• 140 vuotta cup-historiaa Suomalaisen huippujalkapalloilun erikoislehti 2 · 2012 Lola Wallinkoski Asiantuntijat tappelevat! Mikä on Super-Jollen kesäherkku? uskoo TPS:n mestaruuteen Helmipöllöjä ja muita lintuja. 1
• 2
• PÄÄKIRJOITUS Sisällys 4 10 14 16 18 22 24 26 30 32 Minivakio 140 vuotta cuphistoriaa Plussat ja miinukset Vieraskynästä Lola Wallinkoski Jalkapallojonglööri Sarelius vs. Kottila Helmipöllöt liitävät kohti EM-kisoja Riemua ja tuskaa Veikkausliigan Juhlapäivät 2012 Maailman parasta suomalaista jalkapalloa Jalkapallo on eniten harrastettu ja seurattu urheilulaji Suomessa, niin kuin koko maailmassa. Noin puoli miljoonaa suomalaista on viikoittain lajin kanssa jollakin tavalla tekemisissä. Huomioarvoltaan jalkapallo on yleisurheilun kanssa kakkossijalla heti jääkiekon jälkeen. Suuri yleisö Suomessa janoaa menestystä, olipa laji mikä tahansa. Katsojamäärät riippuvat suoraan sijoituksesta sarjataulukoissa. Luuserit jätetään liian usein ilman kannustusta. Tässä suhteessa Suomi poikkeaa ikävästi monesta muusta jalkapallomaasta. Mutta nyt on jalkapallossa mielestäni käynnistymässä asenteiden ja ajattelun syvällinen muutos, siirtyminen menestyskeskeisyydestä seura- ja lajiuskollisuuteen, todelliseen jalkapallokulttuuriin, jossa omaa joukkuetta kannustetaan sekä myötä- että vastamäessä. Veikkausliigassa pelataan joka tapauksessa maailman parasta suomalaista jalkapalloa. Ei ole yhtään syytä, miksi maailman suosituin ja seuratuin urheilu ei Suomessa voisi saavuttaa ainakin saman aseman kuin muissa pohjoismaissa. Olosuhteet ja väestöpohja ovat jokseenkin samanlaiset ja niin ovat myös koulujärjestelmä, sivistyksen taso ja yleinen elintaso. Jalkapallo on osa elämysteollisuutta, jossa kilpaillaan ihmisten ajankäytöstä. Tiedämme, että nappula- ja junioriturnauksissa voi yhden viikonlopun aikana käydä tuhansia jalkapalloperheen jäseniä. Suomalainen liigaottelu on parhaimmillaan myös perheen, työkavereiden tai liiketuttavien yhteinen elämys. Lasse Lehtinen Veikkausliigan puheenjohtaja Julkaisija Jalkapalloliiga ry Kustantaja TWK Enterprise Oy Päätoimittaja Mikael Erävuori mikael.eravuori@tbrmedia.fi Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Kaisla Oy Kannen kuvat Pääkuva Iltalehti Muut Juha Tamminen 3
• MINIVAKIO Kesän tärkein urheilutapahtuma itsellesi? 1 Kesäolympialaiset Lontoossa X Yleisurheilun EM-kisat kotimaassa 2 Jalkapallon EM-lopputurnaus Puolassa ja Ukrainassa Kumpi on mieluisampi pelialusta? 1 Luonnonnurmi X Ei väliä, kunhan on mahdollisimman hyvässä kunnossa 2 Tekonurmi Mikä on mieluisin ottelusää itsellesi? 1 Sateinen X Pilvipouta 2 Auringonpaiste Mikä näistä on paras kesäherkkusi? 1 Tuoreet mansikat X Uudet perunat 2 Jäätelö Kesäkauden toiseksi tärkein sarja Suomessa? 1 Miesten Ykkönen X Naisten Liiga 2 Superpesis Naisten maajoukkue johtaa EM-karsintalohkoaan. Miten käy? 1 Suomi menee heittämällä lopputurnaukseen X Tiukalle menee, mutta lopputurnauspaikka irtoaa jatkokarsintojen kautta 2 Taistelu ei riitä, rannalle jäädään niukasti Kuvat Juha Tamminen 4
• MINIVAKIO JOEL POHJAN PALO urheilu it selles t ap ah t i? um a 2 Jalka pallon E M-loppu ja Ukra turnaus inassa Puolass a Kumpi on mie luisam X Ei väli pi pelia ä, kunh lusta? an o n m hy vässä ahdollis k un n o s imman sa Mikä o n mielu isin ot t X Pilvip elusää outa it selles i? Mikä n äistä o n p ara 2 Jääte s kesäh lö e rk ku s i? Kesäka ude n t oiseks S uome i tärke ssa? in sarja 1 Mieste n Ykkön en Naiste n maajo uk k u e E M - kar johtaa sintalo hkoaan X Tiuka . Miten lle men käy? ee, mut paikka ta loppu ir toaa ja turnaus tkokar s intojen kaut ta Joel Po hjanpa lo, HJK Kesän : tärkein 5
• rkein u rheilut it selles ap ah t u i? ma 2 Jalka pallon E M-loppu ja Ukra turnaus inassa Puolass a Kumpi on mie luisam 1 L u o nn pi pelia o n n ur m lusta? i Mikä o n mielu isin ot t X Pilvip elusää outa it selles i? Mikä n äistä o n p ara 2 Jääte s kesäh lö e rk ku s i? Kesäka ude n t oiseks S uome i tärke ssa? in sarja 1 Mieste n Ykkön en Naiste n maajo uk k u e E M - kar johtaa sintalo hkoaan 1 Su o m . Miten i me ne e käy? heit täm turnauk ällä lop seen p u- Mika O jala, FC Inter: Kesän tä MIKA OJALA 6
• MINIVAKIO PS: ainen, T Kolehm ma Toni utapahtu TONI KOLEH MAINEN heil rkein ur Kesän tä sa s Puolas i? it selles puturnau n EM-lop allo 2 Jalkap sa ? Ukrainas ja lialusta amp i p e mieluis imman n llis Kumpi o n ma h d o k un h a n o Ei väliä, X a k un n o s s sellesi? hy vässä lusää it isin ot te mielu Mikä on inen kkusi? 1 Sate kesäher n p ara s istä o Mikä nä n at det peru sarja X Uu i tärkein toiseks de n Kesäkau messa? S uo n n Ykköne 1 Mieste a ue johta aajoukk käy? . Miten isten m Na koaan sintaloh loppuä E M - kar eit tämäll me ne e h 1 S u o mi een turnauks 7
• 8
• 9
• 140 vuotta cupP erjantai 16. maaliskuuta 2012, Söderkullan tekonurmi Sipoossa ja miesten Suomen Cupin neljännen kierroksen ottelu FC Futura ­ KTP. Historian siivet havisevat, vaikkakin huomaamatta. Päivälleen 140 vuotta aiemmin nimittäin ratkottiin jalkapalloilun historian ensimmäinen cup-mestaruus. Cup-historian ensimmäinen finaali ­ kauden 1871-72 FA cupin finaali Englannissa pelattiin Kennington Ovalilla Lontoossa. Noin 2000 katsojan edessä pelatussa finaalissa Wanderers kaatoi Royal Engineersin 1-0 ja Morton Betts kirjasi nimensä historiaan cupin finaalien ensimmäisen maalin tekijänä ­ hän tosin pelasi ottelussa "salanimellä" A.H. Chequer. in jälkeen itettiin pian Englann Skotlannissa cup alo udella taruus ratkaistiin ka ja ensimmäinen mes olemassa ja pelaa n's Park on edelleen 73-74. Mestari Quee 18 divisioonassa. Skotlannin liigan 3. Mikael Erävuori Kuvat Juha Tamminen Euroopan suurista jal kapallomaista Espa njassa cup-mestaruus on ra tkottu vuodesta 1902 lähtien ja Ranskassa vu odesta 1917 alkaen. Italiassa cupia pelattiin jo vu onna 1922, mutta yh täjaksoisesti cupin mestaruudesta on pe lattu vasta vuodesta 1936. Saksassa cupia on pelattu vu odesta 1935. Hollann issa cup alkoi puolestaan jo kaudella 1898-99. 10
• -historiaa Pohjoismaista Norja ssa cupilla on perin teitä vuodesta 1902 saakka ja cupin voittaja on edelleen viralliselta nimityks eltään Norjan mesta ri, kun sarjaykköne saa tyyt yä "sarjam n estarin" titteliin. 1 lähuodesta 194 on pelattu v pia estaruus Ruotsissa cu äinen cup-m assa ensimm 5, tosin tien. Tansk vuonna 195 men tavoin auo 4 puolella. S ratkaistiin S vuoden 195 anut jo lannin nskassa alk Färsaarilla Is kilpailu oli Ta pelata myös iin 60. a cupia alett na vuonna 19 mana vuonn Pohjoismaa eisenä perässä viim seuratessa Perinteitä kunnioittaen Futuran ja KTP:n kohtaaminenkin päättyi samoihin lukemiin ja nykyajan "Morton Bettsiksi" nousi ottelun ainoan osuman iskenyt Futuran Arttu Pösö, joka esikuvastaan poiketen tosin pelasi omalla nimellään. Cup jää suuren yleisön mielissä usein sivurooliin ­ ikään kuin kakkoskilpailuksi sarjan varjossa. Perinteitä cupilla on kuitenkin pidemmältä ajalta, sillä ensimmäinen sarjamuotoinen kilpailu, Englannissa luonnollisesti sekin, pelattiin vasta seitsemän vuotta ensimmäisen FA cupin jälkeen. Ja loppujen lopuksi kaikkein suurimpien mestaruuksien kohtalo ratkaistaan edelleen cup-muotoisessa kilpailussa. Lohkovaiheen jälkeen niin MM-lopputurnauksessa, EM-lopputurnauksessa kuin Mestarien liigassakin siirrytään cup-vaiheeseen. Naisten Suomen Cupista pelattiin ensi kertaa kaudella 1981 Norjan ehtiessä tässäkin ensimmäiseksi Pohjoismaaksi vuonna 1978. Ruotsissa ja Islannissa naisten cup aloitettiin samana vuonna kuin Suomessa ja Tanskassa vasta 1993. Färsaaret ehti tässä emämaansa edelle, sillä naisten cup pelattiin siellä ensi kertaa vuonna 1990. 11
• cup-kilpaivaihteessa naisten 1970- ja 80-lukujen liikkeellä nkin. Ensimmäisinä lut yleistyivät muute cupin mestaruudet joissa ensimmäiset t Englanti ja Italia, oliva 71. ratkottiin vuonna 19 Cup on kilpailuna raaka ja pelin henki selvä: kaksi joukkuetta vastakkain, toinen jatkaa ja toisen kilpailu päättyy siihen. Näin edetään aina loppuun saakka, kunnes jäljellä on enää kaksi joukkuetta. Toisin kuin sarjassa, cupissa yksikin huono päivä tai yksikin epäonnekas takaiskumaali voi olla ratkaiseva. Tämä on samalla cupin suola, yksittäisessä ottelussa kaikki on mahdollista ja yllätykset kuuluvat cupiin yhtä lailla vuonna 2012 kuin 140 vuotta sittenkin. Naisten cup-kilpailu lla on kuitenkin huom attavasti pidemmät perinteet ja Englannissa pelat tiin The Munitionettes' Cupia jo vuonna 1917. En glannin liiton suljettua naist en jalkapalloilun toim intansa ulkopuolelle naisten seurat peru stivat oman liittons a (ELFA), jonka alla lattiin myös cupia, pemutta vain kertaall een vuonna 1922 en toiminnan näivettym nen istä. 12
• 140 VUOTTA CUP-HISTORIAA Suomen Cup 2012 finalistit ratkeavat Kauden 2012 Suomen Cupia on niin miesten kuin naisten osalta pelattu jo pitkältä talvesta lähtien ja jännitys tihenee jatkuvasti joukkuemäärän vähentyessä. Naisten cupissa pelataan touko-kesäkuussa kolmas ja neljäs kierros, välierät ovat kalenterissa heinäkuulla. Miesten cupissa sen sijaan on edetty jo välierävaiheeseen. Cupit kaudella 2012 huipentuvat finaaliviikonloppuun 29.-30. syyskuuta. Lauantaina 29.9. pelataan miesten cupin finaali sekä kaudelle 2012 uutena kilpailuna kalenteriin tulleen piiritason joukkueille tarkoitetun Suomen Region's Cupin finaali. Naisten finaali ja pikkufinaali ovat ohjelmassa sunnuntaina 30.9. Miesten Suomen Cupin välierät To 31.5. 18.30 Honka-HJK, ISS Stadion To 30.8. 18.30 KuPS-MYPA, Mikkelin urheilupuisto Suom en Cu finaal pin 29.-30 it .9. 13
• 3+3 + Kuvat Juha Tamminen Pelaajat p plussat ja m Pelikausi kääntyy kohti kesää. Liigaverkko kysyi muutamalta pelaajalta mitä hyvää ja huonoa on keväässä ollut. VILLE KAUPPINEN 19 v, maalivahti, Haka: 1. Omalta osaltani voin olla kauden alkuun siinä mielessä tyytyväinen, että vastuuta on tullut. Olen päässyt pelaamaan niin liigassa kuin cupissakin. 2. Vaikka pisteitä ei hirveän paljon ole, niin oman joukkueen peli on ollut hyvää. Se on ollut huomattavasti valmiimpaa kuin vaikkapa vuosi sitten. 3. Liigan tasaisuus ja MYPA:n pirteä alku ovat pistäneet silmään. Mitään ylivoimaista joukkuetta ei tällä kaudella tunnu olevan. 1. Omaa peliä pitäisi pystyä vielä kehittämään tasaisempaan suuntaan. Pari maalia on mennyt liigassa tällä kaudella puhtaasti omaan piikkiin. 2. Meillä on ollut ongelmia maalinteon kanssa. Paikkoja on kyllä ollut useampaankin maaliin, joten eiköhän jatkossakin osumia tule enemmän. 3. Kenttien kunto on ollut aika vaihteleva. Toisilla paikkakunnilla nurmi on ollut jo loistokunnossa, kun taas toisilla on ollut aika paljon parantamisen varaa. ­ ­ PEKKA SIHVOLA 28 v, hyökkääjä, MYPA: 1. Tietenkin joukkueen hyvä alkukauden vire on positiivinen asia. Moni ei meihin uskonut, mutta uskoimme koko ajan itseemme. 2. Henkilökohtaiset onnistumiset. Hyökkääjänä elän maaleista ja toivottavasti vire jatkuu. 3. Tuntuu ehkä kliseeltä, mutta liigan mielenkiinto. Liigan alku ei ole ainakaan mennyt ihan niin kuin ennakoitiin, vaan siellä on vähän eri joukkueita kärjessä ja hännillä. 1. Veikkausliigalle toivoisi vähän lisää buustia. Nyt kun lätkää tulee joka tuutista, niin toivoisi hieman enemmän näkyvyyttä Veikkausliigalle. + 14 2. Yleisöä tietenkin toivoisi aina lisää ja toivottavasti kiinnostus paranee kevään edetessä. 3. Kenttien kunto. On ihmeellistä, että miten jollain paikkakunnalla voi olla kenttä priimakunnossa ja jollain vasta alkutekijöissään. Siinä voisi olla joillain paikkakunnilla vielä parannettavaa. Kokonaisuudessaan en kyllä ihan hirveästi keksi mitään negatiivista kaudesta tai sen alusta.
• PLUSSAT JA MIINUKSET paljastavat alkukauden miinukset JANI LYYSKI 29 v, puolustaja, IFK Mariehamn: 1. Petteri Forsellin pää. Hänellä riittää potentiaalia vaikka mihin. 1. Meidän HJK-tappiomme (liigassa). 2. Meidän KuPS-tappiomme (cupissa). 3. Bussimatkat. Matkat luovat toisaalta myös joukkuehenkeä, meillä on hyvä fiilis. Istuminen vie ne kuitenkin miinuksen puolelle. + + 2. Petteri Forsellin vapaapotkut. 3. Petteri Forsellin rankkarit. ­ ­ 15 ANTTI NIEMI 40 v, valmentaja, A-maajoukkue: 1. Tasainen alkukausi Veikkausliigassa. 2. MYPAn otteet kaikista ennakkoluuloista huolimatta ovat olleet hienoja. 3. Veikkausliigajoukkueitten fanien järjestäytyminen hitaasti mutta varmasti. 1. Median mielenkiinnon puute Veikkausliigaa kohtaan. 2. Yleisömäärät ainakaan toistaiseksi eivät ole olleet toivotulla tasolla. 3. Keskinkertaisten ulkomaalaisten osuus sarjassa on liian suuri.
• V ieraskynä st ä Maksavat katsojat ansaitsevat parempaa Kuva Juha Tamminen 16
• V arma kevään merkki on se, ett ä urheilutoimittajat surkut televat Veikkausliigan katsojamääriä. On vaikea ymmärtää mitä lisäarvoa tämä uutisointi tuo urheilullisesta näkökulmasta katsot tun a. Mutta hypätään nyt tähän keskustelu un mukaan silti. toa, koulutusta, motivaatiota ja nopeut ta suoriutua tehtävästä. Lipunm yyntipisteitä on myös liian vähän. Kun lippu on jonotettu, kohdat aan por tilla liian monta ker taa Rambot uus intana katsoneita sotahulluja, jotka koh televat futiskatsojia kuin terroristiepäilyj ä. Kukaan ei hymyile, eikä käytös ole asia kaspalvelevaa ja positiivista. Jär jestysmiehet keskitt yvät tunnelman latistamiseen sen sijaan, että he edistäisivät katsojien viihtyv yyt tä. Myyntikojuista ei tar vitse löy tyä kuin kohtuuhintaista makkaraa, kahvia , olutta ja perusvirvokkeita. Kaikki muu kikkailu on turhaa. Pysäköintialueet ja julkiset kul kuvälineet eivät usein ole joukkueiden vai kutuspiirissä, mutta näitäkin olosuhteit a pitää pyrkiä parantamaan. Asiakaskokem us alkaa jo parkkipaikalta. Joten aina silloin kun markkino intitempauksenne saavat katsojia liikkeel le, pitäkää huoli että asiakaskokemus on sellainen, että peleihin halutaan tulla uudelle enkin, eikä päinvastoin. Asiakaskokemuks en ymmärryksessä on se potentiaali, jota joka kevät etsitään. Sirkushuvit ja maino skampanjat eivät auta asiaa. Katsojat eli asiakkaat maksa vat seurahenkilökunnan palkat, joten asenne heitä kohtaan pitää olla sen mukainen . Topi Manu Katsojamäärillä on suuri merkit ys, ei vain taloudellisesti, vaan myös asia kaskokemuksen kannalta. Täydessä katsomossa peli tuntuu paremmalta. Kaikki organisaatiot pyrkivätkin entistä amma ttimaisemmin luomaan imua ottelutapahtum ille. Olen katsonut tarpeeksi monta eri Veikkausliigaottelua ympäri Suomen omalla rahallani, että uskallan väittää keskitt ym isen olevan väärissä asioissa. Veikkausliiga-yleisössä on mo nta eri segmenttiä. Jalkapalloihmiset, jotk a aidosti rakastavat tätä maailman lev inneintä kulttuurimuotoa, ja jotka tuntevat ylpeyt tä käydessään tukemassa suoma laista jalkapalloa, käyvät otteluissa joka tapauksessa. Ajankohta, joukkueen menes tys, olosuhteet tai lipun hinta eivät hirveästi vaikuta heidän kuluttajakäyttäytymiseensä. Tästä porukasta on turha toivoa kasvua . Kasvu tulee siitä keskivertoporukasta, jok a on tähän asti käynyt matsissa noin kerran vuodessa. Kun Teppo Keskiverto innost uu Joel Pohjanpalon hat tutempusta ja päättä ä mennä ihailemaan nuorukaisen taitoja pai kan päälle, on toivottavaa, että kokemus on alusta loppuun positiivinen. Pelin taso on tar peeksi korkealla ­ sen en pelkää tuottavan pet tymystä. Sen sijaan lipunmyynti on Vei kkausliigassa katastrofaalisen amatöörimäise llä tasolla. Yleensä myyjinä ovat paikalle pakotetut teini-ikäiset, joilla ei ole tar vitt avaa lait teis- Kir joit tajaa voi seurata Twitter issä @topimanu 17
• Mikael Erävuori Kuva Iltalehti 18
• LOLA Lola Wallinkoski uskoo TPS:n mestaruuteen Kuka sanoo, ettei jalkapallo kiinnosta naisia? Ainakin entisen Miss Suomen Lola Wallinkosken sydän sykkii ikuisesti TPS:lle, jonka ottelutapahtumien rakentamisessa hän on auttanut eri rooleissa jo yhdeksän pitkän vuoden ajan. Tänä vuonna Lola uskoo, että TPS:lla on mahdollisuus haastaa HJK myös mestaruustaistossa. 19
• allinkoskella on vahva tanssitausta, eikä jalkapallo ollut hänen maailmankuvassaan erityisen korkealla ennen kuin TPS:n silloinen toimitusjohtaja Petri Jakonen otti hänelle puhelinsoiton. ­ TPS halusi tehdä kunnon ottelutapahtumia, joissa ei ole vain vanhoja miehiä istumassa vaan sellaisen, jossa viihtyvät myös naiset ja lapsetkin. Haluttiin saada kunnon show-tapahtuma, johon tuotiin erilaista ohjelmaa, tanssijoita ja muita uudistuksia, Lola kertaa. ­ Olin tässä linkkinä, koska olen vakkariturkulainen, enkä kannusta Interiä. Minua kiinnosti tarjous ja siitä se kaikki lähti, kuvankaunis moniosaaja nauraa. Kuva Tiina Pirilä Kolehmaisen päätös jäädä ilahduttaa Eikä Wallinkoski ole Turun urheilupuiston läheisyydestä mihinkään karannut. Hän on toiminut kotiotteluissa klubiemäntänä jo yli yhdeksän "Mukavaahan tämä on, kun saa viettää kesäistä kesää koko ajan. Ei tarvitse hengailla toimistolla" 20