Poimintoja Seppo Kummala ? kolumni Sari Paavilainen ? tätä mieltä Sisäinen lapsi rypistyvässä tomumajassa Mark Levengood ja Unni Lindell jututtivat lapsia kirjassaan Vanhat tädit eivät muni. Oskar, 8-v., kuvaa: ”Vanhuus on sellaista, joka tulee hiipimällä niin, ettei sitä melkein huomaa. Se alkaa kasvoista ja jatkuu siitä alaspäin.” Hiukan alle 60-vuotiaana huomaan lähes kaikessa kanssakäymisessä, että asiakaspalvelija on minua nuorempi. Menenpä sitten lääkäriin tai kauppaan. Esimiehet ja kollegat ovat poikkeuksetta syntymävuosiltaan tuoreempia. Luonnollisesti, sillä minua vanhemmathan ovat jo eläkkeellä. Tunnen itseni todella vanhaksi, kun minua teititellään. Itse lähestyn rennoksi, huolettomaksi ja nuorekkaaksi tarkoitetulla ”moi”-tervehdyksellä. Vaikka maan vetovoima on vienyt kimmoisimman terän kehostani, mieli on kuin villi varsa. Se lähtee vaivatta laukalle. Mainitsen tuttavalleni tyttöporukkamme tapaamisista. Todellisuudessa olemme joukkio keski-ikäisiä naisia. Kirimme henkisessä vireydessä sen, minkä fyysisessä ketteryydessä saatamme jäädä keskiverron alle. Korkkarit lentäisivät kattoon, jollei luupiikki rajoittaisi käyttämään matalampia kenkiä. Meikkaus tehdään suurentavan peilin ääressä, kunhan vain silmät löytyvät sieltä kaiken muun veltostuvan joukosta. Rintaliivien kaarituet puristavat, vaikka kuinka asetellaan rinta kerrallaan kuppiin kokonaisvaltaisen varmoin ottein kainalosta etenevällä liikkeellä. En edes turvallisessa ystäväporukassa tohdi kertoa, kuinka pyörin inkontinenssihyllyn liepeillä. En ole vielä saanut sitä fysioterapeutin mukaan pesäpalloräpylänomaista lantiopohjaa piukaksi. Fyysisen läheisyyden kaipuusta todetaan eräässä runossakin, että sitä mitä luulee kuumaksi hengitykseksi, onkin tilkitsemätön ikkuna. Ja jos joku vielä illan hämyssä veisi mennessään, kyllä aamun valjettua joutuisasti palauttaisi. Vastuu on savolaisittain kuulijalla, mikä näistä resonoi. 85-vuotiaan Nadine Stairin nimissä julkaistu runo kuvaa tunnelmia, jos saisi elää toisen kerran: ”Tekisi enemmän virheitä. Haluaisi ottaa asiat vähemmän vakavasti. Haluaisi syödä enemmän jäätelöä ja vähemmän papuja. Haluaisi kulkea paljasjaloin aiemmin keväällä myöhemmälle syksyyn.”. Ystäväni kommentoi, ettei vanhemmiten enää naura niin paljon. Sellaista syvää naurua, jotta vatsalihaksiin sattuu. Surullinen ajatus. Pitäisikö tällä iällä alkaa jo vakavoitua? Tietoisesti vaalin lapsenomaisuuttani ja sisäistä lastani minussa. Saan kotioloissa yhtäkkiä sen mieleen juolahtaessa puhua viisivuotiaan äänellä ilman yytä, ääkkösiä ja ärrää (tukkaan kulla kaakista). Voin pyörittää puseroni alahelmaa molemmilla etusormilla rullaksi ja näyttää napaa. En hanki suklaakalenteria, koska avaisin kaikki luukut kerralla. Suklaa suklaana – kerralla kaksin käsin ja sen jälkeen reilu, jopa kuukausien tauko. En kuitenkaan (aikuisen) tuttavani tavoin syö kolmea rasiallista konvehteja yhteen menoon ja päädy verensokerihumalaisena ambulanssiin. Saan toivoa syntymäpäivälahjaani puoli vuotta etukäteen, kun en millään malttaisi odottaa oikeaa päivää. Saan syödä omenahyveen ensin ja vasta sitten jauhelihakeiton. Uteliaisuus (näkyvätkö seepran raidat jo sen syntyessä?) ja ihmettely (miksi vesi on Kroatiassa turkoosin väristä?) saavat pysyä arjessani. Olen päättänyt luottaa sisäiseen kauneuteeni. Kun olen suurin piirtein sovussa itseni kanssa, paistakoon se sisältä ulospäin. Elämänkokemus tukee, maailmankaikkeus kannattelee. Ymmärrän täysin alussa mainitun kirjan sivuilla 6-vuotiaan Matiaksen viisaita sanoja: ”Tärkeintä meissä on varpaat. Niillä ohjataan.”. Yli kolmekymmentä vuotta ammattiyhdistysliikkeessä toimineena en voi olla kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Suomalainen hyvinvointi on perustunut viimeisimmän sodan jälkeen käytyjen kolmikantaneuvottelujen tuloksiin. Ammattiliittojen jäsenistö koostuu yksittäisistä itsenäisesti ajattelevista ihmisistä, joiden kirjoituksessa väitetty ”masinoiminen” on sekä täysin väärä että järjestäytyneitä palkansaajajäseniä aliarvostava käsitys. Liittojen johto valitaan jäsenistön ilmaiseman tahdon mukaisesti, kuten poliittisissa puolueissakin niiden jäsenistön päätöksillä. Liittojen tai puolueiden keskinäinen poliittinen ”ohjaus” suuntaan tai toiseen on niinikään mielellään viljelty myytti. Toki rinnastuksena voi yhtä hyvin pitää elinkeinoelämän keskusliiton nykyhallitukselle kirjoittamaa agendaa hallitusohjelmaksi. Poliittista ohjaustako, ei kai…? Ahti Granat lvs.fi Arvosanaksi kirjoitukselle voi antaa 1,5 / 10. Ei sillä luokalta pääse, joten seteliselkärangan ryhtiliikettä tosiaan tarvitaan jatkossakin. Teemu Hiltunen lvs.fi MAANHANKINTA ON KESKEISTÄ STRATEGIAA K unnilla on monopoli alueidensa kaavoittamisessa, eikä se ole mikään vähäinen oikeus. Hieman hienommin ilmaistuna kyse on kuntien oikeudesta ja velvollisuudesta vastata maankäytön suunnittelusta. Kaavoitus on tärkeä osa kunnan strategian käytännön toteuttamista. Sillä ohjataan, miten alueita käytetään, vaikkapa minne sijoittuvat kaupat ja tehtaan, millaista asumista missäkin suositaan tai kuinka lähelle rantaa sen saunan saa rakentaa. Maanhankinta on keskeinen instrumentti, jolla kaavoituksen viitoittamaa tietä otetaan käyttöön. Kuntakaan ei saa rakentaa toisen maalle, eikä pakkolunastuksiin saa tai tule ryhtyä vähäisin perustein. Omalla tonttivarannolla kunta pystyy hallinnoimaan alueita, joita se haluaa kehittää. Maakaupat herättävät intohimoja, kunta on vahvassa asemassa maanomistajaan nähden raakamaan ostamisessa ja etenkin hinnoittelussa. Toki kaupat syntyvät vasta, kun sekä myyjä että ostaja sen ehdot hyväksyvät. Sekä Lempäälä että Vesilahti on kiertänyt maanomistajien pakeilla ahkerasti ostohousut jalassa, ja hyvä niin. Vesilahden kasvua viime vuosina on ahdistanut pula halutuista omakotitonteista. Nyt painetta on saatu helpotettua ja tonttikauppaa vauhditetaan aktiivisella markkinoinnilla. Tavoitteena on houkutella kuntaan uusia asukkaita. Lempäälä on onnistunut tekemään suuria maahankintoja, viimeksi 1,2 miljoonan euron kaupat 55 hehtaarista Hulikankulmasta ja Moisionaukean asutusalueen vierestä. Kun kunta tekee samaan aikaan kovaa säästöohjelmaa, hinta tuntuu kovalta. Maanhankintaan on kuitenkin varauduttu jo vuosia aiemmin sitomalla taseeseen kertynyttä pääomaa maahankintaan. Nyt oli aika käyttää sitä. Tutun sanonnan mukaan maan osto kannattaa aina, sillä sen valmistus on lopetettu. Se pätee kuntiinkin, mikäli maa-alue on kunnalle strategisesti oikealla paikalla.
3 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 K-SUPERMARKET KULJUN KARTANON KAUPPIAAT ANNIINA JA TEEMU HAAPANIEMI K U L J U N K A R T A N O OLEMME AVOINNA JOKA PÄIVÄ! MA-PE KLO 7-22, LA 8-22, SU 9-22. TAMPEREENTIE 272, 37560 LEMPÄÄLÄ • www.k-supermarket.fi • puh. 040 015 5171 TEE OSTOKSET VERKOSSA OMASTA KAUPASTASI .fi K-Nouto hinta alk. 2,90 Kotiinkuljetus hinta 9,90 Kalaneuvos Tuore KIRJOLOHIFILEE C-leikattu, Vakuumipakattu, ruodoton, Ruotsi raj. 2 fileetä/talous Kuuma MUSTAMAKKARA Voimassa ke-la APPELSIINI Egypti KERÄKAALI TAI PUNAKAALI Suomi HK OHUEN OHUET KOKOLIHALEIKKEET 300g (11,63/kg) ilman plussa-korttia 3,99 pkt (13,30/kg) ARLA NORMAALISUOLAINEN MEIJERIVOI 500g (5,98/kg) raj. 2pkt/talous ilman plussa-korttia 3,99 pkt (7,98/kg) HK VILJAPORSASNAUTA JAUHELIHA 1 kg ERÄ GRILLISTÄ KALATISKILTÄ 13 95 KG 6 99 KG 89 KG 79 KG 3 49 PKT 2 99 PKT 5 99 RS Tuore MADE Suomi 9 95 KG ILMAINEN NYLJENTÄ ETU -12 % ETU -25 % TARJOUKSET VOIMASSA KE-SU 27.2.-3.3.2024 ELLEI ERIKSEEN MAINITA. Tuotteita reilu, mutta rajattu erä. VOIMASSA TO-SU VOIMASSA TO-LA Lempäälän kunnan liikuntapalvelut järjestävät kehonkoostumusmittauksia Hyvinvointikioskilla (Manttaalitie 15) ma 4.3. ja ma 11.3. klo 9.00–12.00. Hinta 5 €/mittaus. Lisätiedot: www.lempaala.fi/ vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/ ajankohtaista/ p. 040 579 1061 Kehonkoostumusmittaukset Hyvinvointikioskilla lempaala.fi Kaikki artikkelit ja paljon muuta KOTITALOUSVÄHENNYS – PELKKÄÄ HYÖTYÄ! löytyy verkosta lvs.fi tai Lempäälän-Vesilahden Sanomien mobiilisovelluksesta! Lue missä vain ja kun sinulle parhaiten sopii. Lempäälä maanantaina 4.3. klo 14–18 seurakuntatalo Kirkkopolku 1 VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN OJENNA KÄTESI. Mukaan ajokortti tai virallinen henkilötodistus. Info 0800 5801 Varaa aika (tai tule kysymään vapaita aikoja) ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi Tykkää meistä Facebookissa!
4 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 Vesilahden Narvassa tyhjillään ollut Ristiveräjän kiinteistö kunnostetaan ja otetaan yhteisöjen käyttöön. Tavoitteena on, että avajaisia uuteen käyttöön otettavassa pankkikiinteistössä päästäisiin viettämään jo vappuna. Tilojen kunnostustyöt etenevät hyvää vauhtia, sanoo tekninen palvelupäällikkö Roope Kyrkkö. Narvan torin laidalla sijaitseva Ristiveräjän kiinteistö rakennettiin alun perin pankiksi. Sen jälkeen siinä on toiminut päiväkoti ja panimo. Rakennus jäi tyhjilleen panimon siirryttyä vanhaan meijeriin. Nyt tilat kunnostetaan eri yhteisöjen käyttöä varten. Tiloihin tulee muun muassa nuorisotilat. Myös Tuulikallion senioritalon toiminnat siirtyvät Ristiveräjään, mikä mahdollistaa samalla Tuulikallion kiinteistöistä luopumisen. – Ristiveräjään tehtiin kuntokartoitus ja rakennus on hyvässä kunnossa. Nyt tila otetaan jälleen kuntalaisten käyttöön, siellä voivat toimia erilaiset yhdistykset ja yhteisöt. Myös nuoret saavat oman kokoontumispaikkansa tiloihin, Kyrkkö selvittää. Lähiviikkoina kunta tapaa järjestöjä, joiden kanssa Ristiveräjän tulevaa käyttöä suunnitellaan yhdessä. Ristiveräjän kiinteistö on rakennettu vuonna 1994 pankiksi. Myöhemmin se kunnostettiin päiväkodiksi ja sittemmin panimoksi. Peruskorjaus kiinteistöön tehtiin vuonna 2013. Nyt tiloihin uusitaan pinnat, rakennettiin väliseiniä tilojen jakamiseksi, sekä tehtiin nykyaikainen ilmanvaihto. Tilaa kiinteistössä on 225 neliömetrin verran. Vesilahden kunnan omistamat kiinteistöt ovat varsin hyvässä kunnossa, ilmenee kunnanvaltuuston hyväksymästä tuoreesta kiinteistöstrategiasta. Strategiassa kunta listasi kiinteistönsä ja jakoi ne kolmeen koriin, säilytettäviin, selvitettäviin sekä luovuttaviin. ?UUTISET Uutisvinkit: toimitus@lvs.fi Tuoreimmat uutiset myös www.lvs.fi Ristiveräjä avataan yhteisöille Vesilahden kunta luopuu Tuulikallion senioritalosta Tällä hetkellä Ristiveräjän pintoja uusitaan. Tiloihin on tulossa myös nuorisotilat. Strategian mukaan kunta päätti luopua Tuulikallion kiinteistöistä, myös vanha paloasema saanee väistyä vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen, kun uusi paloasema korvasi tilat. Jo aiemmin kunta on päättänyt luopua sosiaalitoimen sekä teknisen toimiston tiloista. Niistä on jo solmittu kaupat, jotka odottavat kaavamuutoksen lainvoimaisuutta. Tuulikallion kiinteistöön kuuluu kaksi rakennusta; entinen hammaslääkärin talo, joka toimii nykyisin senioritalona, sekä tyhjillään oleva, purkukuntoinen vanha terveystalo. Senioritalossa on aiemmin toiminut myös päiväkoti, kuten toisessa kiinteistössä, joka on toiminut myös terveystalona. Kiinteistöistä aiotaan luopua. Puurunkoinen Majakka on todettu korjauskelvottomaksi, mutta yksikerroksinen hammaslääkärin talo sopii vaikka asuinkäyttöön. Hammaslääkärintalo on rakennettu vuonna 1975, sen pinta-ala on 188 neliömetriä. Suurimmat kysymysmerkit kunnan omistamista kiinteistöistä kohdistuvat terveyskeskuksen kiinteistöön. Sen kohtalo riippuu Pirkanmaan hyvinvointialueen ratkaisuista, jatkaako se tiloissa vuokralaisena. Suureen terveyskeskuskiinteistöön voi olla vaikea löytää uusia vuokralaisia, mikäli Pirha päättää luopua terveysasemasta. Selvityslistalla ovat myös palveluasuntola Vesauskoti, Lammasniemen leirikeskus, Tapolan kiinteistöt ja Sotaveteraanitalo. Niiden käyttötarvetta pohditaan. Suurin osa kunnan kiinteistöistä on aktiivikäytössä ja hyvin hoidettuja, kuten päiväkodit, kunnanvirasto, kirjasto ja koulut. Esimerkiksi kunnan omistamat kolme kotaa olivat tarkastelussa selvitettäviä, sillä niiden käyttöaste on vähäinen. Ne haluttiin kuitenkin pitää säilytettävien listalla, sillä niiden käytön kehittäminen tukee kunnan luonnonläheistä strategiaa. TeksTi: Seppo Kummala kuVaT: Seppo Kummala Ristiveräjän avajaisia on tarkoitus viettää jo vappuna, kertoo tekninen palvelupäällikkö Roope Kyrkkö. Tuulikallion entinen hammaslääkärin talo sopii omakotikäyttöön. Kunta on luopumassa kiinteistöstä, senioritalon toiminnot siirtyvät Ristiveräjään. KATSO lisää kuvia www.lvs.fi
5 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 28.2.2024 Auto syttyi kesken ajon Henkilöauto syttyi palamaan kesken ajon sunnuntaina Kuljuntiellä, lähellä Helsingintien risteystä. Auton kuljettaja havaitsi auton syttyneen ja pysäytti ajoneuvon tien pientareelle, sekä hälytti pelastuslaitoksen paikalle. Pelastuslaitos sai hälytyksen sunnuntaina kello 10.51. Pelastuslaitoksen yksikkö saapui paikalle, sammutti syttyneen auton ja ohjasi liikennettä. Onnettomuudessa ei aiheutunut henkilövahinkoja ja autoa ajanut tilasi ajoneuvolle hinauksen, sekä kyydin itselleen pois paikalta. TE-palvelut siirtyvät jatkossa kuntien hoitoon Julkiset työvoimaja yrityspalvelut siirtyvät TE-toimistoilta kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alussa. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Lempäälä ja Vesilahti kuuluvat Tampereen seudun työllisyysalueeseen, jonka muodostaa yhteensä 16 kuntaa. Ne ovat Lempäälän ja Vesilahden lisäksi Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Urjala, Tampere, Valkeakoski, Virrat ja Ylöjärvi. Työllisyysalueesta tulee Suomen toiseksi suurin. Tampereen seudun työllisyysalueen työvoimaan kuuluu noin 235 000 henkilöä ja alueella toimii noin 36 500 yritystä. Tampereen kaupunki on työllisyysalueen vastuukunta ja johtaa työllisyysalueen toiminnan valmistelua. Tampereen tehtävä on vuoden vaihteen jälkeen tuottaa ja järjestää palveluja työllisyysalueen työnhakijoille ja työnantajille yhdessä kumppanuusja sidosryhmäverkoston kanssa. Työllisyyspalvelujen uudistuksen ohella toteutetaan myös kotoutumispalvelujen uudistus. Vastuu kotoutujaasiakkaiden työvoimapalveluista ja kotoutumisen edistämisestä siirtyy työllisyysalueille vuoden 2025 alusta alkaen. Valtioneuvosto päätti 22. helmikuuta Keski-Pohjanmaan, Tampereen seudun, Suupohjan sekä Pohjanmaan työllisyysalueista. Suomeen tulee 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 lähtien työvoimapalvelujen järjestämisestä. Iso runkovesijohto rikkoutui Lempäälän Harakkalassa keskiviikkona 21. helmikuuta. Lempäälän Veden verkostoinsinööri Arto Löppönen arvioi, että vedenjakelun katkos kosketti noin 200-300 taloutta Harakkalan alueella muun muassa Majauslahdentiellä, Katepalintiellä ja Lähdetiellä. Vuotokohta löytyi Katepalintie 7:n pihasta. Vuotovesiä oli valunut päiväkoti Kaislan pihaan. Putkirikko havaittiin iltapäivällä, mutta sen korjaustyöt kestivät liki puoleen yöhön, sillä runkolunja kulki sen verran syvällä. Rikkoutunut putki oli noin kolmen metrin syvyydessä. Asukkaille järjestettiin väliaikainen vedenjakelupiste. K-market Lähdetien pihaan tuotiin jo kello 15 aikoihin vedenjakelupiste, josta saattoi noutaa vettä omiin astioihin. Veden hakijoita tulikin nopeasti paikalle jonoksi asti. – Ei ole tällaistakaan ennen sattunut. Onhan tämä hyvä muistutus siitä, kuinka tärkeää vesi on, vettä noutamaan tullut Marja-Leena Hinkkanen kertoi vettä hakiessaan. Ihmiset myös lainailivat toisilleen astioita ja kyselivät naapureilta, ovatko he tietoisia vesikatkosta. Katepalintiellä vedenjakelun katkaissut putkirikko oli hyvä muistutus varautumisesta. Ukrainan kaksi vuotta kestäneen sodan aikana kotitarvevarautumisesta on muistuteltu. Melko monelta löytyykin suositeltu 72 tunnin kotivara, joka kattaa ruoat, lääkkeet ja esimerkiksi patteriradion sekä taskulampun. Puhdas juomavesi unohtuu kuitenkin helposti listalta. Vedentulo katkesi sadoilta Lempäälässä Runkolinja korjattiin nopeasti, mutta katko muistutti kotitarvevarautumisesta Vuotokohta paikannettiin Katepalintielle ja linjaa päästiin korjaamaan nopeasti. Sadoilta asuntokunnilta vedentulo katkesi kuitenkin noin 9 tunnin ajaksi. Katkon ajaksi järjestettiin puhtaan veden jakelupiste viereisen kaupan pihalle. Kuva: Seppo Kummala LÄHETÄ TOIMITUKSELLE KUVA TAI KIRJOITUS Postitse Lempäälän-Vesilahden Sanomat Tampereentie 19, 37500 Lempäälä Sähköisenä toimitus@lvs.fi www.lvs.fi/juttuvinkki Lähetä kuva tai juttuvinkki helposti WhatsAppiin 050 512 0097 vuoden paras paikallislehden verkkopalvelu 2019 Työttömien määrä noussut vuoden takaisesta Työttömien ja lomautettujen määrä on noussut Lempäälässä ja Vesilahdessa vuoden takaisesta, mutta työttömyysaste on yhä alhainen, kun sitä vertaa Pirkanmaan muihin kuntiin. Työttömyysaste oli Lempäälässä tammikuussa 7,3 prosenttia ja Vesilahdessa 7,2. Korkeimmat työttömyysasteet löytyivät tammikuussa Ruoveden (13,5 prosenttia) lisäksi Ikaalisista, Kuhmoisista, MänttäVilppulasta, Tampereelta, Urjalasta ja Valkeakoskelta. Näissä työttömyysaste oli 11,3–12,6 prosentin välillä. Lempäälässä oli tammikuussa työttömänä 884 henkilöä. Joulukuussa heitä oli 53 enemmän eli tuolloin työttömiä työnhakijoita oli 937. Määrä on kasvanut 208:lla vuoden takaisesta, jolloin Lempäälässä oli 676 työttömänä. Vesilahdessa työttömiä työnhakijoita oli tammikuussa 159. Kuukautta aiemmin heidän määränsä oli 157 ja vuosi sitten 107. Työttömien määrä Pirkanmaalla oli tammikuussa 27 908 henkilöä työttömyysasteen ollessa 10,8 prosenttia. TeksTi: Katariina Rannaste Bussilinja 58 lakkautetaan Nysse-lippujen hinnat nousevat Nyssen matkalippujen hinnat nousevat neljällä prosentilla 1. toukokuuta alkaen. Korotukset kohdistuvat matkakortin kertalippuihin, 30, 90 ja 360 vuorokauden kausilippuihin sekä Nysse Mobiilin kautta myytävään opiskelijan 30 vuorokauden lippuun. Esimerkiksi aikuisten 30 vuorokauden kolmen vyöhykkeen kausilippu maksaa jatkossa 79 euroa, kun se aiemmin oli 76 euroa. Lisäksi tapahtumalipun uusi hinta on joko 1,10 euroa kertakyydillä tai 2,20 euroa päivän ajaksi. Henkilökuntaja koululaisryhmälippujen hintoja nostetaan neljä prosenttia. Ennallaan pysyvät lähimaksun kertaja vuorokausilippujen, Nysse Mobiilin kertaja vuorokausilippujen sekä ennakkokertalippujen hinnat. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi korotukset kokouksessaan 21. helmikuuta. Lautakunta päätti myös ensi syksyn ja kevään 2025 liikennekokonaisuuksista. Lautakunnan päätöksellä Lempäälässä lakkautetaan linja 58 jo kesäkaudella 2024, eikä linja palaa liikenteeseen syyskaudella. Lempäälän kunta on puoltanut lausunnossaan linjan lakkauttamista. Nopein yhteys Lempäälän keskustasta Hervantaan on junan ja ratikan yhdistelmällä. Ideaparkilta ja Kuljusta Hervantaan kuljetaan jatkossa joko Lahdesjärven kautta linjalla 5 tai 36 tai vaihtoehtoisesti Tampereen keskustan kautta ratikalla. TeksTi: Katariina Rannaste
6 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 28.2.2024 TeksTi: Katariina Rannaste kUVAT: Katariina Rannaste ? uutiset Arvosanat nousivat, kun jopo-luokassa sai työrauhan Jopo antoi eliakselle ja Jakinille hyvät eväät yhteishakuun Tässä luokassa oppilas ei voi piiloutua takariviin puhelimelle. Oppilaat ensinnäkin laittavat puhelimensa kännykkäparkkiin tunnin alkaessa. Toisekseen pulpettirivejä on vain kaksi ja ne sijaitsevat luokan etuosassa. Jopo-opettaja Elina Seppi ja jopo-ohjaaja Sari-Ulrika Tenhunen ovat aivan liki. Kyseisessä luokassa ovat kaikki Lempäälän kunnan jopo-oppilaat eli joustavan perusopetuksen oppilaat. Heitä on tänä lukuvuonna 12. Jopo-luokka on tarkoitettu Hakkarin, Kanavan ja Sääksjärven koulujen 9.-luokkien oppilaille, joiden opintomenestys yläkoulun aikana ei ole vastannut tavoitteita, opiskelumotivaatio on heikko tai isossa ryhmässä työskentely tuottaa vaikeuksia. Tämä ei tarkoita, että jopo-luokassa pääsisi yhtään helpommalla kuin normiluokassa, nuoret itse huomauttavat. Kaikille pänttääminen tai perinteisten kokeiden tekeminen ei vain ole paras tapa oppia. Nuoria harmittaa, että jopo-luokkaa kohtaan on olemassa ennakkoluuloja, ikävää asennoitumista. Vierasta ei ole nimittelykään. – Opiskelemme samat asiat kuin muutkin. Mutta koska muut eivät tiedä, mitä teemme, meidät leimataan erilaisiksi, kutsutaan tarkkislaisiksi, Seela Mäkelä puuskahtaa. Kertokaa siis nuoret, millaista opiskelu jopo-luokalla on? Käsiä nousee luokassa välittömästi ylös. – Opetus on joustavampaa. Esimerkiksi enemmän aikaa vaativiin koulutehtäviin saa joustoa ja aikuiset tulevat vastaan, jos tehtäviä ei saa tehtyä ajoissa, Kaapo Lievonen selvittää. Kokonaisuuksia palastellaan pienemmiksi. Oppilas voi valita, tekeekö hän jonkin tehtävän kirjallisesti vai suullisesti. Osaamista ei ole myöskään pakko tuoda esiin kirjallisella kokeella. Luokka tekee lisäksi paljon retkiä ja vierailuja. He ovat käyneet tutustumassa esimerkiksi päihdeja rikostaustaisia henkilöitä auttavan Kris Tampere -yhdistyksen toimintaan sekä toimineet elokuva-avustajina, kun Ideaparkissa kuvattiin viime vuonna Kyllä isä osaa -elokuvaa. Elokuvan kuvaukset olivat osa varainhankintaa, joka tehtiin koulutyön jälkeen ilta-aikana. Työelämään tutustumisjaksojen tilalla on tavallista tettiä pidemmät top-jaksot, jotka kestävät 15 päivää kerrallaan. Se on hyvä, Elias Mikkola tuumaa, sillä siten saa enemmän työkokemusta. Mikkola oli ensimmäisellä top-jaksollaan töissä rengasliike Vianorilla. Elias Mikkola ja Jakin Hussin hakivat jopo-luokalle, sillä arvosanat ja koulumotivaatio olivat yläkoulun aikana laskeneet. Heille aiheutui koulunkäynnistä keskittymishäiriön vuoksi stressiä. – En pystynyt olemaan isossa luokassa, Mikkola kertoo. Molemmat halusivat asiaan muutosta ja nostaa arvosanojaan. Jopo-luokalla se on onnistunut. – Kasiluokalla päättötodistukseni keskiarvo oli 6,2, kun se nyt on 7, Mikkola kertoo. Sari-Ulrika Tenhunen vahvistaa, että monen oppilaan numerot nousevat jopossa. Se voi hänen mukaansa selittyä sillä, että luokan aikuiset pystyvät yksilöllisesti auttamaan ja että he ovat luokassa vakituisesti. – Yläkoulussa opiskelu voi tuntua repaleiselta, kun eri aineiden tunneilla vaihtuu sekä opettaja että luokkahuone. Me näemme ja kuulemme oppilaamme koko ajan, ja oppilaat tietävät, että tavarat löytyvät heidän omasta luokastaan, Tenhunen kertoo. – Luokassa on myös työrauha, hän sanoo. Joustavaa perusopetusta on järjestetty Lempäälässä yli 10 vuoden ajan. Opetus keskitettiin Hakkarin yläkoululle vuonna 2021, kun sitä aiemmin järjestettiin Hakkarin ja Sääksjärven kouluilla. Lempäälän kunnan sivistysjohtaja Nina Lehtisen mukaan opetuksen keskittäminen oli tarkoituksenmukaista, sillä jopo-luokalle hakevien määrä vaihtelee vuosittain, ja Hakkari on sijainniltaan keskeinen. Luokalle haetaan sähköisellä lomakkeella, minkä jälkeen hakija ja hänen huoltajansa haastatellaan. Tärkeä kriteeri on, että oppilas itse haluaa kehitystä. – Katsomme myös kokonaisuutta, että ryhmä olisi toimiva, jotta nuoret saisivat vuodesta kaiken irti, Tenhunen sanoo. Elias Mikkola ja Jakin Hussin arvostavat jopossa henkilökohtaista ohjausta ja pidempiä top-jaksoja. Jopon ansiosta yhteishakua ei tarvitse stressata. He tietävät, mihin tänä keväänä hakevat. Mikkola aikoo hakea Raumalle merenkulkuoppilaitokseen ja Hussin kauneusalalle tai nuoriso-ohjaajaksi. MIKÄ JOPO? • Jopo eli joustava perusopetus on tarkoitettu yläkoulujen 9.-luokkien oppilaille, jotka opiskelevat luokalla joustavin järjestelyin ja työssäopiskelupainotteisesti. • Ryhmään valitaan oppilaita, joilla on esimerkiksi alisuoriutumista, heikko opiskelumotivaatio tai he eivät ole päässeet isossa ryhmässä omalle tasolleen. • Luokalle valitaan vuosittain enintään 16 oppilasta. Hakea voivat kaikki 8.-luokkalaiset • Jopo-opetusta annetaan Hakkarin yläkoulussa • Jopo-toimintaan osallistui Suomessa vuonna 2022 noin 2 200 oppilasta 127 kunnassa. Kunnat päättävät, järjestävätkö ne toimintaa vai eivät. • Luokalle järjestetään haku keväisin, tänä vuonna se on 18.3.–1.4. Hakemuksen jättäneet oppilaat ja heidän huoltajansa haastatellaan huhtikuussa. Jopo-luokalla on oma opettaja (Elina Seppi kuvassa) ja ohjaaja, joten nuoret saavat yksilöllistä tukea. Asioita opiskellaan paljon myös toiminnan kautta. Elias Mikkola ja Jakin Hussin asettivat jopo-luokalla itselleen tavoitteen, että arvosanat oli saatava nousuun. He ovat siinä onnistuneet.
7 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 ? uutiset Kolumni Juha Kuisma Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija. Euroopassa on kaksi Galitsiaksi (engl. Galicia) kutsuttua aluetta kaukana toisistaan. Toinen on LänsiUkrainaa ja sitä riittää Puolankin alueelle. Se ulottuu suurimmillaan Krakowan liepeiltä Bukovinaan. Sen keskeinen kaupunki on Lviv (puol. Lwów, saksaksi Lemberg). Ukrainaksi Galitsia on Galitsina, mitä äännettäessä gee lausutaan hooksi. Toinen sijaitsee Portugalin yläpuolella Iberian niemimaan luoteiskulmassa ja kuuluu itsehallinto-alueena Espanjaan. Sen pääkaupunki on Santiago de Compostela. Siis se maan ääri, jonne apostoli Jakob hakeutui sanaa levittämään ja tuli myös haudatuksi. Nimien yhtäläisyyttä ei oikein selitä mikään. Espanjan Galitsian selostetaan tulevan ”kelttien maata” (Gaellica) merkitsevästä sanasta, ja nimen olisivat antaneet roomalaiset. Selitys on siten sama kuin vaikka Gallian nimeä koskeva. Ukrainan Galitsian nimelle on kymmenkunta selitystä. Tämä itäinen Galitsia on kansainvaellusajoista asti ollut monikielinen ja kirjava etninen sekoitus gootteja, sweebejä, ruteeneja, puolalaisia, saksalaisia ja juutalaisia. Yksi yhteinen seikka molemmilla alueilla on: ne ovat joskus aikojen alussa olleet goottien valtaamia, ja sweebit kuuluvat kummankin historiaan, mutta kuka tietää, mitä tämä 1 500 vuoden takainen historian vaihe tarkoittaisi? Vielä 1100-luvulla molemmat olivat itsenäisiä kuningaskuntia ja myöhemminkin niillä on ollut ajoittain itsehallintoa. Espanjalle kuuluva Galitsia miltei itsenäistyi omaksi valtiokseen 1931 ja sai vuonna 1936 itsehallintoalueen aseman, jonka demokraattinen Espanja vahvisti uudelleen 1981. Ukrainan Galitsia ehti ensimmäisen maailmansodan melskeissä olla noin vuoden ajan itsenäinen valtio nimellä Länsi-Ukrainan kansantasavalta. Tämä Galitsia on historian mittaan ehtinyt kuulumaan moniin valtioihin (mm. Itävaltaa, Unkariin, Puolaan), mutta aina se on osoittanut itsenäisyystahtoaan. Molempia alueita voi syystä kutsua ”tuhannen joen maaksi”. Espanjan Galitsia on metsäinen, kumpuileva pienten jokilaaksojen maa, jossa sataa ja tuulee, kuten Atlantin rannikolle sopii, lämpimästi ja leppeästi. Ukrainan Galitsia on oikeastaan se ylänkömaa, joka jää Mustallemerelle ja Itämerelle laskevien suurten jokien latvavesien jokiverkostoiksi. Itäistä Galitsiaa on varmaankin aiheesta kutsuttu ”Euroopan köyhimmäksi provinssiksi”. Alue on ollut maastoltaan tasaista, köyhää ja runsasväkistä. Sen jokijärjestelmän läpi on kulkenut historiallinen kauppatie. Enemmän kuin missään muualla, juutalaisyhteisö on kuulunut olennaisena osana alueen kulttuuriin. Erikoista on, että öljyn poraaminen eurooppalaisesta maaperästä alkoi itäisessä Galitsiassa Boryslavin luona nykyisessä Puolassa. Läntinen Galitsia on hankkinut mainetta Euroopassa tuulivoiman edelläkävijänä. Jos ukrainalainen Galitsia tuotti elokuvaohjaaja Billy Wilderin ja monta muuta länteen emigroitunutta kulttuurihahmoa, juontuvat esimerkiksi näyttelijä Martin Sheenin sukujuuret espanjalaiseen Galitsiaan. Kulttuuritoimittajien kannattaisi ottaa selvää, mitä alkuperätermi ”galician” kulloinkin tarkoittaa. Jotta asia olisi riittävän monimutkainen, mainittakoon, että Muolaassa oli rautatieasema nimeltä Galitsina. Kielitaitoiset viipurilaiset suomensivat sen (muuten kieliopillisesti ihan oikein) Galitsiaksi. Itsenäinen Suomi muutti aseman nimen Äyräpääksi. Kun Muolaan kunnan pohjoisosasta perustettiin Äyräpää, sai rautatieasema uuden nimen Leipäsuo. Suomessakin on ollut (Muolaan) galitsialaisia. Tuhansia huippunopeita yhteyksiä Kotitalouksille huippunopeita nettejä tänä vuonna Lempäälässä Lempäälän jo rakennetut asuntoalueet ovat viimein päässeet valokuiturakentamisen piiriin. Kuituyhteyksiä tarjottiin asukkaille muutama vuosi sitten, mutta kiinnostusta ei ollut riittävästi. Nyt Valoo Oy on onnistunut siinä, mikä muilta jäi saavuttamatta. ? Olemme parhaamme mukaan tuoneet lempääläisten tietoisuuteen mahdollisuuden saada valokuituliittymä ilmaiseksi. Kuten muuallakin, aloitamme rakentamisen aina alueellisesti, kunhan kiinnostusta löytyy riittävästi, kertoo rakentamisesta vastaava päällikkö Matti Mäntykenttä. Lisääntynyt etätyö , pelaaminen ja suoratoistopalveluiden käyttö ovat nostaneet monien odotuksia nettiyhteyden nopeuden parantamiseksi. ? Valokuituyhteyksien kysyntä on kasvanut viime aikoina merkittävästi, ja suomalaisten tietoisuus sekä ymmärrys valokuidun hyödyistä on parantunut. Yhä useampi tiedostaa, että valokuituverkko on ratkaisu tiedonsiirtomäärien valtaisaan kasvuun, joka koettelee jo nyt mobiiliverkkojen kantokykyä. Asiakkaat vaativat oikeutetusti enemmän. Nettiyhteyden ei kuulu pätkiä, sanoo toimitusjohtaja Vesa Kemppainen. Kemppaisen mukaan valokuidusta ovat innostuneita etenkin teknologiasta kiinnostuneet, jotka haluavat, että kiinteistössä on hyvät yhteydet myös jatkossa. ? Lapset ja nuoriso kiinnittävät huomion yhteyden laatuun usein verkkopelaamisen myötä. Etätyöntekijät huomaavat vähitellen, että huonolla yhteydellä työskentely on epäkohteliasta muita kohtaan, kun kuva pätkii ja pikselöityy tai äänessä on häiriöitä ja viivettä. Valokuidun sijaan koteihin on kaupattu 5Gyhteyttä. Kemppainen painottaa, että mobiiliyhteydet, kuten 5G, on tarkoitettu nimensä mukaisesti käytettäväksi liikkeellä ollessa. ? Mobiiliverkko toimii siihen nähden upeasti, että käyttäjiä täytyy siirtää kesken pelien tai puheluiden taajuudelta toiselle tai tukiasemalta toiselle käyttäjämäärien tai vaikkapa rankkasateen takia. Näistä syistä mobiiliyhteys on loistava ihanneolosuhteissa, mutta aika kelvoton huonoimmillaan. ? Valokuitu puolestaan on kiinteä yhteys, joka tarjoaa nopean, luotettavan ja pätkimättömän yhteyden. Valokuituyhteyttä ei tarvitse jakaa, kuten mobiiliyhteyttä, muiden kanssa. Jo siinä yhdessä kuidussa, jonka tuomme jokaiseen kotiin, on tiedonsiirtokapasiteettia tarpeeksi kaikkiin tuleviin tarpeisiin eikä kaista lopu kesken. Valokuituyhteys on lisäksi symmetrinen eli data liikkuu yhtä nopeasti molempiin suuntiin, ja viiveet ovat aina minimaalisia verrattuna mobiiliyhteyksiin. ? Esimerkiksi videopuhelujen kohdalla valokuituyhteyden viiveettömyydestä on suuresti hyötyä. Valokuitu on lisäksi ekologinen ja vastuullinen vaihtoehto, sillä valokuitukaapeli kestää pitkään ja palvelee myös tulevaisuudessa huippunopeuksilla. Valoo Oy aloitti valokuituyhteyksien rakentamisen Lempäälään viime kesänä. Matti Mäntykenttä kertoo rakentamisen sujuneen hyvin ilman suurempia ongelmia. ? Osa viime kauden rakennettavista alueista jäi meillä ikävä kyllä kesken, kun talvi tulikin ennakoitua aikaisemmin, mutta rakentaminen jatkuu näillä alueilla heti, kun maa antaa myöten keväällä. Mäntykentän arvion mukaan Valoo-valokuituverkon piirissä on Lempäälässä noin 4 000 kotitaloutta vuoden 2024 loppuun mennessä. ? Rakentaminen jatkuu ensi kaudella todella isosti. Rakentaminen alkaa näillä näkymin ensimmäisenä Sipilän, Höytämön ja Paunun alueilla sekä Moision alueella, joista se laajenee eteenpäin kesän ja syksyn mittaan. Yhtiöllä on Lempäälän lisäksi käynnissä rakennushankkeita noin 30 kunnassa sadoilla eri alueilla. ? Meillä asiakas ei maksa valokuituliittymän rakentamisesta ja asentamisesta mitään vaan ainoastaan nettiyhteydestä valitsemansa nopeuden mukaan. Valoon nettiyhteydet ovat nopeuksiltaan ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä, ja asiakas sitoutuu vain vuoden määräaikaisuuteen ilman kytkentä-, ylläpitoja irtisanomismaksuja tai muita piilokuluja, Kemppainen tähdentää. TeKsTi: Kari Pusa Lempäälän kunnan valtuusto myönsi 1,2 miljoonan euron lisämäärärahan kunnanhallituksen sopiman maakaupan toteuttamiseen. Kunnanhallitus hyväksyi kaupan yksityiseltä maanomistajalta yhteensä 55,1 hehtaarin kokoisten kiinteistöjen ostoon tonttivarannoksi. Varat maahankintaan otettiin taseesta, jonne kunta teki vuonna 2019 yhteensä 3,0 miljoonan euron investointivarauksen strategiseen maanhankintaan. Hankinta noudattelee kunnan maapoliittista ohjelmaa, sillä kiinteistöt sijaitsevat kehittyvien alueiden laidoilla täydentäen kunnan tonttivarantoa strategisesti merkittävillä alueilla. Alueet sijaitsevat Moisionaukean vieressä, Salonsaaren pohjoispuolella, sekä Marjamäen Hulikankulmassa. Kauppahinnaksi maanomistajan kanssa on sovittu 1 186 560 euroa. TeKsTi: Seppo Kummala Valtuusto antoi 1,2 miljoonan euron maakaupoille Rakentaminen alkaa näillä näkymin ensimmäisenä Sipilän, Höytämön ja Paunun alueilla sekä Moision alueella, joista se laajenee eteenpäin kesän ja syksyn mittaan. Kuva: Kari Pusa Kaksi Galitsiaa
8 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 PALVELUN PAIKAT ? AUTOT JA LIIKENNE ? RAKENTAJALLE JA KOTIIN ? TERVEYS JA HYVINVOINTI ? PALVELUT Eläinpalvelut Pieneläinvastaanotto, kotikäyntejä Saarikontie 23, Lempäälä Uutta! NETTIAJANVARAUS www.sirkkapyhala.net Puh. 0400124283, puhelut ti klo 16-18.30 ja to 8-10. Terveyspalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO REIJO SARANIEMI SÄÄKSMÄENTIE 13-15 B 37600 VALKEAKOSKI 045 1877 441 www.koskinhammas.fi/reijo-saraniemi Leena Larva Naistentautien erikoislääkäri P. 0500 607 553 Toijalantie 286, 37850 Metsäkansa terveyskylpyla.fi ainoklinikat.fi • PUTKIREMONTIT • UUDISKOHTEET • PIENTYÖT 044 202 6818 www.lvihaapaniemi.fi KAIKKI PUTKITYÖT PIRKANMAALLA Ilmaja ilma-vesilämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto Sähköja putkiasennukset 045 7831 4230 www.saharre.fi Kauneuspalvelut Lukituksen avainpelaaja Puistokatu 2, Lempäälä Ark. 8-16.30, p. 010 3395 100 www.a-lukko.fi ? Avaimet ? ? Sarjoitukset ? Lukitukset Perinteinen palveleva tilitoimisto KANAVATIE 18 A 1, LEMPÄÄLÄ info@kanavantilipalvelu.fi Tampereentie 214 37560 Lempäälä puh. 010 548 8130 · Viemäreiden avaukset, kuvaukset ja kuntokartoitukset · Suurtehoimuroinnit ja -puhallukset · Pumppaamohuollot ja -korjaukset · Kaivojen tyhjennykset www.delete.fi Päivystys 24 h p. 0400 232 640 TOIMIVAA VIEMÄRIHUOLTOA VUODESTA 1986 Lempäälän Pieneläinklinikka Lempäälän Pieneläinklinikka Tampereentie 21, Lempäälä lempaalanpienelainklinikka.fi Puhelin 03-2255 001 Ajanvaraus: arkisin klo 9-16 Avoinna ma-pe 8-18 Ajanvaraus www.lempiellit.fi 050 5334 440 Tampereentie 455, 33880 Lempäälä ajanvaraus 24/7 > vetvuores.fi Vuoreksen puistokatu 82 Eläinlääkäri Reija Junkkari puh. 045 215 2135 • Perunkirjat • Kauppakirjat • Edunvalvontavaltuutukset • Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU Pekka Valtonen Joustavasti asiakkaan luona. Myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ilmainen puhelinneuvonta. p. 0400 335 443 Ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput, maalämpö, aurinkopaneelit. MYYNTI ASENNUS HUOLTO. KODINKONEHUOLTO. p. 0400 628870, Lempäälä, www.vmatikka.fi Tampereentie 4 (2. kerros) 37500 Lempäälä Puhelin: (03) 375 0113, 044 321 2769 Sähköposti: info@lhla.fi www.lhla.fi Tampereentie 4 (2. kerros), 37500 Lempäälä Puhelin: (03) 375 0113, 044 321 2768 Sähköposti: info@lhla.fi, www.lhla.fi Lempäälän Turvapalvelu Oy Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1993 010 6666 500 asiakaspalvelu@turvapalvelu.net www.turvapalvelu.net Kiinteistövälitys ? RAKENTAJALLE JA KOTIIN Betonit PARAS HINTA ASUNNOSTASI! TILAA MAKSUTON HINTA-ARVIO ERKKI VEHMASAHO LKV, KIAT 0400 632 244 erkki.vehmasaho@aninkainen.fi PARHAAT BETONIT • kuljetukset ja pumppaukset edullisesti • aina onnistuu, kun soitat! Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI, Puh. 03 371 6106, 03 371 6536, 03 371 6756, laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi LAURILAN BETONI -myös lauantaisinTampereentie 25, 37500 LEMPÄÄLÄ Puh. 0400 630 440 • www.vesasto.fi Esko Vesasto LKV 0400 630 440 KIINTEISTÖNVÄLITYS • PERUKIRJAT • OSITUSja JAKOKIRJAT • KAUPPAKIRJAT • TESTAMENTIT • ARVIOT ym. Joustavaa palvelua kohtuullisin hinnoin. Soita tai poikkea, kysyminen ei maksa mitään. Tampereentie 20, 37500 Lempäälä Meiltä myös kauppakirjat, perukirjat, testamentit ym. KIINTEISTÖNVÄLITYS Ari Yli-Piipari, LKV 040 5685 124 ari.yli-piipari@kivatkiinteistot.fi www.kivatkiinteistot.fi Pirkanmaa Alueesi raikkainta välitystoimintaa! Yhteistyökumppanimme: Oma SP Ideapark Taina Lamminmäki LKV, LVV 0400 836 670 taina@ lkvnordichomes.com www.nordichomeslkv.com Jouni Lamminmäki LKV, LVV 040 5462631 jouni@ lkvnordichomes.com MEILTÄ HANKOOKIT ja LINGLONGIT AKAAN RENGAS 040 831 1708 Lukitusja turvapalvelut Siivouspalvelut YRITYSJA KOTISIIVOUKSET 010 212 0590 www.bampalvelut.fi Lämmitysverkostojen asiantuntija www.lvi-jamakka.fi Ota yhteyttä! Risto Leppänen 050 5132114 risto.leppanen@ solenergyservice.fi LEMPÄÄLÄ • Sähkösuunnittelu ja -urakointi • Lämpöpumput • Sähköautojen latausasemat • Aurinkovoimalat • Ohjausjärjestelmät Työja kokoustila Fiilis Tilausravintola Rauha ASIAKASTILAISUUDET, YKSITYISJUHLAT vastaava@ljjcompany.fi 020 470 8744 REIJO MEHTO 050 543 6884 Kokousja juhlatilat LÄMMITTIMET AKUT HITSAUSTYÖT Pirkanmaan Autohuolto WA/Puh. 03 4102 3904 Koiranojanrinne 3, Sääksjärvi / LEMPÄÄLÄ NARVAN RAUTA JA MAATALOUS Latomaantie 3, 37370 Vesilahti Ma-Pe 8-17, La 9-13. P. (03) 373 7330 teemu.murto@narvanrauta.fi w w w . n a r v a n r a u t a . f i Kaikkea rakentajalle Ruokosmetsänkatu 13 A 37570 Lempäälä huolto @ garagebrothers.info p. 050 476 8769 AUTOHUOLTO HUOLEHDIMME HIUKSISTASI AJANVARAUS NETISSÄ: parturikampaamodiva.fi S-market Sääksjärvi Puh. 045 7874 9667 ABC Lahdesjärvi puh. 045 7834 3867 VUOKRAAMME KOKOUSJA JUHLATILOJA Hauralantie 48, talo 23B, Lempäälä tilaukset@meidanveraja.fi p. 040 589 4141 / p. 041 311 1599 www.meidanveraja.fi » Tule mukaan Palvelun paikat -hakemistoon! Edullinen viikkohinta, jatkuva näkyvyys sekä 15.100 printin lukijaa joka viikko! Palveluhakemisto löytyy myös www.lvs.fi/palveluhakemisto 1x30 15 euroa + alv 24 % viikko 1x60 tai 2x30 27 euroa + alv 24 % viikko 2x50 49 euroa + alv 24 % viikko Käytössäsi Lempäälän-Vesilahden Sanomien lisäksi myös: Akaan Seutu Oriveden Sanomat Pirkkalainen Sydän-Hämeen lehti ja Ylöjärven Uutiset Poltinhuollot Nuohoojat Maanrakennus 0400 635 854 seppo.formisto@ maanrakennus-sf.fi www.maanrakennus-sf.fi MAANKAIVUUTYÖT PIRKANMAALLA myös viikonloput ja illat onnistuu! 040 027 8891 0400 710 742 Ota yhteyttä! nuohousliikejarvinen.fi Muista nuohous! paikalliselta • edullisesti • luotettavasti SALAOJAREMONTIT JA PIHASANEERAUKSET JAVCO OY, Lempäälä p. 040 544 9703 tai 044 207 5040 • info@tontix.fi • www.tontix.fi LEMPÄÄLÄ salaojat pihatyöt murskeet mullat roskalavat ym. tammerkone.fi Sirvalahdentie 2 A 3, Lempäälä. Palvelemme ma-to klo 9 – 15. Pe-su ja pyhinä suljettuna. puh. 02900 21540, satu.lakikoti@gmail.com www.lakikoti.fi Tilitoimistopalvelut Asiointipalvelut Testamentti, perinnönjako, edunvalvontavaltuutus ym. Lempäälän keskustasta 050 322 1917 050 322 1917 ratinen@lakipalvelu.fi ratinen@lakipalvelu.fi Himminpolku 2 Himminpolku 2 Asiointipalvelut Kysy myös keskittämiseduista Pirmediat-paikallislehtiin! Lisätietoa www.pirmediat.fi www.lvs.fi/ lounas Tökkiikö kokkailu? Yli 10v. kokemuksella HORMIÄSSÄ OY ? 040 578 5189 / Tommi tommi.korhonen@hormissa.? HORMIEN JA TULISIJOJEN NUOHOUSTA AMMATTITAIDOLLA Tilaa nuohous kätevästi netistä: www.hormissa.? ammattitaitoinen ja joustava NUOHOUSPALVELU Varaa aika: 040 578 5189 Tommi Korhonen www.hormissa.fi MATTI Tampereentie 24 www.sportiamatti.fi SUKSET, LUISTIMET, POLKUPYÖRÄT MYYNTI & HUOLTO Polkupyörähuolto Akaan Autohuolto Palokatu 18, 37830 Akaa posti@akaanmphuolto.fi www.akaanmphuolto.fi Puh. 040 126 1355 Vesi, viemärit ja LVI Huoltopalvelut Renkaat Taksit llmalämpöpumput, aurinkosähkö ym. 1 x 30 mm 15 € 1 x 30 mm 15 € LC-Kaivin Pertti Keskimaa Lempäälä puh. 040 545 4932 Kiinnostuitko? Kerron mielelläni lisää Piia Kylliäinen Asiakkuuspäällikkö Puh 044 3477 405 ilmoitukset@lvs.fi Kauneusja Jalkahoitola Satu Äikäs Tampereentie 22, Lempäälä 050 4650 109 yleislääkärit ja erikoislääkärit sairaanhoitajan palvelut rokotukset, laboratorionäytteet avoinna arkisin, ajanvaraus 050 470 5038 www.lempaalanlaakariasema.fi Tampereentie 12 B 2. krs Myös kaikki kylmäalantyöt Pirkanmaan Kylmälaitehuolto Puh. 040 507 2324 www.pirkanmaankylmalaitehuolto.com TALVIALE nyt asennettuna alk. LN25 2190€ Gree Pular 35 1490€ Kellohuolto Kangasniemi Ranne-, taskuja seinäkellojen huollot 050 374 0448 Kellohuolto
9 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 PALVELUN PAIKAT ? AUTOT JA LIIKENNE ? RAKENTAJALLE JA KOTIIN ? TERVEYS JA HYVINVOINTI ? PALVELUT Eläinpalvelut Pieneläinvastaanotto, kotikäyntejä Saarikontie 23, Lempäälä Uutta! NETTIAJANVARAUS www.sirkkapyhala.net Puh. 0400124283, puhelut ti klo 16-18.30 ja to 8-10. Terveyspalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO REIJO SARANIEMI SÄÄKSMÄENTIE 13-15 B 37600 VALKEAKOSKI 045 1877 441 www.koskinhammas.fi/reijo-saraniemi Leena Larva Naistentautien erikoislääkäri P. 0500 607 553 Toijalantie 286, 37850 Metsäkansa terveyskylpyla.fi ainoklinikat.fi • PUTKIREMONTIT • UUDISKOHTEET • PIENTYÖT 044 202 6818 www.lvihaapaniemi.fi KAIKKI PUTKITYÖT PIRKANMAALLA Ilmaja ilma-vesilämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto Sähköja putkiasennukset 045 7831 4230 www.saharre.fi Kauneuspalvelut Lukituksen avainpelaaja Puistokatu 2, Lempäälä Ark. 8-16.30, p. 010 3395 100 www.a-lukko.fi ? Avaimet ? ? Sarjoitukset ? Lukitukset Perinteinen palveleva tilitoimisto KANAVATIE 18 A 1, LEMPÄÄLÄ info@kanavantilipalvelu.fi Tampereentie 214 37560 Lempäälä puh. 010 548 8130 · Viemäreiden avaukset, kuvaukset ja kuntokartoitukset · Suurtehoimuroinnit ja -puhallukset · Pumppaamohuollot ja -korjaukset · Kaivojen tyhjennykset www.delete.fi Päivystys 24 h p. 0400 232 640 TOIMIVAA VIEMÄRIHUOLTOA VUODESTA 1986 Lempäälän Pieneläinklinikka Lempäälän Pieneläinklinikka Tampereentie 21, Lempäälä lempaalanpienelainklinikka.fi Puhelin 03-2255 001 Ajanvaraus: arkisin klo 9-16 Avoinna ma-pe 8-18 Ajanvaraus www.lempiellit.fi 050 5334 440 Tampereentie 455, 33880 Lempäälä ajanvaraus 24/7 > vetvuores.fi Vuoreksen puistokatu 82 Eläinlääkäri Reija Junkkari puh. 045 215 2135 • Perunkirjat • Kauppakirjat • Edunvalvontavaltuutukset • Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU Pekka Valtonen Joustavasti asiakkaan luona. Myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ilmainen puhelinneuvonta. p. 0400 335 443 Ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput, maalämpö, aurinkopaneelit. MYYNTI ASENNUS HUOLTO. KODINKONEHUOLTO. p. 0400 628870, Lempäälä, www.vmatikka.fi Tampereentie 4 (2. kerros) 37500 Lempäälä Puhelin: (03) 375 0113, 044 321 2769 Sähköposti: info@lhla.fi www.lhla.fi Tampereentie 4 (2. kerros), 37500 Lempäälä Puhelin: (03) 375 0113, 044 321 2768 Sähköposti: info@lhla.fi, www.lhla.fi Lempäälän Turvapalvelu Oy Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1993 010 6666 500 asiakaspalvelu@turvapalvelu.net www.turvapalvelu.net Kiinteistövälitys ? RAKENTAJALLE JA KOTIIN Betonit PARAS HINTA ASUNNOSTASI! TILAA MAKSUTON HINTA-ARVIO ERKKI VEHMASAHO LKV, KIAT 0400 632 244 erkki.vehmasaho@aninkainen.fi PARHAAT BETONIT • kuljetukset ja pumppaukset edullisesti • aina onnistuu, kun soitat! Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI, Puh. 03 371 6106, 03 371 6536, 03 371 6756, laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi LAURILAN BETONI -myös lauantaisinTampereentie 25, 37500 LEMPÄÄLÄ Puh. 0400 630 440 • www.vesasto.fi Esko Vesasto LKV 0400 630 440 KIINTEISTÖNVÄLITYS • PERUKIRJAT • OSITUSja JAKOKIRJAT • KAUPPAKIRJAT • TESTAMENTIT • ARVIOT ym. Joustavaa palvelua kohtuullisin hinnoin. Soita tai poikkea, kysyminen ei maksa mitään. Tampereentie 20, 37500 Lempäälä Meiltä myös kauppakirjat, perukirjat, testamentit ym. KIINTEISTÖNVÄLITYS Ari Yli-Piipari, LKV 040 5685 124 ari.yli-piipari@kivatkiinteistot.fi www.kivatkiinteistot.fi Pirkanmaa Alueesi raikkainta välitystoimintaa! Yhteistyökumppanimme: Oma SP Ideapark Taina Lamminmäki LKV, LVV 0400 836 670 taina@ lkvnordichomes.com www.nordichomeslkv.com Jouni Lamminmäki LKV, LVV 040 5462631 jouni@ lkvnordichomes.com MEILTÄ HANKOOKIT ja LINGLONGIT AKAAN RENGAS 040 831 1708 Lukitusja turvapalvelut Siivouspalvelut YRITYSJA KOTISIIVOUKSET 010 212 0590 www.bampalvelut.fi Lämmitysverkostojen asiantuntija www.lvi-jamakka.fi Ota yhteyttä! Risto Leppänen 050 5132114 risto.leppanen@ solenergyservice.fi LEMPÄÄLÄ • Sähkösuunnittelu ja -urakointi • Lämpöpumput • Sähköautojen latausasemat • Aurinkovoimalat • Ohjausjärjestelmät Työja kokoustila Fiilis Tilausravintola Rauha ASIAKASTILAISUUDET, YKSITYISJUHLAT vastaava@ljjcompany.fi 020 470 8744 REIJO MEHTO 050 543 6884 Kokousja juhlatilat LÄMMITTIMET AKUT HITSAUSTYÖT Pirkanmaan Autohuolto WA/Puh. 03 4102 3904 Koiranojanrinne 3, Sääksjärvi / LEMPÄÄLÄ NARVAN RAUTA JA MAATALOUS Latomaantie 3, 37370 Vesilahti Ma-Pe 8-17, La 9-13. P. (03) 373 7330 teemu.murto@narvanrauta.fi w w w . n a r v a n r a u t a . f i Kaikkea rakentajalle Ruokosmetsänkatu 13 A 37570 Lempäälä huolto @ garagebrothers.info p. 050 476 8769 AUTOHUOLTO HUOLEHDIMME HIUKSISTASI AJANVARAUS NETISSÄ: parturikampaamodiva.fi S-market Sääksjärvi Puh. 045 7874 9667 ABC Lahdesjärvi puh. 045 7834 3867 VUOKRAAMME KOKOUSJA JUHLATILOJA Hauralantie 48, talo 23B, Lempäälä tilaukset@meidanveraja.fi p. 040 589 4141 / p. 041 311 1599 www.meidanveraja.fi » Tule mukaan Palvelun paikat -hakemistoon! Edullinen viikkohinta, jatkuva näkyvyys sekä 15.100 printin lukijaa joka viikko! Palveluhakemisto löytyy myös www.lvs.fi/palveluhakemisto 1x30 15 euroa + alv 24 % viikko 1x60 tai 2x30 27 euroa + alv 24 % viikko 2x50 49 euroa + alv 24 % viikko Käytössäsi Lempäälän-Vesilahden Sanomien lisäksi myös: Akaan Seutu Oriveden Sanomat Pirkkalainen Sydän-Hämeen lehti ja Ylöjärven Uutiset Poltinhuollot Nuohoojat Maanrakennus 0400 635 854 seppo.formisto@ maanrakennus-sf.fi www.maanrakennus-sf.fi MAANKAIVUUTYÖT PIRKANMAALLA myös viikonloput ja illat onnistuu! 040 027 8891 0400 710 742 Ota yhteyttä! nuohousliikejarvinen.fi Muista nuohous! paikalliselta • edullisesti • luotettavasti SALAOJAREMONTIT JA PIHASANEERAUKSET JAVCO OY, Lempäälä p. 040 544 9703 tai 044 207 5040 • info@tontix.fi • www.tontix.fi LEMPÄÄLÄ salaojat pihatyöt murskeet mullat roskalavat ym. tammerkone.fi Sirvalahdentie 2 A 3, Lempäälä. Palvelemme ma-to klo 9 – 15. Pe-su ja pyhinä suljettuna. puh. 02900 21540, satu.lakikoti@gmail.com www.lakikoti.fi Tilitoimistopalvelut Asiointipalvelut Testamentti, perinnönjako, edunvalvontavaltuutus ym. Lempäälän keskustasta 050 322 1917 050 322 1917 ratinen@lakipalvelu.fi ratinen@lakipalvelu.fi Himminpolku 2 Himminpolku 2 Asiointipalvelut Kysy myös keskittämiseduista Pirmediat-paikallislehtiin! Lisätietoa www.pirmediat.fi www.lvs.fi/ lounas Tökkiikö kokkailu? Yli 10v. kokemuksella HORMIÄSSÄ OY ? 040 578 5189 / Tommi tommi.korhonen@hormissa.? HORMIEN JA TULISIJOJEN NUOHOUSTA AMMATTITAIDOLLA Tilaa nuohous kätevästi netistä: www.hormissa.? ammattitaitoinen ja joustava NUOHOUSPALVELU Varaa aika: 040 578 5189 Tommi Korhonen www.hormissa.fi MATTI Tampereentie 24 www.sportiamatti.fi SUKSET, LUISTIMET, POLKUPYÖRÄT MYYNTI & HUOLTO Polkupyörähuolto Akaan Autohuolto Palokatu 18, 37830 Akaa posti@akaanmphuolto.fi www.akaanmphuolto.fi Puh. 040 126 1355 Vesi, viemärit ja LVI Huoltopalvelut Renkaat Taksit llmalämpöpumput, aurinkosähkö ym. 1 x 30 mm 15 € 1 x 30 mm 15 € LC-Kaivin Pertti Keskimaa Lempäälä puh. 040 545 4932 Kiinnostuitko? Kerron mielelläni lisää Piia Kylliäinen Asiakkuuspäällikkö Puh 044 3477 405 ilmoitukset@lvs.fi Kauneusja Jalkahoitola Satu Äikäs Tampereentie 22, Lempäälä 050 4650 109 yleislääkärit ja erikoislääkärit sairaanhoitajan palvelut rokotukset, laboratorionäytteet avoinna arkisin, ajanvaraus 050 470 5038 www.lempaalanlaakariasema.fi Tampereentie 12 B 2. krs Myös kaikki kylmäalantyöt Pirkanmaan Kylmälaitehuolto Puh. 040 507 2324 www.pirkanmaankylmalaitehuolto.com TALVIALE nyt asennettuna alk. LN25 2190€ Gree Pular 35 1490€ Kellohuolto Kangasniemi Ranne-, taskuja seinäkellojen huollot 050 374 0448 Kellohuolto
10 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 Lukijan mielipide Lukijan kuva Sauhuavat pupunkorvat – Tarkalla korvalla kuuntelee korvat sauhuten, Mirva Kujala vitsailee. Kuva: Mirva Kujala Kauniit säät innostivat Mirva Kujalan kuvaamaan lasipallon läpi. Tähän kuvaan tallentui Lempäälän Pyhän Birgitan kirkko. Kuva: Mirva Kujala Lasipallon läpi Aluevaltuutetun kuulumiset Tampereen kaupunkiseudun kehitys otti juuri tärkeän harppauksen, kun seudun kaikki kunnat hyväksyivät Rakennesuunnitelma 2040+ -asiakirjan. Siinä linjataan kaupunkiseudun maankäyttöä yhdessä, jotta kaikilla toimijoilla on sama tilannekuva ja visio tulevasta. Tampereen eteläisen kaupunkiseudun kehityksessä tämä näkyy erityisen hyvin Pirkkalan ja Lempäälän välisellä alueella. Kunnat ovat nyt yhdessä sopineet, että alueen liikenneinfraa kehitetään monilla merkittävillä hankkeilla. Tärkeimpiä ovat kolmostien oikaisu, kakkoskehä sekä järjestelyratapiha ja siihen liittyvä raideliikenteen oikorata Lempäälästä Ylöjärvelle. Unohtamatta tietenkään ratayhteyttä lentokentälle. Mikään näistä hankkeista ei tarkoita ainoastaan liikennettä, vaan kaikki tehostavat myös kaupunkiseudun maankäyttöä ja tiivistävät yhdyskuntarakennetta mahdollistamalla uusia asuinja yritysalueita. Hankkeilla on tietysti myös huoltovarmuudellinen vaikutus, joka on vähäistä suurempi. Suomen taloudelle tärkeän HHT-kasvukäytävän pohjoispään merkitys taloudelle kasvaa, kun yritykset saavat uusia sijoittumispaikkoja ja ihmiset uusia työpaikkoja. Tulevien maantieja raideyhteyksien varrelle sekä lentokentän läheisyyteen voidaan saada esimerkiksi koko Euroopan unionille tärkeän siruhankkeen teollisuutta sekä logistiikan toimijoita. Ja olisipa sijainti varsin onnistunut myös Suomen kasvavan puolustusteollisuuden tarpeisiin. Edellä mainitut hankkeet ovat näkyneet jo vuosia päätöksentekijöiden kartoissa niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla, joten tilanne ei ole uusi. Nyt näille ratkaisevan tärkeille hankkeille on kuitenkin saatu kaikkien seudun kuntien siunaus. Tekemistä vaille valmista, joku voisi sanoa, mutta toteutuminen tulee kestämään. Pitkästä perspektiivistä kertoo asiakirjan nimikin, Rakennesuunnitelma 2040+. Tampereen valtuusto linjasi taannoin oman tahtotilansa hankkeiden toteuttamisen järjestyksestä. Ensin Lakalaiva-Sarankulman lisäkaistat, toisena kakkoskehä ja vasta kolmantena Puskiaisten oikaisu. Tampereen linjaukseen on varmasti muiden kuntien helppo yhtyä. Kaupunkiseutu puhaltaa yhteen hiileen Jocka Träskbäck aluevaltuutettu (kok.) Lakkojen viesti on selkeä Kannanotto kunnan valtuuston puheenjohtajan kirjoitukseen 21. helmikuuta ilmestyneessä lehdessä. Onneksi elämme maassa, jossa voimme valita vapaasti oman ammattiryhmämme asioita ajavan ammattiyhdistyksen, liiton, joka toimii työntekijän apuna ristiriitatilanteessa, kehittää työelämää, valvoo työehtosopimuksien noudattamista, kouluttaa jäsenistöään sekä tarjoaa työajan ulkopuolista virkistäytymistä edullisesti. Ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajalla on paljon vahvempi asema suhteessa yksittäiseen työntekijään neuvotteluissa työehdoista. Tämän hallituksen päätökset vievät neuvottelevaa kulttuuria vuosikymmeniä taaksepäin, heikentäen erityisesti pätkäja osa-aikatyötä tekevien, matalapalkka alojen työntekijöiden oikeuksia ja tulotasoa. Lakkojen viesti on selkeä ja tulisi ottaa tosissaan. Me, jotka pidämme Suomen pyörimässä, emme hyväksy heikennyksiä. Miten työntekijän irtisanomisen helpottuminen, sopimusvapauden estäminen koskien palkankorotuksia ja määräaikaisten työsuhteiden lisääminen edistävät työntekijöiden toimeentuloa ja työhyvinvointia tai lisäävät työpaikkoja? Erityisesti naisvaltaiset alat maksavat ison laskun näistä toimista. Hoitajan näkökulmasta ensimmäinen palkaton sairauslomapäivä tarkoittaa sitä, että menee sairaana töihin, tartuttaen muut tai on pidemmän ajan sairauslomalla kuin alun perin tarvitsisi olla. Molemmat tulevat kalliiksi työnantajalle. Tässäkin on kyse arvopohjasta, siitä, titen arvotamme asioita: Menen pakolla töihin sairaana hoitamaan haurasta ikäihmistä, syöpäsairasta, vammaista tai toisten lapsia. Hoitajan 2 400 euron peruspalkasta yksi palkaton on noin 77 euroa. Se on pienituloiselle iso summa. Kyselyiden mukaan kansan ymmärrys ja tuki on lakkolaisten takana. Tavallinen kansa on jo nähnyt terveysja sosiaalipuolen hädän koronaepidemian osalta, kasvavat hoitojonot ja palveluiden alas ajot. Neuvottelemalla, ei pakottamalla, yhdessä eteenpäin! Lee Jung lähihoitaja, ikävalmentaja, Rai-kouluttaja Pirhan Super LM Lempäälän seurakunnalla on paljon opittavaa Surullisena luin kirkkoneuvoston päätöksen ja perustelut koskien seurakunnan tilojen käytön epäämistä samaa sukupuolta olevien hääjuhliin. Olen arvostanut Lempäälän seurakunnan toimintaa vaikkapa monipuolisessa diakoniatyössä ja lasten kerhotoiminnassa. Kirkolla on ollut myös elämäni varrella lohtua tuova rooli vaikeina hetkinä. Tämä kirkkoneuvoston päätös ja sen päätöksen uskomattomat perustelut saivat kuitenkin pohtimaan, haluanko millään tavalla kuulua yhteisöön, joka on niin vihamielinen, ihmisarvoa loukkaava ja epäkunnioittava lähimmäistään kohtaan. Ymmärrän, että kirkkoneuvosto on elin, jossa päätöksenteko on demokraattista, mutta asian, joka nyt oli neuvoston esityslistalla, ei tulisi kuulua sinne ollenkaan. Asiastahan ei tarvitsisi edes keskustella ja äänestää. Kirkon tilat hääjuhliin kaikille halukkaille tulisi olla itsestäänselvyys. Eivätkö tasa-arvo , ihmisarvo, syrjimättömyys ja lähimmäistä kunnioittava käytös ja puhe kuulukaan Lempäälän seurakunnan arvoihin vuonna 2024? Miltä mahtaa tuntua niistä samaa sukupuolta olevista pareista, joilta evätään seurakunnan tilojen käyttö omiin juhliinsa sen vuoksi, että he ovat samaa sukupuolta? Minkälaisen viestin päätös antaa lapsille ja nuorille srk:n asenteista? Kirkollisveron maksajinahan lienemme kaikki tasaarvoisia? Lempäälän seurakunnalla on paljon opittavaa naapurikuntamme seurakunnasta, seurakuntalaisilta ja kirkkoherra Harri Henttiseltä, aitoa lähimmäisen kunnioitusta ja rakkautta. Raili Tuominen Kirjoituksen Lukijan mielipide -palstalle voi jättää: sähköpostitse: toimitus@lvs.fi postitse: Tampereentie 19 37500 Lempäälä
11 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 28.2.2024 ? ajankohtaista TeksTi: Katariina Rannaste kUVAT: Sandra Enkvist Limalöllyköistä syntyi lyhytelokuva Hyytelösamma leläimet ovat oudoksuttaneet lempääläisiä jo vuosia. Kun ensihavaintoja niistä tehtiin vuonna 2017, olivat päällimmäisenä kysymykset, mitä ne ovat ja mistä ne ovat tulleet? Sittemmin eliöt on tunnistettu Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevaksi vieraslajiksi, joka elää suodattamalla ravinteita vedestä. Laji leviää todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana. Mieltä hyytelösammaleläimet kutkuttavat edelleen. Helsinkiläisessä Ville Koskisessa ne resonoivat siinä määrin, että hän ohjasi hyytelösammaleläimistä lyhytelokuvan. Elokuvaa kuvattiin Lempäälässä, Tammelassa sekä Naantalin ja Helsingin Vuosaaren satamissa kahtena viime kesänä. Magnifica: Kutsumaton vieras -elokuva kilpailee 6. maaliskuuta alkavan Tampere Film Festivalin kotimaisten lyhytelokuvien sarjassa. Elokuva on tarkoitus esittää loppuvuodesta Yle Areenassa ja Ruotsin SVT-kanavalla. Lyhytelokuva kuvaa hyytelösammaleläinten aiheuttamia vaikeita tunteita mukavuudenhaluisessa mökkikansassa. Ville Koskinen oli useita vuosia sitten lukenut uutisia hyytelösammaleläimistä, mutta idea elokuvasta alkoi muotoutua, kun hänen sukulaisensa hankkivat kesämökin. Koskinen ryhtyi miettimään, mitä kaikkea suomalaiseen mökkeilykulttuuriin kuuluu. kuvausryhmä etsi Pyhäjärveltä hyytelösammaleläimiä Pertti iivonen oppaanaan – Mökki edustaa meille mukavuutta, turvaa ja rauhaa. Yleisesti asioita, joita ihmiset elämässä arvostavat. Aloin miettiä, mitä jos siihen ympäristöön päätyy tai pesiytyy jotain uhkaavaa, jotain, josta ei oikein osaa sanoa, mitä se on. Muistin sitten uutiset likaisenruskeista olioista rannalla, Koskinen taustoittaa. Elokuva yhdistelee kerronnan eri keinoja. Siinä kuullaan mökkiläisiä ja esimerkiksi ympäristöasiantuntija Kirsi Kuoppamäkeä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä, mutta puhtaasta dokumentista ei ole kyse. Pilkettä on silmässä, kun 3D-animaatiolla tehty löllykkä vyöryy maapallon yli. – Elokuvan tarkoitus ei ole kertoa kaikkea, vaan herättää sytyke sisällä. Että katsojalle tulee halu mennä nettiin tutkimaan lisää, kuvaa elokuvan tuottaja Sandra Enkvist. Paikallisoppaana elokuvassa nähdään lempääläinen Pertti Iivonen, joka oli kuvausryhmää varten viritellyt katiskoita Lempäälän kanavalle ja Kirkkojärvelle siinä toivossa, että kuvattavaa saataisiin. Esiintymät eivät kesällä 2022 kuitenkaan olleet edellisvuosien luokkaa. – Homma jatkui viime kesänä laajentuen Toutosen puolelle. Siellä kierreltiin veneellä sekä kahlaten pitkin rantoja etsien hyytelöitä, Iivonen kertoo sähköpostitse. Hyytelösammaleläimiä löytyi tällä kertaa paljon, mutta lähinnä pienehköjä yksilöitä, mikä oli Iivoselle pettymys. Etenkin kun kuvausten aikaan Tammelan vesistä löytyi isoja, halkaisijaltaan peräti 80-senttisiä yksilöitä. Paljon löllyköitä näissä vesissä joka tapauksessa on. Elokuva herätteleekin pohtimaan, mitä vaikutuksia hyytelösammaleläimillä voi olla ekosysteemiin ja mitä vieraslajille voi tehdä. Vai täytyykö meidän vain totutella rinnakkaiseloon? Magnifica: Kutsumaton vieras -elokuva esitetään Tampere Film Festivalilla torstaina 7.3. ja lauantaina 9.3. elokuvateatteri Cine Atlaksessa Koskikeskuksessa. Kuvaukset käynnissä. Kuvassa äänittäjä Joona Jaakkola (vas.), kuvaaja Krasimir Jovanovic Hyvärinen (selin), lempääläinen Pertti Iivonen ja ohjaaja Ville Koskinen. Kirsi Kunnaksen rakastettu runous esillä Piipoossa Onko mökkiranta pilalla, kun hyytelösammaleläin sinne asettuu? Muun muassa tätä lyhytelokuva herättelee pohtimaan. Lempäälän Ideaparkissa sijaitsevassa kulttuurikeskus Piipoossa avautui lauantaina 24. helmikuuta ”Runo-olohuone” -näyttely. Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoden näyttely pohjautuu Kunnaksen rakastettuihin lastenrunoihin ja Jani Ikosen kuvituksiin runoantologiasta Haitulan taikahattu (WSOY 2024). Näyttelyssä runoihin uppoudutaan lukemalla, kuuntelemalla, leikkimällä ja itse tekemällä. PiiPoon taidekasvattajien, taiteilijoiden ja asiantuntijalasten yhteistyönä on syntynyt mittakaavoilla ja sanoilla leikittelevä maailma, jonka sisällöt sopivat 0–10-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Näyttely on avoinna lauantaisin ja koulujen loma-aikoina alkuvuoteen 2025 asti. Näyttelyyn ja työpajoihin on vapaa pääsy. Runo-olohuone on osa Kulttuurikeskus PiiPoon koordinoimaa juhlavuoden Lasten runovallankumous -hanketta, joka Kunnaksen elämäntyön innoittamana kutsuu tutustumaan lastenrunouteen ja juhlimaan jokaiselle kuuluvaa lukuiloa Suomen kaikissa kunnissa. Runo-olohuone-näyttely toteutetaan tapahtumissa, lastenkulttuurikeskuksissa, kirjastoissa ja kulttuuritiloissa ympäri Suomen vuosina 2024–25. Toteutukset eri puolilla Suomea pohjautuvat PiiPoon näyttelyyn ja juhlavuoden osana koostettuun näyttelymateriaaliin. – PiiPoon näyttely on saanut innoituksensa Kirsi Kunnaksen ajattelusta, jossa kieli ja ihmisen identiteetti kuuluvat yhteen. Huumori, tarkkanäköisyys ja kuritonkin kielellä leikkiminen olivat Kunnaksen lastenrunouden kulmakiviä, toteaa PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu tiedotteessa. PiiPoon Runo-olohuoneessa uppoudutaan runoihin. Kuva: Katriina Nylund/ Kulttuurikeskus PiiPoo
12 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 ”Olisipa edes vähän kielitaitoa” Vieraan kielen opiskelemisen voi aloittaa myös vanhemmalla iällä. Apulaisrehtorina ja lukion opettajana toiminut lempääläinen Hannu Tiensuu innostui noin kymmenisen vuotta sitten vaimonsa Katrin kanssa harrastamaan argentiinalaista tangoa ja myöhemmin myös salsaa. – Olen aina tykännyt myös latinalaisesta musiikista ja tanssiharrastuksen myötä tuota musiikkia tuli kuunneltua entistä enemmän. Minussa heräsi halu edes vähän ymmärtää, mistä lauluissa kerrottiin, Tiensuu sanoo. – Vuonna 2017 kävimme Kuubassa salsatanssimatkalla ja tanssinopettajat puhuivat lähes yksistään espanjaa. Harmittelin, että olisipa edes vähän kielitaitoa, niin voisi saada matkasta kaiken kaikkiaan vielä enemmän irti. Saimme sieltä myös kuubalaisia kavereita ja ajattelin, miten mukavaa olisi osata heidänkin kanssaan vähän jutella heidän omalla kielellään. Englantia kun puhutaan siellä päin maailmaa aika vähän. Tiensuu alkoi katsella vaimonsa vanhoja espanjan kielen oppikirjoja yliopistoajoilta ja latasi puhelimeensa Duolingo-nimisen kielenoppimissovelluksen. – Käytin Duolingoa vuoden ajan aktiivisesti päivittäin ja siinä oppi hyvin monia perusasioita. Myöhemmin sovelluksen erilaiset mainokset ja pelit alkoivat sen verran rasittamaan, että latasin Worddiven maksullisen sovelluksen Duolingon tilalle. Viime syksynä Tiensuu aloitti Pirkan opiston espanjan kielen jatkokurssin, jonka hän kokee mukavana ja hyödyllisenä. – Koulun penkille palaaminen oli yllättävän mukavaa, Tiensuu kertoo. – Haasteita oli tarpeeksi, mutta välillä myös kerrattiin vanhaa ja erityisesti sellaisia asioita, jotka helposti pääsevät kielissä unohtumaan. ”Jos voisi lähteä täältä Suomesta vuoden pimeimpään aikaan vaikka kuukaudeksi manner-Espanjaan tai Kanarialle, se tuntuisi houkuttelevalta. Matkoista saa aina enemmän irti, kun osaa kieltä ja ymmärtää esimerkiksi, mitä eri liikkeissä ja kaupoissa myydään.” Hannu Tiensuu harmitteli, kun salsaopettajien puhe ei auennut – emeritusopettaja tarttui kielisovellukseen Jäätyään eläkkeelle Hannu Tiensuu on opiskellut espanjan kieltä ja haaveilee pääsevänsä joku talvi Espanjaan kuukaudeksi kieltä käyttämään. Alkusysäyksen kielen opiskelemiseen antoi tanssiharrastus. Kuva: Annika Eronen ? ajankohtaista Muun muassa järjestysluvut ja kellonaikojen ilmaiseminen tahtovat helposti unohtua, kun niitä ei tarvitse. Tiensuu on huomannut, että asioiden mieleen painaminen ei välttämättä käy enää yhtä nopeasti kuin nuorena. – Opiskeleminen on vanhemmiten ehkä vähän hitaampaa. Toisaalta nuorena, kun kieliä opiskeltiin koulussa, ei ollut vielä kurssimuotoista opiskelua ja ainetta opiskeltiin koko vuosi kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Voi olla, että jos nytkin espanjaa opiskelisi yhtä intensiivisesti kolmena päivänä viikossa asioita oppisi samalla tavalla kuin silloinkin. Tiensuu pitää kielten opiskelusta kieliopin kautta. – Rakenteiden kautta tykkään kieliä opetella, kuten esimerkiksi saksaa aikoinaan. Saksaan verrattuna espanjan kieli on ehkä vähän vapaampaa, on monia eri mahdollisuuksia sanoa asioita. Toisaalta kieli on ehkä saksaan verrattuna hiukan selkeämpää, kun verbejä ei sijoiteta lauseen loppuun. Englannin kielen avulla pystyy myös välillä päättelemään aika hyvin, mitä joku espanjan kielen sana voisi tarkoittaa tai olla espanjaksi. Espanjan kielen vaikeutena monelle ovat aikamuodot, joita espanjan kielessä on suomen kielen kolmen sijaan neljä. – Verbien taivutukset ja siihen vielä aikamuodot päälle saavat aikaan sen, että espanjan kieli vaikeutuu, kun siinä pääsee pidemmälle. Tiensuu haaveilee, että hän pääsisi joku talvi espanjankieliseen maahan pidemmäksi aikaa kieltä oppimaan. – Jos voisi lähteä täältä Suomesta vuoden pimeimpään aikaan vaikka kuukaudeksi manner-Espanjaan tai Kanarialle, se tuntuisi houkuttelevalta. Matkoista saa aina enemmän irti, kun osaa kieltä ja ymmärtää esimerkiksi, mitä eri liikkeissä ja kaupoissa myydään. Espanjalaiset suhtautuvat hyvin ystävällisesti ihmisiin, jotka koettavat heidän kieltään puhua. Tällä hetkellä Tiensuu pitää kielitaitoaan yllä myös katselemalla suoratoistopalveluista erilaisia espanjankielisiä sarjoja ja ohjelmia. – Laitan niihin tekstityksen espanjaksi ja koetan sekä kuuntelemalla että lukemalla ymmärtää, mistä ihmiset puhuvat. Eihän sitä aina kaikkea ymmärrä, mutta jokapäiväiset ilmaisut tarttuvat sitä kautta matkaan hyvin. Tiensuu vinkkaa, että kielten opiskeleminen auttaa edistämään myös aivoterveyttä. – Sehän on todellista aivojumppaa ja tärkeää erityisesti näin vanhemmalla iällä, Tiensuu kiteyttää. TEKSTi: Annika Eronen
13 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 Sopimus: Tampereen Vihuri vetämään kesällä alkeiskursseja ja harjoituksia ? ajankohtaista Yhdistykset esittäytyvät keväällä kansalle Telkäntaipaleen sillalla Lempäälän Kulttuuritapahtumat ry:n lkaneen toimintakauden suurin yksittäinen tapahtuma on ensi kesänä yhteistyössä Vapaussodan ja Itsenäisyyden Lempäälän Seudun Perinneyhdistyksen kanssa järjestettävä ”Vapauden miekan 90-vuotisjuhla” 14. heinäkuuta kirkkotorilla Lempäälän keskustassa. Toisenkin tapahtuman KuTa järjestää aivan Lempäälän kuntakeskustassa. Yhdistys järjestää yhdessä Lempäälän kunnan kanssa yhdistystoritapahtuman 10. toukokuuta Telkäntaipaleen sillalla. Kuntalaisilla on mahdollisuus tuolloin tutustua paikallisten yhdistysten toimintaan. Lempääläläinen Salkkari-tähti Teemu Lehtilä on lupautunut juontamaan tapahtuman. ? Tapahtuman toteutumista ei haittaa, vaikka sataisi, sillä Telkäntaipaleen kevyenliikenteen silta on osaksi katettu, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Leppänen mainiten, että mukaan haluavat yhdistykset voivat ottaa suoraan yhteyttä ja ilmoittautua mielellään toiminnallisine osastoineen joko Lempäälän kunnan järjestökoordinaattori Anu Nevalaiseen tai KuTaan. Yhdistys kaavailee järjestävänsä kesällä lisäksi taidenäyttelyn lempääläläisen kuvataiteilija Airi Leppäsen tuotannosta. Kulttuuritapahtumat järjestää tulevana kesänä kesäteatterimatkan Juice-musikaaliin Apianniemelle Valkeakoskelle, lempääläläisen Heikki Paavilaisen johtamaan Suomen Kesäteatteriin. Vuonna 1995 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää kuntalaisten omaehtoista kulttuuriharrastusta ja saattaa paikalliset järjestöt yhteistyöhön kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Vuoden 2023 heinäkuussa yhdistys järjesti Erik. T. Tawaststjernan ja Hui-Ying Liu-Tawaststjernan duopianokosertin. Yhdistys julkaisi myös Ritva Mäkelän kirjoittaman Lempäälä soi -tapahtuman 20-vuotishistoriikin Aarioita aalloillakin. Perinteiset kesäteatteriretket yhdistys toteutti Sappeen kesäteatteriin Mikko Alatalosta kertovan Maalaispoika oon -musikaalin ensi-iltaan sekä musiikkiteatteri Kapsäkkiin Anneli Kannon Rottien pyhimys-kirjasta tehtyyn musikaaliin. KuTa järjesti viime syyskuussa Lempäälän kanavan 150-vuotisjuhlan yhteistyössä Lempäälä-Seuran, Lempäälän-Vesilahden Pursiseuran ja Lempäälän kunnan kanssa. Juhlaan osallistui 110 henkilöä. Paljon väkeä keräsi myös Lempäälän italialaisen ystävyyskunnan Castiglione del Lagon maakunnan Umbrian alueen kokkidelegaation vierailu Lempäälä-päivänä 9. syyskuuta. Lempäälän Kulttuuritapahtumat sai vuoden päätteeksi Lempäälän kunnalta tunnustuksen toiminnastaan ja palkittiin erityiskiitoksella vapaaehtoistoimijoiden kiitostilaisuudessa joulukuussa. Vuonna 2025 Lempäälän Kulttuuritapahtumat ry viettää 30-vuotisjuhlavuottaan. Lempäälän Kulttuuri tapahtumat valitsi vuosikokouksessaan sunnuntaina 18. helmikuuta uuden hallituksen. Puheenjohtajana jatkaa Susanna Leppänen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Anneli Kesola. Muut hallituksen jäsenet ovat Titta Eräniitty, Erkki Koivisto, Juhani Laurila, Paula-Maija Sahrman ja Kirsti Uoti. Yhdistyksen sihteerinä toimii Ritva Mäkelä ja rahastonhoitajana Kari Tolonen. TekSTi: Erkki Koivisto Tervetuloa sillalle. Tänä keväänä silta ”koeponnistetaan”, kun siellä pidetään 10. toukokuuta Lempäälän Kulttuuritapahtumat ry:n ja Lempäälän kunnan yhteisesti järjestämä yhdistystoritapahtuma, jonne kaikki kuntalaiset ovat tervetulleita. Telkäntaipeeen kevyenliikenteensillan avajaisissa 14. maaliskuuta 2023 nauhan leikkasivat Lempäälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Maria Päivänen (vas.), kunnanjohtaja Heidi Rämö ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck. Kuva: Katariina Rannaste Kuntalaisille melontakursseja Hääkivellä Lempäälän kunnan yhteisölautakunta on hyväksynyt Lempäälän kunnan ja tamperelaisen melontaseura Tampereen Vihuri ry:n välisen sopimuksen Hääkiven alueen käytöstä melontatoimintaan kaudella 2024. Sopimuskausi on kaksi vuotta, 1.5.2024?1.5.2026, jonka jälkeen sopimus voidaan uusia. Sopimuksen mukaan melontatoiminta on avointa kaikille kuntalaisille. Tampereen Vihuri järjestää lempääläläisille lapsille ja nuorille suunnattuna melontatoimintana kaksi melonnan alkeiskurssia kaudessa ja melontakaudella vähintään yhden viikoittaisen lasten ja nuorten melontaharjoituksen. Vihuri sopii lisäksi melontaan liittyvien tapahtumien järjestämisestä yhdessä Lempäälän kunnan kanssa ja huolehtii Hääkiven päärakennuksen yleissiisteydestä. Lempäälän kunta tarjoaa Hääkiven päärakennuksen ja alueen tilat veloituksetta toiminnan järjestämiseen. Kunta huolehtii kesäkaudella alueen kiinteistönhuollosta. Tampereen Vihuri järjesti viime kesänä, viikonloppuna 29.?30. heinäkuuta ”Hääkiven melonnat” -melontakisan Lempäälässä Hääkivellä. Heinäkuun viimeisenä lauantaina oli kisamuotona maratonmelonnan Suomen cupiin kuuluva short track -kilpailu ja sunnuntaina vuorossa jokimaraton. Short trackissa lähtöpaikka oli Hääkivellä. Ahtialanjärvellä oli kanto-osuus Ryynikän uimarannalla. Sunnuntain jokimaratonin reitti kulki Tuulialan uimarannalta pitkän koskialueen läpi Kirkkojärveen. Maali sijaitsi Myllyrannan tapahtumapuistossa. Seura havaitsi vesien täysin ympäröimän Lempäälän keskustaajaman ja Hääkiven levähdysalueen mainioksi tukikohdaksi melontakilpailuille. ? Oikein täytyy ihmetellä, miksei siellä ole järjestetty kilpailuja jo aiemmin, sillä niin upeat puitteet Lempäälä meille tarjosi, sanoo seuran rataja maratonmelontajaoston tiedotusvastaava Marjo Puro blogissaan. ? Kilpailijoilta ja talkoolaisilta tulleen palautteen perusteella on selvää, että pyrimme jatkamaan Hääkiven melonnan järjestämistä tulevinakin vuosina. TekSTi: Erkki Koivisto Maratonmelonnan shortrackin Suomen cupin kuudes osakilpailu melottiin Hääkivellä viime kesänä lauantaina 29. heinäkuuta. Lähdöt olivat Hääkiveltä ja kanto-osuus Ryynikän rannalla. Kuva: Tampereen Vihuri Hääkiven päärakennus on viime vuodet viettänyt hiljaiseloa. Nyt Lempäälän kunta tarjoaa lähellä kuntakeskustaa Turuntien varrella olevan Hääkiven levähdysalueen päärakennuksen ja alueen tilat kesäajaksi melontaseura Tampereen Vihurille veloituksetta toiminnan järjestämiseen. Kuva: Erkki Koivisto
14 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 Siperianhuskyja on jalostettu rekikoiriksi vuosisatojen, jopa vuosituhansien ajan, ja juoksemisen halu on niillä syvällä geeneissä. Sen sijaan koiran kasvaminen hyväksi valjakon johtajaksi vie vuosia ja vaatii paljon harjoitusta erilaisissa vaihtelevissa tilanteissa. Husky nauttii lumesta ja pakkasesta Lumi pöllyää jalasten alla ja pehmeitä lumihiutaleita sataa hiljalleen kasvoille. Koiravaljakko juoksee lumessa vaivattomasti ja maisemat ympärillä vaihtuvat vauhdilla. Huskyvaljakon kyydissä huolet unohtuvat ja ympärillä olevat lumiset pensaat, puut ja maatilat ovat kaunista katseltavaa. Niin kuin ovat sirot koiratkin. – Huskyt ovat sekä fyysisiltä että psyykkisiltä ominaisuuksiltaan hyvin lähellä luonnollista eläintä, kertoo huskyfarmin pitäjä Erkki Mäkelä. – Huskyja ei ole jalostettu luonnottomiksi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, vaan ne on pidetty terveinä ja toimivina rekikoirina. Huskyt tarvitsevat paljon liikuntaa ja aivojumppaa. Elettiin 1980-luvun loppua, kun Tampereen Aitolahdelta alun perin kotoisin oleva Mäkelä oli päätynyt erinäisten vaiheiden myötä Vesilahteen Saarikuntaan asumaan. Tarkoitus oli viettää Vesilahdessa vain kesä, mutta toisin kävi. – Tykästyin maisemiin ja asetuin tänne pysyvästi jo vuonna 1987, Mäkelä kertoo. – Mielessäni heräsi samoihin aikoihin ajatus siitä, miten mukavaa olisi hankkia koira seurakseni tänne maaseudulle. Eräänä päivänä tiellä minua vastaan tuli mies siperianhuskyn kanssa. Vaihdoin miehen kanssa muutaman sanan ja kiinnostuin rodusta saman tien. Mäkelä kävi hankki huskyista lisätietoa. – Minulle selvisi, että huskyt ovat laumakoiria ja onnettomia yksinään. Niinpä päätin hankkia kaksi pentua, joiden kanssa voisin alkaa harrastaa koirahiihtoa ja tehdä pieniä rekiretkiä. Kun pennut kasvoivat aikuisiksi, totesin, että näin iso mies tarvitsee valjakkoonsa ainakin neljä koiraa. Siitä se sitten lähti, Mäkelä hymyilee. Huskyfarmin Mäkelä perusti vuonna 2006. – Minulle oli tullut tunne, että tarvitsin toimistotöistäni hieman pidemmän vapaan. Niinpä jäin vuoden opintovapaalle ja aloitin Karkussa eräopaskoulun. Siellä mopo karkasi käsistä. Tuon vuoden jälkeen en enää palannut vanhaan työhöni, vaan perustin oman yrityksen. Koiria minulla oli tuossa vaiheessa kaksitoista. Seuraavat vuodet Mäkelä oli osan talvesta koirineen Lapissa turisteja ajeluttamassa, mutta pikkuhiljaa turistit löysivät tiensä myös Vesilahteen. – Vähitellen olen kuitenkin nykyisen kymmenen koirani kanssa alkanut haaveilla eläkepäivistä. Etelä-Suomi sopii huonosti rekikoirayrittäjälle, mutta se ei ole lannistanut Mäkelää. Hänelle oli alusta alkaen selvää, että joka talvi ei ole mahdollista järjestää minkäänlaista toimintaa kotikennelillä Vesilahdessa. – Lunta ei vain ole kaikkina talvina riittävästi. Viime vuosi oli kummallinen poikkeus. Keväällä 2023 juostiin lumilla pitkälle huhtikuuhun, ja syksyllä toiminta pääsi käyntiin jo marraskuun puolivälissä. Siperianhusky rakastaa reen vetämistä. Mäkelä naurahtaakin, että huskyn kouluttaminen valjakkoajoon kestää noin viisi sekuntia. – Sen verran, mitä menee valjaiden päälle pukemiseen. Siperianhuskyja on jalostettu rekikoiriksi vuosisatojen, jopa vuosituhansien ajan, ja juoksemisen halu on niillä syvällä geeneissä. Sen sijaan koiran kasvaminen hyväksi valjakon johtajaksi vie vuosia ja vaatii paljon harjoitusta erilaisissa vaihtelevissa tilanteissa. Tavallisen rekikoiran harjoittaminen matkailukauteen aloitetaan jo loppukesästä pyörällisellä kulkuneuvolla. – Ensin tehdään muutaman kilometrin matkoja ja loppusyksystä jo 7–10 kilometrin lenkkejä. Näin ollaan sitten hyvässä kunnossa, kun päästään tositoimiin lumille. Huskyt rakastavat juoksemista ja johtajakoirat Jakke (vas.) ja Jekku odottavat jo malttamattomina matkaan pääsemistä. Huskyt eivät ole vahtikoiria ja suhtautuvat ihmiseen yleensä neutraalisti. – Ne ovat myös vähän itsepäisiä ja haluavat tehdä asiat oman päänsä mukaan, Erkki Mäkelä naurahtaa. Kuva: Annika Eronen TekSTi: Annika Eronen kuvaT: Annika Eronen ? ajankohtaista
15 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 TARJA HÄRKKIÄ KUTSUTAAN SYYSTÄ KOTITALOUSVÄHENNYKSEN ÄIDIKSI S. 20–21 VEROEDUN SAAMISEKSI KODIN REMONTIT ON HYVÄ AJOITTAA ERI VUOSILLE S. 16 KOROTETTU VÄHENNYS VOISI OLLA KEINO TUKEA RAKENNUSALAA S. 30 KOTITALOUSVÄHENNYS KOTITALOUSVÄHENNYS -TEEMASIVUT KESKIVIIKKO 28.2.2024 Tämä on nyt uutta. Tänä vuonna kotitalousvähennyksen saa myös kotona annetusta fysioterapiasta ja toimintaterapiasta. Edellytyksinä on, että hoitoa antaa laillistettu fysiotai toimintaterapeutti, yrityksellä on oikeus tuottaa palveluita ja se kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Fysio-, lymfaja psykofyysinen fysioterapeutti Annemari Ylitalo uskoo, että uudella kotitalousvähennyksellä on iso merkitys ihmisille. – Siitä tulee suosittu. s. 22–23 Ku va : Ra m i M ar ja m äk i
16 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 KONEET KOTIIN OY TÄYSIN KOTIMAINEN PALVELUMALLI Fiksumpi tapa hankkia Koneet Kotiin Tämäkin työ on oikeutettu kotitalousverovähennykseen! ILMA-VESILÄMPÖPUMPUN ASENNUS Aika: torstai 7.3. klo 14-17 Osoite: Välimäentie 17, 37830 Akaa Tule tutustumaan markkinoiden energiatehokkaimman ilma-vesilämpöpumpun asennukseen. Paikan päällä mehuja pullatarjoilu sekä asiantuntijat kertomassa lisää lämpöpumpusta. Jos et pääse paikan päälle, teemme myös ilmaisia energiansäästölaskelmia. Soita ja varaa aika! 050 547 1666, myynti@koneetkotiin.com www.koneetkotiin.com TALVIETUILIJAN KATTOREMONTTI www.kattokeskus.fi 010 2290 190 Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Nyt kannattaa rohkeasti vähän etuilla ja hyödyntää viileät talviedut kattoremontteihin 31.3. mennessä! Pyydä tarjous ja nappaa edut: Kotisi arvoinen katto. Talvietuhinnat 6 kk koroton ja kuluton eräpäivän siirto Remontit nopealla aikataululla ennen kevätsesonkia Kahvipaketti kaikille katon kuntokartoituksen tilanneille kattokeskus.fi/talvietu JOS TEIT ? tai itse asiassa teetätit ? remonttia talossasi viime vuonna, ehdit vielä mainiosti tehdä siitä kotitalousvähennyksen saman vuoden eli vuoden 2023 verotukseen. Edellytyksenä on, että myös maksoit laskun työstä tuona samana vuonna. Ennen kotitalousvähennyksen tekemistä pitää vain odottaa vielä hetki vuoden 2023 verotuksen valmistumista. Verottajan mukaan se valmistuu maalis-huhtikuulla, jonka jälkeen voit ilmoittaa kotitalousvähennyksen veroilmoitukseesi. On kaksi tapaa ilmoittaa kotitalousvähennys. Vero.fi neuvoo tekijää. Vähennyksen voi tehdä joko saman vuoden verokortille, jolloin verokortin pidätysprosentti pienenee. Jos kotitalousvähennyksen tekee veroilmoitukseensa, vähennys huomioidaan takautuvasti myöhemmin jäännösveron tai veronpalautuksen määrässä. Teetetyn remontin maksuvuosi ratkaisee, miltä vuodelta ilmoitat kotitalousvähennyksen tiedot. KÄYTÄNNÖSSÄ KOTITALOUSVÄHENNYKSEN tekeminen on helppoa, jos on pääsy nettiin. Paperisen kaavakkeenkin saa halutessaan täytettäväksi ? sen voi tulostaa netistä. Kas näin se käy. Kotitalousvähennys ilmoitetaan veVielä ehtii tehdä kotitalousvähennyksen viime vuodelta Talon perustuksiin tehtiin salaojaremontti viime vuonna loppuvuodesta. Remontin työn osuudesta voi tehdä kotitalousvähennyksen vielä vuoden 2023 verotuksen valmistuttua helmi-maaliskuussa. Kuva: Erkki Koivisto Kotitalousvähennyksen voi tehdä Omavero.fi-palvelussa, joko heti verotusvuonna ennen verotuksen valmistumista tai heti verotuksen valmistumisen jälkeen. Kuva: Erkki Koivisto rotietoihin Omavero.fi-palvelussa, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella. Omat veroasiat löytyvät ”Hoida omia veroasioita” -kohdasta, josta löytyvät esitäytetyt tulot ja vähennykset. Esitäytetty veroilmoitus avautuu tarkistettavaksi maalis-huhtikuussa vuoden 2023 verotuksen valmistuttua. AJOITUKSELLA ON väliä. Teimme kotimme remontoimisessa saman vuoden aikana kaksi laskutukseltaan kalliihkoa remonttia. Iso virhe. Toinen olisi mahdollisuuksien mukaan pitänyt ajoittaa aiemmalle, seuraavalle tai jollekin toiselle vuodelle, jotta siitäkin olisi voinut tehdä kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennyksen maksimi remontoinnista on 2 250 euroa per henkilö. Omavastuu on sata euroa vuodessa henkilöltä. Vähennyksen voi jakaa puolison kanssa. Silloin vähennystä voi saada yhteensä 4 500 euroa vuodessa. Jos yhden henkilön vähennyksen maksimimäärä ylittää, mutta vain toinen puolisoista hakee vähennystä, verohallinto vähentää ylimenevän osan automaattisesti toisen puolison verotuksesta. Jatkuvatyyppisistä kotitalous-, hoivaja hoitotyöstä sekä öljylämmityksestä luopumisesta kotitalousvähennyksen maksimi on korkeampi, 3 500 euroa henkilöltä. Saadakseen kotitalousvähennyksen, yrityksen on oltava ennakkoperintärekisterissä. On muistettava kysyä ennen työn tilaamista yrityksen Y-tunnus. Työn jälkeen on tärkeää säilyttää kuitti, jossa on oltava eriteltynä työn ja muiden kulujen osuus kokonaissummasta. Kotitalousvähennys lasketaan työn arvonlisäverollisesta hinnasta. Erkki Koivisto K O L U M N I ? kotitalousvähennys
17 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 TIMANTTI KOPRA OY Timanttiporausta Lempäälästä koko Pirkanmaan alueelle Timanttiporaus -ja sahaustyöt reilusti, kuten sovittu ja ajallaan. Vastaamme työtarjouspyyntöihin sekä yksityisille, että yrityksille. Muista kotitalousvähennysmahdollisuus. Suosi paikallista! Palvelumme • Timanttiporaus • Timanttisahaus • Betonija tiiliseinien purut sekä aukotukset • Ilmalämpöpumppu läpiviennit Siisti ja sotkuton jälki, on timanttimiehen paras käyntikortti. Käy katsomassa hinnasto ja pyydä tarjous www.timanttikopra.fi 045 328 0201 / Ari myös WhatsApp tyotilaukset@timanttikopra.fi #oleosatarinaa “Tämä on Pentti jo viides kevät kun suunnittelet niitä ulkomaalaustalkoita!” TOIMI NYT JA PYYDÄ TARJOUS OSOITTEESSA: www.sorcolor.fi VAIKUTTAAKO TUTULTA TILANTEELTA? Onko tiilikattosi maali kulunut? Mustaa hometäplää seinässä? Talonmaalaustalkoot suunnitteilla kuten aikaisempina keväinä? Ja riski, että tulevana syksynäkään maalaus ei ole hoidettuna? Talon maalauksen lykkääminen on valitettavan helppoa, mutta ei kovinkaan järkevää. Olemme maalanneet yli 13 000 taloa. Niistä ainakin puolet olisi pitänyt maalata aiemmin. Erkki Vähätiitto erkki.vahatiitto@sorcolor.fi 010 3919425 Ulkomaalaukset Sisämaalaukset Kattopalvelut MEILTÄ OSTAMINEN ON AINA VAPAAEHTOISTA! SOITA! MIKÄ SORCOLOR? 010 3919425 Valtakunnallinen maalausliiike Pirkanmaalla jo 8 vuotta yli 600 työntekijää Taloyhtiöt, kuluttajat ja yritykset Avaa puhelimesi kamera ja osoita tätä QR-koodia, niin pääset tutustumaan tarkemmin Sorcoloriin. #oleosatarinaa puhelut ovat normaalihintaisia ÖLJYLÄMMITYKSESTÄ LUOPUVALLE tarkoitettua kotitalousvähennystä tarjotaan korotettuna vuoteen 2027 saakka siten, että tukea voi saada maksimissaan 3 500 euroa per henkilö. Myös ely-keskus tarjoaa energiaremonttia suunnitteleville maksimissaan 4 000 euron kotitalouskohtaista avustusta, kun pientalon öljytai kaasulämmityksestä siirrytään kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Öljylämmityksestä eroon hankkiutuva voi kuitenkin saada kahdesta tuesta vain toista. Kysyimme Veronmaksajain Keskusliitto ry:n verojuristi Maisa Katiskolta, kumpaa tukea omakotitaloasujan kannattaa hyödyntää. Katisko neuvoo energiaremonttia miettivää suuntaamaan ensi töikseen joko verottajan, elyn tai Veronmaksajain Keskusliiton verkkosivuille, josta näkee avustuksen saamisen yleiset ehdot. – Tämän jälkeen se on pitkälti vain matikkaa, että kumpi on itselle parempi vaihtoehto. Puntarointi kotitalousvähennyksen ja ely-keskuksen tuen välillä muuttuu olennaisesti silloin, kun henkilöllä on jo valmiiksi samalle vuodelle muita kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä. Katisko huomauttaa, että korotettu 3 500 euron kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Näin ollen pariskunta voi saada energiaremontin kokonaiskustannuksiin jopa Valtio houkuttelee pientaloasujia toteuttamaan kodin energiaremontin kahdella porkkanalla: öljylämmityksestä eroon hankkiutuvalle on tarjolla joko korotettu kotitalousvähennys tai ely-keskuksen avustus. Vilma Kaura Öljylämmityksestä luopuva voi saada jopa 7 000 euron tuen 7 000 euron tuen, mikäli investoinnissa työn osuus on vähintään 12 000 euroa. – Yksin elävälle elyn 4 000 euron avustus voi taas olla parempi vaihtoehto. Kotitalousvähennystä myönnetään myös vapaaajan asunnon energiaremonttiin. Sitä voi hyödyntää lisäksi kuolinpesän energiaremontissa, kuten elyn avustustakin. KATISKO SANOO, että kotitalousvähennystä koskevat kysymykset ja niihin liittyvä veroneuvonta on hänen työssään arkipäivää. Kodin lämmitystapamuutoksen osalta usein kysytty kysymys on, miten kotitalousvähennys lasketaan. Katisko muistuttaa, että vähennystä on mahdollista Öljylämmityksestä eroon hankkiutuva voi saada valtion tarjoamasta kahdesta tuesta vain toista. PÄHKINÄNKUORESSA Avustukset öljylämmityksestä luopuvalle Korotettu kotitalousvähennys: • Pientaloasujat saavat kotitalousvähennystä korotetusti öljylämmityksestä luopumiseen vuoteen 2027 saakka siten, että vähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa. Vähennys on 60 prosenttia ja se lasketaan työn osuudesta. • Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi saada tukea jopa 7 000 euroa. • Kotitalousvähennyksen omavastuu on henkilöä kohti 100 euroa vuodessa. Ely-keskuksen avustus: • Myönnetään öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen sekä öljylämmityksen korvaamiseen toisella lämmitysjärjestelmällä, pois lukien fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmitysjärjestelmät. Avustusta myönnetään yksi per lämmitysjärjestelmä. • Avustuksen suuruus on 4 000 euroa, kun öljylämmityksestä siirrytään maalämpöpumppuun, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön tai 2 500 euroa, kun siirrytään muihin lämmitysjärjestelmiin. • Avustusta voidaan myöntää hankkeille, joiden kustannukset ovat syntyneet aikaisintaan 1.6.2020. Avustus myönnetään suunnitelman ja kustannusarvion perusteella. Avustus maksetaan, kun hanke on valmistunut. • Avustusta riittää 36 000 pientaloasujalle. Vuoden 2024 helmikuuhun mennessä avustusta on myönnetty yli 26 000 taloudelle. Lähteet: Verohallinto, Ely-keskus, Veronmaksajain Keskusliitto ry saada vain työn osuudesta, joka on 60 prosenttia korotetussa kotitalousvähennyksessä. – Materiaalista ja tarvikkeista sitä ei voi saada. Systeemi on samanlainen kuin kaikissa muissakin kotitalousvähennyksen alaisissa remonteissa: laskun maksupäivä ratkaisee vähentämisvuoden. Jos työt kuitenkin aloitetaan vasta seuraavana vuonna, vähennyksen saa vasta silloin. Katiskon mukaan öljylämmityksestä luopuvan on tärkeää tarkastaa, että työn suorittava urakoitsija kuuluu ennakkoperintärekisteriin. – Se on ensimmäisiä ja tärkeimpiä asioita, ennen kun toimiin ryhdytään. Kotitalousvähennys voidaan myöntää vain, jos työn suorittava yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. ? kotitalousvähennys
18 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 ”ASENNUTIN ILMALÄMPÖPUMPUN. Myyjä sanoi, että asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen. Kun yritin hakea, minulle ilmoitettiin, että yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Voinko vaatia yrittäjältä hyvitystä?” ”Tehtiin sisäkattoremontti. Kysyin etukäteen kotitalousvähennyksestä. Yrittäjä lupasi eritellyn laskun. Kun ryhdyin tekemään hakemusta, kävi ilmi, ettei yrittäjä kuulukaan ennakkoperintärekisteriin, enkä saakaan kotitalousvähennystä. Onko perustetta reklamoida, kun yrittäjä on antanut ymmärtää väärin? Verottaja kertoi, että rekisterissä olo on päättynyt viime vuonna.” Aina välillä Kilpailuja kuluttajavirastoon otetaan yhteyttä kotitalousvähennykseen liittyvällä asialla. KKV:n johtavan asiantuntijan Mikko Saastamoisen mukaan yleisin ongelma on se, että firma ei kuulukaan ennakkoperintärekisteriin. – Kuluttajariitalautakunnassa näitä ongelmia on ratkottu paljonkin. Jos yritys antaa ymmärtää, että työstä saa kotitalousvähennystä, kuluttajan on voitava siihen luottaa. Yrityksen ei ole pakko kuulua ennakkoperintärekisteriin, mutta jos se ei kerro tätä asiakkaalle, laiminlyönnistä voi seurata korvausvastuu. Yritys voi siis joutua korvaamaan asiakkaalle saamatta jääneen veroedun, Saastamoinen sanoo. ”KESÄASUNNOLLAMME TEHTIIN tiskipöytäremontti kesäkuussa. Pyysimme silloin hintatietoja, mutta niitä oli kuulemma vaikea arvioida etukäteen. Pyysimme laskua heti remontin valmistuttua ja sen jälkeen useasti tekstiviestein. Laskua ei vaan näy. Onko olemassa joku määräaika, jossa yrityksen pitää lähettää lasku toteutuneesta työstä? Lasku lienee pakko maksaa, vaikka se tulisi ensi vuoden puolella, jolloin emme saa täyttä kotitalousvähennystä.” Toinen kotitalousvähennyksen hakemiseen liittyvä Koska kotitalousvähennyksellä halutaan suitsia pimeänä tehtävää työtä, vähennyksen saa vain työstä, josta maksetaan veroa. Työn osuus laskusta on pystyttävä osoittamaan verottajalle, joten yrityksen lähettämän laskun sisällölläkin on väliä. Tarkka ennalta sopiminen ehkäisee jälkikäteen ilmeneviä ongelmia. Susanna Viljanen Ota vähennys puheeksi ajoissa ongelmatilanne, jossa Kilpailuja kuluttajavirastoa lähestytään, on epäselvä laskutus. Kun itse työ ja laskutus tai vaikka vain pelkkä laskutus viivästyy, asiakkaalle voi tulla murheita kotitalousvähennyksen hakemisen kanssa. Moni ajoittaa samaan kalenterivuoteen useampia pieniä töitä, jotta joutuisi maksamaan kotitalousvähennyksen omavastuun vain kertaalleen. Jos taas teettää useampia isoja remontteja, kotitalousvähennyksen enimmäismäärä saattaa täyttyä, ja töitä kannattaa jakaa eri vuosille. – Laskutukseen liittyvät ongelmat korostuvat vuodenvaihteen lähellä tehdyissä töissä. Joskus voi käydä niin, että asiakas ei pyynnöstä huolimatta saa ajoissa laskua, – Jos laskusta ei riittävällä tavalla ilmene työn osuus ja veroetu jää sen takia saamatta, yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen neuvoo ottamaan yhteyttä Kilpailuja kuluttajavirastoon, jos palvelun myyneen yrityksen toiminta hankaloittaa kotitalousvähennyksen hakemista eikä asiasta päästä muuten sopuun. Kuva: Susanna Viljanen jolla vähennystä voisi hakea. Silloin on tapauskohtaisesti arvioitava, mitä työn valmistumisesta ja laskuttamisesta on etukäteen sovittu, Saastamoinen sanoo. Laskun viivästymistä yleisempi ongelma on se, että lasku on kuluttajan mielestä puutteellinen. Siinä ei ole eritelty työn osuutta, jolloin kotitalousvähennystä ei voi hakea. Tilaajalla on kuitenkin oikeus saada kirjallinen erittely siitä, miten kokonaisuuden hinta muodostuu. – Jos laskusta ei riittävällä tavalla ilmene työn osuus ja veroetu jää sen takia saamatta, yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. KILPAILUJA kuluttajavirastoon tuli viime vuonna yli 4300 remonttija rakennustöihin liittyvää yhteydenottoa. Näistä vain muutamassa kymmenessä on mainittu kotitalousvähennykseen liittyviä erimielisyyksiä. Kotitalousja hoivapalveluista haettaviin vähennyksiin liittyviä valituksia yhteydenotoista ei löytynyt lainkaan. – Tästä voi päätellä, että näistä ei ihan hirveästi erimielisyyksiä tule. Yritykset mielellään korostavat kotitalousvähennyksen vaikutusta markkinoinnissaan, jolloin asiat kannattaa hoitaa niin, että asiakas saa vähennyksen. Asiakkaat ovat myös itse hyvin valveutuneita, Saastamoinen toteaa. Säästyäkseen edellä kuvatuilta murheilta asiakkaan kannattaa hyvissä ajoin varmistaa Patenttija rekisterihallinnon yritystietojärjestelmästä (YTJ), että remontti-, kotitaloustai hoivapalvelua tarjoava yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. On myös hyvä sopia kirjallisesti, missä työn vaiheessa ja milloin mikäkin työvaihe laskutetaan. Yritykselle kannattaa selkeästi kertoa, minä vuonna ja miten aikoo hyödyntää kotitalousvähennystä. Jos ongelmia sitten tulee, ensin pitää ottaa yhteyttä sopimuskumppaniin. Sen jälkeen voi pyytää neuvoja Kilpailuja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta. Virasto voi neuvotella yrityksen kanssa ongelman ratkaisemista, ja jos sekään ei auta, asian voi viedä kuluttajariitalautakuntaan. Jutussa käytetyt lainaukset ovat tiivistettyjä otteita KKV:n asianhallintajärjestelmästä. ? kotitalousvähennys
19 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 ERÄ ulkoverhouspaneelia pohjamaalattuna! Edullinen erä yht. n. 1300 m2 I-laadun ulkoverhouspaneelia. 23 x 145 UTV pohjamaalattu valkoinen ja keskiharmaa. Hyvä tietää puu-ulkoverhouksesta Pohjamaalattu ulkoverhoustuote suositellaan maalattavaksi lopulliseen sävyyn viimeistään noin puolen vuoden kuluttua asennuksesta. Pohjamaalattujen tuotteiden päälle suositellaan kahta pintakäsittelykertaa. Valmiiksi pohjamaalattu paneeli on jo ponteistaan käsitelty. Tällöin paneelin lämpöeläminen valmiissa pinnassa ei paljasta ikäviä maalittomia raitoja. Puunsuojat eivät sovellu pohjamaalatun tuotteen päälle. Pohjamaalatut tuotteet on käsitelty vesiohenteisilla pintakäsittelyaineilla. Muistathan, että toimitamme ulkoverhouspaneelit, räystäs-, ja aitalaudat myös sävytettyinä omaan sävyyn. Sävytysvaihtoehdot: kuultavat puunsuojat, pohjamaalaus, pohjaja yksi pintamaalikerros. Pohja + pintamaalatut tuotteet suositellaan käsiteltäväksi viimeistään n. 18 kk kuluttua asennuksesta. Ulkoverhouspaneelit on mahdollista toimittaa myös täysin valmiiksi sävyyn pintakäsiteltynä, piilonaulapontilla! Tuote on pohjamaalattu ja kahdesti pintamaalattu. Eli heti valmista seinäpintaa, samoilta telineiltä, mikäs sen näppärämpää. Valikoimissamme on runsaasti puuverhoustuotteita, puuvalmiina, pohjamaalattuna, pohja + pintamaalattuna. Myös vinorimat viimeistelyyn 42x42/32 mm puuvalmis, pohjamaalattu valkoinen ja RR23 harmaa, sekä 42x42 hienosahattu rima puuvalmis ja pohjamaalattu valkoinen. Katso lisää www.puutoimi.fi/tuotteet YLÖJÄRVI Elopellontie 2, puh. (03) 3142 4300 www.puutoimi.fi 1,75 / m 1,99 / m Valkoinen n. 12,95/ m2 41012 Keskiharmaa n. 14,70/ m2 40166 ? kotitalousvähennys
20 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 28.2.2024 Taija Härkki ja vähennys käsi kädessä 27 vuotta ENERGINEN TAIJA Härkki nauttii lounasta Frantsilan Kehäkukassa Hämeenkyrössä. Hänen kännykkänsä piippaa ja tärisee. Periksiantamaton soittaja janoaa varmaa tietoa, voiko hän hankkia digiapua kotitalousvähennyskelpoisesti. Vastaus on myönteinen. Härkki kelaa muistissaan kotitalousvähennyksen liki 30-vuotista historiaa. Se on hänen mielestään värikäs kuin ravintolan räsymatto. Valtion tarjoama veroetu on elänyt ja muuntunut sen mukaan, minkä värinen ja mitä ideologiaa painottava hallitus on maatamme johtanut. – Olen kolmisenkymmentä vuotta seurannut kotitalousvähennystä koskevaa päätöksentekoa ja keskustelua ja ollut mukana valmistelemassa, kun vähennystä on laitettu alulle. Kokeiluhan alkoi vuonna 1997. Helsingin yliopiston tutkijana julkaisin ensimmäisenä kotitalousvähennystä koskeneen tutkimuksen jo vuonna 1998. Sen jälkeen toimin Suomen maatutkijana Euroopan unionin kotitalouksien työllistämistä koskeneissa tutkimuksissa. Suomen kokemuksia vein Ruotsiin, kun siellä otettiin kotitalousvähennys käyttöön vuonna 2007. Isossa kokonaiskuvassa kotitalousvähennys on kehittynyt vuosikymmenien saatossa poukkoilevasta taipaleestaan huolimatta hyvin suotuisasti. Härkin mielestä kotitalousvähennys on kuitenkin ollut kautta aikojen osoite, johon poliitikot, päättäjät ja lainsäätäjät ovat kipanneet asioita, joille ei ole oikein muualta löytynyt luontevaa kotia. – Tästä johtuvat ne kaikki ihmeelliset kummallisuudet, jotka ovat kotitalousvähennyksen seiniä laventaneet ja sen kattoa korottaneet. Härkki muistaa, että tieto kotitalousvähennyksen käytöstä oli veronmaksajilla pitkään hakusessa. – Edelleen vallitsee epätietoisuutta kotitalousvähennyksen kulloisestakin voimassa olevasta sisällöstä. Onko tuo ihme, että ei pysytä kärryillä, kun vuodesta 2001 on ollut käytössä yhdeksän erilaista vähennyksen ylärajan ja vähennysprosentin yhdistelmää. Härkki huokaa, että jatkuvat muutokset asettavat neuvonnalle melkoisia vaatimuksia. Hänen mielestään kansalaisten tasaveroinen tietämys verotuksen vähennyksistä on osaltaan tasa-arvokysymys. – Alussa monen oli, ja harmillisen usein vieläkin on, vaikea ymmärtää, että verovähennys on suoraan muutoin maksettavaksi tulevasta verosta pois. Monet ovat minulle sanoneet, että sinne ne kaikki hukkuvat verotuksen joukkoon. Kotitalousvähennys ei huku verolaskelmiin! – Kaiken kaikkiaan kotitalousvähennyksessä on nykyään paljon sisältöä. Kun mahdollisuudet tuntee, on rauhallinen olo. Merkittävä veroetu koskee monta jokapäiväisessä elämässä tärkeää työtä ja palvelua. Härkki iloitsee, että nykyisin kotitalousvähennyksen käyttöaste on korkea – vuosittain sadattuhannet suomalaiset käyttävät etua hyödykseen. Vuonna 2022 kotitalousvähennyksen saajien määrä ylitti ensimmäisen kerran puolen miljoonan rajan – saajia oli jo 521 578 henkilöä. – Vähennyksen avulla pystytään paitsi tarjoamaan taloudellinen kädenojennus kansalaisille ja lisäämään työllisyyttä, myös torjumaan tehokkaasti harmaan talouden haittoja. Nämä on selvästi ymmärretty, koettu käytännössä hyviksi, ja siksi kotitalousvähennys on tavanomaistunut osaksi kotien luontevia talouskäytänteitä. TAIJA HÄRKKI sanoo arvostavasti, että kotitalousvähennys toimii mallikkaasti asunnon ja kesämökin remontoinnissa eli niiden perusparannusja kunnostustöissä. Hänen näkemyksensä mukaan kansalaiset tuntevat veroedun ja osaavat sitä hyödyntää. Lisäksi ihmiset löytävät töille oikeanlaiset tekijät. Kysyntä ja tarjonta on balanssissa. Kotiavun puolella tilanne on Härkin mielestä haasteellisempi. Pullonkaulaksi on muodostunut ammattitaitoisen työvoiman vähyys. Hänen katseensa kurkottaakin ammattikouluihin, jotka voisivat alkaa kouluttaa kotitaloustyön taitajia. Koulutuksessa huomio tulisi kiinnittää nimenomaan suomalaisen kodin toimintatapojen tuntemiseen. Härkki teroittaa, että ikääntyvä kansa tarvitsee erityisesti valistusta ja tietoa kotiin ostettavista palveluista. Hän uskoo, etteivät monetkaan arjen asioiden kanssa tuskailevat vanhukset tai heidän lapsensa ole perillä lukuisista vaihtoehdoista, joita voi hankkia kotitalousvähennyksen turvin. Puhumattakaan siitä, että iäkkäät ihmiset tietäisivät oikeutensa arvonlisäverottomien palveluiden ostamiseen. Kotona tehtävä hoivaja hoitotyö on esimerkiksi syöttämistä, pukemista, pesemistä, auttamista ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa huolehtimista. TAIJA HÄRKKI on kannustava esimerkki aktiivisesta kansalaisesta, jolla on palo tehdä ihmisten arjesta entistä laadukkaampaa. – Oman lusikkani olen useasti laittanut kotitalousvähennyksen puolesta puhumiseen ja kehittämiseen. Yksi niistä oli, kun kiipesin eduskuntatalon portaat viemään ehdotustani silloiselle kansanedustaja Maija Perholle. Hän lupautui viemään eduskunnassa asiaa eteenpäin. Kotitalousvähennykseen ehdotukseni tuloksena liitettiin aikuisen lapsen oikeus ostaa kodin arjen apua omille tai puolison vanhemmille ja saada kotitalousvähennyksen verohyöty siitä itselleen. – Se toimii nykyisin hyvin tukena, kun työelämän hektisyyden ja arjen yhteensovittaminen vaatii helpottavia ratkaisuja. Ikäihmisiä on antoisampi käydä tervehtimättä ilman siivousvelvoitetta. Tähän liittyen minua edelleen harmittaa, että me isovanhemmat emme ole oikeutettuja ostamaan lasten perheisiin kunnon siivousta joululahjaksi tai lapsenlapsen syntymän kunniaksi. Härkki ehdottaakin nyt päättäjille, että kotitalousvähennykseen sisällytettäisiin oikeus verovähennykseen, kun isovanhemmat ostavat lasten perheisiin arjen apua. – Tällä uudistuksella voitaisiin osaltaan helpottaa lapsiperheiden arkea. Vapautuvalla yhteisellä ajalla näkisin vaikutusta jopa mielenterveysongelmiin. ITSEKIN JO eläköitynyt Taija Härkki korostaa, että kotitalousvähennyksellä on toiminnallisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti iso merkitys eläkeläisille. – Kotitalousvähennyksellä on monia ennaltaehkäiseviä vaikutuksia ikäihmisten selviytymiseen muun muassa kotipalvelun tukipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä. Kotitalousvähennykselle asetettu yksi Helsinkiläis-hämeenkyröläinen kuluttajatutkija, maaja metsätaloustieteen maisteri Taija Härkki tunnetaan valtakunnallisesti kotitalousvähennyksen äitinä. Hänen korkonimellään on sataprosenttinen kate. Härkki on ollut naimisissa kotitalousvähennysasioiden kanssa vuodesta 1997 alkaen, jolloin maassamme säädettiin ensimmäinen laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta. Matti Pulkkinen Helsinkiläis-hämeenkyröläinen kuluttajatutkija, maaja metsätaloustieteen maisteri Taija Härkki on kotitalousvähennyksen äiti. Hän työskentelee edelleen ahkerasti veroedun kehittämiseksi. Kuva: Matti Pulkkinen tavoite onkin, että ikääntyvät ihmiset saavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Härkki herättelee, että kotitalousvähennyksen käyttäjistä viime vuosina noin 175 000 on ollut eläkeläisiä. Kotitalousvähennystä hyödyntää noin 100 000 henkilöä, joiden vuositulot ovat alle 25 000 euroa vuodessa ja 184 000 henkilöä, joiden vuositulot ovat alle 35 000 euroa vuodessa. Kotitalousvähennys palauttaakin merkittävän euromäärän takaisin näiden ihmisten käyttöön. – Kun puhutaan kotitalousvähennyksestä ja eläkeläisistä, haluan vielä muistuttaa, että kaikilla, joiden toimintakyky on heikentynyt, on oikeus ostaa ilman arvonlisäveroa (lasku ilman arvonlisäveroa 24 %) kotipalvelun tukipalveluja kuten siivousta, ikkunanpesua, kaupassakäyntiä, peseytymisessä auttamista ja niin edelleen. TAIJA HÄRKKI tunnistaa kotitaloustyön tarjonnassa vallitsevan surkean tilanteen, koska yksinkertaisesti ammattitaitoisia tekijöitä ei ole. – Remonttityön käyttö on ollut vakaata kotitalousvähennyksen alusta asti. Remonttityöhön liittyvillä ammattialoilla koulutettua ? kotitalousvähennys KOTIAPU IKÄIHMISILLE VARAA MAKSUTON ARVIOKÄYNTI p. 040 739 2448 Kauppakäynnit ruoan valmistaminen seuranpito kevyet pihahommat siivous VESIKATTOURAKOINTIA LUOTETTAVILLA KOTIMAISILLA KATEPAL SBS-TUOTTEILLA • BITUMIKATTEET • VESIERISTYKSET • KATELAATAT • KATTOHUOLTO • PELLITYKSET • SUUNNITTELU JA NEUVONTA Koivistontie 33, Tampere | Kivirinne 1, Akaa | www.pirkanmaankattajat.fi ¥ 0400 851 335 Muista kotitalousvähennys! Talojen salaojat ammattitaidolla. Kysy lisää. 050 3286 061 / Jyrki 045 6721 302 / Ari LasiHolli Oy Vesa Holli 044 251 0881 vesa.holli@gmail.com Lempäälä • Lasikatteet • Terassin lasitukset • Lasin korjaukset • Asennukset