HUS | Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti 15 Defusing-toiminta Hyvinkään sairaalassa 1 2016 27 Vapaaehtoistoimintaprojekti päätökseen 8 Kellokosken sairaala muutoksessa 13 XDS-arkisto – Potilashoidon lomakkeet sähköisiksi Esimiesten yhteistyö päivittäisjohtamisen tukena 4 LIN1601_1_kansi.indd 1 17.2.2016 15:14:00
2 Linkki 1 | 2016 Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää puh. (019) 4587 1 www.hus.fi Sähköpostiosoitteemme: etunumi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh. 050 4277 399 faksi 019 4587 2407 anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Maari Valli, puheenjohtaja Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Eila Sailas Karoliina Hyttinen Sirpa Palamaa Taina Tarus Tilaukset ja osoitteenmuutokset hyvlinkki@hus.fi Paino: 2016 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Anne Ikäläinen Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2016 Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään tai Kellokosken sairaalan neuvonnasta. 24. vuosikerta http://www.digipaper.fi/linkki/ Yhteistä hyvää ja hyviä tekoja Sote-valmistelut askarruttavat monien mieltä. Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari auki avaa tässä lehdessä sitä, millaisia työryhmiä asian ympärillä touhuaa, missä vaiheessa sosiaalija terveydenhuollon järjestämismallin valmistelutyö on tällä hetkellä ja millaisiin ratkaisuihin ollaan päätymässä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. HYKS Psykiatrian johtaja Matti Holi valaisee kirjoituksessaan Kellokosken sairaalan tämän hetkistä tilannetta ja tulevaisuuden suunnitelmia. Hän toivoo, että muutoksien keskellä henkilökunta jaksaisi edelleenkin ponnistella positiivisella tsempillä yhteisen hyvän eteen. Lisäksi hän korostaa, että Kellokoskella on tehty paljon onnistuneita uraa uurtavia avauksia psykiatriassa ja rohkaisee edelleenkin kokeilemaan uusia entistä toimivampia toimintamalleja. Hyviä tekoja ja auttamisen iloa on saatu tehdä ja kokea heti vuoden alkajaisiksi. Hyvinkään Lastentautien tuki ry järjesti hyväntekeväisyys-tempauksen Hyvinkääsalissa tammikuussa. Tapahtumassa nautittiin Radio 88 -musikaalista ja mikä parasta, koko tilaisuuden tuotto saatiin sairaalan pikkupotilaiden hyväksi. Tunnelmia lisää lehdessä. Viime vuoden loppupuolelta lähtien on Hyvinkään sairaalan pääaulassa häärinyt vihreäliivistä väkeä, joiden selkämyksessä on lukenut vapaaehtoinen. Tämä upea vapaaehtoisten joukko on opastanut sairaalassa liikkuvia löytämään perille vastaanottavaan yksikköön ja tutkimuksesta toiseen sekä neuvoneet itseilmoittautumisautomaatin käytössä. Vapaaehtoiset on otettu potilaiden keskuudessa ilolla vastaan ja toiminta jatkuu edelleen. Vapaaehtoistoiminnasta kerrotaan myös enemmän tässä lehdessä. Näiden yllä mainittujen kirjoitusten lisäksi, kädessäsi olevasta Linkistä löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. Ja kuten arvata saattaa – Pikku-Kalle on jälleen kerran löytänyt asian ytimen pohdinnoissaan, lue ja nauti! Seuraavat Linkit ilmestyvät tänä vuonna kesäja lokakuussa, joten jos mielessäsi on hyvä juttu tai jutun aihe, ota rohkeasti yhteyttä toimitukseen! Postilaatikon osoite on hyvlinkki@hus.fi. Terveisin! Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1601_2-3.indd 2 17.2.2016 15:20:25
1 | 2016 Linkki 3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 ”Mitä ihmettä täällä tapahtuu?” – hoitajien sisäinen liikkuvuus ja pystikset yli tulosyksikkörajojen Työhyvinvointi ja työyhteisön toimivuus päivittäisjohtamisen avulla 8 Kellokosken sairaala muutosten keskellä 10 Sote-valmistelusta valtakunnan ja Uudenmaan tasolla 13 Paperiset potilashoidon lomakkeet sähköisiksi – XDS-arkisto 15 Defusingtoiminta Hyvinkään sairaalassa 19 Kuntoutuskoordinaatio -iltapäivästä potkua alueelliseen kuntoutusajatteluun 22 Uniapnean hoitoketju on päivitetty 24 Sarveiskalvonsiirto pelastaa näkökyvyn 25 Kuinka paljon on liikaa – saako joka ilta ottaa punaviiniä? 27 Vapaaehtoistoimintaprojekti päätökseen Aula-avustaja auttaa Hyvinkään sairaalassa jatkossakin 29 Hyvinkään lastentautien tuki ry:n hyväntekeväisyystempauksella iloa pikkupotilaille 32 Kiljavan sairaalassa alkoi omaishoitajien kuntoutus 34 Tarinatalossa juttu luisti ja nauru raikui 36 Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat Hyvinkään sairaanhoitoalueella 39 UUTISET 41 Valmistuneet opinnäytetyöt 2015 42 Pakina 43 RESEPTIT: James Bond -asenne reseptiksi arkeen 10 Sote-valmistelusta valtakunnan ja Uudenmaan tasolla 29 19 LIN1601_2-3.indd 3 17.2.2016 15:20:29
4 Linkki 1 | 2016 Maailmassa ei ole suuria ihmisiä, on vain suuria haasteita, joita tavalliset ihmiset ovat nousseet kohtaamaan. William Frederick Halsey, Jr. LIN1601_4-9.indd 4 17.2.2016 15:21:32
1 | 2016 Linkki 5 TEKSTI: Osastoryhmän päälliköt Kirsi Mikkonen ja Saija Turpeinen KUVAT: Anne Ikäläinen ja Mostphotos ”Mitä ihmettä täällä tapahtuu?” – hoitajien sisäinen liikkuvuus ja pystikset yli tulosyksikkörajojen Työhyvinvointi ja työyhteisön toimivuus päivittäisjohtamisen avulla Tällä hetkellä vielä kesken oleva sosiaalija terveydenhuollon (SOTE) uudistus tuo terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon organisaatioita koskevia muutoksia. HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhteisrakentamishanke etenee ja tulevaisuuden sairaalalta vaaditaan väistämättä palvelujärjestelmien muuttumista ja toiminnan uudelleen järjestämistä. S amanaikaisesti resurssit pienenevät vanhenevan ikärakenteen vuoksi ja kustannukset on sopeutettava maksukykyyn. Hyvinkään sairaanhoitoalueella kasvua väestön osalta on kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvun painopiste painottuu yli 75-vuotiaiden ikäryhmään. Kokonaisuudessaan on todennäköistä, että hoidettavien määrä tulee lisääntymään. Jotta niukkenevat resurssit saadaan riittämään, onkin entistä tärkeämpää, että hoito pystytään kohdentamaan oikeaan potilasryhmään oikeaan aikaan. Niukkenevat resurssit edellyttävät meiltä myös rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Hyvinkään sairaalassa kysynnän kasvu tulee kohdistumaan erityisesti medisiinisiin akuuttipalveluihin ja vaativampaan elektiiviseen kirurgiaan. Erikoisalojen ja tulosyksiköiden tiiviimmän yhteistyön kautta haetaan synergiaa ja toimintojen tehostamista, jossa yhtenä painopisteenä on potilasprosessien uudelleen ryhmittely. Operatiivisen ja medisiinisen tulosyksikön osastoja tiloineen ja henkilöstöineen tarkastellaan tällöin yhtenä kokonaisuutena. Tiivistyvä yhteistyö on keskeinen osa käynnissä olevan uudisrakennuksen ja tulevien tilasaneerausten toiminnallista suunnittelua. (TA 2016 sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat, hallitus 16.12.2016) Uudet organisaatiomuutokset johtavat työyhteisöjen muuttumiseen ja uudistuvan toimintakulttuurin käynnistäminen on aina haastavaa. Hoitotyössä muutos näkyy myös hoitohenkilökunnan laajenevina tehtäväkuMuuttuvaa toimintaympäristöä johdetaan ennakoimalla ? LIN1601_4-9.indd 5 17.2.2016 15:21:34
6 Linkki 1 | 2016 TEKSTI: Osastonhoitajat Arja Koskinen, Arja Parkkila, Katri Räväsmäki-Nikula, Rauni Koistinen, ja Riikka Sipilä Osastonhoitajat ovat tyytyväisiä tiivistyneestä yhteistyöstään H yvinkään sairaalassa on lokakuussa 2015 otettu käyttöön yhteinen päivittäisjohtamisen malli kirurgian, neurologian ja sisätautien vuodeosastoilla. Päädyimme toimintamalliin yhdessä vuodeosastojen esimiesten kesken miettien, miten vuodeosastojen 3,4, ja 6 toiminta saadaan sujumaan mahdollisimman kustannustehokkaasti säästöpaineiden ja vuodeosastojen sulkujen toteutuessa vuoden 2015 joulukuussa. HUS:n isot säästötavoitteet asettivat tavoitteita myös meille lähiesimiestyöhön Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Toimintoja supistetaan, säästöjä pitää saada aikaan, resurssit pitää jakaa, sijaisia ei saa palkata. Mission impossible? Ei suinkaan, vaan hyvällä etukäteissuunnittelulla ja yhteistyöllä saimme idean lähteä kokeilemaan uutta palaverikäytäntöä ja aloitus tapahtui heti. Osastojen päivittäisjohtamisen osana yhteinen pystypalaveri ”pystis” Osastojen osastonhoitajat (päivittäisjohtaminen omalla osastolla) ja/tai apulaisosastonhoitajat (vastuuhoitaja) kokoontuvat joka arkiaamu klo 7.45 yhteiseen palaveriin, ”pystypalaveriin” ja käyvät läpi osastojen paikkatilanteet, osastoille jonottavat, siirtyvät ja tiedossa olevat lähtijät, potilaiden hoitoisuudet (Rafaela®), eristystä vaativat potilaat, mahdolliset hoitoringit sekä henkilökunnan muut lisätarpeet. ”Pystiksissä” he miettivät ja päättävät, miltä osastolta on mahdollista siirtää lisäresurssia toiselle osastolle tarpeen mukaan. Rauni Koistinen, kirurgian vuodeosasto: Pystypalaveri on auttanut hahmottamaan toisen vina. Hoitotyön luonteen muuttuessa laajemmaksi kokonaisuudeksi, hoitajilta vaaditaan osaamista yhä monisairaampien potilaiden vaativissa hoitoprosesseissa. Onnistumisen edellytyksenä on hyvin organisoitu ja toimintaohjattu prosessi, jossa moniammatillinen päivittäisjohtaminen on avainasemassa. Voimavarojen jakaminen ja yhteistyön tekeminen Hyvinkään sairaalassa hoitohenkilökunnan liikkuvuuden lisääminen on keskeinen tulosyksikkörajojen ylittävä ja tiivistyvän yhteistyön kulmakivi. Liikkuvuutta on lisätty medisiinisen ja operatiivisen tulosyksikön välillä ansiokkaasti osastojen hoitohenkilöstön välisenä yhteistyönä. Työpanoksen tarjoaminen omasta työyksiköstä toiseen tukee yhteistä resurssien hallintaa ja on keskeinen ammatillisen osaamisen ja työssä oppimisen kehittämisen menetelmä. Muutos vaati työntekijältä asenteellista muutosta sekä potilaan hoidon osaamisen ja hoitotyön näkökulman laajentamista. Tulosyksikkösidonnaisesti jokainen on perinteisesti toteuttanut omassa yksikössään vahvasti oman erikoisalansa osaamista. Uudistuvassa toimintamallissa tarkastelun lähtökohtana on potilas kokonaisuutena, jossa sisätautinen ja kirurginen hoitotyö yhdistyvät yhä tiiviimmäksi erikoissairaanhoidossa hoidettavan potilaan hoitotyökokonaisuudeksi. Toimivassa työyhteisössä keskeisenä arvona on avoin, hyvä ilmapiiri ja yhteishenki, jossa tuetaan, luotetaan, arvostetaan ja autetaan. Kaikki työntekijät kohdataan yhdenvertaisina ja arvokkaina voimavaroina yhteisöllisessä toiminnassa. Yhteisiä tavoitteita vaalitaan ja jokainen antaa oman panoksensa toimivalle työyhteisölle ja yhteisille potilaille. Avainasemassa ovat yksiköiden osastonhoitajat, jotka rakentavalla yhteistyöllä lähiesimiestyössään ovat aloittaneet osastojen tiivistyneen yhteistyön. vuodeosaston potilasaineistoa ja tilanteita. Palaverissa on vallalla rehellinen tunnelma, jokainen kertoo avoimesti oman vuodeosaston tilanteen ja todellisen lisäresurssitarpeen tai mahdollisuuden resurssisiirtoihin. Henkilökunnan siirtäminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä vastustusta tulee ja siirtyjät ovat toki olleet pääsääntöisesti varahenkilöitä. Niille hoitajille, joilla on jo ollut kokemusta toisesta osastosta, on siirtyminenkin ollut helpompaa. Ajan myötä ihmiset tottuvat enemmän käytäntöön ja siirrot tulevat sujumaan myös luontevammin. Henkilökuntatarpeeseen palataan usein uudelleen vielä lääkärin kiertojen jälkeen ja myöhemmin iltapäivälläkin sähköpostin välityksellä tai puhelimitse. Osastoilta päivitetään sen hetkinen tilanne ja mietitään yhdessä resurssitarpeet iltavuoron ja yövuoron ajaksi. Käydään läpi muun muassa miten hoitoisia potilaat ovat, onko tulossa paljon päivystyspotilaita, elektiiviset potilaat, mahdolliset päivystysleikkaukset. Tavoitteena on siirtyä kevään aikana käyttämään Lync-palaveria näihin palavereihin. Perjantaisin iltapäivän palaverin tavoite on myös kartoittaa koko viikonlopun suunnitelma. Pohjatyö tehdään valmiiksi viikonlopun vastuuhoitajille ja se keskustellaan auki palaverissa. Yhdessä käydään läpi esimerkiksi, millainen on resurssitarve ja onko mahdollisuus tarvittaessa siirtää resursseja mistään vuorosta apua tarvitsevalle. Pystypalavereissa saadaan kuva eri osastojen potilaista ja erilaisista hankalista päivittäisistä tilanteista. Keskustelu on avointa ja rehellistä, ja asioista puhutaan samalla yhteisellä kielellä. Hoitoisuusluokitus Rafaela® on helpottanut päätöksentekoa resurssien suhteen ja myös potilassijoittelua pystytään peilaamaan hoitoisuusluokittelun kautta. LIN1601_4-9.indd 6 17.2.2016 15:21:34
1 | 2016 Linkki 7 Riikka Sipilä, sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto: Yhteistyö on lähtenyt todella hyvin käyntiin, olen oppinut paljon kirurgian ja neurologian osastojen luonteesta ja haasteista. Samalla yleensäkin johtamiseen liittyvissä asioissa olen saanut hyviä vinkkejä, neuvoja ja tukea kollegoilta. Pystypalaveri on käytäntö, josta henkilökohtaisesti en luopuisi. Henkilökuntamme on tietoinen pystypalaverikäytännöstä ja henkilöstön liikuttelusta. Viikonloppuina saadusta lisäresurssista on tullut erityisesti kiitosta. Kirurgian ja neurologian osastojen jouluajan sulku oli haaste hoitotyön osalta. Hyvä ennakkosuunnittelu kaikilla kolmella osastolla mahdollisti sujuvan joulun, vaikka kaikilla osastoilla oli hoitoisia potilaita sekä tarvetta poissaolojen paikkaamiseen. Osastoilla oli vakituisesta henkilökunnasta jo etukäteen suunniteltu ne henkilöt, jotka liikkuivat tarpeen mukaan. Vastaavanlainen ennakkosuunnittelu tehtiin osastoilla myös vuoden vaihteeseen. Vastuuhoitajat eri osastoilla olivat myös kaikkien tiedossa joulun ja uuden vuoden ajalta puhelinnumeroineen. Tämä erillinen listaus tehtiin valmiiksi hyvissä ajoin. Vuodeosastojen apulaisosastonhoitajat toimivat pitkien pyhien aikana vuorotellen vastuuhoitajina koordinoiden toimintaa eri osastoilla. Hyviä kokemuksia hyödynnetään myös jatkossa erityisesti loma-aikojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Arja Parkkila, neurologian vuodeosasto: Yhteistyömme on ollut saumatonta ja kollegiaalista. Hyvä alkukartoitus palavereihin on toteutunut ja mielestäni myös henkilökunta on lähtenyt hyvin toimintaan mukaan. Käsitykseni on, että tuki apulaisosastonhoitajilta joulun ja uuden vuoden ajan juhlapyhinä on helpottanut henkilöstön keskittymistä perustehtäväänsä. Etukäteen suunnittelu ja jopa liikkujien alustava nimeäminen on helpottanut henkilöstön valmistautumista tehtävään. Työskentelymallimme on hyvä. Osastonhoitajat ja/tai apulaisosastonhoitajat kokoontuvat joka arkiaamu yhteiseen pystypalaveriin. LIN1601_4-9.indd 7 17.2.2016 15:21:40
8 Linkki 1 | 2016 Hei Linkin lukijat! Lupasin Eila Sailakselle, että kirjoitan teille muutaman sanan näin vuoden aluksi. Elämä Kellokoskella oli viime vuonna erilaista kuin aikaisemmin. Kellokosken sairaalan koko HUS:a palveleva osa liitettiin Hyksiin ja näin ollen Kellokosken psykiatria jakaantui kahteen osaan. Jakautumisen jälkeen osa-alueet ovat alkaneet keskittymään omiin erilaisiin profiileihinsa ja kehittämään toimintaansa, onnistuen siinä hyvin. Kellokosken sairaala muutosten keskellä LIN1601_4-9.indd 8 17.2.2016 15:21:44
1 | 2016 Linkki 9 KUVAT: Jukka Peltola, tiedottaja/HYKS Psykiatria, Marjaana Saulama H yvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian yksikkö on tähdännyt entistä tiiviimpään alueelliseen yhteistyöhön ja toisaalta HYKS Psykiatria taas entistä paremmin palvelemaan koko HUS:a. Toisaalta kampuksen komentosuhteiden ollessa erilaisia, yhteistyö koettiin ajoittain haasteelliseksi. Arkipyöritykseen, joka ennen hoitui kuin itsestään, jouduttiin nyt uudessa asetelmassa kiinnittämään erityistä huomiota. Tämä yhteiselämä saatiin kuin saatiinkin toimimaan, vaikka ennalta asiaa pelättiinkin. Kellokosken sairaalan 100 vuotisjuhlavuonna HUS päätti luopua sairaalasta. Miksi? Ajatuksena oli, että HUS organisoi psykiatriansa uudestaan siten, että kasvavaa ja kehittyvää avohoitoa tukevat alueelliset somatiikan ja yhteispäivystysten yhteydessä toimivat osasto-yksiköt, kuten suunnitteilla oleva Hyvinkään sairaalan yhteydessä toimiva yksikkö. Näiden lisäksi tarvitaan yhteisiä HUS osastoja, joiden tulee olla mahdollisimman nykyaikaisia, ja niiden tulee sijaita koko Uudenmaan kannalta optimaalisessa paikassa. Uskon, että tällä systeemillä koko HUS:n, myös Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilaat saavat Eila Sailaksen johdolla aikaisempaa parempaa palvelua. Tämän kevään aikana käynnistyy tarkempi suunnittelu Kellokosken kampuksen toiminnoista luopumisesta, ja tämä tapahtuu ison työryhmän toimesta. Tämän hyvin konkreettisen suunnittelun osa-alueina ovat potilaat, tilat ja henkilöstö. Alueellista yhteistyötä tiivistetään HOPO-hankkeen kautta (Päihdeja mielenterveyspalvelut hyvinkään sairaanhoitoalueella -projekti); toisaalta HYKS taas tarjoaa monia sellaisia asioita joita n. 200 000 ihmisen väestöpohjassa ei yksin kannata organisoida. Erilaisten näyttöön perustuvien hoitojen suurempi kirjo, laajat koulutusmahdollisuudet, kehittämisja tutkimusprojektit, toiminnan sisältöön ja taloudellisuuteen liittyvät yhteiset työkalut, yhteiset takapäivystysringit ovat esimerkkejä tällaisesta koko sairaanhoitopiirin yhteistyöstä. Suomen oloissa tiheästi asutun Uusimaan ei kannata hukata mahdollisuuksia hyötyä tarjolla olevasta suuren yksikön hyödyistä. Tarvitaan nämä molemmat kehityssuunnat: Alueellinen paikallinen SOTE-yhteistyö ja toisaalta sairaanhoitopiirin entistä tiiviimpi toimialayhteistyö, johon se paljon puhuttu HUS Psykiatrian suunnitelma tähtää. Psykiatria on muuttunut hurjasti viime vuosina, ja lisää muutoksia on tiedossa. Kaikkia kehityksen nyansseja emme vielä tiedä, mutta tiedämme kuitenkin suurin piirtein mihin suuntaan pitää mennä. Ja loput selviää kokeilemalla. Ajattelemme, että potilaan pitää saada palvelut entistä helpommin ja normaaliin elämään nivoutuen. Osalle potilaista tämä tarkoittaa internetin kautta saatuja palveluita. Osalle sitä, että hoitoa ja tukea voi saada omaan asuntoon, eli ei tarvitse muuttaa palvelukotiin. Entistä vähemmän potilaita tarvitsee hoitaa laitosolosuhteissa. Tärkeää on myös se, että yhä suurempi osa hoidoistamme tulee olla potilaan häiriöön suunnattuja, näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita; kaikki ei toki sitä voi olla, mutta nykyistä suurempi osa kyllä. Erilaisista potilaan hoitoa edelleen häiritsevistä kynnyksistä pitäisi myös päästä eroon riippumatta siitä milloin SOTE tulee. Kellokoskella ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa on tehty paljon uraa uurtavia avauksia psykiatriassa. Moni niistä on onnistunut ja toiminut mallina HUS:n muille yksiköille. Haluankin rohkaista kokeilemaan uusia, entistä parempia toimintamalleja. Haluan rohkaista ponnistelemaan hyvän yhteistyön eteen Kellokoskella, vaikka organisaatioraja kampuksen lävistääkin. Haluan toivottaa teille hyvää tsemppiä tähän vuoteen ja kiittää työstänne ja jaksamisesta näiden muutosten keskellä. KIRJOITTAJA Matti Holi HYKS Psykiatrian johtaja Psykiatria on muuttunut hurjasti viime vuosina, ja lisää muutoksia on tiedossa. LIN1601_4-9.indd 9 17.2.2016 15:21:49
10 Linkki 1 | 2016 Uutta sosiaalija terveydenhuollon järjestämismallia on valmisteltu pitkään ja hartaasti. Kataisen-Stubbin hallituksen aikana saavutettu laaja yhteisymmärrys kuntavetoisesta uudistuksesta kaatui perustuslakivaliokunnan kielteiseen kantaan. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut 20.10. ja 7.11.2015 tekemillään päätöksillä sosiaalija terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. TEKSTI: Asko Saari, sairaanhoitoalueen johtaja KUVA: Tarkennettujen tavoitteiden matriisi Sote-valmistelusta valtakunnan ja Uudenmaan tasolla I tsehallintoalueita tulee esityksen mukaan 18. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaalija terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Itsehallintoalueiden yhteistyö perustuu valtakunnalliseen ja alueelliseen työnjakoon, jota valtioneuvosto ohjaa. Uusimaa on esityksessä yksi itsehallintoalue. Sosiaalija terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta lisätään Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Nykyiset julkisen sosiaalija terveydenhuollon kuntien ja kuntayhtymien yksiköt siirtyvät henkilöstöineen osaksi sote-alueen organisaatiota. Tämä tarkoittaa, että muun muassa sairaanhoitopiirit lopetetaan. Järjestämistehtävä ja tuotanto erotetaan itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa. Valtioneuvosto pyysi edellä olevista linjauksista lausunnon kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta tahoilta tammikuun loppuun mennessä. HUS:n hallitus pitää lausunnossaan sote-alueiden määrää liian suurena, ja kannattaa yhtä sote-aluetta Uudellemaalle. Pääkaupunkiseudun isot kunnat ovat lausunnoissaan esittämässä Uudenmaan jakamista 2-3 sote-alueeseen. Keski-Uudenmaan kunnat hyväksynevät yhden sote-alueen Uudellemaalle, mutta esittävät sen organisoitumista sisäisesti nykyisen HUS:n rakenteen mukaisesti alueellisiin tuotantoyksiköihin. Sipilän hallituksen tavoite on tuoda esitys sosiaalija terveydenhuoltopalvelujen järjestämislaiksi eduskunnalle huhtikuun 2016 aikana. Laki hyväksyttäisiin siten, että alkusyksystä 2017 järjestettäisiin itsehallintoaluevaalit ja samaan yhteyteen siirrettäisiin kevään 2017 kunnallisvaalit. Itsehallintoalue vastaisi sote-palvelujen järjestämisestä ja tilaamisesta vuoden 2019 alusta alkaen. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaalija terveydenhuollon rahoituksesta. Lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa on hallitusohjelman linjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulo-tasolla, säästötavoite on 3 miljardia euroa julkisessa sote-palvelujärjestelmästä 20 seuraavan vuoden aikana. Asukas Palvelutuotanto Talous ja hallinto Henkilöstö Ylätason tavoitteet • Kavennamme asukkaidemme terveys? ja hyvinvointieroja • Palvelumme ovat oikea? aikaisia ja tarpeenmukaisia • Mahdollistamme asukkaiden vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan • Palvelujemme tuotanto on asukaslähtöistä • Integroimme erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä palveluiden erikois? tumisasteet • Siirrämme painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin • Palveluohjauksemme sijoittaa asiakkaamme oikea?aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin • Kuntarajat eivät määritä palveluverkkoamme • Palveluverkkomme on seinätön • Sulautamme alueella toimivien kuntayhtymisen palvelut uuteen organisaatioon • Uusi malli on kustannuskasvua hillitsevä • Organisaatiomme on sulautettavissa itsehallintoalueeseen eikä se kilpaile siihen nähden tai ole täysin itsenäinen • Valitsemamme malli on poliittisesti laajasti hyväksytty • Johdamme ja teemme päätöksemme tietoon perustuen • Hallintomme on läpinäkyvä ja kevyt • Henkilöstörakenteemme ja osaaminen vastaavat asukkaidemme tarpeita • Henkilöstömme voi hyvin • Henkilöstömme on sitoutunutta toimimaan uudessa mallissa • Henkilöstöpolitiikkamme on yhdenmukaista LIN1601_10-.indd 10 17.2.2016 15:22:48
1 | 2016 Linkki 11 Keski-Uudenmaan sote-valmistelusta Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula käynnistivät syksyllä 2014 oman sote-selvityksensä osana silloista Kuuma-kuntien kuntaliitosselvitystä. Hanke on edennyt Keski-Uudenmaan soteyksikkö -suunnitelmaksi. Suunnittelun tavoitteena on hahmottaa toiminnan ja talouden periaatteet ja käytännön toteutus Keski-Uudenmaan sote-alueyksikölle, joka perustetaan vuoteen 2018 mennessä. Kuntien valtuustojen siunaaman hankesuunnitelman Kuvassa on kuvattuna hankkeen tämänhetkiset ylätason tavoitteet. mukaan ”Suunnittelu toteutetaan ”kuntalainen ja palvelut edellä”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelu keskittyy asiakaslähtöisen palvelutuotannon innovatiiviseen uudistamiseen. Organisaatiomalli suunnitellaan uudistuneen palvelurakenteen pohjalta. Tukipalvelut kuten hallinto, talous, resurssit ja infrastruktuuri suunnitellaan uutta palvelurakennetta tukeviksi”. Suunnitelma on laadittu niin, että se mahdollistaa asteittaisen siirtymän kohti yhteistä sosiaalija terveydenhuollon uudistunutta tuotantoa seuraavin periaattein: Alueyksikkö käynnistyy 1.1.2018. Sote-palveluiden tuotanto alueella toteutetaan Keski-Uudenmaan alueyksikön lisäksi eri organisaatioissa, kuten HUS:ssa ja Etevassa, kunnes tulevien itsehallintoja sote-alueitten toiminta on ratkaistu vuoteen 2019 mennessä valtakunnallisessa valmistelussa. Alueyksikön toiminnallisten muutosten toteuttaminen erityisesti valittavien kärkihankkeiden osalta aloitetaan niin pian kuin mahdollista. Muut toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin liittyvät valmistelutoimenpiteet saatetaan valmiiksi viimeistään vuoteen 2018 mennessä. ? Asukas Palvelutuotanto Talous ja hallinto Henkilöstö Ylätason tavoitteet • Kavennamme asukkaidemme terveys? ja hyvinvointieroja • Palvelumme ovat oikea? aikaisia ja tarpeenmukaisia • Mahdollistamme asukkaiden vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan • Palvelujemme tuotanto on asukaslähtöistä • Integroimme erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä palveluiden erikois? tumisasteet • Siirrämme painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin • Palveluohjauksemme sijoittaa asiakkaamme oikea?aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin • Kuntarajat eivät määritä palveluverkkoamme • Palveluverkkomme on seinätön • Sulautamme alueella toimivien kuntayhtymisen palvelut uuteen organisaatioon • Uusi malli on kustannuskasvua hillitsevä • Organisaatiomme on sulautettavissa itsehallintoalueeseen eikä se kilpaile siihen nähden tai ole täysin itsenäinen • Valitsemamme malli on poliittisesti laajasti hyväksytty • Johdamme ja teemme päätöksemme tietoon perustuen • Hallintomme on läpinäkyvä ja kevyt • Henkilöstörakenteemme ja osaaminen vastaavat asukkaidemme tarpeita • Henkilöstömme voi hyvin • Henkilöstömme on sitoutunutta toimimaan uudessa mallissa • Henkilöstöpolitiikkamme on yhdenmukaista LIN1601_10-.indd 11 17.2.2016 15:22:48
12 Linkki 1 | 2016 Kuntayhtymien palveluiden ja KeskiUudenmaan alueyksikön palveluiden yhteensovittaminen tehdään valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Hankkeella on poliittinen ohjausryhmä, jossa kullakin kunnalla luottamushenkilöedustus/puheenjohtaja. Hyvinkään kaupunginhallituksen pj Annika kokko sekä johtoryhmä, jossa ovat kunnanjohtajat, kuntien sote-johtajat ja sairaanhoitoalueen johtaja. Suunnittelua tehdään viidessä palveluryhmässä ja viidessä tukipalveluryhmässä. Valmisteluryhmä on substanssiryhmä, joka koordinoi, johtaa ja yhteensovittaa palveluryhmien suunnittelutyötä sekä ratkaisee palveluryhmien rajapintakysymyksiä ja mahdollisia ristiriitatilanteita. Valmisteluryhmä osallistuu hallintoryhmän työskentelyyn johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen osalta. Valmisteluryhmään kuuluvat sote-johtajat ja sairaanhoitoalueen johtaja. Vuoden 2016 alusta aloitti hankkeen hankejohtajana Hyvinkään sosiaalija terveysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen 70 % työpanoksella. Parhaillaan on käynnissä asiantuntijatuen ja -työn kilpailutus työryhmien työn tueksi ja ohjaamiseksi. Palveluryhmien työ on käynnistynyt joulukuussa ja tukipalveluryhmien työ käynnistymässä. Työskentelyllä on tiukka aikataulu ja tavoitteena on, että Keski-Uudellamaalla aloittaisi alueellinen tuotanto-organisaatio jo vuoden 2018 alusta. Edelleen on tavoitteena, että tämä tuottaja siirtyisi tuottajaksi Uudenmaan Sote-alueelle, kun sen toiminta käynnistyy. Tällöin myös alueellinen erikoissairaanhoito liitettäisiin osaksi tätä tuotantoyksikköä. On tärkeää, että HUS ja erityisesti Hyvinkään sairaanhoitoalue on tiiviisti mukana suunnittelutyössä. Hankkeelle ollaan hyväksymässä joukko kärkihankkeita, joista useissa erikoissairaanhoidolla on keskeinen rooli. Näissä on hankkeita, joilla on selkeä yhteys alueellisen terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelman toimeenpanoon ja sen vuosiohjelmaan. Ne ovat hankkeita, jotka ovat ”soteyhteensopivia” ja joita kuntayhteistyössämme joka tapauksessa viedään eteenpäin, riippumatta mahdollisista organisaatiomuutoksista ja niiden aikatauluista. Kannaltamme keskeisiä tästä näkökulmasta ovat alueelliset psykososiaaliset palvelut, eli HOPO-hanke ( Päihdeja mielenterveyspalvelut hyvinkään sairaanhoitoalueella -projekti) sekä päivystyksen ja akuuttivuodeosastohoidon sekä puolikiireellisen vastaanottotoiminnan alueellisen kokonaisuuden kehittäminen. Palveluryhmät: ? Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (pj perusturvajohtaja Eija Rintala, Mäntsälä) vastuualuejohtaja ylilääkäri Petri Koponen, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ? Ikäihmisten palvelut (pj sosiaalija terveystoimen johtaja Pirjo Vainio, Tuusula) linjaesimies Sirpa Palamaa, Hyvinkään sairaanhoitoalue ? Mielenterveysja päihdepalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut (pj palvelualuejohtaja Tiina Salminen, Järvenpää) Tulosyksikön johtaja Eila Sailas, Hyvinkään sairaanhoitoalue ? Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto (pj sosiaalija terveysjohtaja Erja Pentti, Nurmijärvi) ? Terveyspalvelutja sairaanhoito (pj sosiaalija terveysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, Hyvinkää) johtava lääkäri Anna-Maija Tapper, Hyvinkään sairaanhoitoalue Tukipalveluryhmät: ? Hallinto (johtamisjärjestelmä, päätöksenteko ja perustamissopimus) (pj kansliapäällikkö Riitta Simonen, Hyvinkää) Hallintojohtaja Pekka Rantamäki, Hyvinkään sairaanhoitoalue ? Infrastruktuuri (tilat ja tukipalvelut) (pj tekninen johtaja Hannu Seppälä Mäntsälä) ? ICT (pj tietotekniikkapalveluiden esimies Arja Toivonen, Nurmijärvi) ? Talous (pj hallintojohtaja Pekka Rantamäki, Hyvinkään sairaanhoitoalue), mukana myös suunnittelupäällikkö Petri Moisio, Hyvinkään sairaanhoitoalue ? Henkilöstö (pj henkilöstöjohtaja Päivi Autere, Järvenpää) Henkilöstöpäällikkö Maari Valli, Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1601_10-.indd 12 17.2.2016 15:22:48
1 | 2016 Linkki 13 O saan potilastietojärjestelmistä tehdään integraatio XDS-arkistoon, esimerkiksi Clinisoft ja Opera. Projektin tavoitteena on saada vielä paperilla oleva tieto sähköiseen muotoon kaikkien käyttöön viiveettä potilaan hoidossa. Näin ollen potilastiedon paperinen arkistointi vähenee ja arkistotiloja vapautuu muuhun käyttöön. Syksyn 2015 aikana projektia ryhdyttiin laajentamaan koko HUS:iin sairaaloittain. Tavoitteena on läheteja arkistoskannauksen käyttöönotto koko HUS-alueella. Potilastietojärjestelmään (Miranda) tulee linkki XDS-arkistoon, josta paperinen TEKSTI: Anne Vinkanharju, projektipäällikkö KUVA: Anne Ikäläinen ja Mostphotos Paperiset potilashoidon lomakkeet sähköisiksi – XDS-arkisto HUS:ssa Töölön sairaalasta alkoi vuonna 2015 XDS-projekti (Cross-Enterprise Document Sharing), jossa vielä paperiset potilashoidossa käytettävät lomakkeet muutetaan sähköisiksi skannaamalla lomakkeet XDS-arkistoon. LIN1601_10-.indd 13 17.2.2016 15:22:50
14 Linkki 1 | 2016 lomake on katsottavissa. Paperiset lomakkeet näkyvät myös Mirandan potilaskansionäkymässä XDS-arkisto kansiossa. Projektin aikana skannataan myös paperiset lähetteet, jotka tulevat HUS:n ulkopuolelta. Paperilähetteiden skannaus on edellyttänyt myös läheteluetteloiden muokkaamista. Hyvinkään sairaalassa projekti alkoi 11/2015 Projektia varten nimettiin ryhmä, jota täydennettiin asiantuntijoilla tarpeen mukaan. Paperiset lomakkeet on kerätty Hyvinkään sairaalasta. Lomakkeita löytyi noin 400 kappaletta. Lomakkeet luokiteltiin arkistoitaviin, hävitettäviin, osastolla käsiteltäviin sekä sähköisessä muodossa oleviin lomakkeisiin (esim. pdf-tiedostot). Tällä hetkellä viimeistellään skannattavien lomakkeiden nimeämistä ja luokittelua pääryhmiin, alaryhmiin ja määrittelemällä näkemyslehti, jolla Mirandassa ko. skannattu lomakkeen linkki näkyy. Lisäksi selviteltävänä ovat esimerkiksi KLF -lomakkeet. Miten esimerkiksi Holter-tutkimusten, rasitustestien ja pitkien ekg-nauhojen kohdalla toimitaan. Projektiin kuuluu myös selvittää, mitkä paperiset lomakHyvinkään sairaanhoitoalueen johtoryhmän nimeämä XDS-projektiryhmä: Sanna Wickman, lasteneurologi; Naisten ja lasten ty:n vastuuhenkilö, Timo Karhunen ja Salla Sulopuisto työparina Leena Norvio, osastonylilääkäri; medisiiniset osastot ja pkl:t vastuuhenkilö, Jani Hautala työpari Irmeli Parkkonen, apulaisosastonhoitaja; päivystys vastuuhenkilö, Hannele Manninen työpari Taina Tarus, osastonhoitaja; operatiivinen ty:n vastuuhenkilö, Mia Laurila, Mari Häkkinen työpari Joonas Markkanen, Tietohallinto, XDS-arkiston käyttöönoton projektityöntekijä Tuula Kipponen, toimistopäällikkö; HUS-Servis Tuija Leisti, asiakastukihenkilö; HUS Tietohallinto Krista Hyytiäinen, kliininen asiantuntija; projektiryhmän sihteeri Anne Vinkanharju, projektipäällikkö; projektiryhmän puheenjohtaja Sirpa Salinto, kehittämispäällikkö Tavoitteena saada paperilla oleva tieto sähköiseen muotoon ja viiveettä kaikkien käyttöön potilaan hoidossa keet voidaan korvata kirjaamalla tiedot Mirandaan sähköisenä. Tämä kirjaamisen prosessi jatkuu vielä XDS-arkistoprojektin jälkeen erillisenä projektina. Kaikki tulosyksiköt ovat myös varautuneet paperisten lähetteiden skannaukseen hankkimalla skannaukseen sopivan monitoimilaitteen. Paperisten lähetteiden skannauksen prosessiin järjestetään HUS Tietohallinnon toimesta koulutuksia, kun monitoimilaitteet ovat saapuneet. Koulutuksia järjestetään sekä luentosalissa, että lääkärimeetingeissä. Päätös siitä, tehdäänkö skannaus arkiston toimesta, tehdään huhtikuussa 2016. LIN1601_10-.indd 14 17.2.2016 15:22:51
1| 2016 Linkki 15 TEKSTI: Maari Valli, henkilöstöpäällikkö ja Hanne Laakkonen, erikoislääkäri/lastentaudit KUVAT: Anne Ikäläinen Defusingtoiminta Hyvinkään sairaalassa Defusingtoiminta on työssä tapahtuneen traumaattisen kokemuksen välitön purkukokous. Asianosaiset purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. Tilaisuus järjestetään vertaistukena, jolloin vetäjänä toimii defusing-tehtävään koulutettu henkilö. J älkipurku toteutetaan mahdollisimman pian traumaattisen tilanteen jälkeen. Purkukokouksen tarkoituksena on sosiaalisen verkoston vahvistaminen, kokemusten ja mielikuvien normalisointi, rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin sekä lisäavun tarpeen kartoitus. Tavoitteena on työkyvyn nopea palauttaminen sekä kumulatiivisen henkisen kuormituksen vähentäminen pitkällä aikavälillä. Tähän toimintaan haluttiin rakentaa Hyvinkään sairaalaan yhteinen toimintamalli, mikä sisältää kuvaukset yleisesti defusing-toiminnasta, miten se järjestetään, kuka järjestää, miten raportoidaan ja mistä voi saada tietoa ko. toiminnasta. Esimies tai vuorossa ollut kokeneempi työtekijä voi olla aloitteen tekijä purkutilaisuuden käynnistämiselle. Esimies ottaa yhteyttä ensisijaisesti päivystyksen vuorovastaavaan tai toissijaisesti naistenja lastentautien tulosyksikön vuorovastaavaan, josta ohjaajat lähdetään hakemaan. Tämän jälkeen esimies järjestää tilan ja kutsuu purkutilaisuuteen osallistujat mukaan. On hyvä huomata, että purkutilaisuuteen osallistuvat ainoastaan työntekijät, jotka ovat olleet mukana tapahtuneessa, ei koko työyksikkö tai työyhteisö. Koulutetut ohjaajat vetävät purkutilaisuuden strukturoidulla mallilla ja istunnon hyötyä ryhmäläiset arvioivat jälkikäteen. Kaikki purkutilaisuudet tilastoidaan ja niiden hyödyllisyyttä analysoidaan. Alueellisen toimintamallin tarkoitus on luoda defusing-toimintaan jämäkkä runko ohjaajille, jotta toiminta olisi laadukasta sekä eteenpäin kehittyvää, mutta myös luoda rakenne esimiehille, jota he voivat hyödyntää yksiköissä työntekijöiden parhaaksi jos tarve vaatii. Toimintamalli ohjeineen ja yhteystietoineen on myös kaikkien työntekijöiden luettavissa. Hyvinkään sairaalassa toimintamallia kokeillaan ja hyötyä seurataan vuoden 2017 alkuun. Intranetistä löytyvät toimintaohje kokonaisuudessaan sekä muut ohjeet ja yhteystiedot: HUS-intranet/työtilat/Hyvinkään sairaanhoitoalue/Defusing-toiminta Tarkoituksena kokonaiskuvan luominen tapahtuneesta, tilanteen normalisointi ja työkyvyn palauttaminen ? LIN1601_15-31.indd 15 17.2.2016 15:24:42
16 Linkki 1 | 2016 A lkuvuodesta 2015 Hyvinkään sairaalassa tarjoutui tilaisuus päästä mukaan defusing-koulutukseen. Aihe ja työskentelytapa kuulostivat kiinnostavilta ja lähdin mukaan lastenyksiköstä lääkärinä muutaman hoitajan kanssa. Koulutus tapahtui alkuvuoden ja kevään 2015 aikana kolmessa eri jaksossa sisältäen yhteensä 5 koulutuspäivää. Koulutuksessa käytiin läpi defusingja myös debriefing käsitteet. Lisäksi opiskeltiin tai ainakin omalla kohdallani kerrattiin kriisin tyypilliset vaiheet. Luennoitsijoina toimi pari alan ammattilaista. Koulutus oli motivoivaa ja etenkin käytännön harjoitukset ryhmissä olivat opettavaisia ja avasivat toimintamallia hienosti. Defusing on nopeasti traumaattisen tapahtuman jälkeen järjestettävä interventio, jälkipuinti, jonka tarkoitus on selkiyttää kuvaa tapahtuneesta ja käydä se läpi ammatillisesti. Traumaattinen tapahtuma on esimerkiksi lapsipotilaan elvytys, potilaan kuolemaan johtanut hoitovirhetapahtuma tai esimerkiksi väkivaltatilanne tai toteutunut välitön väkivallan uhka. Defusingin tarkoitus on muun muassa kokonaiskuvan luominen tapahtuneesta, tilanteen normalisointi ja työkyvyn palauttaminen. Defusing lisää pitkässä juoksussa työssä jaksamista. Lääkärin näkökulmasta on tärkeätä, että jälkipuintiin osallistuvat kaikki tai mahdollisimmat monet tilanteessa olleet työntekijät, jotta se on kaikille osallistujille mahdollisimman kattavan ja monipuoliHanne Laakkonen kouluttautui defusing-toimintaan sen tuen antava. Lääkäri johtaa esimerkiksi elvytystilannetta ja on siten oleellisessa asemassa myös jälkipuintia ajatellen. Toisaalta yhtä lailla tärkeässä asemassa saattaa olla vaikkapa vartija, joka on joutunut olemaan esimerkiksi väkivaltauhkatilanteessa mukana. On hyvä arvostaa työkavereitaan myös siten, että vaikka ei kokisi itse olevansa erityisen traumatisoitunut tilanteesta, niin kuitenkin ymmärtää läsnäolonsa tärkeäksi muiden ammattiryhmien kannalta. Ensihoidon puolella defusing on alueellamme jo vakiintunut käytäntö. Hyvinkään sairaalassa toiminta alkoi ensin lastentautien-, naistentautien ja synnytystensekä päivystysalueen puolella. Loppuvuodesta 2015 toiminta laajennettiin koskemaan koko Hyvinkään sairaalaa eli yhteistyötä tehdään yli poliklinikkaja osastorajojen. Itse olen toistaiseksi ollut kertaalleen vetämässä defusing-istuntoa lastentautien puolella. Lisäksi olen ollut mukana työryhmässä, joka toteutti toiminnan laajentamisen koko sairaalaa koskevaksi. Koen toiminnan mielekkääksi ja tarpeelliseksi työssämme. Yhteistyössä ja moniammatillisuudessa on suuri voima tässäkin asiassa. LIN1601_15-31.indd 16 17.2.2016 15:24:45
1| 2016 Linkki 17 TEKSTI: Hanna Heino/TtM, apulaisosastonhoitaja, Sari Tapper/sairaanhoitaja, Sirpa Palamaa/kuntoutus linjaesimies KUVA: Mostphotos Kotiutusmittarin käyttö ja kotiutumisen riskien tunnistaminen Hyvinkään sairaalassa Hyvinkään sairaalassa on meneillään kehittämishanke, jossa selvitetään keinoja tunnistaa kotiutumisen ja kuntoutumisen riskipotilaita moniammatillisena yhteistyönä. Hankkeessa osallisina ovat päivystyspoliklinikka ja sisätautien vuodeosasto sekä fysioterapiayksikkö. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli virtaustehokkuuden parantaminen päivystyspoliklinikan ja sisätautien vuodeosaston välillä, osaston korkea kuormittuneisuus sekä potilaan varhaisen kotiutumisen edistäminen. H ankkeen osana pilotoitiin ”Early Screen for Discharge Planning” -mittaria sisätautien vuodeosastolla 3. Pilotointi toteutettiin syys-lokakuun aikana vuonna 2014 päivystyksestä osastolle siirtyneillä potilailla. Tavoitteena oli kotiutumisvaiheessa erityistä tukea tarvitsevien potilaiden tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarvittavien jatkotoimenpiteiden käynnistämistä varten. ”Early Screen for Discharge Planning” -mittari on kehitetty Mayo-klinikalla Minnesotassa potilaiden yksilöllisten, kotiutumiseen liittyvien tarpeiden tunnistamiseksi. Mittarin avulla kartoitetaan potilaan ikä (0-8p), asumisolosuhteet (0-3p), toimintakyky (0-9p) sekä kunkin potilaan kokemat liikkumisrajoitteet (0-3p). Maksimipistemäärä on 23. Potilaan katsotaan olevan kotiutumisriskissä, mikäli pistemäärä on vähintään 10. Yli 10 pistettä saaneet potilaat ohjattiin fysioterapeutille ja hän teki tarkemman toimintakykyarvioinnin. Mittareina käytettiin SPPB (Short Physical Performance Battery) ja FRAT (Falls Risk Assessement Tool) -toimintakykymittareita (IKINÄmittarit). Pilottitutkimuksen aikana analysoidut potilastapaukset Pilottitutkimuksen aikana analysoitiin 314 potilastapausta. Riskipisteraja 10 pistettä tai enemmän täyttyi 98 potilaan (31 %) kohdalla. Fysioterapeutti osallistui potilaan arvioon 46 % kohdalla. Reilun kolmanneksen (36 %) arvioitiin tarvitsevan jatkotoimenpiteitä kotiutuksen suhteen. Ainoastaan kuusi potilasta selviytyi kotona ilman kotihoidon tai omaisten apua sairaalaan tullessaan, muut jatkotoimenpiteitä tarvitsevat olivat jo tulovaiheessa kotisairaanhoidon /-palvelun tai omaisten avun piirissä. Jatkotoimenpiteinä oli useimmiten yhteyTurvallisen kotiutumisen onnistumiseksi on kyettävä tunnistamaan kotona uhkaavia tekijöitä ja ennakoida mahdollisia haittoja LIN1601_15-31.indd 17 17.2.2016 15:24:45
18 Linkki 1 | 2016 denotto kotisairaanhoitoon /-palveluun (40 %) jatkohoidon järjestämistä varten. Pilotointijakson aikana osasto 3 kaikkien potilaiden readmissioiden (mikä tahansa päivystyksellinen hoitojakso missä tahansa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yksikössä) osuus 30 vuorokauden sisällä oli 7,6 %, kun taas pilottitutkimuksessa riskipisterajan ylittäneiden potilaiden kohdalla luku oli 23 %. Kolmen kuukauden (90 vrk) sisällä päivystykselliseen hoitoon oli joutunut niin ikään 23 % kotiutumisriskissä ollutta potilaista. Päivystyksessä aloitettiin kotiutusriskimittarin täyttäminen keväällä 2015. Samanaikaisesti työskentelyn aloitti kotiutushoitaja, jonka tehtävänä on ikääntyneen turvallinen kotiuttaminen päivystyspoliklinikalta. Turvallisen kotiutumisen onnistumiseksi tulee hoitajan kyetä tunnistamaan kotona uhkaavia tekijöitä ja ennakoida mahdollisia haittoja. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että yhteistyö päivystyspoliklinikan ja kotihoidon välillä toimii potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Kotiutusriskimittari täytetään kaikista päivystyksessä vuodepaikkaa tarvitsevista yli 75-vuotiaista potilaista. Tulos kirjataan potilastietojärjestelmään, joka ohjaa hoitajaa selvittelemään tarkemmin potilaan kotiutumiseen liittyvät tarpeet mittarin riskipisterajan ylittyessä. Syksyn 2015 aikana riskiarviointeja tehtiin yhteensä 508. Näistä potilaista 337 kotiutui suoraan päivystyksestä. Riskipisteraja ylittyi 76 %:lla kotiutuneista yli 75-vuotiaista potilaista. Mikäli kotiutumisriskissä oleva potilas tarvitsee tehostettuja toimenpiteitä (esimerkiksi kotisairaanhoito, -palvelu tms.) kotiutumisen mahdollistamiseksi, tulee potilasta hoitavan hoitajan käynnistää tarvittavat toimenpiteet (kiireellinen kotiuttaminen). Mikäli potilas on päivystyksessä kotiutushoitajan ollessa työvuorossa, tai potilaan kotiuttaminen tapahtuu seuraavana arkipäivänä, hyödynnetään potilaan kotiuttamisessa kotiutushoitajan osaamista. Iäkkään potilaan kotiuttaminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä potilaan kotikunnan kotihoidon henkilökunnan/potilaan omaisten kanssa. Tarvittaessa hyödynnetään fysioterapeuttia potilaan toimintakyvyn ja kaatumisriskin arvioinnissa. Mikäli potilas siirtyy jatkohoitoon, päästään kotiutumista suunnittelemaan hoitojakson alusta alkaen mittarin avulla. LIN1601_15-31.indd 18 17.2.2016 15:24:47
TEKSTI: Sirpa Palamaa, kuntoutus linjaesimies KUVAT: Anne Ikäläinen Kuntoutuskoordinaatio -iltapäivästä potkua alueelliseen kuntoutusajatteluun Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja alueen kuntien kuntoutuksen koordinaatioryhmä järjesti 12.11.2015 koulutusiltapäivän alueellisesta kuntoutuksesta Hyvinkään Rantasipissä. Iltapäivän tavoitteena oli nostaa esille keskeisiä kuntoutuksen haasteita ja esitellä koordinaatiotyöryhmän työtä. Tilaisuuteen osallistui yli 100 kuntoutuksen asiantuntijaa alueen kunnista ja HUS-alueelta sekä valtakunnallisia kuntoutusalan vaikuttajia. T ämä oli ensimmäinen kerta, kun kokoonnuttiin tässä laajuudessa miettimään kuntoutusta. Ammatillisia, laaja-alaisia koulutuksia on toki pidetty vuosien varrella, mutta nyt mukana oli osallistujia niin perusterveydenhuollon kotipalveluista ja kuntoutusyksiköistä, valtakunnan asiantuntijoihin. Koulutusta on edeltänyt 1 ½ vuotta jatkunut intensiivinen kuntoutusryhmän valmisteluja verkostoitumistyö. Tilaisuudessa esiteltiin työryhmän aikaansaannoksia ja keskusteltiin tulevaisuuden keskeisistä kehittämiskohteista. Kick off -tilaisuuden puheenjohtaja toimi ansiokkaasti HyTKe:n v. 2015 pj (Hyvinkään sairaanhoitoalueen terveydenhuollon kehittämisryhmä), Tuusulan johtajaylilääkäri Jarmo Anttila. Ylitarkastaja Hanna Nyfors Sosiaalija terveysministeriöstä avasi puheenvuorossaan kuntoutushaasteita uusissa palvelurakenteissa. Kuntoutuksen merkitys tulee entisestään kasvamaan osana kehittyviä sosiaalija terveydenhuollonpalveluita. KunTuusulan johtajaylilääkäri, Jarmo Anttila. 1| 2016 Linkki 19 LIN1601_15-31.indd 19 17.2.2016 15:24:52
20 Linkki 1 | 2016 toutus on hajallaan palvelujärjestelmissä ja SOTE -uudistusten yhteydessä myös kuntoutuksen rakenteita ollaan uudistamassa. Rajat lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen välillä tulevat poistumaan ajan myötä. Yksi arjen haaste on kuntoutuksen laaja-alaisuuden ymmärrys ja kuntoutus -käsitteen käyttö. Kuntoutuskokonaisuus vaatii asiaan perehtymistä. SOTE -ratkaisujen vaikutus kuntoutuspalveluihin edellyttää päättäjiltä aktiivisuutta. Hanna Nyfors kannusti jatkamaan meneillään olevaa toimintaa alueella. Esitetyn perusteella toimintamalli vastaa tulevaisuuden kuntoutushaasteisiin monilta osin. Terveydenhuollon asiakuuksiin perehtynyt ja niistä kirjoittanut VTL Kauko Koivuniemi puhui innostavasti kuntoutuksen asiakkaiden/potilaiden kohtaamisesta. Asiakkuusajattelussa keskeistä on asiakkaan omien voimavarojen tunnistaminen ja asiakkaan arvostaminen oman arkensa asiantuntijana. Koordinaatiotyöryhmän yksi keskeinen tehtävä on ollut arvioida nykyisiä kuntoutuspalveluita ja tunnistaa olemassa olevia asiakasryhmiä ja kehittämistarpeita. Kuntoutuskoordinaatioryhmän puheenjohtaja, johtajalääkäri Eeva Ketola Järvenpäästä kertoi ryhmän toiminnasta ja perustason haasteista. Ryhmä on perustettu loppuvuodesta 2014 ja vuonna 2015 aloitti moniammatillinen lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin perehtynyt asiantuntijatyöryhmä. Tehtävänä on toimeenpanosuunnitelman laatiminen Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja alueen kuntien yhdessä laatiman terveydenhuollon järjestämissuunnitelman osana olevan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Järjestämissuunnitelman toteutuksen seurannasta vastaa alueen terveydenhuollon kehittämisryhmä kuntien sosiaalija terveydenhuollon johtajien ohjaamana (HyTKe). HyTke on myös kuntoutuskoordinaatioryhmän alueellinen ohjausryhmä ja asettaja. Kuntoutuskäsitteen haasteellisuus on Sosiaalija terveydenhuollon kehittämisen asiantuntija VTL Kauko Koivuniemi LIN1601_15-31.indd 20 17.2.2016 15:25:02