• Lauttasaari Lauttasaari Nro 28 ? 21.8.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Lisää rakennuksia rantaan s. 2 Nyt kaikki taiteilemaan! s. 3 LAUTTAOPTIIKKA SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT OrthoK sarveiskalvon muotohoidot ? Piilolasit silmiin yöksi ja päiväksi pois. ? Päivällä ei tarvita erillisiä silmä- tai piilolaseja. Varaa aika silmien tutkimukseen. lasit i piilo Hank ti verkko s ä : v e e t m kä astam kaup ka.fi optiik a t t u .la www Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi 1 Nro 28 21.8.2015 Koulussa Kambod?assa s. 6-7 3VVLJOMBIEFOUJF " 4ÊSLJOJFNFOUJF $ 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO N¤ I BWPL LQI N¤ I L LQI WI Q û LL
• û IMÚ LL û *UÊMBIEFOLBUV B # )BBILBUJF N¤ I L LQI T Q N¤ I L LQI WI Q û û LL
• û IMÚ LL )BLPMBIEFOUJF " 7BUUVOJFNFOLBUV " N¤ I L LQI WI Q N¤ I L LQI T WI Q û û LL
• û IMÚ LL Tarjoa asuntosi myytäväksi tai vuokrattavaksi! *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO KAIKKI IRTI KESÄSTÄ! Nauti lomasta sekä auringosta, ja vahingon sattuessa muista, että olemme paikalla koko kesän. Turvallista lomaa! TUTUSTU PALVELUIHIMME jA VARAA AIKA VASTAANOTOLLE OSOITTEESSA ELAINTOHTORI.fI Elämäniloa ja parempaa toimintakykyä ikäihmisille Tilaa fysioterapeutti kotiin 09 3922 302 Helsinki: Tilkka / Lehtisaari / Lauttasaari Espoo: Matinkylä www.fysiogeriatria.fi Lauttasaaren Eläinlääkäriasema Otavantie 7 00200 Helsinki p. 010 219 1310 Ilmoittaudu syksyn liikuntaryhmiin! Lauttasaaren Mereo Pohjoiskaari 9 A
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus Nro 28 ? 21.8.2015 21.8.2015 Liikenteellisiä haasteita Viime aikoina tiedotusvälineissä ja keskustelupalstoilla on puhuttanut kevyen liikenteen ja muiden tiellä liikkujien suhtautuminen toisiinsa. Syynä on paljolti Tullinpuomissa sattunut ikävä, mutta toisaalta onneksi harvinainen tieraivotapaus. Jotain osoittaa sekin, että kuolleen pyöräilijän muistoksi järjestetyn pyörämarssin aikana sattui yhteenotto bussikuskin ja pyöräilijöiden välillä. Valitettavasti tällaiset asenteet ovat vain omiaan kärjistämään liikenteeseen liittyviä ongelmia. Liikenteessä pitäisi ottaa huomioon kaikki liikkujat tasapuolisesti ja pyrkiä saamaan aikaan sujuva liikenneympäristö. On kummallista, että lähes kaikki turvallisuusratkaisut edelleenkin tehdään rajoittamalla jollakin tavoin autoilua nopeusrajoitusten muodossa tai rakentamalla töyssyjä. Kyllä nuokin ratkaisut ovat monin paikoin tarpeen, mutta voisiko jonkin sisääntuloväylän turvallisuutta joskus parantaa kieltämällä pyöräily tällä väylällä ja ohjaamalla pyörät turvallisemmalle reitille? Tai voisiko risteysten turvallisuutta parantaa määräämällä pyörille nopeusrajoitus ajorataa ylitettäessä? Lauttasaarentielle on rakennettu kesästä lähtien pyöräkaistoja. On suorastaan vaarallista, että koko Lauttasaarentien ja Särkiniementien risteys on auki vielä nytkin, kun koulut ovat alkaneet. Risteys on vaarallinen ja toivottavasti koulu ja vanhemmat osaavat valistaa lapsia vaaroista. Tuolla alueella on jo peltikin rytissyt, joten myös autoilijoilta vaaditaan nyt malttia. Ville Elomaa Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Tässä lehdessä Lisää rakennuksia rantaan................................s. 2 Taideteos kaipaa auttavia käsiä........................s. 3 50 kiloa etanoita...............................................s. 4 Lykin opettaja opetti Kambod?assa...............s. 6-7 Havainnekuva Lohi­apajanlahden rakennussuunnitelmista. Lohiapajalahdelle lisää taloja Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää Lohiapajalahden alueelle asema­ kaavan muutosta. Ehdotuksen mu­ kaan alueelle rakennettaisiin kuusi uutta 5-6-kerroksista asuintaloa. Ehdotus on nähtävissä Lauttasaa­ ren kirjastossa. Asianosaiset voivat kommentoida hankkeen osallistu­ mis- ja arviointisuunnitelmaa 11. syyskuuta saakka. Kaavan valmis­ telija on tavattavissa Lauttasaaren kirjastossa tiistaina 1. syyskuuta kello 15-18. Hanke on ollut vireillä jo vuon­ na 2001 ja nyt kaavamääräyksiä on ajanmukaistettu sekä tehty pieniä tarkennuksia rakennus­ aloihin ja maantason korkotietoi­ hin. Suunnittelualueeseen kuuluu Vat­tuniemen itärannalla sijaitse­ va alue, joka käsittää Lohiapa­ janlahden ja sen rantaa. Rajaavia katuja ovat Pajalahdentie, Meri­ puistotie, Vattuniemenkatu, Vat­ tuniemenranta ja Vattuniemen­ kuja. Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on, että kaavaehdo­ tus tuodaan kaupunkisuunnitte­ lulautakuntaan jo syksyllä 2015. Lauttasaari-Seura on hankkeessa asianosainen ja tulee antamaan siitä lausunnon. Lausuntoa val­ mistelee seuran kaavaryhmä. Ympäristöministeriö hylkäsi vali­ tuksen, jossa vaadittiin Lautta­ saaren vesitornia suojeltavaksi ra­kennusperintölailla. Nyt Helsin­ gin kaupungin kiinteistövirasto suunnittelee aloittavansa vesitor­ nin purkamistyöt tänä syksynä. Tarkemmista järjestelyistä ker­ rotaan asukkaille, kun aikataulu varmistuu. Purkamistyöt alkavat työmaa­ teiden rakentamisella. Tämä voi­ daan tehdä aikaisintaan elokuun lopulla. Varsinaiset purkutyöt al­ kaisivat suunnitelmien mukaan viimeistään lokakuussa ja sen arvioidaan kestävän joulukuun alkuun. Työmaatie ja purkualue maisemoidaan ja viimeistellään loppukeväällä 2016. Vesitornin purkamisesta ovat valittaneet niin Lauttasaari-Seura kuin yksityiset henkilöt. Keski­ viikkona 12. elokuuta ympäris­ töministeriö päätti hylätä viimei­ simmän valituksen, jonka mukaan vesitorni pitäisi suojella rakennus­ perintölailla. Alkukesästä korkein hallinto-oikeus hylkäsi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä teh­ dyn valituksen, jossa purkamis­ lupaa oli vaadittu kumottavaksi. Lauttasaari-Seuran hallitus päätti kokouksessaan 18. elokuuta, ettei se valita asiasta enää Korkeim­ paan hallinto-oikeuteen. Vesitornin ympäristö on kaavoi­ tettu puistoalueeksi, ja Helsingin kaupunki kertoo tiedotteessaan, että se säilyy virkistyskäytössä myös vesitornin purkamisen jäl­ keen. Teksti Katri Penttinen Vesitornin suojeluesitys hylättiin riitta elf On kummallista, että esimerkiksi pyöräilijäjärjestöt katsovat liikennettä yksipuolisesti pyöräilijän näkökulmasta, ja nyt vaaditaan jopa jo sellaisia lakimuutoksia, että autoilija olisi lähtökohtaisesti vastuussa onnettomuuksista kevyen liikenteen kanssa. Lisäksi on esitetty ajatuksia kaupungin keskustan liikenteen järjestämisestä niin, että kadut ovat pyöräilijöitä varten, autojahan ei tarvitse ottaa huomioon. Perjantaina 28.8. ilmestyvässä Lauttasaari-lehdessä on teemana liikunta. Alan toimijoille ilmoitushinnat kampanjahintaan. Varaukset viimeistään ma 24.8.: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Ensimmäinen parakki saapui vihdoin Myllykallion koululle. Toiselle parakille varattu tontti on vielä kesken. Lauttasaari-Seuran kuulumisia SOTE-vaikuttamiseen projekti Lauttasaari-Seuran hallitus päätti perustaa erillisen projektin SO­ TE- uudistukseen. Helsinki suun­ nittelee sote-asioiden palvelura­ kenteen uudistusta. Siinä muun muassa Lauttasaaren terveyskes­ kus ja neuvolapalvelut lopetettai­ siin. Seuran projektilla pyritään var­ mistamaan mahdollisimman hy­ vien ja monipuolisten palvelujen turvaaminen saarelaisille. Han­ ketta vetää Arja Toivonen. Hank­ keessa selostetaan uudistuksen vaikutuksia kansalaisille, tavataan päättäjiä ja valmistelijoita ja mah­ dollistetaan saarelaisten kannan­ otot muun muassa adressilla. Kymmeniä uusia jäseniä Lauttasaari-Seuran hallitus hy­ väksyi taas uusia jäseniä koko­ uksessaan 18. elokuuta. Vuoden alusta seuraan on hyväksytty kaikkiaan jo 70 uutta jäsentä. Tervetuloa Lauttasaari-päiville Lauttasaari-Seura toivottaa kaikki saarelaiset tervetulleeksi Lautta­ saari-päiville. Lisätietoa päivien ohjelmasta on seuran nettisivuilla www.lauttasaari.fi. Päivien aikana avataan Lauttasaaren kotikau­ punkipolku ja järjestetään sen avajaiskävely. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja
• Lauttasaari Nro 28 ? 21.8.2015 3 FAKTA Elämänlankaa punotaan yhdessä Taiteilija Kaisu Koivisto tekee Särkiniemeen teoksen Elämänlanka, jonka tekemiseen hän tarvitsee jokaista lauttasaarelaista. Laru Artin ympäristötaidenäyttelyä voi käydä ihailemassa Särkiniemessä kuun lopusta lähtien. Taiteilija Kaisu Koivisto tekee sinne taideteoksen, jonka valmisteluun hän haluaa lauttasaarelaisten osallistuvan. S Teksti ja kuva Katja Pesonen otien jälkeen Suo­ messa elettiin ko­ vassa köyhyydessä. Puutetta oli vaat­ teista, leluista ja ruuasta, käytännös­ sä aivan kaikesta. Suomeen saapui avustuksia ym­ päri maailman, jotta täällä selvit­ täisiin pahimman yli ja päästäi­ siin taas jaloilleen. Kun Unicefin edeltäjä, YK:n hä­ täapu- ja jälleenrakennusjärjes­ tö Unrra toimitti lastenvaatteita Lapissa asuville lapsille vuonna 1946, vaatteita kuljettanut laiva SS Lord Delaware ajoi miinaan Tanskan salmissa. Meni kaksi kuukautta ennen kuin laiva saa­ tiin nostettua ylös ja sitkeästi se hinattiin Helsinkiin. Lastina olleet vaatteet olivat tietysti märkiä, mutta aivan käyttökelpoisia. Jär­ jestettiin neljänkymmenen hen­gen operaatio vaatteiden kuivattami­ seksi. Paikaksi valikoitui Lauttasaa­ ri. Saarelle viritettiin kymmenen kilometriä pyykkinarua ? se on epävirallinen maailmanennätys ? ja vaatteet ripustettiin sille kui­ vumaan. ?Se mahtoi olla aikamoinen nä­ ky. Kuvittele nyt sellainen määrä narua ja vaatteita?, pohtii taiteilija Kaisu Koivisto. Hän on tekemässä tuosta ta­ pauksesta Elämänlanka-nimistä tai­ deteosta Särkiniemeen joka­ vuotiseen Laru Artin ympäristö­ taidetapahtumaan, joka tänä vuon­ na kantaa nimeä LARU15 Ihmisen aika. Näyttely järjestetään nyt kymmenennettä kertaa. Siihen tu­ levien teosten ei ole pakko liittyä alueeseen, mutta Koivistolle oli selvää linkittää se siihen aluee­ seen, johon se kohoaa. Koiviston teos on yhteisötaide­ teos, mikä tarkoittaa sitä, että hän haluaa sen tekemiseen muitakin käsiä kuin omansa. Jokainen lap­ si, nuori, keski-ikäinen, eläke­ ikäinen ja kaikkea siltä väliltä on siis tervetullut tekemään teosta Särkiniemeen 27.-29. elokuuta. Itälahdenkadun päästä alkavat opas­ teet teospaikalle, ja Koivis­ to on itse koko ajan paikalla. Mu­ kaan voi tulla varta vasten tai vaikka lenkin lomassa, pariksi tunniksi tai vartiksi. Teos ei tule olemaan pyykkina­ ru, jossa roikkuu märkiä vaattei­ ta. Koivistolla on kyllä kymmenen kilometriä pyykkinarua, mutta ihmiset saavat tehdä siitä mitä ta­ hansa. Unicef/HQ46-0021/tuntematon kuvaaja Kymmenen kilometriä pyykkinarua Elämänlanka-taideteokseen voi osallistua työpajoissa, jotka järjestetään torstaina 27. elokuuta kello 15-19, perjantaina 28. elokuuta kello 15-19, lauantaina 29. elokuuta kello 12-16 ja sunnuntaina 30. elokuuta kello 12-16. Muut ajankohdat ovat mahdollisia sopimuksen mukaan, ja ryhmille voidaan pitää oma työpaja varauksesta. Työpaja pidetään Särkiniemessä samassa paikassa, jonne itse teoskin tulee. Paikalle pääsee Itälahdenkadun päästä alkavaa kävelytietä pitkin seuraamalla valkoisella pyykkinarulla koristeltuja opasteita. Työpajassa kaikki saavat käyttöönsä sen verran pyykkinarua kuin tarvitsevat. Siitä voi tehdä mitä vaan oman maun mukaan. Nämä kaikki yhdistetään isommaksi kappaleeksi. Tärkeintä on yhdessä tekeminen, yhdessä oleminen ja vuonna 1946 tapahtuneeseen vaatteidenkuivausoperaatioon tutustuminen. Lisätietoja antaa taiteilija Kaisu Koivisto numerosta 040 705 1908 ja meilitse kaisukk@yahoo.com. Vuonna 1946 Lauttasaaressa kuivattiin kymmenen kilometriä pyykkiä. ? Olen innoissani tästä projektista ja odotan mielenkiinnolla, millainen teos tästä tulee. ?Kun pitää narua hetken käsis­ sään, sitä alkaa automaattisesti hypistellä jollain tavalla. Siitä voi tehdä solmuja, siihen voi sitoa jotain, sitä voi punoa, tehdä ket­ jua, mitä vaan. Itse teen teosta samaan aikaan eli se muodostuu sitä mukaa, kun ihmiset tekevät siihen materiaalia. Minusta on tosi nastaa, että voin tehdä tätä yhdessä muiden kanssa. En ole aikaisemmin tehnyt vastaavaa, mutta yhteisötaideteos jotenkin sopii tähän teokseen valtavan hy­ vin?, Koivisto sanoo. Yhdessä tehty taideteos ikään kuin kuvastaa juuri sitä yhteisöl­ lisyyttä, jota tarvittiin vaatteiden kuivattamiseen ja avustusten kul­ jettamiseen. ?Olen innoissani tästä projek­ tista ja odotan mielenkiinnolla, millainen teos tästä tulee ja kuin­ ka paljon ihmisiä tähän osallistuu noina päivinä. Toivottavasti pal­ jon?, hän hymyilee. LARU15 Ihmisen aika -näyttely on nähtävillä Särkiniemessä 30. elokuuta ? 4. lokakuuta saakka. Esillä on useiden taiteilijoiden töitä. Suomalaisten lisäksi mukana on muun muassa taiteilijoita Ruotsista ja Islannista.
• Lauttasaari 4 Pyrkältä 50 kiloa etanoita Pyrkän kentällä järjestettyyn espanjansiruetanoiden keruutalkoisiin osallistui lähes sata vapaaehtoista. Korkeasaaressa etanat maistuivat erityisesti pesukarhuille. S uomessa valmisteltavan vieraslajien torjuntaa koskevan lain mukaan maanomistajalla olisi jat­ kossa velvollisuus pois­ taa tai ainakin rajoittaa haitallisia lajeja. Yksi niistä on espanjansirue­ tana. Viime viikolla Lauttasaaressa testattiin yhtä keinoa puuttua sen leviämiseen, etanoiden poimimis­ ta. Rakennusvirasto tarjosi keräily­ astiat ja hanskat sekä etanoille kyy­ din kohti Korkeasaarta eläinten ruokalistalle. Saalista saatiin noin 50 kiloa, ja mukana oli miltei sata poimijaa neljänä iltana. Pyrkän kentän lähimetsikössä ja Länsiväylän penkalla on tuh­ disti etanoita. Keruulla koetettiin estää niiden leviämistä yhteiselle oleskelualueelle. Espanjansiruetanoita on Hel­ singissä muuallakin kuin Lautta­ saaressa. Kaupunki harkitsee kier­ tävän keruutapahtuman jär­ jes­ tämistä eri kaupunginosis­ sa ensi vuonna. Pelkästään viranomaisten toimin ei etanoita maastosta saa, sillä otus liikkuu hämärän tullen. Siksi asukkaiden apu on terve­ tullutta. Etanoiden leviämistä voi estää muun muassa pitämällä nur­mi lyhyenä, välttää yöaikaista kastelua ja hävittää etana-alueen kasvijäte mielummin sekajätteen mukana kuin bioastioissa. Myös rautafosfaatin ripotteleminen ke­ väisin puutarhaan vähentää etanoi­ ta. Tämä aine ei vaikuta siileihin, lintuihin tai muihin eläimiin ja se on sallittu myös luomuviljelyssä. Pyrkän keräilykokeilun saalis vietiin Korkeasaareen. Sieltä kerrotaan, että etanat maistuivat pesukarhuille, jotka pistelivät nii­tä kilvan poskeensa. Villisiat kokeili­ vat etanoita pähkinöiden loputtua. Karhujen mielestä paras käyt­ tö hunajavedessä marinoiduille etanoille oli niiden tuoksussa kie­ riskely. Myös eläinsairaalan siilit hyväksyivät etanan muun ruuan puutteessa. Rehukeittiö ei ota enää etanoita vastaan, joten kotipihoilta kerätyt tuholaiset pitää hävittää itse. Mi­ käli etanoille tulee eläintarhassa lisätarvetta, keruutalkoita järjes­ tetään yhteistyössä rakennusvi­ raston kanssa. Kata Melajärvikin saapui etanatalkoisiin, koska pojat Tommi Ahonen ja Tatu Melajärvi välttämättä halusivat. Mari Lehmonen/Korkeasaari Teksti ja kuva Päivi Litmanen-Peitsala Kaikkiruokainen pesukarhu naposteli heti etanoita, siilikin kuulemma, kun muuta ei ollut tarjolla. Nro 28 ? 21.8.2015 FAKTA Mikä espanjansiruetana? Espanjansiruetana (arion lusita­nicus) on selkärangaton, joka on kulkeutunut Suomeen jo 1990-luvulla luultavasti puutarhatuot­teiden mukana. Etanoita on ha­vaittu yli 300 paikassa pitkin maata. Se lisääntyy tehok­ kaasti ja on kaikkiruokainen. Kasvien lisäksi se syö jopa koirankakkaa, oksennusta ja omia lajitovereitaan, mistä se on saanut lempinimensä tappajaetana. Jos kanta pääsee suureksi, etanoita voi kosteilla säillä olla maassa kuin valkoposkihanhen jätöksiä, ja kauppapuutarhoille levitessään se olisi suuri haitta. Aikuinen espanjansiruetana on väriltään oranssinpunarus­ kea tai tummanruskea, juovaton ja 7-14 sentin mittainen. Yksi etana munii 300-500 munaa ke­ sässä, ja munat sekä pikkuetanat talvehtivat herätäkseen lumien sulettua. Lisääntyminen alkaa huh­ti-toukokuussa ja jatkuu leutoina aikoina lokakuule asti. Eläinsuojelulain mukaan eläi­ mille ei saa aiheuttaa tarpeeton­ ta kärsimystä. Espanjansirueta­ nat voi kerätä muovikassiin ja hävittää keittämällä ne väljässä, kiehuvassa vedessä, kuten ravut tai laittaa muovikassin ämpäriin ja paljon kiehuvaa vettä päälle. Pakkaa kuolleet etanat muovipussiin ja laita kiinteistön sekajätteeseen. Lisää tietoa ja etanahavain­ not osoitteessa vieraslajit.fi Duunissa Flowssa Lauttasaarelainen Mathilda Granbacka on työskennellyt vapaaehtoisena monilla festareilla ympäri Suomen, mutta tänä vuonna hän oli ensimmäistä kertaa Flowssa. Teksti ja kuva Anni Kotkamaa L ?Flow on yksi parhaimmista festareista. Sen taustajoukot tietävät mikä nostaa tunnelmaa ja mikä on hauskaa. Meillekin oli annettu hyvät työolot ja mahdollisuus musan kuuntelemiseen ja hauskanpitoon?, baarimikkona työskennellyt Mathilda Granbacka kertoo. auttasaarelainen Mat­hilda Granbacka oli Suvilahdessa viime viikonloppuna pide­ tyillä Flow-festivaa­ leilla töissä baarimikkona. Flow on Helsingin suurin festari ja Ma­ tildalle se oli ensimmäinen, mutta hän on vuosien saatossa ehtinyt työskennellä monella muulla fes­ tivaalilla Ruisrockia myöten. ?Kyllä Flow oli ihan parasta. Tunnelma oli hauska ja meininki reilua. Työt hoidettiin yhteishen­ gessä ja ystävien kesken. Tausta­ joukot ovat juuri heitä, jotka tietä­ vät mikä tekee festivaalista hyvän ja mikä ei. Kun laitetaan bajama­ ja-vessoja, laitetaan niin monta, ettei tarvitse koko ajan jonottaa. Ravintoloita ja baareja pannaan sen verran, ettei juhlimista latista jatkuva ahtaus ja jonotus. Kun la­ seissa ja purkeissa on euron pant­ ti, kaikki palauttavat ne kiltisti ja paikat pysyvät siisteinä. Asiat ovat usein hyvin yksinkertaisia?, hän kertoo. Matilda nautiskeli työn lomassa myös festareiden ruokatarjon­ nasta, joka oli hauska sekoitus simppeliä ja gourmeta. ?Oli kahviloita, jäätelökärryjä ja liikkuvia ruokakärryjä, mutta myös maineikkaiden huippura­ vintoloiden herkkuja. Alkoholia oli aina kaupan hienoista vii­ neistä kaljaan ja lonkeroon. Ehkä korkeahko hintataso piti huolen siitä, ettei kukaan ei vetänyt ryhä­ känniä, kohtuudella vain?, miettii Mathilda. Flow-festivaalin vetonauloihin kuuluu monipuolisuus. Tarjolla on dokumenttielokuvanäytöksiä, lasten nurkka ja skeittiramppeja. Musiikkia on jatsista elektroni­ seen ja kaikkea siltä väliltä, uutta ja retroa. Jotkut bändit ovat pie­ niä, toiset taas valtavia. Tänä vuonna mukana oli moni maineikas esiintyjä, kuten Flo­ rence + the Machine, Pet Shop Bo­ ys, Alt-J, Beck, Belle and Sebastian ja kovanluokan kotimaisia nimiä, kuten Paperi T, French Films ja Emma Salokoski. ?Myös kansainvälistä tunnel­ maa oli ilmassa. Kyllä tämä oli sitä monikulttuurisuutta parhaimmil­ laan. Paitsi yleisössä, myös meis­ sä työntekijöissä oli ulkomaalai­ sia ja englantia kuuli koko ajan. Festivaalien osuus nykykeskuste­ luun oli monikulttuurisuusseinä. Seinälle sai käydä kirjoittamassa mielipiteitään musiikista, politii­ kasta, taiteesta, rakkaudesta, kai­ kesta mahdollisesta.? Mathildaan teki suuren vaiku­ tuksen Flow-festivaalin tuominen sosiaaliseen mediaan. Siinä mie­ lessä Flow on kuin kurkistus fes­ tivaalien tulevaisuuteen. ?Kaikki tapahtumat, musiikki, valokuvat ja kommentit pantiin tuoreeltaan facebookiin, twit­ teriin ja instagramiin. Keikkoja taltioitiin, joten festareille pystyi tavallaan osallistumaan, vaikka olisi muualla Suomessa tai toisel­ la puolen maailmaa. Suurin osa markkinoinnista käy tietysti so­ siaalisen median kautta. Tavallis­ ten valokuvaajien lisäksi festivaa­ leilla oli oma instagram-kuvaaja. Kokemus oli kokonaisvaltainen?, Mathilda huokaa. Tällä kertaa Mathilda pääsi nukkumaan omaan sänkyyn. Aina ei kuitenkaan ole niin. ?Yleensä isot starat saavat hie­ not hotellihuoneet ja pitkää päivää puskeneille työntekijöille jää teltto­ ja ja juhlasalien lattioita eikä aina edes kunnon suihkuja. Onneksi urbaani festivaali tuo mukanaan luksusta ja dekadenssia.
• Lauttasaari Nro 28 ? 21.8.2015 5 Lauttasaaren Pyrinnön syyskausi alkaa 31.8. Pyrintö järjestää jälleen monipuolista liikuntaa sekä aikuisille että lapsille. Lue tarkemmat tuntikuvaukset ja lisätiedot nettisivuiltamme: lauttasaarenpyrinto.sporttisaitti.com Lasten tunneille voi vapautuvia paikkoja tiedustella osoitteesta: lauttasaarenpyrinto@gmail.com Perinteiset Pyrinnön lasten olympialaiset järjestetään Pyrkän kentällä maanantaina 14.9. Ilmoittautuminen avautuu klo 17.30 ja itse tapahtuma klo 18.00. Kaikki osallistujat palkitaan. Tervetuloa! maahantuojan YSTÄVÄMYYNTI Veneentekijäntie 18 mallikappaleet ja kesän tuotteet ulosheittohinnoin to?pe 20.?21.8. klo 8?20 la?su 22.?23.8. klo 9?19 Lähde mukaan seikkailuun - liity partioon! Haluatko aloittaa monipuolisen harrastuksen? Pidätkö luonnossa liikkumisesta ja porukassa toimimisesta? Haluaisitko joskus istua kesäleirin iltanuotiolla? Lauttapartio ja Lauttasaaren Luotsitytöt ottavat nyt uusia jäseniä mukaan toimintaansa. Tilaa on erityisesti juuri koulunsa aloittaneilla lapsilla. Ilmoittautumiset sähköpostilla, pojat: lauttapartio@gmail.com tytöt: osoitteesta www.luotsitytot.fi löytyvällä lomakkeella. Lisää tietoa osoitteista www.lauttapartio.fi tai www.luotsitytot.fi tai suoraan lippukunnanjohtajilta Patrik Pomell (pojat) p. 040 536 0219 ja Jutta Alho (tytöt) p. 040 758 3779. Puodin syyssiivous elokuun loppuun asti Koko valikoima: lamput, matot, astiat, kirjat, kankaat (myös huonekalut) -20%, jännittäviä löytöjä -50% NYT KANNATTAA POIKETA! Avoinna: Ma-ti 10-17, Ke 10-18, La 10-14 Melkonkatu 16 A-rappu, 2.krs 09 673 050, www.stylelab.fi UUSI KOHDE 112m2 Isokaari 16 B. Valoisa päätyhuoneisto! Hyvällä paikalla Isokaaren ja Kajavatien kulmassa! Päätyhuoneisto 5H, K, 2 KPH, 2 PARVEKETTA. Huoneisto sijaitsee hissitömän talon eteläpäädyssä, 3/4 kerroksessa. Huoneiston yleiskunto on tyydyttävä. Kylpyhuoneet ovat putkiremontin yhteydessä (2000) uusitut. Taloyhtiössä on muutkin suuret peruskorjaukset tehty, mm. julkisivut ja parvekkeet. Huoneisto on aikanaan yhdistetty 69m? ja 43m? huoneistoista. Erinomainen sijainti mm. lapsiperheille! Mm. kaikki koulut n. 600m etäisyydellä. Uimaranta on muutaman sadan metrin päässä. Hp. 520.000?. UUSI KOHDE UUSI KOHDE 63,5m2 Vattuniemenkatu 6 A. Tehokkaat neliöt! Erinomainen tilankäyttö, ei hukkaneliöitä! Läpitalonhuoneisto 3H, K, KPH + LASITETTU LÄNSIPARVEKE. Olohuoneesta ja keittiöstä avara, esteetön näkymä kaupunkiin. Talossa tehty runsaasti peruskorjauksia, mm. julkisivuremontti jonka yhteydessä parvekkeita laajennettiin. Talossa on uima-allas! Hp. 317.500?. 26,5m2 Hakolahdentie 4 B. Huippusijainti ja yhtiö! Siistikuntoinen kulmahuoneisto hissitalon ylimmässä, 4/4 kerroksessa! 1H, IKK.KK, KPH. Talossa on juuri valmistunut LVIS-saneeraus jonka yhteydessä tehtiin myös laaja piharemontti sekä rakennettiin uusi sauna. Erinomainen sijainti Kasinonrannan välittömässä läheisyydessä. Lähikauppa ja bussipysäkit 150m etäisyydellä. Huoneisto on vuokrattu. Vhp. 170.000?.
• Lauttasaari Nro 28 ? 21.8.2015 Katja Pesonen 6 Merenkulkijanranta kallioilta katsottuna. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto Lauttasaareen? HSK Merenkulkijanrannan kortteli Vat­tuniemessä vedenpäälle paaluil­ la pystytettyine rakennuksineen on ehdolla arkkitehtuurin Finlan­ dia-palkinnon saajaksi. Kortteli on YIT:n toteuttama ja sen on suunni­ tellut Arkkitehdit NRT Oy. Ehdokkaat valinneen Suomen arkkitehtiliitto Safan esiraadin perustelu korttelin valinnalle on sen kiehtova ulkonäkö sekä toi­ mivuus: ?asuinrakennukset ovat kuin kämmenen sormet, jotka kurottautuvat meren päälle. Talojen alitse kulkee julkinen kävely­ reitti ? näin toteutuu suomalainen perinne, että kaupungin rannat ovat yhteisessä käytössä.? Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto jaetaan toista kertaa. Merenkul­ kijanrannan lisäksi ehdokkaina ovat kulttuurikeskus Kangasala-talo Kangasalalla, Opin­mäen koulu Espoossa, OP Ryhmän uudet toimi­ tilat Helsingissä ja puukerrostalo Puukuokka Jyväskylässä. Pal­ kinnon saajan valitsee kansainvälisesti tunnustettu säveltäjä Kaija Saariaho. Voittaja julkistetaan 23. syyskuuta. Kahdeksasluokkalaisia Wattamimin yläasteella. Helsingin uivaa venenäyttelyä voi käydä ihailemassa sunnuntaihin saakka. Helsingin uiva venenäyttely tulee taas Venealan keskusliitto Finnboat ry järjestää jälleen Helsingin uivan ve­nenäyttelyn Lauttasaaressa HSK:n kerhosatamassa osoitteessa Vattuniemen puistotie 1. Tapahtuma on alkanut torstaina 20. elokuu­ ta ja jatkuu sunnuntaihin 23. elokuuta saakka. Esillä on satoja ve­ neitä sekä veneisiin liittyviä tarvikkeita ja palveluja. Esimerkiksi tänä vuonna on mukana yhteensä lähes 20 purjevenettä ja noin 235 moottori- ja pienvenettä. Varusteita ja tarvikkeita esitellään noin 80 maaosastolla. Yhteensä näytteilleasettajia on 121. Viime vuoden näyttelyssä vieraili 11 300 veneilystä kiinnostunutta. Hanki kirpparipaikka Lauttasaari-päiviltä Lauttasaari-päivien ensimmäise­nä päivänä 5. syyskuuta voi jokainen tulla pitämään omaa kirp­putoriaan kello 10-15. Kirpparipaikkojen myynti alkaa kello 8. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Alueel­ le voi tuoda tavaroita autolla, mutta ajoneuvot on vietävä pois kel­ lo 9 mennessä, jolloin hiekkatiet suljetaan Lauttasaari-juoksun valmistelu­jen vuoksi. Alueelle ajetaan Särkiniementieltä, josta löytyy opasteet. Liikenteen ohjaajat ovat paikalla heti seitsemän jälkeen. Pidäthän ostamasi kirpparipaikan kuitin näkyvillä, ettei sinua rahasteta uudestaan. Aikuisille myyntipaikat maksavat 8 euroa, lapsille 4 euroa. Jos kirpparilta jäi myyjälle ylimääräistä tavaraa, Marskin muk­ sut on paikalla omalla kojullaan esittelemässä toimintaansa ja heil­le voi jättää myymättä jääneet kirpparitavarat. Toiminnasta vastaavan meiliosoite on susanna.heinio@mll.fi. Apua ja yhteisty Lauttasaaresta lähti neljä opettajaa Kambod?aan Opettajat ilman rajoja -projektin siivittämänä. Heistä kaksi oli alakoulusta, kaksi Lykistä. Lykin opettaja Anna Aaltonen kertoo oppineensa paljon kahden viikon matkan aikana. Teksti Laura Sarpola Kuvat Anna Aaltonen L auttasaari-lehti uutisoi syksyllä 2014 Lauttasaaren yhteisen Opettajat ilman rajoja -hank­ keen käynnistymi­ sestä. Kesäkuun alus­sa siirryttiin tositoimiin, kun neljä lauttasaarelaista opettajaa matkusti kahden viikon ajaksi Kambod?aan. Opettajat ilman rajoja -verkos­ to toteuttaa kehitysyhteistyötä, jonka tavoitteena on kehittää hau­ raiden yhteiskuntien koulutusra­ kenteita. Projektia varten perustet­ tiin Lauttasaaressa oma työryhmä, joka lähti toteuttamaan suunni­ telmia rahoitusta ja yksityiskoh­ tia myöten. Matkalle lähetettävät opettajat valittiin hakemusten pe­ rusteella syksyn kuluessa. Matka­ kohde, Kambod?an Battambang, oli hakijoille vielä mysteeri. ?Ihan seikkailumielellä siihen lähdettiin ja meillä olikin todella kiva, seikkailuhenkinen porukka?, kertoo Lauttasaaren yhteiskou­ lun maantiedon ja biologian opet­ taja Anna Aaltonen nyt, kaksi kuukautta matkan jälkeen. ?Arvelin jo etukäteen, että op­ pisin paljon tästä projektista, ja niinhän siinä sitten kävikin.? Ensimmäisen viikon ajan mat­ kalaiset yöpyivät paikallisten per­ heiden luona, tutustuivat yhteis­ työkouluihin ja kartoittivat näi­den tarpeita. Toisen viikon ai­kana teh­ tiin tarvittavia hankintoja. Esimer­ kiksi yläkoululla ei ennen vierailua ollut lainkaan maailmankarttaa, eivätkä edes kaikki opettajat olleet koskaan nähneet sellaista. Kartta herättikin suurta mielenkiintoa ja iloa sekä oppilaissa että koulun henkilökunnassa. Kambod?an verinen ja sirpalei­ nen menneisyys näkyy edelleen kaikkialla. Pol Potin johtamien pu­nakhmerien valta-aikana kou­ lut ja yliopistot suljettiin, opet­ tajia vainottiin ja murhattiin. Koulujärjestelmää on rakennettu uudelleen 1980-luvulta lähtien, mutta opettajakoulutus on yhä hyvin vanhanaikaista. ?Opetusharjoittelijoille jaetaan toimintamallit, joita on käytet­ tävä oppitunnista riippumatta. Kaikki on viimeiseen asti kontrol­ loitua, eikä kukaan uskalla sanoa mitään eri tavalla?, Aaltonen ku­ vailee. Battambangissa koulupäivät al­ kavat aamuisin kello 6.30, jolloin lapset tulevat siivoamaan luokkaa
• Lauttasaari Nro 28 ? 21.8.2015 7 Vierailun isäntä Leng Nal ja Chan Natheap kasvattavat myös kookosta opettajantyön ohessa. Wattamimin yläasteen hallinnollinen rakennus on japanilaisen kehitysapuprojektin tulos. yötä yli rajojen ja piha-alueita. Keskipäivän kuu­ muuden vuoksi pidetään kolmen tunnin lounastauko, mutta sitten koulupäivä jatkuu aina kuuteen saakka illalla. Taito- ja taideaineita ei opis­ kella lainkaan, vaan pääpaino on äidinkielessä, englannissa ja ma­ tematiikassa. Yksilöllisten opis­ kelijoiden tarpeita ei huomioida millään tavoin. ?Siitä muodostuikin toisen vii­ kon ohjelma. Pidin sellaisen ope­ tushetken opettajille, jossa pyrin tuomaan esiin uusia, oppilaslähtöi­ siä ajattelutapoja. Moni kirjoitti kovasti muistiinpanoja, joten toi­ vottavasti opetus kantaa hedel­ mää?, Aaltonen kertoo. Matkan kokemuksista kertyi paljon opetusmateriaalia myös omien lauttasaarelaisten opiske­ lijoiden kanssa jaettavaksi. Kambod?assa on oppivelvollisuus, mutta kaikkien kohdalla se ei kuitenkaan toteudu esimerkik­ si lasten töihin menemisen ja var­ haisten avioliittojen vuoksi. Kaik­ ki eivät myöskään koskaan pääse yläkouluun. Varsinkin tyttöjen keskuudessa on yleistä jäädä luo­ kalleen niin monta kertaa, että nuoret ovat edelleen alakoulussa oppivelvollisuuden päättyessä. ?Tämä johtuu kai pääosin siitä, ettei tyttöjä auteta yhtälailla kuin poikia. Kambod?assa lisäopetuk­ sen ostaminen on hyvin tavallista, ja perheet panostavat todennä­ köisemmin poikien opintoihin?, Aaltonen pohtii. Hän kuvailee matkaa pysäyttä­ väksi kokemukseksi. ?Paikan päällä nähtynä ne konk­ reettiset ongelmat avautuvat ihan eri tavalla. Osa asioista oli paljon paremmin kuin mitä me kuvitte­ limme ennen matkaa, osa taas huonommin?, Aaltonen kertoo. ?On mieletöntä, kuinka nämä ihmiset tekevät kaikkensa, joka ikinen päivä, että asiat olisivat pa­ remmin.? Lauttasaaren Opettajat ilman rajoja -projektia on kaavailtu kol­ mevuotiseksi. Seuraavaksi suun­ nitteilla on kahden battamban­ gilaisen opettajan vastavierailu Lauttasaaren yhteiskoululle. Ensi kesäksi on tarkoitus koota uu­ si ryhmä opettajia matkaamaan Kambod?aan. ?Toivottavasti mukaan lähtee taas uusia innokkaita opettajia?, Aaltonen kannustaa. FAKTA Lahjoita projektille Lauttasaaren OIR-keräys Saaja: Kirkon Ulkomaanapu Tilinumero: FI33 1572 3000 5005 04 (NDEAFIHH) Viite: 62011 66831 Tyypillinen asuintalo Wattamimin kylässä.