• 30.1.2014 ? Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ? www.lauttasaari.fi ? Perustettu 1968 ? Nro 5 KERROSTALOKODIT KERROSTALOKODIT Vattuniemenkatu 18 72 m2 3h, k, p. Mainio perheasunto, josta päivittämällä unelmakoti. vh. 339.000 ? Taivaanvuohentie 12 66 m2 2h, k, p. Ylimmän kerr. muuttovalmis koti saneeratusta yhtiöstä. vh. 347.000 ? Hakolahdentie 6 60 m2 3h, k, p. Vapaa koti, loistava sijainti ja hulppeat näkymät! vh. 375.000 ? Puistokaari 19 53 m2 2h, k, p. Vapaa. Putket ja sähköt tehty. Hissitalo. vh. 257.000 ? TYÖTILAT Pohjoiskaari 29 60 m2 1h, kk. Heti vapaa 1. kerroksen huoneisto. vh. 119.000 ?. Katajaharjuntie 7-9 51 m2 2h, kk, p, Siistikuntoinen valoisa koti hissillisestä talosta. vh. 237.000 ? www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma I Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? P. (09) 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Punavuoreen? KT PUNAVUORI 182 m2 4 h, k, ruokasali, 2 x kph, erillinen wc Uudenmaankatu 36 A, Helsinki Ota avuksesi Kotiapu-Koralli Lauttasaaressa kotiapu on lähellä! Kotiapu-Korallin osaavat ja luotettavat työntekijät hoitavat kotisi kuntoon ammattitaidolla - ja kotitalousvähennyksin (www.vero.fi). Lisäksi saat meiltä ainutlaatuisen työtakuun: jos et ole tyytyväinen palveluumme, asia korjataan veloituksetta! Kotiapu-Koralli hoitaa puolestasi ? Siivoukset: viikko-, kausi- ja muuttosiivoukset. ? Muut kotityöt: ikkunoiden pesu, tiskaus, vaatehuolto, kukkien hoito, kaupassa käynnit. Kotiapu-Koralli Puh. 09 -2289 0502 Fax 09 -2289 0503 koralli@kolumbus.fi www.kotiapukoralli.fi Gyldenintie 3 00200 Helsinki KT PUNAVUORI 74 m2 2 h, k, lastenhuone, kph,wc, halli Albertinkatu 26-28 A, Helsinki Ylimmän 4. kerroksen huoneisto Lämminhenkinen keskustakoti 1800-luvun lopulla rakennetussa velattomassa yhtiössä. Huoneiston arvokiinteistössä. Huoneistoon 3 perustan muodostavat kaksi sisäänkäyntiä, joista yksi johtaa isoa huonetta ja halli, joka toimii erotettavissa olevaan ?yksiöön?. lukunurkkauksena. Rustiikkiset Yhtiö täysin peruskorjattu 80-luvun lautalattiat korostavat rakennuksen puolivälin jälkeen, mm. putket 2010. 1930-luvun henkeä. Mh./Vmh. 945.000 ? Mh./Vmh. 438.000 ? Tuomas Tapola, 040 565 5755 tuomas. tapola@crape.fi Tommi Karhula, 045 237 7066 tommi.karhula@crape.fi Crape Oy LKV Melkonkatu 14, 00210 Helsinki Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi Tarjouksessa hyviä unia. Uudistamme Hästens-osastomme, nyt myymälämalleja edullisesti. esim. Hästens Luxuria -parivuode, 180 x 200 cm, norm. 8.740,sis. BJ-sijauspatjan ja vakiojalat LLISESTI! TEITA EDU MALLIVUO NYT 5.995,- Hästens Store Helsinki, Lönnrotinkatu 11. Ma?pe 10?18, la 10?15, p. 020 7801 370. Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt + 1,49 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt + 16,56 snt/min Nro 5 ? 30.1.2014 hastens.com Lauttasaari www.vepsalainen.com 1
• Pääkirjoitus 30.1.2014 Meiltä ja muualta Koonnut: Irmeli Karhiaho Vapaasti virraten Kampelassa Vielä ehtii Tästä asiasta on puhuttu viime viikkoina paljon, joten pyydän heti alkuun anteeksi mahdollista jankuttamisen vaikutelmaa. Metro tulee, ja se on hyvä asia. Taisimme kuitenkin luulla, että matkantekomme muuttuu yhtäkkiä ihmeellisesti paljon sujuvammaksi ja nopeammaksi. Emme ottaneet huomioon, että oikeastaan pääsemmekin täältä aika kivasti sekä ?itään että länteen? nykyisinkin järjestelyin, pysäkkejäkin on ihan vieri vieressä ? liiankin kanssa. Joku muukin taitaa olla sitä mieltä, että metro muuttaa maailmamme kertaheitolla kumipyörillä hitaasti kulkevasta sujuvan raideliikenteen pikatahtiin. Nyt esillä oleva esitys tulevista liityntälinjoista aikatauluineen kuumentaa tunteita niin meillä kuin myös naapurissa Espoossa. Yhtäkkiä saammekin varautua huomattavasti pitempiin matka-aikoihin ja mahdollisesti useisiinkin vaihtoihin. Metrojunasta ja laiturista tehtiin lyhyt, sitä muistaakseni perusteltiin paikattavan todella tiheällä vuorovälillä. Mutta onko siitä hyötyä, jos metrolle pääsee nykyiseen verrattuna puolet harvemmin liityntälinjojen harvasta vuorovälistä johtuen? Eihän tässä näin pitänyt käydä. Usealle vannoutuneelle joukkoliikenteen kannattajallekin tulee kummasti mieleen ottaa oma auto käyttöön. Joko olet tutustunut omiin vakiosuuntiisi ja ?reitteihisi liittyviin linjasuunnitelmiin? Jos se on jäänyt tekemättä, nyt ovat viimeiset hetket käsillä. HSL vastaanottaa palautetta suunnitelmiin liittyen 2.2.2014 saakka. Vain kommentoimalla voit vaikuttaa eikä jälkikäteen purnaaminen välttämättä enää muuta mitään. Kysely on auki osoitteessa https://www.hsl.fi/linjastosuunnitelmat/ lansimetron-liityntalinjasto. Myös kaikki suunnitellut linjat ja vuorovälit selviävät sieltä. Olutravintola Kauniissa Kampelassa Lauttasaarentien ja Meripuistotien kulmassa on helmikuun ajan esillä Tuulikki Vienolan maalauksia. Näyttely on saanut nimekseen Vapaasti virraten ja näyttelyn avajaiset ovat lauantaina 1.2. kello 18.00. Tuulikki Vienola on asunut saarella vuodesta 1992 ja hänen töihinsä on päässyt tutustumaan muun muassa kirjaston näyttelyssä jokunen vuosi sitten. Tarkoitus on pistää pystyyn uusi näyttely kirjastoon huhtikuussa. Vienola on opiskellut kuvataidetta vapaamuotoisesti Helsingin Taiteilijaseurassa ja Työväenopistossa Kaapelitehtaalla. Hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin opiskelujensa yhteydessä. Katu oli Mechelininkatu Viime viikon lehdessä kerrottiin Kutsuplussasta, joka aloitti liikennöintinsä joulukuussa. Lauttasaari-lehden toimittaja kävi testaamassa Kutsuplussan ja ajoi sillä Katajaharjusta Marian sairaalaan. Artikkelissa mainittiin minibussin ajaneen Runeberginkadun kautta Mariaan. Tarkoin hoksottimin varustettu lehden lukija soitti toimitukseen ja ihmetteli, miksi ajettiin mut­kan kautta sairaalaan. Huomio oli oikea, sillä todellisuudessa ajettiin pikku pätkä Mechelininkatua ja käännyttiin siltä sairaalan pysäkille. Runeberginkadulla ei siis käyty. Samainen soittaja oli myös ihmeissään, eikö Kutsuplussaa voikaan napata lennosta tai soittaa kännykällä vaikkapa teatterin eteen. Ei voi. Kutsuplus pitää varata ennakkoon, samoin maksaa. Maksu tapahtuu matkakukkarosta, jonne rahaa on ladattu pankki- tai luottokortilta. Iäkäs soittaja manaili käytäntöä, sillä hänellä ei ole sen kummemmin tietokonetta kuin älypuhelintakaan ja arveli, ettei ole monella muullakaan hänen ikätoverillaan. Mielipide linjastosta mahdollista esittää Lauttasaaren kirjastossa järjestettiin viime torstai­ na tiedotustilaisuus, jossa esiteltiin Lauttasaaren bussilinjastoa sen jälkeen, kun metro on saapunut saarelle. HSL:n suunnitteluryhmän esitys kiinnosti lauttasaarelaisia. Suunnitelmat eivät lupaa hyvää lauttasaarelaisille jouk­ koliikenteen käyttäjille: linja 21V loppuu kokonaan, linjat 65 A sekä 66 A lakkaavat nykymuodossaan ja ne liikennöivät pääteasemiinsa Rautatientorilta lähtien. Vain yksi linja 21 ajaa Lauttasaaresta keskustaan Erottajalle. Lauttasaari-Seura antaa lausunnon asiasta ja se julkaistaan ensi viikon Lauttasaari-lehdessä. Jokaisella kansalaisella on kuitenkin mahdollisuus ilmaista kantansa liityntäliikenteestä osoitteeseen lansimetron_ linjastosuunnitelma@hsl.fi. Aikaa kommenteille on 2.2. saakka. Luultavasti mielipiteitä otetaan vastaan vielä määräajan jälkeenkin, sillä onhan kyseessä koko saarta koskeva todella mullistava iso asia. Hair Spotin kampaajat yhteisöllisiä Tjatigt eller inte, men nu tar tiden slut. Visst har du bekantat dig med HRTs plan över linjenätet i samband med västmetron? Om inte så har du tid till den 2. februari. Kommer vi att ha tillräckliga förbindelser till öst och väst? Är det verkligen ändamålsenligt att resetiden för många blir längre än idag? Om metron i sig är mycket snabbare så tar det olovligt mycket tid att ta sig ända till perrongen och därifrån ? och vart är det vi egentligen vill komma? Allt ligger inte i Kampen eller vid Järnvägstationen. Ta t.ex. den blivande högstadieskolan på Unionsgatan 2: idag kommer man ändå till 1 km avstånd från skolan med linje 20 (Nylandsgatan), närmare än så kommer man inte med allmänna trafikmedel. Möjligtvis kommer man ditåt i fortsättningen också med en ny linje från Hallonnäset. Men vill vi faktiskt att våra barn måste åka en timme tidigare hemifrån för att vara i skolan i tid? Med de föreslagna linjerna kombinerade med gläsare turintervaller kommer det att ta mera tid än idag. Därtill blir det ca 120 ungdomar som dagligen tar över bussen som anländer till Skillnaden ca 7.45. Det blir inte många andra som ryms med. Samma fenomen upprepas på eftermiddagen. Är det här nu helt färdigt och genomtänkt, undrar jag? Shama Österman Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen, perhetyöryhmän pj. LSS.perhetyoryhma@gmail.com www.facebook.com/lauttasaari-seura perhetyöryhmä Lauttasaarelainen Parturi-Kampaamo Hairspot tem­ paisi vanhustyön hyväksi ja vei kihartimensa ja hiuslakkansa Kannelmäen Palvelutaloon. Palvelutalossa järjestettiin Kannelmäen Kannesit, kirkkonummelaisen Riitta Jalosen tekemän - Mummot, muksut ja vaarit -pienoisdokumentin ensi-ilta ja asiakkaiden juhlakampauksista huolehti Outi Tarri tiimeineen. - Mielestäni on tärkeää jakaa ilon hetkiä vanhuksille. Ja koska he eivät pääse meidän luoksemme, päätimme mennä heidän luokseen. Paras palkinto oli se ilo, minkä pystyimme jakamaan eteenpäin. Päiväkodin ja palvelutalon yhteistyö sekä illan juhlallisuudet perustuvat täysin henkilökunnan sitoutuneisuuteen ja vapaaehtoistyöhön. Mitäs me lauttasaarelaiset! Outi Tarri ja palvelutalon asukas Anni. Tuuletustalkoissa Riki Sorsa Muusikko Riki Sorsaa, Lauttasaaren omaa poikaa on mahdollista kuulla livenä J. L. Runebergin päivänä 5.2. kello 18.00 kirkon Tuuletustalkoissa. Tuolloin Riki Sorsaa jututtavat seurakuntapastori Kristiina Kartano ja käsikirjoittaja Jonni Aho. Riki Sorsa muistetaan hiteistään Reggae OK, Haaveissaan vainko oot mun, Joki, Myrskyn silmä. Lehtihaastatteluissa Sorsa on kertonut avoimesti syövästä selviytymisestään ja hän on esiintynyt muun muassa kirkkokonserteissa. Viime syksyn kirjamessuilla Riki Sorsa valitsi Vuoden 2013 kristilliseksi kirjaksi Pauliina Rauhalan Taivaslaulun. Syksyllä ilmestyi myös Riki Sorsan uusi albumi Kun tunnet rakkauden 13 vuoden tauon jälkeen. Jaz­zista ammentava albumi sisältää sellaisia klassikoi- 2 Lauttasaari ta kuin Laiskotellen, Marraskuu, Joet tulvimaan itke ja Vippaa mulle viitonen. Runebergin päivän Tuuletustalkoot aloittaa Kutsuttuna kotikirkkoon ?sarjan, joka jatkuu siten, että Sorsa nimeää seuraavan Lauttasaaren kirkossa kuultavan vieraan. Kiinnostavia vieraskandidaatteja saarelta löytyy runsain määrin ja jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, kenet Sorsa kutsuu kirkon seuraavaksi vieraaksi. Tuuletustalkoot ovat matalan kynnyksen toimintamuoto, jonka avulla kirkko tulee tutuksi sellaisillekin, jotka harvemmin kirkkoon poikkeavat. Houkuttimena kirkkokäynnille saattavat toimia kiinnostavat ihmiset, kuten Kallion kirkossa on nähty. Siellähän ovat esiintyneet niin Tarja Halonen kuin Jari Sarasvuokin. Nro 5 ? 30.1.2014
• Silminnäkijä HSL:n tiedotustilaisuus iltapäiväoopperassa Kuva: Länsimetro Oy/ Helin & Co Arkkitehdit Kuten aina ennen odotettua tapahtumaa alkoi minua jännittää jo pari päivää aikaisemmin. Minkähänlainen tapahtuma se olisi. Olisiko siellä paljon väkeä. Huomasin, etten ollut ajatuksieni kanssa yksin. Kadulla tapasin ihmisiä, jotka pysähtyivät keskustelemaan kanssani. Kaikkien huulilla oli sama kysymys. - Oletko lukenut uusista linjoista? Järkyttävää! Tiedotustilaisuuteen täytyy mennä. Kuten oopperoissa yleensä oli tarinan juoni yksinkertainen. Libreton laatija ei ollut mikään kirjallinen nero. Samoja asioita toistettiin loputtomasti. Kokonaisvaikutelma jäi kaoottiseksi. Se oli toisaalta luonnollista. Esityksestä puutui kapellimestari. Solistit ja kuoro olivat eri vireessä. Unisoni harmonia ontui. Melodiat eivät aina olleet korvalle mieluisia vaikka korvaan tarttuivatkin. Tämä oli kai nyt sitä nykyoopperaa. Levottomasti nukutun yön jälkeen aloin siirtyä iltapäivällä jo hyvissä ajoin ennen kolmea kirjastoon. En taaskaan ollut yksin. Mo­nelta taholta käveli kirjastoa kohti ihmisiä pareittain tai yksin. Näyttivät olevan samanlaisia eläkeläisiä kuin minäkin. Kirjaston näyttelytilassa oli jo kuhina päällä paljoa ennen tilaisuuden virallista alkamisaikaa. Keskellä huonetta oli tauluteline ja sen kummallakin puolella suuri kartta, jonka äärellä HSL:n kolmen edustajan ympärillä oli innokasta puheensorinaa. Sisään tuli jatkuvana virtana lisää ihmisiä. Heti kello kolmelta sali oli aivan täynnä. Enimmäkseen vanhuksia tähän aikaan päivästä. Kaikki eivät enää mahtuneet taulujen ääreen. Syntyi keskustelevia ryhmiä eri puolille huonetta. Toiset kulkivat ympäri eksyneen näköisinä tungoksessa. Parhaimmillaan paikalla oli nelisenkymmentä henkeä. Monet poistuivat aika pian päätään puistellen. Puheensorina oli valtava. Havainnekuva Koivusaaren aseman Katajaharjun puoleisesta Sotkatien sisäänkäynnistä. Tunsin olevani kuin oopperassa kuuntelemassa teoksen kohokohtaa - tähtisolistien tertsettiä - jota kuoro säesti omalla osuudellaan. Solisteilla - sopraanolla, tenorilla ja baritonilla - oli oma tarina kerrottavana ja kuorolla omansa. Mitä ilmeisimmin ne olivat aivan eri tarinoita. Solisteilla oli nuottinsa Juhlaa kirkolla Musiikkia ja muuta maukasta tarjoillaan Lauttasaaren kirkolla sunnuntaina 2.2. kello 15.00 alkavassa Marjukka Anderssonin 60-vuotisjuhlassa. Ohjelmasta vastaavat Marjukka urkujensa äärellä ja Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro. Pöydät kattaa kauniiksi Marjukan monivuotinen ystävä emäntä Kaarina Autio. Marjukka on toiminut lähes puolet elämästään Lauttasaaren kanttorina, kirkkomuusikkona. - Täällä on ollut hyvä olla. Kirkon akustiikka on loistava, meillä on hienot soittimet ja hienosti toimiva yhteistyö musiikkiopiston, Lauttasaaren Laulajien, Lauttasaaren Orkesterin ja monen muun toimijan kanssa. Muusikot ja kuulijat ovat löytäneet Lauttasaaren kirkon. Parhaita työni kannattelijoita ovat saarelaiset, joiden positiivinen asenne kantaa ja innostaa minua tehtävässäni, Marjukka Andersson sanoo. Leif Andersson Marjukka ja kotipihan omenapuulajike nimellä Malus Marjukka. - Tervetuloa kaikki ystävät juhlaan! Paras lahja, jonka voit antaa, on läsnälosi! huudahtaa kanttorimme. Runebergin lempeä Jumala hänen virsiensä valossa Runebergin päivää vietetään helmikuun 5. päivänä. J.L. Runebergistä virrentekijänä keskustellaan heti seuraavana päivänä 6.2. kello 12.00-13.30 seurakunnan torstaipiirissä. Keskustelua johtaa aiheeseen perehtynyt Seppo Väisänen. - Tutkimus ei ole arvostanut Runebergin virsiru­noutta riittävästi, vaikka Runebergin virret ovat sekä sisällöltään että muodoltaan erittäin onnistuneita ja kauneudessaan vertaansa vailla. Voi hyvin sanoa, että jo pelkästään Runebergin virret olisivat jättäneet hänen nimensä niin meidän kuin Ruotsin kirjallisuuteen, arvioi Väisänen. Monet Runebergin virsistä ovat suuren yleisön rakastamia ja kuuluvat ehdottomasti virsien valioihin. Sellaisia ovat ainakin: On Nro 5 ? 30.1.2014 - Vetäkää viivat planssienne yli! - Homma on hanurista! - Mihin voi kirjoittaa nimensä? - Bevara linjerna! - Se tulee, sille ei voi mitään - mukautukaa saakeli! - Jäi käteen osallistumisvaje! meillä aarre verraton, Taivaat kaikki valtiaansa, Mä silmät luon ylös taivaaseen ja Sun kätes, Herra, voimakkaan. Tämä valikoima antaa kuvan Runebergin monipuolisuudesta myös virsirunoilijana. - On syytä korostaa sitä, että muotokauneuden lisäksi Runebergin virret ovat aihepiirin laajuuden vuoksi ylittämättömät. Häneltä löytyy virsi vaikkapa lähimmäisen rakkauteen ja luonnon suojelemiseen; usein ennen muita ja minusta teologiselta sisällöltäänkin parempana. Seppo Väisänen kehottaa saapumaan Torstaipiiriin kuuntelemaan kansallisrunoilijamme iloisia virsiä, jotka eivät aina sopineet suoraan käännettäviksi ?saloseutujen? Suomen suo­ menkieliseen virsikirjaan. tauluissaan. Kuoro improvisoi vaikuttavalla volyymilla upottaen alleen solistien aariat. Sanoista oli vaikea saada selvää. Välillä äänenpainot nousivat lähelle falsetin tasoa. Erotin joitain yksittäisiä irtosäkeitä: - Onko tämä se tilaisuus? - Eikö ole mitään yleistä esitelmää? Toisaalta tuli mieleen messujen näyttelyosasto, jossa esittelijäparat korvat punaisina yrittävät pakkomyydä epäsuosittua tuotetta. Karamellejakin oli tarjolla isossa kulhossa. Ne­ kään eivät näyttäneet menevän kaupaksi. Poistuin paikalta mietteliäänä kellon lyötyä neljä. Silloin väki oli jo harventunut. Tajusin, että ensimmäinen akti - ehkä dramaattisin oli ohi ilman bravo-huutoja. Mutta ooppera oli vielä jatkuva kolmisen tuntia uusilla näytöksillä. Yhdestä asiasta en kuitenkaan päässyt selvyyteen. Oliko tämä opera buffa vai opera seria? Kutsu Yhteisvastuukeräykseen Lauttasaaren seurakunnasta on postitettu tietoa alkavasta Yhteisvastuukeräyksestä. Keräyksen avaa Tasavallan Presidentti tulevana sunnuntaina. Keräyshaasteen lisäksi loppuviikon aikana postin jakamassa kirjeessä on kevätesite seurakunnan toiminnasta. Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin kansalaiskeräys. Keräyksen kohde vaihtuu vuosittain. Lauttasaarelaiset ovat olleet viime vuosina aktiivisimpia osallistujia Helsingissä. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä parannetaan suomalaista saattohoitoa ja tuetaan Guatemalassa yhteisöjä kehittämään toimeentuloaan. Suomessa yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto, jonka turvin jokainen kuoleva voi saada hyvää saattohoitoa riippumatta asuinpaikastaan. ?Lahjoita hyvä kuolema? mainokset ilmestyvät ensi viikolla kadunvarrelle ja lehtiin. Mainoksia on syystäkin arvioitu koskettaviksi. Niitä katsoessa tekee kuitenkin yhden tärkeän havainnon ja toivottavasti monen kohdalla toteutuvan tilanteen: kuvissa kukaan ei ole yksin kuolemansa kanssa. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla terveydenhuollon ammattilaisille järjestetään saattohoitokoulutusta ja perustetaan saattohoidon Lauttasaari Seurakunnan kevätesitteen taittanut ruoholahtelainen Vesa Pesonen piirsi kannen kuvan Vattuniemen kärjestä. konsultaatiojärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden että omaisten tarpeisiin. Yhteisvastuukeräyshaasteen lisäksi posti jakaa tänään ja huomenna lauttasaarelaisiin seurakunnan koteihin kevätesitteen. Esite sisältää sivukaupalla mahdollisuuksia toimintaan. Esitteen sisältöön on mahdollisuus tutustua myös seurakunnan nettisivujen kautta. Kevätesitteen sivuilta löytyy myös esimerkiksi aie, jolla toivotetaan tervetulleeksi muualta maailmalta Lauttasaareen muuttaneet. Ulkomaalaistaustaisia asuu saarella nykyisin jo satoja, ehkä joku kuuluu sinunkin tuttavapiiriisi. Auttaisitko kutsumalla heitä mukaan Lauttasaaren kirkolla alkavaan englanninkieliseen toimintaa? Kevätesitteessä on lisätietoja englanninkielisestä toiminnasta sekä paljosta muusta kevään aikana toteutuvasta. Juha Rintamäki kirkkoherra Lauttasaaren seurakunta 3
• Lukijan ääni Lukijan kamerasta Karl Gustav Storgårds Miksei bussin lämpöön pääse? Nyt kun pakkaset vihdoin ovat saapuneet, ihmetyttää Erottajalla bussin 20 käytäntö. Bussiin ei pääse kuin muutama minuutti ennen matkan alkua, vaikka kuski istuisi paikallaan ja matkustaja olisi kylmästä kankea. Sääntöjen mukaan kuulemma vasta kolme minuuttia ennen matkaa pääsee bussiin. Kuitenkin päivisin busseja menee harvaksel­ taan ja seisominen pakkasessa tai miksei syksyllä sateessakin on keljua ja ikäihmisille suorastaan vaarallista. Ihmettelen kovasti, miksei bussiin pääse, vaikka se jo olisi lähtöruudussa. Sama ongelma koetteli aikoinaan Erottajalla bussin 20 matkustajia, kunnes valtuutettu Seppo Kanerva puuttui asiaan. Hänen ansiostaan ylemmältä taholta tuli määräys, että busseihin on päästettävä sisään, jos ne kerran ovat pysäkillä. Kuka puuttuisi nyt peliin? Kaksikymppistä käyttävä Isokaarella asuva Lauttasaaren vesitorni on komea näky ja soisi sen säilyvän maamerkkinä myös tuleville sukupolville. Vesitornin puolesta voi nimensä kirjoittaa nettiadressiin tai käydä Punaisella Huvilalla (Kauppaneuvoksentie 18) pistämässä nimensä adressiin. Linkin nettiadressin löytää osoitteesta www.lauttasaari.fi Bussilinjat tarpeen metron tultua Seppo Väisäsen kommentti metron syöttö­ liikenteestä Lauttasaari-lehdessä 23.1. on tär­ keä. Ajaako Lauttasaari-Seura näiden uusien ongelmien ratkaisemista asukkaiden etu­ jen kannalta? Kampin keskukseen, rautatieasemalle ja Erottajalle tarvitaan selkeät vaihdottomat yhteydet. Maaseutubusseihin ja junille menevillä on kantamuksia, joiden kanssa metrosähläykset ovat todellinen ongelma. Että mentäisiin välillä metroon muutamaksi minuutiksi ja taas portaita ylös kantamusten kera. Nuorille voikin sopia, mutta meitä ikäihmisiä on paljon Lauttasaaressa. Sitä paitsi Marian sairaalan tilat tulevat toimimaan jatkossakin jossakin muo- dossa, sinne pääsyä tarjotut linjat eivät palvele. Tarvitaan nykymuotoiset 21V ja 20 (palvelee myös saaren sisäistä liikennettä, apteekit, marketit) sekä linja 21B Erottajalle. Tärkeää on päästä eri puolelta saarta Kamppiin, rautatieasemalle ja Erottajalle. Etu-Lauttasaari on oma ongelmansa, joiden ratkaisu vaatii juuri näitä linjoja. Toivon, että Lauttasaari-Seuralla on resursseja tähän soppaan. Voisitte oikeastaan jo jättää vesitornijutut vähemmälle. Raimo Mäkelä Mikäli et saa lehteä kotiisi, Lauttasaarilehden voi noutaa esim. seuraavista paikoista: ? West Best, Ostoskeskus ? S-market, Ostoskeskus ? K-Ekstra, Lauttasaarentie 5 ? Keskusapteekki, Lauttasaarentie 35 ? K-supermarket, Kiviaidankatu 2 ? Kirjasto, Pajalahdentie 10 ? R-kioski, Isokaari ? S-market, Itälahdenkatu 28 ? Nordea, Gyldenintie ? Siwa, Isokaari 9 ? K-Ekstra, Isokaari 42 ? Ruoholahden kauppakeskus Kello- ja kultasepänliike Lauttasaaren ostoskeskuksessa Lauttasaarentie 28-30, Puh. 09-621 5150 POISTOMYYNTI Kaikki -30% Auki ma- pe klo 10- 18, lauantaisin suljettu www.lumon.fi/kampanja Lauttasaari-lehti on luettavissa myös netissä. Lauttasaari-Seura julkaisee lehden näköisversion osoitteessa www.lehtiluukku.fi Lehti löytyy joko hakemalla valikosta lehden nimi tai valitsemalla aihealueesta Kaupunkilehdet. Nyt parveke- ja terassilasit talvialennuksessa! Soita ja tilaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti! P A R T U R I P. 6 7 6 9 8 5 Tallbergin Puistotie 1 00200 Helsinki 4 Lauttasaari Puh. 020 7403 200 info@lumon.fi -15 % talvihankintaetu on voimassa 1.1.-28.2.2014 tehdyille lasiterassi- ja parvekelasitarjouksille, jotka johtavat tilaukseen kampanja-aikana. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Nro 5 ? 30.1.2014
• Saaren oma poika RIKI SORSA Tervetuloa kuulemaan saaren omaa muusikkoa Riki Sorsaa Runebergin päivänä seurakuntasaliin (kirkkosalin viereiseen kahvitilaan) 5.2. klo 18.00 kirkon tuuletustalkoissa! Mitä sana ?kirkko? tuo Rikin mieleen, millaisia sisältöjä hän siltä toivoisi? Entä mikä mahtaa olla Rikin lempivirsi? Haluaisitko kuulla sen? Tämä ja moni muu asiaa selviää Rikin haastattelussa, jota toteuttavat lauttasaarelaiset hekin, Kristiina Kartano (pappi, perheenäiti) ja Jonni Aho (käsikirjoittaja, verbaaliakrobaatti). Mahdollisuus osallistua viikkomessuun klo 19.00. Toinen Kenet kutsuisit ?ilta on tulossa tiistaina 1.4., vieraana mm. muusikko Tommi Kalenius. UUSI KOHDE! 58 m2. Lauttasaarentie 20. Valoisa ja kaunis tilaihme! 3H, AVOK, SAUNA + LASIT. ETELÄPARVEKE. Hissitalon 4/7 krs. Tähän kotiin ihastut! Hp. 294.000 ?. UUSI KOHDE! 36 m2. Lielahdentie 3. Tehokkaat neliöt! Hyväkuntoinen 2H, K, SUIHKU, WC. Talon suuret korjaukset on tehty! Keskeinen sijainti. Sijoittajalle! Hp. 198.000 ?. UUSI KOHDE! HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 3 % (sis. ALV 24 % ja kaikki kulut). Nro 5 ? 30.1.2014 63 m2. Pajalahdentie 7. Valoisa ja tilava kulmahuoneisto 2H, K, KPH + PARVEKE. Erinomainen sijainti etu-lauttasaaressa! Talon putket pinnoitettu. Hp. 298.000 ?. Lauttasaari 5
• L auttasaaren yhteiskoulussa on käynnistynyt pilottihanke Yllätetään yhteiskunta. Tavoitteena on saada sekä oppilaat että opettajat liikkumaan omilla ehdoillaan, hauskasti ja ilman suorituspaineita. Teksti ja kuvat: Irmeli Karhiaho Viikko sitten torstaina Lykissä aloitettiin ko­ko kevään kestävä Yllätetään yhteiskunta ?hanke. Mukana pilottihankkeessa on koko koulu. Tarkoitus on näyttää pitkää nenää ennakkoasenteille, joissa nuoret mieleltään vähän liikkuvaksi netissä notkuvaksi porukaksi. Yllätetään yhteiskunta ?ryhmä uskoo, että jokainen nuori haluaa liikkua, kunhan hänelle annetaan mahdollisuuksia tehdä se omilla ehdoillaan, hauskasti ja ilman kilpaurheilun asettamia paineita. Potkua hankkeelle olivat antamassa pilotin tukijoista imitaattori Jarkko Tamminen, olympiamitalisti Tuuli Petäjä-Sirén ja rock-yhtye The 69 Eyesin rumpali Jussi Vuori sekä yhteiskoulun rehtori Maarit Paldanius. Keskeinen rooli hankkeen toteutuksessa on Lauttasaaren Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Keijo Mikkosella. Mikkosella olikin kerrottavanaan ilosanoma oppilaille: hänen pyörittämänsä Liikuntakeskus, Lady Line ja Veto-sali ovat oppilaitten vapaassa käytössä iltapäivisin. Lisäksi uima­ hallia saa käyttää ilmaiseksi koulupäivien jälkeen. Esimakua tulevasta Mikkonen antoi vetämällä lyhyen session asahia. Koko jumppasali oli täysillä mukana ja enemmän kuin innoissaan. Hyvä esimerkki liikunnan tuomasta positiivisuudesta on eittämättä Lauttasaaressa asuva Tuuli Petäjä-Sirén. Hän on yhteiskoulun kasvatteja ja Vuoden 2013 Suomen paras urheilija. Petäjä-Sirénillä oli kainalossaan kuukauden ikäinen tyttövauva. - Tultiin tutustumaan tulevaan kouluun, vitsaili Tuuli ja kertoi muistavansa koululiikunnasta erityisesti sähäkät aerobic-tunnit. Edellispäivänä Miami Beachin auringosta kotiutunut, ruskettunut ja lihaksikas rumpali Jussi Vuori paljasti inhonneensa kouluvuosinaan liikuntaa. Erityisesti Cooperin testi tuntui tyhmältä ja Jussi ihmettelikin, vieläkö niitä kouluissa tehdään. Tehdäänhän niitä, kertoi koulun jumppamaikka. On suorastaan ihme, jos tämä porukka ei tartu haasteeseen: oppilailla on ilmainen sisään pääsy Lauttasaaren Liikuntakeskukseen, Lady Lineen, Veto-salille ja koulun uimahalliin. Hyvä fiilis liikunnasta - Kun olin teidän iässänne, ei liikunta kiinnostanut pätkääkään. Halusin soittaa vain rumpuja. Myöhemmin huomasin, etten pysty hoitamaan hommaa, jos en pidä kunnostani huolta. Niinpä The 69 Eyesin Jussi on nykyisin hurahtanut juoksuun. Miamin matkallakin rannat tulivat tutuiksi juosten. - Parhaimmat ideat syntyvät juoksulenkillä. Se on mun hetki. Olen vain itseni kanssa, en kenenkään muun. Kun esiinnyn, jaan sen hetken jaan teidän kanssanne. Rehtori Maarit Paldanius kannusti omalla esi­merkillään oppilaita liikunnan pariin. Paldanius kertoi harrastavansa pilatesta, mindfullnesia, asahia sekä vesijuoksua ja sauvakävelyä. - Harrastan sellaisia lajeja, joita voi harrastaa aina silloin kuin siltä tuntuu eli useimmiten itsekseni. Liikkumiseni mottona on, että pitää tulla hyvä fiilis. Liikunnalliset miehet Jussi Vuori ja Keijo Mikkonen tapasivat yhteiskoulun pilottihankkeen startissa viikko sitten. 6 Paldaniuksen lisäksi Yllätetään yhteiskunta ?hankkeessa ovat mukana opettajat. Kaikille opettajille tarjotaan asahi-koulutusta. Parikymmentä on jo koulutettu. Fiilisliikkuminen viedään siis oppitunneille ? saattaapa olla, että jatkossa kesken matikantunnin vedetään hetki asahia. Siinä aivot virkistyvät ja ajatus alkaa kulkea. Yllätetään yhteiskunta ?pilottia varten tehtiin taustayötä oppilaitten parissa ja kartoitettiin, millainen liikunta heitä kiinnostaisi. Kyselyssä selvisi, että lukiossa liikutaan paljon enemmän kuin ennakkoon osattiin olettaa. Yläasteella sen sijaan liikunta ei ollut kovinkaan suosittua lukuun ottamatta uintiryhmiä. Ryhmät uivat kymmeniä tunteja viikossa koulun uimahallissa. - Etenkin lukiolaisia kiinnosti kuntosalille pääsy ilmaiseksi, uinti koulussa ilmaiseksi ja uusien lajien kokeilu yhdessä kavereitten kanssa, kertoo kartoitusta tehnyt Matias Peltonen. Peltonen kehuu hanketta loistavaksi ja on saanut oppilailta innostunutta palautetta. Peltonen ei itse oikein ennätä harrastaa liikuntaa, sillä koulu vaatii paljon aikaa. - Mutta menen takuuvarmasti uimaan sekä kokeilemaan uusia lajeja Liikuntakeskukseen. Kick-off-tapahtumaan kannustamaan oppilaita liikunnan pariin oli kutsuttu myös Duudsonit ja Sotshin olympialaisiin matkaava alppihiihtäjä Marcus Sandell. He olivat kuitenkin estyneitä, eivätkä päässeet paikalle. Mutta kenties tapaamme heidät kevään mittaan Lykissä, sillä projektihan jatkuu hamaan kevätjuhlaan saakka. Jo on kumma, jos liikunta ei kiinnosta! Varsinkin kun sitä voi harrastaa ilmaiseksi kolmella eri salilla ja koulun omassa uimahallissa. Nyt pallo on lykkiläisillä. Tuuli Petäjä-Sirén, kuukauden ikäinen tyttövauva ja Maarit Paldanius osallistuivat Yllätetään yhteiskunta -projektin aloitustapahtumaan. Lauttasaari Nro 5 ? 30.1.2014
• Otto Wille Kuusinen pääsi suurelle näyttämölle Y llättäen Otto Wille Kuusisesta on tullut ajankohtainen. Hänestä on juuri ilmestynyt elämäkerta ja kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa näytelmä Toveri K. neet puhdistukset tulivat heille täytenä yllätyksenä, koska useat olivat nimenomaan Stalinin ja sosialismin innokkaita kannattajia. Yllätys oli myös, että rangaistus saattoi koskea koko perhettä kuolemantuomion tai vankileirikarkotuksen muodossa. Antero Uitto kertoo ryhtyneensä keräämään suomeksi ilmestynyttä neuvostokirjallisuutta yli 30 vuotta sitten. Suurin syy, miksi Kuusinen ei lähtenyt puolustamaan suomalaisia, oli se että suun avatessaan olisi saattanut itsekin joutua teloitettavien listalle. - Hän pysyi hiljaa, vaikka vangitsemiset ja jopa surmat osuivat myös hänen omaan perheeseensä. Hänen puolisonsa Aino sai vankilatuomion, josta seurasi 17 vuoden van­kilakierros. Aino-vaimolla on merkittävä rooli Toveri K. näytelmässä. Teksti ja kuva: Hilkka Kotkamaa Tietokirjailija Antero Uitto on kirjoittanut kirjan, jota voi kutsua kulttuuriteoksi ja tulevaksi klassikoksi. Hänen ansiostaan Otto Wille Kuusinen on saanut vihdoin 50 vuotta kuolemansa jälkeen oman elämäkerran Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen (Paasilinna, 2013). Kyseessä on varsin kiistanalainen henkilö, jonka elämäkertaa on pidetty vaativana, jopa uhkarohkeana tekona. - Mannerheimista on tehty 150 kirjaa, mutta Kuusiseen ei kukaan ole rohjennut tarttua. Vieläkään ei ole yksimielisyyttä monista hänen toimistaan, ei edes siitä, onko hän petturi vai sankari, sanoo Antero Uitto, pitkäaikainen lauttasaarelainen ja monesti unohdettujen historiallisten aiheiden kirjallinen tekijä. - Mielestäni O. W. Kuusista voi pitää suomalaisen politiikan mustana ikonina, joka oli ja on erittäin vihattu henkilö. Toki joidenkin mielestä hän on edelleenkin sinnikäs työväen puolustaja. Enemmistön mielestä kuitenkin maanpetturi, Suomensyöjä. Kirjan ilmestyminen osui sattumalta toiseen isoon tapahtumaan: Helsingin kaupunginteatterin alkuvuoden suuren näyttämön ensi-iltaan Toveri K, jossa toveri Kuusisen roolissa on itse Asko Sarkola. Tämä historiadraama kertoo Josef Stalinin neuvonantajan vaiheista diktaattorin lähipiirissä. Vinkeän terävässä, mutta myös viihdyttävässä näytelmässä Stalin hallitsee terrorillaan sekä kansaa että Kremlin sisäpiiriä. Elämä on veitsenterällä kulkemista ja Kuusinen tietää työnsä vaarat tasan tarkkaan. Omaa henkeä on varjeltava varoen ja uhrautuen, sillä työtä kommunismin maailmanvalloituksen puolesta ei mikään saanut häiritä. Toveri K puolustaa aatetta, eikä yritä pelastaa vainoilta edes perheenjäseniään. Antero Uiton tekemä Kuusisen elämäkerta keskittyy vuosiin 1917-1949. Nuoruus käsitellään parillakymmenellä sivulla. Varsinainen asia alkaa kansalaissodasta, vallan­ku­­mouksesta ja Myös poika Esa Kuusinen joutui vaimoineen 30-luvulla vankileirille. Kun talvisodan jälkeen perustettiin Kuusisen kansanhallitus, siihen tarvittiin suomalaisia, huomattiin että vain harva heistä oli enää hengissä. Vankileiriltä haettu Esa toimi Terijoen hallituksen epävirallisena sihteerinä. Terijoen hallitus oli nukkehallitus. Se ei ehtinyt saada koskaan valtaa, koska talvisodassa kävi kuten kävi. Lopulta Neuvostoliitto suostui neuvottelemaan Risto Rytin hallituksen kanssa, joten nukkehallitus kävi tarpeettomaksi. Toiminta Terijoen hallituksessa painaa kuitenkin Kuusisen uralla pahiten, koska sen toiminta oli selkeästi Suomea vastaan ja se pilasi Kuusisen maineen tehden hänestä petturin, Suomensyöjän. painopiste osuu hänen toi­­mintaansa niin sanottuihin maanpetturivuosiin 1920- ja1930-luvuille. Otto Wille Kuusinen muutti Neuvosto-Venäjälle 1918, koska sota kääntyi punaisille tappiolliseksi. Muita vaihtoehtoja ei siihen aikaan juuri punaisten kärkijoukolle ollut. Muutettuaan Neuvosto-Venäjälle Kuusinen pääsi heti vallan kylkeen ja hän ystävystyi Leninin kanssa. Kerrotaan, että Lenin ja myöhemmin Stalin arvostivat ja kuuntelivat Kuusista. Hän oppi heiltä näkemään valtapelin mekaniikan ja väkivaltaisen tavan junailla asioita. - On sanottu, että Stalin säilytti Kuusisen hengen, koska tarvitsi teoreetikkoa, joka osasi selittää asiat Stalinille. Toisaalta Kuusinen oli aatteen mies. Tietysti stalinilainen pelolla hallitseminen koski myös häntä. Uiton mukaan kukaan ei ole oikein päässyt selvyyteen, mitä Stalinin päässä liikkui. - Mutta ensin hän tuhosi omat kilpailijansa, bol?evikit, sen jälkeen hän aloitti vihatoimintansa eri kansallisuuksia kohtaan. Aluksi pahin vihollinen hänelle olivat ukrainalaiset. Heti perään hän rupesi vihaamaan ja eliminoimaan rajaseutujen vähemmistökansallisuuksia, joihin kuuluivat muun muassa suomalaiset. Vihollisuus Stalinin tapaan tarkoitti vankileiriä ja niskalaukausta. Politiikka teki O. W. Kuusisesta kyynikon, joka ei puolustanut maanmiehiään. Noin 20 000 suomalaista tuhoutui 1930-luvun loppuvuosina eli yhtä paljon kuin suomalaisia kaatui talvisodassa. Suomalaisia oli loikannut itään 10 000 henkeä heti sisällissodan jälkeen. 1930-luvun alussa oli tullut uusi voimakas muuttoaalto, jolloin mukaan liittyi myös joukko amerikansuomalaisia. - Vuoteen 1934 kaikki menikin hyvin, Antero Uitto kertoo ja täsmentää: - Suomalaiset olivat parhaassa työiässä olevaa innokasta väkeä. Vuonna 1934 alka- Suunnittele valaisin kierrätysmateriaaleista Sähkötalo järjestää amatööreille ja harrastajille suunnatun valaisinsuunnittelukilpailun. Valaisin on suunniteltava kierrätysmateriaaleista, eli materiaaliksi käy kaikki mikä on ollut joskus käytössä. Kilpailun tuomaristona toimii maailmallakin julkisuutta saanut valotaiteilija Janne Parviainen ja Sähkötalon toimitusjohtaja Tuomas Raejärvi. - Kilpailutöissä arvostamme ennen kaikkea kekseliäisyyttä, mutta myös tietysti itse lopputulosta, Raejärvi sanoo. Tuomarit valitsevat kilpailutöistä kolme parasta, joista yleisö saa äänestää kahden viikon ajan voittajaa. Voittaja valitaan kolmesta parhaasta äänimäärän perusteella ja oman äänensä voi kuka vaan antaa kerran joko Nro 5 ? 30.1.2014 Antero Uitto on kerännyt 420-sivuiseen kir­ jaansa aineistoa 1980-luvulta lähtien. Hä­nellä on iso kotikirjasto, jonka Neuvosto-Karjala-kokoelmaa hän on kartuttanut aina silloin kun Neuvostoliitossa painettua, mutta puhdistuksissa hävitettyä suomenkielistä kirjallisuutta on löytynyt. - Divareissa tämä harvinainenkin neuvostokirjallisuus oli joskus melkein ongelmajätettä. Minulla on paljon O. W. Kuusisesta kertovaa aineistoa, jota ei juuri löydy muualta. Hajanaisesti kirjoja on myös Työväenarkistossa ja Kansan arkistossa, mutta omien kirjojeni kannalta tärkein lähdeaineistoni on ollut selkäni takana. Talvivaatekeräys asunnottomille Facebookissa tai sähköpostilla. Äänestäjien kesken arvotaan valaisinaiheinen yllätyspalkinto. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi Sähkötalon 500 euron arvoisen tuotelahjakortin. Kovat pakkaset ovat koetelleet erityisesti kodittomia. Monet asunnottomat yöpyvät Helsingin kaduilla, eikä tilapäismajoitusta ole tarjolla kaikille. Kilpailutöistä järjestetään näyttely järvenpääläiseen Uuno-baariin maaliskuussa. Kilpailuun osallistuvien on sitouduttava maaliskuun näyttelyä varten. Kilpailu alkaa Valon päivänä maanantaina 3.2. ja osallistuminen päättyy 14.2. Lähetä kuva/kuvia valaisimesta osoitteeseen myynti@sahkotalo.fi ja kerro lisäksi mitä materiaalia olet käyttänyt ja miksi, sekä työn mitat ja nimi. Kampin kappeli haluaa nyt olla omalta osaltaan mukana auttamassa asunnottomia, ja on järjestänyt talvivaatekeräyksen. Kuka tahansa voi osallistua keräykseen lahjoittamalla ylimääräiset talvivaatteensa asunnottomille. Äänestys kilpailutöistä on aikavälillä 17.2.28.2. ja voittaja julkaistaan tämän jälkeen. Kuusisen työ jatkui vielä Stalinin kuoleman jälkeen Hru?t?ov neuvonantajana. Otto Wille Kuusinen kuoli 1964. Voi sanoa, että onneksi kuoli, koska Hru?t?ov syrjäytettiin viisi kuukautta hänen kuolemansa jälkeen. Ajoituksen ansiosta Kuusinen haudattiin Kremlin muuriin huippujohtajien joukkoon, mutta Nikita Hru?t?ovin ruumis kuopattiin syrjäseudulle. Jos kaapeista löytyy lahjoitettavaksi talvi­ vaatteita kuten villapaitoja, pipoja, hansik­kaita, kaulahuiveja, villasukkia, pitkiä alusvaatteita, toppavaatteita, toppatakkeja, top­pa­housuja, muita lämpimiä talvitakkeja, talvikenkiä tai makuupusseja, ne otetaan kiitollisena vastaan Lauttasaari Kampin kappelilla Narinkkatorilla. Sinne voi tuoda puhtaita ja hyväkuntoisia aikuisten talvivaatteita kappelin aukioloaikoina arkisin kello 8.00?20.00 ja viikonloppuisin kello 10.00?18.00. Lahjoituksia otetaan vastaan maanantaihin 3.2. saakka. Vaatteet toimitetaan Helsingissä eteenpäin apua tarvitseville. Vaatteet kannattaa tuoda kappelille valmiiksi muovipussiin pakattuina kuljetuksen helpottamiseksi. 7
• Tämän keskiaikaisen kaupungin pienoismallin rakensivat Norssin pojat 1960-luvulla. Ensin etsittiin taustatiedot kirjoista. Nykyään ne etsittäisiin netistä. Sitten tehtiin rakennukset ja muurit piirustuspaperista saksien, liiman ja plakaattivärien avulla. Julkiset rakennuksen sommiteltiin yhdessä, mutta jokainen sai myös rakentaa oman talonsa. Lopuksi työn tulokset liimattiin tukevalle vanerilevylle, eivätkä raaka-aineet maksaneet juuri mitään. Keskiaikaista kaupunkia koskeva tieto meni kohisten perille. Kun kerroin tästä eräälle vanhakantaiselle kollegalle, hän sanoi: ?Kuulosti kiintoisalta, mutta koska sinä sitten OPETIT keskiaikaisen kaupungin asiat?? Ennakkoluuloja saattaa löytyä vieläkin jos sanon, että askartelu sopii opetusmenetelmäksi muuallekin kuin käsityön tunneille. Lapset askartelevat tietokoneaikanakin mielellään käsillään. Aikoinaan 1930- ja 1940-luvuilla pojat leikkelivät mielellään paperisotilaita arkeista, joita sai paperikaupoista. Tytöillä oli vastaavasti omat paperinukkensa, ja leikellessä kehittyi sorminäppäryyskin. Niille, joita historia huvittaa Aloitanpa kertomalla tositarinan akatee­ mikko Eino Jutikkalasta ja yliopettaja Veikko Kerkkosesta. Tarinan todenperäisyyden olen aikoinaan tarkistanut heiltä kummalta­ kin. Tarinan mukaan Jutikkala ihmetteli kerran Kerkkoselle yliopistoon tulevien nuorten huo­ noja historiantietoja. ?Ja kuitenkin he ovat jo koulussa lukeneet historiaa seitsemän vuot­ ta!? Kerkkonen myönteli, mutta sanoi toisaalta ymmärtävänsä asian, koska nuorten oli sa­ moina kouluvuosina pitänyt opiskella mo­ nen monia muitakin aineita. ?Mutta?, sanoi Kerkkonen, ?kun meille normaalilyseoon tu­ lee opetusharjoitteluun nuoria maistereita, jotka eivät hekään osaa historiaa, vaikka ei­ vät viiteen vuoteen ole yliopistossa muuta lu­ keneetkaan, niin sitä minä ihmettelen?. Juuri noin oli omakin laitani, kun aloittelin uraani historian opettajana. Katselin hiukan kateellisena vanhempia kollegoja, jotka saat­ toivat mennä tunnille noin vain ja hoitaa ope­ tuksen millä luokalla tahansa ilman mitään valmisteluja siinä, missä minun piti tehdä melkoisesti esitöitä. Vasta pidettyäni runsaat tuhat oppituntia aloin olla niin valmis, et­ tä saatoin oppiaineksen sijasta paneutua sii­ hen, miten tuon aineksen tunnilla käsittelisin. Kaikki tämä panee pohdiskelemaan, mis­ sä määrin yleensäkään on mahdollista antaa kouluvuosien mittaan oppilaille paljonpuhut­ tu kokonaiskuva historiasta. Aivan oman on­ gelmansa muodostaa kysymys siitä, mitä op­ pikursseissa määriteltyyn kokonaiskuvaan oikein pitäisi kuulua. Omat kokemukseni historian opiskelusta ja opettamisesta alkoivat Lahden lyseon toisel­ la luokalla vuonna 1941, jatkuivat siitä yli­ opistoon 1948-1953 ja yhteiskouluihin, tyt­ tökouluihin ja poikakouluihin 1954-1970, oppikoulun ja syntymässä olleen peruskou­ lun oppikirjojen kirjoittamiseen 1964-1981 sekä lopuksi historiantutkimukseen 19781983, kun väitöskirjassani selvittelin valtio­ vallan toimia oppikirjoja tarkastettaessa ja käyttöön hyväksyttäessä 1800-luvun jälki­ puoliskolla. Olin mukana, kun 1960-luvulla uudistettiin historian koulukurssia niin, että siihen saatiin tilaa myös ensimmäisen maailmansodan jäl­ keisille tapahtumille. Supistukset kohdistui­ vat varsinkin antiikkiin ja sen tarustoon sekä keskiajan tapahtumiin. Minulta meni muu­ tama vuosikymmen sen oivaltamiseen, et­ 8 tä antiikin tarut ja tapaukset sisälsivät suun­ nattoman määrän elämänviisautta, johon myöhempiä ja myös ajankohtaisia ongelmia saattoi vallan erinomaisesti peilata. Nykyis­ tä televisiokäsitteistöä lainatakseni voisin sa­noa, että antiikista löytyi runsain mitoin formaatteja, joihin myöhempiä asioita sopi vertaillen sovitella. Ennen kirjapainotaidon keksimistä tiedon piti siirtyä sukupolvelta toiselle suusta kor­ vaan -menetelmällä, ja historiallisen viiveen vaikutuksesta menetelmä jäi käyttöön vie­ lä kirjapainotaidon keksimisen jälkeenkin. Goethen Faustissa on tämän seurauksista upea kuvaus Mefistofeleen neuvoessa nuorta ylioppilasta: ?Viistuntinen on päivän työ, siis salissa olkaa kun kello lyö. Mut eeltäpäin jos valmistuitte ja paragraafit tyystin luitte, niin huomaatte: Hän ei sanaakaan sano siinä muuta kuin kirjakaan. Mutta kaikki muistiin kirjoittakaa, kuin Pyhän Hengen sanelemaa?. Niinpä historianopetuskin sujui vuosikym­ meniä siihen malliin, että opettaja kertoi ja oppilaat kirjoittivat sen muistiin, vaikka sa­ ma oli tallessa jo heidän oppikirjoissaankin. Kirjoja ei käytetty, vaan niiden piti olla pul­ petissa koko oppitunnin ajan, mutta mukana niiden piti olla ja jos oli unohtanut kirjansa kotiin, sai luokan päiväkirjaan muistutuksen. Näin jälkeenpäin ajatellen tuntuu oikeastaan ihmeelliseltä, että oma kiinnostukseni histo­ riaan herätettiin juuri tuolla opettaja kertoo ja oppilaat kuuntelevat -menetelmällä. Itse asiassa päätin jo toisluokkalaisena 1941, että minusta tulisi isona historian opettaja. Hiljalleen menetelmä kehittyi siihen suun­ taan, että opettaja saneli niin sanottuja lisä­ tietoja, joita kirjasta ei löytynyt. Se oli oike­ astaan perusteltuakin siinä vaiheessa, kun haluttiin käsitellä ajankohtaisia asioita, jois­ ta kirja ei mitään kertonut. Oman opettajanu­ rani alku sattui juuri tähän vaiheeseen, jos­ sa piti itse täydentää puutteelliseksi koettua oppikirjaa. Kun ensimmäinen oma historian oppikirjani oli ilmestynyt 1964, olin aivan uuden tilanteen edessä. Kirjassa oli nyt kaik­ ki se, mitä siinä mielestäni pitikin olla. Nyt tuli kirjasta keskeinen työväline ja siinä ole­ vien tietojen käsittelystä ja niistä keskustele­ misesta hallitseva opetusmenetelmäni. Käytännön esimerkki: Kun oli löytöretkeili­ jöiden mukana purjehdittu atsteekkien maille ja pantu merkille, että eurooppalaiset tekivät lopun sikäläisistä ihmisuhreista, käännet­ tiin kirjassa muutama lehti ja löydettiin eu­ rooppalaiset polttamassa toisiaan inkvisition rovioilla. Näkökulman muutos osoitti, että atsteekit eivät olleet sen pahempia kuin eu­ rooppalaiset itsekään ja veti maton alta syn­ tymässä olleelta asetelmalta pahat atsteekit hyvät eurooppalaiset. Toivottavasti samalla opittiin, että liian ilmeisiltä näyttävät kuviot eivät aina niin ilmeisiä olekaan. Ei-niin-ilmeiseksi hapertui myös kuvio muistitiedon varaan rakentuvan opetuksen kyvystä istuttaa oppilaisiin pysyvä kokonais­ kuva menneisyyden tapahtumista. Kokeilin kerran yksityiskohtien säilyvyyttä sillä ta­ valla, että opettelin ulkoa kaikki muinaisen Egyptin kymmenet dynastiat faaraoineen ja vuosilukuineen. Kun menin antiikin his­ torian tenttiin pudottelin näitä nimiä ja vuo­ silukuja kaikkiin mahdollisiin paikkoihin mainiten esimerkiksi, että Herodotoksen käydessä Egyptissä 445 e.Kr. siellä hallitsi seitsemäskolmatta dynastia 525-404 e.Kr. Hiukan huvittuneena panin merkille, että pro­ fessori ei suullisessa tentissä kertaakaan aset­ tanut kysymyksenalaisiksi luettelemiani nu­ meroita ja vuosilukuja, joiden tarkoituksena oli olla oppineisuuteni Potemkinin kulisseina. Tämä päähän pänttäämäni yhdentekevä tieto pysyi muistissani noin kaksi kuukautta, min­ kä jälkeen se nopeasti hupeni ja jätti minul­ le vakaumuksen, että historianopetuksessa ei kannattanut tähdätä kovinkaan yksityiskoh­ taisen muistitiedon tankkaamiseen. Käytäntöön sovellettuna tämä merkitsi si­ tä, että jos piti esimerkiksi käsitellä ns. tais­ telu Itämeren herruudesta, ei maksanut vai­ vaa luetella siihen liittyneitä sotia ja rauhoja kuninkaineen. Piti esittää karttapiirrokse­ na alkutilanne, jolloin Ruotsin rajat eivät ol­ leet kovinkaan luonnolliset, ja sitten lopputu­ los eli se, että Itämerestä oli hetkiseksi tullut Ruotsin sisämeri vähän samaan tapaan kuin Välimeri oli aikoinaan ollut Rooman val­ takunnan sisämeri. Kun nämä seikat oli to­ dettu, voitiin ryhtyä pohtimaan koko taiste­ lun järkevyyttä ja sitä, mitä se oli merkinnyt osanottajien kannalta ja tässä sopi käyttää hyväksi vaikkapa Aarno Karimon Kumpu­ jen yön tarinaa ?Pakolla sotaan?. On sitten eri asia, missä määrin Itämeren taistelun piti yleensäkään kuulua koulukurs­ siin. Oppikoulun historian opetussuunnitel­ maa uudistettaessa tuli usein esille kysymys siitä, mikä kaikki kuului tarpeelliseen ?ko­ Lauttasaari konaiskuvaan?, ja usein sai sen vaikutelman, että kokonaiskuva oli yhtä kuin vuosikym­ meniä käytössä olleen legendaarisen Mantere-Sarvan oppikirjan sisältö. Sen pääpaino oli kuninkaissa ja valtiomiehissä, joiden naa­ matauluista kirjan kuvituksen valtaosa koos­ tui, sekä suurvaltojen voimainkoetuksissa. Vieläkään en oikein ymmärrä, minkä vuoksi koululaisia piti vaivata investituurariidalla ja keisarien ja paavien välisellä taistelulla. Jos haluttiin tuoda esille Canossan matkan käsi­ te, niin olisihan siihen vähempikin vaiva riit­ tänyt. Kokonaiskuva väittelyistä jäi sitä vas­ toin syrjään esimerkiksi sellainen näkökulma kuin eri tautien ja sairauksien vaikutus valti­ olliseen ja kulttuurihistoriaan, vaikka musta surma nyt ohimennen mainittiinkin. Onneksi kirjapainotaito oli 1960-luvulla par­ haillaan kehittymässä niin, että värikuvien­ kaan käyttö ei enää ollut liian kallista. Kun Mantere-Sarva oli esitellyt 5,5 x 4,5 cm suu­ ruisella mustantuhruisella painomusteläis­ källä Delacroixin maalauksen Vapaus kan­ saa johtamassa, voitiin nyt ottaa kirjoihin koko sivun nelivärikuviakin. Omat pulmansa olivat tosin tässäkin ja muistan, miten muuan tärkeyttään puhkuva arvostelija moitti minua siitä, että Vermeer van Delftin Maitotyttöä käsittelevässä kuvatekstissä olin kiinnittä­ nyt huomiota sellaiseenkin yksityiskohtaan kuin ranskanleipäsämpylän omaan aikaam­ me saakka säilyneeseen muotoon. Joka ta­ pauksessa tällaiset historian neliväriset ha­ vainnollistamiskeinot jäivät kirjantekijöiden alaksi, jonne hallintobyrokraattien viisaus ei yltänyt. Historia on oppiaine, jonka voi tehdä ää­ rettömän kiintoisaksi tai äärettömän tylsäk­ si. Normaalilyseon opettajana ollessani toi muuan opetusharjoittelija tarkastettavaksi tuntisuunnitelman, joka käsitteli keskiajan kirkkorakennustaidetta. Se oli hienosti rans­ kalaisin viivoin jaoteltu ja taulupiirustuksin tuettu suunnitelma, joka tarkoin toisti oppi­ kirjan kertoman ja suorastaan ratisi kuivuut­ taan. Kysyin, oliko hän käynyt jossain suu­ ressa keskiaikaisessa katedraalissa. Kyllä, hän oli käynyt vaikka miten monessa. Ky­ syin, miksei hän ollut ajatellut kertoa mitään siitä, mitä hän oli itse niissä nähnyt ja koke­ nut. Hämmästys levisi hänen kasvoilleen: ?Mutta eihän se olisi mitään historiaa?, hän sanoi. Eihän sanottu harjoittelija ollut yksin käsi­ tyksessään siitä, mikä oli historiaa ja mikä ei. Olin kerran 1940-luvun niukkuuden kaut­ ta käsitellessäni kertonut tyttölyseon oppi­ Nro 5 ? 30.1.2014
• laille siitä, miten vuoden 1947 ?New lookin? eli uuden muodin vaatimat pitemmät hameet tuottivat ongelmia, kun lisäpituuden vaatimia kankaita ei ollut noin vain saatavilla. Ratkaisuna olivat toiset vanhat hameet, jotka uhraamalla saatiin yhden pidentämiseen tarvitut jatkokaistat. Tästä kiihtyi paikallisen lehden kuulu kolumnisti. Hän toi palstallaan julki käsityksensä, että semmoinen ei kuulunut historiantunnille ja että kouluhallituksen olisi tullut puuttua tähän koulutuntien tuhlaukseen. Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa sain 1961 moitteet siitä, että olin vienyt oppilaita tutustumaan Kansallismuseon kokoelmiin. Sellainen ei kuulemma ollut riittävän tehokasta opetusta reaalikoetta ajatellen. Samalla tavalla monet vanhakantaiset kollegat suhtautuivat siihen, että menneisyyden tapauksiin olisi menty mukaan yksilötasolla ja tuumittu esimerkiksi millainen oli Napoleonin suuren armeijan sotilaan osa marssilla halki Euroopan ja puolen Venäjän. Olen kuullut useiden ulkomailta tulleiden luennoitsijoiden ihmettelevän sitä, että suomalaiset opiskelijat eivät esitä kysymyksiä eivätkä keskustele. Mutta eihän koululuokkaankaan voi mennä ja ilmoittaa, että nyt sitten keskustellaan historiasta. Lapset on totutettava alaluokilta saakka ymmärtämään, että kysyminen on hienoa eikä tyhmyyden osoitus ja että oman arvion esittäminen on ansiokasta, vaikka se ei aivan onnistunut olisikaan. Tällainen alaluokilla tehty kylvö tuottaa myöhemmin kauniin sadon. Jos opettaja kuljettaa Caesarin Rubiconin rannalle ja kysyy, mitä Caesar sitten teki, suurin osa luokkaa ei tiedä vastausta ja on vaiti. Parempi olisi kysyä, mitä eri mahdollisuuksia Caesarilla oppilaiden mielestä olisi ollut päätöksensä teossa, koska tätä kautta on mahdollista päästä mielipiteiden vaihtoon ja keskusteluun. Monilla opettajilla oli ja saattaa olla yhäkin pelko siitä, että jos oppilaat voisivat osallistua tunnin menoon kysymyksiä tehden, he saattavat kysyä jotain sellaista, johon opettaja ei osaisikaan vasta. Oikeastaan opettaja voisi joskus olla tahallaankin tietämättä vastausta, koska silloin syntyisi erinomainen tilaisuus tietojen etsimisen harjoitteluun. ?Se oli hyvä kysymys. Mitäs mieltä toiset ovat asiasta?? Nykyisenä tietokoneiden aikana ei tarvitse hakea edes tietosanakirjaa - netistähän niitä vastauksia löytyy. Jos joku katugallupin tekijä kysyy koululaiselta, kuka oli Väinö Tanner ja vastaus on ?en tiedä?, en olisi kovinkaan huolissani, jos hän jatkaisi: ,? mutta katsotaan netistä?. Ei kukaan voi kaikkea tietää. Tärkeintä on tietää, mistä kaikkialta tietoa voi hakea, ja että myös haluaa sitä hakea. Pentti Saksala: Päiväunet Kaapelitehtaan Valssaamossa on avautunut kuvataidesenioreitten 36. yhteisnäyttely, johon pääsee tutustumaan 9.2. saakka. Näyttely on avoinna joka päivä kello 12.00-18.00. Näyttelyssä on mukana 26 taiteilijaa: maalareita, kuvanveistäjiä ja graafikoita. Historianopetuksen tarkoituksena ei voi olla muistitiedon päähän pänttääminen. Muistitieto katoaa, mutta jos oppilas on saanut historian tunneilta evääkseen taidon ja halun etsiä tietoa ja punnita sitä, hän on oppinut jotakin elämää eikä vain reaalikoetta varten. Kai R. Lehtonen Pienteatteria ja tanssia lähellä Teatteri Toivo taitaa nykypäivänä olla lähin aikuisten teatteri lauttasaarelaisille Espoon kaupunginteatterin ohella. Se esitti vuodesta 2007 vierailijana raikasta, nuorekasta teatteria muiden tiloissa, kunnes majoittui hetkeksi Fleminginkadulle. Kuvataidesenioreita Valssaamossa Tuula De Rita Kuvataiteilijasenioreitten yhdistykseen kuuluu 96 ammattitaiteilijaa ympäri maan. Moni on toiminut myös kuvataideopettajana. Kaapelitehtaalla kuvataidesenioreitten näyttely on nyt neljättä kertaa. Lauttasaari-Seura saarelaisten asialla Lauttasaari-Seurassa on noin 500 henkilöjäsentä, mutta mukaan mahtuu lisää aktiivisia saarelaisia. Seura tarjoaa mahdollisuuden työskennellä oman kotiseutunsa hyväksi ja mikäli ei halua olla toiminnassa mukana, voi olla pelkästään kannattajajäsen. Seuran jäsenmaksu vuodelle 2014 on 20 euroa. Jäseneksi voi liittyä Lauttasaari-Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla osoitteessa Kauppaneuvoksentie 18. Toimisto on avoinna maanantaista torstaihin kello 10.00-15.00. Liittyä voi myös sähköpostitse osoitteessa www.lauttasaari.fi tai alla olevalla jäsenkaavakkeella. Jäsenyydestä hyötyy sen verran, että seuran jäsen saa jäsenhintaan Lauttasaari-Seuran painattamia kirjoja, kortteja ja julisteita sekä fax- ja kopiopalveluita. Myös Punaisen Huvilan tilojen vuokraus on jäsenelle edullisempaa kuin ei-jäsenelle. Lauttasaari-Seura on perustettu 1963. Seura toimii saaren kaikinpuoliseksi kehittämiseksi ja se on puolueisiin sitoutumaton. Seura omistaa vuonna 1968 perustetun Lauttasaari-lehden, jonka avulla se tiedottaa saarta koskevista hankkeista. Toni Ahola Liity Lauttasaari- Sänky oli aiempi menestys, ?seksiä ja rocknrollia Flemarilla?. Baarista päädytään jatkoille ja ennestään tuntematon kolmikko ajautuu yhdessä sänkyyn. Illan mittaan tutustutaan toisiin syvemmin keskustelun kautta. Teatteri Toivo siirtyi syksyllä Hietalahden vanhalle telakka-alueelle, Nosturin taakse. Seuran jäseneksi Kauppa-Lopo Extended Edition 2013 pudottaa Minna Canthin 1800-luvun lopun klassikkonovellin henkilöt ?dickensmäiseen? ny­ky-Helsinkiin, jossa inhimillinen hätä on monelle vain kaupunkikuvallinen haitta. Ohjaaja Ville Muhonen sai idean, kun Rautatieaseman kerjäyspaikan keskellä oli mukiin printattu teksti ?Kotimainen vaihtoehto?. Nimi ____________________________________________________ Katuosoite ____________________________________________________ Helsinki kuvataan syrjäytyneen kirpputorimyyjän, Kauppa-Lopon, silmin. Erja Jokinen esittää Lopoa koskettavasti. Hän ei ole nyt Kuopiosta, vaan itärajan takaa ja heijastaa oman kurjuutensa paremmin toimeentulevaa naiseen, koska tämä on kotoisin samalta suunnalta. Kauppa-Lopo työllistää miespomon sortaman romanikerjäläisnaisen vaihtamalla yhdessä kauppaliikkeen logoja omiin kangastuotteisiin, kunnes jää kiinni. Ammatti, koulutus Teatteri Avoimet Ovet sijaitsee bussi 20 päätepysäkin lähellä Erottajanmäellä. Pe­lon maantiede oli poikkeava teatteriesitys ihan joulun alla. Anja Kaurasen (nyk. Snellman) kirjaan perustuva Essi Räisäsen ohjaus viidelle naisnäyttelijälle ja yhdelle miehelle, joka harjoitusten aikana jo ?luuli saaneensa kuukautiset?.  Pelon maantiede kertoo siitä, miten naiset alkavat rajoittaa liikkumistaan kaupunkitilassa, välttävät pimeitä ja yksinäisiä paikkoja, jotteivät kohtaa väkivaltaa. Mitä tapahtuu, kun ?ajatukset lakkaavat ja ruumis alkaa?, ohjaaja kirjoittaa. Nro 5 ? 30.1.2014 Postinumero ja paikka _____________________________________________ Sähköposti _____________________________________________ Erja Jokinen ja Janne Mirala löytävät hetkeksi köyhien onnen. Oli todella mukava nähdä Kati Outinen teatterilavalla. Kysyin näyttelijältä jälkikes­ kustelussa, millä tavalla näytelmän nuorel­la Oililla on yhtäläisiä tai erilaisia kokemuksia ?Tulitikkutehtaan tytön? kanssa, Ii­ris Aki Kaurismäen elokuvassa 25 vuotta sitten. Kati vastasi, että paljon on yhteistä, molemmat ovat sivullisia. Mutta Iiris rukka peitti kaiken sisäänsä, Oili on ruumiillisempi. Keskipolven taitava näyttelijä luuli tai pelkäsi saavansa Kaurasen kirjasta vanhempien naisten roolit, mutta saikin tulokkaan, koulussa nauretun Oilin roolin. Näyttelijät juoksivat, lauloivat ja liikkuivat katsojaa hyvin liki tuolirivien edessä ja välissä. Aino Venna ja Asta Honkamaa lauloivat ja musisoivat hyvin. _____________________________________________ Ikä ___________ Olen asunut Lauttasaaressa _______________ vuotta. Seuran toimintaan osallistuminen (ympyröi vaihtoehto): a) Kannatan toimintaa aatteellisesti b) Olen kiinnostunut aktiivisesta toiminnasta Toivon seuralta seuraavanlaista toimintaa ja palvelua: Allekirjoitus ja päivämäärä Jäsenmaksu henkilöjäseniltä on 20 euroa/vuosi. Voit postittaa hakemuksen seuran osoitteella Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Hki Voit myös täyttää hakemuksen kotisivuillamme www.lauttasaari.fi Risto Kolanen Lauttasaari 9
• Toimintapalsta Drumsö Pensionärer 30.1. Torsdagen 30.1. torsdagsträff Henkkas frågesport. Fullträff Biljetter till Svenska Teatern ?I sista minuten? 22.3. kl.14.00 kan reserveras Anneli Uusikylä tel. 050 367 1744.Ordförande Birgitta Guvenius tel. 050 346 1002. LAUTTASAAREN KANSALLISET SENIORIT RY - LAKE 35-vuotisjuhlatilaisuus ma 3.2. klo 13.00 Lauttasaaren yhteiskoulun Julius-salissa (audi­torio). Ti­laisuus järjestetään koulun myötävaikutuksella ja yhdessä opiskelijoiden kanssa. Monipuolisessa ohjelmassa mm. elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren puheenvuoro sekä yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen näyttävä esitys ?Mitä on uusi urbaani kaupunki??. Ohjelman musiikkiosuudessa esiintyy LYK:n opiskelijoita ja laulu/piano-duo. Kahvitarjoilu. TERVETULOA. Lauttasaaren Sosialidemokraatit EU-vaaliehdokas, helsinkiläinen kaupunginvaltuutet­ tu Nasima Razmyar keskustelee Euroopan unio­ nista torstaina 30.1. klo 17 alkaen JHL:n keskustoimistolla, Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Mirka Vainikka p. 040 522 4378 Stadin Demarit jalkautuvat Hakaniemen markkinoille sunnuntaina 2.2. klo 10?14.30. Tervetuloa tapaamaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluomaa klo 11, kaupunginvaltuutettuja (mm. Jukka Järvinen klo 13?14), EU-vaaliehdokkaita ja muita päättäjiä talven taittumisen kynnyksellä ja antamaan palautetta heille. Lisätietoja: jouni.uusikivi@gmail. com Stadin demarit järjestää Sdp:n nykytilaa käsittelevän seminaarin maanantaina 10.2. klo 17?20 ammattiliitto Pro:n tiloissa Ruoholahdessa, Selkämerenkuja 1. Käydään läpi vahvuuksia ja ongelmia sekä luodaan katse tulevaan. Suunta kohti eurovaaleja, puoluekokousta ja sitäkin pidemmälle. Seminaari on tarkoitettu helsinkiläisille demareille. Puhumassa Helsingin demareiden pj Risto Kolanen ja puoluesihteeri Reijo Paananen sekä paikallisvaikuttajia. Seminaari on avoin ja maksuton. Enemmän tietoa demareiden helmikuun tapahtumista www.stadindemarit.fi/tapahtumat. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Kevätkauden joogaryhmät tiistaisin Nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: Hatha-jooga klo 10.45 - 12.15 alkaen 7.1.2014, Dynaaminen jooga klo 9.30 - 10.45 alkaen 14.1. Ilmoittaumiset ja lisätiedot Virva Garam, puh. 041 444 1225. Tietoja toiminnastamme www.agoratori. net MLL Lauttasaaren Paikallisyhdistys Yhdessä vanhempana -illat Lauttasaaressa alkavat (Lahnalahden leikkipuisto Lauttasaarentie 40?42, 00200 Helsinki). Tule pohtimaan vanhemmuuden ja parisuhteen peruskysymyksiä ja viettämään hetki kiireetöntä aikaa kumppanisi kanssa, hyvässä seurassa. To 6.3. klo 17.30?19.00 Perheroolien ympyrät: Lapsiperheellisen kolme pääroolia: olen olemassa vanhempana, puolisona, miehenä / naisena, to 27.3. klo 17.30?19.00 Perheen & parisuhteen arvot: Pohditaan perheessämme vaikuttavia arvoja, ma 28.4. klo 17.30?19.00 Parisuhteen aarrekartta: löytöretki yhteisiin muistoihin, arjen aarteisiin ja unelmiin, to 22.5. klo 17.30?19.00 Vuorovaikutustaidot parisuhteessa: vaikuttaminen, vaikuttuminen, vuorot. Illoissa keskitytään positiivisiin asioihin. Ei kerrota miten kunkin tulee elää, Ei etsitä syyllisiä, ei arvostella tai arvioida eikä kaivella vanhoja. Tärkeää! Maksuttomaan lastenhoitoon (yli 1-vuotiaille) ja iltapalalle ilmoittautuminen viikkoa ennen kutakin iltaa. Kokoontumiskertoja isännöivät lauttasaarelaiset vertaisohjaajat sekä MLL:n työntekijät Lisätietoja: Tuula Severikangas 044 752 6000 tai Kari Koponen 044 540 9980. Ilmoittautumiset: uudenmaan.piiri@mll.fi Perhekahvila. MLL Lauttasaaren perhekahvila kokoontuu keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). 10 Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille on leluja ja paljon leikkikavereita - vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja uusia ystäviä. 5.2. Ensiesittely: ?Kaikkea ihanaa? pienten ja isompienkin leidien ihanuuksia, Nina Pyykkönen 12.2. Amway -kodinhoitotuotteet, Milla Vitiaho 19.2. TALVILOMA (suljettu) 26.2. Kuntovirkku-iloa ja terveyttä liikunnasta, Virva Niissalo 5.3. LR Health& Beauty System, Mirja Granfelt 12.3. Bottega Verde, Jutta Nummi 19.3. ja 26.3. VÄRIKYLPY, ilmoittautuminen suoraan pirjo.nylander@gmail.com 2.4. Kahvittelua (ohjelma päivittyy) 9.4. Me & I, Sanna Lostedt Isä-lapsi-kerho kokoontuu keskiviikkoisin Lahnalahden leikkipuistossa klo 17.30-19. Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat isät lapsineen. ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 A (Bibliotekshuset), tisdag, torsdag och fredag kl. 9-13. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppethållningstider, www.folkhalsan.fi/drumso. Johannes församling Fr 31.1 kl. 10-11.30: Familjeträff i Hörnan. Ollberg. Kl. 12.15-13.30: Veckolunch i Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E. Frivillig avgift. Välkommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Lö 1.2. kl. 10-14: Bytesdag i S:t Jacobs församlingssal. Barnkläder och annat. Lappalainen. Sö 2.2 kl. 10: Högmässa i S:t Jacob. Terho, Henricson. Kyrkkaffe. Kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Djupsjöbac­ ka, Terho, Löfman. Kyrkkaffe. Gemensamt Ansvar 2014 insamlingen inleds. Må 3.2 kl. 11: Cellträff i S:t Jacob. Strandén. Kl. 10-11.30: Tomas familjeträff i Hörnan. Hög­ bergs­gatan 10, ingång via gården. Frände. Kl. 14.15: Ladyträff på Ann-Maris i Drumsö. Kontaktperson Karin Salenius, tfn 050 380 0867 eller e-post karin.salenius@evl.fi. Ti 4.2 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan. Roman Chlada. Kl. 13: Träffpunkt för seniorer & daglediga i Hög­­bergsgården, Högbergsgatan 10 E. Benita Ahlnäs berättar om Fredrika och Johan Ludvig Runeberg. Kl. 18: Evensong i Johanneskyrkans krypta. Busck-Nielsen, Henricson, Almqvist, S:t Jacobskören, Tomas vokalensemble. On 5.2 kl. 14-15.30: Diakoniträff i S:t Jacobs församlingssal. Salenius. Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Busck-Nielsen, Almqvist. Middagsbön i Johanneskyrkan må-fr kl. 12 JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä SU 2.2.2014 klo 17.00: ?Miten ilmaista rakkautta laittomuuden maailmassa?? Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Paimenet, jäljitelkää suurimpia Paimenia?. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi ToPoLan tulevia otteluja Lauttasaaren yhteiskoululla (Isokaari 19). Tarkastakaa mahdolliset muutokset seuran kotisivuilta osoitteesta www.topola.fi. Kaikki mukaan kannustamaan ToPoLaa! Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1 Virasto: auki arkisin ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 30.1. klo 12 Torstaipiiri, srk-sali, Yhteisvastuusta kertoo diakoni Taina Viherkari. Klo 18-21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, srk-sali, aiheena Joh. 20. La 1.2. klo 11-12.30 Avoin lentopallovuoro, C-porras. Su 2.2. klo 11 Messu, Marko Heusala, Aino Valojärvi, Taina Viherkari, Maija Haavisto-Hyvärinen, Helena Rantanen, Anna Paajanen, Kai Sorokin. Kirkkokahvilla aiheena Yhteisvastuukeräys. Klo 11-12 Pyhäkoulu, Sanna Yli-Koski-Mustonen, aloitetaan kirkossa mistä siirrytään kryptaan. Klo 15 Marjukka Anderssonin syntymäpäiväkonsertti ja juhlakahvit. Kanttori Marjukka Andersson ystävineen, vapaa pääsy. Ti 4.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, kirkkoherranvirastossa, F-porras. Klo 19 Nuorten aikuisten raamatturinkeli, E-porras. Tutkistelua ja rentoa keskustelua raamatun ihmeellisestä maailmasta. Ke 5.2. klo 18 Kenet kutsuisit kotikirkkoosi? Mukana lauttasaarelainen TV-käsikirjoittaja Jonni Aho ja Jonnin kutsumana vieraana laulaja Riki Sorsa. Tule kuulemaan älykästä keskustelua, hengellistäkin puhetta ja ystävällisesti soivia säveliä. Klo 19 Viikkomessu, Marko Heusala, Aino Valojärvi. To 6.2. klo 9.30 Aamuklubi, srk-sali. Klo 12 Torstaipiiri, srk-sali, Runebergin lempeä Jumala hänen virsiensä valossa. Seppo Väisänen kertoo kansallisrunoilija J. L. Runebergistä virrentekijänä. Tule laulamaan Runebergin lempeästä Jumalasta. Klo 18-21 Nuorten krypta. Klo 19 Bändimessu, Annette Markkunen ja nuorten bändi. Muuta Talviwipinät alakouluikäisille 17.-19.2. klo 10-16. Päivien aikana kädentaitoja, mäenlaskua sekä retket Teatterimuseoon, Snadi stadiin ja Heurekaan. Myös lounas ja välipala nautitaan. Yhden päivän hinta 15 euroa. Järjestetään yhdessä Tuomiokirkon ja Kallion seurakuntien kanssa Ruoholahden kappelilla. Tied. Teijo Junnola p. 09 2340 4305. Ilmoittautumiset netin kautta: www.helsinginseurakunnat.fi/lauttasaari Avoin päiväkerho, ma ja pe klo 9-12 ja ti klo 14-16, D-porras. Kirkkokahvila auki ma-pe klo 10-18, lounas klo 1113. Kirkon B-rapun remontti on alkanut. Rapun wc:t ja yläkerran kerhotilat ovat poissa käytöstä. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa haittaa. La 1.2. klo 13.15 Minipojat: ToPoLa - LePy Linko klo 15.15 B-pojat: ToPoLa - Tapiolan Honka 2 klo 17.15 Mikrotytöt: ToPoLa - KlaNMKY Su 2.2. klo 12.15 Minitytöt: ToPoLa - LePy klo 14.15 Mikropojat: ToPoLa - Tapiolan Honka klo 16.20 Naiset: ToPoLa - EBT II klo 18.15 Naiset: ToPoLa Koristajat - Senoritas Ke 5.2. klo 19.15 C-tytöt 01: ToPoLa - EBT White Tmi Sanna Liesmäki Koulutettu hieroja, Urheiluhieroja. Myös: ? Kinesioteippaukset ? Personal Trainer -palvelut Lady Line Lauttasaari p. 020 718 1350. Sanna Liesmäki p. 045 256 2414. Löydetty Vuokralle tarjotaan Lauttasaarentieltä 22.1. vetoketjullinen valkoinen kukkaro. Puh. 040 731 1355. MYYTÄVÄNÄ 2H+K+S+ parveke Särkiniemessä Lauttasaaressa. Ositt. merinäkymä, 66,5m2. Lisätietoja puh. 044 303 6137. PUTKIREMONTTI TULOSSA? VUOKRATTAVANA KALUSTETTU KAKSIO LAUTTASAARESSA. Vuokrattavana 1.4. n. 30.6.2014 valoisa ja persoonallinen täysin kalustettu kaksio Lauttasaaren eteläpuolella. Iso parveke. Astianpesukone, pesukone, mikro, tv ja langaton internet. Yhteydenotot lauttasaari6@gmail.com TAIDETTA Muuton vuoksi maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, mm. Tapani Raittila, Gunnar Pohjola, Antti Vuori, Tapio Junno. P. 040 735 0305. Vuokralle tarjotaan kellarivarasto 16 m2. 160 e/kk. Lauttasaarentie 29. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy 050 55 44 898. Myydään Lauttasaari ? HUONEISTOREMONTIT ? KEITTIÖREMONTIT ? KYLPYHUONE SANEERAUKSET ? PARKETIN ASENNUS JA HIONTA ? MAALAUSTYÖT JNE. Ota yhteyttä MIRTEL BUILDING OY 050 331 5361 mirtelbuilding.com AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Nro 5 ? 30.1.2014
• Palveluja tarjotaan ATK-palvelua Fysikaalisia hoitolaitoksia Jalkahoitoa Kauneudenhoitoa Oikeusapua Siivousta KAUNEUSPALVELUT www.lauttasaari.fi Kampaamoja Toimistopalveluja Kampaamoja Autohuoltamoja Graafista suunnittelua Putkiliikkeitä Graafinen suunnittelu ja mainonta 20 vuotta laadukasta suunnittelua Kotisiivousta Ars Today Isokaari 3 Puh. 693 1006 arstoday@arstoday.fi Siivousta www.lauttasaari.fi Autokorjaamoja Pyörähuoltoa Valokuvausta Hammaslääkäreitä Puhelinnumero: 0800 966 46 Kukkakauppoja Varastointia RANSKALAISTEN ERIKOISKORJAAMO CITROEN PEUGEOT RENAULT FIAT Myös muut merkit ammattitaidolla Katso kuukauden tarjous: www.autochic.fi Lauttasaarentie 16 Ma - Pe 8:00 - 16:30 Lukkoliikkeitä Hoivapalveluita 09 - 6820940 0400-640141 www.lauttasaari.fi Eläinkauppoja Remontteja Kotipalvelua ja hoivaa Puhelinnumero: 0800 966 46 Varaa juhlatai kokoustila Punaiselta Huvilalta puh. 010 387 7080. Lauttasaari Toimitus Päätoimittaja Nina Talmén puh. 040 528 6301 Toimitussihteeri Irmeli Karhiaho puh. 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Onko osoitteesi muuttunut? Muista ilmoittaa mahdolliset muuttuneet osoitetiedot seura@lauttasaari.fi tai 010 387 7080. seura@lauttasaari.fi lehti@lauttasaari.fi Ilmoitukset/ Laskutus Hilkka Järvitalo puh. 010 387 7080 seura@lauttasaari.fi Ilmoitusaineistojen sisäänjättö sähköpostilla osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Yhteystiedot Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Hki ma, ke, to klo 10-15, ti 10-16, pe sulj. Nro 5 ? 30.1.2014 www.lauttasaari.fi Tiesitkö että lauttaliikenne alkoi Ruoholahdesta vuonna 1914? (www-sivulta myös facebookiin) Taitto Ars Today Ky, puh. (09) 693 1006 arstoday@arstoday.fi Painopaikka Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj. Jakelu puh. 020 071 000 Tilausmaksut Kotimaassa 35 ? + alv 10 % vuosikerta Ilmoitushinnat Etusivu 1,20 pmm. Takasivu 1,10 pmm, tekstisivut 1 pmm, yhdistysten ilmoitukset 0,50 pmm. Laskutuslisä 4 ?. Hintoihin lisätään alv. 24 %. Neliväri sisältyy hintoihin. Ilmoitusaineistojen sisäänjättö lehden konttoriin viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16 mennessä. Lehti ilmestyy torstaisin. Painosmäärä 12 500 kpl Lauttasaari Liity Lauttasaari-Seuran jäseneksi! JÄSENMAKSU on henkilöjäseniltä 20 euroa vuodessa, rekisteröidyiltä yhdistyksiltä sekä asunto-osakeyhtiöiltä 35 euroa ja opiskelijoilta 10 euroa. JÄSENEKSI voi liittyä Lauttasaari-Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla. Toimisto on avoinna ma klo 10-15, ti 10-16, ke-to 10-15 Liittymiskaavakkeen löytää myös Lauttasaaren kotisivuilta osoitteesta: www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi 11
• Kermainen lihapasta Lisää etuja osoitteesta smarkethokelanto.fi 4 annosta 400 g 2 2 1 49 Fazer Puikulat 450?550 g (3,31?2,71/kg) pastaa rucolaa www.foodie.fm HK Rypsiporsaan lihasuikaleet 400 g (7,48/kg) Hinta voimassa to?la 30.1.?1.2. Paulig Juhla Mokka kahvi 500 g (4,78/kg) 2/talous Lisäksi n. 350 g 1 ruukku Suomalainen 99 39 1 rkl 2 dl 1 rkl 1t kerma-pippurimaustettuja porsaanlihasuikaleita öljyä ruokakermaa soijakastiketta sambal oelek -chilitahnaa 5 Suomalainen 35 Rainbow Broilerin ohut leikkeet 430?500 g (12,44?10,70/kg) 2 Hinta voimassa ke 5.2. asti 89 Vaasan Runebergintorttu 180 g (16,06/kg) 1 85 Kokkikartano Keitot 300 g (6,17/kg) 2 49 Pingviini Maustettu kermajäätelö 1l 1 Palvelutorilta to?la 30.1. ?1.2. 00 0 Vain palvelutorillisista myymälöistä Danone Vitalinea Pro rahkat 160 g (6,25/kg) 16 90 /kg Finncatering Stroganoff Hinta voimassa to?ma 30.1.?3.2. 69 /kg Egypti Appelsiini Navel 1 Hinta voimassa to?ma 30.1.?3.2. 69 Etelä Afrikka Rainbow Rypälerasia vihreä siemenetön 500 g (3,38/kg) Hinnat ovat voimassa Itälahdenkadun ja Lauttasaarentien S-marketeissa 2.3. asti ellei toisin mainita. Palvelemme ma?pe 7?21, la 7?18, su 12?18 S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000 S-market Lauttasaari, Lauttasaarentie 28-30, p. 010 76 62200 BONUS JOPA 5 % 12 MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % Lauttasaari SMARKEThOKELANTO.fI Nro 5 ? 30.1.2014