaehtoisena erikoissairaanhoidossa -valmennuksen. Hyvinkään sairaalassa vapaaehtoistoimintaa koordinoi Potilasoppimiskeskus Soppi ja siitä syntyvät kustannukset ovat osa Sopen budjettia. Kokemusasiantuntija toimii ammattilaisen rinnalla suunnittelu-, kehittämisja koulutustehtävissä, esimerkiksi johtoryhmän jäsenenä tai ammattilaisten täydennyskoulutuksessa luennoijana. Järjestöt ovat perinteisesti Suomessa kouluttaneet kokemusasiantuntijoita koulutuksen pituuden vaihdellessa 40-150 tuntiin. Myös HUS aloittaa kokemusasiantuntijoiden koulutuksen, ensimmäinen koulutus alkaa jo kuluvan vuoden lopulla. Koulutus toteutetaan yhteisvalmennuksena, johon osallistuvat sekä tulevat HUS:n kokemusasiantuntijat, että heidän kanssaan toimivat ammattilaiset. Lähtökohtaisesti tilaajaorganisaatio maksaa kokemusasiantuntijalle minimissään tehtävästä syntyvät kustannukset. HUS-tasoiset palkkiosuositukset on määritelty johtajaylilääkärin ohjeessa HUS Kokemusasiantuntijoiden ja asiakasraatiin osallistujien koulutustai valmennus ja palkkiot 2017-2019. Eteneminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Hyvinkään sairaanhoitoalueen eri tulosyksiköiden tarpeet ja suunnitelmat asiakkaiden osallistamisesta kootaan yhteen tänä syksynä yhteistyössä osastoryhmän päälliköiden kanssa. Potilasoppimiskeskus Sopen sairaanhoitaja Outi Nurminen ja kehittämispäällikkö Sirpa Salinto laativat suunnitelmiin pohjautuvan alueellisen projektisuunnitelman osaksi HUS:n läpimurtohanketta. Asiakaspalautteiden keräämiseen liittyvää uutta sähköistä järjestelmää HUS kilpailuttaa parhaillaan. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. LIN1703_4-15.indd 15 30.11.2017 9:14:19
16 Linkki 3 | 2017 Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavat syövät muita epäterveellisemmin, eli vähemmän kasviksia sekä enemmän energiatiheää rasvaa ja suolaa sisältävää ruokaa, sekä liikkuvat vähemmän. Terveystupa tukee psykiatrisia potilaita fyysisen terveyden vaalimisessa Lautasmallin mukainen annoksen koostaminen helpottuu, kun kasvikset ovat ensimmäisenä. L ihavuus on skitsofreniaa sairastavilla 3-4 kertaa yleisempää kuin yleisväestössä. Hyvinkään sairaanhoitoalueella vuonna 2009-2013 toteutetussa Mielenterveyskuntoutujien Elinolot ja Somaattinen Terveys Avohoidossa-tutkimuksessa (Saana Eskelisen väitöstutkimus) puolet potilaista oli lihavia, vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia oli viidennes. Useimmat psykoosilääkkeet ja useat muut psykiatriset lääkkeet (esim. mirtatsapiini, litium, valproiinihappo) häiritsevät nälän ja kylläisyyLIN1703_16-23.indd 16 30.11.2017 9:18:39
3 | 2017 Linkki 17 KUVAT: Saana Eskelinen ja Riikka Vierimaa kilökunnalle. On tuotettu myös henkilökunnan terveysohjausta tukevaa materiaalia muun muassa Terveyskysely sekä selkokielinen Klotsapiiniopas. Parhaillaan ollaan kehittämässä elämäntapainterventiota ensipsykoosipotilaille. Aineisto on koottu Mielenterveystalon eTerveystupaan. Kellokosken sairaalan osastoille ja kuntoutuspoliklinikalle on vakiintunut rutiiniksi painoindeksin seuranta, ja sitä varten yksiköihin hankittiin toimivat vaa’at ja pituusmitat. Kellokosken potilasruokalan ruokalinjasto saatiin muutettua. Nykyään ensin tarjolla ovat kasvikset ja sitten vasta lämmin ruoka, tukien lautasmallin mukaista ruoan annostelua. Sairaalaruoan reseptiikkaa on päivitetty terveyttä tukevaksi ja kasvistarjontaa monipuolistettu houkuttelevaksi. Osastoille toimitetaan nykyään tuoreita kasviksia tai valmiita salaatteja toiveiden ja tilausten mukaan, toisaalta on luovuttu jokapäiväisistä kotikaljoista ja kahvipullista. Erityisosaamista vaativan potilasryhmän terveyden edistämistyö on ollut antoisaa ja haastavaa. Innostuneisuus on tuonut onnistumisia. Erheet on käännetty haasteiksi, joita on pyritty ratkaisemaan rennonluovalla hengellä ruohonjuuritasolla. Kiitos toiminnan mahdollistamisesta näkemykselliselle johdolle! Kellokosken ravitsemushoidon yhteistyöryhmä, organisaatiorajat ylittävä moniammatillinen työryhmä hoitohenkilökunnan edustus jokaiselta psykiatrian hoitolinjalta lääkäreitä liikuntaja ravitsemusterapeutti ruokaja laitoshuollon edustajat mentorina prof. emeritus Pertti Mustajoki KIRJOITTAJAT Riikka Vierimaa TtM, ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaanhoitoalue Saana Eskelinen LT, osastonlääkäri HySha Psykiatria, Terveystupa vieraileva tutkija, THL den havaitsemista. Ne altistavat liikasyömisen kautta painonnousulle. Paino alkaakin nousta usein heti psykoosilääkityksen aloittamisen jälkeen. Lisäksi ruokailurytmin puute altistaa ahmimiselle ja annoskoot voivat olla huomattavan suuria. Lisäksi syömisellä lohduttautuminen on yleistä. Tiedolliset ja taidolliset valmiudet terveelliseen ravitsemuksen toteuttamiseen voivat olla puutteelliset. Psykiatrinen sairaalaympäristökin voi altistaa painonnousulle esimerkiksi vähäisen liikkumisen ja epäterveellisten tarjoilujen vuoksi. Psykiatristen potilaiden fyysistä terveyttä edistävä moniammatillinen verkosto Terveystupa, sai alkunsa Kellokosken sairaalan osastonlääkäri Saanan pohdinnoista, miten psykiatrialla voitaisiin huolehtia paremmin potilaiden somaattisesta terveydestä. Ravitsemusyhteistyö oli Terveystuvan ensimmäinen askel. Saana oli tietoinen ravitsemusterapeutti Riikka Vierimaan olemassa olosta ja kutsui hänet talvella 2012 luokseen kuntoutusosastolle kahvittelemaan. Riikan ja Saanan aloitteesta Kellokosken sairaalaan perustettiin ravitsemushoitosuosituksen mukainen moniammatillinen ravitsemushoidon yhteistyöryhmä edistämään terveellisten elämäntapojen tukemista. Työryhmän päätavoite on ollut ylipainoepidemian hillitseminen. Ravitsemuksen yhteistyöryhmä on määritellyt toiminnalle suuntaviivoja. Niitä on tarkennettu pienemmissä ideariihissä. Terveystupa toimii nykyään sekä sairaalassa että psykiatrisessa avohoidossa. Oppia ja ideoita toimintamalliin on haettu Saanan, Riikan ja liikuntaterapeutti Mikko Partin voimin muun muassa belgialaisesta Leuvenin yliopistollisesta sairaalasta. Ruokareseptiikalla terveyttä ja houkuttelevuutta Terveyden edistämisessä toimintaympäristön mahdollistavat ja ehkäisevät tekijät ovat keskeisiä. Vuosien varrella on toteutettu potilaiden elämäntaparyhmiä, kokeiltu sähköistä kuvaruokapäiväkirjan käyttöä psykoosipotilailla, pidetty terveysaiheisia luentoja ja teemapäivien esittelyjä potilaille sekä osastotunteja ja muuta koulutusta henKuvassa Riikka ja Saana, jotka innostuivat kuvailemaan toisiaan kahvikupposen äärellä, tällä kertaa kauppakeskus Willassa; Saana: Riikka on monitaituri, lempeä, luotettava ja idearikas. Lisäksi hän on luonnonystävä, perheihminen, suunnistaja. Riikka: Saana on sisäistä valoa ja voimaa säteilevä, mistä muut saavat energiaa. Lisäksi hän on eläinystävä ja hänellä on hämmästyttävä verkostointitaito. LIN1703_16-23.indd 17 30.11.2017 9:18:40
18 Linkki 3 | 2017 TEKSTI: Päivystyksen hygieniayhdyshenkilöt, sairaanhoitajat Kata Bragge ja Suvi Kimari KUVA: Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaalan Akuutti päivystyksen haasteena on suuret potilasmäärät sekä tilanahtaus varsinkin infektioaikoina. Päivystyksessä on yksi oikea eristyspotilaiden hoitamiseen tarkoitettu huone sekä yksi yhdenhengen huone. Tällöin korostuu henkilökunnan oikeanlainen toiminta ja tietämys infektiopotilaita hoidettaessa. Tähän haasteeseen päivystyksen omat hygieniayhdyshenkilöt ovat tarttuneet. M uutama vuosi sitten päivystyksen edelliset hygieniayhdyshenkilöt kehittivät ns. hygienia-infon, jossa käytiin läpi kaikki työhön liittyvä oleellinen hygieniakäyttäytyminen, ja tähän infoon osallistuminen on sisällytetty päivystyksen uusien hoitajien perehdytyssuunnitelmaan. Päivystystyön luonteen vuoksi, normaalit koulutukset tavoittavat vain murto-osan työntekijöistä, joten kokeiluasteella olevilla nonstop-koulutuksilla on pyritty löytämään ongelmaan ratkaisu. Tavoitteena on ollut saada mukaan myös lääkäreitä ja muita päivystyksessä toimivia työntekijöitä. Päivystyksessä on järjestetty kaksi kertaa nonstop-koulutusta, jotka olivat kestoltaan lyhyitä ja joissa kouluttaja oli koko ajan paikalla mutta ryhmä vaihtui. Ensimmäisessä nonstop-koulutuksessa käytiin läpi laajemmin sairaalahygieniaa. Sairaalahygienian tavoitteena on luoda toimivat hoitokäytännöt potilastyöhön, joista tärkeimpänä on infektioiden ennaltaehkäisy (Immonen, Santos & Tanska 2010). Koulutus kesti noin tunnin kerrallaan ja koulutettavat saivat tulla paikalle, kun töiltään ehtivät. Koulutuksessa kävi useita lääkäreitä, hoitajia ja opiskelijoita. Toinen nonstop-koulutus järjestettiin eristykseen tarkoitetussa huoneessa. SielHyvinkään päivystyksen hygienian nonstop -koulutukset lä harjoiteltiin eristyspukeutumista, -riisuutumista ja käsidesin käyttöä. Mukana oli myös Hyvinkään sairaalan hygieniahoitaja Katja Koukkari ja Bernerin edustaja. Koulutus kesti noin 15 minuuttia ja siihen osallistuivat lähes kaikki sillä hetkellä töissä olleet hoitajat, lääkärit, potilaskuljettajat ja osa laitoshuoltajista. Koulutus eteni pienissä 3-5 hengen ryhmissä. Koulutukset koettiin hyvinä ja aiheet herättivät paljon keskustelua. Pienet ryhmät mahdollistivat yksilöllisemmän ohjauksen, monet rohkaistuivat kyselemään ja kyseenalaistamaan hygieniaan liittyviä asioita. Toisen koulutuksen käytännönläheisyys koettiin erittäin hyvänä ja opettavaisena. Nonstop-koulutusten havaittiin tavoittavan useampia koulutettavia kuin aiemmat, isommille ryhmille tarkoitetut infotilaisuudet. Nonstop-koulutusmyönteisyyden vuoksi pyrimme jatkossakin toteuttamaan tulevat koulutukset nonstopina. Hygienia-asiat koetaan pienoisena mörkönä, mutta me hygienian tulevaisuuden sankarit koetamme päästä asenteistamme eroon ja kehittää uusia tapoja täsmäiskukoulutuksiin. Sairaalahygienian tavoitteena on luoda toimivat hoitokäytännöt potilastyöhön, joista tärkeimpänä on infektioiden ennaltaehkäisy. Eristyspukeutumisharjoittelua, opettajina hygieniayhdyshenkilöt Kata Bragge ja Suvi Kimari. LIN1703_16-23.indd 18 30.11.2017 9:18:41
3 | 2017 Linkki 19 TEKSTI: Carina Einimö, hygieniahoitaja, Infektiosairauksien yksikkö, Hyvinkään sairaala KUVAT: HUS-Tukipalvelut, Anne Ikäläinen Uutta sairaalasiivouksessa ”NOKOTIN” TULEE – potilasja työturvallisuutta parantamassa Hyvinkään sairaalaan on hankittu kaksi NocoSpray -vetyperoksidikuivahöyrylaitetta potilashuonetilojen desinfektioon. Tarkoituksena on viimeistellä ja varmistaa kuivahöyryllä laitoshuollon loppusiivottu huone eristyspotilaan kotiutuessa, että huoneeseen ei jää taudinaiheuttajia. H öyry on tutkitusti turvallinen tapa viimeistellä siivousprosessi, ja sillä voidaan tehdä ”täsmäiskuja” epidemiatilanteissa. Tätä laitetta käytettiin muun muassa ruotsinlaivan taannoisessa noro-epidemiassa ja viime syksyn Töölön laajassa MRSA-epidemiassa. Laitehankintoja perusteltiin jokavuotisilla, isoilla gastroenteriittiepidemioilla. Laitteen avulla voimme parantaa infektioturvallisuutta, koska riski edeltävän potilaan mikrobien siirtymisestä seuraavalle potilaalle pienenee. Ympäristötutkimuksia maailmalla ja meillä Hoitoympäristön puhtautta on tutkittu paljon maailmalla. Osastoympäristössä tehdyssä tutkimuksessa runsasta Clostridium difficile-bakteeria löydettiin välisermeissä, sängyn yläpuolella olevissa lampuissa, verhotangoissa, ovenkahvoissa ja WC-tiloissa (Farley WN. Journal on Clinical Microbiology 2005). Tartuntoja on kuvattu tapahtuneen huonetovereiden lisäksi samalle vuodepaikalle tulleilla (Chang VT et al. Clinical Infectious Diseases 2000). Myös potilaiden väliverhojen on todettu kontaminoituneen potilaiden mikrobeilla, ja mikrobien siirtyneen henkilökunnan käsiin väliverhoja kosketeltaessa (Infection control and hospital epidemiology november 2008. Floyd Trillis, III, BS; Elizabeth C. Eckstein, RN; Rachel Budavich, BS; Michael J. Pultz; Curtis J. Donskey, MD). Olemme tehneet omia hoitoympäristön tutkimuksia ja todenneet, että potilasvuoteet ja -pöydät ovat vaikeasti puhdistettavia kohteita. Vuonna 2016 tutkimuksessa totesimme, että puhtaustason tavoitearvoon päästiin päivittäissiivouksessa 29 %:ssa ja loppusiivouksessa 16 %:ssa siivouskertoja. Näiden tulosten mukaan nykyiset siivoustekniikat ja -menetelmät eivät tuota tarpeeksi puhdasta. Höyryä siivouksen viimeistelyyn Vetyperoksidiin perustuva kuivahöyrytys tehoaa myös itiöihin, jotka ovat sairaalahygieenisestä näkökulmasta olleet erityisen hankalasti poistettavissa. Menetelmää suositellaan käytettäväksi perinteisen laitossiivouksen jälkeen. Kontrolliliuskoilla voidaan varmistaa sumutuksen kulkeutuminen potilashuoneessa ja potilaan saniteettitiloissa. Laitetta on mahdollista käyttää myös ennen siivousta, jolloin sitä voidaan käyttää muun muassa erityisen helposti tarttuvien mikrobien aiheuttamissa eristyksien loppusiivouksessa parantamaan työturvallisuutta. Toivomme, että laitteet ovat ahkerassa käytössä – kyse on ennen kaikkea potilasturvallisuudesta. Kuvassa laitoshuoltaja Marika Lehtonen ja palveluohjaaja Tuula Törhönen, HUS-Tukipalvelut. Laitoshuolto muistuttaa: Kun laite on toiminnassa, huoneeseen ei saa mennä. LIN1703_16-23.indd 19 30.11.2017 9:18:43
20 Linkki 3 | 2017 Ensihetket kuviksi Hyvinkään sairaalan synnytysosastolla Hyvinkään sairaalan synnytysosastolla vastasyntyneiden vanhemmat ovat saaneet nauttia elokuusta alkaen varsin mukavasta palvelusta. Valokuvaaja Hanna Kallio, Studio Verstas Oy:stä ikuistaa osastolla vastasyntyneitä vauvoja herkkiin valokuviin. V auvoja on ollut kuvattavana vaihtelevasti, enimmillään 3 vauvaa / kuvauskerta. Määrän uskotaan kuitenkin lisääntyvät, kun sana palvelusta leviää. Kuvaus sairaalassa on perheille niin sanottu matalan kynnyksen valokuvaus; hinta on edullinen, eikä kuvaukseen tarvitse pienen vauvan kanssa lähteä erikseen mihinkään. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä palveluun, onhan kaunis kuva ihana muisto vauvan ensi päivistä. Parhaiten kuvaus onnistuu, kun vauva nukkuu. Osa vauvoista nukkuu koko kuvauksen ajan eli ovat helppoja kuvattavia. Vauvat kääritään kapaloon ja lisäksi käytössä on pieni lämpöpuhallin sekä laite, josta kuuluu suhinaa kuin kohdun ääniä nämä usein rauhoittavat vauvan. Osa vauvoista on virkeitä ja tällöin kuvaaminen on vaikeampaa. Kun vauva vääntelehtii kapalossa ja vain toinen silmä saattaa olla auki, kuvista ei tule niin kauniita. Vauvan kuvaukseen menee noin 15 minuuttia. Vanhemmat saavat valita kapalon värin sekä halutessaan myssyn tai pannan vauvalle. Olen toiminut vapaaehtoisena synnytystukihenkilönä eli doulana useamman vuoden, joten synnytysja vauva-aiheet ovat lähellä sydäntäni. Mieheni on valokuvaaja ja muutama vuosi sitten keksin, että minähän voisin myös alkaa kuvaamaan raskaana olevia, vauvoja ja synnytyksiä. Lähdin opiskelemaan valokuvaajan ammattitutkintoa ja opinnot ovat nyt loppusuoralla. Teen kuvauksia omalla studiollamme Tuusulassa ja nyt siis myös synnytysosastolla. Kävin viime keväänä vauvakuvauskurssin, jossa oli mukana Hämeenlinnan sairaalassa vauvakuvaTEKSTI JA KUVAT: Hanna Kallio / Studio Verstas Oy uksia tekevä kollega. Olin hänen mukanaan Hämeenlinnan synnytysosastolla tutustumassa sairaalakuvaukseen elokuussa, kertoo Hanna. Pyrin keksimään kuviin aina vähän jotain uutta. Esimerkiksi syksyllä kuvissa oli vuodeaikateemana vaahteranlehtiä. Parasta toiminnassani on onnellisten vauvaperheiden kohtaaminen ja kauniiden kuvien aikaansaaminen, kiteyttää Hanna toimintaansa. Vauvakuvauksia järjestetään nykyään monissa Suomen synnytyssairaaloissa, muun muassa Turussa, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Lisätietoa Haikarakuvauksista: https://www.facebook.com/hannanhaikarakuvaukset/ www.studioverstas.fi LIN1703_16-23.indd 20 30.11.2017 9:18:48