• Nro 21 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Juho Elevaara LKV 041-537 6065 Ulla Niinivaara, LKV, LVV 041-537 6061 Tarjous uusille Täydenpalvelun vuokranantajaasiakkaille. Palkkio 1,24 * kk vuokra ensimmäisen vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen vuosilasku: 1,1 * kk vuokra heinäkuussa 2021. Uudelleenvuokraukset veloituksetta 4.6. 2020 "Monitoimitalo Lauttasaareen" Lauttasaari-lehden pormestareiden haastattelusarja jatkuu. Lauttasaarelainen kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) haluaisi monitoimitalon kirjaston tontille Pajalahteen. Razmyarin toiveissa on myös yhteislaulujuhla Kasinonrannalle Tukholman Skansenin tapaan. s. 6-7 Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.fi Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.fi/shama-österman Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Kahdeksas päivä Oy l Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo l y-tunnus 2044327-1 Ihastuttava koti yhdessä Lauttasaaren arvostetuimmista ja halutuimmista taloista! 2h+kt+ma+vh+kph+parv. (yj. 2h+ma+k) Isokaari 10 Vh 368 000€ Mh 365 565,42€ Kohdenro. 9411063 Energialuokka G2013 H E L S I N K I 29 KUN SINUN ON AIKA MYYDÄ ASUNTOSI, Pyydä Tehokaksikko käymään – saat aidon, rehellisen hinta-arvion asunnostasi. Lisäksi kerromme tehokkaista työkaluistamme joiden avulla saat parhaan mahdollisen hinnan kodistasi. Ja mikä parasta saat kaksi koulutettua välittäjää yhden hinnalla! JA KUN PAIKALLISTUNTEMUKSELLA ON MERKITYSTÄ, Juuremme ovat syvällä Lauttasaaressa: toimistomme on ollut saarella jo vuodesta 1988 minkä lisäksi Roger on myös syntynyt ja kasvanut Lauttasaaressa. www.tehokaksikko.fi Marja Mannerroos Kiinteistönvälittäjä, LKV, DI Kaupanvahvistaja marja.mannerroos@kotijoukkue.fi p. 045 1100 660 Roger Mannerroos Kiinteistönvälittäjä, LKV, KTK Kaupanvahvistaja roger.mannerroos@kotijoukkue.fi p. 0400 411 221 Oy Mannerroos Ab LKV, Isokaari 48, 00200 Helsinki
  • TEKSTI ja KUVA Kari Kemppinen Jehovan todistajat ilmoittivat keväällä, että pitkään myynnissä ollut Valtakunnansali Lauttasaarentiellä on myyty. Se nostatti sosiaalisessa mediassa ryöpsähdyksen muistoja ajalta, jolloin tilassa toimivat elokuvateatterit Kultainen Lyhty, AC-Kino ja AD-Kino. Salin ostajaa taloyhtiö tai Jehovan todistajat eivät halunneet paljastaa. Nyt uusi omistaja on paljasatunut. Salia on läpi kevään remontoitu Boulder-kiipeilyhalliksi. Tilasta on poistettu istuimet, lukuun ottamatta yhtä alkuperäistä teatteripenkkiriviä, joka on siirretty sisääntuloaulaan. Muuten aula on säilynyt alkuperäisessä asussaan valaisimia myöten. Pohjakerrokseen valmistuu pieni kioskikahvio kiipeilyhallin asiakkaille. Salin seinäja kattorakenteisiin ei ole tehty muutoksia. Kivilattia tullaan peittämään pehmeillä matoilla ja kiipeilyseinärakenteiden asennukset alkavat, kun rekka Keski-Euroopasta saapuu Lauttasaarentielle. Boulder-kiipeilyhalleja on pääkaupunkiseudulla ennestään Pasilassa, Konalassa, Herttoniemessä ja Espoossa. Lauttasaaren kiipeilyhalli on siis yrittäjien viides. Se avautuu lähiaikoina. PÄÄKIRJOITUS 2 4 . 6 . 2 2 ?? Älyroskiksia saarella. Lauttasaareen on ilmaantunut aurinkokennoilla toimivia City Solar -älyroskiksia. Ylöjärvellä toimivan Lehtovuori Oy:n innovaatio tiivistää roskat ja ilmoittaa, kun 240 litran astia on täynnä. Kaupunki on ilmoittanut hankkivansa kaikkiaan sata älyroskista. PS LUKU LAUTTASAARESTA S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa Uusien korona­ tartuntojen määrä Vattuniemessä ajanjaksolla 6.­19.toukokuuta. Muualla Lauttasaaressa jakson aikana todettiin 4 uutta tartuntaa. Lähde: Helsingin kaupunki. 4.6.2020 Nro 21 Lauttasaari-Seura – Drumsö-Sällskapet ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään maanantaina 15.6. klo 18 Teams-etäkokouksena Kokous järjestetään vallitseva poikkeustilanne huomioiden Teams-etäkokouksena. Kokoukseen ilmoittaudutaan sähköpostitse 11.6. klo 15:00 mennessä osoitteeseen info@lauttasaari.fi. Ilmoittautuneille lähetetään etäkokouksen linkki ja kokous materiaalit. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Jäsenet tervetuloa! Hallitus Valtakunnansalista kiipeilyhalli Tältä Lauttasaarentie 10:n salissa näytti vielä vuosi sitten. Lähiloma Lauttasaaressa alkaa Kesä on täällä. Tätä kirjoittaessakin sen kertoo sää ja ohikulkijoiden vaatetus. Kauan sitä on odotettukin. Mennyt talvi ja kevät ovat tuntuneet loppumattoman pitkiltä. Ensin lumeton talvi, sitten koronakevät. Olisiko viimeinkin aika hieman hengähtää, turvavälit huomioiden, ja nauttia myös kesästä. Tänä kesänä Lauttasaari-Seura ja Lauttasaaren seurakunta haluavat hemmotella saarelaisia. Seura ja seurakunta ovat yhdessä luoneet Lähiloma Lauttasaaressa -tapahtumasarjan. Luvassa on tukku kesätapahtumia: historiakierroksia molemmilla kotimaisilla, suunnistusta, grillausta, musiikkia, leikkimielistä kisailua ja liikuntaa, lapset pääsevät tutustumaan saaren salaiseen ruutikellariin! Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät Lauttasaari-lehden tästä ja tulevista numeroista. Lähiloma Lauttasaaressa -tapahtumasarja syntyi nopeasti. Ideasta valmiiksi kahdessa viikossa. Aktiiviset vapaaehtoiset, kuten Seuran historiatyöryhmän vetäjä Ville Elomaa ja Bodil Liljeberg, jonka suku on asunut monen sukupolven ajan saarella, sekä seurakunnan työntekijät energisen pappimme Kristiina Hannulan johdolla, mahdollistivat tämän. Lähiloma Lauttasaaressa on jälleen esimerkki siitä, kuinka vahva ja aktiivinen lauttasaarelainen yhteisömme on. Yhdessä saamme aikaan yhteistä kivaa, hyvää ja hyödyllistä. Kun Lauttasaari tuli valituksi Vuoden kaupunginosaksi Suomessa, yhtenä keskeisenä perusteena oli asukastoiminnan aktiivisuus. Tämä aktiivisuus ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan sitä pitää vaalia ja vahvistaa. Jokainen asukas voi kantaa oman kortensa kekoon, esimerkiksi osallistumalla jonkin saarellamme toimivan järjestön toimintaan. Jokaiselle löytyy jotakin. Myös me Lauttasaari-Seurassa toivotamme kaikki lämpimästi mukaan! Mikä on sinun näkemyksesi unelmien Lauttasaaresta? Oletko pitkään pohtinut, että jotakin täältä puuttuu tai jotain voisi tehdä vielä paremmin? Vai haluatko erityisesti varjella jotain täällä olevaa arvokasta ja hyvää? Tule mukaan. Toteutetaan hyvät ideat, otetaan yhdessä askel kohti unelmiamme! Juha Beurling­Pomoell Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ravintolat avautuivat rajoituksin Eduskunnan hyväksymän väliaikaisen lakimuutoksen turvin ravintolat aukesivat tietyin rajoituksin maanantaina.Ravintolat saavat olla auki enintään kello 23:een ja alkoholia saa tarjoilla enintään kello 22:een. Asiakasmäärää on rajoitettu siten, että ravintola voi ottaa sisään vain puolet nykyiseen lupaan kirjatusta asiakasmäärästä. Terasseilla asiakasmäärää ei ole rajoitettu. Hallitus tarkastelee juhannusviikolla voidaanko lakia asetuksella lieventää vai pitääkö sitä kiristää. Lain on tarkoitus olla voimassa lokakuun loppuun. PS Lauttasaaressa on yli 40 ravintolaa, kahvilaa tai baaria. Isokaari ja Gyldenintie kukkivat Kirsikkapuiden kukkaloiston jälkeen alkaa omenapuiden kukinta. Isokaarella on valtakunnallisestikin ainutlaatuinen yli sadan koriste omenapuun kujanne, joka kukkii parhaillaan. Lauttasaari-lehti suosittelee kesäistä reippailua myös muun muassa Gyldenintien pohjoispäähän, jossa on tiivis ja kaunis koristeomenapuukujanne. PS Isokaari näyttää taas parastaan. TEKSTI Pete Suhonen Huhtikuussa kaupunki viestitti, että Pyrkän tenniskentät saataisiin auki toukokuun aikana. Harrastajien pettymykseksi tenniskenttien uusi pinnoite kuitenkin uupuu edelleen. Mistä viive johtuu, projektipäällikkö Rau­ no Pekonen kaupunkiympäristön toimialalta? ”Urakoitsijan ilmoituksen mukaan materiaalitoimitus on viivästynyt korona-pandemian takia. Tuote tulee Amerikasta ja on tällä hetkellä Rotterdamissa. Viikolla 23 24 tavara olisi mahdollisesti Suomessa. Tälle emme voi valitettavasti mitään.” Milloin päästään pelaamaan? ”Pinnoitteen asennustyölle tulee kuivumisaikoineen varata noin viikko. Lisäksi asennushetkellä pitää sään olla sateeton. Toivotaan, että kentät saadaan tennisharrastajille käyttöön viimeistään heinäkuussa. Kentän alla oleva kylmäkoneisto tekojäätä varten on saatu testatuksi.” Missä tenniskenttä viipyy?
  • 3 4.6.2020 Nro 21 KOKOSI ANNA KONTTINEN KYSYIMME Paras jätskimaku? Livia ja Fiona ”Minun lempijäätelöni on vanilja ja Livian on mansikka”, kertoi Fiona eli isompi sisaruksista. ”Minulla on leijona”, kertoi Livia ja osoitti lippalakkiaan. Jaakko ”Nyt on kipossa mango-melonia ja kuningatarta. Ne ovat klassisia makuja ja ne säväyttää. Tämä on vuoden toinen jäätelö jätskikiskalla. Aikaisemmin kävimme Ruoholahdessa.” Teresa ja Matilda ”Otin Fazeriinan ja päärynän. Tykkään siitä patukasta ja päärynä on vaan niin hyvää”, kertoi Matilda. ”Tulemme varmaan kesällä ainakin pari kertaa ja jos on kuuma tosi monta kertaa”, sanoi Teresa, jolla oli mukissa suklaata ja mansikkaa. Linda, myyjä ”Lauttasaarelaiset syövät paljon perusmakuja, kuten mansikkaa ja päärynää. Dumle ja Pätkis ovat pikkulasten mieleen erityisesti.” Lauttasaari-Seuran mielestä Koivusaaren asemakaavaehdotus saattaa olla Maankäyttöja rakennuslain vastainen. Lauttasaarilehti julkaisee Seuran havaitsemat puutteet kaavassa. TEKSTI Katri Penttinen ja Lautta saari-Seuran kaavoitusympäristö ja liikennetyöryhmä Maankäyttöja rakennuslain (MRL) mukaan asemakaavan on luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennetun ja luonnonympäristön erityisiä arvoja ei saa hävittää. Koivusaaren asemakaavan 5000 uutta asukasta ja noin 19 hehtaarin meritäytöt muuttaisivat Koivusaarta ja sen lähialueita rajusti. On selvitettävä, onko kaava lain mukainen. Jos on, miten rakentaminen pitää toteuttaa, jotta lain vaatimukset täyttyvät. On myös tiedettävä, kuinka kalliiksi rakentaminen ja asuntojen hinnat nousevat erityisvaatimusten takia. Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka pandemia vaikuttaa ihmisten halukkuuteen asua tiiviissä kerrostaloympäristössä. Koivusaaren rakentamisen kustannukset ovat kaupungille 170 miljoonaa euroa. Rakennusoikeudesta kaupunki uskoo saavansa 240 miljoonaa euroa. Koivusaaren asemakaava kaipaa korjaussarjaa Kaupunkiympäristö lautakunta käsitteli tiistaina tätä ehdotusta Koivusaareksi. KAAVAEHDOTUKSEN PUUTTEET Lainmukaisuus ja soveltuvuus 1.Asemakaavaehdotus on MRL:n vastainen. Ehdotus ei ota huomioon ympäristönsä maisematiloja, liikenneja katuratkaisuja eikä ympäristönsä olevaa rakennuskantaa. 2. Kaavan tehokkuus ja laajuus on ylimitoitettu. Meritäytöt tuhoavat maisemallisia ominaispiirteitä ja luonnon monimuotoisuuden 19 hehtaarin alueella. Ehdotetut korjaustoimet ovat näpertelyä. Meritäyttöjen vaikutuksia ympäristöön, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen ei ole selvitetty riittävästi muun muassa veden virtausreittien, pohjalietteen fosforin ja maalimyrkkyjen osalta. Monet selvitykset ovat vanhoja. Rakentaminen 1. Ehdotus sallii liian tiiviin rakentamisen eikä ota riittävästi huomioon MRL:n vaatimuksia terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä. On tieteellistä näyttöä viheralueiden tärkeydestä. Koronaepidemia paljasti ihmisten luonnossa liikkumisen tarpeet ja asumisväljyyden merkityksen. 2. Ehdotus ei ota huomioon nykyistä tilannetta. Läntisessä Lauttasaaressa rannan tuntumassa on vain kaksi asuinkerrosta. Koivusaaren korkeat kerrostalot eivät sovi Lauttasaaren rakennuskantaan ja rikkovat matalien rakennusten luomaa yhtenäistä maisemaa. Tiheinä muodostelmina ne varjostavat Lauttasaaren länsirannan rakennuksia. 3. Ehdotuksessa ei ole riittävästi määräyksiä ekologiseen yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen. 4. Kaavamääräykset eivät poista terveysja viihtyvyysriskejä. Tuore liikennemeluselvitys osoittaa, että suunniteltujen rakennusten Länsiväylän puoleisille julkisivuille kohdistuu päiväsaikaan enimmillään 69-78 dB:n keskiäänitaso. Ohjearvo sisällä päiväsaikaan on 35 dB asuinhuoneissa ja 45 dB liikeja toimistohuoneissa. Sallittujen ohjearvotasojen saavuttamiseksi asemakaavan määräyksillä annetaan vaatimuksia rakennuksen ulkovaipan kokonaisääneneristävyydelle. 5. Työmaaliikenteestä, melusta ja rakennusaikaisista häiriöistä puuttuvat vaikutusarvioinnit erityisesti läntisen Lauttasaaren nykyisten asukkaiden kannalta, sekä selvitys siitä miten alueen rakennusaikana nykyisille lähialueen asukkaille aiheutuvia haittoja ja häiriöitä torjutaan. 6. Koillisrantaan esitettyjen 3-kerroksisten pistetalojen toteuttaminen kelluvina, on vesialueen mataluuden ja merenpinnan korkeusvaihteluiden vuoksi epärealistista. Kelluvan meriuimalan tilalle tulisi suunnitella uimaranta kuten osayleiskaavassa tai siirtää se suojaisempaan paikkaan. 7. Autopaikkamitoitukset asukkaille ovat liian pienet (yksi autopaikka per 135 k-m2 tai yksi per 145 k-m2 lähempänä metroasemaa). Liikenne 1. Liikennesuunnitelma on sekava ja toimimaton autoilijoille, pyöräilijöille ja veneilijöille. 10-kerroksiset rakennukset, joita ei ollut arkkitehtikilpailun voittaneessa ehdotuksessa, luovat riskejä ja pimeitä kohtia. Pyöräyhteys on mutkikas. Suosittu melontareitti on poistettu. 2. Katajaharjun liittymän poisto sumputtaa Lauttasaaren liikenteen. Poistaminen vaatii, että ELY hyväksyy tieliikennesuunnitelman. Liittymän poistaminen lisää matka-aikoja ja päästöjä johtuen Koivusaaren ajonopeuksista, liikennevaloista ja kiertoliittymien luontaisesta hidastusvaikutuksesta. Liikenneverkko ei ole mitoitettu Lauttasaaresta tulevalle läpikulkuliikenteelle. Vaskisalmenkadun ja Koivusaaren puistokadun pääväylille ei ole vaihtoehtoisia reittejä. Vaskiniemenkadun ja Isokaaren liittymä on epäselvä, erityiskuljetuksen reittiä ei ole kuvattu selvästi. Moottoriajoneuvojen ajoyhteys Katajaharjusta Koivusaareen Telkkäkujaa pitkin on katkaistu. 3. Liikennesuunnitelma on lautakunnan päätöksen vastainen. Lautakunta linjasi 24.3.2017 kaavaluonnoksesta, että liikenne ei saisi kuormittaa Lauttasaarta. Liikennemääriä ei ole estimoitu riittävästi. Veneily 1. Veneily lakkaa Länsiväylän ali Lauttasaaren ja Koivusaaren välissä kulkevassa kanavassa, joka on Lauttasaarta kiertävän veneilyreitin tärkeä osa. Kanava on pidennetty, kokonaan katettu ja taivutettu mutkalle. Lisäksi sen päälle on suunniteltu 10-kerroksinen rakennus. Kanava tulisi suunnitella väljäksi, valoisaksi ja kattamattomaksi muualla kuin Länsiväylän ajoratojen kohdalla. 2. Autopaikkamitoitukset veneilijöille ovat liian pienet (yksi paikka kolmea venepaikkaa kohti). 3. Veneiltä puuttuvat talvisäilytysalueet, huoltotoiminnat ovat riittämättömät. Talvisäilytys tulee ratkaista ensi tilassa ennen asemakaavan lopullista hyväksymistä. Lehden painoon mennessä ei ollut tietoa, hyväksyikö kaupunkiympäristölautakunta asemakaavaehdotuksen asettamisen nähtäville tiistain kokouksessaan. Jos asemakaavaehdotus etenee, Lauttasaari-lehti kertoo ensi numerossaan, milloin muistutusten jättämisaika päättyy. !
  • 4 4.6.2020 Nro 21 Ajassa KARANTEENIPÄIVÄKIRJA 4.6. LUKIJOILTA Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. UUSI AJANLASKU MEITÄ HEMMOTELLAAN. Luonto rönsyää, tuoksuu ja viheriöi kuten vain harvoin. Lapset tekevät takaniityllä kärrynpyöriä, teinit makoilevat puihin ripustamissa riippukeinuissaan – mihin puita tarvitaan ja toiset istuksivat ympyrässä hassuttelemassa. Elämä on palannut. Iltaisin Lauttasaaren viimeiset satakielet konsertoivat Takaniemen rantojen hämärissä. SAMAAN AIKAAN uutiset kertovat miten ihmisiltä on voimat loppu. Esiin nousee liian paljon työttömyyttä, lomautuksia, etätyön uuvuttamia perheitä ja yksinäisyyteen haalistuvia vanhuksia. Hyvän elämän mahdollisuudet karkaavat yhä kauemmas toisistaan. Kun korona alkoi, heräsimme yhteisvastuuseen, auttamiseen ja vapaaehtoistyön voimaan. Ketään ei haluttu jättää. Kunnes tuli ”uusi normaali”. Äkkiä kiinnostavia ovatkin terassit, anniskeluoikeudet ja etelänmatkojen odotus? ONNEKSI EI. Yhteisvastuu jatkuu! Jotain muuttui lopullisesti. Ja yhä useammat suomalaiset ovat löytäneet häikäisevät järvimaisemamme, tunturit, salomaat ja meren kalliot. Kansallispuistot, lähisaaret ja rantapolut ovat tulleet tärkeiksi. Lentämistä kiinnostavampaa on maata pitkin liikkuminen. LAADUKKAAT luontoelämykset eivät ole Suomessa rahasta kiinni. Muualla maailmassa kyllä. Luin uutisen, jossa kerrottiin, että japanilaiset ostavat aivan hulluina virtuaalimatkoja Saimaan maisemiin. Lauttasaari on paratiisisaari. Uusi ajanlaskumme tarvitsee kuitenkin nyt betonimassojen sijaan vihersuunnitelman, ja Vattuniemi uuden kaavan, tilaa hengittää. On aika luoda ihmisen kaupunkia, jossa saavat voikukatkin kukkia. Hyvää kesää, kiitos kaikille, lähikiitos kotirapulle. Lähden harmaan meren läntisille rannoille. Terve tiirat, tulossa! Kirsikka Moring, teatteritoimittaja Kirsikka Moringin kotikaranteeni päättyy ja Kasinonranta aukeaa. Koronakevään jälkeen on taas kesä. PIA PETTERSSON OIKAISU Lauttasaari-lehden numerossa 19 (22.5.2020) jutussa Hyvästit koronatukalle Lauttasaaren kauneuskeskuksella oli vanha osoite Melkonkadulla. Liikkeen uusi osoite on Heikkiläntie 1 B. TEKSTI Ville Elomaa Toukokuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä vuonna 1960 nähtiin Lauttasaaren kaduilla merkillinen saattue. Vattuniemestä tuli autoletka, jossa kuljetettiin peitettyä, suurta esinettä. Lauttasaaren sillan kestävyys oli jo aiemmin käyty varmistamassa ajamalla sinne kuorma-autoja hiekkalastissa. Suuri esine oli Mannerheimin patsas. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen oli tehnyt patsaan plastoliinimallin ja kipsimuotit Vattuniemen ateljeessaan. Se valettiin pronsiin useassa osassa Elias Halosen valimossa Lapinlahdella. Patsas koottiin Vattuniemessä ja kuljetettiin viikkoa ennen paljastustilaisuutta paikalleen. 4. 6. 1960 (Mannerheimin syntymäpäivä, puolustusvoimien lippujuhlapäivä) patsas paljastettiin presidentti Urho Kekkosen johdolla. Suuressa tilaisuudessa sattui suuri mokakin: Aimo Tukiaisen nimi unohdettiin mainita. Muutamaa vuotta myöhemmin Veneentekijäntien ja Vattuniemenkadun risteyksessä sijainnut ateljeerakennus vuokrattiin Eila Hiltuselle Sibelius-monumentin hitsaamista varten. Ateljee purettiin vuonna 1982. Kun Marskin patsas Vattuniemestä matkasi Marskin patsas paljastettiin tasan 60 vuotta sitten. TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Kasinonrannan kesäkausi starttasi maanantaina 1. kesäkuuta. Paviljonki Lauttasaari avasi ovensa ja terassinsa, jolle olikin kerääntynyt jo useampi nautiskelemaan kahvikupista ja iltapäivän välipalasta. Ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-ajan toimialalta on paikan päällä tarkistamassa ravintolayrittäjä Tommi Leppä­ län kanssa, että kaikki toiminnot rannalla ovat kunnossa vastaanottamaan ihmisiä. ”Onhan tämä upea paikka. Haluamme ehdottomasti tukea yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluita helsinkiläisille. On hienoa, kun yrittäjiltä tulee aloitteita, jotka tekevät kaupungista paremman paikan asukkailleen”, hän sanoo ja kiittelee Leppälää aktiivisuudesta. Leppälä kun on järjestänyt kahvilan lisäksi rannalle 11 aurinkovarjoa, 120 aurinkotuolia, jäätelökioskin ja yhdessä Erimoverin kanssa sup-lautapisteen. ”Ja aurinkotuolit ovat täysin ilmaisia. Olemme laittaneet rannalle kylttejä muistuttamaan turvaväleistä myös tuolien kanssa, sillä vaikka tuolit ovat aamuisin rivissä, niitä saa ja pitääkin tällaisena aikana kuljettaa itse sopivalle etäisyydelle muista istujista. Keräämme tuolit aina riviin päivän päätteeksi, jotta ranta näyttäisi siistiltä”, Leppälä huomauttaa. Myös ravintolan terassin ja sisätilojen istumapaikkoja on vähennetty ohjeistusten mukaisesti. Kaupungilla on rantasiivoojia ja tänä vuonna siihen on otettu Siisti kesä -hankkeen kautta 16-17-vuotiaita nuoria. Myös Kasinonrannalla heitä tullaan näkemään joka päivä kello 7-14. Huolimatta tarmokkaista nuorista käsistä, Leppälä muistuttaa jokaista huolehtimaan siitä, että omat roskat viedään rannan kierrätyspisteisiin. Lisää roskiksia on vielä tulossa. Tupakointipaikoilla taas pyritään ehkäisemään sitä, ettei suositun perherannan hiekkaan tungeta tumppeja. Kasinonranta on yksi kaupungin 12 valvotusta uimarannasta, ja tänä kesänä rannalla on joka päivä kello 10-18 kaksi vakituista rantapelastajaa. Salla Salokannel ja Sa­ mi Nurminen odottavat jo innolla aurinkoisia kesätyöpäiviä. ”Vesi on tällä hetkellä 12-asteista, mutta hyvin täällä tarkenee”, Nurminen sanoo. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kasinonrannan kesäkausi alkoi! Sami Nurminen, Tommi Leppälä, Stefan Fröberg ja Salla Salokannet korkkasivat Kasinonrannan kesäkauden avatuksi. Jälkiviisaan siltanäkemyksiä Jos voisi vielä rukata siltamme suunnitelmia, niin näin: 1. Raitiokiskovalmius keskelle siltaa valmiiksi ja vain yksi ajokaista suuntaansa. Pyöräliikenne siihen ainakin väliaikaisesti. Liikennöinti saareen/Stadiin julkiselle liikenteelle ja hyötyliikenteelle. Luvalla liikuntaesteisille. Sähköajoneuvoille ehkä samoin. 2. Liikennemerkeillä nyt heti ohituskielto Espoosta ja Stadista trikoissa kiitäville ohjuksille ja niille muutamalle rullaluistelijoille sauvoineen – heidän oletan myös tulevan Espoosta/Stadista – tuskin saaressa asuu tällaisia vatipäitä. 3. Isot roskalaatikot sillan molempiin päihin. Eihän me itse tuonne puistoihin ja rannoille viedä kartonki-, paperiyms. jätettä – eihän. Ystävällisesti, Flanööri­Jaska Lauttasaaren silta synnyttää yhä uusia lukijanäkemyksiä.
  • 5 4.6.2020 Nro 21 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. TEKSTI Hilkka Kotkamaa Mikä ei tapa, vahvistaa. Näin voi sanoa Hanna Vellingin kohdalla. Hänen kirjailijauransa käynnistäjänä oli sokkiero. Nyt kirjallinen ura on päässyt hyvään vauhtiin, eikä erosta kertonut esikoisteos Kirjosieppo jäänyt tähdenlennoksi. Tuoreen kirjan nimi on Kutsumaton (Bazar). Kirjoittaminen on ollut hänelle terapiaa, mutta myös tapa ilmaista itseä ja kanavoida luovuutta. ”Menin vuonna 2013 kirjoituskurssille. Ilmeisesti olin silloin tarpeeksi vahva käsittelemään vuosia sitten tapahtuneen eron traumaa. Se suorastaan vaati tulla kirjoitetuksi. Aloin kirjoittaa fiktiivistä tarinaa, jossa hyödynsin kokemuksiani. Sain kustannussopimuksen ja Kirjosieppo ilmestyi 2018. Kutsumaton on itsenäinen jatko-osa. Tarinassa piipahtaa muutama Kirjosiepon henkilö, mutta kirjat voi lukea päinvastaisessakin järjestyksessä”, Velling kertoo. Velling kirjoittaa hauskasti, mutta tarinoiden pohjalla on tumma väre. Kutsumaton on tarina uskottomuudesta, erosta ja uusperheestä, nähtynä monesta näkökulmasta. ”Lapsiperheessä ero ei ole koskaan vain kahden aikuisen asia. Asiat ja ihmiset tulevat uusperheessä reviirillemme kutsumatta. Pohdin kirjassani miltä kenestäkin tuntuu, miltä asiat näyttävät eri vinkkeleistä, ja mikä on kenenkin motiivi toimia kuten toimii.” Uusperheen lumo muuttuu arjeksi, kuten missä tahansa perheessä tuppaa käydä. Kaikki osapuolet, aikuiset tai lapset eivät ole valmiita tähän. Toisen onni on toisen suru, mutta selviytymiskeinot ovat moninaiset. ”Olen elänyt aikuisiällä kahdessa uusperheessä, niiden välissä olin vuosia sinkkuäiti. Olen siis uusperhe-elämän ”kokemusasiantuntija”. Autofiktio on nyt muodikas laji, mutta itse kirjoitan fiktiota. Se antaa vapauden kirjoittaa ja jättää läheiseni rauhaan. Toivon, että Kutsumaton auttaa ymmärtämään, mistä uusperheet on tehty, millaista tunteiden, tapojen ja tottumusten sekamelskaa ne ovat. Ei ole vain oikeaa ja väärää, hyviksiä ja pahiksia. Jollekin Kutsumaton voi tarjota vertaistukea, mutta kirjaan saa tarttua myös viihteenä. ” Velling on asunut Lauttasaaressa 14 vuotta. ”Lauttasaari on minulle juuri sopivan kokoinen: pikkukaupungin fiilis, mutta helpompi hengittää. Kun etsin kotia Helsingin keskustasta itselleni ja pienelle lapselleni, ystäväni ehdotti Lauttasaarta. Tulin katsomaan yhtä asuntoa ja tiesin heti, että siihen haluan muuttaa. Vuosien päästä, kun muutto yhteen nykyisen mieheni kanssa tuli ajankohtaiseksi, sanoin hänelle: Tervetuloa Lauttasaareen! Hän tuli ja perustimme perheen. Asumme aika ahtaasti, mutta minulle elintaso on muutakin kuin neliöitä. Toin esikoisromaanini Kirjosiepon ydintapahtumat Lauttasaareen.” Velling elää nyt uusperheessä, jota hän kutsuu ”hullunkuriseksi perheeksi”. ”Meidän isot lapset kulkevat jo melko vapaasti kahden kodin väliä. Olemme oppineet elämään yhdessä ja erikseen. Kaikkien yhteinen pikkusisar asuu yhtä kotia. Viime viikkoina kaikissa perheissä on vaadittu joustavuutta. Uusperheille se on tuttu juttu. Omistin kirjani perheissään jaksaville. En arvannutkaan miten ajankohtainen asia olisi kirjan ilmestyessä, kun linnoittauduimme koteihimme.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Sokkiero teki kirjailijan PA R A S TA S a a r e l l a 1. Lenkkiseura "Otan mukaan ystävän Vattuniemestä tai soitan Kirkkonummelle, Tukholmaan tai Brysseliin… ja joku kulkee rinnallani pitkin rantoja. " 2. Koirat "Täällä on paljon koiria ja usein hihnan päässä mukava ihminen. " 3. Kukkakauppiaat "Saarella on hyvät kukkakaupat. Ostan kukkia lehtien kotijuttuihin, joita kirjoitan. Sekä ystäville, yhteistyökumppaneille, lasten esityksiin ja kotiin. " Hanna Velling teki kirjan ihmissuhteesta, sen hajoamisesta ja uuden syntymisestä. Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. Asuntoesittelyissämme on mukana käsidesiä asiakkaita varten. Toistaiseksi emme pidä julkisia esittelyitä, sovi yksityisesittely. 109,5m² Telkkäkuja 4 D. Energialuokka: E2007. Hp. 720.000€ 83m² Isokaari 9 D. Energialuokka: F2013. Hp. 515.000€ 63m² Puistokaari 12 A. Energialuokka: G2013. Hp. 409.000€ 63m² Puistokaari 6 B. Energialuokka: F2013. Hp. 397.000€ 52,5m² Särkiniementie 9 C. Energialuokka: E2013. Hp. 315.000€ 63m² Lielahdentie 4. Energialuokka F2013. Vhp. 440.000€ 42,5m² Kajavatie 10 B. Energialuokka: F2013. Hp. 277.452,61 + vo € 41.297,39 € 26m² Lauttasaarentie 5 D. Energialuokka: E2007. Hp. 188.000€ Länsiulapanniemi mökki 461. Hp. 68.000€
  • TEKSTI Pete Suhonen KUVA Susa Junnola Punaisen huvilan toisen kerroksen hyvin pitkän pöydän molempiin päihin on asetettu tuoli. Haastattelijalle ja haastateltavalle. Turhaan. Kun Helsingin kaupungin harmaaseen college-asuun pukeutunut Nasima Razmyar pyyhkäisee paikalle, hän ei vilkaisekaan hänelle varattuun tuoliin, vaan istahtaa reippaasti etuoikealle, varsin lähelle. Aivan kuin hän ei olisi itse lainkaan huolissaan siitä k:lla alkavasta hyvin pienestä asiasta, joka on muuttanut tapaamme elää nopeammin kuin mikään muu sitten toisen maailmansodan. Se on virkistävää. Koska etäisyyden pitäminen ei ole Nasima Razmyarin juttu, ei etätyön tekeminenkään ole ollut hänelle kovinkaan mieluisaa, ennemminkin meluisaa. Razmyarin nelihenkinen perhe on juuri muuttanut Pajalahdentieltä Vattuniemeen. Nuorempi poika täyttää vuoden vasta kesän lopulla, esikoinen on kolmevuotias kotikiitäjä. Razmyar myöntää, että uutta kortteeria katsastettiin myös muualta Helsingistä, puoliso vilkuili sitä jopa Espoosta, mutta on helpottunut, että se löytyi saarelta. Niinpä. Nyt Razmyarkin voi sanoa asuvansa Vuoden kaupunginosassa, kuten Kotiseutuliiton tuore tunnustus kuuluu. Lauttasaarelaisia voitossa ei tietenkään yllättänyt mikään muu kuin sen viipyminen. Tunnustuksen myötä lauttasaarelaisia on taas pilkattu hyväosaisiksi nurkkapatriooteiksi – tuttu juttu jo vuodesta 1946 – joten ehkä vasta muutaman vuoden saarella asunut Razmyar on myös saanut tuta alkuasukkaiden turhan kotiseutukiintymyksen? ”Enpä tiedä. Asuin Käpylässä pitkälle aikuisikään, sitten vähän aikaa Punavuoressa. Odotin esikoistani, kun muutimme Pajalahteen. Lauttasaareen minulla ei ollut minkäänlaista suhdetta toisin kuin espoolaisella miehelläni. Tuntuman saaminen saareen vei aikansa ja ihmettelin puhetta Onnellisten saaren -idyllistä, mutta nyt tuntuu, että pois lähteminen täältä olisi vaikeaa. Äitini ylistää Lauttasaarta paratiisiksi. Tiedä sitä, mutta kävellessäni saaren rannoilla, huomaan sidoksen saaren asukkaiden välillä. Se näkyy myötämielisinä katseina, pieninä huomaavaisina nyökkäyksinä.” Synnyit Kabulissa, isäsi oli Af­ ganistanin Moskovan suurlähet­ tiläs ennen kuin jouduitte pake­ nemaan Suomeen. Täällä teidät sijoitettiin Rovaniemelle. Sieltä­ kin on kulttuurisesti ja maantie­ teellisesti aika matka kaupunkiin, jonka kulttuurin ja vapaa­ajan toimialaa nyt johdat. Mikä on mielestäsi sellainen kaupunki, jo­ ka kelpaisi esikuvaksi Helsingil­ lekin? ”Jos pitää valita, se on Tukholma. Sen merellissyyttä on hyödynnetty upealla tavalla keskusta-alueen ravintoloissa, satamissa ja laitureilla. Myös tapahtumista meillä voisi olla jotain opittavaa heiltä. Suomalaiset ovat laulukansaa. Ruotsalaisilla on Allsang på Skansen. Juuri sellaisen yhteislaulutapahtuman haluaisin Kasinonrannalle. Samalla käristettäisiin makkaraa ja vaahtokarkkeja.” Jos olen oikein ymmärtänyt, tuon idean toteutumiseen kannat­ taa varautua. Sinulla ja miehelläsi on vene Pajalahdessa. Se on kovin lauttasaarelaista. ”Totta. Saimme juuri pienen moottoriveneemme vesille On pientä luksusta ajaa omalla veneellä lähisaariin. Joskus menemme eväiden kanssa vain veneeseen istuskelemaan. Lauttasaaren myötä meri on tullut uutena elementtinä elämääni. Se on mielentila. Mikään ei lopu, kaikki vain jatkuu ja jatkuu. Kun minulla on jokin lukkotila, kävelen saaren rannoilla. On ollut hienoa olla mukana valmistelemassa Helsingin merellistä strategiaa, joka on yksi Helsingin kärkihankkeista.” Asiahan on äärimmäisen tärkeä. Ehkä merellistä strategiaa voisi kuitenkin arvostella syvällisyyden puutteesta. Sitä rasittaa jonkin­ lainen turistinäkökulma, vesibussilla-lähisaariin-syömään-jäätelöä ­näkemys. Eihän siinä mitään pa­ haa ole, mutta paneutuneempi ote mereen, vaikkapa kalastukseen, meriluonnon havainnointiin tai huviveneilyn edellytysten kehit­ tämiseen, puuttuu. Usein vasta merelliset harrastukset synnyttä­ vät kiinteän suhteen mereen, jo­ ka synnyttää halun myös varjella meriluontoa, ei ainoastaan nauttia siitä. ”Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että strategia kaipaa lisää syvyyttä. Luonnon ja ulkoilmassa vietetyn ajan merkitys kasvaa, se on nähty nyt koronaepidemiassa. Esimerkiksi laitureita pitäisi olla enemmän veneilijöille, ja niiden palveluita tulisi kehittää. Merellisten palveluiden yrittäjien toimintaedellytyksiä on parannettava. Nyt pandemia on ollut suuri huolenaihe alan yrittäjille. Näyttäisi kuitenkin, että juuri luontoon ja mereen liittyvät palvelut elpyvät ensimmäisenä.” Koivusaaren asemakaavaehdo­ tuksessa veneiden talvisäilytys­ paikkoja ei ole luvassa Koivusaa­ reen lainkaan. Se on kummallista merellistä strategiaa. ”Veneiden talvisäilytyspaikat ovat ikuisuuskysymys. Itse viemme veneemme Porvooseen, se on todella hankalaa. Fakta on, että kaupungin kasvun myötä jotkut palvelut myös heikkenevät. Toisaalta monet palvelut parantuvat. Lauttasaaressa esimerkiksi Kasinonrannan kehittämisen voi nähdä merellisen strategian sellaisena osana, josta ainakin minä olen ylpeä.” Monitoimitalo tarvitaan Pandemia­aika on osoittanut, kuinka äärimmäisen tärkeää on väljä kaupunkitila, vehreys ja luonto. Onko kaupungilla enää koronan jälkeen varaa nakertaa virkistyskäytössä olevia metsiä tai puistoja rakentamiselle? ”Päättäjänä olen hyväksynyt uuden yleiskaavan. On kuitenkin tärkeää, että luonnontilaisia rantoja puolustetaan ja metsiä ei kaadeta. Meidän pitää seurata, kuinka asukasluku oikeasti kehittyy, tuleeko tänne todella niin paljon asukkaita kuin on ennustettu. Nyt Vantaa kasvaa nopeammin kuin Helsinki.” Jan Vapaavuori lausui tuoree­ na pormestarina, että Helsingin kaupunginosien ominaislaatua tulisi vahvistaa. On vaikea nähdä, että yleiskaava tukisi Lauttasaa­ ren ominaislaadun vahvistamista. Jos Lauttasaaren väkiluku kasvaa lähes seitsemänkymmentä pro­ senttia vuoteen 2050, olemassa oleva vehreys uhrataan asuntora­ kentamiselle tai sitten on mentävä mereen. Tila ei riitä. ”Onneksi olemme vielä aika kaukana 40 000 asukkaasta. Asiaa pitää seurata. Ei kasvun tavoitetta voi sokeasti toteuttaa.” Lauttasaaressa erityisesti las­ ten ja nuorten määrä on kasvanut nopeasti. Ovatko palvelut ajan tasalla? ”Vaikka palvelutaso on saarella monella tapaa parantunut, tälle lapsija nuorisomäärälle erityisesti sisäliikuntapaikkoja on liian vähän. Kuplahalli Ruukinlahdessa paikkaa vajetta. Ja onneksi saimme vihdoin ja viimein tekojääradan, vaikka se vuodella myöhästyykin.” Minkälainen on Helsingin nuorisotilojen käyttöaste ny­ 6 4.6.2020 Nro 21 ERIKOISHAASTATTELU Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on kaartanut Kabulin, Moskovan, Rovaniemen, Käpylän ja Punavuoren kautta Lauttasaareen. Tänne hän haluaisi yhteislaulujuhlan ja monitoimitalon. Kuka Razmyar? Afganistanissa syntynyt Nasima Razmyar, 35, on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja apulaispormestari. Razmyar valittiin eduskuntaan keväällä 2015, mutta tultuaan valituksi apulaispormestariksi hän jätti edustajan paikkansa. Razmyar on aiemmin toiminut mm. Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana ja viestintäsihteerinä SDP:n eduskuntaryhmässä. Hän on suorittanut valtio-opin ja yhteisöpedagogin opintoja. Razmyar on naimisissa rahoitusalalla työskentelevän Johan Fagerin kanssa. Pariskunnalla on kaksi lasta. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Lahnalahden leikkipuisto ”Ja erityisesti sen liukumäki.» 2. Meri ”Joskus vain istumme veneessämme Pajalahden satamassa ja ihailemme sitä.” 3. Makers Kahvila ”Gluteenittomat vohvelit ovat herkkua.” Nasima, Lauttasaaresta
  • 7 4.6.2020 Nro 21 Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on kaartanut Kabulin, Moskovan, Rovaniemen, Käpylän ja Punavuoren kautta Lauttasaareen. Tänne hän haluaisi yhteislaulujuhlan ja monitoimitalon. Pormestari Jan Vapaavuoren vastaukset ovat Lauttasaari-lehden haastattelusta 16.8. 2018. Kaupunkiympäristötoimialan apulaispormestari Anni Sinnemäkeä haastateltiin Lauttasaari-lehdessä 12.12.2019. Molemmat haastattelut löytyvät Lauttasaari-lehden verkkosivulta lauttasaari.fi, sekä Lauttasaarilehden näköislehtiarkistosta osoitteesta lehtiluukku.fi. kyään. Ovatko nuoret kadonneet verkkoon? ”Käyttöasteet ovat korkealla tasolla. Myös Lauttasaaressa. Nuoret kaipaavat edelleen toisia nuoria, kohtaamiset verkossa eivät sitä onneksi korvaa. Esimerkiksi ilta-aikaan saarella ei ole tiloja nuorille Apajaa lukuun ottamatta. Täällä nuoret eivät juurikaan kokoonnu esimerkiksi metroasemalle tai vaikkapa Shellin nurkalle Heikkiläntielle.” Mistä se mielestäsi johtuu? ”Lauttasaaren nuorison keskuudessa korostuvat liikuntaharrastukset ja elinvoimaisuus, nuoret voivat täällä poikkeuksellisen hyvin. Mutta Lauttasaaressakin tarvitaan nuorille tukea. Nuorten mielenterveysongelmat ovat koko kaupunkia koskeva kysymys.” Kaupunki on sovitellut kirjas­ ton tontille Pajalahteen moni­ toimitaloa. Tarvitaanko saarelle sellaista? ”Kyllä. Lauttasaari tarvitsee tiloja, jotka palvelevat monipuolisesti alueen asukkaita. Monitoimitalon suunnittelussa voitaisiin harjoittaa rohkeaa ajattelua, esimerkiksi kirjasto ei olisi vain kirjojen lainaamista varten, vaan se toimisi alueen asukkaiden olohuoneena, osaksi voisi tulla esimerkiksi ravintolapalveluja.” Mitä mieltä olet Lauttasaaren kulttuuritarjonnasta? ”Täältä puuttuu kulttuurin keskus. Ehkä Lauttasaaren kartanosta voisi tulla sellainen. Uskon, että jos asetamme sen tavoitteeksi ja kehitämme vuoropuhelua kartanon omistavan Koneen säätiön kanssa, se olisi mahdollista.” Voisiko Lauttasaaren kulttuu­ ritoimintaa elävöittää siten, että kaupunki osoittaisi enemmän ta­ loudellista tukea aktiivisille, elä­ vää kaupunkiympäristöä luoville yhdistyksille? ”Kyllä. Koronatilanne näyttää sen, kuinka kovaan paikkaan vapaat toimijat joutuvat. Viime kädessä julkisella tuella on iso merkitys.” Osa johtamaasi toimialaa on museot. Minkälaisia suojelunar­ voisia kohteita näet Lauttasaares­ sa? ”Tällä kohtaa tietoni ovat valitettavan ohuet vielä, mutta esimerkiksi Lauttasaaren sillan valvomokoppi pitää säilyttää. Se olisi hieno tila vaikkapa Näin ennen saarella asuttiin -tyyppisille näyttelyille.” Enemmän tukea yhdistyksille Lauttasaari on perinteisesti ol­ lut kokoomuksen vahvaa aluetta. Viime vuosien vaaleissa erityisesti vihreät ovat kasvattaneet kanna­ tustaan saarella. Miltä poliittinen ilmasto saarella vaikuttaa sosiaali­ demokraatin näkökulmasta? ”Hyvä kysymys, mutta en näe erityistä yhtenäistä kokoomuslaisuutta tai poliittista vihreyttä Lauttasaaressa. Uskon, että täälläkin on paljon ihmisiä, jotka äänestävät ennemminkin henkilöä kuin puoluetta. Demarit ovat tehneet mielestäni hyvää työtä Helsingin kunnallispolitiikassa, mutta puolueen valtakunnallinen kuva ei ole ollut hyvä. Se on heijastunut menestykseemme kuntavaaleissa. Pääministerin vaihdos on tuonut muutoksen asetelmaan.” Kuinka vakaumuksellinen sosi­ aalidemokraatti olet, voisitko ku­ vitella kuuluvasi johonkin toiseen puolueeseen? ”Ehkä RKP:hen korkeintaan. Se tulee suomenruotsalaisen mieheni kautta… No, se oli vitsi. Kyllä puolueeseen liitytään poliittisen arvopohjan kautta, eikä se ole minulla muuttunut.” Lauttasaaren ja Helsingin edut eivät ole aina yhtenevät. Kuinka ratkot tätä ristiriitaa työssäsi? ”Tapani ei ole korostaa asuinpaikkaani joka käänteessä, mutta tietenkin kotipaikka seuraa mukana vaikuttamistyössä, jossa ajattelen kuitenkin ensisijaisesti Helsinkiä. Mielestäni kaupungin ja Lauttasaaren edut ovat verraten harvoin ristiriidassa, vaikka esimerkiksi voimakkaan kasvun tai terveysaseman kohdalla näin voi olla. Kasvavasta Lauttasaaresta ei kuitenkaan missään tapauksessa voi kevein perustein lopettaa terveysasemaa.” Lisää keskustelua Olet ajautunut pari kertaa julki­ seen nokitteluun pormestari Jan Vapaavuoren kanssa. Ensin kes­ kustatunnelista, nyt Lapinlahden sairaala­alueen kehittämisestä. Kuinka hyvin yhteistyö sinun ja Vapaavuoren välillä toimii? ”Kolmen vuoden aikana olemme vieneet satoja asioita eteenpäin yhdessä, ja sitten julkisuuteen nousee pari asiaa, joista olemme eri mieltä. Joskus pormestari näkee, että jokin asia on jo sovittu, vaikka se on lopullista poliittista päätöksentekoa vailla. Ei sen kummempaa. Jos huomaan, että jollain asialla ei ole menestymisen edellytyksiä valtuustossa, pyrin karttamaan tarpeettomia poliittisia näytelmiä. Ylimääräinen nokittelu ei anna kenestäkään hyvää kuvaa.” Kaupunginvaltuustossa on nyt lisäksesi enää kolme lauttasaare­ laista päättäjää, kun Elina Moisio lopetti valtuustossa. Miten yhteis­ työsi muiden lauttasaarelaisten valtuutettujen kanssa on sujunut? ”Moisio (vihr.) oli kulttuurija vapaa-aikalautakunnassa kanssani. Yhteistyömme toimi hienosti. Harmi, että hän vetäytyi valtuustosta. Mia Nygård (kok.) on usein yhteydessä liikuntapaikkoihin liittyvissä asioissa. Ihailen aktiivisia ihmisiä.” Keskustelevatko helsinkiläiset mielestäsi tarpeeksi kaupunkinsa kehittämisestä? ”Kaupunkilaiset saisivat olla kiinnostuneempiakin alueestaan. Toivoisin keskusteluun mukaan kaikenlaisia kaupunkilaisia, myös maahanmuuttajia. Tosin täällä Lauttasaaressa ollaan tietoisia kaupungin suunnitelmista ja päätöksistä, ja niihin osataan ottaa kantaa. Siinä varmasti näkyy edustamasi lehden ja Lauttasaari-Seuran työ.” Vuoden alussa kysyimme saa­ ren vaikuttajilta, millainen olisi unelmien Lauttasaari 2030. Sil­ loin vastauksesi myöhästyi. Nyt sinulla on uusi mahdollisuus. ”Toivon, että pidämme tarkan huolen saaren luonnosta, eli merestä, puistoista ja metsistä. Samaan aikaan palveluiden täytyy olla väestömäärän mukaisella tasolla. Arjen on sujuttava. Ja toivottavasti Lauttasaaren kartanosta muodostuisi saarelaisia kokoava kulttuurin keskus.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Jan Vapaavuori (kok.) pormestari Nasima Razmyar (sd.) apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) apulaispormestari I LAUTTASAARI Kesä löytyy Lauttiksesta! KAUPPAKESKUS LAUTTIS • LAUTTASAARENTIE 28, HELSINKI WWW.LAUTTIS.FI • ? & ? LAUTTIS • AVOINNA MA–LA 6–22, SU 9–22 Ravintoloita koskevan poikkeustilanteen aikana voit edelleen nauttia Lauttiksen ravintoloiden Pizzeria Lucan, Hanko Sushin, Jungle Juice Barin, Espresso Housen sekä Gateaun herkullisista aterioista tilaamalla ne mukaasi tai hyödyntämällä kuljetuspalveluita. Myös ravintoloissa on mahdollista syödä rajoitetuin asiakaspaikoin. Ravintolat kiinnittävät tarkoin huomiota turvallisuusohjeisiin. Lisätietoja Lauttiksen erikoisliikkeiden aukioloajoista, tilauksista ja kuljetuspalveluista löydät kunkin toimijan omilta verkkosivuilta tai some-kanavista. Kesäkuu tuo Lauttikseen aurinkoista paikallistunnelmaa! Pizzeria Lucan ja Hanko Sushin terassit ovat jälleen auki ja jäätelökioski palvelee. Pop-up -kauppa Laru Brand Store avattu Lauttasaarelaisten yritysten yhteisestä pop-up -kaupasta löydät paikallisten toimijoiden tuotteita mm. kirjoja, leluja, harrastusja käsityötuotteita, sisustustuotteita ja paljon muuta itsellesi tai lahjaksi! KAUPUNGINOSILLE LISÄÄ ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTA? ”Pyritty lisäämään esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta. Lähija kaupunginosademokratiaa on kehitettävä edelleen.” ”Mukaan oman alueen kehittämishankkeisiin, esimerkkinä liikuntapaikat. Ei muodollista päätäntävaltaa kaavoitukseen.” MERITÄYTTÖJÄ LAUTTASAAREEN? ”Koivusaarta lukuun ottamatta ei.” ”Järkevässä mittakaavassa kyllä.” RAITIOVAUNULINJA LAUTTASAAREEN? ”Mahdollinen Lauttasaaressa. Tärkeää, että liikenneyhteydet metrolle ja keskustaan sujuvat koko saarelta. ”Jossain vaiheessa.” ”Fiiliksenä kyllä. Sopii kantakaupunkimaiseen Munkkiniemeen, sopisi Lauttasaareenkin.” KOTKAVUORI SÄILYTETTÄVÄ PUISTONA? ”Ei ole mukava näyttää tälle keltaista.” ”Itse Kotkavuori tulisi säilyttää puistona, mutta alueelle voi tulla jotain täydennysrakentamista.” Pormestareiden liikennevalot Ratikka Lauttasaareen kiinnostaa kaikkia Lauttasaari-lehden haastattelemia kaupungin pomoja. Kyllä Ehkä Ei
  • 8 4.6.2020 Nro 21 ENNEN www.saarenlkv.fi Otavantie 3, 00200 Hki Saaren kiinteistönvälitys . NYT MYYNNISSÄ 1h+k+kph. 34 m . Vattuniemenkatu 14. 1977. Heti vapaa yksiö lasitetulla parvekkeella Valoisa ja hyväkuntoinen yksiö Vattuniemessä lähellä palveluita. Parvekkeen näkymät sisäpihalle länteen. Taloyhtiössä on juuri valmistumassa julkisivun saneeraus, jonka yhteydessä on mm. uusittu ikkunat. Energialuokka on F Varaa oma yksityinen esittely. Mh. 216 000€ 2013 2 Palvelemme lauttasaarelaisia luottamuksella ja ihastuen saaren asuntoihin. Mia Tarkiainen Yrittäjä Kiinteistönvälittäjä, Lkv 050 5436443 mia.tarkiainen@saarenlkv.fi TEKSTI Ville Elomaa Julius Tallberg halusi perustaa lauttayhteyden kaupungista ja raitiotien huvilasaaren sisäiseksi joukkoliikennevälineeksi. Raitiotie näkyikin kaupungin asemakaava-arkkitehti Birger Brunilan ja Tallbergin vanhimman pojan Gun­ narin laatimassa Plan öfver Drumsö -suunnitelmassa, joka julkistettiin maaliskuussa 1913. Hevosraitiotie rakennetaan Helsingin Raitiotieja Omnibusosakeyhtiö oli aloittanut raitioteiden sähköistämisen ja myi pois vanhat hevosraitiovaununsa. Näitä vaunuja Tallberg osti 200 markan kappalehintaan vuonna 1909. Viisi vaunua, osa umpinaisia, osa avoimia, ilmestyi myöhemmin Drumsön liikenteeseen. Kiskot rakennettiin keväällä 1913. Raitiotie alkoi nk. kartanon laiturilta Lohiapajanlahden pohjukasta ja jatkui sieltä nykyistä Tallbergin Puistotietä pitkin nykyisen Isokaaren alkuun ja sitä myöten Katajaharjuun paikalle, johon oli suunnitteilla Ennästorg -niminen pieni aukio. Drumsö Villastadin valmistuessa raitiotien oli tarkoitus kiertää Myllykallio ja toisen linjan mennä etelään, Vattuniemen suuntaan. Hevosraitiotie aloitti sunnuntaina 22. kesäkuuta 1913. Moottoriveneet kuljettivat matkustajat kartanon laiturille, josta he siirtyivät hevosraitiovaunuihin. Raitiovaunulla pääsi kätevästi samanaikaisesti avattuun Drumsö Casinoon. Lippu maksoi 10 penniä. Kommelluksiltakaan ei vältytty, juhannuspäivänä vaunu suistui kahdesti kiskoilta. Ensimmäisenä vuonna raitiovaunuliikenne kesti todennäköisesti vain elokuulle saakka. Keväällä 1914 neljänkymmenen miehen joukko alkoi rakentaa laituria höyrylautalle. Raitiotien kiskoja jatkettiin lauttarantaan, nykyisen sillan eteläpuolelle. Raitiotie ylitti matalan Lohiapajanlahden maakannasta pitkin. Drumsö-höyrylautta aloitti liikennöinnin 3.5. 1914 ja hevosraitiotie todennäköisesti samaan aikaan, vaikka lehti-ilmoituksissa se mainitaan vasta kesäkuun alussa. Raitiotie oli nyt noin 3,5 kilometrin mittainen. Kuljettajia ja hevosia Lautan ja raitiovaunun aikataulut sovitettiin yhteen. Aina kun lautta saapui Drumsölle, oli raitiovaunu odottamassa matkustajia. Lautta ja raitiovaunut ajoivat kolme kertaa tunnissa. Kaksi vaunuista kääntyi takaisin Casinon kohdalla, viimeinen vaunu jatkoi Katajaharjuun. Hevosraitiovaunuilla oli yhtä aikaa työvuoroissa arkisin kaksi kuljettajaa ja sunnuntaina kolme. Työpäivä oli kymmentuntinen. Hevonen sen sijaan juoksi kolme matkaa peräkkäin, jonka jälkeen sillä oli kuuden tunnin lepo. Kuljettaja Yrjö Eloheimo muisteli myöhemmin, että hevosia ei säästelty, mutta eivät ne kärsineetkään: ”Kovaa kyytiä me annoimme mennä, sellaista juoksua monta kertaa, että hienot naiset joskus hiukan kiljahtelivatkin. Eivät tosin itsensä vuoksi, mutta säälivät hevosta, jolla oli muka liian raskas kuorma. Mutta ei se työ raskasta hevoselle ollut, sen minä kyllä tiedän, kun niitä hoitamaan jouduin.” Kerran hevosraitiotietä jopa syytettiin eläinrääkkäyksestä. Heinäkuussa 1914 nimimerkki ”Djurvän” kirjoitti Lördagen-lehden yleisönosastossa, miten hevosparat nääntyvät vetäessään raskaita vaunuja ja pohti, kuinka monta hevosta mahtanee kyseisellä raitiotiellä olla loppuun ajettu. Väliaikainen ratkaisu Hevosraitiotie oli väliaikainen ratkaisu saaren joukkoliikenteeseen ja se oli tarkoitettu varsinkin Casinoon tulevien helsinkiläisten palveluksi. Jos huvilakaupunkisuunnitelma olisi toteutunut, raitiotie olisi varmasti ennen pitkää sähköistetty. Koska raitiotie oli lähinnä kesäpalvelu, vaunut eivät liikennöineet yhtä kauan kuin lautta. Vuonna 1914 ajettiin peräti marraskuulle asti, mutta vuosina 1915 ja 1916 kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Vuonna 1917 hevosraitiotie oli tullut jo vanhanaikaiseksi, eikä se enää houkutellut matkustajia entiseen tapaan. Liikenne ilmeisimmin jatkui normaalisti vain loppukesään saakka ja syyskuun puolivälissä se oli jo vähäistä. Syyskuun lopulla myrsky rikkoi osan radasta ja raitiotie lakkautettiin 1.10.1917. Julius Tallberg poistatti osan kiskoista ja myi ne sotatarvikkeiksi viiden markan kilohinnalla. Kaikkia kiskoja ei kuitenkaan purettu ja niitä saattoi nähdä paikoin 1950-luvullakin. Osa vaunuista päätyi huvimajoiksi lauttasaarelaishuviloiden pihoille. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Liikemies Julius Tallbergin yritti myydä Drumsön saarta Helsingille syksyllä 1912. Kauppoja ei syntynyt, mutta Tallbergilla oli takataskussaan jo toinen suunnitelma: Drumsöstä tulisi huvilakaupunki Kulosaaren tapaan. Hevosraitiotie – osa Tallbergin suurta suunnitelmaa Lippu vaunuun. Hevosraitiotievaunu todennäköisesti kesällä 1913 lähdössä kartanon laiturilta. BOKEN OM DRUMSÖ VILLE ELOMAAN KOKOELMA.
  • 9 4.6.2020 Nro 21 Tallberginkatu 1, Helsinki Ilmoitus Kulku Kaapelitehtaalle käy nyt Tallberginkadun porttikongin kautta Tanssin talon rakennushanke siirtyi toukokuussa uuteen työvaiheeseen, kun työmaa-alue laajeni Kaapelitehtaan sisäpihalle. Sisäpihan työt alkoivat purkutöiden val­ misteluilla, ja sisäpiha muuttui Kaape­ litehtaan museoiden päädystä portti­ konkiin asti työmaa­alueeksi 18.5.2020 alkaen. Kesän aikana sisäpihalla teh­ dään pihakannen muutostöitä, ja Kaa­ pelitehtaan uuden aulan ka ttaminen al­ kaa loppusyksystä. Kaapelitehtaan sisäpihalle johtava katettu kulkuväylä poistuu, ja kevyen lii­ kenteen kulku päädystä sisäpihalle estyy kokonaan rakennustöiden valmistumiseen asti. Jalankulkijat ja pyöräilijät ohjataan käyttämään Tallberginkadun puolella sijait­ sevaa porttikonkia. A­ ja E­porras jäävät työmaan sisään. Jatkossa kulku A­por­ taaseen tapahtuu B­portaan kautta, ja kulku E­portaaseen D­portaan kautta. Rajoituksia ja poikkeusjärjestelyjä ryhdytään purkamaan Kaapeliteh­ taalla turvallisuusseikat ja ohjeistuk­ set huomioiden kesäkuun alusta läh­ tien. Ravintola on jo auki, ja museot ja muut vuokralaiset avaavat ovian­ sa omien aikataulujensa mukaisesti. Osa Kaapelitehtaan kesäkursseista pystytään järjestämään suunnitellus­ ti. Tapahtumien osalta noudatetaan hallituksen linjausta, joka on voimas­ sa heinäkuun loppuun asti. Kevyt autoliikenne porttikongin kautta sisäpihalle on edelleen mahdollista, mut­ ta sisäpihalle ajoa on suositeltavaa vä­ hentää mahdollisuuksien mukaan. Sisäpihan pysäköintipaikat ovat työ­ maan laajenemisen vuoksi poistuneet käytöstä. Sisäpihalle jää kaksi invapaik­ kaa, kaksi lastauspysäköintipaikkaa sekä pyörätelineitä. Lue lisää ja katso uudet päivitetyt kul­ kukartat: www.tanssintalorakentuu.fi Elokuussa Zodiak – Uuden tanssin kes­ kuksella käynnistyy jo neljästoista kausi nykytanssikurssien ja työpajojen parissa. Zodiak tarjoaa tanssista kiinnostuneille henkilöille mahdollisuuden kokea nyky­ tanssia itse tehden. Zodiakin nykytans­ sikursseilla tanssitekniikan opettelu on toissijaista. Keskiössä on salliva ilmapiiri ja toive siitä, että jokainen voi omista läh­ tökohdistaan nauttia liikkeestä – ikä, tai­ to, kunto tai mahdolliset oman kehon ra­ joitteet eivät ole esteenä osallistumiselle, riittää että uskallat heittäytyä mukaan. Zodiakin kaikille avoimille kursseille ovat tervetulleita kaiken ikäiset tanssijat teini­ikäisistä senioreihin – tällä hetkellä vanhimmat osallistujat ovat yli 80­vuo­ tiaita. Kaikilla kursseilla liikutaan oman kehon lähtökohdista eli samalla kurssilla voi olla niin aloittelijoita kuin pidempään tanssia harrastaneita sekä esittävän tai­ teen ammattilaisiakin. Kun kurssille vaa­ ditaan erityisosaamista tai se on suun­ nattu vain ammattilaisille, kerrotaan siitä kurssiesittelyssä. Zodiakin kurssien ja työpajojen kestot vaihtelevat muutaman päivän intensiivikursseista useiden viik­ kojen kurssikokonaisuuksiin. Kurssiohjaajat ovat aktiivisia kotimai­ sella ja kansainvälisellä tanssikentällä toimivia tanssitaiteilijoita, ja heidän teok­ siaan nähdään usein myös Zodiakin oh­ jelmistossa. Kurssit ja työpajat avaavat näkökulmia nykytanssin eri praktiikoihin tai tietyn teoksen tematiikkaan. Liikkeel­ listen kurssien lisäksi ohjelmassa on usein myös monitaiteisia sekä teemoi­ tettuja kurssikokonaisuuksia. Keskeistä kurssi­ ja työpajatoiminnassa on se, että osallistujat ovat vahvasti läsnä aktiivisina toimijoina, vastavuoroisessa dialogissa ohjaajan kanssa. Syksyn kurssiohjelma julkaistaan Zo­ diakin uudistuneilla verkkosivuilla 3.6.2020. Samalla alkaa ilmoittautuminen. Zodiakin kurssikausi käynnistyy 17.8.2020. Zodiak seuraa tarkasti viranomais­ tiedotuksia Covid­19 epidemiaan liittyen, tanssistudioissa panostetaan hygieniaan, ryhmäkoot pidetään kohtuullisina ja tarjon­ nassa on huomioitu myös riskiryhmässä olevat järjestämällä etäosallistumismah­ dollisuus ja tarvittaessa kurssitarjonta voidaan laajemminkin järjestää erilaisin etämenetelmin. Ota yhteyttä, mikäli haluat lisätietoja. Toivottavasti tavataan syksyllä! www.zodiak.fi Zodiak – Uuden tanssin keskus Zodiakissa voi tanssia kuka tahansa KATRI NAUKKARINEN Sanna Kannisto tuo luonnon pysähtyneen kauneuden Suomen Valokuvataiteen museoon kesällä 2020. Taiteilijan huoli luonnontilasta tuottaa kauniita kuvia, joiden tavoite on synnyttää katsojassa tunnereaktioita. Maagiset luonnon asetelmat ikuistavat surullisen totuuden näistä luovumme hiljaa. Kesällä 2020 Valokuvataiteen museol­ la nähdään valokuvataiteilija Sanna Kanniston (s.1974) teoksia 20 vuoden ajalta. Näyttely Sense of Wonder on läpi­ leikkaus taiteilijan urasta, hänen pitkäkes­ toisesta kuvaustyöstään Etelä­Amerikan sademet sien tutkimusasemilla ja viime vuosien kuvausprojektista Hangon lintu­ asemalla. Kanniston työskentelyn pohjana on uteliaisuus luonnon monimuotoisuutta koh­ taan, voimakas halu luonnon havainnointiin ja tarkkailuun sekä moniaistillisen tiedon yh­ disteleminen. Hän on omaa kokoelmaansa keräävä tieteilijä­taiteilija, jon ka työsken­ telyä ohjaa läheinen yhteistyö luonnon­ tieteilijöiden kanssa. Samalla mukana on huoli luonnon monimuotoisuuden vähe­ nemisestä. Visuaalisesti kauniiden kuvien välityksellä Kannisto hakee katsojissa tunnereaktiota, jolla voi vaikuttaa myös asenteisiin. Näyttely pureutuu tieteen ja valoku­ van yhteiseen historiaan. Miten valo­ kuvan avulla on kerätty, dokumentoitu, kategorisoitu ja näytetty luontoa. Miten tiede on pyrkinyt valokuvan avulla pel­ kistämään ja vähentämään, irrottamaan kohteensa alkuperäisestä kontekstis­ taan. Näyttelyssä on esillä Sanna Kan­ niston teoksia vuosilta 2000–2020, vi­ deoteoksia sekä ennennäkemätöntä tai teilijan työskentelyn aikana syntynyttä dokumentaarista materiaalia. Näyttely on Kanniston laajin museonäyttely tä­ hän mennessä. Sanna Kannisto: Sense of Wonder 10.6.–13.9.2020 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu Liput 10/5 €, Museokortilla ja alle 18­vuotiaille vapaa pääsy www.valokuvataiteenmuseo.fi Luonnon pysähtynyt kauneus Sanna Kannisto: Days of Departure 2, 2015. SANNA KANNISTO
  • TAIDE Lasitaidetta 31.5., parturikampaamo Naxetin ikkunassa, Tallbergin puistotie 1A. Lauttasaarelaisen lasialan käsityöläisen Nina Lehosen ja hänen oppilaansa Raili Kyläheikkilän näyttely. Lehosen alaa ovat lasikorut ja lasimaalausten (mm. Tampereen tuomiokirkko ja Hviträsk) konservointi. Raili Kyläheikkilän työt ovat sulatuslasitekniikalla tehtyjä tauluja. Valon värit 6.6.-25.6. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6. Lauttasaaren kuvataiteilijoiden näyttelyssä sekä maalauksia että keramiikkaa. Näyttelyn taiteilijat ovat Sofia Amberla, Kristina Andersson, Diana Godenhjelm, Anne Järvinen, Angela Oker-Blom, Marja Paasio, Merja Penttilä, Veera Pirilä, Paula Pitkänen ja Leif Wikholm. LIIKUNTA Puisto­asahi 26.8. asti Kasinorannassa keskiviikkoisin klo 19. Perinteinen ilmainen puisto-asahi, ohjaajina asahin kehittäjät Keijo Mikkonen ja Yrjö Mähönen. Petankkia pelataan sään salliessa torstaisin klo 17 ja sunnuntaisin klo 11 Pajalahden puiston kentällä. Ilmoittautumista ei tarvita. MUUT Kesäruokailu 7.8. asti joka arkipäivä klo 12 kaikille alle 16-vuotiaille Lahnalahden leikkipuistossa, Lauttasaarentie 40a. Mukaan oma juomapullo ja lusikka/haarukka. Ruoka tarjotaan kertakäyttölautasista hygienian vuoksi. Kertakäyttölautasen saa leikkipuistosta. Lapsen ruokalautasta käsittelee vain ruoan jakaja suojahansikkain ja lapsi/huoltaja. Leikkipuistossa on runsaasti käsihuuhdetta käytettävissä, mutta on tärkeää, että lasten kädet on pesty kotoa lähtiessä. Ruokalistat ja tuoteselosteet julkaistaan Palvelukeskus Helsingin sivuilla. Ilmoittautumista ei tarvita. SEURAKUNNAT Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1. Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, 2 krs. Messu su 7.6. klo 11 Heusala, Viljamaa. Viikkomessu ke 10.6 klo 19 Kuusniemi, Viljamaa. Messu su 14.6. klo 11 Kuusniemi, Viljamaa. Viikkomessu ke 17.6. klo 19 Hannula, Viljamaa. Jumalanpalveluksessa saa olla paikalla samanaikaisesti maksimissaan 50 ihmistä. Jumalanpalvelukset striimataan livenä Facebookissa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19. Sieltä Lauttasaaren seurakunta löytyy nimellään. Kesän metsäkerho 1.6.-11.6. mato klo 9-11.30 yli kaksivuotiaille lapsille. Kerho lähtee Lauttasaaren kirkolta klo 9 lähialueille ulkoilemaan. Kerhossa syödään omat eväät, leikitään ja lauletaan. Kouluikäisten avoin kesäkerho 1.6.-18.6. ja 3.8.-7.8. klo 8-1 juhannuksen jälkeisellä viikolla klo 12-16. Kerhon ohjaajat järjestävät kouluikäisille puuhaa kirkon pihalla. Kerho on tarkoitettu 6-12 vuotiaille ja siihen voi osallistua yhden tai useamman viikon ajan. Ilmoittautuminen seurakunnan verkkosivuilla. Kesäkerhon hinta on 120 e/viikko/lapsi. Kesän keskusteluryhmä senio­ reille torstaisin Larunkulmassa 4.6.–2.7. klo 12-13.30. Pohditaan isovanhemmuuden voimavaroja ja jaksamisen rajoja. Kahvitarjoilu. Kesäkuun rantaillat nuorille yhteisöpastori Kristiinan ja vaihtuvan vieraan kanssa perjantaisin klo 1719 Kasinonrannalla, sateella Larunkulmassa. Musiikkia ja laulua. Lähdemme yhdessä rantaan Larunkulmasta klo 17. Kastepäivät su 7.6. ja su 21.6. klo 14 alkaen kirkon seurakuntasalissa ja juhlakahvit klo 15. Ilmoita lapsi, kummit ja vieraat 4.6. mennessä (7.6. tilaisuuteen) ja 18.6. mennessä (21.6. tilaisuuteen) p. 050 466 4150 tai Larunkulmassa päivystäjälle arkisin klo 9-15. Diakoniatoimiston päivystyspu­ helin palvelee päivittäin klo 9-21 puh. 09 2340 4318. Päivystävä pappi on tavoitettavissa päivittäin klo 9-21 puh. 09 2340 4302. Kirkon keskusteluapua Palvelevasta puhelimesta joka ilta klo 1824 puh. 0400 22 11 80. Helsinki­apu ikäihmisille -apu on suunnattu yli 70-vuotiaille ja palvelee arkisin klo 9-16 numerossa 09 310 10020. Helsinki­apu lapsiperheille tarjoaa apua pandemian tuottamaan haastavaan tilanteeseen, arjen hallintaan, kuormittavuuteen tai lasten kasvatukseen. Puhelinneuvonnan numero 09 310 15454 palvelee arkisin klo 9–12. Ruotsinkielistä palvelua maanantaisin kello 9–12. Numerossa on takaisinsoittopalvelu. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Andligt innehåll på ti 9.6. och tors 11.6. Facebook och hemsidan, på tisdag Månadsmässa och på torsdag Bibelläsning & psalm. Psalmandakt & sommarcafé ons 10.6. kl 14-15.30 i S:t Jacobs kyrka. Vi håller andakt och dricker sedan kaffe tillsammans i gemenskap. Johanneskyrkan är öppen mån– fre kl. 12–17 och lör–sön 12–15. På söndagar är en präst på plats i kyrkan om du behöver prata. Prästjouren är öppen varje dag 9–21 och nås på numret 050 477 7718. Diakonissornas kontaktuppgifter finns på hemsidan. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Herätyskokous su 7.6. klo 14. Kari Koskinen. Alkupiiri ke 10.6. klo 19. Richard Garam. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer rf. Sommarträffarna tors 11.6 kl 14 vid Casinostranden. Vi fortsätter med träffarna torsdagar till medlet av augusti. Allt beror dock på hur convid-19 läget fortsätter. Vi iakttar försiktighet, avstånd och hygien. Hoppas vi kan starta månadsmötena mån 14.9. kl 14 på Loru igen. 10 4.6.2020 Nro 21 Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. TAPAHTUU Larutorin rivi-ilmoitukset 8 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Lähiloma Lauttasaaressa tapahtumakalenteri 11.6.-6.8.2020 Hyviä kesähetkiä ja vierailukohteita löytyy lähempää kuin arvaatkaan. Tervetuloa viettämään lähilomaa Lauttasaaressa torstaisin 11.6.-6.8. kaikille avoimiin ja maksuttomiin kesä tapahtumiin. Ohjelmassa tuttujakin vierailukohteita, joista nostetaan esille yllätyksellisiä asioita. Luvassa kivaa yhdessäoloa kulttuurin, kisailun ja ulkoilun merkeissä kaiken ikäisille! 11.6. klo 18 Lauttasaaren historian kävelykierros. Lähtö Punaiselta huvilalta osoitteesta Kauppaneuvoksentie 18. Kävelykierroksen päätteeksi tarjoillaan iltajuoma kirkolla. 18.6. klo 18 Lauttasaaren kirkon ja sankari­ hautojen historiakierros. Mahdollisuus päästä kirkon torniin. Lähtö Sankarihaudoilta Isokaaren ja Myllykalliontien kulmauksesta. Kierroksen päätteeksi tarjoillaan iltajuoma kirkolla. 25.6. klo 13­16 Ohjatusti rantapelejä ja ­leikkejä lapsille sekä vanhemmille Särkiniemen uimarannalla. Klo 18 Lasten retki Lauttasaaren salaiseen ruutikellariin. Lähtö Särkiniementien eteläpäädyn parkkipaikalta. Myös aikuiset lasten kanssa tervetulleita! 2.7. klo 13­17 Kaikenikäisten kesäpäivä kirkonmäellä, suunnistuskisa aikuisille ja lapsille, lapsiparkki suunnistajille, grillausta, pientä purtavaa mehutarjoilulla, ohjattuja leikkejä ja pelejä sekä leikkimielistä kisailua eri ikäisille ja yhteisötaideteoksen valmistaminen kalliolla. Klo 18 Kävelyretki: Lauttasaaren arkkitehtuuria funkkiksesta jälleenrakentamiseen. Lähtö Mutterikahvilalta osoitteesta Lauttasaarentie 2. 9.7. klo 18 Promenad på Drumsö. Bekanta dig med Drumsös historia på en promenad guidad på svenska. Promenaden börjar vid Cafe Mutteri (f.d. Siris kiosk) på Drumsövägen 2. Efter promenaden serveras kvällsdryck vid St. Jacobs kyrka. 23.7. klo 13­16 Ohjatusti rantapelejä ja ­leikkejä lapsille sekä vanhemmille Särkiniemen uimarannalla. Klo 18 Kävelyretki: Kelkkamäestä kuvanveistäjään, Isokaaren alueen arkkitehtuuria ja historiaa. Lähtö Sankarihaudoilta Isokaaren ja Myllykalliontien kulmauksesta. Retken päätteeksi tarjoillaan iltajuoma kirkolla. 6.8. klo 18 Krenatöörejä ja rämäpäitä, Lauttasaaren sotahistorian kävelykierros. Lähtöpaikka Purjeentekijänkujan päästä. Suomenkieliset retket vetää Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmän puheenjohtaja, seurakuntaneuvoston jäsen Ville Elomaa ja Lauttasaaren yhteisöpastori Kristiina Hannula. Svenska promenaden 9.7. guidas av Bodil Liljeberg vars släkt har bott på ön i flera generationer. Enimmäisosallistujamäärä edellä mainituille retkille on 30 henkilöä. Kävelykierroksille on ilmoittauduttava ennakkoon. Ilmoittautumiset osoitteessa www.lauttasaari.fi. Mikäli olet ennakkoilmoittautunut, mutta et pääsekään paikalle, muistathan perua ilmoittautumisesi vahvistussähköpostin linkin kautta tai historia@lauttasaari.fi. Ennakkoilmoittautuminen alkaa aina 7 vuorokautta ennen retken alkua. Lisätietoja: Kristiina Hannula, yhteisöpastori, Lauttasaaren seurakunta, puh. 050 466 4150, kristiina.hannula@evl.fi LEIKKAA TALTEEN https://www.helsinginseurakunnat.fi/ lauttasaarenseurakunta.html.stx Hyvää kesää ja tervetuloa! VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRALLE TARJOTAAN Hyvä, täysin remontoitu 2h+avok+kph+p, 35.5 m2. Linjasan. Lahnaruohont. 7. Tied. p. 050 3200459 OSTETAAN Vanhasta Lauttasaaresta remonttikuntoinen 80-100m². Puh. 0407080885 /Marjut
  • 11 HIERONTAA 4.6.2020 Nro 21 www.hieronta-helsinki.com FB Valtuutettu hieroja H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 112 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA JA PARTUREITA PA PA’ S B I K E & P Y Ö R Ä H U O L T O Pelago, Frog, Fox, Specialized, Kona, Rocky Mountain, Saracen OLEMME AUKI 040 592 4664 / 040 545 6859 040 550 6834 / 041 546 3090 Ma-Pe 10-18, La 10-15 Lauttasaarentie 11 & 14 C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_v4.pdf 1 06/04/2020 19.39 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ JÄTTIVALIKOIMA LP&CD BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki KE 12-18 ja LA 11-16 UUSI OSOITE Melkonkatu 18 Puh. 0400 303 300 Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 27-31. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA KOKOUSTILAA Iso, laadukas tila vuokrattavissa 15-40 hlölle muutamaksi tunniksi päivisin ja iltaisin esim. taloyhtiöja perhetapahtumiin. Hyvät keittiöja WC-tilat. Melkonkatu 28. Tied. Is.tsto Larutalo 0400 818 241 Aika on karanteenissa olevilla katsoa mitä voisi kohentaa. Aurinko puutteet esiin tuo. Meillä osataan remontit ja maalaukset. FYSIKAALISTA HOITOA SIIVOUSTA TIETOKONEPALVELUT ETÄNÄ 050 590 9990 www.datatuki.fi IKKUNANPESUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Itälahdenkatu 18 A 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Jumpparyhmät Jalkahoidot Kotikäynnit Veteraanikuntoutus Fasciakäsittely Ma, ti, to, pe 9-16 GRILLIRUOKAA www.lauttasaari.fi FYSIKAALISTA HOITOA KAIZUN BISTRO Tallbergin puistotie 11, hiekkakentän vieressä ti-su 15-23 Tervetuloa! Lauttasaaren parhaat grilliruoat www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Koko aikataulu: saaristolaakarit.fi S-Market Itälahdenkatu Torstai 4.6. klo 15-18.30 Torstai 11.6. klo 15-18.30 Rokotukset nyt myös ulkona! Myös PNEUMOKOKKIrokote! LUE KORONATIEDOTE: www.saaristolaakarit.fi Yhteistyössä K-Supermarket Lauttasaari ja Westbest. Klo 20.00 mennessä tehdyt tilaukset toimitetaan seuraavana päivänä (ma-la) KATSO LISÄÄ: oravaxpress.com tai soita 0400 598 345 RUOKAOSTOKSET KOTIINKULJETUKSELLA LAUTTASAARESSA. Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Silkkiviskoosipuseroita ja muita uutuuksia! Ma-pe 9-18 La 10-14 Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327
  • 12 4.6.2020 Nro 21 ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki RUOH IS – lähelle on helppo tulla RUOH IS – lähelle on helppo tulla SUSHIT PALVELUSTA 22 95 kg Voimassa to-su 4.-7.6.2020 niin kauan kuin tuotteita riittää. Itämerenkatu 21, 00180 HELSINKI 09 685 9410 KLIKKAA www.verkkoapteekkihelsinki.fi & Itämerenkatu 21, 00180 HELSINKI 09 685 9410 KLIKKAA www.verkkoapteekkihelsinki.fi & MARJATORI AVATTU! JOKA PÄIVÄ TUOREET MARJAT PÄIVÄN HINTAAN % 010 538 2800. k-citymarket.fi Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI LIIKKEIDEN PALVELUAJOISSA SAATTAA OLLA POIKKEUKSIA! Koronapandemian aikana Sinua palvelevat: Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann • Eerikin Pippuri Fenno Optiikka • Hiusfashion • Hua Du Aasialaista ruokaa • Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta Kierrätyspiste • Mayor’s Gym 24 h • Musti ja Mirri • Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff KATSO www.ruohis.fi 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki HE-VI TARJOAA MYÖS GRILLATTAVAA PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10-18 KEITTOON, GRILLIIN, SALAATTIIN... Värin tai permiksen ottajalle LAHJAKSI 100 ml shampoo ja hoitoaine arvo 15,80 K T uott a j a ll e K i i tos O n ne a ä idil l e 1 . 5 . KCM Lihamestarin Mureat GRILLIPIHVIT porsaan ulkofileestä Suomi 12 95 kg HK Ehta Takuumurea naudan ULKOFILEEPALA n. 1 kg, Suomi 19 95 kg HK Maakarit Chef’s Special GRILLI MAKKARAT 260-330 g tai RAAKAMAKKARAT 280 g (10,88-13,81 kg) Ilman Plussa-korttia 3,99 pkt (12,09-15,35 kg) 3 59 pkt PLUSSA-KORTILLA Naapurin Maalaiskanan RINTAFILEET 600 g, Suomi (9,98 kg) Ilman Plussa-korttia 6,95 rs (11,58 kg) 5 99 rs PLUSSA-KORTILLA -13% Royal Greenland Kokonainen KATKARAPU 90-120 kpl/1 kg MSC pakaste (9,95 kg) Ilman Plussa-korttia 11,75 ps (11,75 kg) 9 95 ps PLUSSA-KORTILLA ERÄ Tuoreet KUHAFILEET Suomi. Säävaraus 24 90 kg Pirkka KESÄKURPITSA Espanja (4,98 kg) 1 49 kg Syöntikypsä AVOKADO 500 g Peru tai Etelä-Afrikka 2 49 rs Pirkka Valkoiset tai ruskeat HERKKUSIENET 200 g Suomi (7,45 kg) 1 49 rs TOMAATTI Suomi 99 kg APTEEKKI Hyödynnä nyt myös Ruoholahden verkkoapteekki osoitteessa www.verkkoapteekkihelsinki.fi UFF UUSI VALIKOIMA HIUSFASHION XXL-säästökoot 11, 90 kpl (norm. 24,90) Tarjoukset kesäkuun ajan MAYOR´S GYM 24h 3 kk treenikortti 99,Kesäkuun ajan uusille asiakkaille. 1 tarjous/asiakas. Ei sitoutumista. Postipakettien väliaikainen noutopiste Kauppakeskuksen ulkotorilla. Avoinna: ma-pe 10-20, la 10-18