Lauttasaari 5.8.2026 - Lehtiluukku.fi

5.8.2026 | | Nro 25 LAUTTASAARELAISTEN LÄMMIN LÄHIPANKKI K AT JA PE SO N EN VERKOSSA Lauttasaari.fi Haitalliset vieraslajit leviävät tehokkaasti, syrjäyttävät alkuperäisiä kasveja ja köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta. Tietyt angervot, kurtturuusu, erilaiset tatarlajit, komealupiini ja jättipalsami valloittavat hiljaa Lauttasaaren luontoa estäen näin saarelle tyypillisten ja luontaisten kasvien kasvun. Jälkeensä ne jättävät luonnon, jossa kasvaa yksipuolisesti kasvilajeja eivätkä pölyttäjätkään saa niistä ravintoa edes nimeksi. Länsiulapanniemellä kokeillaan nyt uutta torjuntakeinoa esimerkiksi jättitataren tukahduttamiseksi. s. 3–4 Kaunis kasvi voikin olla katastrofi Välitän Lauttasaaresta Lauri Pakkala , LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47 lauri.pakkala@remax.fi SOITA MINULLE, HOIDAN HOMMAN RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Y-tunnus 1647693-5 99 % * tu lo st en vi rh em ar gi na al i +/ –5 ,8 % -y ks ik kö ä. Lauttasaari-Seura hyödyntää tehtyä tutkimusta toiminnassaan ja toimii lauttasaarelaisille tärkeiden teemojen edistämiseksi. Liity nyt seuran jäseneksi ja tue seuran toimintaa! Mukaan pääset lauttasaari.fi -sivujen kautta tai skannaa koodi: lauttasaarelaisista on tyytyväisiä asuinalueeseensa (Lauttasaari-Barometri, Taloustutkimus Oy 2024*) Lauttasaari-Seuran jäsenedut henkilöjäsenille 2026 Yritysten yhteystiedot, etujen rajoitukset ja lisätiedot: lauttasaari.fi/lauttasaari-seura/jasenedut/ AINA-KEITTIÖT LAUTTASAARI: Keittiön ostajalle tasoon upotettava terästai komposiittiallas veloituksetta. APARNAS OY: Sisustussuunnittelijan kotikäynti ja glow-up ehdotus veloituksetta, kun tilaat vähintään 3 000 euron arvoisen remontin. ARKENI STUDIO: 10 % alennus ammatti järjestäjän palvelusta ja vaatekaappien stailauksesta. ATTITUDE HELSINKI: 10 % alennus normaalihintaisten tanssituntien kausimaksusta. BISTRO TELAKKA: 10 % alennus ruokailun yhteydessä loppulaskusta. BLUE PETER SEASIDE RESTAURANT: Lounaan nauttijalle talon viini 4,50 €/ lasi helmikuun ajan. Maalis–marraskuussa pullo talon viiniä –50 % kahden bistro annoksen tilaajalle. DATATUKI.FI: 20 % alennus tieto kone huollosta, videoiden ja kaitafilmien digitoinnista, laminointipalveluista, valokuvien ja diojen skannauksesta ja USB muistitikuista. Jäsenkortin ilmainen laminointi. EASYFIT LAUTTASAARI: Aloitusmaksu eur. ERKKERI LKV: Tarjoamme 500 euron arvoisen muuttosiivouksen hinnaston mukaisessa myyntitoimeksiannossa. FASHION FOR YOU: –10 % alennus normaalihintaisista vaatteista ja asusteista. FEET2 Oy: 20 % alennus normaalihintaisista tuotteista. HALTI OUTLET LAUTTASAARI: 20 % alennus normaalihintaisista tuotteista ja 10 % alennus alennetuista tuotteista. HAMMASLÄÄKÄRIASEMA RUOHONJUURI: 15 % alennus perushammashoidosta. HEMMA PALVELUT OY: –50 % ensimmäisestä kerrasta sopimussiivouksessa tai –50 % ensimmäisestä kerrasta säännölliselle avulle arkeen. INTO SCHOOL Lauttasaari (kaksikielinen päiväkoti): 1. kuukausi ilmaiseksi. JALKAHOITOLA TAKATASSUT: Jalkojen perushoidon ensimmäinen hoitokäynti hintaan 57 euroa. KOSMETIIKKA JA KAUNEUSPALVELUT SANNAMAIJA: 10 % alennus ripsien ja kulmien kesto värjäyksistä ja muotoilusta. KUKKAKAUPPA DÉSIRÉE: Hautavihkoista –10% alennus. KUKKAKAUPPA PIILOLA: Yli 50 € myymälässä tehtyyn kukkatilaukseen veloitukseton kuljetus toimitusalueellemme pk-seudulle. LAMMIN SÄÄSTÖPANKKI: Visa Gold -kortti ensimmäiseksi vuodeksi ilman kuukausimaksua. LAUTTASAAREN KAUNEUSKESKUS: Kasvohoidon yhteydessä ripsien ja kulmien värjäys veloituksetta. LAUTTASAAREN PARKOUR AKATEMIA & SIRKUSKOULU: – 25 € kausimaksusta. LAUTTASAAREN SUUTARI: Veitsien teroitus –10 %. LAUTTASAARI-SEURA: Lauttasaariaihei sia tuotteita 20 % alennuksella, osallistumismahdollisuus jäsentapahtumiin, Lauttasaari-lehden vuositilaus 89 euroa. LIIP STUDIOS – LEAPING LION OY: 10 % alennus kaikesta. LINGUAJOY KIELIKURSSIT: 10 % alennus normaalihintaisesta lasten tai aikuisten kielikurssista. MAMA’S DELI CATERING: 10 % alennus ruokatarjoiluista. MIELENLENTO: 10 % alennus tilan vuokrauksesta sekä opetusja valmennuspalveluista. NAVY BLUE SHOP: 10 % alennus normaali hintaisista tuotteista. OMPELIMO SORMUSTIN EILA HEINÄNEN: 20 % alennus kaikista lyhennystöistä. Vuorin vaihdossa vuorikangas 20 €. PUOTI PIHLAJAN VARJOSSA: 10 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista. RAVINTOLA CASA MARE: 20 % alennus à la carte -listan pääruoasta. SEURANA OY vanhusystäväpalvelu: Yksi veloitukseton käynti + kukkakimppu. SILTA JOOGA PILATES: Viiden kerran kortti –10 %. THE GYM.Lauttasaari: Hankkiessasi jatkuvan kk-jäsenyyden saat liittymismaksun ja ensimmäisen kuukauden treenit veloituksetta. VALOKUVAAMO.NET: Passikuvaus –20 %, 20 % alennus kehyksistä, videoiden ja kaitafilmien digitoinnista, laminointipalveluista, valokuvien ja diojen skannauksesta ja USB muistitikuista. Jäsenkortin ilmainen laminointi. VASARA JA NUIJA: 10 % alennus kaikista remonttija lakipalveluista. X-LAB LAUTTASAARI: GYM-jäsenyys 39 eur/kk, PREMIUM-jäsenyys 49 eur/ kk. Tutustujille veloitukseton 5 kerran passi! Lauttasaari-päivä ja Venetsialaiset Drumsö dagen och Venetiansk afton Lauttasaari-Day and Venetians lauantai 29.8.2026 12-16 ja 18.00-21.30 Kasinonranta Lauttasaari-päivän viimeiset paikat myydään nyt! Varaa oma paikkasi heti ja lue lisää: www.lauttasaari.fi/lauttasaaripaivat Kuva: Katja Pesonen
PÄÄKIRJOITUS 2 5.8. 2 2 6 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 5.8.2026 Nro 25 Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Lauttasaari-päivä ja venetsialaiset tulevat taas! 29. elokuuta koko saari juhlii. Katso lehden takakannesta, mitä kaikkea upeaa on luvassa. KP LUKU LAUTTASAARESTA Lähde: Kalatutkija Ari Saura N. 40 Noin monta kalalajia Suomen 70 lajista on löydetty Lauttasaaresta. K AT JA PE SO N EN Kummeja yksin maahan tulleille nuorille Liikuntatsemppari ikääntyneelle Diakonissalaitos etsii suomea puhuvia kummeja tukihenkilöiksi alaikäisinä yksin maahan tulleille 17–24-vuotiaille nuorille. Myös Lauttasaaressa ja lähialueella asuu nuoria, jotka toivovat saavansa kummin tai kummiperheen, jonka kanssa voisi yhdessä tutustua lähiympäristöön sekä harjoitella suomen kieltä. Kielen opiskelun lisäksi nuoret haluavat ymmärtää paremmin suomalaisia tapoja, kulttuuria ja yhteiskuntaa, ja kaipaavat elämäänsä turvallisia ja aikuisia, joiden kanssa voi viettää aikaa, keskustella, pohtia omaa elämänpolkua ja puuhailla ihan tavallisia arkisia asioita. Kummit auttavat läksyissä, kannustavat harrastuksissa ja toimivat luotettavina aikuisina nuoren elämässä. Kummius ei siis edellytä mitään erityisiä taitoja, riittää kun haluaa olla läsnä ja haluaa antaa aikaa nuorelle, joka on Suomessa aivan yksin. Kummin alaikäraja on 25 vuotta. Kummit ja nuoret tapaavat toisiaan keskimäärin yhdestä neljään kertaa kuukaudessa omien aikataulujensa mukaan. Lisätietoja saa meilitse osoitteesta kummiperhetoiminta@diakonissalaitos.fi tai verkkosivujen lomakkeen kautta hdl.fi/kummiperhetoiminta. KP Liikuntatsempparit auttavat ja opastavat helsinkiläisiä itsenäisesti asuvia ikääntyneitä yli 65-vuotiaita liikkumaan turvallisesti ja hyvällä mielellä. Yhdessä liikkuminen voi olla niin tuolijumppaa kotona kuin kävelylenkki lähiympäristössä. Tapaamisissa saa liikkua aina itselle sopivaan tahtiin. Toiminta on maksutonta. Liikuntatsempparit ovat osa pääkaupunkiseudun 4H toteuttamaa Ikiliikkuja-hanketta, jossa kehitetään nuoria työllistävä ja ikääntyneiden liikkumista tukeva toimintamalli. Hankkeella on Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan myöntämä avustus iäkkäiden ihmisten liikkumisen ja kulttuuritoiminnan edistämiseen. Liikuntatsempparit ovat hankkeessa kehitettyyn toimintaan työllistettyjä 15–28-vuotiaita nuoria, jotka tukevat ja kannustavat asiakkaitaan liikkumaan. Lisäksi liikuntatsempparit ovat ohjanneet yhteistyökumppanin järjestämää ryhmäliikuntaa ikäihmisille. Jos haluat liikuntatsempparin tai olla sellainen itse, soita 050 337 2965 tai käy nettisivuilla pks4h.fi Diakonissalaitos etsii suomea puhuvia kummeja tukihenkilöiksi alaikäisinä yksin maahan tulleille nuorille. Liikuntatsempparit liikuttavat senioreja. M LL LA U TT A SA A RI MLL hakee koulutien turvaajia Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lauttasaaren paikallisyhdistys koordinoi jo kuudennentoista kerran vapaaehtoisvoimin lauttasaarelaisten lasten ensimmäisten kouluaamujen suojatiepäivystyksen. Suojatiepäivystys on aamulla kello 8–9 välillä kolmena ensimmäisenä koulupäivänä eli keskiviikkona 12.8., torstaina 13.8. sekä perjantaina 14.8. Päivystäjät ovat Myllykallion koulun, Vattuniemen ala-asteen sekä Drumsö lågstadieskolanin ympäristöissä. Päivystäjille jaetaan liivit ennen päivystyksen aloitusta. Vapaaehtoiset koulutien turvaajat päivystävät heijastinliivit yllään koulujen läheisyydessä lasten saapuessa kouluun. Kummallekin aamulle tarvitaan vähintään kolmekymmentä vapaaehtoista. Suojatiepäivystäjäksi voi ilmoittautua osoitteessa lauttasaari.mll.fi. KP MLL etsii jälleen suojatiepäivystäjiä pienten koululaisten turvaksi. D IA KO N IS SA LA IT O S Ajassa Arvokasta vanhaa pääomaa Lauttasaaressa puhutaan usein pääomasta. Useimmiten tarkoitamme asuntoja, tontteja, yrityksiä tai investoin teja. On kuitenkin olemassa pääoma, joka on paljon arvokkaampaa kuin euroissa mitattavat varat: yhteisön kyky kantaa vastuuta toisistaan yli sukupolvien. Tämän pääoman näkyvä muistomerkki on Pohjoiskaaren senioritalo. Se valmistui vuonna 1974. Aikana, jolloin ajatus ikäihmisille suunnitellusta kodinomaisesta asumisesta palvelujen äärellä oli poikkeuksellisen edistyksellinen. Sen rakentaneet lauttasaarelaiset yhteisöt, mm. Lauttasaari-Seura, ja yksityiset rahoittajat eivät ratkaisseet vain oman aikansa tarpeita. He tekivät kauaskantoisen päätöksen, jonka hedelmistä on nautittu yli viidenkymmenen vuoden ajan. Lauttasaari-lehti numero 24 avasi osuvasti seniori talon nykytilaa: se on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Talotekniikka on vanhentunut, esteettömyysvaatimukset muuttuneet ja asukkaiden tarpeet ovat toisenlaisia kuin puoli vuosisataa sitten. Olisi helppoa nähdä rakennuksen uudistaminen vain rakennushankkeena. Todellisuudessa kyse on paljon suuremmasta asiasta. Kyse on siitä, pystyykö Lauttasaari edelleen huolehtimaan omistaan. Artikkelissa haastateltu säätiön puheenjohtaja Hannu Rosokivi muistuttaa, että viisikymmentä vuotta sitten yhteisö rakensi talolle tulevaisuuden. Nyt on meidän vuoromme tehdä sama. Ajatus on tärkeä. Jokainen suku polvi saa edeltäjiltään perinnön, mutta myös vastuun jättää seuraaville jotakin yhtä arvokasta. Usein yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat kustannukset, tehokkuus ja neliömäärät. Ne ovat tärkeitä, mutta eivät kerro koko totuutta. Senioritalon suurin arvo ei ole seinissä eikä tontissa, vaan siinä mahdollisuu dessa, että lauttasaarelainen voi ikääntyä omassa koti kaupungin osassaan meren, tuttujen maisemien ja yhteisön keskellä. Se luo turvallisuutta, jatkuvuutta ja elämänlaatua, joita on mahdoton täysin mitata. Vanha pääoma ei siis tarkoita vain menneisyyttä. Se tarkoittaa myös viisautta nähdä tulevaisuuteen. Senioritalon uudistaminen on osoitus siitä, että Lauttasaaressa osataan edelleen tehdä päätöksiä, joiden merkitys ulottuu vuosikymmenten päähän. Juuri tällainen kauaskatseisuus on yhteisön arvokkainta pääomaa. Nina Lukkari Va päätoimittaja, hallituksen varapj
OPAS Haitalliset vieraslajit leviävät tehokkaasti, syrjäyttävät alkuperäisiä kasveja ja köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta. 3 5.8.2026 Nro 25 Lauttasaaren hiljaiset valloittajat TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Poliisien majojen mökkialueella kulkeva metsäpolku näyttää rauhalliselta heinäkuisen perjantai-illan seesteisessä hämyssä. Rehevä kasvillisuus saa luonnon näyttämään elinvoimaiselta. Päivi Litmanen-Peitsala pysähtyy kuitenkin jo muutaman askeleen jälkeen. Hän osoittaa metsän reunassa kasvavaa pensasta, jonka useimmat ohittaisivat kiinnittämättä siihen sen enempää huomiota. ”Tuossa kasvaa pajuangervo. Moni pitää sitä aivan tavallisena koristepensaana, mutta se kuuluu Suomen haitallisiin vieraslajeihin. Kun se pääsee leviämään, se muodostaa vähitellen niin tiheitä kasvustoja, ettei niiden alla enää juuri kasva muuta”, hän kertoo. Kävely jatkuu vain hetken, kun hän pysähtyy uudelleen. Tällä kertaa katse suuntautuu maasta nouseviin versoihin. ”Tuossa näkyy jättitataren versoja. Nuo ovat vielä pieniä, mutta täysikasvuisia ei voi olla huomaamatta. Kohoavat kolmeenkin metriin.” Muutaman sadan metrin kierroksen aikana vastaan tulee useita kasveja, joita tavallinen ulkoilija saattaisi pitää kauniina ja tekevän mökkialueesta ihanan rehevän. Litmanen-Peitsalalle ne kertovat kuitenkin siitä, että Lauttasaaren luonnossa käydään hiljaista kamppailua elintilasta. Litmanen-Peitsala haluaa silti oikaista ensimmäisen väärinkäsityksen heti alkuun. On nimittäin vieraslajeja ja sitten taas haitallisia vieraslajeja. Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, jonka ihminen on tuonut alueelle sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelta. Osa niistä viihtyy puutarhoissa aiheuttamatta ongelmia. Haitallinen vieraslaji sen sijaan on laji, jonka on todettu leviävän hallitsemattomasti ja aiheuttavan merkittävää haittaa luonnolle sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella. Näistä on laadittu erilliset EU:n ja Suomen kansalliset luettelot. Haitallinen vieraslaji on juridinen käsite. Lajit on määritelty asetuksissa, ja niiden torjuntaan velvoitetaan. Suomessa haitallisiin vieraslajeihin kuuluvat muun muassa kurtturuusu, jättiputket, jättipalsami, japanintatar, pajuangervot ja viitapihlaja-angervo. Lauttasaaressa niistä näkyvät erityisesti haitalliset angervot, kurtturuusu, erilaiset tatarlajit, komealupiini ja jättipalsami. Kaunis katastrofi Haitalliset vieraslajit ovat sellaisia, jotka lisääntyvät tehokkaasti ja syrjäyttävät alkuperäiset kasvit kokonaan. Pajuangervo on tästä hyvä esimerkki. Kun kasvi alkaa levitä juuristollaan metsän reunaan, ongelma kasvaa nopeasti. Se muodostaa tiheikön, jossa ei kasva enää mitään muuta. Jos taas vaikkapa jättitatar valtaa alueen, sinne voi pudota kuinka paljon männyn siemeniä tahansa, mutta männyntaimi ei yksinkertaisesti pääse kasvamaan sen läpi. Moni haitallinen vieraslaji päätyi Suomeen siksi, että se oli aikanaan erinomainen koristekasvi. ”Nämä kasvit on istutettu aikana, jolloin niiden haitallisuudesta ei tiedetty mitään. Niitä saatettiin jopa suositella puutarhalehdissä ja niitä pidettiin hyvinä koristekasveina. Ihmisiä ei kuitenkaan pidä leimata tai syyttää. Ei kukaan osannut silloin ajatella, että ne voisivat vuosikymmeniä myöhemmin levitä luontoon haittoja tekemään”, Litmanen-Peitsala toteaa. Esimerkiksi kurtturuusu kestää tiesuolaa, kuivuutta ja merituulta. Jättitatar muistuttaa bambua ja on puutarhassa erittäin näyttävä kasvi. Angervoista sai helposti tuuhean aidan. Myös kasvuolosuhteet ovat muuttuneet. ”Keväät alkavat aikaisemmin, syksyt jatkuvat pidempään ja osa kasveista pystyy nykyään tuottamaan itäviä siemeniä tavalla, johon ne eivät aiemmin Suomessa kyenneet.” Moni ajattelee, että kasvin voi pitää kurissa leikkaamalla sitä säännöllisesti. Kaikkien lajien kohdalla se ei kuitenkaan riitä. Haitalliset angervot leviävät tehokkaasti juuriversoilla. ”Ne lähettävät juuren vaakasuoraan mahdollisimman pitkälle ja tekevät sinne uuden verson. Pensaat voivat vallata satojen neliömetrien alueen. Jos juurilla leviävä kasvaa kahden asfalttialueen välissä, se pysyy usein paikallaan, mutta metsän reunassa tilanne muuttuu ja kasvi karkaa luontoon”, sanoo Litmanen-Peitsala. Luonnossa leviämistä ei enää pysäytetäkään yhtä helposti. Ikuinen ruusu Kurtturuusu on monelle suomalaiselle tuttu näky. Se viihtyy lähes missä tahansa. Juuri sitkeytensä vuoksi siitä tuli vuosikymmenten ajan suosittu koristekasvi myös Lauttasaaressa. Nykyään se tunnetaan kuitenkin yhtenä Suomen haitallisimmista vieraslajeista. ”Se oli aikanaan ’ikuinen ruusu’. Sitä istutettiin kaikkialle, koska se ei tuntunut välittävän mistään olosuhteista”, Litmanen-Peitsala kertoo. Ongelma on kasvin tehokas leviämiskyky. Kurtturuusu kasvattaa uusia versoja juuristostaan, mutta leviää myös kiulukoidensa avulla. Kasviharrastaja Päivi Litmanen-Peitsala on työskennellyt haitallisten vieraslajien parissa vuosia. Pajuangervo Jättitatar kasvaa valtavaksi. Kurtturuusu PÄIVI LITMANEN-PEITSALA Mitä tehdä, jos omalla pihalla kasvaa haitallinen vieraslaji? • Älä päästä kasvia siementämään. • Älä vie puutarhajätettä metsään. • Hävitä kasvijäte oikein. • Selvitä kasvilaji ennen torjuntaa. • Muista, että torjunta voi vaatia useita vuosia. Kurtturuusu tunnetaan nykyään yhtenä Suomen haitallisimmista vieraslajeista.
4 5.8.2026 Nro 25 Linnut syövät marjat, eikä siemen tuhoudu ruoansulatuksessa. Näin siemenet kulkeutuvat uusille kasvupaikoille jopa kilometrien päähän. Rannoilla se muodostaa lopulta tiheitä kasvustoja, joissa ei kasva enää mitään muuta. Lauttasaaressa kurtturuusua on poistettu muun muassa Tallbergin puistotieltä sekä Takaniemenlahden ympäristöstä. Työ ei kuitenkaan lopu siihen, että pensas kaadetaan. Jos maahan jää pienikin juurenpala, se lähtee helposti uudestaan kasvuun. Sen vuoksi alueita joudutaan seuraamaan vuosien ajan. Pelkän alasleikkuun sijaan tutkijat etsivät myös uusia torjuntakeinoja. Yksi niistä on purppuranahakkasienen hyödyntäminen, jonka kykyä näivettää juuristo selvitetään parhaillaan tutkimuksissa. Jättitatar ei luovuta Jos kurtturuusu on sitkeä, jättitatar on vielä hankalampi. Lauttasaaressa sitä kasvaa esimerkiksi Takaniemenlahden nurmella sekä mökkialueiden tuntumassa. Litmanen-Peitsala kertoo sen olleen vuosikymmeniä sitten arvostettu koristekasvi. Bambumainen ulkonäkö teki siitä näyttävän pihakasvin. Jopa Helsingin kaupunki istutti sitä sen vuoksi skeittipuiston tienoille. Kasvin juuristo voi ulottua jopa kolmen metrin syvyyteen. Se etsii jatkuvasti uuden paikan nousta pintaan. Vaikka kasvuston peittäisi, se saattaa ilmestyä viereisestä kohdasta. Siksi sen torjunta vaatii kärsivällisyyttä. Yksi yleisimmistä menetelmistä on peittää kasvusto vahvalla kankaalla useiksi vuosiksi. Näin on tehty Länsiulapanniemellä, jossa joukko vieraslajien torjunnasta kiinnostuneita saarelaisia, Litmanen-Peitsala mukaan lukien lyöttäytyivät yhteen Helsingin kaupungin kanssa kokeilemaan tätä torjuntakeinoa. He löysivät hyvän koealueen vanhan mökin edustalta. Mökin omistaja ei ole vieraillut siellä vuosikausiin ja antoi luvan ottaa pihamaansa testialueeksi. Stara peitti keväällä tataralueen pressulla. Muun muassa LitmanenPeitsala käy repimässä tataria ja muita vieraslajeja, kuten jättipalsamia pressun ympäriltä säännöllisesti. Revityt kasvit he kuljettavat mökkialueen lajittelupisteelle, josta kaupunki tulee niitä tietyin väliajoin hakemaan. Työ on pitkäjänteistä. Pressu on laitettu paikoilleen tänä keväänä ja Litmanen-Peitsala arvioi sen joutuvan olemaan siinä viidestä kuuteen vuoteen. Monessa Euroopan maassa tatarlajeja torjutaan glyfosaatilla, mutta Helsingissä siitä on luovuttu. ”Se on hyvä ratkaisu. Käsityö on hitaampaa, mutta samalla vältetään torjunta-aineiden päätyminen ympäristöön.” Villejä lupiineja Kaikki haitalliset vieraslajit eivät onneksi vaadi vuosien urakkaa. Jättipalsami on Litmanen-Peitsalan mukaan lähes ihanteellinen talkookasvi. ”Se on yksivuotinen. Kun sen vetää juurineen pois ennen siementämistä, se ei enää kasva takaisin. Kasvin siemenet sinkoutuvat nimittäin jopa useiden metrien päähän, minkä vuoksi torjunnassa ajoitus ratkaisee kaiken. Jos sen ehtii poistaa ennen siementen kypsymistä, alue voidaan saada puhtaaksi muutamassa vuodessa.” Juuri tämän vuoksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämät jättipalsamitalkoot ovat olleet niin tärkeitä. Se on kasvi, jonka poistamisessa vapaaehtoisetkin näkevät nopeasti työnsä tulokset. Ehkä ristiriitaisin vieraslaji on komealupiini. Moni pitää sitä yhtenä Suomen kauneimmista luonnonkukista. Siniset, violetit ja vaaleanpunaiset kukat värittävät tienvarsia alkukesästä. Litmanen-Peitsala ymmärtää hyvin, miksi kasvia on vaikea pitää ongelmana. ”Onhan se kaunis.” Silti seuraukset luonnolle ovat vakavat. Kun lupiini valtaa niityn, alkuperäinen niittykasvillisuus häviää vähitellen. Samalla katoavat monet hyönteiset, jotka ovat riippuvaisia juuri kotoperäisistä kasvilajeista. Tienvarsilla lupiinit ovat käytännössä syrjäyttäneet perinteiset kedot. Tutkimuksissa on lisäksi viitteitä siitä, että kasvi voi vaikuttaa myös pölyttäjiin tuhoisasti. Komealupiinien siitepöly sisältää myrkyllisiä ainesosia, jotka haittaavat pölyttäjien lisääntymistä kulkeutumalla niiden mukana pesiin ja vahingoittaen niiden jälkeläisiä. Lupiinit tuoksuvat pölyttäjille hyviltä, mutta ne eivät tuota mettä, ainoastaan siitepölyä. Pölyttäjät taas hakevat kukista sekä mettä että siitepölyä, joten siitä ei ole kasvina edes juuri hyötyä hyönteisille. Jokainen voi auttaa Litmanen-Peitsala ei halua lietsoa kasvipaniikkia. Sen sijaan hän toivoo, että jokainen oppisi tunnistamaan yleisimmät haitalliset vieraslajit ja estäisi niiden leviämisen edes kotipihallaan. Jos kasvia ei halua tai jaksa kaivaa pois kokonaan, jo siementen muodostumisen estäminen auttaa paljon. ”Katkaise kukinnot ennen kuin siemenet kypsyvät ja vie ne sekajätteeseen. Silläkin on merkitystä. Siementen kypsymisen tunnistaa siitä, että siemenkota on kuivunut. Silloin ne kannattaa napata. Tärkeää on myös muistaa, että siemeniä tai kitkettyjä vieraslajeja ei saa koskaan viedä metsään tai pihan perälle. Juurenpalakin voi riittää siihen, että uusi kasvusto lähtee liikkeelle”, hän muistuttaa. Vieraslajien kanssa kamppailu on vuosien projekti, mutta jokainen poistettu kasvusto antaa tilaa jollekin alkuperäiselle lajille. Juuri siinä piilee työn palkinto myös kasviharrastaja Litmanen-Peitsalalle. Hän suhtautuu asiaan intohimoisesti. Näyttöpääte-etätyöläinen laittaa koneen kiinni illalla kello viisi ja suuntaa joko omaan puutarhaansa tai Lauttasaaren luontoon, usein juurikin kitkemään vieraslajeja. Kun haitallinen vieraslaji väistyy, metsänpohjalle alkaa vähitellen ilmestyä saniaisia, metsäkukkia ja puuntaimia. Pölyttäjät palaavat, ja luonnon monimuotoisuus alkaa toipua. ”Ei tätä tehdä siksi, että haluttaisiin hävittää kauniita kasveja. Tätä tehdään siksi, että meidän oma luontomme säilyisi myös tuleville sukupolville.” Länsiulapanniemellä kokeillaan nyt jättitataralueen peittämistä pressulla, jotta se tukahtuisi. OPAS Länsiulapanniemellä kokeillaan nyt uutta haitallisten vieraslajien torjuntakeinoa. Komealupiini Jättipalsami Keväät alkavat aikaisemmin, syksyt jatkuvat pidempään ja osa kasveista pystyy nykyään tuottamaan itäviä siemeniä tavalla, johon ne eivät aiemmin Suomessa kyenneet. Tunnistatko nämä saaren haitalliset vieraslajit? Viitapihlaja-angervo ja pajuangervo Muodostavat tiheitä pensas toja ja leviävät tehokkaasti juurivesoilla. Tavataan erityi sesti aitakasveina ja metsien reunoilla. Kurtturuusu Leviää sekä juuriston että lintujen levittämien siemen ten avulla. Uhkaa erityisesti rantojen alkuperäistä kasvil lisuutta. Jättitatar Bambumainen, jopa yli kaksi metriseksi kasvava kasvi. Erittäin vaikea torjua syvän ja laajan juuristonsa vuoksi. Jättipalsami Yksivuotinen kasvi, jonka siemenkodat sinkoavat sie menet ympäristöön. Helppo kitkeä ennen siementämistä. Komealupiini Näyttävä tienvarsien kukka, joka syrjäyttää alkuperäisiä niittykasveja ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. WIKIPEDIA CHRISTINA LINDÉN
5 5.8.2026 Nro 25 40 CASA MARE 40 Saarella on käynnissä tervapääskyjen pesien laskenta TEKSTI Marja Lahtinen Erittäin uhanalainen tervapääsky on BirdLifen vuoden lintu 2026. Tervapääsky on voimakkaasti vähentynyt laji, jota voidaan auttaa suojelemalla ja lisäämällä sen pesäpaikkoja. Lauttasaaressa on käynnissä tervapääskyjen pesien laskenta ornitologi Pekka Rusasen ohjauksessa. Laskennassa on löytynyt useita taloyhtiöitä, joissa on pesiä. Osa näistä rakennuksista on valitettavasti purku-uhan alla. Laskentaa koordinoi pääkaupunkiseudulla Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry. Tervapääskyt saapuvat pesimäpaikoilleen Afrikasta Suomeen toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Syysmuutto alkaa jo heinäkuussa, ja useimmat tervapääskyt lähtevät kohti talvehtimisalueitaan elokuun alkupuoliskolla, kun poikaset ovat saavuttaneet lentokykynsä. Tervapääsky pesii koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Pesä sijaitsee useimmiten kaupunkiympäristöissä kerrostalojen yläosien koloissa. Tervapääsky viettää valtaosan elämästään ilmassa ja käy maassa lähinnä pesimässä. Ne ruokailevat, parittelevat ja jopa nukkuvat lentäessään. Tervapääsky voi liikkua jopa 80–90 kilometrin tuntivauhtia ja hyönteisten perässä tehdyissä syöksyissä vielä paljon nopeammin. Pesäpaikkojen turvaaminen Tervapääskykanta on pienentynyt Suomessa noin 60 prosenttia 1980-luvulta ja edelleen noin 25 prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana. Lajin merkittävin uhka on sopivien pesäpaikkojen väheneminen, erityisesti rakennusten kattorakenteissa, joissa suurin osa Suomen tervapääskyistä pesii. Tervapääskyn pesät ovat ympäri vuoden suojeltuja, ja niiden hävittäminen ilman Lupaja valvontaviraston poikkeuslupaa on luonnonsuojelulain vastaista. Tervapääsky palaa samalle pesälle vuodesta toiseen ja laji voi elää ainakin yli 20-vuotiaaksi. Pesäpaikkoja voidaan menettää esimerkiksi kattoja julki sivu remont tien yhteydessä, vaikka pesäpaikkojen hävittäminen on kielletty. Taustalla on yleensä tiedon puute. Häviävät pesät tulee lain mukaan korvata uusilla. Tervapääskyt hyväksyvät hyvin varta vasten niille suunnitellut pöntöt. Käytännössä tämä onnistuu asentamalla lajille sopivia pönttöjä tai pääskytiiliä lähelle alkuperäistä pesäpaikkaa. Ennen kuin remontti alkaa, kannattaa ottaa yhteyttä asiasta remonttia toteuttavaan yritykseen sekä taloyhtiöön. Auta poikasta kesähelteellä Kesähelteillä poikaset voivat pudota pesästä, eivätkä ne pysty nousemaan maasta omin avuin. Maassa oleva tervapääskyn poikanen kannattaa yrittää auttaa lentoon pitämällä lintua kämmenellä ja liikuttamalla kättä ylös ja alas. Jos siipi on kasvanut lähes täysimittaiseksi, poikanen voi päästä itse lentoon. Sitä ei saa heittää ilmaan, sillä sen niska voi mennä poikki. Jos poikanen ei pääse avustettuna lentoon, se tulee toimittaa luonnonvaraisten eläinten hoitolaan, esimerkiksi Korkeasaareen. Kaikki voivat auttaa ilmoittamalla pesintähavainnoistaan BirdLife Suomelle osoitteeseen aapo.salmela@birdlife.fi. Kaikki kartoitukseen ja tervapääskyihin liittyvät kysymykset voi matalalla kynnyksellä lähettää tervapaasky@tringa.fi. Lähteet: BirdLife Suomi ja Tringa ry Tervapääsky, joka on kerännyt kurkkupussin täyteen hyönteisiä pesään vietäväksi. Kuvattu Vattuniemessä 29.7. Tervapääsky on erittäin uhanalainen lintulaji. Lauttasaaressa on parhaillaan käynnissä sen pesien laskenta. JU K K A A . LA H TI N EN Tervapääsky palaa samalle pesälle vuodesta toiseen ja laji voi elää ainakin yli 20-vuotiaaksi.
6 5.8.2026 Nro 25 KASVOT Valheiden sota käydään ihmisten mielissä Turvallisuusasiantuntija PASI ERONEN WATT uskoo, että disinformaation tehokkaimmat vastalääkkeet ovat luottamus ja paikallismedia. TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Mies, joka on työskennellyt Kosovossa rauhanturvaajana, Afganistanissa siviilikriisinhallinnan tehtävissä, Itä-Ukrainassa Etyjin tarkkailijana ja myöhemmin Euroopan ulkosuhdehallinnossa Brysselissä analysoimassa Venäjän dis infor maatiota alkaa puhua jäätelökioskeista. Juuri niissä piilee Pasi Eronen Wattin mielestä yksi demokratian tärkeimmistä voimista, ja juuri paikallisyhteisöt voivat toimia vastavoimana informaatiovaikuttamiselle. ”Kun ihmiset tuntevat toisensa, kohtaavat kaupassa, koululla tai vaikka venetsialaisissa, syntyy tunne yhteisestä vastuusta. On paljon vaikeampi demonisoida ihmistä, jonka kohtaat seuraavana päivänä kasvokkain. Sama ilmiö näkyy myös keskustelukulttuurissa. Paikallisyhteisössä ei voi loputtomasti käyttäytyä törkeästi. Siellä pitää pystyä elämään yhdessä myös niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on eri mieltä”, hän sanoo. Lauttasaaressa asuva Pasi Eronen Watt on viettänyt ison osan urastaan maailman kriisipesäkkeissä. Hän on nähnyt läheltä, miten yhteiskuntia horjutetaan aseilla, mutta myös sanoilla. Esimerkiksi Brysselissä analysoidessaan Venäjän disinformaatiota, hänen työnsä oli seurata, millaisia kertomuksia Venäjä levittää, miksi niitä levitetään ja mitä vaikutuksia niillä tavoitellaan. ”Kirjoitimme käytännössä joka viikko analyysejä siitä, mitä Venäjä juuri nyt väittää ja mitä tavoitteita näillä viesteillä pyritään edistämään.” Nyt hän on koonnut havaintonsa yhdessä turvallisuuspolitiikan asiantuntija Juha-Antero Puistolan kanssa kirjaksi Valheiden sota (Into, 2026). Teos avaa sitä, miten informaatiovaikuttamisesta on tullut yksi aikamme tärkeimmistä turvallisuuskysymyksistä. ”Disinformaatio ei pyri iskemään ihmisen älykkyyteen vaan ihmisyyteen. Se hyödyntää tunteita, pelkoja, identiteettiä ja sitä, miten me reagoimme ympärillämme tapahtuviin asioihin”, Eronen Watt sanoo. Jokainen kohu ei ansaitse uutista Alun perin kirjan oli tarkoitus keskittyä ennen kaikkea Venäjän toimintaan. Maailma kuitenkin muuttui kirjoitusprosessin aikana niin nopeasti, että näkökulmaa oli pakko laajentaa. Kiinan rooli kasvoi, tekoäly nousi ennennäkemättömään asemaan ja Yhdysvaltojen poliittinen kehitys alkoi huolestuttaa tekijöitä yhä enemmän. ”Aina kun kuvittelimme päässeemme maaliin, jouduimme repimään käsikirjoituksen uudestaan auki.” Eronen Watt kuvailee projektia pitkäksi prosessiksi, jossa ”verta, hikeä ja kyyneleitä” kului enemmän kuin oli alun perin tarkoitus. ”Koko ajan piti kysyä itseltä, onko tässä joku sokea piste, jota emme ole vielä huomanneet.” Erityisen huolestuneena hän seuraa Yhdysvaltojen kehitystä. ”Olen tehnyt paljon yhteistyötä yhdysvaltalaisten kollegoiden kanssa. Olen nähnyt, miten vahvoja demokraattiset instituutiot ja virkamieskulttuuri parhaimmillaan ovat. Siksi on ollut järkyttävää nähdä, kuinka nopeasti rakenteita voidaan myös purkaa.” Hänen mukaansa kyse ei ole vain yksittäisistä poliittisista päätöksistä vaan paljon laajemmasta ilmiöstä. ”Viestinnän omistajuus keskittyy yhä harvempiin käsiin. Kun samalla teknologiajätit ja poliittinen valta lähestyvät toisiaan, syntyy kehitys, joka vaikuttaa koko tiedonvälityksen rakenteeseen.” Yksi kirjan tärkeimmistä teemoista liittyy juuri mediaan. Eronen Watt pohtii, miten toimitusten pitäisi suhtautua jatkuviin provokaatioihin. ”Pitäisi aina miettiä, miten jokin ulostulo kehystetään. Pitääkö jokainen töräys uutisoida samalla tavalla vain siksi, että se herättää huomiota?” Hän toteaa huomion nykyään olevan mediassa arvokkain valuutta. ”Kun ihmiset tottuvat johonkin, myös käsitys siitä, mikä on hyväksyttävää, muuttuu. Siksi median vastuulla on paljon enemmän kuin pelkkä tiedon välittäminen. Aiemmin esimerkiksi Venäjän kohdalla opittiin vähitellen kysymään, miten jokin lausunto liittyy maan strategisiin tavoitteisiin. Nyt samanlaista analyysiä pitäisi tehdä muidenkin toimijoiden kohdalla sen sijaan, että toistetaan pelkästään heidän sanomisiaan. Toisin sanoen median pitäisi entistä useammin kertoa, mitä jokin viesti tavoittelee eikä pelkästään toistaa sitä”, hän huomauttaa. Paikallismedia rakentaa luottamusta Eronen Watt kertoo olleensa aina kiinnostunut siitä, miten yhteiskunnat toimivat ja miten tietoa käytetään – tai manipuloidaan. Analyyttinen luonne vei hänet aluksi IT-alalle, mutta vahva arvopohja sai vaihtamaan suuntaa kansainvälisiin turvallisuustehtäviin. Häntä motivoi ajatus siitä, että oma työ voisi konkreettisesti edistää ihmisten turvallisuutta ja lisätä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Vaikka Eronen Watt työskentelee globaalien turvallisuuskysymysten parissa, hän puhuu paljon paikallisten yhteisöjen puolesta. Outokummussa kasvaneelle miehelle paikallisuus on ollut tärkeä osa identiteettiä jo lapsuudesta asti. Kaivoskaupungissa lähes kaikki sukulaismiehet työskentelivät kaivoksessa, ja yhteisöllisyys oli vahvaa. Pisimpään hänen kotinaan on ollut Lauttasaari. Eronen Watt alkaa puhua paikallislehdistä. Hänen mielestään yksi vakavimmista, mutta vähiten puhutuista muutoksista on paikallismedian hiipuminen. Paikallislehtiä lopetetaan jokaisessa maassa, niin myös Suomessa. Paikallismedian merkitys on hänen mukaansa paljon suurempi kuin usein ymmärretään. ”Tutkimukset osoittavat, että ihmiset sitoutuvat voimakkaimmin omaan lähiyhteisöönsä. Juuri siellä syntyy luottamus. Paikallisjournalismi, kuten Lauttasaari-lehti ei kerro vain tapahtumista. Se rakentaa yhteisöä. Siksi paikallisjournalismin hiipuminen on huolestuttavaa. Jos ihmisillä ei ole enää luotettavaa tietoa omasta kaupunginosastaan tai kotikunnastaan, heidän käsityksensä maailmasta rakentuu helposti pelkästään sosiaalisen median varaan ja syntyy niin sanottuja uutisaavikoita.” Huolta lisää myös median omistuksen keskittyminen. ”Taloudellinen tehokkuus johtaa helposti siihen, että paikallinen näkökulma katoaa. Silloin menetetään juuri se tieto, joka on ihmisille kaikkein merkityksellisintä heidän omassa arjessaan.” Kyynisyys on voitto Kirjassa tarkastellaan myös teknologian merkitystä turvallisuudelle. ”Digitaaliset palvelumme, työkalumme ja jopa ajattelumme nojaavat yhä enemmän muutaman yrityksen kehittämiin kielimalleihin ja tekoälyratkaisuihin”, Eronen Watt sanoo. Hän muistuttaa, että Euroopan riippuvuus yhdysvaltalaisista teknologiajättiläisistä on paljon suurempi kuin usein ymmärretään. WhatsApp, Microsoft, Apple, Meta ja monet tekoälyohjelmat ovat rapakon takaa kuin myös pankkija maksujärjestelmät, kuten Visa ja Mastercard. Kärjistyneessä tilanteessa pääsy näihin palveluihin voisi katketa kokonaan tai niiden käyttöehdot muuttua yllättävästi, mikä tekee meistä Euroopassa erityisen haavoittuvia. Hän kertoo esimerkin tilanteesta, jossa tekoäly-yhtiö Anthropic joutui Yhdysvaltojen hallinnon vientivalvontamääräyksen vuoksi sulkemaan käyttäjiltä pääsyn uusimpiin Claude-malleihinsa. Määräys koski kaikkia ulkomaisia tahoja, niin käyttäjiä kuin asiakkaita, mutta koska Anthropic ei halunnut toteuttaa määräystä siinä muodossa, pääsy evättiin kaikilta noin kolmen viikon ajaksi. ”Se oli pieni herätys. Jos emme hallitse omia teknologioitamme, olemme hyvin riippuvaisia muiden päätöksistä. Euroopalla on kuitenkin osaamista, tutkimusta ja resursseja. Tarvitaan vain pitkäjänteisyyttä.” Eronen Watt palaa haastattelun aikana kuitenkin monta kertaa ajatukseen kyynisyydestä. ”Kyynisyys on informaatiovaikuttajan tavoitetila. Mutta jos ihmiset lakkaavat uskomasta yhteenkään instituutioon, mediaan tai toisiinsa, yhteiskunta muuttuu hauraaksi. Demokratia taas perustuu siihen, että pystymme luottamaan ainakin joihinkin yhteisiin tosiasioihin.” Hänen mukaansa suurin virhe on ajatella, ettei omilla valinnoilla ole merkitystä. ”On älyllistä laiskuutta nostaa kädet pystyyn ja ajatella, ettei mitään voi tehdä.” PA R A S TA S a a r e l l a 1. Yhteisöllisyys ”Erinomainen voimavara saarella. Onnellisten saari slogan perustuu johonkin.” 2. Kasvatuspalvelut ”Päiväkodit ja koulut ovat valtavan hyviä, olemme tosi onnekkaita, kun meillä on am mattitaitoinen henkilökunta. Se ei ole itsestäänselvyys.” 3. Kirkko keskellä saarta ”Tarjoaa kaikkea mahdollista aina diakoniatyöstä vaikka las tenjuhlien tilavuokraukseen. Olen tyytyväinen kirkollis veron maksaja.” Lauttasaarelainen Pasi Eronen Watt tekee kansainvälistä työtä, mutta tärkeintä hänelle on paikallisuus.
7 5.8.2026 Nro 25 POHJOISMAIDEN SUURIN UIVA VENENÄYTTELY LAUTTASAARI HSK 13.-16.8.2026 Helsingin uivasta venenäyttelystä löydät kattavan valikoiman uutuusveneitä jollasta jahtiin sekä kaikki veneilijän tarvitsemat tarvikkeet ja palvelut. Selkeät näyttelyalueet maalla ja laitureilla, ohjelmaa koko perheelle ja street food-ravintolat kutsuvat viihtymään koko päiväksi. Tule ja tutustu veneisiin niiden omassa elementissä ja koe enemmän elämyksiä vesillä! TULE JA TESTAA Uivan koeajolaitureilla on mahdollista koeajaa moottoriveneitä ja vesijettejä. Kiinnostaako nuorisoa purjehdus? Juniorit pääsevät testaamaan taitojaan SPV:n ammattitaitoisten kouluttajien kanssa. HYVÄÄ RUOKAA JA OHJELMAA UIVAN KESKUSAUKIOLLA Uivan ohjelmalavalta saat parhaat vinkit veneen ylläpitoon, huoltoon ja päivitykseen. Lisäksi ohjelmalavalla esitellään uutuusveneet ja parhaat veneilykohteet lähellä ja kaukana. Kiinnostaako valtameri? Tule kuuntelemaan Suomen Valtameripurjehtijoiden ohjelmaa kaukokohteista ja veneiden varustelusta pitkänmatkan purjehduksille. FLYBOARD JA JETSKI FREESTYLE -NÄYTÖKSET Extreme-Lifen taiturien huikeat flyboardja Freestyle-jetteilynäytökset perjantaista sunnuntaihin. Osta ennakkoliput, katso kulkuyhteydet ja messutarjonta www.uiva.fi AUKIOLOAJAT To-la 13.-15.8. klo: 11-19 Su 16.8. klo: 11-18 PÄÄSYLIPUT Aikuiset 18 € (e-lippu 14 €) Lapset 7-15 v. 8 € (e-lippu 5 €) Lapset alle 7 v. aikuisten seurassa ilmaiseksi HUOM! Ei käteismaksua. facebook.com/uivaflytande @uivaflytande
8 5.8.2026 Nro 25 ENNEN Harva paikka Lauttasaaressa on elänyt niin monta elämää ja sisältää niin monta tarinaa kuin Takaniemi. Takaniemi – niemi, jolla on monta nimeä ja vielä enemmän tarinoita TEKSTI ja KUVAT Antti Matilainen ja Heidi Rönnebergin arkisto Harva paikka Lauttasaaressa on ehtinyt elää yhtä monta elämää kuin Takaniemi. Se on ollut nimetön saari, linnoite, kalastajien koti, huvila-alue, nuorison kesäparatiisi ja jopa kiivaan kaavoituskiistan näyttämö. Vuosisatojen aikana sen nimeä on muutettu moneen kertaan, mutta paikka on säilynyt samana – rakkaana niemenä, jonne meri vetää yhä uudelleen. Kun Takaniemeä etsii vuoden 1749 kartasta, nykyistä niemeä ei oikeastaan löydä. Kartassa se näyttää vielä saarelta, eikä sillä näytä olevan nimeä. Tai ehkä nimi onkin päätynyt väärään paikkaan. Läheinen nykyinen Hevosenkenkälahti on merkitty nimellä Tacksnäs wik. Mitä nimi tarkoittaa, siitä ei ole varmaa tietoa. Asiantuntijoiden mukaan se ei viittaa ruotsin kielen sanaan tack eikä mäyräkoiraan, tax-sanaan. Todennäköisemmin taustalla on sana tacka, uuhi. Tuohon aikaan Lauttasaarta hallitsi Weurlander-suku, jonka mailla varmaan laidunsi lampaitakin. Jossakin vaiheessa saaresta tuli niemi. Vai oliko se sittenkin väärin saareksi aiemmin piirretty? Oliko syynä maankohoaminen, lahden täyttyminen vai ihmisen kädenjälki? Vastausta ei tunneta, mutta vuoden 1749 jälkeen kartoissa paikalla näkyy jo niemi. Krimin sodan jäljet Takaniemi sai uuden merkityksen Krimin sodan (1853–1855) aikana. Helsingin puolustusta vahvistettiin myös lähisaarissa, ja Lauttasaaressakin linnoitustyöt käynnistyivät kesällä 1854 turkulaisen Suomen Krenatööritarkk’ampujapataljoonan ensimmäisen ja toisen komppanian voimin, johtajanaan eversti Henrik Lyra. Syksyyn mennessä saarelle oli rakennettu noin kolmekymmentä rintavarustusta. Yksi parhaiten säilyneistä sijaitsee edelleen Takaniemessä. Kun niemellä tänään kulkee, voi unohtua, että samoilla kallioilla liikkuivat aikanaan suomalaiset krenatöörit ja tsaarin armeijan sotilaat. Vuoden 1872 kartassa niemi tunnetaan jo nimellä Taxnäs. Venäjän armeijan tarkassa vuoden 1893 kartassa näkyvät sekä rakennukset että vuonna 1854 rakennetut kiviset rintavarustukset. Takaniemen monta nimeä Harva paikka on saanut yhtä monta lempinimeä kuin Takaniemi. Heidi Rönneberg, os. Sjöberg (s. 1932) muistaa lauttasaarelaisen sukunsa kertomukset hyvin. Hänen anoppinsa Ingebor ”Inkku” Rönneberg, os. Brunström, oli syntynyt vuonna 1905 Takaniemen saunassa. Silloin niemellä asui Brunströmin kalastajaperhe. 1930-luvun alussa he muuttivat Särkiniemen suuntaan muiden ammattikalastajien joukkoon. 1920-luvun valokuvassa Inkku-neiti auttaa setäänsä ja tätiään irrottamaan silakoita verkoista. Taustalla näkyvää niemeä kutsuttiin tuolloin nimellä Åkerbergsudden. Asuiko niemellä silloin Åkerbergejä, sitä Heidi ei muista. Takaniemen historiaan kuuluu myös Petersen-Skotten suurperhe. Perhe muutti 1920-luvun alussa Katajanokalta Lauttasaareen. Ensin koti löytyi Venäjän armeijan entisestä punaisesta vartiotalosta Särkiniemestä. Sen jälkeen perhe asui sähköliikkeen omistajan Antipinin huvilassa nykyisen Tiirasaarentien varrella, lähellä Ida Salinin huvilaa. Vuonna 1937 perhe muutti Takaniemeen. Pian kansa alkoi kutsua paikkaa nimellä Skottesudden. Perheen tanskalainen isä kasvatti kaneja ja pekingeesejä eli kiinanpalatsikoiria myyntiin. Kauppaa hän kävi muun muassa Helsingin Kauppatorilla Keisarinnankiven kupeessa. Virkkusen laituri Sodan jälkeen Takaniemi sai jälleen uuden nimen. Ainakin nuorison puheissa. Kesäisin 1950–60-luvuilla musta edustusauto haki joka aamu pukutakkisen herran niemeltä ja toi hänet illalla takaisin. Nuoret ristivät paikan Virkkusen niemeksi. Tiedettiin, ettei pukutakkinen ollut ainakaan kuuluisa Matti Virkkunen (1908–1980), KOP:n pääjohtaja ja Urho Kekkosen vastaehdokas vuoden 1968 presidentinvaaleissa. Paikallisten muistojen mukaan herra Virkkunen oli jotenkin tiukka; ei ilahtunut poikien laiturihypyistä. Hänen vaimonsa suhtautui asiaan lempeämmin. Niin syntyvät paikallishistorian pienet legendat. Edustussauna, joka jäi rakentamatta Takaniemi oli vähällä muuttua perusteellisesti. 14. kesäkuuta 1971 Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan niemen kärkeen olisi rakennettu yli 600 neliömetrin edustussauna, vartijan asunto, pysäköintialue ja maauimala. Hanketta ajoi Helsingin Nuorkauppakamari yhteistyössä kaupungin ja suuryritysten kanssa. Työkoneet ehtivät jo tasoittaa maata, mutta lauttasaarelaiset nousivat vastarintaan. Pitkän valitusprosessin jälkeen vuonna 1976 sisäasiainministeriö ilmoitti, että kaupunki luopuu hankkeesta. Harvoin yksi rakentamatta jäänyt sauna on saanut yhtä suuren merkityksen. Ilman tuota päätöstä Takaniemi näyttäisi tänään hyvin toisenlaiselta. Meidän Takaniememme 1970-luvulta lähtien Takaniemi on ollut ennen kaikkea lauttasaarelaisten yhteinen niemi. Siellä on uitu, kalastettu, katseltu aavaa merta ja toisinaan myös valvotettu lähiseudun asukkaita. Silti paikka on säilyttänyt sen, mikä siinä on tärkeintä: näkymän merelle, kalliot sekä tunteen ja tietoisuuden siitä, että Helsinki jää hetkeksi taakse. Takaniemellä on ollut monta nimeä – Tacksnäs, Taxnäs, Åker bergs udden, Skottesudden ja Virkkusen niemi. Yksikään niistä ei kuitenkaan kerro koko tarinaa. Ehkä siksi vanha lauttasaarelainen määritelmä osuu yhä maaliin. Eräässä Facebook-keskustelussa Takaniemeä kuvattiin ”muinaisten muusikoiden, taiteilijoiden ja hamppareiden haltioimaksi ikiomaksi paikaksi”. Vaikea sitä on paremmin sanoa. Kiitos tarinoista Heidi Rönneberg. Silakoiden irrottelua 1920-luvun alussa. Takaniemi taustalla. Takaniemi nykyään. Sama kuvakulma kuin n. 100 vuotta sitten. Heidi Rönneberg toukokuussa 2021 1749 kartta. Saari, vai niemi? Onko Takaniemi virheellisesti merkitty saareksi? (Riksarkivet, Ruotsi). ”Paikka on säilyttänyt sen, mikä siinä on tärkeintä: näkymän merelle, kalliot sekä tunteen ja tietoisuuden siitä, että Helsinki jää hetkeksi taakse.” ”Kun niemellä tänään kulkee, voi unohtua, että samoilla kallioilla liikkuivat aikanaan suomalaiset krenatöörit ja tsaarin armeijan sotilaat.”
9 5.8.2026 Nro 25 LAUTTASAAREN JA LÄHIALUEEN HYVÄT KAHVILAT JA RAVINTOLAT PAIKKA OSOITE MIKÄ AUKI TARJOLLA Bar52 Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki FB: Bar52 Lauttasaari ke–to 12–00(01) pe–la 12–02 su–ti 12–22 Heikkiläntiellä sijaitseva takuuvarma menomesta ja tunnelmallinen olohuone. Iso aurinkoinen terassi, jossa erilaisia terassitapahtumia läpi kesän. Livemusiikkia. Biljardi, darts ja isot screenit ympäri ravintolaa. Karaoke joka perjantai klo 21 alkaen. Koirat tervetulleita. Bar Pikku Katti Lauttasaarentie 32, 00200 Helsinki FB: Bar Pikku Katti 044 9808 867 ma–pe 11–02 la–su 10–02 Bar Pikku Katti sijaitsee erinomaisella paikalla Lauttiksen vieressä hyvien kulku yhteyksien varrella. Meillä näet kaikki tärkeimmät urheilukanavat viihtyisässä ilma piirissä. Olemme lemmikkiystävällinen paikka (klo 21 asti). Bussipysäkit, taksiasema ja metroasema vieressä. Tule nauttimaan terassistamme, joka on auki ympäri vuoden. Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–22 la 12–22 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14. Koirat ovat tervetulleita terassille ja sisälle. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Seaside Restaurant Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–to 11–21 pe 11–22 la 12–22 su 12–19 Blue Peterissä nautit merestä, rauhasta ja hyvästä ruoasta. Aurinkoinen terassi kolmeen ilmansuuntaan. Kauden herkkuja kala, kasvis ja liharuokien ystäville; myös burgereita ja lohikeittoa. 50 v Juhlamenu viineineen juhlistaa myös arjen. Lounas 11–14; sis. salaatit, leivän, kahvin. Baari. Jäätelöä. Juhlat 10–200 hlö. T W R Casa Mare Gyldenintie 6, 00200 Helsinki ma–to 11–22 (keittiö klo 21 asti) pe 11–23 (22) la 12–23 (22) su 14–21 (20) Suosittuja klassikkoannoksia ja vaihtuvia teemaviikkoja sekä lapsille oma lasten lista. Pizzoja, pihvejä, kalaa, kanaa, salaatteja, keittoja, jälkiruokia. Aina listalla mm. paistettuja muikkuja ja naudan maksaa. Pihviviikot 26.9. asti. T W R Kirkkokahvila Myllykallionrinne 1, kirkon Brappu arkisin 10–14, lounas 11–13 Tarjolla on lounas noutopöydästä, johon sisältyy vaihteleva lämmin ateria ja kahvi/tee. Lounaan hinta on 10 €. Alle 3vuotiaat syövät ilmaiseksi lounastavan aikuisen seurassa. Kirkkokahvilassa tarjolla iloisen palvelun lisäksi myös suolaista ja makeaa kahvileipää sekä virvokkeita. Kaikki lounaskeitot ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Keskiviikon diakonialounas 5 €. Loru Itälahden katu 27, ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounasbuffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T W Paseo Café, Grill & Sauna Itälahdenpolku 2 00210 Helsinki paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–21 (keittiö 11–20.30) pe 9.30–22 (11–21) la 10–22 (12–21) su 10–20 (12–19.30) Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Saunarakennus kabinettitiloineen varattavissa kokouksiin & juhliin. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Solmu Brewery Vattuniemenkatu 11 00210 Helsinki solmubrewery.com ti–ke 11–22 to–la 11–00 Lauttasaaren oma panimoravintola, joka tarjoaa herkullista ruokaa ja laajan juomavalikoiman. Lounas ti–la 11–14, à la carte ti–ke 15–21 & to–la 15–22. Tsekkaa kesän keikat tapahtumakalenterista. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: Smash Burger. Cafe Tarina – Bakery Shop Veneentekijäntie 4 cafetarina.fi ma–ke 12–18 to–pe 11–18 la 10–16, su & pyhät suljettu Leipomon myymälä ja kahvila, jossa tarjolla itseleivottuja suussa sulavia kakkuja ja muita makeita leivonnaisia sekä piiraita ja muuta herkkusuolaista, joiden lisäksi vaihtuvia kausi herkkuja. Iso osa tuotteista gluteenittomia. Cafe Tarinan oma aromikas kahvipaahto. Kesto suosikki: voisilmäpulla, korvapuusti ja muut pullat sekä mustikkakauramurupiiras. T RAVINTOLAOPAS MAINOS T = Takeaway R = ResQ W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Lounasravintola Päivällisravintola Myös yksityistilaisuuksiin Baari Kahvila Kannustamme käyttämään saaren omia palveluja! RAVINTOLOITSIJA, TULE MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN! Hinta vain 37 € + alv/lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: 050 591 6466 tai nina.wohlman@lauttasaari.fi Terassi tai ulkopöytiä Mitä Lauttasaari-Seura teki vuonna 2025? Tunnetko jo Lauttasaari-Seuran? LUE LISÄÄ: lauttasaari.fi Skannaa QR-koodi ja liity jäseneksi: järjestimme yli 40 tapahtumaa lisäten saaren yhteisöllisyyttä teimme 13 lausuntoa tai kannanottoa vahvistaen vaikuttamistyötämme viestimme monikanavaisesti ja julkaisimme 45 kertaa ilmestynyttä Lauttasaari-lehteä pidimme yli 40 työryhmien kokousta tarjoten asukkaille yhteistä toimintaa 96 % * tu lo st en vi rh em ar gi na al i +/ – 5, 8 % -y ks ik kö ä. Yrittäjä, ota yhteys Lauttasaarilehden ilmoitusmyyntiin! Suunnittelemme juuri sinulle parhaan tavan tavoittaa lauttasaarelaiset. nina.wohlman@lauttasaari.fi, 050 591 6466 Lauttasaari-lehden lukijoista suosii lauttasaarelaisia palveluja vähintään melko usein. (Taloustutkimus Oy, 2024*). J U L K A I S I J A L A U T T A S A A R I S E U R A – D R U M S Ö S Ä L L S K A P E T R Y 29.7.26 Nro 24 S A A R E N O M A L E H T I . J O K A K E S K I V I I K K O . VERKOSSA Lauttasaari.fi Lehden tarjoaa Pyrkälle pääsee nyt turvallisemmin Lauttasaaren senioritalo rakennetaan uudelleen ESKO LARKAS on kuplettien kingi Tervetuloa Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14.
10 5.8.2026 Nro 25 Larutorin rivi-ilmoitukset 11 € /rivi. Noin 25–35 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi nina.wohlman@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti TAPAHTUU TAIDE Aila Paanasen akryylimaalauksia elokuun ajan Hiusmuotoiluliike Naxetissa, Tallbergin puistotie 1. Pia Hinttulan teoksia ja työskentelyä voi käydä katsomassa Studio Pian -tiloissa osoitteessa Särkikuja 3. Akvarellisti Pia Hinttula maalaa kivijalan studiossaan. Hinttulan työskentelyä ja teoksia voi tulla seuraamaan aina, kun ovet ovat auki. Siitä kertoo kujalla oleva kyltti. Kannattaa siis lenkkeillä sitä kautta. LIIKUNTA Puistojumppaa Pajalahdessa kesäja elokuussa torstaisin klo 13–14. Lauttasaaren seniorit ry Laken järjestämää puistojumppaa. Jumppa on ohjattua, maksutonta ja kaikille avointa. PPJ:n uusi jalkapallojoukkue 2021 syntyneille harjoittelee ma klo 18 Ruukinlahden kentällä. Perhefutista 2021–2025 syntyneille lapsille oman vanhempansa kanssa pe klo 18 Erkkeri-hallissa. Liikuntaan soveltuvat vaatteet, kengät ja juomapullo mukaan. Järjestäjänä PPJ. Harrastelentopalloa maanantaisin ja torstaisin klo 18 poliisien majan kentällä, Länsiulapanpolku 27. Pelejä pidetään kelien salliessa aina syksyyn asti. Maksutonta ja kaikille avointa. Petankkia. Torstaisin kello 17 ja sunnuntaisin kello 11 Pajalahden puistossa. Lauttasaaren uimahalli on suljettu julkisivuremontin takia 1. marraskuuta asti. Asahia Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin klo 17. Vetää Yrjö Mähönen. MUUT Avovuoro Kulttuurikeskus Sähinässä joka perjantai klo 17–21, Heikkiläntie Virkatodistukset 09 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ma–pe klo 10–14. Lounas 10 € ma, ti, to ja pe klo 11–13. Diakonialounas 5 € joka keskiviikko klo 11–13. Kirrkkokahvilan catering. Hintatiedustelut ja varaukset sähköpostitse: kirkkokahvila.lauttasaari@evl.fi MESSUT Seurat ke 5.8. klo 19. kahvit klo 18.30. Puhumassa Ville Kormilainen, Juha Takala ja srk:n edustaja. Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18. Konfirmaatiomessu su 9.8. klo 11 (Korpirauha 2). Avoin kaikille. Markkunen & Valojärvi. Musiikkiavustajana 10. Avovuoro on avoin treenija oleilutila. Avovuoron aikana Sähinän kaksi n. 160 m 2 peilisalia ovat kävijöiden vapaassa ja ilmaisessa käytössä. Saleista löytyy lattiatilan lisäksi mm. pitkät tanssipeilit, laadukas äänentoisto, nyrkkeilysäkit, tatami sekä pehmeät sohvat. Voit tulla yksin tai kaverin kanssa treenaamaan omaa juttuasi tai oppia muilta uusia taitoja turvallisessa ympäristössä. Murhamysteeri torstaisin klo 18, Bar Sidewalk, Lauttasaarentie 25. Ratkaise yksin tai porukalla. Discovuoroja tarjolla Apajalla. Lauttasaaren nuorisotalo Apaja tarjoaa jälleen tilojaan helsinkiläisille koululuokille, urheiluseuroille ja muille nuorten ryhmille discojen järjestämistä varten. Ryhmä saa tilan maksutta käyttöönsä. Vuoroja on perjantaisin (1–2 vuoroa kuukaudessa) kello 17–20. Tämä aika sisältää kaikki valmistelut ja tilojen siivoamisen. Varaukset osoitteesta varaamo.hel.fi. Vuoroja myönnetään yksi per ryhmä. KIRJASTO Pajalahdentie 10 a Naapuruuspiiri senioreille torstaisin klo 13–15 kirjaston monitoimitilassa. Seuraava kokoontuminen 6.8. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b Avoinna ma–to klo 10–18, pe klo 10–16. Toimitusvaraukset ti klo 9–12, ke klo 12–15 ja to klo 9–12. p. 050 380 3531 tai lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi puhelimitse ma–to klo 10–18 p. 09 2340 4302. Pappi päivystää B-aulassa ma–to klo 16–18. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532. Make Perttilä. Ekaluokkalaisten kouluun siunaus ti 11.8. klo 18–18.30. Siunaus koulutielle ja jäätelöt. Mahdollisuus jutella iltapäiväkerhon ohjaajien kanssa. TAPAHTUMIA Kesän nuortenilta Mustasaaressa keskiviikkona 5.8. klo 18–22. Yhdessäoloa, grillausta, saunaa, ihana luonto. Mukana Etelä-Helsingin seurakunnat. Lautta lähtee Taivallahdesta Töölöstä klo 18 (Hiekkarannantie 3). Lautta on maksuton nuorteniltaan osallistuville. Tied. varpu.koivunen@evl.fi Kesänuortenilta Kryptassa torstaina 6.8. klo 18–21. Nuorille ja nuorille aikuisille viihtyisää yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä. Ei ilmoittautumista. Tied. varpu.koivunen@evl.fi Finlandia-nuorten pianistikilpailun konsertti ke 12.8. klo 15.30–16.30. Nuoret suomalaiset pianistit ja Finlandia International Masterclass -kurssin kansainväliset osallistujat. Maksuton. Nuortenillat ke 12.8. alk. klo 18–21 Kryptassa. Kokoontumiset keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18–21! Nuorteniltoihin ovat tervetulleita kaikki yläasteikäisistä nuoriin aikuisiin. Tied. varpu.koivunen@evl.fi Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. Öljyä ja keramiikkaa Salakkakujalla Shakkikerho käynnistyy jälleen Tapani Piirton öljyvärimaalauksia ja Marja Uusiluoto-Raaskan veistotaidetta on nähtävillä näyttelyssä Near & Far 15.8.–4.10. Taidesalonki Piirtossa, Salakkakuja 4 A. Galleria on avoinna tiistaista torstaihin ja lauantaista sunnuntaihin kello 12–18. Taide salonki Piirto on mukana myös Konstrundan-tapahtumassa 5.–6.9. Kaikenikäiset shakista kiinnostuneet ovat tervetulleita oppimaan shakin alkeita Lauttasaaren kirjastoon. Maksuton opetus suomeksi ja englanniksi järjestetään monitoimitilassa maanantaisin klo 17–20. Opetus on vapaamuotoista. Mukaan voi tulla mihin aikaan tahansa. Paikalla opastetaan shakin sääntöihin ja pelin eri osa-alueisiin, kuten avauksiin, taktiikkaan, strate giaan, loppupeliin ja kilpapelaamiseen. Neuvottelupeleissä etsitään yhdessä ääneen analysoimalla peliaseman vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Tapahtumassa pelaillaan myös shakki kelloa ja ratkotaan taktisia pulmia, loppupelitehtäviä sekä annetaan vinkkejä shakin itseopiskeluun. Tapahtuman järjestää Lauttasaaren suomalainen shakkikerho. Tapani Piirto Kolmisin kulmilla, 70x50 cm, öljyvärit kankaalle, 2026. Uiva Flytande -venenäyttely tulee taas Uiva Flytande -venenäyttely saapuu taas saarelle HSK:n satamaan (Vattuniemen puistotie 1) torstaista sunnuntaihin 13.8.–16.8. Esillä on sekä moottoriettä purjeveneitä, jollia, jahteja ja kalastusveneitä, sekä kaikki tarpeelliset tarvikkeet ja palvelut veneilyyn. Ohjelmaa on koko perheelle niin vesillä kuin laitureilla, ja katuruokaa löytyy usealta kojulta. Koeajolaitureilla voi testata moottoriveneitä ja vesijettejä, ja perheen junnut voivat testata taitojaan kouluttajien kanssa. Vesillä on myös flyboard ja jetski-näytöksiä, ja ohjelmalavalla puhutaan muun muassa valtameripurjehduksesta. Myös koirat ovat tervetulleita näyttelyyn. Liput ovat myynnissä uiva.fi. Aikuisten lippu 18 e ja 7–15-vuotiaat lapset 8 e. E-liput saa halvemmalla. Alue on auki to–la 13.–15.8. klo 11–19 ja su 16.8. klo 11–18. Tapahtuman järjestää Venealan keskusliitto Finnboat ry. Keräysauto saapuu 18.8. Nyt on aika aloittaa kaappien karsiminen, sillä Kierrätyskeskuksen keräysauto tulee Lauttasaareen tiistaina 18. elokuuta. Auto on Lauttasaaren yhteiskoulun pihalla osoitteessa Isokaari 19 kello 16.35–17. Siitä se suuntaa Lahnalahdentien/Lauttasaarentien parkkialueelle kello 17.15–17.40. Seuraava etappi sillä on kello 18.25–18.50 Heikkilänaukiolla. Keräysautolle voi tuoda siistiä ja ehjää kodin käyttöja sisustus tavaraa, kuten astioita, koriste-esineitä, keittiötarvikkeita, vaatteita, kenkiä, laukkuja, asusteita, kodin tekstiilejä, mattoja, kirjoja, levyjä, konsolipelejä, leluja ja lastentarvikkeita, urheiluja retkeilyvälineitä sekä kalastustarvikkeita, askarteluun ja käsitöihin sopivia materiaaleja, työkaluja, työvaatteita, hyllylevyjä ja muita erilaisia remonttitarvikkeita, pihaja puutarhatarvikkeita, esimerkiksi kuokkia ja letkuja sekä kaiken kuntoisia polkupyöriä ja pienehköjä elektroniikkalaitteita, kuten valaisimia. Autoon ei voida ottaa huonekaluja tilanpuutteen vuoksi. KP K IE RR ÄT YS K ES K U S Kierrätyskeskuksen keräysautot tulevat elokuun puolivälissä saarelle.
11 5.8.2026 Nro 25 Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, nina.wohlman@lauttasaari.fi Hinta alkaen 32 €/lehti + alv, ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti/ Ilmoittajat myös netissä: lauttasaari.fi/saaren-palvelut/ PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta ”Sain Parhaat palvelut ja liikkeet ilmoituksellani uusia asiakkaita. Ilmoituspaikka toimii.” Jari Näsälä, sähköalan ammattilainen Vattuniemestä APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset APTEEKISTA MYÖS KOTIOVELLESI ATK-PALVELUA KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA Isokaari 3 , 00200 Helsinki 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén Kosmetologipalvelut VALOKUVAUSTA LUKKOPALVELUJA Heikkiläntie 5, 00210 Helsinki Puh. 010 820 4310 www.paraslukko.com myynti@paraslukko.com päivystys 24/7 www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty kesäviikoilla 26–30. Vuosikerta 45 lehteä. Lehti ilmestyy myös digilehtenä: lauttasaari.fi/digilehti Kustantaja Kaupunginosayhdistys LauttasaariSeura – DrumsöSällskapet ry. Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Kaleva Media Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 nina.wohlman@ lauttasaari.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 30 mm korkea ilmoitus 32 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Ilmoituksen rakentaminen sisältyy tarvittaessa hintaan. SIIVOUSPALVELUJA LUKUELÄMYKSIÄ TILAA LAUTTASAARILEHTI KESKIVIIKON AAMIAISPÖYTÄÄN! Vuositilaus 99 euroa (LauttasaariSeuran jäsenille 89 euroa). lauttasaari.fi/tilaalehti 050 591 6466 tai nina.wohlman@lauttasaari.fi Muista mainita lehden toimitusosoite ja laskutusosoite. SÄHKÖTYÖT Sähköpalvelu Paikallinen sähköalan ammattilainen. Luotettavaa ja ammatti taitoista sähkötyötä p.040 4600 869 www.ace-energia.fi VENEPAIKKOJA Kysy vapaita venepaikkoja satamakapteeni Kari Lehtonen, puh. 0400 329 955 JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. 70 mm 64 € /lehti + alv* 60 mm 56 € /lehti + alv* 50 mm 47 € /lehti + alv* 40 mm 39 € /lehti + alv* 30 mm korkea ilmoitus 32 € /lehti + alv* TALOYHTIÖN KUSTANNUSTEN HALLINTAAN Tyypillinen säästö vastikkeeseen 5–15 % A s u n t o t a i v a s O y 5 3 8 7 8 9 2 7 w w w . t a l o y h t i o s a a s t o . f i taloyhtiosaasto.fi Taloyhtiön kulujen läpikäynti riskittömästi Katja Pesonen toimitus koordinaattori 040 559 8974 lehti@lauttasaari.fi Nina Lukkari va. päätoimittaja paatoimittaja@ lauttasaari.fi Lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaarilehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: LauttasaariSeura Instagram: @lauttasaariseura Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi LAUTTASAARI Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki p. 0200 200 33 • Lauttasaari • Ilmainen pysäköinti Kesän TBE-rokotukset alennetuilla hinnoilla ilman ajanvarausta. MA 13–17 TO 13–17 KESÄPÄIVÄT SOMMARDAGAR 24.8.2026 asti lapset/aik. 48 €/53 € Lauttasaari-lehden saat täältä! MYLLYKALLIO 9. Kampaamo Nina C., Katajaharjuntie 6 10. K-Market Kasinonranta, Isokaari 9 11. K-Market Oliivi, Isokaari 42 12. Lauttasaaren kirkko, B-rapun aula, Myllykallionrinne 1 13. Lykin liikuntasalien aula, Isokaari 19 KOTKAVUORI 1. Cafe Mutteri, Lauttasaarentie 2 2. Kauppakeskus Lauttis, kolme noutopistettä: Market-taso, Lauttasaarentien sisäänkäynti ja Otavantien yläsisäänkäynti 3. Kirjasto, Pajalahdentie 10 4. Lauttasaaren senioritalo, Pohjoiskaari 1-3 5. Lauttasaaren Suutari, Lauttasaarentie 36 6. Puhuri by Patisserie Teemu Aura, Kauppaneuvoksentie 18, Punainen Huvila 7. Ravintola Casa Mare, Gyldenintie 6 8. Sannamaija kosmetiikkaja kauneuspalvelut, Lauttasaarentie 34 VAT TUNIEMI 14. Blue Peter Seaside Restaurant, Vattuniemen puistotie 1 15. Emmaus, Heikkiläntie 2 16. Kuntokeskus EasyFit, Vattuniemenkatu 17 17. K-Supermarket Vattuniemi, Kiviaidankatu 2, kaksi noutopistettä: teline molempien sisäänkäyntien yhteydessä 18. Lidl, Heikkiläntie 4 19. Pelle P Shop, Veneentekijäntie 18 20. Aulatila Itälahdenkatu 22 A, Itälahdenkatu 22 A 21. Ravintola Loru, Itälahdenkatu 27 22. S-Market, Itälahdenkatu 27, kaksi noutopistettä: teline aulan molemmissa päissä 23. Solmu Brewery, Vattuniemenkatu 11
12 5.8.2026 Nro 25 Kuva: Katja Pesonen Alueella tapahtuu klo 12-16: Yritykset ja yhdistykset myyntija esittelypaikoilla Suosittu jättikirppari ja lasten oma kirppari Street foodia Pomppulinna by Erkkeri Koko Laru maalaa tehdään yhteisöllistä taidetta Kierrätyspaidasta kassiksi -työpaja ja heijastinten tuunausta by Emmaus Kuvausseinä Lauttasaari-Seuran teltalla by Flowery Kassarin hiekkakakut oma ämpäri ja lapio mukaan Solmuopastusta Hannu "Solmu" Seppäsen johdolla VPK:n tulipunainen paloauto Lauttasaaren Luotsityttöjen pakoteltta Easyfitin kisailua Käsipalloa Dickenin opastuksella Korispiste by ToPoLa Drumsö dagen och Venetiansk afton lördag 29.8.2026 på Kasinostranden Kl. 12–16 program på scenen och i området för hela familjen, företag och föreningar presenterar sig, loppmarknad, street food. Kl. 18–21.30 Venetiansk stämning med musik, kända artister på scenen, street food, avslappnad samvaro i kvällsbelysning. Lauttasaari-Day and Venetians Saturday 29.8.2026 on Kasinobeach From 12:00 to 16:00: Program on stage and in the area, street food, local companies and associations are introducing themselves, famous flea market, program for children. From 18:00 to 21:30: Venetian atmosphere with music on stage, street food and picnic. Tervetuloa! Vi önskar alla välkomna! Everyone is welcome! Kuva: Katja Pesonen Lauttasaari-päivä ja Venetsialaiset Drumsö dagen och Venetiansk afton Lauttasaari Day and Venetians 29.8.2026 12-16 & 18.00-21.30 Kasinonranta Lisätiedot ja myyntipaikkojen varaus: lauttasaari.fi/lauttasaaripaivat Lavalla tapahtuu klo 13-16: Musiikkiopiston nuorten sykähdyttävä puhallinorkesteri Avaus, puheenjohtaja Jyri Saraste, Lauttasaari-Seura FlipFlop -lastenorkesteri musisoi kaksi kertaa Taikurikoomikko Tuomas Seikku koko perheen taikashow Asahin maailmanennätys Yrjö Mähösen johdolla Easyfitin kilpailun finaali Illan Venetsialaiset klo 18–21.30: Dj pistää tanssijalan vipattamaan heti alkuillasta The Brokers bändi virittää hyvän tunnelman Lavalla Ako Kiiski ja Kasinonrannan Kombo + special guest Street foodia huikopalaksi Illan kruunaa tulishow Oikeudet muutoksiin pidätetään.