• Lauttasaari Lauttasaari Nro 42 ? 27.11.2015 | Perustettu 1968 1 Nro 42 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Maapallon asialla s. 3 Järkevää leppoistamista s. 8-9 LAUTTAOPTIIKKA SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT Varaa aika yksilöllisten yksi- tai moniteholinssien kartoitustutkimukseen. 27.11.2015 Joogaa senioreille s. 10 3VVLJOMBIEFOUJF " 4ÊSLJOJFNFOUJF $ 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO N¤ I BWPL LQI N¤ I L LQI WI Q û LL
• û IMÚ LL û ,BUBKBIBSKVOUJF " N *UÊMBIEFOLBUV B # )BBILBUJF ) , ,1) 8$ 7) 1BSWFLF N¤ I L LQI T Q N¤ I L LQI WI Q 7) û û û LL
• û IMÚ LL )BLPMBIEFOUJF " 7BUUVOJFNFOLBUV " .FMLPOLBUV " N N¤ I L LQI WI Q N¤ I L LQI T WI Q MJJLFUJMBB û û LL
• û IMÚ LL 7) û *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û 7BUUVOJFNFOLBUV " N 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN ) "WP, ,1) 4BVOB 1BSWFLF 7) û Hoya ID linssit hiotaan freeform tekniikalla piste pisteeltä vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä näkötarpeita. Tätä varten asiakkaalle suoritetaan erilliset linssimittaukset ja käyttöanalyysi. ,BUTP LBJLLJ NZZOUJ KB WVPLSBLPIUFFNNF XXX UBLJP DPN Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi 0MFULP NZZNÊTTÊ UBJ WVPLSBBNBTTB 1ZZEÊ NFJEÊU BSWJPJNBBO "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO HAMMASTALKOOT LAUTTASAARESSA Tuo lemmikkisi ilmaiseen hammastarkastukseen! Kampanja voimassa 30.11.2015 saakka. LAUTTASAAREN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA OTAVANTIE 7, HELSINKI ? P. 010 219 1310 Ajanvaraus myös netissä osoitteessa www.elaintohtori.fi Elämäniloa ja parempaa toimintakykyä ikäihmisille Tilaa fysioterapeutti kotiin 09 3922 302 Helsinki: Tilkka / Lehtisaari / Lauttasaari Espoo: Matinkylä www.fysiogeriatria.fi Veteraanikuntoutusta ja fysioterapiaa myös iltaisin Lauttasaaren Mereo Pohjoiskaari 9A
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 27.11.2015 Taas viimeinen sija Lauttasaaressa jonotusaika terveyskeskuksen kiireettömään hoitoon on Helsingin pisin. Tänä syksynä hoitoa on jouduttu jonottamaan peräti 42 päivää. Samalla jumbosijalla ovat Myllypuro, Töölö ja Viiskulma. Ero parhaaseen on kymmenkertainen. Nopeimmin hoitoon pääsi Laajasalossa, vain neljässä päivässä. Toiseksi rivakammin se onnistui Paloheinässä. Siellä selvittiin viikon jonotuksella. Erot terveyskeskusten välillä ovat rajuja. Jonotusaikoja tilastoidaan kuukausittain. Lokakuussa 2015 Helsingissä pääsi kiireettömään hoitoon keskimäärin 24 päivässä. Elokuussa se onnistui 20 päivässä. Kohtuuttoman pitkä aika tuokin. Nro 42 ? 27.11.2015 Itsenäisyyspäivää juhlitaan taas Lauttasaaressa Kunnianosoitus sankarihaudoilla, kirkko ja itsenäisyyspäivän juh­ la kunniamerkkeineen kuuluvat monen lauttasaarelaisen perin­ teisiin. Seura, säätiö ja seurakunta toivottavat kaikki tervetulleiksi. Itsenäisyyspäivän juhlallisuu­ det käynnistyvät itsenäisyyspäi­ vänä kello 10.30 kunnianosoituk­ sella sankarihaudoilla. Kaikki saa­relaiset järjestöt ovat tervetul­ leita lippukulkueeseen. Kulkuetta varten kokoonnutaan kello 10.25 kirkon pääoven eteen. Lauttasaari-Seura ja Lauttasaa­ ren säätiö laskevat seppeleen san­ karihaudoille. Partiolaiset huo­ lehtivat lipunnostosta ja molem­ pien seurakuntien papit pitävät rukouksen. Kaksikielinen juma­ lanpalvelus alkaa kello 11. Itsenäisyyspäivän juhla on kel­ lo 16 Lauttasaaren kirkossa. Juh­ lapuheen pitää komentaja Misa Kan­gaste. Juhlan musiikista vas­ taavat pianisti Jukka Nykänen, Lauttasaaren laulajat ja Lautta­ saaren orkesteri. Juhlassa anne­ taan myös huomionosoituksia ja julkistetaan Vuoden lauttasaare­ lainen ja Vuoden nuori. Juhlan järjestävät LauttasaariSeura, Lauttasaaren säätiö ja Laut­ tasaaren seurakunta. Tilaisuuden juontaa Taru Valkeapää. Juhlan jälkeen tarjotaan kakkukahvit seu­ rakuntasalissa. Vaikka Lauttasaaressa hoitoon pääsy kangertelee todella pahoin, täällä ollaan tyytyväisiä terveysasemalta saatuun palveluun, jos on uskomista naamataulujen pikapalautteisiin jätettyihin vastauksiin. Lokakuussa täällä vihreää kasvokuvaa näppäsi 92 prosenttia vastaajista. Koko Helsingissä tyytyväisiä oli 90 prosenttia palautteen antajista, kaikkiaan noin 16 000 terveyskeskuksissa käynyttä helsinkiläistä. Helsingin nettisivuilla olevasta tilastosta ei ilmene tyytyväisyyden aste, mutta eroja eri terveyskeskusten välillä on. Tyytymättömimmät asiakkaat olivat Vuosaaressa. Siellä lokakuussa tyytyväisiä oli vain 66 prosenttia. Tyytyväisimpiä saatuun palveluun oltiin Paloheinässä. Hoito koetaan hyväksi Lauttasaaressakin, mutta eipä se auta, kun hoitoon ei pääse. Vai olemmeko me liian kohteliaita, emmekä vähästä valita. Esimerkiksi koulutila-asia näyttää edistyvän vasta nyt, kun tilanne kärjistyi ja vanhemmat nostivat metakan. Jonot hoitoon pääsyyn on saatava lyhenemään ennen kuin ollaan todella kriisin partaalla. Helsingin kuuluu huolehtia myös palveluista eikä vain kasvattaa asukasmäärää saarella. Musiikkiopiston muskariopet heittivät kaksi eläinaiheista konserttia lauttasaarelaisille lapsille. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Laulavat opet ilahduttivat lapsia Tässä lehdessä Teksti ja kuva Irja Arpiainen Maailmaa parantamassa..................................s. 3 Saamelaiset kylässä..........................................s. 6 Hidastaminen kannattaa tehdä järkevästi.............................................s. 8-9 Seniorijooga vetreyttää..................................s. 10 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Tiistaina 10. marraskuuta Laut­ tasaaren musiikkiopisto oli kut­ sunut lauttasaarelaisia päivähoi­ tolapsia lastenlaulukonserttiin. Konsertteja oli kaksi, joista en­ simmäisessä oli yleisönä Laut­ tasaaren perhepäivähoitolapset ja muutama ryhmä Pajalahden päiväkodista. Kello 10 jälkeen oli toisen konsertin vuoro, jolloin päiväkoti Telkän lapset pääsivät nauttimaan laatumusiikista. Konsertissa esiintyivät mus­ kariopet Riikka Helske ja Anna Rimmi, jousimuskariope Laura Saari sekä viulunsoiton opettaja Hanna Tyrväinen. He loihtivat esiin aikamoisen eläinkavalkadin laulaessaan lauluja muun muassa ketusta, jäniksestä, hiiristä, lin­ nuista, oravasta, karhusta. Laulu­ jen tueksi esiintyjät olivat pukeu­ tuneet luonnonläheisesti pupuksi, kissaksi, pöllöksi ja kärpässienek­ si. Laulavat opet esittivät vanhoja tuttuja lastenlauluja, kuten Juoksee metsähiiroset ja Kas kuusen latvassa oksien alla. Jänis istui maassa sopi hauskasti yhteen hieman tuntemattomamman ket­ tulaulun kanssa. Uusiin lauluihin yleisö otti ennakkoluulottomasti osaa. Lauluista toiseen siirtymät siivitettiin mukavasti arvoituksin. Lapset olivat rohkeasti mukana ratkaisemassa arvoituksia: pu­ pua ehdotettiin seuraavan laulun aiheeksi ainakin kolmasti ennen kuin tärppäsi. Lapset lauloivat in­ noissaan tuttuja lauluja ja liikkui­ vat musiikin tahdissa. Yleisö jaksoi hienosti kuun­ nella yli puolituntisen konsertin, jossa oli iloa silmälle ja korvalle. Jo soitviulu ja alttoviulu antoivat kappaleille hienostuneen sävyn. Kantele, haitari ja rumpu toivat säestyksiin kivasti särmää. Pistee­ nä i:n päälle loppulaulu säestet­ tiin mustilla pikku soittimilla, joi­ ta yleisö arveli kitaroiksi. Mutta ei ? ne osoittautuivatkin ukuleleiksi. Havaijilainen soundi rimmasi oi­ vallisesti suomalaiseen lasten­ lauluun: ?Oli mukava taas nähhä sinnuu; kerro terveisiä, kehu min­ nuu.? Toivottavasti nähdään taas ensi syksynä samoissa mukavissa merkeissä. Vastaa ja Voita! Miten Lauttasaarta pitäisi kehittää? Miten Lauttasaari-Seuran pitäisi suunnata toimintaansa? Kerro mielipiteesi netissä osoitteessa lauttasaari.fi/kysely Vastanneiden kesken arvotaan viisi Saarielämää-kuvateosta ja viisi tiira-aiheista koivuviilutarjotinta.
• Lauttasaari Nro 42 ? 27.11.2015 3 ? Tarkoitus on luoda poliittista painetta päättäjien suuntaan. Viime kokouksessa ei saatu sitovia sopimuksia aikaiseksi. Tällä kertaa muutoksen on tapahduttava. People?s Climate March keräsi Helsingissä viime vuonna 1600 osallistujaa. Maapallon asialla Lauttasaarelainen Sebastian Österman on järjestämässä People?s Climate Marchia tulevana sunnuntaina. Se järjestetään samaan aikaan ympäri maailman tavoitteena saada päättäjät viimein tekemään päätöksiä puhtaamman tulevaisuuden puolesta. Y Teksti Katja Pesonen Kuva Elis Höckerstedt K:n ilmastokoko­ us pidetään Pa­ rii­ sissa 30. mar­ raskuuta - 11. joulukuuta. Tuos­sa kokouk­ sessa maailman johtajat päättävät maapallon tu­ levaisuudesta ja he määrittävät kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnan. Ovatko maat halukkai­ ta sitoutumaan päästövähennyk­ siin? Millaisia ne ovat pitkällä ja lyhyellä aikavälillä? Entä ilmasto­ rahoitus? Kokouksen tavoitteena on saada kaikki maat sitoutu­ maan yhteisesti määrättyihin ta­ voitteisiin. Lauttasaarelainen Sebastian Ös­terman, 20, on järjestämässä People?s Climate Marchia. Mars­ silla osoitetaan päättäjille, mitä kansa kokoukselta haluaa. Se ha­ luaa sitä, että päättäjät sitoutuvat tavoitteisiin oikeasti ja tekevät jotain ympäristön hyväksi, eivät vain suolla kauniita lauseita, jot­ ka eivät koskaan konkreettisesti toteudu. People?s Climate March on kansainvälinen tapahtuma, jos­ sa ihmiset ympäri maailman marssi­ vat asian puolesta samana päivänä. Helsingissä tapahtuma järjestetään sunnuntaina 29. marraskuuta ja marssi lähtee Narinkkatorilta kel­ lo 13. Viime vuonna tapahtumaan osal­listui noin 1600, tänä vuonna voidaan panna vieläkin parem­ maksi. ?Tarkoitus on luoda poliittista painetta päättäjien suuntaan. Vii­ me kokouksessa ei saatu sitovia sopimuksia aikaiseksi. Tällä ker­ taa muutoksen on tapahduttava?, hän sanoo. Henkilökohtaisesti hän toivoo, että yksilön olisi helpompaa elää ekologisesti. Uusiutuvaa energiaa ja ympäristöystävällisiä tuotteita olisi saatava helpommin ja edulli­ semmin. People?s Climate Marchin jär­ jestää Avaaz, johon Sebastian kuuluu. Avaaz on maailman suu­ rimpia kansalaisjärjestöjä, jossa on tällä hetkellä noin 42 miljoo­ naa jäsentä. Se organisoi juuri täl­laisia vastaavia marsseja ja ta­ pahtumia oli kyse sitten ympä­ ristöasioista, köyhyydestä, kor­ ruptiosta tai muusta epäkohdasta sekä lobbaa hallituksia, mutta pääpaino toiminnassa on nettiad­ resseilla. Sebastian järjesti tapahtuman myös viime vuonna. Silloin se piti tehdä kuukaudessa. Hän on tyyty­ väinen siihen, että nyt hänellä on ollut enemmän aikaa. Paitsi, että hän on parhaillaan suorittamassa varusmiespalvelusta laivastossa Upinniemessä. Kaikenlaiset järk­ käilyt hän tekee siis pääosin lomi­ llaan viikonloppuisin. Aktiivisia vapaaehtoisia hänen lisäkseen on 15. Se on hyvä tuki ja helpottaa hänen työtään, kun hän voi dele­ goida kullekin erilaisia tehtäviä ja vastuualueita. Esimerkiksi vies­ tintään on oma työryhmänsä ja niin edelleen. ?Kun laiva on merillä niin sil­ loin ei olla puhelimessa tai ne­ tissä hoitamassa asioita, joten tällainen tiimi on tarpeen?, hän hymyilee. Pariisin terrori-iskut ovat saa­ neet sekä marssin että kokouksen pääpaikan Pariisin vetäytymään People?s Climate Marchista. ?Jotkut sanovat Suomen olevan niin pieni maa, että mitä meidän hyödyttää edes marssia, kun Pa­ riisikaan ei ole mukana. Minusta sitä suuremmalla syyllä. Nyt pien­ ten maiden panoksella on jopa enemmän merkitystä. Tähän het­ keen mennessä Helsingin mars­ sille on ilmoittautunut jo 1300?, Sebastian toteaa. Hän näkee muutosta ilmassa. ?Yhdysvallat ja Kiina ovat aikai­ semmin olleet vastahakoisia esi­ merkiksi päästörajoitusten suh­ teen, mutta nyt kumpikin maa on alkanut tehdä muutoksia omassa politiikassaan. Kun noinkin suu­ ret valtiot osallistuvat ilmastotal­ koisiin, muut seuraavat perässä.? Sebastian näkee maailman ylei­ sen ilmapiirin kääntyvän pikku­ hiljaa ekologisuuden ja kestävän kehityksen suuntaan. Hän itse pyrkii olemaan maailmanparan­ taja. ?Haluan tehdä konkreettista työ­tä paremman maailman eteen. Maapallon tilanne voi näyttää vä­ lillä surkealta, mutta lannistumi­ sella ei saavuteta mitään. Pyyhet­ tä ei pidä heittää kehään. Huono­ Lauttasaarelainen Sebastian Österman on järjestämässä maailmanlaajuista tapahtumaa People?s Climate Marchia Helsingin päässä. jen uutisten tulvasta huolimatta maailmassa on vielä paljon kau­ nista ja hyvää. Ei anneta myöten pessimistisyydelle ja tuhoisuu­ delle, vaan pelastetaan mitä vielä voidaan.? People?s Climate March kokoontuu sunnuntaina 29. marraskuuta Narinkkatorilla kello 13. Alussa on puheita ja marssi lähtee puolelta reittiä Narinkkatori -> Simonkatu -> Mannerheiminkatu -> Aleksanterinkatu -> Senaatintori. Senaatintorilla on luvassa puheiden lisäksi muun muassa musiikkiesityksiä.
• Lauttasaari 4 Nro 42 ? 27.11.2015 Lukijan ääni Puhetta budjetista Syksyn budjettineuvottelut käyn­ nistyivät taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa ja talousraamien ra­joittamina, olimmehan valtuus­ tona itse asettaneet itsellemme in­ vestointikaton. Sosiaalitoimi, jo­ ka lohkaisee budjetistamme pääosan eli 2200 miljoonaa euroa on lähes yhtä paljon kuin mitä tuloverom­ me jäi alibudjetoiduksi. Selvyy­ den vuoksi kerrottakoon, että kunnallisvero on 2 535 miljoonaa euroa. Toivottavasti ylipormestarin pii­lopussista löytyy loppuvuonna varoja näihin osittain jopa laki­ sääteisiin sosiaali- ja terveysme­ noihin. Opetustoimeen, joka on myös melko suuri menoerä, 675 miljoo­ naa euroa, kyettiin lisäämään lä­ hes 10 miljoonaa euroa kohden­ nettuna yksityiskoulujen tontin­ vuokriin, varhaiskasvatukseen, nuorten kesätyöseteleihin sekä koululaisten liikenneopetukseen. Viimemainittu ovatkin erittäin tärkeitä asioita, sillä liikenteessä on luvaton määrä pyörällä hurjas­ telijoita, joilla ei ole minkäänlais­ ta käsitystä liikennesäännöistä. Myös jalankulkijat kaipaavat liikenneopetusta. Olisikin toivot­ tavaa, että viimeistään jokainen peruskoulun päättävä koululai­ nen olisi suorittanut jonkinastei­ sen liikennetutkinnon. Näin voi­ simme ehkäistä ajoittain sattuvia ikäviä koululaisten liikennekuole­ mia. Nämä opetuspuolelta liiken­ neopetukseen varatut rahat olisi kylläkin mielestäni voinut ottaa budjetissa liikenteeseen varatuis­ ta rahoista ja palkata niillä poliisi Rakkolevä merellisessä Lauttasaaressa Lauttasaari-lehden numerossa 37 kerrottiin taloyhtiöstä, jonka sei­ nää koristaa rakkolevä-aiheinen muraali. Hieno idea ja toteutus, mikä korostaa paitsi Itämeren suojelun tärkeyttä myös sitä, että Lauttasaari säilyisi jatkossakin monipuolisena ja elävänä merelli­ senä ympäristönä. Rakkolevä-aihe on jo aiemmin­ kin nostettu Lauttasaaressa esil­ le, sillä Suomen Moottoriveneklu­ bin (SMK) täyttäessä 50 vuotta vuonna 1980 seuran silloinen jäsen professori Timo Sarpaneva suun­ nitteli rakkolevä-aiheisen pienois­ veistoksen. Veistoksen tuot­ ti niin ikään SMK:n silloisen jäsenen Torbjörn Tillanderin yritys Oy Tillan­ der AB pronssiin valettuna. Veis­ toksia valettiin sata numeroitua kappaletta, joista ensimmäinen luovutettiin Tasavallan President­ ti Urho Kekkoselle. Veistoksia on käytetty ja käytetään edelleen SMK:ssa huomionosoituksina eri­ laisissa yhteyksissä. Veistos kuvaa rakkolevää eli hau­teria, joka ?nousee aaltoileva­ na voitonmerkkinä merenpohjan kivestä eli maapallosta puhtaam­ paa tulevaisuutta kohti?. Kivessä on teksti: ?Undae liquidae - gaudium nostrum?, puhtaat laineet, mei­ dän ilonamme. Timo Vanhanen SMK:n jäsen vuodesta 1981 liikenneopettajaksi kouluihin. Nyt ne rahat menevät osin ihan älyttömästi ylimitoitettuihin pyö­ räteihin. Esimerkiksi Lauttasaa­ ren suurimmalle läpikulkutielle raivatut kadun molemminpuoli­ set pyörätiet hävittävät parkki­ paikat ja tienvarsiyritykset pal­ vellessaan yksistään espoolaisten läpikulkuliikennettä pyörillään Helsingin keskustaan. Hyvääkin löytyy opetustoimen osalta ja lauttasaarelaisena ja 10vuotiaan koulupoika Ronin isänä voin ilolla todeta, että täkäläisen Helsingin suurimman peruskou­ lun ahtauteen suunniteltu uusi koulun aikaistuu paria vuotta ai­ emmaksi. Sama aikaistamishanke on meneillään Pakilan, Vuosaa­ ren, Jätkäsaaren ja Tehtaanpuis­ ton koulujen osalta. Kouluopetuksen osalta nykyi­ nen digitaaliaika panee kyllä har­ kitsemaan, onko koulujen opetuk­ sessa oikea suhde yksi opettaja noin 20 oppilaalle, vai voisivatko ryhmäkoot olla merkittävästi suu­ rempia. Muista pienehköistä noin 100 000 - 300 000 euron lisäyk­ sistä alkuperäiseen ylipormesta­ rin budjettiesitykseen verrattuna todettakoon sen saajat: Arkis, Kult­ tuurikeskus, Pelastustoimi, ympä­ ristöasiat, kirjasto, kaupunginor­ kesteri sekä Pakilan nuorisotalo. Minun ja ainakin perussuoma­ laisten sydäntä lähellä oleva ve­ teraanien kuntoutus sai lähes 1/3 miljoonan lisäpotin. Tukkutorin pakastamonkin uu­ dis­investointitarpeesta oltiin yksi­ mielisiä, kuten muustakin budje­ tista ja siten veroäyrimme kyet­ tiin pitämään 18,5 prosentissa. Tällä kertaa budjettiesityksessä olikin luovuttu epärealistisista kansantalouden nousuodotuk­ sista. Siinä ei kuitenkaan valitet­ tavasti ole varauduttu Helsinkiin suuntautuvaan massiiviseen maa­ hanmuuttoon. Budjetin huolestut­ tamispuolella on myös kaupungin nettovelan kasvu. Perussuomalaisten valtuusto­ ryhmä on tyytyväinen saavutet­ tuun budjettisopuun ja valtuusto­ ryhmien yhteistyöhön. Seppo Kanerva Lauttasaarelainen kaupunginvaltuutettu (ps) Vesitorni ansaitsisi muistotilaisuuden Olin ensimmäisiä kaupungin­ osamme siluetin, vesitornin kohta­ losta huolestuneita. Toivoin katast­ rofin uhatessa muistotilaisuuden järjestämistä, ja lupauduin käyt­ tämään osaltani puheenvuoron­ kin. Vaikka ajatus olikin vähän ennen aikainen, niin jopa kirkon taholta luvattiin tulla mukaan. Purkamisen aikainen tilaisuus olisi voinut olla liiaksi protestoin­ nin luonteinen, mutta nyt siihen yhdistyisi sopivasti suru. Mikä olisi estänyt myöskään myymäs­ tä pikku palasia, joita kai vieläkin saisi kasaan. Seppo Väisänen Lukijan kuva Timo Sarpaneva on suunnitellut rakkoleväaiheisen veistoksen. Lukijan kuva Tiira Ryssänkärjessä toukokuussa 2015. Kuva Sam Öhman. Kettu Kasinonrannalla marraskuussa 2015. Kuva Venla Pirilä.
• Lauttasaari Nro 42 ? 27.11.2015 5 Tallberginkatu 1, Helsinki KAAPELIN JOULU 11.-20.12.2015 KERAMIIKKAKESKUS SEPTARIA Helsingin hauskin joulutapahtuma! Avoinna ma-pe klo 11?19, la?su klo 11?18, la 19.12. klo 11?21. Vapaa pääsy. www.kaapelinjoulu.? Tuikkutalot ja tontut -keramiikkakurssi 3.12. sekä keramiikkamyyjäiset 12.-13.12. ja 19.-20.12. www.septaria.? ZODIAK: GO GO TANSSIRYHMÄ KUUMAT PUTKET 1.-16.12. FARBE OY 15.?16.12. Esitys tuo lavalle henkimaailman asiat ja gogomeiningin musikaalin muodossa. www.zodiak.? HURJARUUTH: TALVISIRKUS MATKALLA 10.1.2016 ASTI Talvisirkus vie matkalle maailman ympäri ? autolla, veneellä, ilmojen halki ja puolivolteilla. Bon voyage! www.talvisirkus.? Maailman kauneimmat lasiset kuusenkoristeet myynnissä vain 2 päivän ajan. Avoinna klo 12?20. www.farbeoy.com KAAPELIN KAUPPA Parhaat joululahjat joka tontulle! Kirjat, kortit, lelut, kalenterit ja le?at. www.rosebud.? Ornamon Design Joulumyyjäiset 4.?6.12.2015 RAVINTOLA HIMA & SALI Arja Raatikainen & Co: Graindance 1.12. asti Tule aamiaiselle, lounaalle, kahville tai lasilliselle. Avoinna joka päivä iltaan saakka. www.himasali.com Helsingin Taideyhdistys ry: Vuosinäyttely 2.12. asti ILMAISPÄIVÄ KAAPELITEHTAAN MUSEOISSA 12.12. Pretty Bruises Squad: Mustelma Fest 11.?12.12. Ilmaiseksi sisään kaikkiin Kaapelitehtaan 3 museoon! Avoinna klo 11?18. TEATTERIMUSEON JOULUKUU Lauantaisin ilmainen sisäänpääsy sekä 11.-20.12. kaksi yhden hinnalla. Kaikki kokeilupisteet käytössäsi! www.teatterimuseo.? TAPAHTUMAVIIKONLOPPU HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEOSSA 12.?13.12. Non-stop piparinkoristelutyöpaja 12.12. klo 11-16. Osallistu myös PipariBattle2015-kilpailuun! Ilmaispäivä 13.12. www.hotellijaravintolamuseo.? SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEON PIMIÖSEIKKAILUT 13.12. JA 20.12. Valokuvausvälineet ja museon kulissien takaiset tilat tututuiksi. Alle 10 v. Aloitukset klo 13 ja 13.30. www.valokuvataiteenmuseo.? PerformanceSirkus: Dylan-ilta 9.?10.12. Galleria Aapeli: Eeva Ahtinen 5.12. asti sekä Tumppu ja Taulu -myyntitapahtuma 12.?13.12. Pekka Halosen Akatemian lopputyönäyttely: Finire 9.?20.12. EU-MAN gallery: Ali Najjar 22.12. asti Jukka Male Museo: Lauri Eriksson & Perttu Saksa 31.12.2015 asti Stoa Mariapassio: Marja Paasio 31.12. asti Galleria Vaaga: Vastavuoroisuus 9.12.2015?3.1.2016 Drawing Gallery D5: 3 kattausta 23.1.2016 asti EHDAS.FI APELIT WWW.KA : Ä Ä IS L KATSO LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Erkkerin kautta uuteen asuntoon! ASUNTOMYYNTI ASUNTOVUOKRAUS LIIKETILAT HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). Olemme mukana lauantaina 28.11. klo 16.00 Lauttasaaren yrittäjäkuusen lamppujen sytytyksessä Café Mutterin edustalla. Tarjoamme teille lämmintä glögiä ja piparia. Tervetuloa mukaan! Loppuvuoden juhlatarjous, välityspalkkio 2,5% (sis. alv 24%) Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 Matti Pulliainen LKV, alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 4 00200 Helsinki Puhelin (09) 682 4050 Fax (09) 6824 0530 Email: lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi LKV Suomen kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto
• Lauttasaari 6 Nro 42 ? 27.11.2015 Poro Pop Up houkutteli Sähinään ta virkamiesteitse jo jonkin aikaa, mutta asia ei ole edennyt. Lapset ei­ vät kuitenkaan voi odottaa talous­ tilanteen paranemista, vaan uhan­ alaisten saamenkielten puolesta on toimittava nyt?, Keva toteaa. Pääkaupunkiseudun kielen­ope­ tukseen liittyvät ongelmat ei­vät ole poikkeuksellisia. Opetuksen puute on ongelma kaikissa saamelaisten kotiseutualueiden ulkopuolisis­ sa kaupungeissa. Kielipesistä on pulaa, ja peruskoulujen puolella opetus on kiinni vanhempien ja saamelaisyhdistysten aktiivisesta toiminnasta. Tällä hetkellä opetuksessa on jatkuvasti katkoksia, eikä kahta viikkotuntia pystytä takamaan. Hel­ singissä saamelaislapset oli­ vat vailla pohjoissaamen kielen­ opetusta tammikuusta lokakuu­ hun saakka, kun sopivaa opetta­ jaa ei vain löytynyt. Inarin- ja kol­­tansaamenkielen opetusta ei ole tarjolla laisinkaan. Elisa Sipakko, Juho Keva ja Nana Alariesto taikoivat porotortilloja viikonlopun ravintolapäivässä Sähinässä. Ravintolapäivänä Lauttasaaressa päästiin nauttimaan aidosta saamelaiskulttuurista sankoin joukoin, kun helsinkiläinen saamelaisyhdistys pystytti päivän ajaksi ravintolan Heikkiläntielle. K Teksti ja kuva Laura Sarpola ulttuurikeskus Sähinän takka­ huone on tulvil­ laan kotiruuan huumaavaa tuoksua ja ilois­ ta puheensori­ naa. Keittiötiskin takana nuoret aikuiset touhuavat kädet täynnä töitä. Juho Keva huikkaa asiak­ kaille, että seuraavan annoksen jälkeen on tehtävä kokonaan uu­ si satsi ruokaa, joten luvassa on muutaman minuutin viivästys. Ketään ei näytä pieni odottelu haittaavan. Tunnelma on kiirees­ tä huolimatta lämmin ja nauravai­ nen. City-Sámit, helsinkiläinen saa­ melaisyhdistys, on järjestänyt Ra­ vintolapäivän kunniaksi Poro Pop Up -ravintolan Lauttasaareen. ?Poronkäristys ja perunamuusi loppuivat heti samoin tein!?, tis­ kin takana työskentelevä Elisa Sipakko naurahtaa. Iltapäivällä jäljellä on vielä ve­ ge- ja porotortilloja. Jälkiruokaa kaipaaville tarjoillaan kahvia, tee­ tä ja hillapannacottaa. Ruokaa on alettu tehdä aamukahdeksalta, ja ovien avaamisesta lähtien asiak­ kaiden virta on ollut jatkuva. ?Teemme kaiken alusta alkaen itse, tortillalätyt ja kaikki. Poron­ liha on Utsjoelta?, Sipakko kertoo. Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomen 8000 saamelaisesta puo­ let asuu nykyisin muualla kuin pohjoisen saamelaisalueilla, heis­ tä noin 1000 pääkaupunkiseudul­ la. City-Sámit yhdistys perustettiin 1988. Nykyisin se on Suomen toi­ seksi suurin saamelaisyhdistys. Tämä näkyy myös aktiivisessa toiminnassa koko pääkaupunki­ seudun alueella, esimerkiksi käsi­ työkurssien ja monenlaisten kult­ tuuritapahtumien muodossa. Työn LYKin syksyn ylioppilaat Boman Annika Heikkala Valtteri Honkapirtti Roope Jama Mahamed Karlsten Enni Karvinen Ira Myllypakka Nuutti Rantala Joona Rauhala Valtteri Lauttasaaren leijonamannekiinit esittävät sydämelliset kiitokset silmälasikeräykseen osallistuneille! Onnittelut valkolakin saaneille! alla on myös kulttuurikeskushanke Helsinkiin. Ravintolapäivää edeltäneenä lasten oikeuksien päivänä yhdis­ tys jätti Helsingin kaupungille aloitteen vakituisen saamenopet­ tajan viran perustamisesta Hel­ sinki-Espoo-Vantaa-alueelle. ?Tilaisuus meni hyvin. Meillä toimii Länsi-Pasilassa pohjoissaa­ men kielipesä Máttabiegga, jossa päivähoitoikäisillä saamelaislap­ silla on mahdollisuus oppia saa­ menkieltä äidinkielen tasolle. Tämän jälkeen tarvittaisiin ope­ tuksen jatkumista kuitenkin myös pe­ ruskoulussa, jotta kielellinen kehitys saadaan jatkumaan. Ratkai­ suna esitimme sellaisen opettajan viran perustamista, jossa opettaja voisi liikkua pääkaupunkiseudun kouluilla opettamassa. Olemme ajaneet opettajaviran perustamis­ Poro Pop Up on jo toinen yhteis­ työtapahtuma Sähinän ja City-Sá­ mien kesken. Tuttavuussuhteen pohjalta lähtenyt idea käynnistyi ensin saamelaisnuorille suunna­ tulla perinneruokakurssilla, jossa noin 16 henkeä valmisti saame­ laisia perinneruokia sa­mas­­sa keittiössä kuin nyt. ?Ruokakurssista se ajatus sit­ ten lähti?, kertoo toinen Sähinän perustajista Ines Sederholm hy­ myillen. Kulttuurikeskuksessa on jatku­ vasti kaikenlaista toimintaa: kult­tuurikirppiksiä, joogatunteja ja nyt myös kahvila. Joulukuun kolmantenatoista on luvassa jou­ lumyyjäiset. Poro Pop Upistakin jatketaan viettämään iltaa Sähi­ nän pihalle, jossa vuorostaan Ma­ kers-kahvila vastaa tarjoiluista. Keva ja Sederholm vakuuttavat, ettei City-Sámien ja Sähinän yh­ teistyö tule jäämään tähän. ?Nyt ollaan menty tällä ruoka­ teemalla, mutta suunnitelmissa olisi myös esimerkiksi pistää pys­ tyyn saamelaisnuorten bänditoi­ mintaa. Jatkoa on luvassa?, Keva vinkkaa. Savolaisen osakunnan laulajat konsertoi kirkolla Savolaisen osakunnan laulajien vuosittainen joulukonserttikiertue huipentuu 15. joulukuuta kel­lo 19 Lauttasaaren kirkkoon. Kuoro esit­ tää konsertissaan noin tunnin mit­ taisen kokonaisuuden joulun ajan teksteihin sävellettyjä lauluja. Oh­ jelmiston perinteistä puolta edus­ tavat rakastetuimmat suomalai­ set sävelmät esimerkiksi Leevi Madetojalta ja P. J. Hannikaiselta. Mukana on myös kansainväli­ nen valikoima klassista musiikkia muun muassa Ranskasta, Saksas­ ta ja Isosta-Britanniasta. Kuorolla on jo pitkään ollut ta­ pana harjoitella ja esittää musiik­ kia eri aikakausilta, mikä kuu­ luu myös Lauttasaaren konser­ tissa. Konsertin vanhin teos on 1500-luvulla eläneen italialai­sen renessanssisäveltäjä Giovanni Pier­luigi da Palestrinan motetti O magnum mysterium. Yksi ohjel­ miston kohokohdista on Mikko Sidoroffin Yrjö Jylhän runoon säveltämä Pyhä Yö. Perinteitään kunnioittaen kuoro päättää kon­ serttinsa laulamalla yhdessä ylei­ sön kanssa laulun Maa on niin kaunis. Savolaisen osakunnan laulajat (SOL) on vuonna 1932 perustettu Helsingin yliopiston savolaisen osakunnan sekakuoro. Kuoroa on tammikuusta 2010 johtanut Dani Juris.
• Lauttasaari Nro 42 ? 27.11.2015 7 Joulu alkaa joululauluilla. Suomen laulu esittää Lauttasaaren kirkossa hieman harvinaisempia joululauluja. Joululaulujen harvinaisia helmiä Suomen laulu tuo joulun Lauttasaareen konsertoimalla kirkossa ennen itsenäisyyspäivää. Joulu alkaa joululauluilla. M Teksti Irja Arpiainen Kuva Suomen laulun arkisto aailmassa on paljon joululau­ luja, joita esitetään harvoin tai jotka ovat jääneet unohduksiin. Tänä vuonna Suomen laulun joulukon­ sertti koostuu osittain harvinai­sista, pie­ nistä joululaulujen helmistä, mutta ohjelmistossa on myös tuttuja jou­ lulauluja. Konsertti on Lauttasaa­ ren kirkossa lauantaina 5. joulu­ kuuta ja sen johtaa Suomen laulun taiteellinen johtaja Esko Kallio. Konsertin aloittaa juhlallinen Lowell Masonin Joy to the World, Riemuita saa. Masonia pidetään amerikkalaisen kirkkomusiikin Kestopigmentointi TARJOUS Kulmat 390,Eyeliner 220,Mahdollisuus tehdä vain täydennystä kulmiin = edullisempi hinta. Kysy! Myös 3D-karvatekniikka. Ihon syväpuhdistus 49,(sis.kulmien muotoilun) Green Lounge T:mi Mia Castrén Katajaharjuntie 6 P. 040 931 3929 www.miacastren.com isä­nä ja yhdysvaltalaisen musii­ kinopetuksen, kuorolaulun ja mu­ siikkikulttuurin kehittäjänä. Hän sävelsi teoksensa englantilaisen Isaac Wattsin runoon, jossa rie­ muitaan Jeesuksen toisesta tule­ misesta. Oskar Merikanto tunnetaan ni­menomaan yksinlaulujen sävel­ täjänä. Myös Joulu tullut on on alun perin yksinlaulu, kuorosovi­ tus on Ilkka Kuusiston. Herttai­ sen tunnelmallinen runo on Vilkku Joukahaisen käsialaa. Jouko Linjama on säveltänyt suuren määrän urkuteoksia ja kuoromu­ siikkia. Jouluilta pohjautuu Aleksis Kiven runoon, jossa on pirtin harras, hämyisä tunnelma. Selim Palmgrenilta kuullaan kaksi joululaulua, Rauhan ruhtinas ja Talvi-ilta, joista jälkimmäi­ nen pohjautuu Einari Vuorelan runoon. Hänen runoudelleen on tyypillistä kansanlaulunomainen tyyli ja herkät tuokiokuvat. Heino Kasken säveltämää Joululaulua (Mökit nukkuu lumiset) esitetään usein yksinlauluna, tällä kertaa kuulemme sen kanttori ja kuo­ ronjohtaja Lauri Nurkkalan so­ vituksena. Runo on Eino Leinon. Jokaisen antama lahja on arvo­ kas, myös sen köyhimmän, joka antaa Jeesuslapselle aution sydä­ mensä, kerrotaan Jaakko Haavion runossa Jeesuslapsen joululahjat. Haavio oli pappi, runoilija ja virsirunoilija. Tästä runosta on sävelletty useita lauluja ja tällä kertaa se kuullaan kuoronjohtaja Heikki Liimolan säveltämänä. Taneli Kuusisto sävelsi pit­ kälti toista sataa yksinlaulua ja suuren määrän kuorolauluja. Tietäjät pohjautuu Ilmari Pimiän runoon, joka on kolmas osa Kuu­ siston kantaatista Jouluyö. Uuno Klamin sävellystuotannossa on paljon kansainvälisiä vaikutteita, ja hän irtautui romanttisesta tyy­ lisuunnasta. Kruunu ja risti, joka on sävelletty rovasti Oke Peltosen runoon, on hänen tuotannos­ saan poikkeuksellinen. Jean Sibeliuksen tuotannosta kuoro on ottanut ohjelmaansa Si­ beliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi On lapsonen syntynyt meille. Se pohjautuu rovasti ja ru­ noilija August Verner Jaakkolan runoon. Laulu tunnetaan parem­ min sanoilla Nyt seimelle pienoisen lapsen, joka on kirkkoherra Väinö Ilmari Forsmanin käsialaa. Laajamittaisin teos tämänkertaisessa joulukonsertissa on Juhani Komulaisen Ave maris stella, Ole tervehditty. Kymme­ nessä vuodessa hän on vakiinnut­ tanut asemansa yhtenä Suomen esite­tyimmistä kuorosäveltäjistä. Hym­nistä neitsyt Marialle on tehty useita sävellyksiä aikojen saatos­ sa. ?Joulutähti välkkyy rakkauden voimalla ja rakkaus saa voimansa Luojasta?. Tähän L. Onervan kosmiseen tekstiin sävelsi Vilho Luolajan-Mikkola laulunsa Jou- lutähti. Tuttuja kappaleita monel­ le ovat myös Leevi Madetojalta Arkihuolesi kaikki heitä ja Enkelien joululaulu, Martti Helalta Hiljainen joululaulu ja Michael Praetoriukselta Tuo armon valkokyyhky. Franz Gruberin Jouluyö, juhlayö on maailman tunnetuin jou­ lulaulu, jota esitetään hyvin mo­ nenlaisina sovituksina. Muun muassa nämä teokset löytyvät Suo­ men laulun uudelta joululevyltä Suomen laulun Joulu, joka on vast­ ikään ilmestynyt. Konsertin päät­ tää sleesialainen sävelmä Maa on niin kaunis, tällä kertaa urkusäes­ tyksellisenä versiona. Suomen laulu esiintyy Lauttasaaren kirkossa lauantaina 5. joulukuuta kello 16. Konsertin johtaa Suomen laulun taiteellinen johtaja Esko Kallio. Lippuja sekä joululevyä saa kuorolaisilta, tuntia ennen ovelta sekä Suomen laulun nettisivuilta suomenlaulu.fi.
• Lauttasaari 8 Nro 42 ? 27.11.2015 Leila Saarivirta ja Martta Kaukonen heittivät hitaalle, joutuivat kriisiin, löysivät tasapainon ja rakensivat uuden elämän. Kirjassaan Rikas elämä ? Parempaa arkea hidastamalla he neuv Järkevää leppoistam Hidastaminen on toteutettava järkevästi, sanovat Martta Kaukonen ja Leila Saarivirta. He hyppäsivät tyhjän päälle. Nyt he ovat kirjoittaneet kirjan, joka ohjaa hidastamista kaipaavia tekemään suunnanmuutoksen maltillisesti. Teksti ja kuva Katja Pesonen N autiskelemme länsimaisen kulttuurin yltäkylläisyy­ destä ja mu­ kavuuksista, mutta sii­täkin huoli­ mat­ ta ihmiset ovat kävele­ viä stres­­sipesäkkeitä, väsyneitä ja tyytymättömiä elämäänsä. Taval­ laan on kaikki hyvin, mutta jotain silti puuttuu. Downshiftaaminen, leppoista­ minen, hidastaminen, kohtuullista­ minen, cittaslow. Nimiä ja ta­poja on monia. Jokainen edellä mainituista käsitteistä kehottaa kuitenkin hidastamaan elämäntahtia, hyp­ päämään ulos oravanpyörästä, tekemään elämästä sellaista kuin on aina haaveillut. Alun perin Yhdysvalloissa syn­ tynyt downshiftaaminen on elä­ mänasenne, jonka pyrkii paran­ tamaan elämänlaatua vähentä­ mällä kulutusta sekä työntekoa. Vapaa-aika nostetaan arvoonsa, kuin myös perhe, läheiset ja eko­ logiset arvot ja kotona vietetty aika. Hidastaminen on vastalause nyky-yhteiskunnan materialis­ miin, jossa ihminen määritellään hänen työnsä ja tehokkuutensa kautta. Hidastamisen käsitteitä kuvitetaan kuvilla, joissa nainen istuu pehmeällä sohvalla hyvän kirjan kanssa, pöydällä höyryää kuuma kaakao. Taustalla takkatuli välit­ tää lempeää valoaan rentoutujan kasvoille. Idyllistä. Mutta entä to­ dellisuudessa? Todellisuus voi iskeä vasten kasvoja, kun äkkinäinen irtisa­ noutuminen vakituisesta työpai­ kasta jättää täysin tyhjän päälle. Haave-elämää ei rakenneta päi­ vässä. Rohkelikko joutuu esimer­ kiksi työskentelemään pitkään il­ man tuloja aloittaessaan elämän­ sä puhtaalta pöydältä. Siirtymän tuskaan ei auta pelkkä kaakao. Näin kävi lauttasaarelaiselle Martta Kaukoselle viisi vuotta sitten. Hänellä oli hyväpalkkainen vakituinen työpaikka toimitus­ sihteerinä aikakauslehdessä, kun hän päätti jättäytyä ulos siitä kuu­ luisasta oravanpyörästä ja alkaa freelancertoimittajaksi. Pudotus oli kova. Toivomansa vapauden ja rennot aikataulut hän sai heti, mutta tottuminen merkittävästi pienempiin tuloihin vei aikansa. ?Pelastukseni oli se, että olin ol­ lut alalla yhdeksän vuotta ja siinä ajassa oli kertynyt paljon kontak­ teja?, hän kertoo. Tyhjyyteen putosi myös Leila Saarivirta. Tosin hän ei pudon­ nut taloudelliseen tyhjyyteen vaan henkiseen. Kahdeksan vuotta sit­ ten Saarivirta työskenteli tervey­ denhuoltoalalla saadessaan ensim­ mäisen lapsensa ja elämää oli pak­ ko rauhoittaa. ?Jäätyäni pois töistä vajosin jon­ nekin tekemättömyyden tyh­ jyyteen. Jouduin kohtaamaan sen, että määrittelin itseni ja tarpeel­ lisuuteni työn ja suorittamisen kautta. Mitä siis nyt tekisin, kun työtä ei enää ole minua määritte­ lemässä?? hän kertoo miettineen­ sä. Kaiken tuon kamppailun jäl­ keen he ovat viimein löytäneet paikkansa. Avuksi muille he ovat kirjoittaneet yhdessä hidastami­ sesta kirjan Rikas elämä ? Parempaa arkea hidastamalla (Readme. fi, 2015). Rikas elämä käsittelee niitä asi­ oita, jotka yleensä johtavat hidas­ tamisen tarpeeseen sekä annetaan ohjausta hidastamisen toteuttami­ seen. Kuinka tehdä omannäköi­ sensä elämä, miten hoitaa suhtei­ ta muihin hidastamisen kautta, miten pääsee irti shoppailusta ja tavarapaljoudesta, kuinka hyväk­ syä itsensä sekä olla tyytyväinen tässä ja nyt tai päästä eroon epä­ onnistumisen pelosta ja suoritta­ misen tarpeesta. Suorittaminen on nykyajan vitsaus. Saarivirta ja Kaukonen myöntävät olleensa it­ sekin suorittajia. ?En ollut vuosikausiin huoman­ nut kunnolla edes vuodenaikojen vaihtelua, niin keskittynyt olin suorittamiseen ja työhöni?, sanoo Saarivirta. He nauravat, ettei kirja ole sitä täysin poistanut, mutta luonteen­ sa vuoksi he tietävät mistä puhu­ vat. Jos on pienestä pitäen ollut suorittaja, muuttuminen hidasta­ jaksi on aikamoinen prosessi. ?En ole oppinut lukemalla elä­
• Lauttasaari Nro 42 ? 27.11.2015 9 Haluatko hidastaa? Näin aloitat: 1. Älypuhelinhaaste Katso älypuhelintasi päivän aikana korkeintaan 45 minuutin välein. Säädä sähköpostin ja somen merkkiäänet pois. Haasteen kes­ to viikko. 2. Rentoutumisharjoitus Tee joka ilta rentoutumisharjoitus (jooga, mindfulness, medi­ taatio). Haasteen kesto viikko. 3. Aktivoi aivojasi Tee jotakin ajattelutyötä vaativaa, johon sinulla ei ole ollut vii­ me aikoina aikaa. Lue kirja, täytä ristikko, tee sudoku. 4. Köllöttely Viettäkää vapaapäivä sängynpojalla koko perheen voimin. Ti­ latkaa kotiin pitsaa, ettei kenenkään tarvitse huolehtia ruuanlaitos­ ta. Kaikki tekniset laitteet ovat kiellettyjä. Rupatelkaa, pelatkaa kort­ tia ja lukekaa kirjoja. 5. Hiljaisuusretriitti Viettäkää hiljainen päivä. Puhuminen on kielletty. Hoitakaa kaikki välttämättömät asiat kirjoittamalla ne lapulle. 6. Luontoretki tai urbaani vaellus Valitkaa yhdessä mielenkiintoinen kohde. Varatkaa retkeen riittävästi aikaa. Pakatkaa mukaan riittävästi eväitä. Palattuanne ko­ tiin jutelkaa kokemastanne. 7. 8. ? Kun ihmisiltä kysytään heidän arvojaan, monet puhuvat perheestä, puolisosta ja läheisistä. Kummallista on se, ettei se näy heidän toiminnassaan millään tavoin. vovat kuinka hidastaa järkevästi. Lähesty sinulle tärkeitä ihmisiä Kirjoita kirje, lähetä postikortti tai mene käymään. Kokeile jotain uutta Kirjoita runo, aloita blogi, testaa extremelajia tai kokeile uutta reseptiä. 9. Auta muita Tarjoudu auttamaan naapurissasi asuvia vanhuksia, lahjoita rahaa johonkin sinulle tärkeään asiaan, mieti, olisiko sinusta liikun­ ta- tai kulttuurikaveriksi tai liity mukaan aikapankkiin. 10. Vietä unelmiesi päivä Millainen olisi sinun unelmiesi päivä? Jollekin unelmi­ en päivä voi tarkoittaa rauhallista elokuvamaratonia kotona ilman minkäänlaisia vaatimuksia. Toinen voi puolestaan toivoa päivältä jonkin pitkäaikaisen haaveen, kuten benji-hypyn, toteutumista, yksi voi kaivata elämäänsä suunnittelemattomuutta ja spontaaniutta ja antaa bussin kuljettaa päiväksi vieraaseen kaupunkiin. Pohdi oman unelmien päivän sisältöä ja toteuta se. Häädä muu perhe tarvittaessa pois kotoa kavereiden tai sukulaisten luo. Ohjeet kirjasta Leila Saarivirta ja Martta Kaukonen: Rikasta elämää ? Parempaa arkea hidastamalla, Readme.fi, 2015. mista mäntaito-oppaita, olen oppinut lyömällä päätäni seinään?, Saari­ virta heittää. Rikas elämä on järkevä opas hidastamiseen. Paino sanalla jär­ kevä. Hidastaminenkin nimittäin vaatii suunnittelua. Ei ole mitään mieltä hypätä tyhjän päälle kärsi­ mään. Hidastamisen tarkoitus on muuttaa elämä paremmaksi, ei suistaa sitä alamäkeen. ?Meille oli tärkeää tehdä rea­ listinen kirja. Me emme anna kat­ teettomia lupauksia, vaan konk­ reettisia esimerkkejä ja neuvoja se­ kä herättelyä mitä elämänmuutos tuo mukanaan. Todellisuushan on, että mihin tahansa elämän­ muutokseen, jopa positiiviseen, liittyy aina kriisi. Se on ihmis­ luonnolle aivan normaalia?, Kau­ konen sanoo. Kaukonen kertoo kironneensa itseään valinnastaan monet ker­ rat. Harva siitä puhuu, mutta mo­ ni varmasti niin tuntee. ?Olen miettinyt, miksen voinut tehdä tätä vähitellen. Oliko pakko tehdä elämänmuutos kertaheitol­ la? Maksoin kovan hinnan siitä, että sain lisää vapaa-aikaa. Nyt minulla on elämä kuitenkin hy­ vällä mallilla ja työni kantaa he­ delmää?, hän kertoo. ?Ensimmäinen vuosi oli vaikea, kun mietin, onko minulla arvoa il­ man työtä ja työelämän ulkopuo­ lella. On vaikea kohdata itsensä ja hiljaisuudessa joutuu sen nimen­ omaan tekemään. Aloin jopa kai­ vata kiirettä, sillä silloin minun ei tarvitsisi miettiä tällaisia asioita?, Saarivirta muistelee. Kaukonen ja Saarivirta ovat ol­ leet kirjan myötä esillä eri me­ dioissa. He järkyttyivät siitä, kuin­ ka paljon aggressioita ja vihaa heidän elämäntapansa ihmisissä herättää. ?Leila oli Ylellä radiossa puhu­ massa kirjasta ja minä lueskelin samalla, minä seurasin sillä aikaa tyrmistyneenä ohjelman nettisi­ vuja, joilla kuulijat saivat kommen­ toida ohjelmaa. Siellä käy­tännössä sanottiin, että me tu­hoamme koko yhteiskunnan. Samaa reaktiota ei saa sellainen, joka kertoo tekevänsä 60 tuntista työviikkoa, päinvastoin, häntä taputetaan olalle?, Kau­konen sanoo. Aivan kuin itsensä piippuun ve­ täminen olisi jotenkin hienoa ja ihailtavaa. ?Kun ihmisiltä kysytään heidän arvojaan, monet puhuvat perhees­ tä, puolisosta ja läheisistä. Kum­ mallista on se, ettei se näy heidän toiminnassaan millään tavoin?, Kaukonen miettii. Todennäköisesti suurin syy hi­ dastajien herättämään angstiin on se, että heitä pidetään siivel­ läeläjinä. Kaukonen ja Saarivirta eivät tunne yhtään hidastajaa, joka olisi heittäytynyt yhteiskun­ nan elätiksi ainoastaan siksi, et­ teivät jaksa tehdä töitä ja haluavat vain loikoilla kotona. ?Itselleni ainakin olisi todella outoa, että yhteiskunta kustan­ taisi minun elämäntapavalintani. Kyllä sekä itse että kaikki muut tuntemani hidastajat ovat tehneet elämänmuutoksen nimenomaan niin, että heillä on siihen varaa. Jos meidän perheen rahallinen ti­ lanne on sen verran hyvä, että mi­ nä voin olla kotona lasten kanssa ja mieheni tekee lyhyttä työviik­ koa, se ei ole keneltäkään pois?, toteaa Saarivirta. Saarivirran mies aloitti teke­ mään 3-4-päiväistä työviikkoa ja innostui huomatessaan, kuinka po­ sitiivisesti lisääntynyt vapaa-aika on vaikuttanut koko perheen hy­ vinvointiin. Downshiftaamisesta puhutaan paljon, mutta Kaukonen ja Saari­ virta eivät halua puhua siitä tren­ dinä. Trendi-sanaan kun sisältyy se, että kyseessä on ohimenevä ilmiö eivätkä he halua hidastami­ sen sitä olevan. ?On positiivista, että ihmiset ovat alkaneet miettiä asioita, kuten sitä miten paljon aikaa he pystyvät an­ tamaan läheisilleen ja miten paljon tavaraa tarvitsevat?, Saarivirta summaa. Vaikka hidastaminen on tape­ tilla, harvalle se on arkea. Kak­ sikko uskoo, että se on edelleen vain pienen rajatun ihmisjoukon elämäntapa. Moni voi käsittää hi­ dastamisen vaativan täydellistä elämänmuutosta, mutta siitä ei ole kyse. Rikas elämä -kirjan alus­ sa lukee ?Hidastaminen on matka kohti kohtuutta?. Se on juuri sitä. Naiset sanovat, että myös nor­ maalin päivätyön kanssa voi yhtä lailla harjoittaa hidastamista. Ne ovat ne pienet jutun: osaa sanoa ei, kun pomo pyytää viidettätois­ ta kertaa jäämään ylitöihin, pidä yhteyttä sinulle tärkeisiin ihmi­ siin, keksi muuta tekemistä kuin tabletilla notkuminen. Ja ole kii­ tollinen kaikesta, mitä sinulla on.
• Lauttasaari 10 Nro 42 ? 27.11.2015 Kamarikuoro järjestää kynttiläkonserttin Lauttasaaren kirkon Kamarikuoro solisteineen ja Hoo­ sianna-hymneineen virittelee joulun odotusta Lautta­ saaren kirkossa sunnuntaina 29. marraskuuta kello 18. Kuoro laulaa adventin ajan lauluja, tuttuja ja tuntematto­ mia. Solisteina ovat sopraano Heidi Iisalo, baritoni Juha Pispa ja huilisti Eva Kallio. Kuoron johtajana ja urkuri­ na on musiikkineuvos Marjukka Andersson. Dieterich Buxtehuden kantaattia Nichts soll uns scheiden siivittää soitinyhtye. Hoosianna-hymni lauletaan yhteislauluna. Svensk debattkväll om Drumsöplaneringen Onsdagen den 2 december SFP i Sydvästra Helsingfors ord­ nar en diskussion på svenska om planeringen på Drumsö. Fullmäktige har slagit fast principer för gene­ ralplanen, och det är dags att ta ställning till den planera­ de framtiden. Diskussionen, som ordnas i Tallberg-kabi­ nettet i restaurang Casa Mare, inleds av arkitekt Martin Bunders från stadsplaneringskontoret och arkitekt Ilpo Aarniala, engagerad Drumsöbo. Diskussionen börjar klockan 18, men kom gärna en stund tidigare för att beställa mat, på egen bekostnad. Rotaryklubi tukee PPJ:n Erkkaa Lauttasaaren Rotaryklubi myönsi 400 euron toimin­ ta-apurahan PPJ:n Erkka-joukkueelle pelikaudelle 201516. Apurahan ottivat vastaan Erkan kapteeni Veli-Matti Kuusela ja joukkueen valmentaja Axel Orrström PPJ:n gaalassa 9. marraskuuta Tavastia-klubilla. Erkka on kehitysvammaisten aikuisten jalkapallojouk­ kue, jonka PPJ on perustanut yhteistyössä Aula-työkodin kanssa. ?PPJ:stä on kasvanut oikea kansanliike Lauttasaaressa. Erkalle myönnetyllä apurahalla Lauttasaaren Rotaryklu­ bi haluaa huomioida tärkeän työn, jota PPJ tekee saarel­ la?, sanoo klubin presidentti Ilkka Ahtiainen. Tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt Lauttasaaren Rotaryklu­ bi on osa kansainvälistä Rotary-palvelujärjestöä, joka toimii muun muassa polion hävittämiseksi maailmasta. Suomessa Rotary on suunnannut varoja Itämeren suojeluun ja Lasten­ sairaalaan. Tärkeä osa toimintaa on nuorisovaihto. Myös Lauttasaaren klubi on mukana nuorisovaihto-ohjelmissa. Kauppakeskuksessa on superlauantai Lauantaina 5. joulukuuta Ruoholahden kauppakeskuk­ sessa vietetään superlauantaita kello 10-15. Tapahtu­ massa voi tehdä edullisia ostoksia sekä nauttia hyväntuu­ lisesta, koko perheelle tarkoitetusta ohjelmasta. Pikkuväkeä viihdyttää lasten suosikki Riesa-Pelle, jon­ ka ohjelmistoon kuuluvat muun muassa koomiset taika­ temput, jonglööriesitykset, tasapainoilu yksipyöräisellä polkupyörällä ja ilmapalloista tehdyt hauskat eläinhah­ mot. Aktiivipisteitä löytyy sekä lapsille että aikuisille. Tapahtuman kohokohtana on hyväntekeväisyyshuu­ tokauppa, jolla tuetaan HelsinkiMission työtä. Helsin­ kiMissio on sosiaalialan järjestö, joka on taistellut yksi­ näisyyttä ja köyhyyttä vastaan jo 130 vuotta. Järjestössä työskentelee lähes 90 ammattilaista sekä 700 vapaaeh­ toista. Meklarina toimii Mikko Leppilampi. Huutokaupan kohteina ovat kauppakeskuksen kauppiaiden tuotteet kulmasohvista kuntosalikortteihin, vaatteisiin ja lahja­ kortteihin. Kaikkien huudettavien kohteiden lähtöhinta on euro. Huutokauppa järjestetään kolme kertaa lauan­ taipäivän aikana, kello 11., 12.30 ja 14. Jooga on kehonhuoltoa parhaimmillaan. Joogaohjaaja Anne Leppänen vetää Lauttasaaren kirkon liikuntasalissa seniorijoogaa perjantaisin. Joogalla vetreäksi Lauttasaaren kirkon liikuntasalissa on perjantaisin seniorijoogaa. Laji on ihanteellinen, kun haluaa pitää nivelet liikkuvina ja tasapainon terässä. Teksti ja kuva Katja Pesonen J oogaohjaaja Anne Leppänen huomaa, että joogaajat seisovat napakasti asen­ nossa, mutta pidättävät hengitystä. Niin käy usein, kun yrittää keskittyä johonkin, erityisesti nyt, kun jooga-asana vaatii ta­ sapainoa. ?Muistattehan hengittää! Hengittäminen on joogan tärkein osa. Vaikka asana eli asento ei olisi aivan prikulleen oikein, se ei haittaa kunhan hengityksen muis­ taa. Hengitys auttaa oikean asennon ja linjauksen löytämi­ sessä?, hän sanoo. Lauttasaaren kirkon liikuntasalissa on 18 seniorijoo­ gaajaa. Monet heistä ovat käyneet täällä sen alusta lähtien vuodesta 2012, kuten esimerkiksi Maja-Liisa Niinikoski, Lispe Palotie ja Maija Haavisto-Hyvärinen. ?Jäin tuolloin eläkkeelle ja piti keksiä uusi harrastus?, Niinikoski sanoo ja kertoo nauttineensa joogatunneista täysin rinnoin. Perjantaisin kello 10 alkavilla tunneilla on yleensä juuri tuo 18 osallistujaa ja he kaikki tuntevat tätä nykyä toisensa hyvin. Jooga-aamu on hieno lisä sosiaaliseen elämään. Siel­ lä tapaa tuttuja ja näkee myös uusia. ?Meillä on tapana ryhmässä tunnin jälkeen mennä Kirk­ kokahvilaan kahville ja pullalle, joskus syödään lounas. Kyllähän se perjantaipulla pitää saada?, nauraa Palotie. Muutaman vuoden joogaus on tehnyt hyvää itse kunkin keholle. Palotie kertoo ryhtinsä parantuneen ja kunnon Ilmainen jouluruoka 24 senioritalolle Online-keittiö Epic Foods on käyn­nistänyt kampanjan, jossa se etsii 24 senioritaloa tarjotakseen näille ilmaisen ruokakauttauksen joulun kunniaksi. Tempauksel­ laan se haluaa tuoda ihmiset yh­ teen joulun alla sekä vastata vii­ meaikaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun vanhusten yksinäi­ syydestä muistuttaen samalla yh­ dessä olemisen tärkeydestä. Kaikki tempauksen ruokailut järjestetään yhteistiloissa niin, et­ tä asukkaat voivat samalla viettää aikaa yhdessä. Tempaukseen voi­ vat ilmoittautua mukaan kaikki ilman omaa ruokalaa olevat seni­ ori- ja palvelutalot tai vanhusten taloyhtiöt Epic Foodsin Face­ book-sivuilla tai asiakaspalvelun kautta numerosta 050 468 7288. Kohteita voi ilmoittaa mukaan 25. marraskuuta ?1. joulukuuta väli­ senä aikana Helsingin, Espoon ja Vantaan alueelta. Mukaan mah­ tuneille ilmoitetaan 3. joulukuuta mennessä. Epic Foodsilla ei ole omaa ra­ vintolaa vaan tilaukset tehdään netin kautta. Se valmistaa itse ravitsevia aterioita, niin lounaita kuin illallisia, omin käsin ja toi­ mittaa niitä koteihin ja toimis­ nousseen. Haavisto-Hyvärinen huomaa selvimmät merkit taipuisuuden ja tasapainon parantumisena. Niinikoskikin sanoo näkevänsä positiivisia muutoksia juuri tasapainossa ja liikkuvuudessa. Palotie on joogannut parikymmentä vuotta. Hän kävi ke­ sällä kirkon seniorijoogan käynnistäjän Liisan joogaretrii­ tillä Fuengirolassa, jonne tämä on muuttanut ja perustanut oman joogakoulun. ?Se kesti viikon. Joogasimme kolme kertaa päivässä jo­ ka päivä. Kyllä se tuntuikin. Ja ne maisemat. Joogasimme rannalla merenrannalla ja aaltojen liplatus tuki liikkeitä ja hengitystä. Ensimmäistä kertaa sain myös tehdä aurinko­ tervehdyksen oikeasti auringolle joogatessamme aamun­ koitossa.? Anne Leppänen kertoo kirkon seniorijoogan olevan to­ dellakin kunnon joogaa, ei sinne päin, mutta luonnollisesti tunnit on rakennettava osallistujien mukaan. ?Välillä teemme rauhallisempia liikkeitä, välillä dynaa­ misempia. Tämä ryhmä on aktiivinen ja he jaksavat suh­ teellisen vaativiakin liikkeitä. Monet toivovat erityisesti sellaisia asanoita, jotka parantavat tasapainoa. Tärkeää on myös vatsa- ja selkälihasten harjoittaminen, ne pitävät ryhdin kunnossa ja auttavat tasapainossa. Liikkuvuudes­ takin on seniorin pidettävä huolta, sillä vanhemmiten kan­ gistuu?, Leppänen sanoo. Lähes kaikki kirkon seniorijoogalaiset ovat yli 60-vuoti­ aita, mutta kaiken ikäiset ovat tervetulleita mukaan. Nyt­ kin joogaamassa on pari viisikymppistä. ?Tässä ryhmässä on positiivinen ja innostunut energia. Se antaa minullekin paljon ja saan ryhmän ohjaamisesta hyvää mieltä?, hän sanoo. Seniorijoogaa Lauttasaaren kirkon liikuntasalissa perjantaisin kello 10-11. Viimeinen tunti ennen joulua pidetään 11. joulukuuta. Tunnit jatkuvat taas 8. tammikuuta 2016 samaan aikaan, ja mukaan mahtuu uusia joogaajia. toille ympäristöystävällisesti bio­ kaasuautoilla. Ruuan kotitoimitus vie noin 30 minuuttia. Yritys avat­ tiin marraskuun alussa ja tässä lyhyessä ajassa se on toimittanut jo 10 000 ateriaa. Seuraavaksi se tähtää kansainvälisille markki­ noille.
• Lauttasaari Nro 42 ? 27.11.2015 11 LAUTTASAARESSA East River OUTLET, Lokkikuja 1 ? Avoinna: ti-to klo 10-18 ? Joulukuussa: vko 49, 50, 51 AUTOSI HUOLTAA JA KORJAA VIANOR Nyt on oikea hetki suunnata Vianor Lauttasaareen, kenties maailman mukavimmalle varikkopysähdykselle. Meiltä saat: ? renkaat ? määräaikaishuollot ? korjaukset ? sähkötyöt ? katsastuspalvelut ? lisälämmittimet OSTA 3 MAKSA 2 Edullisin tuote kaupan päälle! Paljon eri laukkuja alkaen 10? 25? koot: 31-38 Myös tummana 25? 30? koot: 36-41 100? TEX-kalvolla, myös ruskeana koot: 36-41 Lämmin vuori, myös vaaleana ?Pilkkisaapas? 50? 30? koot: 37-41 koot: 41-46 Lisäksi paljon näytepareja (koko 37, 41/42) 1p = 40? / 2p = 70? / 3p = 90? w w w . e a s t r i v e r. f i / O U T L E T Vattuniemenkuja 5 F, 3 krs ? Puhelin 020 7181350 JOULUMARKKINAT LAUTTASAAREN LIIKUNTAKESKUKSELLA LAUANTAINA 12.12. kello 10.00-15.00. T A A S N I I ? N 0 T T Y I N N E A T E I R O T L A N E D O U V U P P Katso lisää www.lauttasaarenliikuntakeskus.fi ia) k sia ika a isia em äa äär ke Kos ( tm_testivoittaja_172012.pdf ww 1 18.9.2014 10.38 Voit maksaa myös osissa. Jopa neljässä erässä korottomasti. LO w. t m n e t . f i 17/2015 17/2014 Katso myös tarjoukset ja joululahjavinkit verkkokaupastamme! TESTIVOITTAJA 12/2015 Vianor Lauttasaari Melkonkatu 23 Puh. 010 401 3110 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,1717 e/min (alv. 24 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,06 e/min (alv. 24 %). Heikkiläntie 4 ? Puhelin 09 6829120 Member of Nokian Tyres www.liiku.net ks kuu