• 7.6.23 Nro 22 Mutteri on vuotta luultua nuorempi Lauttasaarentien rakastetun Mutteri-kahvilan avaamisesta tulee 16. kesäkuuta kuluneeksi 95 vuotta. Pitkään luultiin, että kioskina aloittanut kahvila olisi ollut vuoden vanhempi. Lauttasaari-lehti julkaisee rakastetun kahvilan koko tarinan. Sen rakennutti palaneen rantaravintolan paikalle saaren oma kauppa Drumsö Handels. s. 6–8 Välitän Lauttasaaresta Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47, lauri.pakkala@remax.fi RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Y-tunnus 1647693-5 Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Saarella vuodesta 2007 Lauri Mutteri 1950-luvun alkupuolella. Lauttasaareen avataan pian superammattilaisten unelmien hoitola, jossa yhdistyvät esteettiset spa-hoidot sekä ihoklinikka. Todella laajat hoidot mm. akupunktio, kasvikantasoluhoidot, detoxhoidot, spa-jalkahoidot, kestopigmentaatiot, injektiot, lanka kohotukset, lymfahoidot, laitehoitoja kasvoille sekä vartalolle ja paljon muuta. Tervetuloa luoksemme! Melkonkatu 11 p. 045 6311 993 dayspaihana.fi ihoklinikkaderma.fi Nyt ennakkomyynnissä uusi kuvakirja Lauttasaari, Helsingin Helmi Kirja kertoo Lauttasaaresta ja lauttasaarelaisten elämästä 1970–1989. Lauttasaari-Seuran jäsenille 32 € (ei-jäsenet 40 €). Tilaa Lauttasaari-Seuran verkkokaupasta https://holvi.com/shop/Lauttasaaripaivat/ Kirja lunastetaan elokuussa 2023 seuran toimistolta. Ville Elomaan toimittama teossarja sisältää kolme kirjaa: Saarielämää kertoo Lauttasaaresta vuosina 1890–1939 ja Huvilasaaresta kaupunginosaksi kuvaa saaren kehittymistä kaupunginosaksi 1940–1969. Kaikki kolme kirjaa Lauttasaari-Seuran jäsenille 65 € (ei-jäsenet 75 €). DRUMSÖ-DAGEN OCH VENETIANSK AFTON LAUTTASAARI-DAY AND VENETIANS Yritys-, yhdistysja kirpputori paikat nyt myynnissä! Lue lisää ja varaa paikkasi: lauttasaari.fi Vhp. 629 000 € E=C 2018 IHANIA KOTEJA LAUTTASAARESTA Lisätiedot ja esittelyt: Arif Hamidulla p. 041 537 6060 arif@takiolkv.fi Takio LKV Gyldénintie 9, 00200 Helsinki p. 020 741 7878, takiolkv.fi Melkonkatu 7 B 4 h, k ,kph, wc, p?|?91 m² Ihana remontoitu perheasunto. Yhtiössä juuri valmistunut LVISja maalämpöremontti. Kodikas läpitalon huoneisto isolla parvekkeella. Perus korjattu, hyvin hoidettu yhtiö. Vhp. 430 000 € E F2013 Puistokaari 21 B 3 h, k, kph, p?|?63 m²
• PÄÄKIRJOITUS 2 7.6. 2 2 3 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 7.6.2023 Nro 22 Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Saaren kivijalkaliikkeet astuvat esiin Näin selvität levätilanteen ja lämpötilat uimarannoilla Kuinka tekosaari sopii Ikean arvoihin? Lauttasaari-lehti koostaa suuren kivijalkaliitteen syyskuuksi. Kaupallisen liitteen tarkoitus on esitellä ja tehdä tutuksi kymmenet lauttasaarelaiset kadunvarsiyritykset kukkakaupoista veneliikkeisiin, ompelimoita, kuntosaleja, suutaria ja pianoliikettä unohtamatta. Tempauksella isketään virtaa kivijalkabisnekseen, ja pidetään huoli Lauttasaaren monipuolisesta palvelutarjonnasta. Saaren liikkeet, tervetuloa mukaan! Yhteydenotot ja tiedustelut Nina Wohlmanilta: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. PS TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen On taas kesä, ja talviturkit heilahtelevat tuhansien helsinkiläisten ja lauttasaarelaisten harteilta. Lauttasaari-lehti löysi pari vuotta sitten saarelta 17 uimapaikkaa. Jutun löydät Lauttasaari.fi-sivuilta kirjoittamalla sivun hakukenttään ”17 uimapaikkaa”. Kasinonrannan ja Veijarivuoren rannan levätilannetta voi seurata verkkosivuilla ulkoliikunta.fi. Meriveden lämpötilaa luotaa puolestaan mainio verkkopalvelu uiras.fvh.io. Se tuottaa katkeamatonta dataa veden lämpötiloista Katajaharjun mattolaiturilta, Veijarivuoren rannalta ja Länsiulapanniemestä. Lapsiystävällisin ja turvallisin ranta on loivasti syvenevä Kasinonranta. Rantapelastajat päivystävät Kassarilla läpi kesän kello 10–18. TEKSTI Pete Suhonen Ikea Real Estate Oy:llä on tonttivaraus Koivusaaressa vuoden 2024 loppuun. Lauttasaari-lehti on kahdesti yrittänyt saada haastatteluun Suomen Ikean johtoa Koivusaaren tekosaarta koskien, siinä onnistumatta. Ikea vaatii median kysymykset sähköpostilla. Vastaukset tulevat niin ikään sähköpostilla, yhtiön viestinnästä. Ikea suunnittelee tavarataloa Koivusaareen, joka perustetaan 28 hehtaarin ruoppausten ja 18 hehtaarin meritäyttöjen varaan. Kuinka tämä Ikean merkittävässä määrin mahdollistama, meriluontoa peruuttamattomasti vahingoittava, ja lähialueen asukkaita vuosikausia kuormittava tekosaarihanke sopii Ikean arvoihin, joihin kuuluvat ihmisistä ja maapallosta huolehtiminen, Public Relations Leader Marjukka Hilden, Ikea Oy:stä? ”Koivusaaren suunnitelmat perustuvat Helsingin kaupungin tekemään yleiskaavaan ja se, että Ikea mahdollisesti tulisi Koivusaareen, ei lisää maantäytön tarvetta. Koivusaaren infrastruktuurin rakentumisaikatauluun liittyen Helsingin kaupunki on oikea taho vastaamaan tarkemmin. Tavoitteemme on rakentaa saavutettavampi, edullisempi ja vastuullisempi Ikea. Painotamme uusia tavarataloja suunnitellessamme jo lähtökohtaisesti ympäristönäkökulmia ja erityisesti helppoa saavutettavuutta julkisilla liikennevälineillä. Tavaratalo toteutettaisiin kestävästi aina materiaalivalinnoista energiaratkaisuihin asti.” Koska painotatte uusien tavaratalojen suunnittelussa jo lähtökohtaisesti ympäristönäkökulmia, olisiko otollisempaa rakentaa tavaratalo alueelle, missä se ei osaltaan olisi edistämässä suurten haittojen aiheutumista ympäristölle ja ihmisille? ”Koivusaaren suunnitelmat perustuvat Helsingin kaupungin tekemään yleiskaavaan ja se, että Ikea mahdollisesti tulisi Koivusaareen, ei lisää maantäytön tarvetta. Tavoitteemme on rakentaa saavutettavampi, edullisempi ja vastuullisempi Ikea. Tavaratalo toteutettaisiin kestävästi aina materiaalivalinnoista energiaratkaisuihin asti.” Ajassa KYSYIMME Kirkko-olutta musiikkijuhlille. Lauttasaaren seurakunta sai nimikko-oluet. Lager Apostoli ja vahvempi IPA-olut Rovasti ovat turkulaisen Kakola Brewing Companyn panemia. Oluita voi maistella ensimmäistä kertaa Lauttasaaren Musiikkijuhlilla 15.–18.6. PS LUKU LAUTTASAARESTA Lauttasaaressa myynnissä olevien asuntojen määrä. Asunnoista 169 sijaitsi postinumeroalueella 00200 ja 116 alueella 00210. Lähde: Oikotie.fi 31.5. 285 285 Kivijalkaliikkeet kootaan yhteen liitteeseen. Havainnekuva Ikeasta. SAAREN KIVIJALAT ILMOITUS 1. KEHYSTYSLIIKE KEHYS Kiviaidankatu 14 Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. ASIAKKAIDEN SUOSIKKI Ripustuspalvelu, heijastamattomat kehyslasit. ? 040 123 4567 ? Kehystys.fi 2. VERHOOMOLIIKE VERHOOMO Lauttasaarentie 12 Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum ASIAKKAIDEN SUOSIKKI Lakkipintojen entisöinti. Suuritöiset joustintyöt. ? 040 1234 567 ? Verhoomo.fi 3. KAIHDINLIIKE KAIHDIN Haahkakuja 4 Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lauttasaaren kivijaloissa toimii kosolti vireitä liikkeitä ja palveluja. Lue Lauttasaari-lehden suuri kivijalkaopas ja hyödynnä liikkeiden tarjonta. Samalla pidät huolta Lauttasaaren elinvoimasta ja olet mukana turvaamassa laajaa palvelutarjontaa. PARHAAT PALVELUT LÖYDÄT SAARELTA Ota liite talteen ! 00200 00210 21. 1. 2. 3. 15. 6. 7. 42. 44. 34. 43. 23. 22. 7. 10. 8. 9. 17. 18. 19. 20. 24. 25. 27. 26. 28. 30. 33. 31. 32. 40. 41. 48. 46. 45. 49. 50. 47. 16. 12. 14. 11. 13. 37. 39. 38. 36. 35. 29. 5. Lorem ipsum. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum ASIAKKAIDEN SUOSIKKI Täydellinen kaihdinten asennuspalvelu. ? 040 1234 567 ? Kaihdin.fi 4. KUKKAKAUPPA KUKKA Isokaari 20 Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. ASIAKKAIDEN SUOSIKKI Sesonginmukaiset sidonnat. ? 040 1234 567 ? Kukka.fi 5. PIANOLIIKE PIANO Katajaharjuntie 10 Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. ASIAKKAIDEN SUOSIKKI Fazer-pianojen virityspalvelu. ? 040 123 4567 ? Piano.fi 6. TAPETOINTILIIKE TAPETTI Veneentekijäntie 10 Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. ASIAKKAIDEN SUOSIKKI Tapetointisuunnittelu paikan päällä + tapetointipalvelu. ? 040 1234 567 ? Tapetointi.fi 7. KÄNNYKKÄHUOLTO KÄNNYKKÄ Heikkiläntie 2 Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. Lorem ipsum. Lorem impsum, lorem ipsum. Lorem. Ipsum. Lorem. SUOSIKKIMME Puolentunnin i-Phone-huoto, 35 e. ? 040 1234 567 ? Kannykka.fi Rantapelastajat päivystävät Kassarilla 13. elokuuta asti. Lähimeri tarvitsee tukemme Huomattavan moni muuttaa Lauttasaareen, ja myös muualle Helsinkiin, meren vuoksi. Meri tarjoaa asukkaille runsaasti virkistysmahdollisuuksia: silkkaa chillailua, veneilyä, merieläimistön tarkkailua, vesiurheilua kalastuksesta kite-lautailuun, uimisesta nyt puhumattakaan. Puhtaat vedet eivät ole itsestään selvyys. Esimerkiksi Seurasaarenselän vedenlaatu on huolestuttavasti heikentynyt. Ainutlaatuinen sisämeri on virkistyksen lähde kymmenille tuhansille helsinkiläisille. Selkää ympäröivät paitsi Lauttasaari, myös Töölö, Meilahti, Kuusisaari, Lehtisaari, Kaskisaari, Munkkiniemikin. Merialueen tunnetuimmat uimarannat ovat ikoniset Hietaniemi ja Seurasaaren nudisti ranta. Merta ei tehdä lisää, mutta rantaviivaa voi keinotekoisesti venyttää merialueita tuhoamalla. Länsiväylän osayleiskaavasta voi tulla tämän kehityksen malliesimerkki. Se uhkaa tuoda Seurasaarenselälle valtavat merentäytöt, joista kymmenen hehtaaria herkkään ja kauniiseen Lapinlahteen. Täyttöjen myötä veden vaihtuvuus heikkenee ja rehevöityminen lisääntyy. Lauttasaaren länsirannalla Koivusaaren valtava tekosaari on poliittisesti hyväksytty. Vesija ympäristöluvat ovat vielä hallinto-oikeuden käsittelyssä, mutta veneilytoimijoiden hätistely Koivusaaresta on jo käynnissä. Alueen veturi on ihmisestä ja maapallosta ainakin verkkosivuillaan huolehtiva Ikea, jonka suunnitteluvaraus päättyy ensi vuoden lopussa. Onneksi meren arvostus on noussut viime vuosina hyökynä paitsi Lauttasaaressa, myös muualla Helsingissä. Samalla asenteet merentäyttöjä kohtaan ovat muuttuneet yhä ehdottomammiksi. Se, että merta on ennenkin täytetty, ei enää riitä perusteeksi hölmöilylle. Länsiväylän kaavailujen seuraukset näkyvät lähiluonnossa vasta 2030luvulla, mutta kuntavaaleissa toivottavasti jo vuonna 2025. Sitä ennen Itämeri-tekoja voi tehdä joka päivä. Arjen merestä huolehtimista on esimerkiksi ympäristö ystävällisten puhdistusaineiden käyttö, muovijätteiden asianmukainen kierrättäminen sekä lähi merestä ja sen merkityksestä puhuminen. Paitsi helsinkiläisten mittaamattoman arvokas virkistyksen lähde, meri on myös koti esimerkiksi monille linnuille ja pinnanalaisille elämän muodoille. Puolustettavaa riittää jokaiselle. Pete Suhonen, päätoimittaja
• KASVOT 3 7.6.2023 Nro 22 LUKIJOILTA Ensimmäiset riparialbat ommeltiin Hernesaarenkadulla Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. Toimitus saattaa editoida ja lyhentää kirjoituksia. Luin lehden numerosta 18 jutun Riparialbat – lauttasaarelainen oivallus. Olin 1960-luvun alussa, nuorena miehenä, töissä kangastukkuliike Puke Oy:ssä. Hoidin vuoden verran yrityksen tavarakuljetuksia asiakkaille ja ompelimoille. Viipurissa perustettu yritys toimi Helsingissä Eerikinkatu 9:ssä. Yrityksen omistaja oli Lauttasaaressa asunut, veneilyä harrastanut, HSK:n jäsen, Martti Hämäläinen. Puke Oy osti konfirmaatioalbojen valmistukseen Ranskassa valmistettua valkoista busac-kangasta, jota toi maahan kilpapurjehtijana ja niinikään HSK:n jäsenenä tunnetun René Nymanin omistama, maahantuonti-agentuuriyritys. Kangas toimitettiin Ompelimo Lehtiselle, Hernesaarenkatu 3:een, jossa ommeltiin Lauttasaaren seurakunnan käyttöön tilatut sata konfirmaatioalbaa. Risto Nyberg Lykin vuoden ’63 ylioppilaat kokoontuivat Lauttasaaren yhteiskoulun vuoden 1963 ylioppilaat kokoontuivat 60-vuotisjuhlatapaamiseen ravintola Bottan Snellman-kabinettiin toukokuun loppupuolella. 56 kirjoittaneesta juhlimaan saapui 23. Vuonna 1963 Suomessa ylitettiin ensimmäistä kertaa 10 000 uuden ylioppilaan raja. Se edusti vajaan 15 prosentin osuutta vuonna 1944 syntyneiden ikäluokasta. Jyrki Ahvonen TEKSTI ja KUVAT Pete Suhonen Juha Tiira on veistänyt ja entisöinyt veneitä Nahkahousut-saarella jo 20 vuotta. Nyt valmistumassa on todellinen namupala, yli seitsemänmetrinen mahonkinen huvivene vuodelta 1953. Vene on mallia Albatross, nimetty King Salmoniksi. Raatona telakalle tullut yksilö on ollut Tiiralla työn alla vuodesta 2018. Hämmästyttävää on, että vene on alun perinkin tehty Nahkahousuilla. Näin kertovat telakalta löytyneet paperit. Työtunteja on kulunut tuhansia. Nyt kulmistaan heloitetut, viisitoista kertaa lakatut kyljet kiiltävät, kuten kajuutan puuosatkin. Veneen avotilassa on perää kiertävät vaaleanruskeat nahkapenkit ja keulakajuutan katossa on hieno prisma, joka jakaa auringonvaloa ikkunattomaan pimeään tilaan. Myös veneen noin 80-hevosvoimainen moottori, 70 vuoden takaa sekin, on entisöity, toisaalla tosin. Mereen King Salmon menee lähi päivinä. Asiakas on salaisuus, mutta Helsingin vesillä venekaunottaresta tullee tuttu näky. Tiira työskentelee ainutlaatuisissa puitteissa, merenluodolla. 1920-luvulla valmistuneen telakan alustilasta on löytynyt kieltolain aikaisia viinalestejä, ”varpusia”. Onpa telakalla Tiiran mukaan paranneltu jonakin 1920-luvun yönä pirtukuningas Algot Niskankin venettä, joka oli saanut kylkeensä luodinreikiä. Kun syysmyrskyillä vesi nousee, meri lainehtii telakan lattialla. Saarella pesivät haahkat, aiemmin sadat pääskysetkin. ”Epäilen, että ne katosivat tukiasemien takia”, Tiira sanoo. Nomen est omen. Edessä on Tiiraluoto, suojeltu lintusaari, josta kantautuu pesivien kalatiirojen lakkaamaton huuto, yksi Särkiniemen ominaisimmista äänistä. Lauttasaaren puolella Tiiran juttukavereina ovat surffarit, jotka pitävät siistiä majaansa Nahkahousunkujalla. Aidosta merellisyydestä Tiira viittaa mukaansa telakkaluotonsa harjalle ja antaa katseensa kiertää. ”Tämä on aitoa merellisyyttä. Merilintuja, rakentamattomiakin rantoja, vesiurheilua, telakkatoimintaa. Jännää, että useimmilla alueilla muutostoiveet tulevat niiltä, jotka ovat asuneet alueella vain lyhyen aikaa. Kunpa kaavoittajilla olisi mahdollisuus asua suunnittelukohteissaan, jotta he ymmärtäisivät niiden ominaislaadun syvemmin. Ja myös sen, kuinka koko ekosysteemi, liiketoiminnassakin, pyörii.” Tiiraa arveluttaa Vattuniemen tulevaisuus. ”Jos pienet liikkeet katoavat, yrittäjien hankintaketjut ovat vaarassa katketa. Toistaiseksi saan vielä työssäni välttämättömiä pientarvikkeita Lauttasaaresta.” Tiira on kotoisin Pohjanmaalta. Veneilyyn ja mereen hän hurahti vaimonsa myötä. Nykyään Tiirat asuvat Katajaharjussa rivitalossa. Pieni lasikuituinen perämoottorivene odottaa veneveistäjää aamuisin Nahkahousunkujan aallonmurtajalla, josta on kahden minuutin moottorivenematka parinsadan metrin päässä sijaitsevan telakan laituriin. Kiinnittyminen hoituu käytännöllisesti yhdellä keskiveneeseen kytketyllä lyhyellä köydellä, jonka päässä on haka. Kovina pakkaspäivinä Tiira ajaa väylää telakalle edestakaisin, jotta se ei jäädy. Kymmenen asteen pakkanenkaan ei saa väylää paksuun jäähän, avomeren partaalla kun ollaan. ”Jos pakkasta on yli 20 astetta pari päivää, saatan päästä kävellen luodolle töihin.” Talvella Tiira pitää telakkansa lämpötilan 15 asteessa. Lämpö tuotetaan pääasiassa tulisijalla, jossa hän polttaa työstään ylijäänyttä puuta. ”Kiertotaloutta, jos mikä, vaikka sormet ovatkin joskus kylmänkankeita”, hän hymähtää. Veneitä salakuljettajien sijoilta 1. Kahvila Le Jardin ”Huimia tuotteita ja intohimolla leivottu, cappuccinoa unohtamatta.” 2. Lauttasaari-Seura ”Saarelaisyrittäjän paras etujärjestö.” 3. Kiviaidankadun K-kauppa ”Hyvät tuotteet ja reipas palvelu.” SUOSITTELEN S a a r e l t a Juha Tiira työympäristössään. Kovilla myrskyillä telakka huojuu kodikkaasti. King Salmon 2023. King Salmon 2018. JUHA TIIRA on tehnyt veneitä käsin 20 vuotta Nahkahousuilla. Työtunteja on kulunut tuhansia.
• 4 7.6.2023 Nro 22 TEKSTI Päivi Litmanen-Peitsala Kesämajat ovat stadilainen ilmiö. Ne eivät ole kesämökkejä, eivät siirtolapuutarhoja vaan alun perin suurimmaksi osaksi varattomille tarjottuja telttaretkipaikkoja kaupungin maalla. Perheet pääsivät pois kivikaupungista ensin pressutelttojen katveeseen, sitten koottiin suojaa ensopahvista ja viimein sai pystyttää lautamajan ihan talven yli säilymään. Lauttasaaren Särkiniemi-Veijarivuori sekä Länsiulapanniemi olivat Venäjän armeijan alueita, jotka Suomen itsenäistyessä tulivat valtiolle. Helsinki sai alueet maanvaihdossa ja 1920-luvun lopulla alueista muodostettiin kansanpuistoja kaupunkilaisten virkistykseen. Kioski jo 30-luvulla Särkiniemi-Veijarivuori oli 1930luvun alussa levotonta aluetta, jossa kokoontuivat ryypiskelijät ja salakuljettajat. Kaupunki järjesti kuitenkin venekuljetukset, palkkasi isännöitsijä-vartijan kaitsijaksi, poliisin sekä järjesti vessat. Kieltolaki rauhoitti aluetta ja tavalliset kaupunkilaiset ottivat sen käyttöönsä. Ensin tultiin sunnuntaiksi, pystytettiin telttoja ja keitettiin kaffet. Sitten pystytettiin lauantaimajoja, joissa ei saanut yöpyä kuin suunnilleen juhannusyönä. Perheiden lisäksi VattuniemiSärkiniemi-aluetta käyttivät järjestöt retkeilyyn: esimerkiksi sosiaalidemokraattiset nuoret, Pelastusarmeija ja muut aatteelliset järjestöt saivat kaupungilta vuokraoikeuden. Löytyypä vuodelta 1938 päätös, jolla sallitaan Helsingin nuorten miesten kristillisen yhdistyksen järjestää kesäleiripaikka kodittomille työläismiehille. Kokkokallion juhannusjuhlat olivat tunnettuja jo 1930-luvulla ja kokkoa kutsuttiin kulloisenkin kaitsijan nimellä. Virvokkeita sai kioskista, jota rouva E. Bergenström kaupungin luvalla piti kymmenisen vuotta kansanpuiston luvallisella käyttöajalla 15. toukokuuta–15. syyskuuta. Silloin telttailu ja majailu oli luvallista. Leiritoiminta keskeytyi sodan ajaksi, sillä Veijarivuoren puistoalue oli ilmatorjunnan käytössä. Metsä kaadettiin tähystyksen tieltä, puita säilyi vain Särkiniemessä. Tämä näkyy 1940-luvun kartoissa: tyhjässä maastossa on armeijan parakkeja sekä muutama kymmen kesämajaa. Entäs Länsiulapanniemi? Kansanpuistoalueista Tiirakarinniemi ja Rakkaudenniemi (Länsiulapanniemi ja Vaskiniemi) olivat kesäisin eri järjestöjen leiripaikkoja. Jo 1930-luvulla kunnan toimintaan kuuluneiden poliisilaitoksen ja liikennelaitoksen henkilökunnalle osoitettiin sinne omat alueet. Näitä peruja ovat nimitykset Poliisien alue ja HKL:n alue. Länsiulapanniemelle annettiin vuokraoikeus Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin alaosastolle ja Vuoden 1918 Punaisten Invalidien Yhdistykselle 1946. Järjestöjen alueella toiminta poikkesi eteläkärjestä. Kallioita pengerrettiin, mökkien ympärille istutettiin marjapensaita, perunamaita muokattiin ja alueella saatettiin viettää koko kesä. Puna inva lidien alue sijaitsi nykyisen Poliisien lentopallokentän ja meren välissä. Sotainvalidien alue keskellä niemeä on Särkiniemen mökkiläiset ry:n piirissä. Yöpyä ei saanut Vilkkaimmillaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueen toiminta oli 1950–1960-lukujen vaihteessa. Alueella oli yli 270 majaa. Sodanaikaisia parakkeja vuokrattiin retkeilyjärjestöille. Kesäisinä viikonloppuina uimaranta ja kalliot täyttyivät. Mökkiläisten ja kaupunkilaisten lisäksi alueella aikaa viettivät parakkien lomalaiset sekä niissä työskentelevät eri alojen ammattilaiset. Muisteloita löytyy muun muassa kielenkääntäjäjärjestön jäsenten työskentelymahdollisuudesta. 1990-luvullakin mökkien käytölle oli rajoituksia: yöpyä ei saanut ja majoille oli luotu mallipiirustukset. Pidempiä viipymisiä tapahtui ja mallipiirustuksista sai hakea poikkeamia kaupungin rakennusviranomaisilta – näin tehtiin pitkin Helsingin kesämaja-alueita. Vasta 2000-luvun vaihteessa laadittiin rakennustapaohjeet, jotka vapauttivat mökin lupa-anomuksista. Särmö syntyi 1963 Kun mökkeily Lauttasaaressa vakiintui 1950-luvulla, saarella oli vain noin 6 000 asukasta. Väestönkasvun myötä paine kasvoi myös ranta-alueilla, joilla sijaitsi mökkien lisäksi muinaismuistolain suojelemia vallituksia ja rakennelmia. Historia, virkistysaluekäyttö ja mökkeily tuli sovittaa yhteen. Eteläkärjen mökkiläisiltä kannettiin vuosittain vuokra perhekunnittain ja neuvottelut kaupungin kanssa kulkivat per mökki. Toisen mökkialueen, Länsiulapanniemen, neuvottelut kaupungin kanssa käytiin pääasiassa yhdistysten kautta, vaikka vuokrasopimukset olivatkin 1960-luvulla muuttuneet mökkikohtaisiksi. Eteläkärjestä puuttui edunvalvoja. Särkiniemen mökkiläiset ry perustettiin 5.3.1963 hoitamaan Särkiniemi-Veijarivuoren mökkiläisten asioita. Kaupungin kanssa neuvoteltiin, miten hoitaa vessat, miten kytkeä kesävesi, missä säilyttää veneitä, kuinka monta mökkiä saa olla, miten luvat suosituille juhannusjuhlille – pieniä ja isoja asioita. Iso asia oli keskustella oikeudesta yöpyä kesämajassa. Kansanpuistoalueet ovat olleet kaikille avoimia virkistysalueita, joiden vessat olivat kaikkien käytössä vielä 1990-luvulla ja vesipisteistä voi lenkin lomassa hörpätä vesijohtovettä edelleenkin. Vastaako kaupunki kaikille tarjotuista palveluista vai ovatko ne kesämajalaisten yksinoikeus. Neuvotteluja käydään edelleen. Linjanvedot ovat olleet oikeastaan neuvottelua kaikkien Helsingin kesämajojen käyttöehdoista, sillä kaupunki on pyrkinyt yhtenäistämään säännöt. Lauttasaarelainen erikoisuus on ollut kamppailu kasvavan kaupunginosan ja historiallisen muinaismuistoalueen kainalossa. Vuonna 2002 lainvoiman saanut asemakaava määrittelee mökkialueet virkistysalueiksi, joilla saa tiettyjen rajojen sisällä pitää kesämajoja. Maja-aluemäärittelyn ja lukumäärärajoitusten vuoksi yli 50 kesämajaa siirrettiin pois rantaalueelta ja valleilta. Viimeiset siirrot tapahtuivat vuoteen 2020 mennessä. Nyt rantoja kiertävien kävelyteiden ja meren välissä ei ole mökkejä, joiden ansiosta osa kasvillisuutta vuosien mittaan jäi kulumatta. Mökkiläiset olivat olemassaolollaan ohjanneet kulkua pääpoluille. Toivottavasti tämä jatkuu ulkoilijoiden omin avuin. Kesämajatoiminta on säilynyt aktiivisena. Särkiniemi-Veijarivuoren alueella on 165 kesämajaa ja Länsiulapaniemellä 81 Särkiniemen mökkiläiset ry:n maanvuokran piirissä olevaa majaa. Majojen omistajat ovat eri puolilta Helsinkiä, ja osa mökkiläisistä edustaa jo kolmatta tai jopa neljättä mökkeilevää sukupolvea. Kesämajatoiminta on ainutlaatuista kaupunkikulttuuria. Se mahdollistaa mökkeilyn myös sellaisille helsinkiläisille, joilla ei ole mahdollisuutta ylläpitää kesämökkiä kaupungin ulkopuolella tai jotka eivät omista autoa. Toiminta on ekologista: maja-alueelle pääsee julkisilla kulkuvälineillä, ja monet Lauttasaaressa ja lähi kau pun gin osis sa asuvat kulkevat mökeille myös jalan tai polkupyörällä. Särmön avoimet 60-vuotisjuhlat 10.6. Katso lisätiedot sivulta 10. KESÄMAJAT on helsinkiläinen ilmiö Särkiniemen ja Veijarivuoren kesämajojen omistajien yhdistys Särmö ry viettää 60-vuotisjuhlaansa 10. kesäkuuta. Miten ja milloin Lauttasaaren kesämajailmiö syntyi? Vuoden 1932 kartassa näkyy Lauttasaaren harva huvila-asutus. Kansanpuistoalueet syntyivät syrjäiseen saareen, jonne ei päässyt kuin veneellä. ”Kaupunkilaisäidin oma huone”, toteaa Emmi Harava kesämajastaan. ”Saa puuhastella rauhassa, muu perhe tulee luvan kanssa.” Eteläkärjen kesämajoja vuonna 1949. H K M PÄIVI LITMANEN-PEITSALA
• Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. RAVINTOLAOPAS T = Takeaway KK = W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus ravintolalta Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola MAINOS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Ariana Itälahdenkatu 27 040 9610333 ma–pe 10–14.30 (klo 14.30–15 mukaan nouto) Monipuolinen lounasravintola Itälahdenkadulla. Tuoreet raaka-aineet, kansainvälinen keittiö, lounaalla päivittäin vaihtuvat maateemat. Lounas 10,90, eläkeläiset 8,90 €. Klo 14.30–15 voit hakea lounaspöydässä jäljellä olevia ruokia mukaan 6 euron annoshintaan. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–22 la 12–22 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–pe 11–22, la 12–22, su 12–20 Nauti kesästä aurinkoisella meriterassillamme; myös varjopaikkoja. Tarjolla modernia bistroruokaa ja klassikoita myös pieneen nälkään. Ravitseva, terveellinen lounas raikkaine, monipuolisine salaatteineen ja jälkiruokineen ma–pe. Upea miljöö juhlille ja häille. Pyydä tarjous. Tiloja 20–200 henk. Kestosuosikki: lohikeitto, burgerit. T W Kirkkokahvila Myllykallionrinne 1, kirkon B-rappu ma–to 9–15, pe 9–14 (läpi kesän). Lounas (22.6. asti) klo 11–14. Perinteistä kotiruokaa tuoreista raaka-aineista sekä paikan päällä leivottuja suolaisia ja makeita leivonnaisia. Myös kasvisvaihtoehtoja. Lounas 10 €, 3–12-vuotiaat 5 €, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Nyt myös aamiainen: puuro 3 € / kahvi, mehu, puuro ja croissant 7 €. Kestosuosikki: kaalilaatikko ja lohipasta. Le Jardin Lauttasaarentie 5 041 311 0561 ke–pe 8–17 la 8–15 su 8–12 Ranskalainen kahvila, jossa käsintehtyjä leivonnaisia (croissantteja, patonkeja, voileipiä, kakkuja), lisäksi juomia (kahvia, teetä, mehua). Myös kakkutilaukset. Tervetuloa, bienvenue ! Kestosuosikki: Helsingin himotuin croissant. T Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22, su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18 patisserieteemuaura.fi 050 554 8441 ma–pe 10–18 (keittiö 10–14) la 9–17 (keittiö 9–14) Kulttuurikahvila, jossa käsintehtyjen leipomoja konditoriatuotteiden lisäksi sesonkeihin sävytettyjä aamiaissekä lounasannoksia. Lounaalla lohikeittoa sekä kaksi vaihtuvaa annosta kera tuoreen leivän. Aamiaiset ja lounaat saa myös mukaan. Karvakaverit tervetulleita. W Rixi Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma–to 10–23 pe–la 10–02 su 10–23 Isokaaren legenda, jossa näkyvät kaikki sportti tapahtumat isoilla näytöillä. Listalla mm. mehevät pizzat, kebabit, pihvit ja burgerit. Lounastarjous arkisin klo 10–14: pizzat ja kebabit 10,90 €, pihvit ja leikkeet 19 €. Suojaisa terassi, jossa tilaa nauttia auringosta. Myös leikkipaikka lapsille. T KK F W Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 14–24 pe–la 14–02 su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baarikujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Nam! RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv/lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi Blue Peter lounasannos. Salaattipöytä, pääruoka, jälkiruoka ja kahvi, 13,70 € VIIKON SUOSIKKI Nam! Nam! RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv/lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi LAUTTASAARI-LEHDEN NOUTOPISTEET: EasyFit Vattuniemenkatu 17, Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28, Lidl Heikkiläntie 4, K-Supermarket Kiviaidankatu 2, S-Market Itälahden katu 27, Ravintola Lorun aula Itälahdenkatu 22 B, R-Kioski Isokaari Isokaari 1, K-Market Kasinonranta Isokaari 9, K-Market Oliivi Isokaari 42, Palvelutalo Mereon aula Pohjoiskaari 9, Kirjasto Pajalahdentie 10, Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6, Lykin liikuntasalien aula Isokaari 19, Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18, Ruoholahden kauppakeskuksen aula Itämerenkatu 21 5 7.6.2023 Nro 22 Keskeisimpinä kriteereinä kauneimman pihan valinnassa on pihan yleisvaikutelma, pihan ja kasvien kunto, toiminnallisuus ja sen omaleimaisuus. Missä on Lauttasaaren kaunein piha? Lauttasaari-Seura järjestää Lauttasaaren kaunein piha -kilpailun. Tällä kertaa etsimme Lauttasaaren kauneinta ja toimivinta KERROSTALON pihaa. Missä sellainen mielestäsi on? Ilmianna se meille viimeistään perjantaina 30.6. sähköpostilla: juha.lauttasaariseura@gmail.com tai tekstiviestillä: 040 534 5945. Piha voi olla ilmoittajan omassa taloyhtiössä tai jossain muualla Lauttasaaressa. Ennen pihan arviointia siihen kysytään lupa pihan omistajalta, joten ilmoittajalla ei tarvitse olla lupaa taloyhtiöltä. Lisätietoja: Juha Beurling-Pomoell (kilpailun vastaava tuomari) juha.lauttasaariseura@gmail, 040 534 5945
• 6 7.6.2023 Nro 22 TEKSTI Ville Elomaa, Kari Kemppinen Liikemies Julius Tallberg osti Drumsön saaren vuonna 1912 tarjotakseen sitä Helsingin kaupungille. Kun kaupunki ei ollut saaresta kiinnostunut, alkoi Tallberg kehittää sitä ajan ihanteen mukaisesti huvilakaupungiksi. Suunnitelmat eivät toteutuneet, mutta Tallbergin liiketoimet saarella alkoivat rivakasti. Merikylpylä ja Drumsö Casino -ravintola avattiin kesällä 1913 ja kartanossakin aloitti ravintola seuraavana vuonna. Ruoholahden ja Drumsön välillä alkoi liikennöidä höyrylautta toukokuussa 1914. Maitokauppa tulee Tallberg halusi antaa saarelaisia palvelevalle kaupalle toimintaedellytykset ja rakennutti pienen punaisen puurakennuksen kartanon pellon nurkkaan, suurin piirtein nykyisen Tallbergin puistotien ja Haahkakujan kulmaan. Kesäkuun alussa 1917 rakennuksessa aloitti Ab Helsingfors Mejerin maitoja leipäkauppa. Samoihin aikoihin myös eräät huvilanomistajat perustivat kauppoja, mutta maitokauppa oli todennäköisesti saaren ensimmäinen. Kovin pitkään se ei kuitenkaan toiminut. Vuonna 1919 perustettiin osuuskauppa nimeltä Drumsö Andelshandel m.b.t , Drumsöön Osuuskauppa r.l. Perustajina olivat lauttasaarelaiset huvilanomistajat Har ry Sand ström, Verner Jansson, Gunnar Limnell ja Alfred Gillberg sekä rouva Hjördis Ekebom. Erikoista oli, että osuuskauppaa perustaneet eivät olleet ideologialtaan lainkaan vasemmistolaisia. Toukokuun alussa 1919 Julius Tallberg vuokrasi kaupparakennuksensa osuuskaupalle. Tammikuussa 1920 allekirjoitettiin uuden yhtiön, Drumsö Handels Aktiebolagin säännöt. Yhtiön perustajina olivat Gunnar Limnell ja Harry Sandström, sekä johtaja Gunnar Tallberg. Kullakin oli alkuvaiheessa kymmenen osaketta. Yhtiön koko osakekanta oli 250 osaketta ja loput 220 osaketta oli tarkoitus tarjota merkittäviksi myöhemmin. Yhtiön osakepääoma oli 25 000 markkaa. Valtioneuvosto vahvisti Drumsö Handels Ab:n säännöt huhtikuussa. ”Pellonkauppa” Drumsö Handels Ab:n perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1920 Julius Tallberg Ab:n konttorissa Aleksanterinkadulla. Osakkeenomistajiksi tuli joukko tunnettuja lauttasaarelaisia, kuten metsänhoitaja Yrjö Rainio, kauppias Ernst Nyberg ja tohtori Wilhelm Stockmann. Moni osakkeita merkinneistä oli Julius Tallbergin omaa perhettä, tytär Anna Berger, vävy Bruno Liljequist ja pojat Gunnar, Bertil ja Pehr Hjalmar. Myöhemmin Julius Tallbergin suvun omistusten osuus kasvoi. Suurimmalla osalla osakkeenomistajista oli kymmenen osaketta, Juliuksella itsellään viisikymmentä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Gunnar Limnell ja muiksi jäseniksi Gunnar Tallberg ja Harry Sandström. Ensimmäisessä vuosikertomuksessa kerrotaan, että Drumsö Handels Ab perustettiin ottamaan haltuunsa Drumsö Andelshandel m.b.t:n kauppatoiminta, johon kuuluivat siirtomaatavarat ja meijerituotteet. Mistään osuuskaupan jäsenten huijaamisesta ei ollut kyse, sillä heidät ostettiin pois maksamalla heidän osuutensa 50 prosentilla korotettuina. Todennäköisesti osuuskaupan toimintaa ei saatu kunnolla käyntiin ja sen perustajat kääntyivät saaren omistajan Julius Tallbergin puoleen, joka sitten järjesti uuden osakeyhtiön perustamisen. Drumsö Handels Ab:n kauppa sai sijaintinsa mukaan lempinimen ”Pellonkauppa”. Kaupan johtajattarena oli neiti Anna Lindholm ja myymäläapulaisena kalastajan tytär Elin Brunström. Vuodesta 1927 myymäläapulaisena toimi neiti Edit Gestrin. Yhtiön toimitusjohtajana toimi maaliskuusta 1921 kuolemaansa saakka kapteeni Claes Ekebom ja marraskuun alusta 1926 kartanon pehtoori, insinööri Karl Hugo Nyman. Lapsena kaupassa ostoksilla käynyt Anita Tuurala kuvaili muistelmissaan kauppaa seuraavasti: ”Kauppa oli tyypillinen maalaiskauppa, josta sai mitä tahansa, ja ruokien tuoksuun sekoittui paloöljyn ja nahan hajut.” Kauppa ei kannata Kaupan sijainti oli huono, sillä se oli kaukana asutuksesta. Uusia kauppoja ja kioskeja perustettiin paremmille paikoille ja Drumsö Handels oli alusta alkaen vaikeuksissa. Toiminta oli juuri ja juuri kannattavaa ja omistajat saivat harvoin osinkoja. Tilannetta ei helpottanut kaupparakennuksen huono kunto. Vuonna 1923 Drumsö Handels koetti neuvotella lauttarannan vieressä sijainneen Drumsö Strandrestaurantin omistajan Karl Ljungdellin kanssa ravintolan ostamisesta. Ljungdell ei kuitenkaan ollut halukas kauppaan. Kaksi vuotta myöhemmin tiedusteltiin, olisiko Mauritz Packalén suostunut luovuttamaan Drumsö Handelsille suurin piirtein nykyisen Lauttasaarentien ja Meripuistotien kulmassa sijainneen huvilansa. Nämäkään neuvottelut eivät edistyneet. Kun Drumsö Strandrestaurant paloi syyskuussa 1926, aukeni Drumsö Handelsille uusi mahdollisuus saada parempi liikepaikka. Maaliskuun alussa 1927 Drumsö Handels osti neiti Jenny Sundqvistilta Strandrestaurantin tontin vuokraoikeudet sekä palaneen rakennuksen jäännökset, ulkorakennuksen ja kellarin. Kauppahinta oli 20 000 markkaa. Drumsö Handelsin hallitus päätti, että tontille rakennettaisiin kioski, jossa voitaisiin myydä myös kahvia ja voileipiä kioskitavaroiden lisäksi. Siirin kioski Kului vuosi – ehkä uutta kioskia suunniteltaessa. Maaliskuun 3. päivänä 1928 vuosikokous antoi Drumsö Handelsin hallitukselle tehtäväksi rakennuttaa yhtiön vuokratontille sopiva kioski tai käyttää tontti muulla tavalla. Tuumasta toimeen ryhdyttiin nopeasti ja todennäköisesti Lauttasaaren kartano kokosi joukon työmiehiä rakennustöihin. Palaneen rantaravintolan paikalle kohosi pian kahdeksankulmainen kioskirakennus. Rakennuksen suunnitteli Julius Tallbergin vävyn Bruno Liljequistin veli, arkkitehti Bertel Liljequist. Rakentaminen käynnistyi koristeellisista moniruutuisista ikkunoista, joita Drumsö Gårdin puuseppä Severi Toivola teki kartanon tiloissa. Saarelaiset seurasivat uteliaina kahdeksankulmaisen kioskin perustusten tekoa, korkeiden ikkunaseinien ja suipon, loiMUTTERI-KAHVILAN koko tarina Lauttasaaren oma kauppa Drumsö Handels Ab rakensi rakastetun Mutteri-kahvilan, jota alkujaan kioskiksi kutsuttiin. Se on yhä Lauttasaaren tunnetuin maamerkki – ja vuotta nuorempi kuin on luultu. Koska Drumsö Handelsin tontin vuokrasopimus oli päättymässä vuoden 1929 aikana, päätti yhtiön vuosikokous ostaa 36 500 markan hinnalla kartanolta 1200 neliömetriä maata ja sille rakennetun myymälärakennuksen. Drumsö Handels Ab vuokrasi ulos sekä kaupan että kioskin liiketoiminnan vuoden 1931 alussa. Kauppa vuokrattiin Anna Lindholmille ja kioski Siiri Santalahdelle. Anna Lindholm luopui korkean iän ja sairastelun vuoksi kaupan toiminnasta vuonna 1935. Kauppa vuokrattiin helsinkiläiselle kauppias E.N.Fornelle. Syksyllä 1939 Euroopassa elettiin vakavia aikoja. Kauppias Forne irtisanoi vuokrasopimuksensa syyskuussa. Kaupparakennus oli sodan vuoksi tyhjillään, kunnes se vuokrattiin leikkikalutehdas Puu-Ukko Oy:lle syyskuussa 1942. Kaupparakennuksessa syttyi 9. marraskuuta 1946 tulipalo, joka aiheutti vakavia vahinkoja. Drumsö Handelsin hallitus oli sitä mieltä, ettei rakennusta enää kannattanut korjata. Lauttasaari liitettiin osaksi Helsinkiä vuoden 1946 alussa. Vuonna 1945 oli perustettu Lauttasaaren säätiö ajamaan saarelaisten etua. Säätiö halusi rakentaa talon, johon tulisi sen Drumsö Handelsin loppu Kuva Drumsö Handels Ab:n kaupan sisältä 1927. Vasemmalla johtajatar Anna Lindholm ja oikealla myymälä apulainen Edit Gestrin. LAUTTASAAREN SÄÄTIÖ Drumsö Handels Ab:n kaupparakennus vuonna 1927 suurin piirtein nykyisen Tallbergin puistotien ja Haahkakujan kulmassa. SLÄKTARKIV JULIUS TALLBERG omat tilat ja joka toimisi samalla kulttuuritalona. Yksi Lauttasaaren säätiön pohtimista tonteista oli Puu-Ukon, siis Drumsö Handelsin tontti. Huhtikuussa 1947 säätiö kävi neuvotteluja Drumsö Handelsin osakkeenomistajien kanssa, jotka olivat halukkaita myymään yhtiön koko osakekannan 1 150 000 markan hinnalla. Kauppa toteutui 9. toukokuuta 1947. Drumsö Handelsin osakkaita olivat tuossa vaiheessa Lauttasaaren säätiön hallituksen puheenjohtaja Elias Hellberg (248 osaketta), rakennusmestari Rafael Arala (1 osake) ja osastopäällikkö Bertil Blomfelt (1 osake). Lauttasaaren säätiölle siis kuuluivat kaikki osakkeet kahta lukuun ottamatta. Kyse oli jonkinlaisesta yrityksen loppuajan teknisestä järjestelystä. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Elias Hellberg. Lauttasaaren säätiö aloitti valmistelut uuden talon rakennuttamiseksi ostamalleen tontille, joka kiinnitettiin miljoonan markan lainan vakuudeksi. Marraskuussa 1947 ylimääräinen yhtiökokous päätti yksimielisesti siirtää Lauttasaaren säätiölle yhtiön koko omaisuuden varoineen ja velkoineen. Joulukuun 5. päivänä 1948 päätettiin purkaa Drumsö Handels -osakeyhtiö ja valtuutettiin yhtiön hallitus ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Ville Elomaa
• 7 7.6.2023 Nro 22 MUTTERI-KAHVILAN koko tarina vasti laskevan tiilikaton vaatimien laperuoteiden valmistumista. Ne edustivat 1920-luvun muotokieltä. Kioski avattiin lauantaina 16.6.1928 Drumsö Strandkiosk -nimellä. Sen lasiverannan suurista ikkunoista pilkotti, etualalla olleen kaariaukkoisen paviljongin ja sen vieressä sijainneen lautatarhan välistä, Salmisaari. Länsireunan horisontissa näkyi tuolloin hotelli Tornin korkeuksiin nousevat rakennustelineet, Nikolainkirkko (Suurkirkko), Erottajan paloasema, Uspenskin katedraali, Johanneksenkirkon tornit ja Suomenlinnasta ortodoksikirkon suuri sipulikupoli ja neljä sivutornia. Alun perin kioskiin kuljettiin meren puoleiselta sivulta. Kioskia hoiti alusta alkaen Siiri Santalahti, ensin Drumsö Handels AB:n työntekijänä. Kioski tunnettiin pian laajalti Siirin kioski na. Kioski myi Ruoholahden ja Lauttasaaren välillä kulkeneen lautan matkustajille lauttapoletteja. Koululaisilla oli omat lippunsa. Lisäksi saattoi ostaa mehua, Pommac-limonadia patenttikorkkipulloissa, paperipäällysteisiä Kis-Kisja Pihlaja-karamelleja, Da-Capo-patukoita, Läkerol-pastilleja ja tupakkaa. Vuonna 1929 kioskille saatiin II luokan kahvilaoikeudet. Säännöt olivat tiukat, kahvila piti sulkea kello 10 illalla ja yleisön sisäänpääsyn sai lopettaa puoli tuntia aiemmin. Vuonna 1931 Drumsö Handels vuokrasi kioskin Siiri Santalahdelle. Kioski oli suosittu näyttäytymispaikka. Kun joku oli ostanut uudet kengät tai vaatteita, niitä mentiin näyttämään kioskille tai lautalle. Vuonna 1935 rantakioskin viereen valmistui silta, ja kaksi yhtiötä aloitti linja-autoliikenteen saarelle. Epämukavuutta mukavuuslaitoksesta Vuonna 1938 Lauttasaaren säätiö osti Drumsö Handelsin koko osakekannan ja teki rantakioskista vuokrasopimuksen Kerttu Korhosen kanssa. Kioski palveli sota-ajan, vaikka lapset äiteineen oli evakuoitu, miehet olivat rintamalla, paitsi ne, jotka tekivät töitä ainoastaan Puolustusvoimille saaren viidessä eri alan teollisuusyrityksessä. Marraskuussa 1947 säätiö vuokrasi kioskin Sirkka Esselströmille. ”Vuokralaisen oli hoidettava liikettä hyvin, noudatettava siisteyttä sekä palveltava yleisöä kohteliaasti.” Kioskiapuna toiminut Erik Esselström jatkoi liikkeenhoitajana vaimonsa jälkeen 1951. Vuosivuokra nousi merkittävästi, koska saaren asukasmäärä, rakennustoiminta ja työpaikat lisääntyivät voimakkaasti. Säätiö sai luvan harjoittaa IIIluokan kahvilaliikettä omistamassaan liiketilassa ehdolla, että ”mukavuuslaitokseen hankitaan tiiviit, sementtialustalla olevat kuljetusastiat ja kuivaroskia varten eri laatikko. Kahvilassa sai olla enintään 19 henkilöä”. Viranomaiset tekivät syksyllä tarkastuskäynnin. Pöytäkirjassa todettiin: ”eivät täytä asetettuja vaatimuksia, koska kaksi mukavuuslaitosta puuttuu”. Vuonna 1952 säätiö anoi erivapautta kahden uuden mukavuuslaitoksen rakentamisesta, koska se tuottaisi säätiölle kohtuuttomia kustannuksia ja tekisi mahdottomaksi jatkaa kioskiliikkeen toimintaa. ”Kaupungin yleinen ’pisuaari’ sijaitsi kioskin, joka ei ole kahvilahuoneisto, vaan kahvilan ja kioskin välimuoto, välittömässä läheisyydessä”, säätiö perusteli. Lakkokatsomona Maaliskuussa 1956, vastavalitun presidentin Urho Kekkosen astuessa virkaansa alkoi yleislakko. SAK:n agitoimat lakkovahdit estivät esimerkiksi huoltoasemia myymästä polttoainetta. Kioskia vastapäätä oli pirssiasema ja sen vieressä Esso-huoltoasema. Ris teys alueesta tuli mellakka-alue, jossa tunteet kuumenivat päivittäin. Lauttasaaren silta oli kuin luistinrata, sillä katujen kunnossapito oli lakonalaista työtä. Eräänä aamuna länteen menossa ollut linja-auto liukui jäiseltä, jyrkkäkaariselta sillalta poikittain risteykseen. Lakkolaisjoukko rikkoi sen ikkunoita jääkimpaleilla ja potki kylkiä. Kuljettaja taisi hakeutua hetkeksi kioskiin suojaan. Mellakka rauhoittui vasta iltapäivällä, kun paikalle tulivat ratsupoliisit. Esselströmien yli kymmenen vuoden pituinen vuokralaisaika päättyi 1959. Golfrata ja uusi sisäänkäynti Toukokuussa 1962 kioskin vuokralainen sai luvan tehdä pienoisgolfradat tontille. Seuraavana vuonna Lauttasaarentietä levennettäessä kioskin ulko-oven eteen tuli yllättäen pyörätie ja sisäänkäynti jouduttiin siirtämään Pohjoiskaarentien puolelle. Samalla sisätiloihin oli tehtävä muutoksia. Lauttasaaren vanha silta purettiin 1967–1968. Kioskin asiakaskunta laajeni ja täyttyi päivittäin janoisista ja tupakoivista purkuja rakennusammattilaisista. Uusi silta valmistui joulukuussa 1969. Sirkka ja Erik Esselströmien vuokralaisaikana 1950-luvulla Rantakioskin julkisivussa oli mainoksia: myymme juomia, makeisia, saksalaista Perutzfilmiä ”laatikkokameroihin” ja ”Veikkaus on joka viikko, palautuspäivä keskiviikko”. ESSELSTRÖM 1950-luvun alkupuolta, jolloin kaupungin kadunlakaisijat hoitivat jalkakäytäviä. Sisäänkäynti Lauttasaaren Rantakioskiin oli vuoteen 1963 saakka Lauttasaarentieltä. LA U TT A SA A RE N SÄ ÄT IÖ / LA U TT A SA A RISE U R A 27.5.1971. Sisäänkäynti muuttui Pohjoiskaarentien puolelle vuonna 1963, kun ulko-oven eteen tuli pyörätie. Ikkunoiden yläosien ruudut oli peitetty mainoksin. Pihanäkymä oli ankea, kahvilaa kutsuttiin ”Kiskaksi”. NINA HACKMAN ”Kioski oli suosittu näyttäytymis­ paikka: kun joku oli ostanut uudet kengät tai vaatteita, niitä mentiin näyttä­ mään kioskille tai lautalle.”
• 8 7.6.2023 Nro 22 Mutterin muotoisen kioskin nimi vakiintui 1970-luvun lopulla Mutteri-kahvilaksi. 90-luvun mullistus Vuonna 1990 kaupunginhallitus päätti varata Mutterin tontin Helsingin Vanhusten Palvelutaloyhdistykselle. Syyskuussa 1991 lauttasaarelaisille kerrottiin kahvilan tuntumaan suunnitteilla olevasta vanhusten palvelutalosta. Mutteri säilyisi paikallaan, samoin viereisellä tontilla oleva puuhuvila. Keväällä 1992 säätiön vuosikokous kiinnitti huomion kaupungin maalla sijaitsevan, mutta omistamansa Mutterin huonoon kuntoon. Säätiö käynnisti keskustelut kaupungin kanssa rakennuksen kunnostamisesta, joka vuokrasopimusten mukaan oli vuokralaisen vastuulla. Huhtikuussa 1992 aluearkkitehti Marikki Penttilä esitteli sekavin aineistoin lauttasaarelaisille Helsingin Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen kuusikerroksista rakennushanketta ja tontin asemakaavamuutosta. Marraskuussa saarelaiset antoivat palautteen, jonka mukaan hanke oli periaatteessa kannatettava, mutta kritisoivat rakennuskorkeutta, sijoituspaikkaa sekä saaren tyypillisen kallio-, merija puistomaiseman katoamista. Kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Pekka Pietarila totesi, että ”näkymien menetys merelle ei ole riittävä peruste Helsingin kaupunkirakentamisessa jättää tonttia rakentamatta.” Keväällä 1993 lauttasaarelaiset ja saaren kaupunginvaltuutetut ehdottivat vanhustentalon sijoituspaikaksi Pajalahden puiston tai Vattuniemen puhdistamon alueita. Valitukset hylättiin Lokakuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen. Päätös koettiin voimassa olevan rakennuslain hengen vastaiseksi: laki korosti alueen asukkaiden osallistumista suunnitteluun ja vuorovaikutukseen. Lauttasaari-Seuran mukaan korkea rantarakentaminen oli vastoin vuoden 1992 yleiskaavan tavoitteita, jossa meri ja merellisyys asetettiin alueen kehittämisen lähtökohdaksi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa 1994. Perusteluissaan ministeriö katsoi kaavan salliman rakentamisen sopeutuvan ”riittävästi” kaupunkikuvaan ja korosti rannalla olevan puuhuvilan ja Mutteri-kioskin säilymistä. Viimeinen vuokralainen Pirjo Herskoi oli Mutterin vuokralaisena pisimpään, yhteensä 14 vuotta, vuoteen 1995 saakka, jolloin hän kuvaili asiakaskuntaansa Länsiväylä-lehdelle: ”Meillä käy paljon työmiehiä ja vakiasiakkaita. En minä tätä paikkaa olisi pyörittänyt viimeiset 14 vuotta, jos ei kävijöitä riittäisi. Sämpylöitä, kahvia ja keskiolutta tarjoava Mutteri-kahvila elää asiakkaidensa työrytmin mukaan: kahvilan ovi aukeaa jo kuudelta aamulla, sulkeutuen iltapäivällä kello neljä”. Lehti kirjoitti: ”Moni puhuu Mutteri-kahvilasta kioskina, mutta sitä se ei missään nimessä ole. Kun avaa oven pyöreään kahvioon, voi todeta, että kahviossa on monta pöytää ja pitkä pystybaari, josta avautuu eturivin näköala Larun vilkkaimpaan kohtaan, Lauttasaarentielle. Perin miesvoittoinen asiakaskunta on miehittänyt kaikki maisemapaikat ikkunan ääreltä ja ainoastaan peremmällä olevissa pöydissä on tyhjää”. Yllätykset jatkuvat Syksyllä 1995 kävi ilmi, että säätiö oli myynyt ”vähin äänin” omistamansa Mutteri-kahvilan Helsingin Vanhusten Palvelutaloyhdistykselle. Säätiö piti kahvilan kuntoa huonona, edessä olisi ollut kallis remontti. Marraskuussa 1995 Mutterin vieressä ollut puuhuvila vahingoittui tulipalossa. Lauttasaari-lehti kirjoitti: ”Jos kaikki menee niin kuin Etelä-Suomen Sato Oy ja Helsingin Vanhusten Palvelutaloyhdistys toivovat, kohoaa Lauttasaaren sillan pieleen niin sanotulle Mutterin tontille kaksi taloa. ESS rakentaa 55 huoneistoa käsittävän Asunto Oy Helsingin Pohjoiskaari 9 B:n senioritalon ja viereiselle tontille Helsingin Vanhusten Palvelutaloyhdistys kaksikerroksisen KOY Seniori Palvelut -palvelukeskuksen.” Lokakuussa 1996 julkaistiin lehti-ilmoitus: Helsingin Vanhusten Palvelutaloyhdistys myy Kahvilakioski Mutteria. Hinta oli halvempi kuin Lauttasaaren säätiöltä ostettaessa. Leppälät ruoriin ”Elettiin vuotta 1996, kun Tuulaäitini soitti ja pyysi minua katsomaan uutta hankintaa. Se oli Mutteri. Kamala, ränsistynyt mökki, täynnä röökinsavua ja vajoamassa maan alle. En halunnut loukata vanhempiani ja totesin vain, että jännä paikka”, Tommi Leppälä muistelee. Lauttasaarelaisten huoli Mutterin kohtalosta osoittautui pian aiheettomaksi, sillä uudet omistajat, Tuula ja Pertti sekä tytär Minna Leppälä, ilmoittivat jatkavansa kahvilan toimintaa, sen kolmansina omistajina. Rapistunut rakennus päätettiin restauroida alkuperäiseen asuun, yhdessä kaupunginmuseon ja Arkkitehtitoimisto Talli Oy:n kanssa. Palvelutalo nousee naapuriin Tammikuussa 1997 Mutterin tontin vierestä oli kaadettu puut ja kaivinkoneet olivat ilmestyneet tontille. Sato rakennuttajat Oy vakuutti, että tontilla oleva komea peruskallio jää koskemattomaksi. Kalliota louhittiin kiivaaseen tahtiin: maaliskuussa siitä oli jäljellä pieni pala, jossa kökötti korjausta odottava puuhuvila, maaliskuussa saatuun purkulupaan saakka. Vanhusten palvelutalo valmistui helmikuussa 1998. ”Oma arvonsa on silläkin, että yksi Helsingin vanhimmista kahviloista pysyy alkuperäisellä paikallaan. Mutteri on myös monelle lauttasaarelaiselle avain muistojen aarrearkkuun: siellä istutaan, vanhoja aikoja muistelemassa”, Leppälät kertoivat Helsingin Sanomien jutussa. Kunnostustyöt alkavat Mutteri-kahvilan suojeltu ulkoasu haluttiin palauttaa varhaiseen ikkunalliseen muotoon ja ulkolaudoitus alkuperäiseksi rimalaudoitukseksi, mutta ulko-oven palauttaminen alkuperäiselle paikalle ei ollut enää mahdollista. Omistajat saivat viranomaisilta ”purkuluvan”, jonka seurauksena rakennusta nostettiin 60 senttiä uudelle perustukselleen. Rakennustöissä vastaavana mestarina ja timpurina toimi Pertti Leppälä. Remontin aikana Mutteri-kahvila oli suljettu: asiakkaita palveltiin viereen pystytetyssä ”torikahvilassa”. Mutteri avattiin entisöitynä kesäkuussa 1998. Kahvila oli saanut muun muassa sisävessan ja asiakaspalveluun panostettiin Tuula Leppälän opein: asiakasta tervehditään tullessa, ja lähtiessä kiitetään sekä toivotetaan hyvää päivänjatkoa. Alkoholitarjoilua rajoitettiin – vain kaksi olutpulloa per asiakas. Tupakointi loppui vuonna 2008, RAY-pelit poistettiin 2011. Suosikkituotteina 2000-luvun alussa olivat berliininmunkit, maksamakkaravoileivät, sipuliteemakkarasämpylät, pehmis, ja eri sesonkien leivonnaiset kuten laskiaispullat ja runebergintortut. Sukupolvenvaihdos Vuonna 2012 Mutteri-kahvilassa tehtiin sukupolvenvaihdos. Kahvila siirtyi Tommi Leppälälle ja hänen vaimolleen Pia Leppälälle. Samalla alkoi yhteistyö pientuottajien kanssa ja panostus kahvilatuotteiden ekologisuuteen ja laatuun. Vuonna 2016 myyntiin tulivat viinit. ”95-vuotiaan Mutterin pitkää historiaa on kunnioitettu läpi 25 vuoden omistajuutemme. Kiinteistöä on huollettu ja korjattu, viimeisimpänä on uusittu WC ja hankittu uudet kylmäkoneet”, Tommi ja Pia kertovat. Marraskuussa 2022 Mutterin toiminta siirtyi Mikael Rannan yritykselle. Kiinteistön omistaa edelleen Leppälän pariskunta. Lähteet: Drumsö Handels Ab:n arkisto, Lauttasaaren säätiö Anita Tuuralan muistelmat Torsten Liljebergin muistelut Pauli Toivolan muistelut, tallenne Lauttasaari-lehden arkisto Vanhat sanomalehdet Tapaus Mutteri, taistelu tuulimyllyjä vastaan -tutkielma Caféernas Esplanad, Matts Dumell Helmikuu 1998. Vaikka remontin aikana Mutteri-kahvila olikin suljettu, niin asiakkaita palveltiin viereen pystytetyssä parakkimaisessa Mutterin Torikahvilassa. Mutteri-kahvila helmikuussa 1998, jolloin Leppälät aloittivat remontin. Taustalla Vanhusten palvelutalon rakentajien työmaaparakkeja. Mutteri 2023. Kahvila täyttää 16. kesäkuuta 95 vuotta. Ulkopöydät kuuluvat varustukseen. OILI ILKKA OILI ILKKA
• a MAINOS TAPAHTUMIA: MERIKAAPELIHALLI > Summer Sound Festival 2023 21.-22.7. > Bela Biennial 9.-31.8. PURISTAMO > Pixelache -festivaali “Glitchz” 8.-17.6. > Suomen Akvarellitaiteen yhdistys: 25 v. vuosinäyttely 27.7.-13.8. TURBIINISALI > Kiasma-teatteri: URB-festivaali 13.-15.6. TANSSIN TALO > Be Company: I Slave: Contemporary Love Story 8.6. > Helsinki-päivän Lavatanssit Tanssin talolla 12.6. > Tero Saarinen Company: Van Opstal / Karttunen 9.-16.6. > Pixelache -festivaali “Glitchz” 17.6. > Kinetic Orchestra: Like there’s no tomorrow 2.-4.8. > Awake Percussion & Tölöläb: Ajamana 17.-18.8. HELSINKI-PÄIVÄ KAAPELIMUSEOISSA 12.6. SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Etsin – pysyvä näyttely > Maija Tammi: Empatiakone 27.8. asti > Roza Ahmad, Coyote Park, Iida Valmé: Kehosi muuttaa kaiken 27.8. asti HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Makuasioita näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin > Food Tattoo Lentävä karjalanpiirakka ja muita tatuointitarinoita TEATTERIMUSEO > Potkuri Ensemble: Utu ja Myrsky Linnunradalla 12.6. > Everybody Dance! > Tarpeisto pääroolissa MUU HELSINKI NYKYTAIDEKESKUS > Siina Levonoja, Parsa Kamehkhosh, Minka Heino: Kolme performatiivista teosta 21.6. asti DRAWING GALLERY D5 > Kaarina Kuusisto-Lukkari: Pirunmoista piperrystä 11.7. asti KAMERASEURA GALLERIA WEST > Risteyksiä – Helsingin seudun kesäyliopiston valokuvauksen opiskelijoiden ryhmänäyttely 30.6. asti KÄYTÄVÄGALLERIA > Pertti Poutanen: Mukanani 29.6. asti KAAPELITEHTAAN KONTTORI > Mikrogalleria: Antti Kytönen 30.6. asti > Mikrogalleria: Andrea Puscasu 3.-31.7. > Mikrogalleria: Anneli Nordström 1.-31.8. GALLERIA SYNKKAMERKKI > ILO-valokuvanäyttely 15.8. asti KAAPELITEHTAAN TAITEIDEN YÖTÄ JUHLITAAN 17.8.! MISSÄ TAIDE SÄVELTÄÄ PIIRUSTUSTA Lue lisää: kaapelitehdas.fi ————— KAAPELIAUKIO 3, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI Solisteina Suvisoitossa vierailevat norjalainen huilisti, sä vel täjä ja äänitaiteilija Bjørnar Habbestad, sopraanot Faustine de Monés ja Tuuli Lindeberg sekä pianisti Mei Yi Foo. Suvisoiton kapellimestareiksi saapuvat tänä vuonna nuori suomalainen Emilia Hoving ja hollannista energinen Bas Wiegers. Avanti! Klubi (K18) la 1.7. kantaa tänä vuonna nimeä Dark Mirror. Klubilla nautitaan Philippe Grammaticopoulosin terävistä ja jännittävistä lyhytelokuvista mahdollisesta lähitulevaisuuden maailmasta sekä kuullaan musiikkia John Zornilta ja Michael Daughertylta. La 1.7. ja su 2.7. lapsiperheille suunnattu Red Nose Com panyn huippusuosittu Keisarin uudet vaatteet -esitys nousee kesällä 2023 uusiin ulottuvuuksiin Marzi Nymanin säveltämän ja sovittaman musiikin siivittämänä! Näyttelijäkaksikko Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman lisäksi lavalla nähdään myös Avantin valovoimainen duo. Avantimusic.fi Niko Laurila Avanti, Suvisoitto Tämän kesän Suvisoitossa soi pelottomien taiteilijoiden musiikki, kun Avantin järjestyksessään 38. Suvisoitto soi Porvoossa 28.6.-2.7.2023. Festivaali, teemalla Dreamlands and Dystopias, esittelee aikamme musiikin monimuotoisuutta. Ohjelmassa kuullaan tuoretta musiikkia niin uusilta nousevilta säveltäjiltä kuin myös jo arvostetumman aseman saavuttaneilta nykysäveltäjiltä. Suvisoiton viiden päivän ohjelmaan mahtuu jopa 20 Suomen ensiesitystä sekä maailman kantaesitykset Antti Auviselta pe 30.6. ja Wolfgang von Schweinitziltä ke 28.6. PELOTTOMIEN TAITEILIJOIDEN MUSIIKKIA! Kamariorkesteri Avanti! on vuonna 1983 perustettu muusikkokollektiivi, joka on Kaapelitehtaan alkuperäisiä vuokralaisia ja toimijoita. Vuosittain Avantissa esiintyy lähes 200 muusikkoa. Lisäksi Avanti! on järjestänyt Suvisoitto -festivaalia Porvoossa vuodesta 1986. Avanti, Suvisoitto 2022 Minna Hatinen PIIRUSTUSTA JA MAALAUSTA TAIDEMAALAREIDEN OHJAUKSESSA Vapaan Taidekoulun kaikille avoimet taidekurssit jatkuvat jälleen syyskuussa. Kurssien vetäjinä toimivat kuvataiteilijat Markku Arantila, Tuomo Laakso sekä Ilkka Sariola, jotka kaikki ovat urallaan aktiivisia taidemaalareita – kuten muutkin Vapaan Taidekoulun opettajat. Iltaja viikonloppukurssit ovat lähes 90-vuotiaan Vapaan Taidekoulun toimintaan perinteisesti sisältyvä osa; koulu on aina halunnut tarjota taiteen tekemisen mahdollisuuksia myös heille, jotka eivät kuitenkaan välttämättä tähtää taiteilijan uralle. Toisaalta kursseilla käy myös visuaalisen alan konkareita ja taiteen ammattilaisia, jotka haluavat ylläpitää tai syventää havainnosta piirtämisen ja maalaamisen taitoaan. Korkea taso ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö aloittelijakin kannattaisi uskaltautua mukaan – taitavat ja pidetyt ohjaajamme pitävät huolen siitä, että kaiken tasoiset tekijät viihtyvät ja oppivat itselleen sopivalla tavalla. VAPAA TAIDEKOULU Vapaa Taidekoulu on vuonna 1935 perustettu taidemaalaukseen keskittynyt yksityinen oppilaitos Helsingin Kaapelitehtaalla. Vapaassa Taidekoulussa voi opiskella taidemaalarin ammattiin neljän vuoden mittaisessa, täysipäiväisessä opinto-ohjelmassa. Vapaan Taidekoulun toimintaan kuuluvat lisäksi avoimet piirustuskurssit ja luennot, näyttelyiden järjestäminen sekä julkaisutoiminta. Piirtäjiä valoisassa ateljeeluokassa Kaapelitehtaalla. Virppi Venell Markku Arantila vetää akvarellimaalauskurssia havainnoista maanantai-iltaisin. Tiistai-iltaisin kokoontuu Tuomo Laakson ja keskiviikkoiltaisin Ilkka Sariolan vetämä iltapiirustuskurssi. Piirustuskursseilla on aina elävä malli, ja akvarellikurssillakin toisinaan. Kursseille mahtuu 16 henkeä ja ne kokoontuvat kaikkiaan kymmenen kertaa klo 17–20. Kurssit sopivat pienen ryhmäkoon puolesta erinomaisesti niin vastikään oman taiteen tekemisestä kiinnostuneille kuin myös kokeneemmillekin osallistujille. Kursseille on helppo tulla; perustarvikkeet sisältyvät hintaan. Vapaa Taidekoulu sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Kaapelitehtaalla Ruoholahdessa. Taidekurssit alkavat viikolla 39 eli ma 25.9.2023 alkaen. Kurssit eivät kokoonnu syyslomaviikolla. 9 7.6.2023 Nro 22
• 10 7.6.2023 Nro 22 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. SÄRMÖ 60 VUOTTA: AVOIMET OVET & TEATTERIA! SAAREN MUSIIKKIJUHLAT ENSI VIIKOLLA – ONHAN LIPUT JO OSTETTU? Särkiniemen mökkiläiset ry täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Yhdistyksellä on kaksi mökkialuetta Lauttasaaren eteläkärjessä; Särkiniemi-Veijarivuoren alue sekä Länsiulapanniemen kesämaja-alue. Syntymäpäiviä juhlitaan lauantaina 10.6. Tuolloin osa SärkiniemiVeijarivuoren alueen mökkiläisistä avaa kesämajansa ovet vierailijoille kello 12–14.30. Majakartan voi noutaa yhdistyksen Itälahdenkadun päässä sijaitsevalta saunalta. Lisäksi Vattuniemen uimarannan tuntumassa järjestetään kello 15 koko perheen teatteriesitys Teatteri Rollon Kuopankaivajat. Esitykseen on vapaa pääsy ja säävaraus. Lisätietoja esityksestä www.rollo.fi TAIDE Lauttasaarelaisen Olli Freesen ensimmäinen näyttely Studio Freese Artissa, Gyldenintie 12. Käynti taloyhtiöiden 12 ja 14 välistä. Näyttely avoinna la klo 14–18, su klo 14–20, ma-to klo 16–20. Galleria Foggassa (Lauttasaarentie 6) yhteisnäyttely Kesä vieressä, yllä ja eessä. Maalauksia ja veistoksia esillä seuraavilta taiteilijoilta: Eeva Forsström, Satu Idström-Clavert, Saara Korppi, Katri Linnaluoma, Ninni Pehkonen, Anna Saarikivi, Johanna Väisänen. Näyttely on avoinna ti, to 12–18, ke, pe 12–17, la 12–16, su 13–16. Foggassa Saara Korpin Babe, diamonds are for ever. Taidesalonki Piirtossa ”Summer Time” eli Tapani Piirton öljyvärimaalauksia ja Marja UusiluotoRaaskan veistotaidetta kesäkuun puoliväliin asti. Ti–to, la–su klo 12–18. Salakkakuja 4 A. LIIKUNTA Puistojumppaa Pajalahden puistossa Perttulantien puolella kesäkuussa ja elokuussa torstaisin klo 13–14. Ensimmäisen kerran 1.6. Kaikki tervetulleita maksuttomaan ja ohjattuun jumppaan. Järjestäjänä Lauttasaaren kansalliset seniorit ry. Saaren uimahalli on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 16.30–21, perjantaisin 18–21 ja lauan taisin 7.30–16.30. Maanantaina ja sunnuntaina halli on suljettu. Asahia kevääseen. Yrjö Mähösen asahi-tunnit Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin kello 17. Petankkia Pajalahden puiston kentällä torstaisin kello 17 ja sunnuntaisin kello 11. MUUT Nuorisotalo Apaja (Pajalahdentie 10a). Ikäporrastetut aukioloajat: 3.–6. luokkalaiset: ma, ke, to ja pe klo 14–17. Olethan jo ostanut lipun Lauttasaaren ensimmäisille musiikkijuhlille, joita vietetään 15.–18.6.? Tarjolla on kansainvälisen tason musiikkielämyksiä seitsemässä konsertissa sekä maksuttomia yleisöluentoja Itämerestä. Juhlien konserttisali on akustisesti huippulaadukas kirkkosali. Juhlia suojelee Okko Kamu. Liput myy R-Kioski ja Lippu.fi. Ohjelmaan voi tutustua tarkemmin Lauttasaari.fi-verkkosivulla. Myös Lippu.fi esittelee konserttien sisällön. OHJELMA AVAJAISKONSERTTI: MERI 15.6. klo 19 Esa Ruuttunen, Säde Erkkilä Ludwig van Beethoven: Sechs geitsliche Lieder nach Gedichten von Gellert, op.48 | Antonin Dvorák: Raamatullisia lauluja, op. 99 | Taneli Kuusisto: Sielut (L. Onerva), op. 27, N:o 1 | Suvivirsi (Ilmari Pimiä), op. 23, N:o 1 | Markku Kilpiö: Meri (Niilo Rauhala) 2. SELLOMUSIIKIN AATELIA 16.6. klo 19 Senja Rummukainen, Valeria Resjan J.S. Bach: Sonaatti D-duuri | B. Britten: Sonaatti op. 65 | J. Brahms: Sonaatti F-duuri op. 99 3. MUSIIKKIA LUONTORETKELLÄ 17.6. klo 17.30 Annika Leino, Jukka Nykänen 4. TUORETTA MUSIIKKIA TALLINNASTA 17.6. klo 20 Mihkel Poll, Mari Poll-Novakovic, Momir Novakovic ja Henry-David Varema Pianolla, viululla, harmonikalla ja sellolla esitetään muun muassa kunnianosoituksia säveltäjille Veljo Tormis, Arvo Pärt, Jaan Rääts. 5. KESÄPÄIVÄ, BEETHOVEN JA PIANO 18.6. klo 14.30 Juhani Lagerspetz Ludvig van Beethoven: Kuusi bagatellia op. 126 | Sonaatti op. 106 ”Hammerklavier” 6. KOLME PLUS KOLME 18.6. klo 17 Pianotrio Kaaås Amy Beach: Pianotrio | Matthew Whittall: Pianotrio | Robert Schumann: Pianotrio 7. YLLÄTYSTEN ILTA 18.6. klo 19.30 Juontaa Seppo Kimanen Saliin saapuu Suomen ehdottomia huippuja yllätysvieraina. Lippu yksittäiseen konserttiin maksaa 22,50 euroa. Särmön logo on monille tuttu. Larutorin rivi-ilmoitukset 10 € /rivi. Noin 25–35 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. MYYDÄÄN SÄHKÖPIANO Myydään valkea sähköpiano Roland FP30. Mukaan kuuluvat jalat, kuulokkeet, pedaali, käyttöohje. Hinta 550 euroa. Vastaukset ystävällisesti p. 040 722 0246 VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Saaren kirjasto SULJETTU 19.6. asti Lauttasaaren kirjasto on suljettu huoltomaalaustöiden takia. Kirjoja ei voi palauttaa kirjaston ollessa suljettuna. Lauttasaarelaisille aineistoilla laina-aika on pidennetty 19.6. asti, jolloin kirjasto palvelee taas normaaliin tapaan. 7. luokkalaiset–18-vuotiaat: ma, ke, to klo 17.30–21, pe klo 17.30– 22.45 sekä lauantaisin parillisina viikkoina klo 17.30–22.45. Öppna daghemmet Tallen. För 0–6 åringar med vårdare. Öppet tisdagar 9.30–12.30 och fredagar kl 9.30–12. Musiklek kl 10.30. Kaffeservering gratis för medlemmar (övriga 3 €/ familj). Bibliotekshuset på Drumsö, Smedjeviksvägen 10 a D. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300. Avoinna ma–pe 10–18 (viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan). Tilaja toimitusvaraukset: arkisin klo 9–16, p. 050 369 5640, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21. p. 09 2340 4302. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 3803532. Virkatodistukset (09) 2340 5000. Kirkkokahvila ma–to klo 9–15 ja pe klo 9–14. Lounasta klo 11–14. Kahvila on auki läpi kesän klo 9–15. Lounasta tarjotaan 22.6. asti. MESSUT Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Messu sunnuntaisin klo 11. Rantamessu Särkiniemen rantakalliolla 2.7. ja 6.8. klo 11. Kirkkokahvit nyyttäriperiaatteella. Tuothan mukaan omat kahvit. Rantamessu korvaa sunnuntaimessun kirkolla. Säävaraus. Juhannuspäivän messu 24.6. klo 11. Seurat joka kuun 1. keskiviikko klo 19. Kahvit klo 18.30 TAPAHTUMIA Lauttasaaren Musiikkijuhlat. Konsertit kirkkosalissa 15.6.–18.6. Lisätietoja: larufest.fi. Kukkien istutusta. 8.6. klo 10–13. Laitetaan talkoovoimin kirkon kukkapenkit ja viljelylaatikot kuntoon. Grillausmahdollisuus. Myös lapset ovat tervetulleita. Kokonaisvaltaista kesäjumppaa kirkolla (salissa tai pihalla) keskiviikkoisin 7.6., 14.6., 21.6., ja 28.6. klo 11–12, ohjaajana fysioterapeutti Adèle Salonen. Maksuton. Kesäkonserttisarja, vapaa pääsy. 7.6. klo 13 Riikka Westerlund, viulu ja Hiski Wallenius 14.6. klo 13 Marjukka Andersson 21.6. klo 13 Jouni Marttinen kitara, Marja Kari, laulu 22.6. klo 19 Jazzvirsiä-konsertti 28.6. klo 13 Aino Valojärvi, urut 5.7. klo 13 Paulus Hartikainen, laulu Kaisa Pulkkanen, piano 12.7. klo 13 Benjamin Ojanen, sello 19.7. klo 13 Santeri Rautiainen, kitara 26.7. klo 13 Ville Elomaa, urut 13.8. klo 19 SEIM Ensemble, Ylioppilaskunnan Laulajien kesäkuoro Saaren myyjäiset ja kesäkirppis 11.6. klo 12–15 seurakuntasalissa. Grilli kuumana. Tule myymään tai tekemään löytöjä. Lisätietoja p. 050 380 3531. Perhekerho kaikille maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä torstaisin klo 14–16. Perhekerhon yhteydessä Aino-kanttorin muskari tiistaisin kello 10. Lomalla 28.6. alk. Vauvojen luontokylpy perhekerhon yhteydessä ma 5.6.,12.6., ja 19.6. klo 10 kirkon takapihalla. Lisätietoja www.luontokylpy.fi. Vapaa pääsy. Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Viikosta 23 alk. torstaisin klo 18–21. Bilistä, pingistä, lautapelejä tai vapaamuotoista yhdessäoloa. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa. Rukouspiiri. Kaikille avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa. Lomalla 14.6.–14.8. Grillija saunailta 17.6., 8.7., 22.7., 12.8. klo 16–20. Naisten sauna klo 16–18, miesten klo 18–20. Grilli klo 16–20, mukaan omat grillattavat. Sauna 5 €. Kesäsauna poliisien kesäkodilla 27.6. ja 1.8. klo 14–22. Musiikkia ja yhdessäoloa. Saunamaksu 7 €/ aikuiset. JOHANNES FÖRSAMLING Högmässa söndagar i juni kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Andakt och sommarcafé alla sommaronsdagar kl 14 i S:t Jacobs kyrka. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Alkupiiri ke 7.6. klo 19, Richard Garam Rukouspiiri to 8.6. klo 18, Aila Markkanen ja Susanne Kevätlaakso Sana ja rukous pe 9.6. klo 19, Kimmo Kojo Herätyskokous su 11.6. klo 14, Ilkka Kajovalta, Tero Leino, Leonard Stenroos TULOSSA Lauttasaari-päivä 26.8. Lauttasaaren suuri, suuri päivä. Kasinonrannalla huli-huli koko päivän ja illalla vielä venetsialaiset. Jos haluat myyntitai esittelypaikan, katso ohjeet lauttasaari.fi-sivulta. Larun Kymppi 2.9. Legendaarinen Lauttasaaren ympärijuoksu sekä Larun Vitonen juostaan taas syyskuussa. Lähtöja maalialue Pajalahden satamassa. Ilmoittautuminen alkaa pian, valmistautuminen nyt.
• 11 7.6.2023 Nro 22 60 mm korkea ilmoitus 53 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! Pirauta Ninalle, 050 591 6466. 70 mm korkea ilmoitus 61 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! Pirauta Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26–30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 120 € + alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 030 633 5333 Pohjoiskaari 1–3 www.kotikuntoutus.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa FYSIKAALISTA HOITOA AUTOPESULOITA AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ Kauppakeskus Lauttis Varaa aika 044 243 8872 lauttis@premiumautopesu.fi www.premiumautopesu.fi 2 h ilmaista pysäköintiä • Auton pesu • Sisäpuhdistukset • Vahaukset • Lasin korjaus/vaihto • Rengastyöt • Ilmastoinnin täyttö APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset LAUTTASAAREN KIRKKOAPTEEKKI DRUMSÖ KYRKOAPOTEK www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi 30 mm korkea ilmoitus 30 € + alv/lehti. Neljän ilmoituksen paketti alkaen 120 € + alv. 50 mm korkea ilmoitus 45 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi 40 mm korkea ilmoitus 37 € + alv/lehti* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta SIIVOUSTA Kiviaidankatu 2 C, 00210 Helsinki Puh. 09 679 438, 050 440 8404 info@koti-medi.fi • www.koti-medi.fi Anna aikaa itsellesi – jätä siivous meille! • Kotisiivoukset • Yritysja toimistosiivoukset • Taloyhtiöt ÄÄNILEVYJÄ ROCK H BLUES H HEAVY PROGE H COUNTRY H JAZZ JÄTTIVALIKOIMA LP & CD levyjä! Ostamme LP-levyjä. Vi vill köpa dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI ITÄLAHDENKATU 22B AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 VALOKUVAUSTA ATK-PALVELUA RAKENNUS­ PALVELUA JA REMONTTEJA Rakennuspalvelut taloyhtiöille ja kaikki kodin remontit, saaren paikalliselta tekijältä. 040 5055883, www.jowell.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 VAATTEITA Koko perheen vaate kauppa Lautta saaressa. Veneentekijäntie 18 Aukioloajat: • ark 10–18 • la 10–16 • su 12–16 JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 Terveydenhoitoa jaloille 040 166 0907 Itälahdenkatu 14 jalkahoitolatakatassut.fi JALKAHOITOLA TAKATASSUT TAKATASSUT KUKKIA Kukkamyynti Piilola Oy Lauttasaarentie 3 laru@piilola.fi +358 50 313 3637 Ti–la 10–18, su–ma suljettu C M Y CM MY CY CMY K piilola-fi-logo-Final.pdf 13.10.2011 23:22:43 Kukat kaikkiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin! ark. 9-17, la 10-14 Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUS­ JA HYVINVOINTI­ PALVELUJA KORJAUS­ OMPELUA Lauttasaaren lääkäriasema Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit.fi www.saaristolaakarit.fi | Ilmainen pysäköinti 0200 200 33 Ajanvaraus ma–to 8.30–17, pe 8.30–15 saaristolaakarit.fi/nettiajanvaraus (24/7) PIA SUONPÄÄ LT, Onkol. erikoislääkäri & yleislääkäri LÄÄKÄRIPALVELUT JANNE CASTRÉN LL, yleislääkäri Pattipoliklinikka Luomien ja pattien näyttöaika ti klo 10–17 ajanvarauksella. Lääkärin arvio on maksuton, pkl 25 €. Rokotukset Punkkirokotukset (TBE) ja muut yleisimmät rokotukset edullisesti ja ilman ajan varausta: MA & TO 14–17. Kotikäynnit Yleisja erikoislääkärin ja sairaanhoitajan kotikäynnit. Myös rokotukset ja laboratorionäyteenotto kotikäynneillä. Laboratoriopalvelut Kaikki laboratoriotutkimukset edullisesti ja kätevästi. • Lääkäriasema • HEIKKI PENTTILÄ LT, plastiikkakirurgi Muista TBErokotus! PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ REMONTTIAPUA JA LAKI­ NEUVONTAA www.vasarajanuija.fi ville.lahti@vbay.fi 040 500 3424 sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja HIERONTAA
• 12 7.6.2023 Nro 22 OHJELMA • Konsertit Lauttasaaren kirkossa Torstaina 15.6. klo 19.00 AVAJAISKONSERTTI: MERI Esa Ruuttunen ja Säde Erkkilä Perjantaina 16.6. klo 19.00 SELLOMUSIIKIN AATELIA Senja Rummukainen ja Valeria Resjan Lauantaina 17.6. klo 17.30 MUSIIKKIA LUONTORETKELLÄ Annika Leino ja Jukka Nykänen Lauantaina 17.6. klo 20.00 TUORETTA MUSIIKKIA TALLINNASTA Mihkel Poll, Mari Poll-Novakovic, Momir Novakovic ja Henry-David Varema Sunnuntaina 18.6. klo 14.30 KESÄPÄIVÄ, BEETHOVEN JA PIANO Juhani Lagerspetz Sunnuntaina 18.6. klo 17.00 KOLME PLUS KOLME Pianotrio Kaaås (Annemarie Åström, Ulla Lampela ja Tiina Karakorpi) Sunnuntaina 18.6. klo 19.30 YLLÄTYSTEN ILTA Seppo Kimanen, suunnittelu ja juonto ITÄMERIAIHEISET MAKSUTTOMAT LUENNOT LAUTTASAAREN KARTANOSSA Torstaina 15.6. klo 17.00 Pelastetaan Itämeri joki joelta! Suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula Perjantaina 16.6. klo 17.00 Kuormitus on vähentynyt – miksi Itämeren rehevöityminen ei hellitä? Erikoistutkija Seppo Knuuttila, SYKE Lauantaina 17.6. klo 12.00 Volter Kilpi ja Itämeri Tietokirjailija ja viulisti Laura Kokko Sunnuntaina 18.6. klo 12.00 Seitsemäs vyöhyke – Pohjoismaista merihistoriaa Dosentti Mikko Huhtamies M ei ll ä p y sä k öi t a i n a 1 tu nn in i l m aise k si Kaikkea kesän parhaimpiin juhliin. Ja vähän enemmänkin. Onnea tuoreille valmistuneille, ylioppilaille ja koulunsa päättäneille! Meiltä löydät ihastuttavat kukat, häikäisevät koristeet ja suussasulavat herkut kesän kohokohtiin. Lämpimästi tervetuloa. Kaikkea juhlatunnelmaan tarjoaa ruohis.fi Sekä paljon muuta! HEI LAUTTASAARELAINEN, tue nyt oman saaren musiikkijuhlia ja OSTA LIPUT itsellesi tai vaikka lahjaksi! Kansainvälisen tason klassista musiikkia Lauttasaaren kirkkosalissa! Liput Lippu.fi-palvelusta tai R-kioskeilta 22,50 €?/?11,50 € (lapset, opiskelijat) + tilausmaksu. Kaikki seitsemän konserttia 104,50 € + tilausmaksu Lue lisää: larufest.fi Den 15.–18.6. arrangeras Drumsö Musikfest, sju högklassiga konserter med kända artister, av vilka många bor på Drumsö. Konserterna hålls i Drumsö kyrka. Biljetter fås genom lippu.fi, eller från R-kiosker. Läs mera: larufest.fi